SATAKUNNAN VISIO PROJEKTI

Transkriptio

1 SATAKUNNAN VISIO PROJEKTI Toimiala: ELEKTRONIIKKA Työryhmä: Eino-Pekka Vuorento (pj.) Reino Aarinen Seppo Erkkilä Arto Sunila Heimo Virolainen Ahltronix Rauma Oy Hollming Oy UTU Elec Oy (Urho Tuominen Oy) Oras Oy Enerpoint Oy

2 Toimiala (miniklusteri) elektroniikka Toimialan kuvaus Toimialan miniklusterirakenne on kuvattu oheiseen kaaviokuvaan. Vetovoimaisimmat segmentit on korostettu kuvan keskiöön. Elektroniikkatuotteet ja -sovellukset (elektroninen lopputuote tai moduuli) Suurelektroniikkatuotanto - massavalmistus Erikoiselektroniikkatuotanto - räätälöidyt tuotteet - piensarjat Elektroniikan suunnittelu - piirisuunnittelu - testaussuunnittelu - sovellussuunnittelu - sulautettujen järjestelmien suunnittelu Alihankkijat Sidostahot - Elepro Koulutustehdas (Innova) - TTKK Rauman yksikkö - SAMK - EMC Laboratorio - Yliopistokeskus - Kaupungit (Rauma + Pori) - TE-keskus/Tekes - Ammatti-instituutti Elektroniset piirit, osat ja komponentit (ostetaan, ei valmistusta alueella) Fokus tuotantoteknologioissa Swot Consulting Oy 2 (12)

3 Elektroniikka Nykytilan määrittely* Seuraavassa esitetyt luvut sisältävät sekä elektroniikan että automaation toimialan, koska Tilastokeskus ei luokittele näitä omiksi toimialoikseen. Koneiden ja laitteiden valmistus (code 29) Konttori- ja tietokoneiden valmistus (code 30) Muu sähkökoneiden ja -laitteiden valmistus (code 31) Lääkintäkojeiden, hienomekaanisten kojeiden ja optisten instrumenttien sekä kellojen valmistus (code 33) Yritysten lukumäärä / toimipaikkoja Jako kokoluokkiin (v. 2002) v v Yli 50 henkeä Yli 100 henkeä Yli 250 henkeä Alle 10 M Yli 10 M Yli 20 M Työllisten määrä Tuotannon määrä v v v v henkeä 502 henkeä 40,1 M 50,7 M * Luvut eivät sisällä luokasta 29 valittujen yritysten tietoja. Keskeiset yritykset segmentoituina elektroniikka-ala Peruskriteerinä on ollut valita yritykset, joiden henkilöstömäärä ylittää 10 henkeä. Lisäksi listassa on mukana työryhmän esiinnostamia yrityksiä. Listan yritykset on luokiteltu ensin toimialasegmenteittäin (segmentit aakkosjärjestyksessä) ja toimialasegmentin sisällä liikevaihdon mukaan suuruusjärjestykseen suurimmasta pienimpään. Yritys Toimialasegmentti (ks. toimialakuvaus s. 2) Alihankinta Tuotteet/palvelut Ahltronix Rauma Oy (ent. Ahlstrom Mikrolli Oy) AK-Elektro Oy Alihankkija Elektroniikan alihankinta kokoonpano ja sopimusvalmistus Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus Henkilöstö Liikevaihto v (henkeä) v (milj. euroa) 80 12,0 6 0,42 Piir-Group Oy Elektroniikan suunnittelu Sähkötekninen suunnittelu (v. 2000) 1,5 (v. 2000) Swot Consulting Oy 3 (12)

