Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2014

Transkriptio

1 Etelä-Savo Pöytäkirja Etelä-Savon vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 1/2014 Paikka: Etelä-Savon ELY-keskus, Jääkärinkatu 14, Mikkeli Aika: klo Läsnä: Jorma Tiitinen / Etelä-Savon ELY (pj.) Pertti Manninen / Etelä-Savon ELY (siht.) Juho Kotanen / Etelä-Savon ELY (tekninen siht.) Reijo Lähteenmäki / Etelä-Savon ELY Marko Tanttu / Etelä-Savon maakuntaliitto Ossi Tuuliainen / Etelä-Savon ELY Hannu Ripatti / Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Vesa Kallio / MTK-Etelä-Savo Merja Koivula-Laukka / JJR-kunnat, ympäristötoimi Päivi Kurki / MTT Kalevi Puukko / Etelä-Savon kalastusalueet, Puulan kalastusalue Mika Huttunen / Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen / Pieksämäen kaupunki Eila Puhakainen / Järvi-Suomen kylät Leo Laukkanen / Mikkelin seudun vapaa-ajanasukkaiden valtuuskunta Hannu Mikkanen / Turveteollisuusliitto/VAPO Lasse Häkkinen / Turveteollisuusliitto/VAPO 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jorma Tiitinen toivotti osallistujat tervetulleiksi ja lausui kokouksen avaussanat. Sihteerinä toimi Juho Kotanen. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. Kokouksen työjärjestys hyväksyttiin. Ennen kokousta oli todettu, että Järvi-Suomen kylät yhdistyksen jäsenistössä on tapahtunut muutoksia, Henrik Hausenin tilalla on nykyisin Tuula Eloranta. 2. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen Edellisen kokouksen (Mikkeli ) pöytäkirja hyväksyttiin. Pöytäkirja sijoitetaan myöhemmin Etelä-Savon vesienhoidon Internet sivulle. 1

2 FI/Vesi_ja_meri/Vesien_ja_merensuojelu/Vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/Vesienh oito_elykeskuksissa/etelasavo/osallistuminen_vesienhoitoon Todettiin, että pöytäkirjat ovat olleet hyviä ja perusteellisia ja rohkaistiin menettelemään näin jatkossakin. Kokouksessa olevien velvollisuus on informoida yhteistyökumppaneille kokouksen kulusta, johon pöytäkirja sopii mainiosti. Harvat henkilöt osallistuvat YTRtoimintaan yksityishenkilönä vaan ovat osana järjestöjä. 3. Vesienhoidon 2. suunnittelukierroksen ajankohtaiskatsaus Aikataulut Pertti Manninen esitteli v.2014 töitä ja aikatauluja vesienhoidossa. Toimenpideohjelmien rekisteritiedot (toimenpiteet ym.) tulisi olla valmiina huhtikuun loppuun mennessä. Ohjelmaa viimeistellään syyskuun loppuun saakka. Asiakirjat tulee yhteen sovittaa merenhoidon ja tulvadirektiivin kanssa. Kuuleminen alkaa kestäen puoli vuotta maaliskuun loppuun saakka. Tämän jälkeen vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään siten, että ne menevät 12/2015 valtioneuvoston käsittelyyn. Vesienhoitosuunnitelmien tiedot raportoidaan 3/2016 EU:lle. Käytiin läpi VHS-työohjelmaa. Työ on alkanut ELYissä toimenpiteiden suunnittelulla ja toimenpideohjelmien tekstien päivittämisellä. Osa ELYistä järjestää työpajoja ja palavereita. Toimenpiteitä ei ole vielä ehditty merkittävältä osin suunnittelemaan mutta yleiset suuntaviivat on mietitty. Paine- ja kuormitustietojen päivitys ja keskitetyt mallitarkastelut ovat vieneet aikaa. Toimenpideohjelmatyössä myös vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmilla on tiukka aikataulu. Kesällä tehdään toimenpideohjelmien yhteenvetoa vesienhoitosuunnitelmiksi. Pohdittiin YTR:n aikataulua kommentointien osalta. Ohjausryhmän kokous pidetään Pohdittiin alatyöryhmien työskentelyä ja kokoonpanoa. Ainakin MTT:n edustus tarvitaan seuraavaan maataloustyöryhmän kokoukseen. Nähtiin järkevänä, että ELY jatkaa valmistelua ja pitää YTR:ää ajan tasalla. Sovittiin seuraavan kokouksen pitämistä toukokuussa ja sitä, että kommentointi toimenpideohjelmaan tehdään YTR-kokouksen ohella sähköpostitse (elokuussa lähetetään suunnitelmaluonnokset kommenteille). Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvät kommentit pyydetään elokuun loppuun mennessä. Kuulemisesta todettiin, että vesienhoitosuunnitelmaehdotusta ja toimenpideohjelmaehdotusta ei paineta. Mahdollisesti lopullinen vesienhoitosuunnitelma tullaan painamaan paperiversiona. Keskustelua Keskusteltiin tulvariskikohteista Etelä-Savon alueella. Merkittäviä tulvariskialueita ei maakunnan alueella ole mutta tulvariskejä on mm. Mikkelin kaupungin ja Savonlinnan alueilla. Todettiin, että tulvariskikohteet on otettava huomioon vesienhoidon suunnittelussa mutta 2

