SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Sastamalan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Aika klo 17:00-17:50 Paikka Sastamalan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 25 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 26 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 27 Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta, rakennuslupa , Nokkakyläntie 233, Poikkeamishakemus , , Horniontie Poikkeamishakemus , , Maalarintie 1, Kulmala Pertti ja Taimi 30 Poikkeamishakemus , Kiinteistö Oy Tyrvään pappila, M501, Asemakatu 6 31 Poikkeamishakemus , , Villinkuja 4, Jaakola Ari-Pekka 32 Rakennusvalvonnan vuoden 2017 Käyttötalouden toteutuminen, maaliskuu 33 Viranhaltijapäätökset ja ilmoitusasiat

2 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Aika klo 17:00-17:50 Paikka Sastamalan kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Jarkko Pentti puheenjohtaja Palomäki Leena I varapuheenjohtaja Hituri Raija jäsen Metsälä Jarmo jäsen Pietilä Tarja jäsen Virtanen Tauno jäsen Välimäki Olli jäsen Haapahuhta Pentti khall edustaja Toivonen Vili nuorisovaltuuston edustaja Henttonen Juha rakennustarkastaja Hannuksela Merja-Liisa maankäyttöpäällikkö Hurnanen Paula Poissa pöytäkirjanpitäjä Allekirjoitukset Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Pentti Jarkko puheenjohtaja :t Paula Hurnanen pöytäkirjanpitäjä Leena Palomäki Tarja Pietilä Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Sastamalan kaupungin rakennusvalvontatoimisto, klo 9-15

3 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus RAKLTK Lautakunnan kokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on yli puolet lau takunnan jäsenistä. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta RAKLTK Pöytäkirjan tarkastaa kullakin kerralla kaksi erikseen valittua pöytäkirjan tarkastajaa. Tarkastusvuorossa ovat Leena Palomäki ja Tarja Pietilä. Päätös: Valittiin Leena Palomäki ja Tarja Pietilä.

5 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Lausunto Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle valituksen johdosta, rakennuslupa , Nokkakyläntie 233, / /2017 RAKLTK Hämeenlinnan hallinto-oikeus pyytää rakennuslautakunnalta lausuntoa kaikista valituksessa esitetyistä vaatimuksista ja valitusperusteista sekä esittämään sellaiset perusteet, joilla voi olla merkitystä asian ratkaisemisessa. Valitus on oheismateriaalina. Rakennustarkastaja on myöntänyt toimivaltansa mukaisesti rakennusluvan asuinrakennuksen rakentamiselle , lupatunnus Naapurikiinteistön omistajat jättivät oikaisuvaatimuksen Rakennuslautakunta käsitteli oikaisuvaatimuksen kokouksessaan hyläten sen. Naapurikiinteistön omistajat valittivat rakennuslautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus pyytää rakennuslautakunnan lausuntoa mennessä. Hankkeelle on myönnetty poikkeamislupa , kaupunginhallitus. Poikkeamislupa on myönnetty yksikerroksiselle asuinrakennukselle laajuudeltaan 133 k-m2. Poikkeamislupa on saanut lainvoiman. Valituksen alainen rakennuslupa on myönnetty 133 k-m2 yksikerroksiselle asuinrakennukselle, jossa on kellari. Kellarissa ei ole rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja ja kellari sijaitsee pääasiallisesti maanpinnan alapuolella. Poikkeamisluvassa ei ole kielletty kellarin rakentamista rakennuksen alle. Kellari myös soveltuu paikalle koska rakennuksen korkeussijaintia olisi tullut pintavesien vuoksi nostaa joka tapauksessa olemassa olevasta maanpinnasta ylöspäin. Haettu rakennus on kaupunginhallituksen poikkeamisluvan mukaisesti yksi kerroksinen ja kerrosalaltaan sekä muilta ominaisuuksiltaan poikkeamisluvan mukainen. Rakennukseen on suunniteltu kellari. Kellari täyttää kellarin määritelmän, eikä sinne ole esitetty pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Rakennuslupapäätös, muut lupaehdot huomioiden, täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa annetut luvan myöntämisen edellytykset sekä kaupunginhallituksen poikkeamisluvan ehdot. Näin ollen rakennusluvan on voitu harkita täyttävän sille asetetut edellytykset ja lupa on tullut myöntää.

6 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Rakennuslupapäätöksen muut lupaehdot on annettu naapureille mahdollisesti muutoksesta aiheutuvien vähäistenkään haittojen välttämiseksi: Ehdot olivat: *Rakennuspaikan rajoille tulee toteuttaa pintavesipainanteet pintavesien valunnan estämiseksi naapurin puolelle niille alueille joilla luonnollista maanpintaa nostetaan. Painanteen tulee sijaita kokonaan rakennuspaikan puolella ellei naapurin kanssa sovita kirjallisesti sen sijoittamisesta rajalle; Sekä rakennetun ympäristön muutoksen maisemoimiseksi riittävästi vesistöltä katsottaessa; *Rannassa sijaitsevien säilytettävien mäntyjen molemmin puolin tulee istuttaa vielä asemapiirroksessa esitetyn lisäksi rantakaistaleelle kaksi puuta. Yksi mäntyjen molemmin puolin. Seuraavassa oikaisuvaatimuksen vaatimusten käsittely vastinein. Valittajat esittävät oikaisuvaatimuksessaan: Rakennus on käytännössä kaksikerroksinen ja kem 260 m2. Näkyvä julkisivu jopa 100 % suurempi kuin vanhan asuinrakennuksen. Vastine: Kyseessä olevan hankeen on harkittu täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain sekä sen nojalla annettujen säädösten asettamat vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain 115 :ssä määritellään kerrosala, mitä sillä tarkoitetaan ja lisäksi siinä määritellään kerroksen, kellarin ja ullakon käsitteitä sekä mitä tiloja lasketaan kerrosalaan luettaviksi. Viime vuosisadalla voimassa olleen rakennusasetuksen 75 sanoi asian suoraan ja ymmärrettävästi. "Rakennukseen saa rakentaa kellarikerroksen" Maankäyttö- ja rakennuslaista kyseinen selkeä ilmaus puuttuu, mutta sama asia on kirjoitettu 115 :n toiseen momenttiin jossa todetaan "Asemakaavassa voidaan sallia useamman kuin yhden kellarikerroksen rakentaminen". Eli lähtökohtaisesti kellarin rakentaminen on sallittua, ellei sitä ole erikseen asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä kielletty. Kyseessä olevalla rakennuspaikalla ei ole asemakaavaa, Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksessä ei ole kieltoa kellarin rakentamiselle eikä lainvoimaisessa poikkeamisluvassa ole kieltoa kellarin rakentamiselle. Näin ollen tarkasteltavaksi jää seikka sijaitseeko kellarissa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja, jotka laskettaisiin kerrosalaan. Kun otetaan huomioon kerroksessa sijaitsevat tilat, kellarissa sijaitsevat tilat ja niiden sijainti, koko, yhteydet ja valoisuus on lupaharkinnassa voitu päätyä ratkaisuun, että kellarissa ei ole kerrosalaa muodostavia tiloja eikä se ole kerros. Näin ollen käsiteltävänä ollut rakennuslupahakemus on ollut poikkeamisluvan mukainen, yksikerroksinen ja kerrosalaltaan 133 k-m2. Kellarin osalta on lupa siis ollut myönnettävissä. Näkyvän julkisivun laajuus verrattuna alkuperäiseen vanhaan rakennukseen on kieltämättä uudessa rakennuksessa suurempi kuin

