KAAVASELOSTUS OSA 1/(2), ehdotusvaihe KAAVOITUS

Transkriptio

1 Asemakaavan muutos 4. kaupunginosa 4. kaupunginosan korttelin 483 viereinen virkistysalue, Pullinranta KAAVASELOSTUS OSA 1/(2), ehdotusvaihe KAAVOITUS Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueesta, suunnittelualue rajattu punaisella katkoviivalla Pictometry, Blom Oy,

2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki 4. kaupunginosa korttelin 483 viereinen virkistysalue, Pullinranta laatijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus Johannes Jutila Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL Rovaniemi p Tekninen lautakunta , 178 Vireilletulovaiheen kuuleminen Valmisteluvaiheen kuuleminen Tekninen lautakunta..20, Kaupunginhallitus..20, Julkisesti nähtävillä Kaupunginhallitus..20, Kaupunginvaltuusto..20, 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Pullinrannassa Rovaniemen 4. kaupunginosassa. Suunnittelualue rajoittuu Pullinrannan tien ja Jäämerentien väliin. Aluetta rajaa lounaassa Pullinpuisto, pohjoispuolella pientalovaltainen Pullinrannan tie sekä kaakossa Jäämerentie. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on 4. kaupunginosan korttelin 483 viereinen virkistysalue, Pullinranta. Asemakaavan tarkoituksena on tutkia, voidaanko suunnittelualueelle muuttaa puistoalueesta pien- tai rivitalokäyttöön tarkoitetuksi korttelialueeksi. 2

3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö ja pinnanmuodot Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, -arviointi ja vertailu Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet, mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

4 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavamerkinnät- ja määräykset Toteuttaminen ja ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITTEET: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Voimassa oleva asemakaava Voimassa olevat kaavamerkinnät- ja määräykset Asemakaavan muutosehdotus Asemakaavan muutosehdotuken kaavamerkinnät- ja määräykset Rakentamistapaohjeet Vuorovaikutuslomake Asemakaavan seurantalomake 4

5 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maanomistajat Harri Uitto ja Pekka Uitto hakevat asemakaavan muutosta 4. kaupunginosan korttelin 483 viereiselle virkistysalueelle. Tekninen lautakunta on ( 178) päättänyt käynnistää asemakaavan muutoksen tutkimisen. Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille lehtikuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeillä maanomistajille ja naapureille. Osallistumis ja arviointisuunnitelma pidettiin nähtävillä palvelupiste Osviitassa Asemakaavan muutoksen luonnosvaihtoehdot olivat yleisesti nähtävillä palvelupiste Osviitassa. Kuulutus nähtävilläpidosta julkaistiin Lapin Kansassa Kaupunginhallitus käsittelee asemakaavan muutosta luonnosvaiheen jälkeen ja päättää asemakaavan muutosehdotuksesta. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava 4. kaupunginosan korttelin 483 viereisen virkistysalueen asemakaavaa haetaan muutettavaksi siten, että nykyinen puistoalue muutetaan asuinalueeksi osoittamalla alue pien- tai rivitalokäyttöön tarkoitetuksi korttelialueeksi muutosvaihtoehdosta riippuen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen toteuttaminen on mahdollista, kun kaava on voimassa ja rakennuslupa myönnetty. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee Rovaniemen keskusta koilliseen noin 1,5 km:n päässä ja se kuuluu 4.kaupunginosan Pullinrannan alueeseen. Suunnittelualue on rakentamatonta ja hoitamatonta puistoaluetta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueelle luonteen antavat Jäämerentien ja junaradan eteläpuolella sijaitseva Ounasvaara ulkoilualueineen, pohjoispuolella oleva Kemijoen suuntainen pientalovaltainen vyöhyke sekä Jäämerentien ja Pullinrannan väliin jäävä puistovyöhyke Pullinpuisto. 5