3 tavoitteet kummassakin aihepiirissä ovat pääosin yhteneviä. Mäntyharjun reitillä vesimäärien vaihtelu on suurta ja tämä toivottiin huomioitavan vesienhoidon suunnittelussa. Todettiin, että patoasiat ovat lainsäädännöllisesti vaikeita saada eteenpäin. Käytiin vilkasta keskustelua vesienhoidon kuulemisen järjestelystä siten, että kuulemisaineisto tavoittaisi mahdollisimman monen kalastusalueen ja osakaskunnan. Edellisillä kuulemiskierroksilla vastausprosentti näiden osalta on ollut heikko. Kuulemisaineisto on pääosin sähköisenä internetissä. Asian kansanomaistaminen olisi tarpeen ja muutenkin tulisi keksiä uusia keinoja. Todettiin mm. taannoisen Puulan kuormitushankeseminaarin olleen hyvä ja tavoittaneen myös paikallisia tahoja. Lisäksi todettiin, että innokkuus ja valmius vesienhoidon seurantaan ovat nyt suurempia kuin edellisellä suunnittelukaudella. Pohdittiin, että onko maakunnallinen vesienhoito-ohjelma liian laaja paikallisille ihmisille. Toisaalta kuulemisessa ei odotetakaan että kansalaiset arvioivat muita kuin lähivesiään. Kalastusalueet ja osakaskunnat ovat avainasemassa. Todettiin kuitenkin, että kuulemisen järjestämistä helpottaa alueellisten toimintaryhmien kautta tehtävä viestintä. Lisäksi ELY on ollut mukana mm. toritapahtumissa eri puolilla maakuntaa ja viime vuonna Pieksämäellä järjestettiin vesienhoitoseminaari syysmarkkinoiden yhteydessä, jossa oli melko paljon osallistujia. Todettiin, että kalastusalueen on isännöitsijät ovat avainasemassa tiedottamisessa. Kalastusalueen hallituksen puheenjohtajan henkilökohtaisella aktiivisuudella on tiedotuksessa suuri merkitys. Vesienhoito vaatii erityistä aktiivisuutta myös osakaskunnilta. Tilanne on melko hyvä esim. Puulan kalastusalueella, jolla valtakunnallisena pilottina yhdistetään kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma ja vesienhoitosuunnitelma. Myös Pieksämäellä kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma on valmisteilla ja siinä vesienhoitosuunnitelmat on otettu ensimmäistä kertaa mukaan konkreettisina toimenpiteinä. Yleisesti todettiin, että vesien omistus on maakunnan alueella pirstaleista, mikä vaikeuttaa vesienhoitoon liittyviä asioita. Kunnat ovat paikoitellen olleet melko passiivisia vesienhoidon suhteen. Kuitenkin todettiin, että esim. Pieksämäellä oli nelivuotinen vesiensuojeluprojekti, johon kaupunki osallistui noin 50 % kustannuksista. Kuntien taloudellinen tilanne on heikko ja esim. terveydenhoitopalvelut ajavat helposti edelle. Kuitenkin Pieksämäelläkin oltiin valmiita uusiin hankkeisiin jos saadaan uusia osallistujia. Todettiin myös, että esim. Rantasalmen kunta on osallistunut mm. vesien kunnostustoimintaan aktiivisesti. Alueella osakaskunnat on saatu kohtalaisen hyvin mukaan. MTK:n kautta mukana on n. 85 % maataloustuottajista mutta vesiensuojeluasioissa tuottajat eivät ole kovin aktiivisia tai mielipidettä ei ainakaan tuoda kovin helposti julki. Vesienhoidon viestinviejänä mainittiin lisäksi mm. Rotaryjärjestö, joka on nykyisin paikoitellen aktiivinen vesiensuojelussa. Keskusteltiin myös siitä, että toimenpideohjelmatyössä tulisi huomioida kaavoitus sekä mm. vesistövaikutuksia aiheuttava kaivostoiminta. Kaivostoiminta pitäisi huomioida toimenpideohjelmassa. Keskusteltiin pinta- ja pohjavesien seurannasta ja kansalaisten suorittamasta seurannasta. 3