7 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta vanhassa asuinrakennuksessa. Asemapiirroksesta voidaan mitata vanhan rakennuksen pituudeksi itä-länsi suunnassa noin 13,8 metriä ja uuden rakennuksen vastaava mitta on noin 17,3 metriä. Asemapiirroksesta voidaan myös todentaa uuden rakennuksen sijainnin olevan poikkeusluvan mukainen ja laajuinen. Poikkeusluvassa rakennusala on osoitettu ulottuvan länsirajasta 5 metrin etäisyydeltä itärajalle 3-5 metrin etäisyydelle ja myönnetyssä rakennusluvassa kyseiset mitat ovat noin 8,1 metriä ja 4,3 metriä. On ilmeistä, että rakentaminen 2010-luvulla ei enää vastaa luvun rakentamisen ulkomuotoa ja mittasuhteita. Hankkeen on harkittu sopeutuvan riittävästi maisemaan niin järveltä kuin mantereeltakin tarkasteltuna. Uusi rakennus ei ole kopio vanhasta, mutta se täyttää kuitenkin sille asetetut kauneuden ja ympäristöön soveltuvuuden kriteerit. Valittajat esittävät oikaisuvaatimuksessaan: Maisemavaikutukset ja vaikutus kaavoitukseen. Vastine: Hanke on poikkeamisluvan mukainen ja poikkeamisluvassa on tutkittu hankkeen vaikutukset kaavoitukseen. Poikkeamisen edellytys on, ettei hanke aiheuta haittaa kaavoitukselle eikä kaavan toteuttamiselle. Poikkeamista ei olisi saanut myöntää jos edellä mainittua haittaa olisi ilmennyt. Poikkeamisen edellytykset on tutkinut kaavoituksen asiantuntija hakemusta valmistellessaan. Maisemavaikutuksia sivuttiin jo edellisessä kohtaa, mutta tämän lisäksi rakennusluvan mukaisen rakennuksen soveltuvuutta ja vaikutusta maisemaan voidaan arvioida rakennuslupahakemuksen liitteiden maastoleikkaus a-a ja maastoleikkaus b-b avulla. Rakennusluvan mukaisen rakennuksen harjakorkeus on noin 1,1 metriä korkeammalla kuin idänpuoleisen naapurirakennuksen harja ja noin 1,6 metriä korkeammalla kuin vanhan asuinrakennuksen harja. Kyseisistä selvityksistä voidaan todeta, että maisemavaikutukset jäävät pieniksi varsinkin kaukomaisemassa järvelle päin. Luvan mukainen uudisrakennus on suurempi kuin vanha asuinrakennus ja suurempi kuin viereinen rakennus. Se ei kuitenkaan ole objektiivisesti tarkasteltuna niin merkittävästi paljon suurempi, että sillä voisi harkita olevan maisemaa pilaavaa vaikutusta mihinkään ilmansuuntaan tarkastellen. Maisemaa se kyllä muuttaa, mutta muutos luo myös kerroksellisuutta sekä monipuolisuutta rakennettuun ympäristöömme ja sen historian muodostumiseen. Asiassa tulee kuitenkin huomioida myös se seikka, että kyseistä rakennuspaikkaa eikä sen rakennuksia ole rajoitettu muutosten suhteen millään keinoin. Alueella voimassaolevassa yleiskaavassa on maininta kyseisten alueiden mahdollisuudesta sisältää herkkiä maisema- ja kulttuuriympäristö ym. kohteita. Maakuntakaava ehdotuksessa on ehdotettu alueen sisällyttämistä valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Kyseiset ehdotukset koskevat kuitenkin isompia kokonaisuuksia joissa yksittäinen yksikerroksinen asuinrakennus ei vaikuta mainittavasti maisemakokonaisuuteen.

8 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Valittajat esittävät oikaisuvaatimuksessaan: Alakerran piilottaminen vaatii paljon maansiirtoa ja vaikuttaa harjakorkeuden nousuun vanhaan verrattuna. Vastine: Edellisten lisäksi voidaan todeta, että maansiirtoa joudutaan tekemään vaikka kellaria ei rakennettaisikaan. Vanhan asuinrakennuksen korkeusasema on ajan kulumisen vaikutuksesta ja mahdollisista maankäytön muutoksista johtuen melko alhainen. Toisin sanoen vaikka paikalle rakennettaisiin rakennus ilman kellaria jouduttaisiin maanpinnan korkeuksia nostamaan joka tapauksessa pintavesien hallinnan vuoksi nykyistä korkeammalle. Maastoleikkauksista a-a ja b-b voidaan arvioida maanpinnan nousevan noin 1,0-1,2 metrin verran rakennuksen seinävierustoilla. Kellarin korkeudesta kuitenkin yli puolet sijoittuu olemassa olevan maanpinnan alapuolelle ja kokonaisuuden voidaan arvioida täyttävän kohtuulliset vaatimukset. Valittajat esittävät oikaisuvaatimuksessaan: Tulvarajat ei selviä suunnitelmista eikä maalämmönsijoitus. Vastine: Tulvarajat ja vedenkorkeuksien vaihtelun vaikutukset suunnitteluun on esitetty maastoleikkauksissa a-a ja b-b sekä rakennuslupahakemuksen liitteenä olevassa erillisessä selvityksessä rakennuskorkeuksista. Kyseiset seikat vaikuttavat lähinnä hankkeen erityissuunnitelmiin. Valittajat esittävät oikaisuvaatimuksessaan: Valittajat esittävät näkemyksensä hallinto-oikeuden aikaisemmista linjauksesta Sastamalan kaupungin rakennusjärjestyksestä, rakennuspaikan pinta-alasta, rantaviivan pituudesta sekä muista poikkeamisen edellytyksistä hankkeeseen ja sen aikaisempaa käsittelyyn liittyen. Vastine: Nämä seikat on ratkaistu poikkeusluvalla ja se on saanut lainvoiman. Valittajat esittävät oikaisuvaatimuksessaan: Valittajat väittävät hankkeen sotivan paikalle asetettuja rakentamismääräyksiä vastaan. Vastine: Hanke on poikkeamisluvan mukainen eikä siinä ole haettu poikkeamisia suomen rakentamismääräyskokoelman määräyksistä taikka muista säädöksistä haetun poikkeamisluvan lisäksi. Rakennuslupapäätös muut lupaehdot huomioiden täyttää luvan myöntämisen edellytykset hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi. Valittajat esittävät oikaisuvaatimuksessaan: Valittajat vaativat rakennusluvan kumoamista hallinto-oikeuden linjausten ja rakennusmääräysten vastaisena.