4 Yritys Toimialasegmentti Tuotteet/palvelut Henkilöstö Liikevaihto (ks. toimialakuvaus s. 2) v (henkeä) v (milj. euroa) Ulvilan Konesuunnittelu Oy Elektroniikan suunnittelu Kone- ja prosessisuunnittelu ,46 Siemens Osakeyhtiö Elektroniikkatuotteet ja -sovellukset Elektroniikkatuotteet ja -sovellukset 1062 (koko 241,2 konserni) Swisslog Oy (Cimcorp) Elektroniikkatuotteet ja -sovellukset Nosto- ja siirtokoneiden valmistus ,3 Oy Haloila Ab Elektroniikkatuotteet ja -sovellukset Pakkauskoneet, kiristekalvokäärintäkoneet, ,4 lavankäärintäkoneet, käärintäkoneet, lavanpakkauskoneet Power-IT Oy Elektroniikkatuotteet ja -sovellukset Tietojen käsittely, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus ,8 Neorem Magnets Oy Elektroniikkatuotteet ja -sovellukset Puolivalmiiden rauta- ja terästuotteiden valmistus ,6 KMT-Tekniikka Oy Elektroniikkatuotteet ja -sovellukset Suunnittelee, valmistaa ja toimittaa sekä mekaanisia 125 2,7 että sähköistettyjä laitteita ja järjestelmiä laivoihin, liikennevälineisiin ja teollisuuteen Vake Oy Elektroniikkatuotteet ja -sovellukset Valmistaa sähköalan tuotteita laivateollisuuden ja ,5 Alihankkija rakennusalan tarpeisiin, suorittaa alihankintana erilaisia ohutlevytöitä MTK-Finland Oy Elektroniikkatuotteet ja -sovellukset Elintarvike-, juoma- ja tupakkateollisuuden koneiden (v. 2000) 2,1 (v. 2000) (ent. Palmiatek Oy) valmistus Robotiikka Oy Elektroniikkatuotteet ja -sovellukset Robotoidut tuotantosolu, erikoiskoneet, ohjausjärjestelmät. 13 0,5 Enerpoint Oy Raumel Ky Erikoiselektroniikkatuotanto Elektroniikkatuotteet ja -sovellukset Erikoiselektroniikkatuotanto Elektroniikan suunnittelu Elektroniikan suunnittelu, tuotanto ja johdinsarjojen valmistus Erikoisempi ongelma, joka ratkaistaan elektroniikalla (suunnittelu, valmistus, erikoiselektroniikka) 15 3,4 1 0,10 Urho Tuominen Oy Suurelektroniikkatuotanto Testilaitteet, telekommunikaatio, kuljetuselektroniikka 8 3,4 Swot Consulting Oy 4 (12)

5 Trendit ja vaikuttavat tekijät Yleiset trendit 1. Ulkoistamistrendi on edelleen vahva. Ydinosaaminen jää yrityksiin. 2. Asiakkailla on halu hankkia isompia kokonaisuuksia. - Alihankkijan jalostusarvo kasvaa. 3. Päähankkijat haluavat suurempia partnereita (= järjestelmätoimittajia), jotka edelleen käyttävät alihankkijoita. 4. Massatuotanto siirtyy halvemman kustannustason maihin. - Haetaan positiivista hintakehitystä. 5. Logistiikan hallitseminen tulee osaksi alihankkijan osaamis- ja vastuualuetta. 6. Vakiintuneiden toimialojen hankintavolyymin kasvaessa asiantuntemattomuus hankintatoimessa nousee verrattuna matkapuhelintai autoteollisuuteen. 7. Miniatyrisointikehitys jatkuu enemmän älyä pakattuna pienempään kokonaisuuteen. 8. Väestörakenteen vanhenemisen myötä syntyy merkittäviä tarpeita hyvinvointi- ja helppokäyttöisyysalueille. Teknologiset trendit 1. Liitos- ja pakkausteknologiat kehittyvät (flip-chip). 2. Langattomuuden lisääntyminen RF-tekniikassa: - etäkäytöt - etävalvonta - informaation saanti - tunnistustekniikat 3. IP-verkkojen hyödyntäminen 4. Kiinteistöjen tietotekniikan integroituminen 5. Paikannusteknologian käyttö lisääntyy (GPS-pohjaiset). Asiakas- ja markkinalähtöiset trendit 1. Keskittyminen jatkuu asiakaskunnassa. Isompia asiakkaita isompi neuvotteluvoima. 2. Asiakaspohja laajenee, kun kaikissa tuotteissa on elektroniikkaa. 3. Maavariointi ja alueelliset vaatimukset ovat edelleen keskeisiä haasteita, joskin harmonisoinnin ja direktiivien ansiosta standardoitumisaste nousee. 4. Tuote- ja sovelluskohtaisia direktiivejä tulee lisää. 5. Viranomaisvalvonta vähenee ja tuotevastuu kasvaa. Swot Consulting Oy 5 (12)