6 3.1.2 Luonnonympäristö ja pinnanmuodot Maisemakuva Suunnittelualue on lähiympäristöineen puistoaluetta, joka rajautuu Jäämerentien ja Pullinrannan pientalovaltaisen asuinalueen väliin. Kasvillisuus Suunnittelualue on hoitamatonta puistoaluetta, jossa kasvaa runsaasti puustoa ja muuta kasvillisuutta. Vesistö Suunnittelualue sijaitsee Kemijoen rannan läheisyydessa, Kemi- ja Ounasjoen risteämiskohdalla. Suunnittelualue sijaitsee tulvavaara-alueella. Kuva 2. Tulva-alueen rajat 100 vuoden tarkasteluvälillä. Tulva-alueet ovat merkitty sinisellä värillä. Maaperä Suunnittelualueen maaperä on GTK:n maaperätietojen mukaan moreenia Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Suunnittelualue on rakentamatonta ja hoitamatonta puistoaluetta. Suunnittelualueen vieressä on pieni yksikerroksinen ravintolarakennus, mutta muuten alue jatkuu puistomaisena alueena lounasta kohden. Puistoalueella sijaitsee leikkialue sekä pieni urheilukenttä. Pohjoispuolella kulkevan Pullinrannan tien varsi on pääosin pientalovaltaista yksi tai kaksi kerroksista asuinrakentamista. Hieman kauempana Pullinrannan tiestä haarautuvan Mäkirannan tien varrella asuinrakentaminen on tehokkaampaa rivitalovaltaista asuinrakentamista. 6

7 Palvelut, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen vieressä on pieni yksikerroksinen ravintolarakennus ja lähellä Mäkirannan tien varrella sijaitsee päiväkoti. Muut palvelut löytyvät noin 1,5 km:n päästä keskustasta ja Ounasvaaralla sijaitsevasta palvelukeskittymästä. Varsinaisella kaava-alueella ei ole palveluita eikä elinkeinotoimintaa Virkistys Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitseva Ounasvaara sekä läheisyydessä virtaava Kemijoki rantoineen ovat keskeisiä virkistysalueita ympärivuoden. Kuva 3. Kevyen liikenteen verkosto keskusta-alueella. Liikenne Jäämerentie on kokoojakatu, josta on hyvät yhteydet eripuolille kaupunkia. Suunnittelualue sijaitsee pyöräilyn laatukäytävän varrella ja sieltä on hyvät kevyenliikenteen yhteydet ympäri Rovaniemeä. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot 7

8 Suunnittelualueella ei ole suojelukohteita eikä muinaismuistoja. Tekninen huolto Suunnittelualue on valmiin kunnallistekniikan ja energiahuollon piirissä. Kuva 4. Johtokartta suunnittelualueelta Maanomistus Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Kuva 5. Maanomistuskartta suunnittelualueelta. Vaaleanpunaisella olevat alueet ovat sekä kaupungin omistuksessa että hallinnassa. Vihreällä olevat alueet ovat Rovaniemen kaupungin omistuksessa. Valkoiset alueet ovat muun kuin Rovaniemen kaupungin omistuksessa. 8

9 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Kuva 6. Kaavayhdistelmä, jossa taustalla himmeällä Rovaniemen maakuntakaava (2001) ja kirkkaana päällä Rovaniemen vaihemaakuntakaava (2010). Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta (A). Rovaniemen yleiskaava 2015 Kuva 7. Ote Rovaniemen yleiskaava 2015:sta. Suunnittelualueella on voimassa kaupunginvaltuuston hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava. Hyväksymispäätös sai lopulta lainvoiman Yleiskaavassa suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). 9