9 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Vastine: Edellä esitettyyn viitaten rakennuslupapäätöksen kumoamiseen ei ole esitetty sellaista syytä, että rakennuslupapäätös voisi olla toisenlainen. Valittajat pyytävät hallinto-oikeutta tutkimaan onko heidän oikeuttaan naapureiden kuulemisessa loukattu. Vastine: Rakennusvalvonta on lähettänyt tiedon hankkeesta naapureille päivätyllä kirjeellä ja heille varattiin aikaa saakka mahdollisten huomautusten tekemiseen hankkeen johdosta. Päivämäärällä saapui naapureiden huomautus hankkeen johdosta rakennusvalvontaan. Tämä osoittaa lautakunnan käsityksen mukaan sen, että naapureiden oikeutta ei ole loukattu. Naapureilla on ollut mahdollisuus osallistua hankkeeseen laissa tarkoitetulla tavalla ja sitä osoittaa myös tämä nyt käsittelyssä oleva valitus. Valittaja viittaa valituksessaan mm. rakennuspaikan kokoon ja rantaviivan pituuteen sekä maisemavaikutuksiin. Vastine: Rakennuspaikan koko ja rantaviivan pituus suhteessa rakennusjärjestyksen määräyksiin on käsitelty lainvoimaisen poikkeusluvan yhteydessä, niitä ei enää tarvitse huomioida erikseen rakennusluvassa. Maisemavaikutuksista oli jo aikaisemmin, mutta todettakoon vielä, että vaikutukset on selvitetty jo hakemuksen yhteydessä esitetyissä suunnitelmissa maastoleikkaus a-a ja maastoleikkaus b-b. Valittajat esittävät, että hanke tulee haittaamaan kaavoitusta. Vastine: Tämäkin asia on käsitelty jo poikkeamisluvassa. Myönnetyn luvan mukaisen rakennuksen ei voida arvioida vaarantavan kulttuurihistoriallisia tai arvokkaan maisema-alueen mahdollisia arvoja sijaintinsa, värityksensä eikä kokonsa vuoksi. Aiottu rakentaminen soveltuu ympäristöönsä ja sen vaikutukset maisemaan ovat vähäiset. Lupaharkinnassa on otettu huomioon oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset normaalin käytännön mukaisesti objektiivisesti tarkastellen. Hakemuksen mukaisen rakentamisen on harkittu täyttävän maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset edellytykset. Näin ollen lupa on tullut myöntää. Rakennuslautakunnan näkemyksen mukaan valitus tulisi hylätä.

10 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Valmisteluvastuu: rakennustarkastaja Juha Henttonen Ehdotus rt: Rakennuslautakunta antaa lausuntonaan hallinto-oikeudelle edellä esitetyn valmistelutekstin mukaisen lausunnon. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen

11 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Poikkeamishakemus , , Horniontie / /2017 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Niilo Johannes Salonojan kuolinpesä on jättänyt poik kea mis ha ke muksen, joka koskee määräalaa Karkun Hanhijärven rannalla ole vas ta kiinteistöstä Salonselänne , osoitteessa Hor nion tie 542. Määräalan pinta-ala on n m2. Rakennushanke Hakemus koskee loma-asunnon ja saunarakennuksen rakentamista kiin teis töl le, jolla olevalle rakennukselle ei ole rakennuslupaa tai muu ta luotettavaa selvitystä, jonka mukaan rakennushanketta olisi mah dol lisuus käsitellä korvaavana asuinrakentamisena. Haetun loma-asunnon kerrosala on 100 m2. Rakennuspaikalle jää väksi esitetään varastoa, n. 12 m2. Purettavaksi esitetään sau na tu paa n. 20 m2, puusuojaa ja puuceeta. Haettu kokonaiskerrosala on 112 m2. Poikkeaminen MRL 72.1 edellyttää ranta-alueelle rakentamiselta asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti mää rät ty yleiskaavan käyttämisestä rakennusluvan perusteena. Lisäksi poi ketaan rakennusjärjestyksen 7 :stä (rakennuksen etäisyys naa pu ri kiinteis tön rajasta) ja 10 :stä (rakennuksen etäisyys ran ta vii vas ta). Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssä säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä kos ke vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tuk ses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voit teiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Rakennushanketta on perusteltu nykyisen rakennuskannan iällä ja huo no kun toi suu del la. Rakentamisella ei nähdä olevan merkitystä ei kä haittaa esim. naapurikiinteistöjen toiminnalle. Maakuntakaava Voimassa olevassa Pirkanmaan maakuntakaavayhdistelmässä ei mer-