6 Ympäristötrendit 1. Ympäristövaateet tuovat uusia kehitystarpeita - lyijyttömyys - sinkittömyys ja vastaavat. Lisääntyy tähän liittyvän mittaamisen myötä. 2. Ympäristödirektiivejä tulee lisää. 3. Kierrätys lisääntyy. Kustannukset ja vastuu tulevat toimittajalle. Erilliset palveluyritykset ottavat vastuun tähän liittyvistä toimenpiteistä. 4. Energiankulutuksen minimointi on yleisvaade. 5. Ympäristösertifikaatin rooli kasvaa ja on lähes pakollinen asiakasvaateen vuoksi. Tähän liittyy enemmän varautumista kuin, että se loisi lisävahvuutta. 6. Ympäristöasioiden seuranta ja ennakointi tulevat yhä tärkeämmiksi. Swot Consulting Oy 6 (12)

7 Roadmap elektroniikka Tuotanto ja valmistus Sovellukset ja asiakkuudet 1970-luku 1980-luku 1990-luku 2000-luku 2010-luku Paljon käsityötä Käsinladonta Yritysten sisäistä toimintaa - televisiot - pesukoneet Telekommunikaation kasvu Rahtituotanto (pääyrityksellä materiaalivastuu) Erikoissovellukset: moninkertainen hinta, erikoisasiakkaille Laatujärjestelmät Ulkoistustrendi Bondaustekniikka Sopimusvalmistus Testaus siirtyi alihankkijoille Automatisointi - pintaliitosladonta, aaltojuotosprosessi Komponenttituotanto siirtyi Kaukoitään Kustannustehokkuuden optimointi Kapasiteettipula; piensarjoille ei löytynyt tekijöitä ja joustoa Rajavolyymin merkityksen kasvu Manuaalityö siirtyy halpakustannusmaihin Komponenttien koko pienenee ja integrointiaste kasvaa Useampia toimittajavaihtoehtoja Hinta = 10 Æ Æ Æ Æ Hinta = 1 Æ Æ Æ Æ Hinta = 0,5 Volyymituotteet erikoistarpeisiin Mekaanisten ratkaisujen korvaaminen elektroniikalla Uudet valmistusteknologiat (flip-chip) Tuotannossa jalostusarvo kasvaa piirikorteista tuoteosiin tai lopputuotteisiin Valmistuksen (lähes) totaalinen ulkoistus Kypsien sovellusten ylläpitosuunnittelu ulkoistetaan Tuotteiden rump-up tehdään lähellä asiakasta; kriittisen volyymin ylittyessä tuotanto siirtyy halpamaihin NPI-centerit Piensarjatuotanto pysyy Suomessa tai lähialueilla Joustavat tuotantomenetelmät Erittäin laaja Elektroniikkaa asiakas- ja sovelluspohja jokaisessa tuotteessa Suomen tuotannon bruttoarvo 5 Mrd. mk Æ Æ Æ 17 mrd. mk Æ Æ 140 mrd. mk (tuleva kasvu %/v) Isot asiakkaat - teleoperaattorit - telecom-segmentti Sovellukset viihdeelektroniikasta jokapäiväiseen hyötykäyttöön Helppokäyttöisyys (kehittyneet käyttöjärj.) Integroidut sovellukset Teknologiat ja osaamisalueet Analogiset järjestelmät Mobiilit teknologiat MEMS MOEMS NMT Æ Æ Æ Æ GSM Æ Æ Æ Æ Æ 2,5 G Æ Æ Æ Æ Æ 3 G Mikroprosessorikehitys Digitalisointi Komponenttien hinnan lasku Pintaliitosteknologia Liitos- ja pakkausteknologiat Aaltojuotos Nukkuvat prosessorit Erilaiset langattomat verkkoteknologiat Yksittäisistä laitteista järjestelmiin (verkkoteknologioiden hyödyntäminen) Flip-chip-teknologia Anturi- ja sensoriteknologiat (nanoteknologiat) Swot Consulting Oy 7 (12)

