Biopankki. ja syöpäpotilas
|
|
- Sanna Heikkinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biopankki ja syöpäpotilas 1
2 Sisällys Johdanto..... Mitä biopankit ovat... 4 Mitkä ovat näytteenluovuttajan oikeudet? Miten biopankkien aineistoja hyödynnetään?... 6 Miten biopankkitoimintaa säädellään?... 7 Miten yksityisyydensuojasta huolehditaan? Miten voin osallistua?... 9 Mitä haluan tietää?... 9 Mitä hyötyä on geenitestistä? Antaisinko biopankkinäytteen? Potilasoppaiden tilaukset: yhdistyksen kotisivujen kautta sähköpostitse potilaat@syopapotilaat.fi puhelimitse Lähdeluettelo: Geenitestejä verkossa tarjoavat luotettavat yritykset: Geenineuvontaa verkossa: Tekstin pohjana ja lähteenä on käytetty seuraavia sivustoja: Suomen Biopankit: Biopankit Suomessa: Auria Biopankki, Helsingin Biopankki, Hematologinen Biopankki, Itä-Suomen Biopankki, Keski-Suomen Biopankki, Pohjois-Suomen Biopankki Borealis, Tampereen Biopankki ja THL Biopankki. Biopankkilaki 688/2012: DiagFactor Oy: Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 6/2017: Jokainen potilas tutkimuspotilaaksi s Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 8/2017: Teema genomitieto s Mediuutiset : Biopankkilaki ei enää kelpaa laaja suostumus vaarassa STM Parempaa terveyttä genomitiedon avulla. Kansallinen genomistrategia työryhmän ehdotus. Ulkoasu: Tmi Tuovi Kallinen Julkaisija: Suomen Syöpäpotilaat ry Paino: Origos Oy, 2017
3 Lukijalle Biopankit ja niihin kertyvä ihmisen koko perimää koskeva tieto, eli genomitieto, ovat suurelle osalle meistä uusi asia. Tämä opas kertoo siitä, mitä biopankkitoiminta on Suomessa ja mikä sen merkitys on erityisesti syöpäpotilaalle. Kasvava biopankkitoiminta lisää lääketieteen alan tutkimustoimintaa Suomessa ja sen avulla tavoitellaan potilaille uusia mahdollisuuksia osallistua tutkimuksiin. Syöpäpotilaalle tutkimustyön mahdollistavien biopankkien merkitys on kasvava. Näytteen antaminen biopankkiin tekee syöpään sairastuneesta aktiivisen toimijan, joka on mukana luomassa uudenlaista terveydenhuollon tutkimusta ja mahdollistamassa yhä yksilöllisempää syövän hoitoa. Syöpäsairauden kehittyminen on useiden tekijöiden summa. Biopankkien avulla voidaan löytää syitä sille, miksi jotkut sairastuvat syöpään ja toiset eivät. Samalla syövän hoito muuttuu yhä yksilöllisemmäksi muun muassa lääkehoidon osalta. Biopankit ja aktiiviset näytteenantajat mahdollistavat tämän. Tällä hetkellä geenitietoutta käytetään muun muassa syöpäsairauksien ennaltaehkäisyssä, diagnostiikassa, potilaalle sopivimman lääkehoidon valinnassa sekä hoidon tehon ja ennusteen arvioinnissa. Tulevaisuudessa tiedetään yhä tarkemmin mikä sairauden aiheuttaa, kuinka taudin ennustetta voidaan parantaa ja mitkä hoidot tehoavat parhaiten. Hoitojen kehittymisen lisäksi yksilöllisen genomitiedon avulla tavoitellaan merkittäviä yhteiskunnallisia edistysaskeleita: sairauksien puhkeamista voidaan ennaltaehkäistä tai lykätä ja aktiiviset hoidot voidaan aloittaa jo silloin, kun parantavaa hoitoa on saatavilla, vaikka sairaus ei vielä haittaisi elämää. Tämä tarkoittaa lisää tauditonta elinaikaa ja parempaa elämänlaatua. 3
4 Mitä biopankit ovat? Biopankit ovat suuria, väestöön pohjautuvia näytekokoelmia, joiden hallinnointi on keskitettyä ja valvottua, viranomaisen säätelemää toimintaa. Suomessa biopankkeja on perustettu muun muassa sairaanhoitopiirien ja yliopistojen yhteyteen. Biopankit ovat asiantuntijaorganisaatioita, joihin kootaan ja joissa säilytetään näytteitä sekä niihin liittyvää tietoa lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä varten. Biopankkeihin kerätään ihmisperäisiä näytteitä, kuten kudos-, veri- ja DNA-näytteitä, jotka ovat luvanvaraisesti tutkijoiden käytettävissä analysointia varten. Biopankkiin kerätyt näytteet eivät ole vain yhtä tutkimusta varten, vaan ne säilyvät myös tuleviin tutkimustarpeisiin. Biopankeissa säilytetään lisäksi näytteistä saadut tarkat analyysitiedot, joita myös seuraavat tutkijat voivat hyödyntää. Veri- ja kudosnäytteet sijoitetaan säilytykseen biopankkien pakastimiin, joissa niitä voidaan pitää vuosikymmeniä. Nyt annetut kudosnäytteet saattavat hyödyttää lääketiedettä vielä satojen vuosien kuluttuakin. Näytteiden lisäksi biopankkeihin tallennetaan näytteisiin ja luovuttajan terveydentilaan liittyviä tietoja, joita on kerätty näytteenantajalta itseltään, potilasasiakirjoista, valtakunnallisista terveydenhuollon rekistereistä, lääkerekistereistä ja tutkimusprojektien aineistoista. Näitä tietoja voivat olla esimerkiksi sukupuoli, diagnostiset ja muut näytteestä määritetyt tiedot, genomitieto, laboratoriotulokset ja kuvantamistallenteet. Näytteen antajan tietosuojasta huolehditaan koodaamalla jokainen näyte siten, että yksityisyyden suoja ja terveystietojen luottamuksellisuus eivät vaarannu. Näytteitä tarvitaan, jotta genomitietoon pohjautuva terveydenhuolto ja esimerkiksi syöpälääkkeiden kehitystyö olisivat mahdollisia. Henkilökohtaisessa lääketieteessä yksilön perimää verrataan isompaan tietomassaan. Perimän yksittäisillä geenivariaatioilla ei useinkaan ole merkittävää vaikutusta terveydentilaan. Tarvitaankin huomattavan isoa vertailuaineistoa, jonka avulla löydetään ne geenivariaatiot, joilla on kliinistä merkitystä. Tämän biopankit mahdollistavat. Tutkijat käyttävät biopankkiin kerättyjä näytteitä esimerkiksi erilaisten syöpätautien syntymekanismien tutkimiseen perimän, elintapojen ja ympäristön vaikutuksia tutkien. Tätä kautta löytyy tie uusien geenidiagnostisten menetelmien kehittämiseen. Syöpätyyppejä on lukemattomia ja biopankkien mahdollistamien pitkäkestoisten genomitutkimusten myötä hoitomuotoja on mahdollista kehittää siten, että syöpään sairastuneelle löytyy parhaiten hänen perimäänsä soveltuva hoito. Henkilökohtaisen lääketieteen avulla pyritään yksilölliseen sairauksien ennaltaehkäisyyn, toteamiseen ja hoitoon. 4