12 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta kin tö jä. Maakuntavaltuuston hyväksymässä maa kun ta kaa va 2040:ssa alue on esitetty merkinnällä MK: Maa- ja met sä ta lous val tainen alue, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta mer kit tä vä. Merkintä ei rajoita alueen käyttöä loma-asumiseen. Yleiskaava / asemakaava Alueella ei ole yleiskaavaa tai ranta-asemakaavaa. Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee pienikokoisen (4,7 ha) Hanhijärven kaak koisran nal la, n. 6 km linnuntietä Karkun taajamasta luoteeseen. Naapurien kuuleminen Hakija on kuullut naapureita. Kolme naapureista on huomauttanut hake muk ses ta. Kaksi huomautusta koskee rakentamista 5 metriä lä hemmäk si naapurin rajaa, mikä aiheuttaa haittaa naapurikiinteistön omis tajil le. Yhdessä huomautuksessa ei suositella rakentamista, jos se aiheuttaa Hanhijärven ja sen luonnonmukaisen maaston muut ta mis ta. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Rakennuspaikalla on tehty kohdekäynti Ra ken nus pai kal le kulkee kevyesti sorastettu tie, joka päättyy noin 50 metriä ennen ra kennuk sia. Rantaan johtaa kapea polku, joka ylittää luon non ti lai sen ja metsälain 10 mahdollisesti suojelemaksi tulkittavan noron. Ra kennus pai kal la oleva vapaa-ajan rakennus on kevyesti pe rus tet tu, ainakin osin purkutavarasta pystytetty maja tai koju, jossa on sau na- ja oleskelutiloja. Rakennuksen koko on noin 20 m2. Ra ken nus pai kal la on lisäksi keittokota, puucee ja matala puusuoja. Ra ken nus paik ka on hyvin luonnontilainen, karu ja luonnonympäristönä kal lio pal jas tu mi en, kivikkojen ja noron vuoksi herkkä. Rakennuksille ei löydy rakennuslupia. Hakijan mukaan mökin ra ken tami nen olisi aloitettu ja 1960-lukujen vaihteessa. Ra ken nus lu van haku on jäänyt kesken, koska lupa-asiakirjat eivät olleet asian mu kai set ja hakemusta ei siksi käsitelty kunnan rakennustoimessa. Ra ken nus ta ei näy kuitenkaan v painetussa peruskartassa. Ve rot ta jan tiedon mukaan 21 m2 rakennus olisi vuodelta On epä sel vää, miten silloinen Karkun kunta on menetellyt vapaa-ajan asun to jen lupien suhteen, koska ko. kunnan alueella useiltakin lo ma ra ken nuk sil ta puuttuvat luvat. Rakennuspaikalla olevan ra ken nuk sen rakentamistapa viittaa kuitenkin siihen, ettei se olisi täyttänyt ra ken ta mis ajan koh tan sa loma-asunnolle asetettuja vaatimuksia ja hy vää rakennustapaa. Siten ei ole perusteita katsoa, että kyseessä oli si luvallinen vapaa-ajan asunto, jota voisi pitää korvaavan asuin ra ken ta mi sen edellytyksenä. Sen sijaan on mahdollista ajatella, että kyseessä olisi ta lous ra ken nus, rantasauna. Rakentamisajankohdan mukaisesti rantasaunoille ei ole edellytetty yleensä lupaa, ja rakennukset on perustettu ja ra ken net tu usein kevyesti. Myös rakennuksen koko ja varustelutaso pe rus te lee tulkintaa olemassa olevana saunarakennuksena.

13 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Hanhijärvi on kooltaan vain 4,7 ha. Pienten järvien ran ta ra ken ta mi sen mitoitus määritellään yleensä vesihehtaarien mukaisesti, enin tään 2 rakennuspaikkaa/ha. Emätilan Selin I (rekisteröity ) mi toi tusran ta vii van pi tuus vastarannan läheisyys huomioon ottaen on vain 35 metriä. Ran ta vii van pituuteen perustuvassa mi toi tuk ses sa pienillä jär villä käy te tään mitoituslukua 3-4 rakennuspaikkaa ran ta vii va ki lo met riä koh den. Tämä tuottaisi emätilan ra ken nus paik ka mää räk si vain 0,1 rp/km. Lupaa rantarakentamiselle ei olisi mah dol lis ta puol taa lain kaan, mikäli olemassa olevaa rakennusta ei voitaisi tul ki ta kor vat ta vak si rakennukseksi. Hanhijärvellä on tämän ra ken nus pai kan lisäksi 3-4 muuta käytettyä rantarakennusoikeutta, joista osal la lu pa puut tuu tai lupatilanne on epäselvä. Tämäkään ei puolla haet tua va paa-ajan asunnon rakentamista. Uutta loma-asuntoa on haettu 2 metrin etäisyydelle rajasta. Kiin teis tön osalta maanmittauslaitoksen paikkatieto ja kiinteistön rajan ase ma piirrok ses sa merkitty sijainti poikkeavat toisistaan. Kohdekäynnin pe rusteel la asemapiirros on laadittu oikein: kivipyykki n:o 110 on to det ta vissa maastossa ja rajalinja on lisäksi kepitetty ainakin ran ta osuu del la. Naapureiden huomautukset liian lähelle rajaa ra ken ta mi ses ta ovat perusteltuja. Ilman naapurin kirjallista suostumusta ei ole syy tä sallia rakentamista rakennusjärjestyksen edellyttämää 5 met riä lä hem mäk si. Myös rajalle päin kohoava maasto ja sen luon non ti lai suus perustelevat tätä. Yhdyskuntasuunnittelu puoltaa haetun rakentamisen sijaan poik keamis lu van myöntämistä kerrosalaltaan enintään 25 m2:n kokoiselle sauna ra ken nuk sel le. Saunan rantaa lähimmästä rakennusosasta tu lee olla vähintään 15 metrin kohtisuora etäisyys rantaviivaan. Vanha sau na raken nus tulee purkaa ennen uuden saunarakennuksen ra ken ta mis ta, jotta rakentaminen tapahtuisi samalle paikalle, kuitenkin vä hin tään 5 metrin etäisyydelle naapurikiinteistön rajasta. Mah dol li sen tien tekeminen rakennuspaikalle tulee toteuttaa kevyesti so ras ta en. Noro tulee ylittää esimerkiksi tukeista tehdyllä, veden vir tauk sen mahdollistavalla sillalla. Noron ympäristöä ei tule muuttaa 5-10 m leveällä vyöhykkeellä noron molemmin puolin. Koko ra ken nus paik ka tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena ja mah dol li set rakennusaikaiset vauriot luonnolle tulee korjata. Rakennuksen vä ri tyksen tulee olla sävyltään tumma ja väriltään ympäristöön so pi va. Rakennuspaikalle ei saa tehdä vesikäymälää. Lupaehtojen mukaisesti toteutettuna rakennushanke ei aiheuta hait taa kaavoitukselle tai luonnonsuojelulle, ei johda vaikutuksiltaan mer kit tävään rakentamiseen, ja rakennushanke täyttää muutenkin poik kea misel le MRL 171 :ssä annetut edellytykset. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä

14 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää puoltaa kau pun gin hal li tuk selle poikkeamisluvan myöntämistä 25 k-m2 korvaavalle ran ta sau nal le, valmistelutekstistä ilmi käyvän perustelun ja lupaehtojen mu kai ses ti. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä p