8 SWOT-analyysi (elektroniikka) Työryhmä on määrittänyt toimialan keskeiset vaikuttavat tekijät SWOT-analyysin avulla alla olevaan koosteeseen. Tästä ne on edelleen työstetty seuraavan sivun dynaamiseen SWOT:iin. Vahvuudet Heikkoudet Sovellusosaaminen, insinööritaidon Pienet kotimarkkinat; kuluttajatuotteissa kustannustehokkuus ja korkea on oltava kansainvälinen toimija koulutustaso Joustavien suunnittelupalveluiden heikko Teollinen kulttuuri (tehdastyö) saatavuus alueella Erikoisosaaminen; tietoinen erikoistuminen (elektroniikkasuunnittelutoimistot) Verkosto ja läheisyys (päätoimijat ja Julkisen toimijan konkreettiset alihankintaverkosto) toimenpiteet alan kehittämiseksi esim. Alan infrastruktuuri alueella teknologiapuiston ja muiden - Elepro investointien muodossa (vrt. Hermia, - EMC-laboratorio Kareltek jne.). Julkisten tahojen - Koulutus panostus vauhdittaisi myös yritysten Tuottaminen Baltiassa antaa tarpeellisen investointeja ja hallittua/jaettua kustannustehokkuuden ja näin riskinottoa kokonaispalvelun loppuasiakkaille Alueen vakiintuneiden alojen yritykset Toimijoiden sovelluskohteet elinkaarensa ovat soveltaneet elektroniikkaa alkuvaiheessa olevissa tuotteissa sekä hitaanlaisesti; soveltajia on vähän pienja keskisuurissa sarjakooissa; ei Spin-off-yritysten luominen on ollut toimita esim. kommunikaatiovälineiden heikkoa suhteessa alueen osaamis-/ massamarkkinoilla resurssitarjontaan Mahdollisuudet Uhat Koulutus alueella Sopimustoimittajien kapea asiakaspohja - Osaamispohjan ja resurssien hyödyntäminen luo uhan jatkuvuudelle, samoin - Spin-offien ja uusien toimijoiden syntyminen pääyritysten eli soveltajien Kansainvälistyminen erikoisosaamisella on suhteellisen pieni - Tuottaminen elinkaaren vaiheen mukaisesti asiakaskunta (volyymi ylös vaikka (saturoituneet halpamaissa, rump-up:t lähellä) - Markkina-alueet: ensisijaisesti Eurooppa, ison kilpailijoille toimittamalla) asiakkuuden kautta mahdollista tulla globaaliksi Päätöksenteon siirtyessä Suomen EU:n homogenisoitumiskehityksen myötä ulkopuolelle myös yllättävät päätökset syntyy todelliset kotimarkkinat ovat mahdollisia Kotimarkkinoilla on matala uusien Julkiset investoinnit hajautuvat liikaa teknologioiden hyväksymiskynnys; alueen eri pisteisiin ei saavuteta on sopiva testiympäristö kriittistä osaamista/volyymia Venäjän lähialueet tuotantopaikkoina (esim. Viipuri) Uusteknologinen osaaminen (esim. yliopistokeskuksessa) luo kriittisen mahdollisuuden, joka mahdollistaa myös uusteknologiainvestointeja Tuotannon/toiminnan ennustamattomuus ja siihen liittyvä joustotarve pakottaa integroituun ja joustavaan partnerisuhteeseen Swot Consulting Oy 8 (12)