5 BIOPANKKINÄYTE ASKEL ASKELEELTA 6. Tutkimuskäyttö lääketieteellisessä tutkimuksessa. 5. Näytteen säilyttäminen näytesäilytysjärjestelmässä. 4. Näytteen koodaus ja jakaminen pienempiin kertaeriin. 3. Näytteen prosessointi ja laadun tarkistaminen biopankissa. 2. Näytteenotto hoitoon liittyvän näytteenoton yhteydessä tai tieteelliseen tutkimukseen osallistumisen yhteydessä. 1. Biopankkisuostumukseen perehtyminen ja kirjallinen suostumuslomake. Mitkä ovat näytteenluovuttajan oikeudet? tietää, missä hänestä otettu näyte sijaitsee tietää, mihin tutkimukseen näyte on luovutettu tietää yleisellä tasolla, minkälaista tietoa näytettä hyödyntänyt tutkimus tuotti päättää, haluaako hän tietää omasta terveyteensä vaikuttavista merkityksellisistä biopankkitutkimuksen löydöksistä tietää tutkimustuloksista ja kehitystyöstä, jos niillä on vaikutusta sairauden hoitoon peruuttaa suostumus näytteen käytöstä yksittäisessä tutkimuksessa tai kokonaan kieltää ennen biopankkien perustamista luovutetun näytteen siirtäminen biopankkiin Biopankkien www-sivuilla on lomakkeita, joilla voi pyytää tietoa omista näytteistään tai kieltää näytteen käyttö tutkimuksissa. 5
6 Miten biopankkien aineistoja hyödynnetään? Biopankkien näytteitä voivat käyttää esimerkiksi yliopistojen tai lääkealan yritysten tutkimus- ja tuotekehitysryhmät. Biopankki ei voi rajata aineistoa vain tietylle organisaatiolle, vaan sen täytyy olla avointa kaikille eettiset ja tieteelliset vaatimukset täyttäville hakijoille. Aineistoa hakevan tutkimusryhmän tulee esittää luovutuspyyntö, johon on liitettävä tutkimussuunnitelma ja toimivaltaisen eettisen toimikunnan lausunto tai muu tarpeellinen selvitys sekä esitys siitä, miten näytteitä ja tietoja käsitellään. Biopankkien näytteitä ja tietoja voidaan käyttää myös Euroopan Unionin alueen ulkopuolella, isoissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Biopankkien tietoja voidaan siirtää EU:n ulkopuolelle asianmukaisin perustein sopimuksella siirron saajan kanssa. Biopankki harkitsee siirron tapauskohtaisesti. Tämä mahdollistaa laajemman kansainvälisen työn sairauksien voittamiseksi. Biopankkien avulla genomitiedon hyödyntäminen muuttuu lähivuosina yleiseksi. Biopankkitoiminnan ollessa ensisijaisesti tutkimus- ja kehittämistoimintaa varten, välitöntä yksilöllistä terveyshyötyä näytteen antamisesta ei ole yleensä odotettavissa. Mikäli näytteistä kuitenkin saadaan tietoa, joka on hoidollisesta näkökulmasta hyödyllistä, biopankki ohjaa näytteenantajan yksilöllistä taudinmääritystä, hoitoa ja ennusteen arviota varten terveydenhuoltoon tai perinnöllisyysneuvontaan. Biopankkitoiminta on tutkimuspalvelua, jota globaali lääketeollisuus ostaa lääkehoitojen kehittämiseksi. Paras mahdollinen yksilöllinen hoitomuoto löydetään sairaudesta riippuen yhä useammin jo hoitojen ensilinjassa. Tätä kautta tunnistetaan myös toimimattomat hoitolinjat, jonka ansiosta yksilöllinen kärsimys vähenee ja yhteiskunnan varat ohjautuvat tehokkaampaan yksilölliseen hoitoon. 6
7 Miten biopankkitoimintaa säädellään? Biopankkitoiminnan onnistumisen edellytys on, että näytteenluovuttajan ja tutkijoiden välillä vallitsee avoin ja hyvä yhteistyö, selvät käytännöt ja luottamus. Biopankkitoimintaa säätelee biopankkilaki (688/2012), joka astui voimaan Laki tukee tutkimusta, edistää näytteiden käytön avoimuutta ja turvaa yksityisyydensuojaa sekä ihmisen itsemääräämisoikeuden toteutumista näytteitä käsiteltäessä. Biopankkitutkimus on lain mukaan sellaista tutkimusta, jossa tarkoituksena on terveyden edistäminen, tautimekanismien ymmärtäminen tai terveyden- ja sairaanhoidossa käytettävien tuotteiden tai hoitokäytäntöjen kehittäminen. Biopankkilain mukaan näytteen luovuttaminen on vapaaehtoista ja luovuttamiseen tarvitaan näytteenantajan tai hänen huoltajansa kirjallinen suostumus. Suostumus on voimassa toistaiseksi. Kutsu tai pyyntö luovuttaa näyte biopankkiin voi tulla esimerkiksi väestörekisteritutkimuksen tai sairaalakäynnin yhteydessä. Suostumus on biopankkikohtainen ja sen voi antaa yhteen tai useampaan biopankkiin. Näytteenluovutukseen valmistautuessa täytetään suostumusasiakirja. Biopankkisuostumuksella annetaan lupa näytteiden ja tietojen siirtoon biopankkiin sekä niiden käyttöön lääketieteellisessä tutkimuksessa. Ennen biopankkilain voimaantuloa koottuja näytekokoelmia voidaan lain mukaan siirtää biopankkiin ilman henkilön allekirjoittamaa uutta suostumusta. Tämä on mahdollista, mikäli alueellinen eettinen toimikunta on antanut siirrosta puoltavan lausunnon ja Valvira on hyväksynyt näytteiden siirron. Biopankkien sisältämien näytteiden ja tietojen säilyttämisaikaa arvioidaan vähintään kymmenen vuoden välein ja tarpeettomat näytteet tietoineen poistetaan. Suostumuksen voi milloin tahansa peruuttaa kirjallisesti, eikä syytä peruutukselle tarvitse ilmoittaa. Mikäli henkilö peruuttaa suostumuksensa tai rajoittaa näytteen käyttöä muuten, siitä tehdään merkintä biopankin suostumusrekisteriin, jonka jälkeen näytteitä ja tietoja ei enää luovuteta tutkimuskäyttöön. Kieltäytyminen biopankkinäytteen antamisesta, suostumuksen peruuttaminen tai rajoittaminen eivät vaikuta sairauden hoitoon millään tavalla. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto eli Valvira ylläpitää biopankkirekisteriä ja myöntää biopankkien toimiluvan. Valviran lisäksi biopankkeja ohjaavat ja valvovat Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta TUKIJA sekä alueelliset eettiset toimikunnat. Biopankkilain lisäksi biopankkitoimintaa säätelevät mm. seuraavat lait: Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä, Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta ja Henkilötietolaki. 7