15 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Poikkeamishakemus , , Maalarintie 1, Kulmala Pertti ja Taimi 207/ /2017 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Pertti Kulmala ja Sinikka Taimi ovat hakeneet poikkeamislupaa, joka kos kee Sastamalan Vammalassa osoitteessa Maalarinkatu 1 si jait sevaa tonttia Tontin pinta-ala on 1116 m2. Rakennushanke Tarkoitus on rakentaa 18,2 k-m2 kokoinen pihasauna. Tontilla on nykyi sin asuinrakennus ja autotalli/talousrakennus. Käytetty ra ken nus oikeus on 162,5 k-m2. Saunan rakentamisen jälkeen käytetty ra ken nusoi keus olisi siis 180,7 k-m2. Tontin rakennusoikeus on 279 k-m2. Poikkeaminen Rakennuspaikka sijaitsee asemakaavoitetulla alueella. Pihasauna on tarkoitus rakentaa kokonaan asemakaavaan merkityn ra ken nus alan ulkopuolelle. Maankäyttö- ja rakennuslain mom. mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin asemakaavaa (rakentamisrajoitus). Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssä säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä kos ke vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tuk ses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voit teiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Saunarakennus ei sovi jäljellä olevalle rakennusalalle, etäisyydet muihin rakennuksiin jää liian pieniksi ja tontti rakentuisi ahtaan tun tui ses ti. Esittämääni paikkaan tontilla saunarakennus sopii hyvin. Saunarakennukseen tehdään viemäri, joka liitetään taloviemäriin. Sauna ra ken nuk seen ei tule vesijohtoa, pesuvedet kannetaan talolta. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa alue on merkitty taa ja ma toi min to jen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taa ja ma toimin to jen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hal lin non ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ym pä ris tö häi riöi tä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy vir kis-

16 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta tys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä lii ken ne aluei ta. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 kaavaehdotuksessa alue on mer kitty keskustatoimintojen alueeksi (C). Merkinnällä osoitetaan val ta kunnan osakeskus, kaupunkitasoiset keskukset ja Tampereen ydin kaupun ki seu dun alakeskukset. Merkinnällä osoitetaan näiden kes kus ten keskustamaisen asumisen ja keskustahakuisten palvelu-, työ paik ka- ja muiden toimintojen alueet niihin liittyvine lii ken ne aluei neen ja puistoineen. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon yhdys kun ta ra ken teen eheys, kaupunkikuvan omaleimaisuus, asuin ym päris tön laatu ja monipuolisuus, yhteydet seudullisille vir kis tys alueil le, joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn toimintaedellytykset se kä liityntäpysäköinnin ja joukkoliikenteen vaihtopaikkojen ke hit tä mi nen. Alueen suunnittelussa on turvattava kulttuuriympäristöjen ar vo jen säilyminen. Keskustatoimintojen alueille voidaan sijoittaa mer ki tyk seltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Vä hit täis kau pan suuryksiköt on suunniteltava keskustaympäristöön soveltuviksi. Ne on mitoitettava ja niiden toteutus on ajoitettava yk si tyis koh tai sem mas sa suunnittelussa siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä hai tal li sia vaikutuksia muille keskusta-alueille tai seudun palveluverkon ta sa painoi sel le kehittämiselle. Yleiskaava Sastamalan keskustan rakenneosayleiskaavassa vuodelta 2014 alueel la on merkintä kerrostalovaltainen alue (AK). Merkinnällä on osoi tettu asumisen käyttöön varattavat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu kerrostaloihin. Merkintä voi sisältää myös pie neh kö jä palvelujen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattoman työ paik ka toi min nan alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto- ja eri tyis aluei ta sekä pääväyliä pienempiä katualueita. Alueen toteutus tulee tut kia aluevarausyleiskaavalla ja/tai asemakaavalla. Asemakaava Asemakaavassa, joka on vuodelta 1969, alue on merkitty oma ko ti raken nus ten ja muiden enintään kahden perheen talojen kort te li alu eek si. Tontin tehokkuusluku (e) eli kerrosalan suhde tontin pin ta-alaan on 0,25. Suurin sallittu kerrosluku on yksi. Sijainti Tontti sijaitsee Sastamalan Vammalan Ojansuun kaupunginosassa osoit tees sa Maalarinkatu 1. Suuri osa tarpeellisista palveluista si jait see kilometrin säteellä. Naapurien kuuleminen Naapurit on kuultu ja heillä ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Hankkeen tarkoituksena on rakentaa 18,2 k-m2 kokoinen pihasauna oma ko ti ta lo ton til le. Rakennuspaikka sijaitsee asemakaavoitetulla alu-

17 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta eel la. Asemakaavassa rakennuspaikka kuuluu yksikerroksisten oma koti ta lo jen korttelialueeseen ja siihen on merkitty tontin itä lai taan ra kennus ala. Tontin länsilaita on kaavan mukaan tarkoitus jät tää va paak si rakentamisesta. Saunarakennus on tarkoitus rakentaa ko ko naan asemakaavaan merkityn rakennusalan ulkopuolelle tontin luo teisosaan. Asemakaava on vuodelta 1969 ja kaavaan merkitty rakennusala on nyky tar pei siin nähden melko pieni. Ympäristön omakotitonteilla on mel ko paljon poikettu kaavojen rakennusaloista erityisesti autotallien ja muiden talousrakennusten osalta. Hakijoiden tontilla asuinrakennus ei ole kuin pieneltä osaltaan kaa vaan merkityllä rakennusalalla. Autotalli/talousrakennus on suurin piir tein rakennusalalla. Rakennusten ryhmittely ja kaavan ra ken nus alan pieni koko aiheuttavat kuitenkin sen, ettei uutta ta lous ra ken nus ta ole käytännöllistä yrittää sovittaa kaavan mukaiselle ra ken nus alal le. Yhdyskuntasuunnittelun näkemyksen mukaan rakennushankkeella on maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukainen erityinen syy. Han ke ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle. Hankkeella on myös muut 171 mu kaiset edellytykset. Valmisteluvastuu: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa Ehdotus rt: Rakennuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se myöntää Pertti Kulmalan ja Sinikka Taimin hakemuksen mu kai sen poikkeamisluvan. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa,

18 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Poikkeamishakemus , Kiinteistö Oy Tyrvään pappila, M501, Asemakatu 6 243/ /2017 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Kiinteistö Oy Tyrvään pappila on jättänyt poikkeamishakemuksen, jo ka koskee Raivion kaupunginosan korttelissa 18 sijaitsevaa mää rä alaa tilasta Pappila 1:113 ( M501). Rakennuspaikka si jait see Liekoveden rannalla, Vammaskosken sillan tuntumassa. Mää rä alan pinta-ala on n. 0,62 ha. Määräalalle on haettu lainhuuto. Rakennushanke Tarkoituksena on rakentaa kevyesti katettu am fi teat te ri kat so mo raken ne asemakaavoitetulle rakennuspaikalle. Haettavat kerrosalat Ei kerrosalaa. Pohjan halkaisija n metriä. Poikkeaminen Poikkeamista haetaan asemakaavan suojelumerkinnästä (suojeltava alu een osa). Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeamisen MRL:ssä säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä kos ke vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tuk ses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voit teiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Amfiteatteri on esitetty varauksena rakennusluvassa Hanket ta ei ole muutoin perusteltu eikä vaikutuksia ole arvioitu. Maakuntakaava Voimassa olevassa maakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluet ta (A). Alue on mukana v valtakunnallisesti merkittävän Vam ma lan kirkon rakennetun kulttuuriympäristön rajauksessa. Maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaava 2040:ssa alue on keskustatoimintojen aluetta (C). Rannassa kulkee viher yh teys. Tyrvään pappila on valtakunnallisesti merkittävää ra ken net-