9 Toimialan keskeiset strategiset kehitystoimenpiteet SWOT-analyysin pohjalta on valittu toimialan strategisen kehittymisen kannalta keskeiset strategiset kehitystoimenpiteet: VAHVISTA 1. Tuottamista ja tuotantokapasiteettia Baltiassa, mikä varmistaa tarpeellisen kustannustehokkuuden ja kokonaispalvelun loppuasiakkaille eli elinkaaren eri vaiheissa oleville tuotteille 2. Erikoisosaamista ja tietoista erikoistumista 3. Verkostoa ja sen läheisyyttä HYÖDYNNÄ 1. Integroituja, joustavia ja läheisiä partnersuhteita tuotantoja suunnittelutoiminnoissa 2. Uusteknologista osaamista esim. yliopistokeskuksen ja kehitysorganisaatioiden tutkimusja kehitystyön tuloksena 3. Alueen koulutusta - osaamispohjan ja uusien resurssien hyödyntämistä - spin-offien ja uusien toimijoiden syntymistä Vahvuudet Sovellusosaaminen, insinööritaidon kustannustehokkuus ja korkea koulutustaso Teollinen kulttuuri (tehdastyö) Erikoisosaaminen; tietoinen erikoistuminen Verkosto ja läheisyys (päätoimijat ja alihankintaverkosto) Alan infrastruktuuri alueella - Elepro, EMC-laboratorio, koulutus Tuottaminen Baltiassa antaa tarpeellisen kustannustehokkuuden ja näin kokonaispalvelun loppuasiakkaille Toimijoiden sovelluskohteet elinkaarensa alkuvaiheessa olevissa tuotteissa sekä pienja keskisuurissa sarjakooissa; ei toimita esim. kommunikaatiovälineiden massamarkkinoilla Mahdollisuudet Koulutus alueella - Osaamispohjan ja resurssien hyödyntäminen - Spin-offien ja uusien toimijoiden syntyminen Kansainvälistyminen - Tuottaminen elinkaaren vaiheen mukaisesti (saturoituneet halpamaissa, rump-up:t lähellä) - Markkina-alueet: ensisijaisesti Eurooppa, ison asiakkuuden kautta mahdollista tulla globaaliksi EU:n homogenisoitumiskehityksen myötä syntyy todelliset kotimarkkinat Kotimarkkinoilla on matala uusien teknologioiden hyväksymiskynnys; on sopiva testiympäristö Venäjän lähialueet tuotantopaikkoina (esim. Viipuri) Uusteknologinen osaaminen (esim. yliopistokeskuksessa) luo kriittisen mahdollisuuden, joka mahdollistaa myös uusteknologiainvestointeja Tuotannon/toiminnan ennustamattomuus ja siihen liittyvä joustotarve pakottaa integroituun ja joustavaan partnerisuhteeseen Heikkoudet Pienet kotimarkkinat; kuluttajatuotteissa on oltava kansainvälinen toimija Joustavien suunnittelupalvelujen heikko saatavuus alueella (elektroniikkasuunnittelutoimistot) Julkisen toimijan konkreettiset toimenpiteet alan kehittämiseksi esim. teknologiapuiston ja muiden investointien muodossa (vrt. Hermia, Kareltek jne.). Julkisten tahojen panostus vauhdittaisi myös yritysten investointeja ja hallittua/ jaettua riskinottoa Alueen vakiintuneiden alojen yritykset ovat soveltaneet elektroniikkaa hitaanlaisesti; soveltajia on vähän Spin-off-yritysten luominen on ollut heikkoa suhteessa alueen osaamis-/ resurssitarjontaan Uhat Sopimustoimittajien kapea asiakaspohja luo jatkuvuudelle uhan, samoin pääyritysten eli soveltajien erikoisosaamisella on suhteellisen pieni asiakaskunta (volyymi ylös vaikka kilpailijoille toimittamalla) Päätöksenteon siirtyessä Suomen ulkopuolelle myös yllättävät päätökset ovat mahdollisia Julkiset investoinnit hajautuvat liikaa alueen eri pisteisiin ei saavuteta kriittistä osaamista/ volyymia KEHITÄ 1. Joustavien suunnittelupalveluiden saatavuutta alueelle (elektroniikkasuunnittelutoimistot) sekä julkisen toimijan konkreettisia toimenpiteitä alan kehittämiseksi ja spin-off-yritysten luomiseksi VARAUDU 1. Sopimustoimittajien kapeaan asiakaspohjaan, joka luo uhan jatkuvuudelle ja pitkäjänteiselle liiketoiminnan kehittämiselle 2. Julkisten investointien hajautumiseen liikaa alueen eri pisteisiin ja näin riittämättömään panokseen elektroniikka-alan kehittämiseksi Swot Consulting Oy 9 (12)

10 Satakunnan visio 2010 elektroniikka 1. Toimialan kehittyminen: (Luvut sisältävät sekä elektroniikan että automaation. Kasvukehitys perustuu elektroniikan näkemykseen elektroniikan ja automaation kokonaiskehityksestä.) v v Yritysten lukumäärä Työllisten lukumäärä (v. 2000) 500 n Mahdollisuuksia pienyritystoiminnalle on myös taloautomaation alalla. 2. Jalostusarvon ja tuottavuuden jatkuva kehittäminen seuraavilla toimenpiteillä: - lisäarvo suunnittelun ja kokoonpanon avulla - työn tuottavuuden nostaminen tehokkuuden ja materiaalikustannusten avulla - kehittämällä jatkuvasti uusia tuotteita ja suorittamalla niihin liittyvät rump-up :t - logistiikan integroitumisen avulla - materiaalit suoraan linjalle - imuohjaus - maksu lopputuotteen valmistuksen mukaan. 3. Alueelle on kehittynyt partnerirakenne, joka sisältää isoa järjestelmätoimittajaa - useita pieniä alihankkijoita ml. suunnittelutoimistot. 4. Tilaus-toimitus-prosessi on kestoltaan nyt noin 48 h ja puolittuu erityisesti kulutuselektroniikassa vuoteen 2010 mennessä. 5. Osaamisen toimenkuva muuttuu - tuotannon henkilöt muuttuvat testaajiksi, laaduntarkastajiksi ja moniosaajiksi - syntyy erityisteknologioiden hallitsijoita (bondaus, SMD, jne.) - suunnitteluosaaminen nousee tärkeäksi osaamisalueeksi - uudet teknologiat ja niiden soveltaminen. 6. Partnerisuhteissa logistiikan hoitaa alihankkija. Kotiutukset suoritetaan etäja verkkotyökaluilla. 7. Tuottajilla on täysi vastuu tuotteen elinkaaresta. Tuottaja voi hoitaa osan vastuista palvelutuottajien avulla (esim. kierrätysvastuu). 8. Toimittaja ottaa suuremman vastuun toimivuudesta koko elinkaaren ajalta. Tuotehallinta ja jäljitettävyys korostuvat. Swot Consulting Oy 10 (12)