8 Miten yksityisyydensuojasta huolehditaan? Biopankissa tietoja tutkittavien terveydentilasta ja mittaustuloksista voidaan säilyttää jopa vuosikymmeniä. Yksilön genomi- ja terveystiedoista sekä erilaisista mittaustuloksista kertyy suuri määrä tietoa tutkijoiden käyttöön. Henkilöiden yksityisyydensuojaan ja tietoturvaan suhtaudutaan vakavasti eikä tutkittavien yksityisyyden suojaa ja terveystietoja vaaranneta. Näytteet merkitään kooditunnisteella, eivätkä tutkijat tiedä näytteen luovuttajan henkilöllisyyttä. Henkilötiedot näytteistä säilytetään erillään koodirekisterissä, johon pääsy on luvanvaraista, tarkoin rajattua ja näytevarastojen kulunvalvonta on tiukkaa. Tiedonhallinnassa noudatetaan seuraavia periaatteita: 1. Tietojen käsittelyssä noudatetaan henkilötietolakia ja korkeita laatustandardeja. 2. Tekninen tietoturva on ajanmukainen ja vaaratekijät on huomioitu. 3. Näytteisiin liittyvien henkilötietojen käsittelyoikeudet on tiukasti rajattu. 4. Näytteiden ja tietojen luovutukset dokumentoidaan yksityiskohtaisesti. Biopankin tietoja ei voi käyttää rikostutkinnassa, näytteenantajaa koskevassa hallinnollisessa päätöksenteossa tai työsuhdetta tai vakuutussopimusta arvioitaessa. Tietojen luvaton käyttö on rikos. Vuonna 2018 toimeenpantava EU:n tietosuoja-asetus voi tuoda muutoksia biopankkilakiin, sillä uusi tietosuoja-asetus vahvistaa kansalaisen itsemääräämisoikeutta ja saattaa rajoittaa biopankkien käyttämää niin sanottua laajaa suostumusta. Tällä hetkellä käytössä oleva laaja suostumus tarkoittaa sitä, että näytteen luovuttaja hyväksyy näytteensä käytön myös tulevissa tutkimuksissa, joista ei ole vielä tietoa. 8
9 Miten voin osallistua? Useissa erikoissairaanhoidon yksiköissä potilailta pyydetään suostumus näytteiden siirtämiseen biopankkiin ja niiden käyttämiseen lääketieteellisessä tutkimuksessa. Esimerkiksi hematologisia syöpiä sairastavilta verinäytteet siirretään Hematologiseen biopankkiin (FHRB), jonka toiminnan suunnittelussa ja johtoryhmätyöskentelyssä on mukana edustaja myös Suomen Syöpäpotilaat ry:stä. Näytteen luovuttaja voi myös olla itse aktiivisesti yhteydessä biopankkiin. Esimerkiksi Helsingin Biopankki ottaa vastaan vapaaehtoisten luovuttajien näytteitä. Henkilö voi tehdä verkossa tai lähettää postitse biopankkisuostumuksen, jonka jälkeen biopankki kutsuu luovuttajan laboratorioon verinäytteen ottoa varten. Mahdollisuudet näytteiden luovuttamiseen lisääntyvät jatkuvasti biopankkien kehittäessä toimintaansa. Mitä haluan tietää? Näytteen luovuttaja ei yleensä saa henkilökohtaista tietoa luovuttamaansa näytteeseen liittyen. Näytteenantaja voi ilmaista suostumuksensa yhteydenottoon, jos tutkimuksessa on havaittu merkittävä terveydentilaa koskeva tieto kuten vakava sairastumisriski. Tämä tieto varmennetaan vielä uudesta näytteestä. Lisäksi biopankki kysyy halukkuutta osallistua esimerkiksi lääketutkimukseen tai tarvittaessa uusien näytteiden ottamiseen. Biopankkitutkimuksen yhteydessä saattaa paljastua sairaus tai esimerkiksi sairauteen altistava geenivirhe. Tämä tieto voi aiheuttaa järkytystä ja tuntua hämmentävältä. Näytteenantajalla on oikeus olla vastaanottamatta tietoa geenivirheestä, terveydentilasta ja sairausalttiudesta. Syöpään sairastuneelle valitaan yhä useammin lääkehoito kasvaimen geneettisen tiedon perusteella. Ainoastaan ne potilaat, joilla on kasvaimessa tietyn lääkkeen kohdemolekyylin geenimuutos, hyötyvät kehitetystä täsmälääkkeestä. Syöpälääkäri arvioi genomitiedon perusteella, mikä syöpälääke on tehokkain ja turvallisin. Tällä hetkellä on käytössä noin 40 täsmälääkettä, joiden käyttöä ohjaavat geenimuutokset tunnistetaan. Kun syöpäkasvaimesta tai verinäytteestä on tehty geenitesti osana hoitosuunnitelmaa, syöpää voidaan hoitaa yksilöllisesti. 9
10 Mitä hyötyä on geenitestistä? Jos lähisuvussa on runsaasti syöpäsairauksia, voi olla perusteltua miettiä, ovatko syöpätaudit perinnöllisiä. Geenitestillä voi olla mahdollisuus saada tietoa yksilöllisestä geneettisestä alttiudesta sairastua. Geenitestejä tehdään muun muassa sairaaloissa perinnöllisyysneuvonnan yhteydessä. Kun geenitesti on tehty syljestä, verestä tai esimerkiksi syöpäkasvaimesta, on tärkeää saada tietoa siitä, mitä testin tulos yksilöllisesti tarkoittaa. Testin tulokset on syytä käydä läpi luotettavan asiantuntijan kanssa. Tulosten tulkintaan on saatavilla geenineuvontaa, jossa asiantuntija käy läpi geenitestin tulokset ja vastaa kysymyksiin ohjaten myös tarvittaessa terveydenhuollon lisätutkimuksiin. Genomitiedon avulla ajoissa tehty riskiarviointi voi mahdollistaa taudin puhkeamisen ennaltaehkäisyn tai estämisen perinnöllisten syöpäsairauksien riskin ollessa korkea. Kohonneen syöpäriskin lisäksi geenitestien avulla on mahdollista saada tietoa geneettisestä taipumuksesta sairastua harvinaisiin perinnöllisiin sairauksiin sekä tiettyihin elintapasairauksiin. Näitä geenitestejä tekevät myös yksityiset yritykset. Geenitestejä voidaan käyttää myös henkilökohtaisen lääkevasteen selvittämiseen sekä esimerkiksi siihen, onko urheilijalla nopeutta ja voimaa vai kestävyyslajeja suosiva geeniperimä. On esimerkiksi mahdollista selvittää myös sitä, onko henkilöllä geneettinen riski impulsiiviseen käyttäytymiseen alkoholin vaikutuksen alaisena. Geenitestien tarjoama tieto terveydentilaan liittyvistä mahdollisista riskeistä voi motivoida elämäntapamuutoksiin, kuten lisäämään liikuntaa, vähentämään alkoholinkäyttöä tai syömään terveellisemmin. Geenitesteissä esille tulleet mahdolliset riskit eivät välttämättä koskaan toteudu, elämäntavoilla ja ympäristöllä on myös suuri merkitys. Yksilöllisen tiedon saaminen omasta perimästään voi olla sekä pelottavaa että huojentavaa. Kun ymmärrys ihmisen genomista on lisääntynyt, on samalla karttunut tietoa siitä, miten monimutkainen, jopa ylisukupolvisesti periytyvä ja muokkautuva yhteisvaikutus geneettisten ominaisuuksien ja ympäristötekijöiden välillä vallitsee. Ihmisen genomin avaaminen ei kerro sitä, millaiseksi kunkin yksilön elämä tulee muodostumaan. Tällä hetkellä geenitestejä tehdään julkisen terveydenhuollon puolella rajoitetusti, ja kansalaisten itse yksityisiltä palveluntarjoajilta tilaamien testien käyttö on lisääntynyt. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansallinen genomistrategiaehdotus painottaa kansalaisten yhdenvertaista mahdollisuutta hyötyä genomitiedosta ja perinnöllisyysneuvonnasta. 10