19 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta tua kulttuuriympäristöä, ja alue laajempana kuuluu maa kun nal li ses ti merkittävään kulttuuriympäristökokonaisuuteen. Yleiskaava Alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Keskustaajaman ra ken ne osayleis kaa va (2014), jossa alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alu eek si. Merkintä sisältää myös mm. pienehköjä palvelujen alueita se kä virkistysalueita. Alueella ei ole tarkempaa aluevarausosayleiskaavaa. Asemakaava Asemakaava on vuodelta Rakennuspaikka on osa kirkkojen ja mui den seurakunnallisten rakennusten korttelialuetta (YK-1). Pap pi lara ken nus on suojeltu (sr-5) ja piha-alue on suojeltavaa alueen osaa (s-1) määräyksellä: Maisemallisesti arvokas alue. MRL mom. nojalla määrätään, että alueen omistajan on maiseman suo je le mi sek si hoidettava alueen puustoa. Rakennuslautakunta voi myön tää alueelle maisematyöluvan, jos toimenpide perustuu asian tun ti jan laatimaan maisemanhoitosuunnitelmaan. Alueelle on vireillä asemakaavan muutoksen laadinta. Kaa va luon nokses sa ( ) pappilalle on esitetty kulttuuritoimintaa pal ve le vien rakennusten korttelialuetta, jonka suunnittelussa ja ra ken ta mi ses sa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön ja mai se man vaalimiseen sekä hyvän kaupunkikuvan luomiseen. Pap pi la ra ken nus ta esitetään edelleen suojeltavaksi aiemman kaltaisella mää räyk sel lä. Kesäteatterille on esitetty rakennusala. Etelärinteen por taat on merkitty säilytettäväksi rakenteeksi. Yleismääräysten mu kai ses ti tulee huomioida alueen sijainti arvokkaassa kult tuu ri ym pä ris tös sä. Kaavaluonnoksesta saadussa palautteessa ei otettu kan taa amfiteatterin rakentamiseen. Sijainti Rakennuspaikka sijaitsee keskustaajamassa Liekoveden rannalla, Vam mas kos ken sillan läheisyydessä. Rakennuspaikka rajautuu Pap pilan puis toon. Naapurien kuuleminen Kaupunki on kuullut naapureita kirjeitse sekä lehtikuulutuksella laa jemmin. Rakennushankkeesta ei ole jätetty huomautuksia. Ra ken nus hankkees ta on pyydetty lausunto Pirkanmaan maa kun ta mu seol ta, jolla ei saadun lausunnon mukaan ole hankkeesta huomautettavaa. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto Tyrvään pappila on asemakaavalla suojeltu uusklassistinen komea raken nus (1922), johon on valmistumassa laaja entistävä ja käyt tö tar koitus ta muuttava korjaus- ja muutostyö. Pappilan korjausta ja puu tar hama jaa koskeva lupaharkinta tehtiin poikkeamispäätöksellä KH 204, Tällöin amfiteatterin osalta lupa jätettiin myön tä mät tä, ja

20 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta asian ratkaiseminen siirrettiin asemakaavoituksessa tut kit ta vak si. Asemakaavoitus ei ole kuitenkaan edennyt luon nos vai hees ta pidemmälle, koska mm. museorakennuksen kohtaloa ei ole saa tu ratkaistua. Tämän vuoksi on jouduttu päätymään siihen, että am fi teatte rin rakentamisen edellytykset tutkitaan poik kea mis lu pa har kin nal la. Paikalla on tehty kohdekäynti Pappilan eteläpihalle on ra kenta mis töi den yhteydessä tehty n. 80 cm korkea massiivinen ki vi muu ri, maastoleikkauksia ja täyttöjä sekä uusia portaita, jotka on lu vi tet tu rakennuslupaharkinnalla ( ). Myös amfiteatterin ra ken ta minen on aloitettu/käynnissä, vaikkakin ilman asianmukaista lu paa. Itse amfiteatteri on maastopainanteeseen tai leikkaukseen murs ke perus tal le tehty lautasmainen rakenne, jonka ulkokehälle tulee/on ra kenteil la n. 80 cm korkea massiivinen kivimuuri lohkotusta har maas ta graniitista, kuten rinteen tukimuurikin. Teatterikatsomo ra ken ne taan kivestä ja puusta. Katsomo katetaan kesäajaksi val koi sel la kangaskatteella mastojen ja harusköysien tai vaijerien varaan. Ka te jää havainnekuvien mukaan reunoiltaan auki. Amfiteatterin sijainnissa suurin haaste on julkisen ja yksityisen tilan erot ta mi nen, koska kesäteatterirakennetta esitetään noin 4 m etäi syydel le kiinteistön ja samalla aktiivisessa käytössä olevan ran ta puis ton rajasta. Amfiteatterin kodalla Pappilanpuistossa on is tus ke lu penk ke jä. Puiston käyttö, penkeillä istuskelu ja teatteritoiminta voi vat aiheuttaa toisilleen merkityksellistä haittaa. Tämän eh käi se mi sek si yksityistä ja julkista tilaa erottamaan tulee istuttaa amfiteatterin puis ton puoleiselle sivustalle vähintään 2 metriä korkea pen sasaidan ne tai vastaavan näkösuojan tuova ja tiloja erottava kas vil li suus vyö hy ke. Yhdyskuntasuunnittelun näkökulmasta pensaat voi daan hakijan kustannuksella sijoittaa osin myös puistoalueelle, mi kä li puistotoimi antaa tälle suostumuksen. Ilkivallan riskin vuoksi suositellaan telttakatokselle teräksisiä ha rus vaije rei ta. Amfiteatterin reunusmuurin upottaminen rinteeseen tulisi to teutua kiviä upottamalla, eikä jo rakennetun tukimuurin tapaan muu ria kallistamalla. Amfiteatteri on huomioitu alueen asemakaavan muutosta kos ke vas sa luonnoksessa, eikä sen rakentaminen vaikeuta siten kaavoitusta. Alueel la ei ole huomioon otettavia luontoarvoja. Lausunnossa esi te tyt suojaistutukset turvaavat samalla rantamaiseman arvoja. Ra ken ta minen ei ole vaikutuksiltaan merkittävää. Vaikka hakemusta ei ole erikseen perusteltu, on luvan myöntämiselle katsottavissa olevan eri tyi nen syy, teatterirakenteen liittyessä Tyrvään pappilan matkailu- ja tapahtumatoimintaan. Valmisteluvastuu: yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä

21 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Ehdotus rt: Rakennuslautakunta puoltaa kaupunginhallitukselle haettua amfiteatterin rakentamista sillä ehdolla, että lausunnossa esi te tyt suojaistutukset toteutetaan. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Yleiskaavasuunnittelija Juha Mäkelä, p

22 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Poikkeamishakemus , , Villinkuja 4, Jaakola Ari-Pekka 278/ /2017 RAKLTK Hakija ja rakennuspaikka Ari-Pekka Jaakkola on jättänyt poikkeamishakemuksen, joka koskee tont tia Tontti sijaitsee Sastamalan Vammalan Pik ku-kukku ris sa osoit tees sa Villinkuja 4. Tontin pinta-ala on 1793 m2 ja tontti on ra ken ta ma ton. Rakennushanke Hakijan tarkoituksena on rakentaa kaksikerroksinen yksiasuntoinen eril lis pien ta lo, jonka kerrosala on 163 k-m2. Poikkeaminen Poikkeamista haetaan kaksikerroksisen rakennuksen rakentamiselle ton til le, jonka asemakaavan mukainen suurin sallittu kerrosluku on I u 2/3 eli tontille sallitaan yksi täysimääräinen kerros ja lisäksi ker ros alaan kuuluvien tilojen rakentamista osaan ullakon tasoa. Maan käyt tö- ja rakennuslain 58 mukaan rakennusta ei saa rakentaa vastoin ase makaa vaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 171 mukaan kunta voi erityisestä syys tä hakemuksesta myöntää poikkeuksen MRL:ssa säädetystä tai sen nojalla annetusta rakentamista tai muuta toimenpidettä kos ke vas ta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta ra joi tuk ses ta. Poikkeamista ei kuitenkaan saa myöntää, jos se: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai aluei den käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien ta voit teiden saavuttamista; tai 4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheut taa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Hakijan perustelut ja arvio hankkeen vaikutuksista Haemme vähäistä poikkeusta kaavamääräyksestä ullakon osalta. Kaa va mää räys 1 u 2/3. Ullakko olisi tarkoitus rakentaa u 3/3, ra kennuk sen ulkomuoto ei muutu u 2/3 mallista. Rakennuksen tilavuus ja muoto ei muutu. Alueella muita tällä poik keuksel la rakennettuja taloja. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa tontti sijaitsee taa ja ma toi min to jen alueella (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taa ja ma toimin to jen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen ja hal lin non ja työpaikkatoimintojen alueita sekä pienehköjä ym pä ris tö häi riöi tä aiheuttamattoman teollisuuden alueita. Samoin siihen sisältyy vir kistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä lii ken ne aluei ta.

23 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huo mio ta yhdyskuntarakenteen edullisuuteen ja tarkoituksenmukaiseen to teut tamis jär jes tyk seen sekä elinympäristön laatuun. Erityisesti tulee vält tää asutuksen sijoittamista alueille, joihin kohdistuu merkittäviä ym pä ris töhäi riöi tä (melu, haju yms.). Lisäksi tontti sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaan Karkun-Tyrvään kult tuu ri mai se ma-alu een rajalla. Valtakunnallisesti ja maa kun nal li ses ti arvokkailla maisema-alueilla alueiden suunnittelussa, ra ken ta mi ses sa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai mai se ma näh tä vyy den kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kult tuu ri pe rin nön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden mai sema-aluei den historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Val ta kun nal lises ti arvokkaisiin maisema-alueisiin ja maisemanähtävyyksiin mer kit täväs ti vaikuttavissa hankkeissa on pyydettävä lausunto mu seo vi ranomai sil ta ja alueelliselta ympäristökeskukselta. Yleiskaava Alueella on voimassa Sastamalan keskustan rakenneosayleiskaava vuo del ta Osayleiskaavassa alueella on merkintä pien ta lo val tainen alue (AP). Merkinnällä on osoitettu asumisen käyttöön va rat ta vat alueet, joiden asuinkerrosalasta pääosa sijoittuu pientaloihin. Mer kin tä voi sisältää myös pienehköjä palvelujen ja ym pä ris tö häi riöi tä aiheuttamattoman työpaikkatoiminnan alueita. Samoin siihen si säl tyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä ka tu aluei ta. Alueen toteutus tulee tutkia aluevarausyleiskaavalla ja/tai asemakaavalla. Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 2007 tontti kuuluu eril lispien ta lo jen korttelialueeseen (AO-16). Kullekin tontille saa ra ken taa enintään kaksi asuntoa käsittävän erillispientalon. Rakennusten etäisyy den naapuritontin rajoista tulee olla vähintään 4 m. Ra ken nus lu pavi ran omai nen voi erityisestä syystä sallia talous- tai au to suo ja ra kennuk sen rakennettavaksi lähemmäksi kuin 4 m naapuritontin ra jaa. Enimmäiskerrosluku on I u 2/3. Murtoluku u kirjaimen jäljessä osoit taa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alas ta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Ton tin tehokkuusluku on 0,25. Sijainti Tontti sijaitsee Vammalan taajaman itälaidalla Vehmaan kau pun ginosan korttelissa 11, Tampereentien eteläpuolella, Pikku-Kukkurina tunne tul la alueella. Paikalta on matkaa Vammalan torille noin 2,5 km. Naapurien kuuleminen Naapureilla ei ole ollut huomauttamista hankkeesta. Yhdyskuntasuunnittelun lausunto