11 9. Tuotteet ja sovellukset ovat yhä pienempiä ja RF:n osuus on lisääntynyt merkittävästi. RF-ID-Tag on lähes joka tuotteessa vuonna Teknologian kehittymisen myötä investointien kertakoko on kasvanut. Investoinnit tehdään partnerisopimuksen puitteissa partneryritysten kanssa yhdessä. 11.EU:n itälaajentumisen myötä on syntynyt kasvavaa markkinapotentiaalia useille tuotesovelluksille. On saattanut merkitä tuotantoyksiköiden perustamista markkinoiden lähelle (partnerit jälleen yhdessä). Toimenpide-ehdotukset ja suositukset 1. Elektroniikan kehitys-, suunnittelu- ja tuotantotoimintaan on saatava uusia spin-off-yrityksiä sekä tähän liittyvä yrityskäynnistystoiminta tulisi aktivoida (esimerkkeinä testaustoiminta sekä testauslaitteiden valmistus ja kehitys). 2. Teknologiapuiston (Electropoli) ja elektroniikan keskitetyn Competence Centerin perustaminen turvaamaan alan kehitys. Strateginen investointi antaa oikean signaalin yrityksille ja niiden jatkoinvestoinneille. 3. Electropolin toimintaan sisällytetään elektroniikan suunnitteluosaaminen ja sen tarjoaminen alueen yrityksille ja myöhemmin laajemminkin valtakunnassa (esim. sulautetut järjestelmät + elektroniikkasuunnittelu + sw-osaaminen). 4. Koulutusvolyymin säilyttäminen kysyntää vastaavana. Koulutuksen vuotuiset volyymitasot (SAMK + yliopistokeskus) ovat riittäviä. (Huom. yksi suunnittelija työllistää 10 muuta henkilöä.) Huomio tulisi kiinnittää koulutuksen laatuun ja jalostusarvon nostamiseen liittyvään kokoonpanoosaamiseen. 5. Tietologistiikan huomioiminen ja logistiikan koulutuksen sisällön selkeyttäminen on tarpeen. Perustetaan oma suuntautumisvaihtoehto SAMK:iin: elektroniikkasuunnittelu. 6. Tehdään uusien tuotantoteknologioiden tutkimus yrityslähtöisesti yliopistokeskuksen kanssa. Osa perustutkimuksesta suunnattava siten, että tulokset tulevat sovellettaviksi 2-3 vuoden aikajaksolla. 7. Seutustrategiassa olisi huomioitava elektroniikan panostukset alueellisen osaamispohjan linjauksen mukaisesti: - Rauman seutu: kova elektroniikka, sulautettu elektroniikka, elektroniikkatuotanto - Porin seutu: ohjelmisto-osaaminen, telecom-osaaminen. Swot Consulting Oy 11 (12)

12 8. Kansallisen ELO-projektin tulosten hyödyntäminen Satakunnassa - PDM elektroniikassa ja sen hyödyntäminen Toimialan keskeisin toimenpide-ehdotus: Elektroniikan kasvu vaatii suunnittelupalveluiden kehittämistä tukemaan elektroniikan tuotantoa ja soveltajien valmiutta hyödyntää elektroniikkaa. Suunnittelupalvelujen lisääminen hyödyttää kaikkia toimialoja, jotka ovat kasvavassa määrin elektroniikan soveltajia. Lisäksi edistetään uusien tuotantoteknologioiden tutkimusta ja testausta sekä siirtoa teolliseen mittakaavaan. Swot Consulting Oy 12 (12)