11 Suomeen perustetaan kansallinen genomikeskus biopankkien rinnalle. Sillä varmistetaan, että perimästä saatavan tiedon käyttö sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa on kaikkien suomalaisten ulottuvilla. Genomikeskuksen, biopankkien sekä tutkimuslaitosten ja sairaaloiden yhteistyö edistää yksilöllisten syövän hoitojen kehittymistä ja mahdollistaa uusien hoitojen saamisen potilaille. Antaisinko biopankkinäytteen? Potilaiden halu luovuttaa biopankkinäyte tulee usein ajankohtaiseksi, kun oman sairauden hoidon kehittämistä halutaan tukea. Näytteen antamista voisi kuitenkin miettiä jo ennen kuin sairastuu. Näytteet ovat biopankkien pääomaa ja ne mahdollistavat korkeatasoisen ja nykyaikaisen terveyttä ja hyvinvointia koskevan tutkimuksen, joten olisi tärkeää, että niitä saataisiin mahdollisimman laajalta ihmisjoukolta. Syöpäpotilaalle biopankkitoiminta edustaa toivoa paranemisesta, jos ei itselle, niin ainakin toisille myöhemmin syöpään sairastuville. Näytteenantaja voi auttaa tulevaisuudessa samaan sairauteen sairastuvaa ihmistä. Potilasta ei enää ajatella keskivertopotilaana, vaan häntä voidaan lääkitä yksilöllisesti sellaisilla lääkkeillä, joiden tiedetään tehoavan. Pitkän tutkimustyön myötä on mahdollista saada selville, millainen lääkitys auttaa tietyn perimätyypin potilaita. Näytteen luovuttaja voi suostumuksessa ilmaista halukkuutensa osallistua kliiniseen lääketutkimukseen tai uusien näytteiden ottoon, mikä voi tuoda potilaalle mahdollisuuden päästä biopankin kautta mukaan uusiin tutkimuksiin. Uusi Kansallinen syöpäkeskus pyrkii vahvistamaan yhteistyötä biopankkien ja sairaaloiden välillä, jotta yhä useampi syöpää sairastava pääsisi osallistumaan lääketutkimuksiin Suomessa. Biopankkien toiminnassa ja valvonnassa eettiset näkökulmat sekä yksityisyydensuoja on otettu tarkasti huomioon. Suomessa biopankkitoiminnan kautta pyritään kansantalouden kannalta positiiviseen lopputulemaan; menestyvän taloudellisen toiminnan mahdollistavan infrastruktuurin luomiseen, jotta tutkimus ja sen tuottama hyöty jäisivät lähelle potilaita. Lisälukemista: Lukusali.fi > Terveys > Lääkärisanomien Biopankkitoiminta & yksilöllistetty lääketiede -teemanumero 11
12 Malminkaari 5, Helsinki, Origos Oy, 2017 Julkaisun toteutusta ovat tukeneet:
Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten
Tampereen BIOPANKKI Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pyydämme sinulta suostumusta näytteiden ja sinua koskevien tietojen keräämiseksi Tampereen Biopankkiin ja käytettäväksi biopankkitutkimukseen.
LisätiedotItä-Suomen Biopankki
KANSAKUNNAN TERVEYSTIETO HYÖTYKÄYTÖSSÄ Arto Mannermaa Itä-Suomen Biopankki Tutkimuspäällikkö Itä-suomen yliopisto KYS arto.mannermaa@uef.fi Biopankkiin kerätään näytteitä ja tietoa erilaisia tulevaisuuden
LisätiedotItä-Suomen Biopankki Selvitys näytteenantajalle biopankkitoiminnasta suostumuksen antamista varten
Selvitys näytteenantajalle biopankkitoiminnasta suostumuksen antamista varten Pyydämme teiltä suostumusta näytteiden ja niihin liittyvien tietojen keräämiseen ja tallentamiseen Itä- Suomen Biopankkiin
LisätiedotItä-Suomen Biopankki Selvitys näytteenantajalle biopankkitoiminnasta suostumuksen antamista varten
Itä-Suomen Biopankki Selvitys näytteenantajalle biopankkitoiminnasta suostumuksen antamista varten Pyydämme teiltä suostumusta näytteiden ja niihin liittyvien tietojen keräämiseen ja tallentamiseen Itä-
LisätiedotPohjois-Suomen biopankki Borealis. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten
Pohjois-Suomen biopankki Borealis Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pyydämme teiltä suostumusta näytteiden ja teitä koskevien tietojen keräämiseksi Pohjois-Suomen biopankki Borealikseen
LisätiedotAuria Biopankin selvitys alaikäisen lapsen huoltajalle suostumuksen antamista varten
Auria Biopankin selvitys alaikäisen lapsen huoltajalle suostumuksen antamista varten Teiltä pyydetään suostumusta lapsenne näytteiden ja henkilötietojen käsittelyyn biopankkitoiminnassa. Suostumusta pyydetään
LisätiedotMitä biopankkilaki pitää sisällään. Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012
Mitä biopankkilaki pitää 23.3.2012 VT Sirpa Soini sisällään Suomen lääkintäoikeuden ja etiikan seura 22.3.2012 Biopankkilain valmistelu HE 86/2011 biopankkilaiksi sekä kudoslain ja potilaslain muuttamiseksi
LisätiedotTALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI
TALTIONI BIOPANKKITALLETTAJAN VERKKOPANKKI Biopankkitoiminnan tavoitteet ja periaatteet Edistää lääketieteellistä tutkimusta ja tuotekehitystä sekä toimia henkilökohtaisen lääketieteen veturina Turvata
LisätiedotKansallisten tietovarantojen toissijainen käyttö biopankkitutkimuksessa
Kansallisten tietovarantojen toissijainen käyttö biopankkitutkimuksessa Sandra Liede Lakimies Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) 14.9.2015 15.9.2015 Sandra Liede 1 Biopankkilaki
LisätiedotKansallisten tietovarantojen toissijainen käyttö biopankkitutkimuksessa
Kansallisten tietovarantojen toissijainen käyttö biopankkitutkimuksessa Sandra Liede Lakimies Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) 25.8.2015 26.8.2015 Sandra Liede 1 Biopankkilaki
LisätiedotTUKIJAn lausuntomenettely biopankin perustamisen edellytyksenä. Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta, 19.8.