24 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Hakemuksen mukaisella rakennuspaikalla suurin sallittu kerrosluku on I u 2/3 eli yksi täysimääräinen kerros ja lisäksi kerrosalaan kuu lu via tiloja osaan ullakon tasoa. Ympäristöministeriön oppaan mukaan ul lakko on talon osa, joka sijaitsee rakennuksen ylimmän kerroksen ylä puolel la ja on pääosin julkisivun ja vesikaton leikkauslinjan mää rit tä män tason yläpuolella. Ullakon tulee jäädä enintään 45 asteen kul mas sa kohoavan vesikattotason todellisen tai kuvitellun ala puo lel le. Hakija on hakemuksen selostus poikkeuksista kohdassa käyt tä nyt tulkintaa, jossa I u 2/3 tarkoittaa kahta ker ros ta, joista ylem män kerrosala saa olla enintään 2/3 alemman ker rok sen ker ros alas ta. Tulkinta juontaa ilmeisesti aiemmin käy tös sä olleesta kaa va mää räykses tä 1 2/3, jossa ei ole ollut ullakkoa tar koit ta vaa u-kir jain ta. Kaksikerroksinen rakennus on kuitenkin sel keäs ti korkeampi kuin yksikerroksinen rakennus, jossa on ullakon ta sol la kerrosalaan las ketta via tiloja. Pikku-Kukkurin alue on kaavoitettu vuonna Alueelle on kaa voi tettu viisi erillispientalojen korttelialuetta, joilla on yhteensä 14 tont tia. Kahdella korttelialueella suurin sallittu kerrosluku on I u 2/3. Kah del la korttelialueella suurin sallittu kerrosluku on 2/3 k I u 2/3 eli yk si täysimääräinen kerros ja lisäksi kerrosalaan kuuluvia tiloja osaan kellarikerrosta ja ullakon tasoa. Yhdellä korttelialueella suurin sal lit tu kerrosluku on 2/3 k II eli kaksi täysimääräistä kerrosta ja li säk si kerrosalaan kuuluvia tiloja osaan kellarikerrosta. Alueen tonteista kahdeksalle on tähän mennessä rakennettu. Kaksi raken net tua tonttia on korttelialueella, jolle sallitaan kaksi täy si mit tais ta kerrosta. Kolmelle tontille, joilla kaavan sallima suurin ker ros lu ku on edellä mainittu 2/3 k I u 2/3, on rakennettu erillispientalot, jot ka on toteutettu niin, että ne ulospäin näyttävät siltä kuin niissä oli si kaksi täyttä kerrosta. Lisäksi hakijan tontin naapuritontille, Vil lin ku ja 2, on kaupunginhallitus myöntänyt poikkeamisluvan kak si ker roksi sen erillispientalon rakentamiselle. Alueelle rakennetut kaksikerroksiset ja kaksikerroksisilta vaikuttavat raken nuk set ovat maastossa korkeammilla ja näkyvämmillä paikoilla kuin hakemuksen rakennuspaikka. Uusi kaksikerroksinen rakennus ei siis poikkea olemassa olevasta rakennetusta ympäristöstä eikä ai heu ta ympäristö- tai maisemahaittaa. Edellisen perusteella olisi koh tuu ton ta ja kiinteistönomistajien tasapuolisen kohtelun periaatteen vas tais ta estää hakijoita rakentamasta kaksikerroksista rakennusta ym pä ris töön, joka on jo suurelta osin toteutunut kaksikerroksisena ase ma kaa vas ta huolimatta. Yhdyskuntasuunnittelu katsoo, että tässä tapauksessa kaavaan mer kitys tä suurimmasta sallitusta kerrosluvusta I u 2/3 poik kea mi nen rakentamalla kaksikerroksinen erillispientalo ei aiheuta haittaa kaa voituk sel le, kaavan toteutumiselle tai alueen käytön jär jes tä mi sel le. Yhdyskuntasuunnittelun näkemyksen mukaan poikkeamiselle on erityinen syy ja poikkeaminen täyttää MRL 171 :n edellytykset.

25 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Valmisteluvastuu: kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa Ehdotus rt: Rakennuslautakunta päättää puoltaa kau pun gin hal li tuk selle Ari-Pekka Jaakkolan jätetyn hakemuksen mukaisen poikkea mis lu van myöntämistä. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: Kaavoitusarkkitehti Timo Silomaa,

26 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Rakennusvalvonnan vuoden 2017 Käyttötalouden toteutuminen, maaliskuu 583/02.02/2016 RAKLTK Talousarvion täytäntöönpanomääräykset 2017 mukaisesti prosessit ja niiden luottamustoimielimet vastaavat käyttösuunnitelmiensa seu rannas ta. Talousarvion toteutumistilanne sekä arvio määrärahojen riit tävyy des tä tulee saattaa luottamustoimielimille tiedoksi kuu kau sit tain. Oheismateriaalina on rakennusvalvonnan osaprosessin kirjanpidon raport ti. Valmisteluvastuu: rakennustarkastaja Juha Henttonen Ehdotus rt: Rakennuslautakunta merkitsee talousarvion to teu tu mis tilan teen tiedoksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen

27 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ Rakennuslautakunta Viranhaltijapäätökset ja ilmoitusasiat RAKLTK Rakennustarkastajan ilmoitukset myönnetyistä luvista , , , , , Pehulantie 16; ylimääräinen palotarkastuspöytäkirja sekä Pirkanmaan käräjäoikeuden päätös Kaupunginhallituksen kielteinen poikkeamispäätös , Antinkorventie - Kaupunginhallituksne myönteinen poikkeamispäätös , Uuramontie 82 Valmisteluvastuu: palvelusihteeri Ehdotus rt: Lautakunta merkitsee viranhaltijapäätökset ja ilmoitukset tiedoksi saaduksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: rakennustarkastaja Juha Henttonen

28 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimusaika Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Päätökseen tyytymätön voi jäljempänä esitetyllä tavalla tehdä kirjallisen oi kai su vaa ti muk sen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oi keu teen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosai nen) sekä kunnan jäsen. Sastamalan rakennuslautakunta Käyntiosoite: Aarnontie 2 A Postiosoite: PL SASTAMALA Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöy tä kir ja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kulut tua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuk sen osoittamana aikana tai eril liseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aika na kello 9-15, rakenusvalvontatoimisto, Aarnontie 2 A, SAS- TA MA LA Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on te kijän al lekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettva oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisu vaatimusajan päättymistä. Päätökset, joista voi tehdä oikaisuvaatimuksen: -- Kiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska ne koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KL 91 ): 25-33

29 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ SASTAMALAN KAUPUNKI Rakennuslautakunta Valitusosoitus --- Valitusviranomainen: Valitusaika Hämeenlinnan hallinto-oikeus 30 päivää Päätösten antamispäivä Tämä päätös on annettu julkipanon jälkeen yllämainittuna an ta mis päivä nä, jolloin sen katsotaan tulleen asianomaisten tie toon.valitusaika luetaan päätöksen antamispäivästä tätä päivää lu kuun ottamatta. Muutosta tähän päätökseen voidaan hakea yllä mainitulta va li tus vi-rano mai sel ta kirjallisella valituksella, joka valittajan itsensä tai hä nen valtuuttamansa asia miehen on annettava tai lähetin välityksellä tai postitse toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimei se nä päivänä ennen valitusviranomaisen viraston aukioloajan päätty mis tä luettuna yllä mainitusta päätöksen antamispäivästä. Valituskirjeen oheen on liitettävä tämä päätös sekä mahdollinen muu selvitys, johon valittaja haluaa vedota. Hallinto-oikeuden osoite: Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna Puh./vaihde Fax sähköposti "Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perit tä vis tä maksuista annetun lain /701/93) nojalla muutoksenhaki jal ta peritään oikeudenkäyntimaksu hallinto-oikeudessa."