10 Asemakaava Kuva 8. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Aluerajaus on merkitty punaisella katkoviivalla. Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava on hyväksytty Kaavassa suunnittelualue on merkitty istutettavaksi puistoalueeksi (PI). Suunnittelualueen luoteispuolella on asuinpientalojen korttelialue (AP). koillispuolella on asuinkerrostalojen tai rivitalojen korttelialue (AKR). Lounaassa on Pullinpuiston lähivirkistysalue (VL) ja puistoon liittyvä leikkikenttä (VK) ja liikerakennusten korttelialue (KL). Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ( 35) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olevat suojelupäätökset Kaavamuutosalueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Maanomistajat Harri Uitto ja Pekka Uitto hakevat asemakaavan muutosta. Hakemuksen mukaan kaavamuutoksen tarkoituksena on, että nykyinen puis- 10

11 toalue muutetaan asuinalueeksi osoittamalla alue pien- tai rivitalokäyttöön tarkoitetuksi korttelialueeksi Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tekninen lautakunta Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavan osallisia ovat maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tunnistetut osalliset Viranomaiset Lapin ELY-keskus Lapin Pelastuslaitos Kaupunginhallitus Lautakunnat (tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, vapaaajanlautakunta) Kaava-alue ja sen ympäristö Kaava-alueen maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajat ja -haltijat Kaupunginosayhdistykset (Pullinrannan asukasyhdistys) Muut Napapiirin vesi Rovaniemen Energia Alueen teleoperaattorit Rovaniemen luonto ry muut asukkaat ja kaupunkilaiset Vireilletulo Tekninen lautakunta on , 178 päättänyt kaavoituksen esityksestä saattaa vireille 4. kaupunginosan korttelin 483 viereistä virkistysaluetta koskevan asemakaavamuutoksen. Asemakaavamuutos kuulutettiin vireille Lapin Kansassa sekä kirjeellä alueen rajanaapureille. Kaavamuutokseen liittyviin asiakirjoihin sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on mahdollisuus tutustua yhteispalvelupiste Osviitassa, Hallituskatu 7, sekä kaupungin internet-sivujen Kaavatorilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisen ajan Rovaniemen kaupungin yhteispalvelupiste Osviitassa 11

12 sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta kuulutettiin paikallislehdessä (LK). Asemakaavaluonnokset olivat nähtävillä välisen ajan Rovaniemen kaupungin yhteispalvelupiste Osviitassa sekä kaupungin internet-sivuilla. Asemakaavaluonnoksien nähtävilläolosta kuulutettiin paikallislehdessä (LK) Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa on lähetetty tieto kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Lapin ELY-keskukseen. Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi MRL:n 66 2 momentin mukainen viranomaisneuvottelu kaupungin ja Lapin ELY-keskuksen kesken olisi järjestettävä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet asuinympäristön laatu väestö- ja työpaikkatavoitteet toimintojen sijoittamistavoitteet palveluverkoston kehittäminen liikenneolojen kehittäminen suojelusuunnitelmat ja ohjelmat Asemakaava, joka ohjaa ja mahdollistaa korkeatasoisen rakentamisen Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Yleiskaava 2015:sta suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Ympärillä oleva rakennuskanta on pientalovaltaista asuinaluetta. Alueen mittakaavan, olemassa olevan rakenteen ja alueelle jo suunnitellun uudisrakentamisen huomioon ottaminen ovat tärkeässä roolissa alueen täydennysrakentamisessa. Suunnittelualue on hoitamatonta puistoaluetta, jonka ilmettä olisi hyvä kohentaa. Alueen puistomaisuuden luonteen säilyttämiseksi tulisi alueelle jättää mahdollisimman paljon viheraluetta. Suunnittelualue on tulvavaara-alueella. Mahdollisten tulvavesien sekä alueella syntyvien hulevesien hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota Prosessin aikana syntyneet tavoitteet Hakijan tavoitteet 12