TUKIJAn lausuntomenettely biopankin perustamisen edellytyksenä Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta, 19.8.2013 19.8.2013 Pääsihteeri Outi Konttinen 1 Tietoiskun sisältö Lyhyesti
LisätiedotLapset puuttuvat biopankeista: eettiset ja oikeudelliset erityiskysymykset
Lapset puuttuvat biopankeista: eettiset ja oikeudelliset erityiskysymykset Sandra Liede Lakimies Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto 26.11.2014 Liede 1 Biopankkien ohjaus ja valvonta www.valvira.fi/luvat/biopankit
LisätiedotAjankohtaista Biopankkilaista
Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotBiopankkilaki ja asetukset
Biopankkilaki ja asetukset Valvira 19.8.2013 I Anneli Törrönen Riitta Burrell Ajankohtaista ja taustaa Säädösvalmistelun näkökulmasta Lain tarkoitus Tarkoituksena on 1.tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään
LisätiedotTiedote biopankkitoiminnasta ja suostumus näytteiden käsittelyyn biopankeissa
Biopankkisuostumus 1(10) Tiedote biopankkitoiminnasta ja suostumus näytteiden käsittelyyn biopankeissa Tiivistelmä Biopankki tallentaa ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liittyviä tietoja lääketieteellistä
LisätiedotSuostumus biopankkitutkimukseen
Suostumus biopankkitutkimukseen Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Riitta Burrell, STM 29.10.2013 Esityksen rakenne 1) Yhteiskunnallinen ympäristö, jossa näytetutkimusta harjoitetaan 2) Omistusoikeusmalli
LisätiedotNÄYTTENANTAJAN TIEDOTE. Helsingin Biopankki 1/5
1/5 NÄYTTENANTAJAN TIEDOTE Helsingin Biopankki Pyydämme teiltä suostumustanne näytteen ja siihen liittyvien tietojen antamiseksi Helsingin biopankkiin ja käytettäväksi biopankkitutkimukseen. Näytteen antaminen
LisätiedotEdellytykset genomitiedon tehokkaalle hyödyntämiselle. Jaakko Yrjö-Koskinen Future Care
Edellytykset genomitiedon tehokkaalle hyödyntämiselle Jaakko Yrjö-Koskinen Future Care 2017 26.10.2017 Geenitutkimuksen edistyminen Ihmisen perimän läpiluenta 1990 2003 Sairausmekanismien ymmärtäminen
LisätiedotBiopankkilain ohjaus ja valvonta
Biopankkilain ohjaus ja valvonta 19.8.2013 Lakimies Sandra Liede Ylitarkastaja Tiina Wahlfors 19.8.2013 Liede/Wahlfors 1 Valviran toimiala ja perustehtävä Valvira on STM:n alainen keskusvirasto, joka edistää
LisätiedotOhjauskirje 1 (6) 27.04.2016. Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista
Ohjauskirje 1 (6) Ohjauskirje biopankeille alaikäisten näytteiden ja tietojen käsittelyn perusteista Valviran toimivalta Biopankkilain (688/2012) 31 :n mukaan biopankkilaissa säädetyn toiminnan ohjaus
LisätiedotLAPSET JA BIOPANKIT. Valvira 25.11.2014. Jari Petäjä
LAPSET JA BIOPANKIT Valvira 25.11.2014 Jari Petäjä 1 Lasten elämänkaari sairaanhoidon näkökulmasta Aikuisten hoito kasvu ja kehitys perhe ja vanhemmuus raha, taudit potilaan hoitomyöntyvyys 0 ikä 16 25
LisätiedotBiopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen
Biopankki -tärkein talletus? Taltioni - biopankkitallettajan verkkopankki? Dos. Heli Salminen Suomalaiset biopankit, niiden erityispiirteet ja mahdollisuudet Auria-Taltioni yhteistyö Tiedosta terveyttä
LisätiedotBiopankkien ja tieteellisen tutkimuksen yhteinen ICT infrastruktuuri
Biopankkien ja tieteellisen tutkimuksen yhteinen ICT infrastruktuuri tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Evp soveltavan tutkimuksen intoilija bioetiikan harrastaja lääkäri, kirurgi ja neurokirurgi
LisätiedotYliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako
Yliopiston ja sairaanhoitopiirin tutkimuseettisten toimikuntien työnjako Kirsi Luoto, tutkimuspäällikkö, FT PSSHP:n TETMK KYS /Tutkimusyksikkö 21.3.2011 Sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta Sairaanhoitopiirin
LisätiedotBiopankkitutkimus ja tutkittavan suostumus. VT Sirpa Soini, Helsingin Biopankki
Biopankkitutkimus ja tutkittavan suostumus VT Sirpa Soini, Helsingin Biopankki 1.11.2017 Kysymyksiä Millainen on biopankkilain mukainen suostumus? Muuttuuko biopankkilain mukainen suostumus tietosuoja-asetuksen
LisätiedotAjankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa
Ajankohtaista tutkimusten viranomaisarvioinnissa Horisontissa 2020 strategiapäivä 26.4.2012 Vs. hallintojohtaja, VT Jari-Pekka Tuominen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Lääketieteellistä tutkimusta koskevat
LisätiedotArvoisa näytteen luovuttaja,
Arvoisa näytteen luovuttaja, Pyydämme Teiltä suostumusta näytteidenne luovuttamiseen biopankkiin, siihen liittyvien näytteiden ottamiseen ja potilasrekistereissä olevien tietojen yhdistämiseen tässä tiedotteessa
LisätiedotKokemuksia uusien biopankkien eettisestä arvioinnista
Kokemuksia uusien biopankkien eettisestä arvioinnista HUS-piirin valtakunnallinen tutkimuseettisten toimikuntien koulutus- ja neuvottelupäivä 20.5.2014 Pääsihteeri Outi Konttinen TUKIJA 19.5.2014 Pääsihteeri
LisätiedotBIOPANKIT : LAKI JA KÄYTÄNTÖ
Lääketieteen tietosuoja seminaari 17.3.2016 Tampereen yliopisto BIOPANKIT : LAKI JA KÄYTÄNTÖ 21/03/2016 1 Suomi on edelläkävijä biopankkitoiminnassa Pohjois-Suomen Biopankki Borealis Itä-Suomen Biopankki
LisätiedotKTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita
KTL:n väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 19.11.2008 27.11.2008 1 Suomen vahvuudet Korkeatasoinen ja tasa-arvoinen terveydenhuolto Väestön suhtautuminen tutkimukseen ja tulosten
LisätiedotGenomikeskuksen valmistelu ja genomilaki Suunnittelija Petra Ruuska, STM Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari
Genomikeskuksen valmistelu ja genomilaki Suunnittelija Petra Ruuska, STM Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 1.12.2017 1 1 1.12.2017 Genomikeskustyöryhmä Liisa-Maria Voipio-Pulkki, pj. STM Jaakko
LisätiedotRound table -neuvottelu eduskunnassa
1 Round table -neuvottelu eduskunnassa 31.05.2005 STM:n visio biopankkilainsäädännöstä ja sen nykytila ministeriössä Apulaisosastopäällikkö Marja-Liisa Partanen, STM 2 Professori Juhani Eskola: Molekyylibiologiasta
LisätiedotSuomen hematologinen rekisteri ja biopankki FHRBbiopankki
Suomen hematologinen rekisteri ja biopankki FHRBbiopankki Arvoisa potilas Pyydämme Teiltä lupaa näytteiden ja hoitotietojenne luovuttamiseen biopankkiin, luovuttamiseen liittyvien näytteiden ottamiseen
LisätiedotBiopankkien toimintojen yhdistäminen. Lakiperusta
Biopankkien toimintojen yhdistäminen Lakiperusta Biopankkilain (688/2012, jatkossa myös BPL ) 10 mahdollistaa biopankkien toimintojen yhdistämisen. Toimintojen hoitamisesta tai yhdistämisestä on sovittava
LisätiedotLaki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, kudoslaki)
Laki ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä (101/2001, kudoslaki) Eettisten toimikuntien koulutuspäivä Lakimies Sandra Liede 20.5.2014 19.5.2014 Sandra Liede 1 Kudoslaki (101/2001)
LisätiedotBiopankit ja eettiset toimikunnat miten ja missä tutkimussuunnitelmat arvioidaan. VT Sirpa Soini, Helsingin Biopankki
Biopankit ja eettiset toimikunnat miten ja missä tutkimussuunnitelmat arvioidaan VT Sirpa Soini, Helsingin Biopankki 28.10.2016 Näytteiden ja tietojen luovuttamisen periaatteet biopankkilain mukaan Tasapuolinen
LisätiedotNÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET 20.9.2004 ARPO AROMAA
NÄYTTEENLUOVUTTAJIEN TIEDOTTAMINEN JA KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOKSET TILANTEEN KUVAUS Vuosi 0 Tutkimus tavoitteineen Suostumus Näytteet Muut tiedot Vuosi 10-30 Tutkimus: uusi vai entinen käyttötarkoitus
LisätiedotSuomalaiset vahvuudet
Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta
LisätiedotBiopankkilain valmistelun lyhyt historia
Biopankkilain valmistelun lyhyt historia Puheenjohtaja Kimmo Pitkänen Biotekniikan neuvottelukunta Tutkijoiden ja kansanedustajien seura - TUTKAS Biotekniikan neuvottelukunta BIOPANKKIEN MERKITYS KANSALAISILLE
LisätiedotKLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KLIINISTEN LÄÄKETUTKIMUSTEN EU- ASETUKSEN KANSALLINEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Tilannekatsaus 1 Tilanne täytäntöönpanossa STM on asettanut valmistelua varten työryhmän ajalle 14.9.2015-3 Työryhmälle ollaan hakemassa
LisätiedotKudosluvat Valvirassa. 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1
Kudosluvat Valvirassa 4.4.2011 Tähän esityksen nimi/tekijä 1 Mitä ovat kudosluvat? Kudosluvat ovat lupia, joita Valvira myöntää hakemuksesta ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä
LisätiedotHealthtech Finland Genomiteollisuusjaosto. Yritysyhteistyö Finngen hankkeen kanssa. Jari Forsström jaoston pj, Abomics Oy CEO
Healthtech Finland Genomiteollisuusjaosto Yritysyhteistyö Finngen hankkeen kanssa Jari Forsström jaoston pj, Abomics Oy CEO 2 Viestintätyöpaja Genomitiedon ja geenitestien käyttökohteet Harvinaiset sairaudet
LisätiedotBiopankkilaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 78/2012 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle biopankkilaiksi. lääketieteellisestä käytöstä annetun lain ja
EDUSKUNNAN VASTAUS 78/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle biopankkilaiksi sekä laeiksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista
LisätiedotBiopankki: ideasta käytäntöön
Biopankki: ideasta käytäntöön Kimmo Pitkänen Kehittämispäällikkö Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM European Biotech Week, Biomedicum 2.10.2013 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland
LisätiedotTietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön
Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto Suomen Lääkintäoikeuden ja etiikan seura ry 22.3.2012 Yleistä tietosuojasta Tietosuojanäkökulma biopankkitoimintaan
LisätiedotKuntayhtymän hallitus Osuuskunnan perustaminen Suomen biopankkien yhteiseen palvelutoimintaan
Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 5/2017 1 (1) Kuntayhtymän hallitus 58 24.4.2017 73 224/00.04.00/2017 Osuuskunnan perustaminen Suomen biopankkien yhteiseen palvelutoimintaan Päätöshistoria Kuntayhtymän
LisätiedotBiopankkilaki tulee voimaan 1.9.2013. Miltä tilanne näyttää biopankkitutkijan, biopankkiirin ja eettisen toimikunnan jäsenen kannalta?