13 Kaavamuutoksen hakijoiden tavoitteena on mahdollistaa asuinrakentaminen kaavamuutosalueella. Valmisteluvaiheen aikana hakijoiden tavoitteet täsmentyivät ja hakijat halusivat tutkittavan vaihtoehtoa, joka mahdollistaisi kaksikerroksisten pienkerrostalojen sijoittamisen alueelle. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on tiivistää yleiskaavan mukaisesti Pullinrannan rakentamista laadukkaalla ja korkeatasoisella rakentamisella sekä samalla huolehtia alueen ympäristön puistomaisen olemuksen säilymisestä. Asemakaavaan liitettävillä rakennustapaohjeilla varmistetaan arkkitehtonisesti laadukas ja kaupunkikuvallisesti ehjä kokonaisuus 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoja on laadittu kaksi ja lisäksi nykytilanne on yksi vaihtoehto. Molempien muutosvaihtoehtojen lähtökohtana on mahdollistaa kaksikerroksinen asuinrakentaminen kaavamuutosalueella. Lisäksi molemmissa vaihtoehdoissa osa muutosalueesta säilytetään puistoalueena. vaihtoehto asuntokerrosala k-m 2 autosuoja-, talous- ja huoltotilat k-m 2 kokonaiskerrosala k-m 2 VE VE VE kerrosluku Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, -arviointi ja vertailu Vaihtoehto 1. 13

14 Kuva 9. VE1, kaavaluonnos. VAIHTOEHTO 1 asuntokerrosala 1050 k-m 2 autosuoja-, talous- ja huoltotilat 150 k-m 2 kokonaiskerrosala 1200 k-m 2 kerrosluku 2-kerroksisia pysäköinti maanpäällinen pysäköinti: 1 ap / 80 k-m 2 rakennusmassat viher-, leikki- ja oleskelualueet puistoalueet Vaihtoehto 2. vapaa rakennusmassojen sijoittelu rakennusalalle, mutta rakennus/rakennukset tai osa niistä on rakennettava kiinni rakennusalan lounaisrajalle. tonteilla on varattava leikkiin ja asukkaiden oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 15% asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu puistoalue 14

15 Kuva 10. VE2, kaavaluonnos. VAIHTOEHTO 2 asuntokerrosala 1050 k-m 2 autosuoja-, talous- ja huoltotilat 150 k-m 2 kokonaiskerrosala 1200 k-m 2 kerrosluku max. 2 kerrosta pysäköinti maanpäällinen pysäköinti: 1 ap / 80 k-m 2 rakennusmassat viher-, leikki- ja oleskelualueet puistoalueet pisäköintialue suunnittelualueen kaakkoiskulmaan. rakennusmassat ja niiden harjasuuntaitä-länsi suunnassa suunnittelualueella. tonteilla on varattava leikkiin ja asukkaiden oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 15% asuinhuoneistojen yhteenlasketusta kerrosalasta. suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu puistoalue Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaava tiivistää yhdyskuntarakennetta keskusta-alueen lähialueella Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta 15