Biopankkilaki tulee voimaan 1.9.2013. Miltä tilanne näyttää biopankkitutkijan, biopankkiirin ja eettisen toimikunnan jäsenen kannalta? Markus Perola, LT, dosentti, tutkimusprofessori THL+FIMM+EGP+HUS koordinoiva
LisätiedotSuostumuskäytännöt Suomen perustuslaki
Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta
LisätiedotValtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA)
N:o 841 2787 Liitteet Liite 1 Valtakunnallinen lääketieteellinen tutkimuseettinen toimikunta (TUKIJA) ENNAKKOILMOITUS KLIINISESTÄ LÄÄKETUTKIMUKSESTA 1. Viranomainen täyttää Saapunut Diaari-/rekisterinumero
LisätiedotTietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön
Tietosuojanäkökulma biopankkilainsäädäntöön Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto Tiedotus- ja keskustelutilaisuus biopankkilain toimeenpanosta 19.8.2013 Tietosuojavaltuutetun toimivalta
LisätiedotSÄÄDÖSKOKOELMA. 688/2012 Biopankkilaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2012 688/2012 Biopankkilaki Annettu Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset
LisätiedotKansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen
Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja
LisätiedotSuomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF
POTILAAN TIEDOTE Suomalainen IPF-rekisteri FinnishIPF Arvoisa potilas, Tiedustelemme halukkuuttanne osallistua seuraavassa esitettävään tutkimukseen. Tutkimuksen tausta Idiopaattiset keuhkoparenkyymisairaudet
LisätiedotTutkimuslain keskeiset muutokset
Tutkimuslain keskeiset muutokset Outi Konttinen 19.10.2010 Valtakunnallinen eettisten toimikuntien seminaari 28.9.2010 Säätytalo Muutosten perusteluja Tutkimuslain alkuperäinen sovellusalue koettu ongelmallisena
LisätiedotBiopankkilainsäädännön valmistelu3lanne
Biopankkilainsäädännön valmistelu3lanne Lääke3eteellisen tutkimuse3ikan seminaari 2.11.2011 TUKIJA Biopankkilain valmistelu HE 86/2011 biopankkilaiksi sekä kudoslain ja po3laslain muujamiseksi Perustuslakivaliokunnan
LisätiedotInformointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?
Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Terveydenhuollon ATK-päivät 15.-16.5.2012 KanTa-palveluihin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä
LisätiedotLakeja yms. Tässä luennossa. Millaista tietoa? Tietoon perustuva suostumus siirretäänkö vastuu tutkittavalle?
Lakeja yms. Tietoon perustuva suostumus siirretäänkö vastuu tutkittavalle? Helena Kääriäinen TY/TYKS Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta 488/1999 (2004) Potilaslaki 785/1992, henkilötietolaki 523/1999
LisätiedotCase-esimerkkejä: henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus ja eettisyys
Case-esimerkkejä: henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus ja eettisyys erikoislääkäri Tiina Varis Tutkimuspalvelut, VSSHP 16.5.2018 1 Henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus ja käsittelyperusteet (6
LisätiedotTietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?
Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen 20.2.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimus helpottuu ja hankaloituu + Tiedon käsittely ja monet laboratoriomenetelmät kehittyvät tuottaen
LisätiedotEettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen
Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet Tapani Keränen Eettisten toimikuntien toimivallan perusta on tutkimuslaki Ennen lääketieteelliseen tutkimukseen ryhtymistä on tutkimussuunnitelmasta
LisätiedotTietoon perustuvaa suostumusta koskevat ohjeet
Tietoon perustuvaa suostumusta koskevat ohjeet TUKIJAn seminaari 23.9.2014 Pääsihteeri Outi Konttinen TUKIJA 26.9.2014 Pääsihteeri Outi Konttinen 1 Lääketutkimusten sääntely Laki lääketieteellisestä tutkimuksesta
LisätiedotTIEDOTE TUTKITTAVALLE
GeneRISK TIEDOTE TUTKITTAVALLE Mikä on GeneRISK -tutkimus? GeneRISK-tutkimuksen tavoitteena on luoda uusia yksilölähtöisiä toimintatapoja geeni- ja terveystiedon hyödyntämiseksi terveydenhuollossa ja yksilölähtöisessä
LisätiedotTutkittavan informointi ja suostumus
Tutkittavan informointi ja suostumus yhdistettäessä tutkittavilta kerättyjä tietoja rekisteritietoihin Ylitarkastaja Raisa Leivonen Tietosuojavaltuutetun toimisto 9.12.2010 Kysy rekisteritutkimuksen luvista
LisätiedotIhmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen
Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen
LisätiedotBiopankkeja koskeva lainsäädäntö
1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:
LisätiedotARVOISA VASTAANOTTAJA,
ARVOISA VASTAANOTTAJA, Pyydämme Teitä osallistumaan tutkimukseen, jossa kartoitetaan gynekologisten laskeumaleikkausten menetelmiä, komplikaatioita ja vaikutusta elämänlaatuun Suomessa vuonna 2015. Tiedote
LisätiedotBiopankkitoiminta Suomessa. Dos. Heli Salminen
Biopankkitoiminta Suomessa Dos. Heli Salminen Suomalaisten sairaalabiopankkien erityispiirteet ja mahdollisuudet Miten biopankit vastaavat terveydenhuollon haasteisiin Perustuslaki Biopankkilaki Henkilötietolaki
LisätiedotLausunto Tulisiko laissa määritellä tarkemmin genomitieto, jota sääntely koskee? Jos tulisi, millainen määritelmä olisi hyvä?
VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Lausunto 01.02.2018 Asia: STM086:00/2016, STM/4454/2016 Genomikeskustyöryhmän arviomuistio Lausunnonantajan lausunto 1. Miten genomilainsäädäntö tulisi rajata?
LisätiedotOsteopaatti Jutta Aalto Anatomia- ja kehotietoisuuskoulutus TIETOSUOJASELOSTE
Osteopaatti Jutta Aalto Anatomia- ja kehotietoisuuskoulutus TIETOSUOJASELOSTE 1 Yksityisyytesi suojaaminen Pitää kaikkien palveluitani käyttävien asiakkaiden/ potilaiden yksityisyyttä erittäin tärkeänä.
LisätiedotLÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ
LÄÄKETIETEELLINEN TUTKIMUS IHMISILLÄ Dos., OTT, MA, Salla LötjL tjönen Tutkimuseettinen neuvottelukunta perusteet 1 Pääasialliset oikeuslähteet Kansalliset L lääl ääketieteellisestä tutkimuksesta (488/1999,
LisätiedotLAUSUNTO. Helsinki SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Viite: STM086:00/2016 ja STM/4454/2016
LAUSUNTO Helsinki 15.06.2018 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Viite: STM086:00/2016 ja STM/4454/2016 Asia: Lausunto Genomikeskustyöryhmän arviomuistiosta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄ JA YHTEYSHENKILÖ REKISTERIÄ KOSKEVISSA ASIOISSA Rekisterinpitäjä: Tmi ML-hahmoterapia Yhteyshenkilö: Mikko Lounela Puh:
REKISTERINPITÄJÄ JA YHTEYSHENKILÖ REKISTERIÄ KOSKEVISSA ASIOISSA Rekisterinpitäjä: Tmi ML-hahmoterapia Yhteyshenkilö: Mikko Lounela Puh: 0505490789 Sp: mikko.lounela@hahmoterapia.com REKISTERIN NIMI Tmi
LisätiedotApril 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi
April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä
LisätiedotMuuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon
Muuttuva diagnostiikka avain yksilöityyn hoitoon Olli Carpén, Patologian professori, Turun yliopisto ja Patologian palvelualue, TYKS-SAPA liikelaitos ChemBio Finland 2013 EGENTLIGA HOSPITAL FINLANDS DISTRICT
LisätiedotLääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari. Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto/tukija
Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Heikki Ruskoaho Oulun yliopisto/tukija Lääketieteellisestä tutkimuksesta annetun lain muuttaminen (1.10.2010) Keskeisiä muutoksia Tutkimuslain sovellusalueen
LisätiedotTilannepäivitys. Jorma Penttinen Esko Vanninen
27.8.2015 Tilannepäivitys Jorma Penttinen Esko Vanninen Valtakunnalliset biopankit Suomalaiset biopankit Rekisteröidyt biopankit Biopankkialoitteet Pohjois-Suomen biopankki Borealis Tampereen biopankki
LisätiedotLapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka
Lapsi tutkimuskohteena - eettinen ennakkoarviointi ja aineistojen arkistoinnin etiikka Arja Kuula, Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Erilaiset aineistot yhteiskuntatieteissä - Esimerkkeinä lastensuojelu-
LisätiedotTutkimus ja tilastointijaos. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto
Tutkimus ja tilastointijaos Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Tehtävät cc Ehdotus lainsäädännön muutoksesta jotta KanTaan talletettuja tietoja voidaan
LisätiedotTutkimuslain alainen tutkimus on sellaista, jossa seuraavat kaksi ehtoa täyttyvät samanaikaisesti:
LAUSUNTOHAKEMUS tutkimuseettiselle toimikunnalle Pvm Dnro / (sihteeri täyttää tämän kohdan) Keski-Suomen sairaanhoitopiirin (Ksshp) tutkimuseettinen toimikunta on alueellinen lakisääteinen toimikunta,
LisätiedotLuonnos hallituksen esitykseksi biopankkilain kokonaisuudistukseksi
Sitra Lausunto 06.05.2018 Asia: STM065:00/2012 Luonnos hallituksen esitykseksi biopankkilain kokonaisuudistukseksi Näytteiden oikeudellinen luonne 1. Lakiehdotuksessa esitetään, että näytteiden käsittelyyn
LisätiedotKuopion Biopankkihankkeen ja Itä Suomen Biopankin tilanne
Kuopion Biopankkihankkeen ja Itä Suomen Biopankin tilanne 12.8.2014 Veli Matti Kosma, prof, Biopankkihankkeen vastuuhenkilö Hanna Tuhkanen, FT, projektipäällikkö, Biopankkihanke Itä Suomen yliopisto KYS
LisätiedotPostinumero Kela. Käyntiosoite Nordenskiöldinkatu 12, Helsinki. Nimi Kanta-palvelujen tietosuojavastaava
1 Rekisterinpitäjä Nimi Kansaneläkelaitos Postiosoite PL 450 Postinumero 00056 Kela Puhelin 020 634 11 Käyntiosoite Nordenskiöldinkatu 12, 00250 Helsinki 2 Rekisteriasioita hoitava henkilö tai yhteyshenkilö
LisätiedotPotilaan asema ja oikeudet
Potilaan asema ja oikeudet Lakimies, VT Heli Kajava 12.9.2018 1 Potilaan oikeudet potilaslaissa (laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992) oikeus laadultaan hyvään terveydentilan edellyttämään hoitoon
LisätiedotBIOPANKKI KANSALLISELLA JA KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA
OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA BIOPANKKI KANSALLISELLA JA KANSAINVÄLISELLÄ TASOLLA T E K I J Ä T : Riikka Kauppinen Laura Näppi SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotLasse Lehtonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Irma Pahlman
Lasse Lehtonen Mirva Lohiniva-Kerkelä Irma Pahlman Terveysoikeus Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2574-5 Taitto:
LisätiedotSuostumusmenettely käytännössä
Suostumusmenettely käytännössä Janne Backman, professori ja ylilääkäri Kliininen farmakologia HY/HUSLAB 1 Rekrytoinnin yleisiä periaatteita Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Päätöksen tulee
LisätiedotLAUSUNTO. Helsinki, SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. Viite: STM065:00/2012
LAUSUNTO Helsinki, 30.04.2018 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Viite: STM065:00/2012 Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi biopankkilain kokonaisuudistukseksi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten
LisätiedotLAUSUNTO TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO. Dnro 2302/03/17. Sosiaali- ja terveysministeri
TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO Dnro 2302/03/17 LAUSUNTO 05.10.17 Sosiaali- ja terveysministeri kirjaamo@stm.fi Viite: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kliinisistä lääketutkimuksista
LisätiedotKansallinen Genomistrategia - missä mennään? Espoo
Kansallinen Genomistrategia - missä mennään? Espoo 12.01.2015 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto tilaisuudesta Kommenttipuheenvuorot Aino-Liisa Oukka Minna Wilska-Sundström Mia Bengström Keskustelua visiosta
LisätiedotTHL rekisteritutkimuksen lupaviranomaisena alkaen
THL rekisteritutkimuksen lupaviranomaisena 1.10.2010 alkaen Suunnittelija Arto Vuori, THL Tieto-osasto Kysy rekisteritutkimuksen luvista ja tietosuojasta IV -seminaari, Tieteiden talo, Helsinki, 9.12.2010
LisätiedotLaitetutkimukset terveydenhuollossa Minna Kymäläinen Tarkastaja
Laitetutkimukset terveydenhuollossa 17.3.2017 Minna Kymäläinen Tarkastaja Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin ja turvallisiin
LisätiedotLapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014
Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen
LisätiedotYksityisyydensuoja ja kirjaaminen. Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike
Yksityisyydensuoja ja kirjaaminen Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Yksityisyydensuoja perusoikeutena Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha
LisätiedotBiopankit ja me TUKIJA KYTÖ BTNK GTLK
Biopankit ja me TENK ETENE TUKIJA KYTÖ BTNK GTLK TJNK Julkaisun on toimittanut biotekniikan neuvottelukunta (BTNK) yhdessä muiden kansallisten eettisten neuvottelukuntien kanssa. Kirjoittajat: Kimmo Pitkänen,
LisätiedotTULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?
TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon
LisätiedotKansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä
Annakaisa Iivari Kansalaisen mahdollisuudet hallinnoida omien tietojensa käyttöä Kansalaisen omat terveystiedot muodostuvat laajasti tarkasteltuna hyvin monimuotoisista ja eri tavalla säädellyistä tietolähteistä.
LisätiedotHenkilötietolain (523/1999) 36 :ään perustuva biopankin ilmoitusvelvollisuus
Henkilötietolain (523/1999) 36 :ään perustuva biopankin ilmoitusvelvollisuus Henkilötietolain (HetiL) 36 :ssä säädetään rekisterinpitäjän ilmoitusvelvollisuudesta. Sen mukaan rekisterinpitäjän on ilmoitettava
LisätiedotMitä pohtii potilas ja hänen läheisensä?
Bioetiikkaseminaari: Tietojen ja näytteiden luovuttaminen lääketieteelliseen tutkimuskäyttöön: Hyvää tekemässä vai peräti velvollisuus? Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä? Turun yliopisto 11.11.2016
Lisätiedot