16 Esitetyt vaihtoehdot eroavat toisistaan pääosin rakentamisen sijoittelun näkökulmasta. Molemmissa vaihtoehdoissa esitetään 2-kerroksisen asuinrakennusten rakentamisen mahdollistamista tontille. VE1 antaa vapaamman rakennusten sijoittelun suunnittelualueelle kuitenkin siten, että rakennukset tai osa rakennuksista on ulotettava kevyenliikenteenreitin puoleisen rakennusalarajaan asti. VE2:ssa rakennusten ja muiden pihatoimintojen sijoittuminen on tarkemmin määritelty. Molemmissa vaihtoehdoissa tontin kokonaisrakennusoikeus on 1200 k-m 2 ; asuntokerrosala on 1050 k-m 2 sekä autosuoja-, talous- ja huoltotilojen kerrosala on 150 k-m 2. Molemmat vaihtoehdot rajaavat aluetta Jäämerentielle päin. VE2 poikkeaa AKR-korttelialueena Rovaniemen yleiskaava 2015:sta. Poikkeama on kuitenkin vähäinen, sillä VE1:n (AR-korttelialue) tavoin tontilla sallitaan vain II-kerroksinen rakentaminen. Lisäksi se on yhtenevä viereisen korttelin 483 kanssa, joka myös on AKR-korttelialuetta. Merkinnällä mahdollistetaan esimerkiksi luhtitalojen toteuttamisen tontilla Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet, mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Valmisteluvaiheen kuulemiseen aikana saapui kolme mielipidettä. Mielipiteissä kiinnitettiin huomiota ympäristöön pientalovaltaisen asuinalueen luonteen säilyttämiseen, kulkuyhteyksiin tontille ja rakennusten korkeuteen sekä niiden sijoittumiseen tontille. Kaavaehdotuksen pohjaksi tulee vaihtoehto 2 mukaisella kaavamerkinnällä ja korttelialueilla tutkittava ehdotus. Rakennus oikeus säilytetään luonnoksen kaltaisena. Rakennusten ja toimintojen sijoittelua tontille tutkitaan huomioiden ympärillä olevat rakennukset sekä viereiselle tontille tehdyt suunnitelmat. Kulku tontille suunnitellaan tapahtuvaksi Jäämerentieltä. Muodostettava korttelialueen ja olemassa olevan pientalokorttelialueen väliin jätetään pieni lähivirkistysalue. Kerroskorkeudet muutetaan siten, että lähempänä Jäämerentietä olevan rakennusalan kerroskorkeus säilyy II-kerroksisena ja toisen lähempänä Pullinrantaa oleva rakennusalalla kerroskorkeudeksi muutetaan I- kerroksiseksi 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Kaavamuutoksella nykyiselle rakentamattomalle puistoalueelle muodostetaan asuinkerrostalojen tai rivitalojen korttelialue (AKR), jolla mahdollistetaan I- ja II-kerroksisten rivi- ja asuinkerrostalon rakentaminen osoitetulle rakennusalalle. 16

17 5.1.1 Mitoitus Rakennusoikeus: Kaavan kokonaisrakennusoikeus on 1200 k-m 2 jakautuen siten, että asuntokerrosalaa on 1050 k-m 2 ja autosuoja-, talous- ja huoltotiloille varattua kerrosalaa on 150 k-m 2. Kerrosluku pohjoisemmalla rakennusalalla on I ja lähempänä Jäämerentietä olevalla rakennusalalla II. Autopaikkamitoitus: Tonteille osoitettu rakennusoikeus edellyttää että tontille voidaan esittää autopaikkoja vähintään 14 ap (1ap / 80 k-m 2 ). Kaikki pysäköintipaikat tulee löytyä omalta tontilta. Piha-alueiden käyttö: Tonteilla on varattava leikkiin ja asukkaiden oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 15% tontin Kuva 11. Kaavaehdotus KAAVAEHDOTUS asuntokerrosala 1050 k-m 2 autosuoja-, talous- ja huoltotilat 150 k-m 2 kokonaiskerrosala 1200 k-m 2 17

18 kerrosluku pysäköinti rakennusmassat viher-, leikki- ja oleskelualueet puistoalueet I- ja II-kerroksista rakentamista maanpäällinen pysäköinti: 1 ap / 80 k-m 2 pysäköintialue suunnittelualueen kaakkoiskulmaan. rakennusmassat itä-länsi suunnassa suunnittelualueella. tonteilla on varattava leikkiin ja asukkaiden oleskeluun sopivaa yhtenäistä aluetta vähintään 15% tontin pintaalasta. suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu puistoalue Palvelut Kaava-alueella ei ole palveluja. Alue sijoittuu lähelle keskustan palvelurakennetta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavan tavoitteena on tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta sekä toteuttaa kaupungin väestötavoitetta. Kaavan yhteydessä hyväksytään erilliset rakentamistapaohjeet. Kaavassa annetaan rakentamista ohjaavia kaavamääräyksiä. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Suunnittelualueelle osoitetaan asuinkerrostalojen tai rivitalojen korttelialueeksi (AKR-korttelialue), jossa mahdollistetaan osittain I-kerroksinen ja osittain IIkerroksinen rakentaminen. Suunnittelualueen pohjoisosaan jätetään pieni puistoalue olemassa olevan AP-korttelialueen ja muodostettavan AKR-korttelialueen väliin. 5.4 Kaavan vaikutukset Asemakaavamuutoksella määritellään kaava-alueen rakentamisen ja puistoalueiden määrää Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Kaava-alue on keskustan tuntumassa noin 1,5 kilometrin päässä ydinkeskustasta. Alueen rakentaminen vaikuttaa kaupunkikuvallisiin seikkoihin erityisesti Jäämerentielle päin sekä lisää asuntokantaa keskusta-alueen lähietäisyydellä. Kaavalla ei puututa katualueisiin eikä muodosteta uutta katuverkostoa. 18

19 5.4.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaava-alue liittyy helposti olemassa oleviin liikenteen ja yhdyskuntateknisen huollon verkkoihin. Erityisenä paikallisena vaikutuksena on uusien asukkaiden tuoma liikennemäärän kasvu Jäämerentiellä suunnittelualueen kohdalla tonttiliittymän johdosta. Suunnittelualue on helposti saavutettavissa joukkoliikennettä käyttäen, kävellen ja pyöräillen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaava-alue on nykyisellään hoitamatonta puistoaluetta. Kaavassa mahdollistettavan rakentamisen myötä puistoalue pienenee rakentamisen tieltä rakennetun ympäristön painottuessa Jäämerentielle päin Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Ympäristöministeriön julkaisema opas Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden soveltaminen kaavoituksessa (Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000). Opas 9. s. 52.) ohjeistaa alueidenkäyttötavoitteiden huomioimisessa muun muassa asemakaavoituksessa. Oppaan mukaan velvoite valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamisesta ja huomioon ottamisesta koskee toisaalta valtion viranomaisten toimintaa ja toisaalta maakunnan suunnittelua ja muuta alueidenkäytön suunnittelua eli yleis- ja asemakaavoitusta. (ibid., s.10) Asemakaavojen suhteen tilanne on usein kuitenkin sellainen, että keskeiset kuntaa koskevat periaatteelliset ja myös tavoitteiden toteuttamisen kannalta keskeiset ratkaisut on tehty jo yleiskaavassa. Tällöin tavoitteet välittyvät asemakaavoitukseen pääosin yleiskaavan ohjausvaikutuksen kautta. (ibid., s. 12). Kuva 12. Kaavio oppaan sivulta

20 Kaavamuutos vastaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteita. Muutos kehittää keskusta-aluetta monipuolisena palvelujen, asumisen ja työpaikkojen alueena. Kaavamuutos eheyttää nykyistä keskusta-alueen kaupunkirakennetta. Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijainti tekijöihin. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on huomioitava muun yhdyskuntarakenteen, elinympäristön laadun ja ympäristöarvojen asettamat vaatimukset. Suunnittelussa on huomioitu alueen sijainti ja saavutettavuus eri kulkuvälineillä. Suunniteltava hanke tiivistää keskustan lähiympäristöä ja tuo sinne lisää uusia asuntoja. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Suunnittelualue sijoittuu Rovaniemen keskustan läheisyyteen. Alue tiivistää olemassa olevaa rakennettua aluetta. Alue liittyy olemassa olevaan infraan. Suunnittelualueelta on hyvät kevyenliikenteen- ja julkisenliikenteen yhteydet keskustan palveluihin. Kaava mahdollistaa yhdys kuntarakenteen tiivistämisen ja lisää keskustan lähiympäristön asuntotarjontaa. Suunnittelualue on helposti saavutettavissa joukkoliikennettä käyttäen, kävellen ja pyöräillen. Kaavamuutos lisää asuntotarjontaa keskustan alueella. 20

21 Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden riittävä saanti ja se, että taajamien alueelliset vesihuoltoratkaisut voidaan toteuttaa. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Alueidenkäytössä on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet ja pyrittävä ehkäisemään tulviin liittyvät riskit. Suunnittelualue sijoittuu Rovaniemen keskustan läheisyyteen ja tukeutuu keskustan ja sen lähiympäristön palveluihin. Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa joukkoliikennettä käyttäen, kävellen ja pyöräillen. Kortteli on liitetty olemassa olevaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. Suunnittelualueelta on hyvät joukkoliikenne sekä kevyen liikenteen yhteydet. Suunnittelualue on liitettävissä kaukolämpöön. Kaavamuutoksella lisätään asuntopaikkoja alueella. Asemakaavalla lisätään asuntoja keskustan läheisyyteen. Olemassa olevaa rakennuskanta otetaan huomioon massoittelussa. Alue sijaitsee osittain tulvavaaraaalueella. Asemakaavassa määritellään korko, jonka yläpuolella alimmat kastuvat rakenteet tulee vähintään olla. ( 21

22 5.4.5 Kaavan suhde yleiskaavaan Kaavaehdotus poikkeaa voimassa olevasta AKR-korttelialueena Rovaniemen yleiskaava 2015:sta. Poikkeama on kuitenkin vähäinen yleiskaavan mahdollistavaan AR-korttelialueeseen, sillä tontilla sallitaan vain II-kerroksinen rakentaminen. Lisäksi se on yhtenevä viereisen tontin kanssa, joka myös on AKR-korttelialuetta. Merkinnällä mahdollistetaan esimerkiksi luhtitalojen toteuttamisen tontilla. Tässä asemakaavamuutoksen selostuksessa tarkastellaan yleiskaavan sisältövaatimuksia ja niiden suhdetta suunnittelualueella tulevaan poikkeamiseen. Yleiskaavan MRL 39 sisältövaatimukset yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Suunnittelualue sijoittuu Rovaniemen keskustan läheisyyteen ja tukeutuu keskustan ja sen lähiympäristön palveluihin. Kaavaehdotus AKR-korttelialueena poikkeaa voimassa olevasta Rovaniemen yleiskaava 2015:sta. Poikkeama on kuitenkin vähäinen yleiskaavan mahdollistavaan ARkorttelialueeseen, sillä tontilla sallitaan vain II-kerroksinen rakentaminen. Lisäksi se on yhtenevä viereisen tontin kanssa, joka myös on AKR-korttelialuetta. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Kaavamuutos lisätään asuntoja keskustan läheisyyteen ja tukeutuu keskustan ja sen lähiympäristön palveluihin. Suunnittelualue sijoittuu Rovaniemen keskustan läheisyyteen ja tukeutuu keskustan ja sen lähiympäristön palveluihin. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla Olemassa oleva rakennuskanta ja lähialueelle suunnitellut rakennukset otetaan huomioon massoittelussa. Suunnittelualue on hyvin saavutettavissa joukkoliikennettä käyttäen, kävellen ja pyöräillen. 22

23 Suunnittelualue on liitettävissä olemassa olevaan yhdyskuntateknisen huollon verkostoon. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Suunnittelualueelta on hyvät kevyenliikenteen sekä julkisen liikenteen yhteydet keskustaan. Alue sijoittuu lähivirkistysalueen Pullinpuiston viereen. Kaavamuutos lisätään asuntoja keskustan läheisyyteen ja tukeutuu keskustan ja sen lähiympäristön palveluihin. Alueella ei ole merkittäviä ympäristöhaittoja. Suunnittelualue on hoitamatonta puistoaluetta, jossa kasvaa runsaasti puustoa ja muuta kasvillisuutta. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Suunnittelualue sijoittuu lähivirkistysalueen Pullinpuiston viereen. Lisäksi suunnittelualueen läheisyydessä virtaava Kemijoki rantoineen on keskeinen virkistysalue ympärivuoden. 5.5 Kaavamerkinnät- ja määräykset 23

24 24

25 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan mukaisen hankkeen toteuttaminen voi alkaa kaavan voimaan kuuluttamisen jälkeen. Rovaniemellä Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Johannes Jutila kaavoitusarkkitehti 25