4 Todettiin, että aistinvaraiset havainnot ovat osaltaan tärkeitä koska ELYllä ei ole resursseja havaita pinta- ja pohjavesiä kaikkialla. Vapaa-ajanasukkaiden osuutta seurannassa toivottiin tuotavan enemmän esille. 4. Vesienhoidon 2. suunnittelukierroksen toimenpideohjelmien päivitys, tilannekatsaus Suunnittelutilanne Juho Kotanen esitteli toimenpideohjelman päivitystä pintavesien osalta. Suunnittelussa huomioidaan erityisesti hyvää huonommassa tilassa olevat vesimuodostumat sekä ne, joissa tila on vaarassa heiketä. Kohteet, joissa luokitustietoa on vähän tai joissa muutos tilassa johtuu kriteereiden tarkentamisesta, tarkastellaan kriittisesti. Lisäksi mukana ovat kohteet, joissa 1. kauden toimenpiteiden toteutus on kesken tai jos on tiedossa vesiensuojeluhankkeita vuodesta 2016 eteenpäin. Kohteissa tehdään painetarkastelua (VEMALA, VAHTI) sekä maankäytön analyysejä (tilastot, GIS). Keskeisillä kohteilla SYKE tekee keskitetysti mallitarkasteluja. Myös muut hankkeissa tehdyt kuormitus- ja mallitarkastelut huomioidaan suunnittelussa. Tavoitteena on lopuksi muodostaa vesimuodostumien toimenpideryhmiä valuma-alueilla, mikä helpottaa toteutusta. Toimenpiteiden valinnassa pyrittävä kustannustehokkuuteen (mallitarkastelut, sektorioppaat). Erityisesti tulisi huomioida, että toimenpiteiden tulisi olla helposti seurattavia. Käytiin läpi yleistasolla VEMALA-kuormitusmallin tuloksia Etelä-Savossa. Todettiin, että mallissa on huomattavia puutteita mutta se kuitenkin on tällä hetkellä paras käytettävissä oleva malli ja sitä kehitetään jatkuvasti. Toimenpiteiden pohjana on osittain 1. kauden toimenpiteet ja niiden toteutuksen tilanne. Suunnittelussa tulee huomioida 2. suunnittelukauden sektorioppaat Suunnittelussa huomioidaan myös mm. erilaiset yleissuunnitelmat (LUMO jne.), hankekohtainen muu suunnittelu (kosteikot jne.) ja erillissuunnitelmat (esim. ESAELYn poistokalastusohjelma, virtavesien kunnostusohjelma). Toimenpiteiden suunnittelun pohjatyö tehdään ESAELYssä, mutta lähiaikoina järjestetään myös sektorikohtaisia työpajoja (maatalous, metsätalous). Esitetyistä toimenpiteistä olisi syytä käydä keskustelua myös alueellisissa toimintaryhmissä. Käytiin läpi yhdyskuntien toimenpiteitä. Jätevedenpuhdistamoissa (avl> 100 as.) on paljon uusia lupapäätöksiä , luvat ovat usein 10-vuotisia. Noin puolessa kohteista viime vuosina on tapahtunut lievä lupaehtojen kiristyminen. Kuormitustulokset ovat nykyisin hyviä ja esim. fosforin lisäpoisto ei ole kovin kustannustehokasta. Mikkelin jv-puhdistamon rakentaminen siirtynee 2. vesienhoitokaudelle. Siirtoviemärihankkeiden määrä vähenee , koska merkittävimmät on toteutettu ja valtion tuen määrä vähenee. Viemäröinnin laajentamista haja-asutusalueilla jatketaan. Turvetuotannon ympäristölupiin sisältyvät määräykset muun muassa käytettävistä vesiensuojelurakenteista ja purkuvesistöistä sekä seurannasta. Sijainninohjaus, BAT jne. vaikuttavat lupiin ja niiden sisältöön. Toimenpiteiden suunnittelussa haetaan VAHDIsta voimassa 4

5 olevien turvetuotantoalueiden lupatiedot, pinta-alat ja vesiensuojelun taso, arvioidaan toiminnan laajuus ja vesiensuojelun taso kaudella , mm. VAPOn vesiensuojelun tehostamisinvestoinnit (ELY-VaPo yhteistyö). Vesistökunnostuksista todettiin, että ELYssä on jo suunniteltu melko kattavasti seuraavan kauden virtavesikunnostukset sekä kalatiekohteet. Nämä viedään kustannusarvioineen VEMUun. Järvien osalta todettiin, että ELYssä on valmisteltu poistokalastushankekokonaisuutta. Merkittävimmät kohteet tulevat näkymään toimenpideohjelmassa. Kalankasvatuksessa ja teollisuudessa ei todennäköisesti tule näkymään täydentäviä toimenpiteitä Etelä-Savon toimenpideohjelmassa seuraavalla kaudella. Vesiensuojelukustannuksia kuitenkin tultaneen tallentamaan VEMU-järjestelmään valtakunnallisen yhdenmukaisuuden vuoksi. Maataloustyöryhmän 1. työpaja pidettiin 5.2., jossa oli mukana MTK, ProAgria ja ELY. Tilaisuudessa käsiteltiin mm: maataloudesta aiheutuva kuormitus, mahd. kohdealueet, maatalouden sektoritiimin ohje, maatalouden vesiensuojeluun liittyviä ongelmia, vesiensuojeluhankkeita Etelä-Savossa, alustavat toimenpiteet jne. Soveltuvia toimenpiteitä ovat mm. suojavyöhykkeet, kosteikot ja talviaikainen kasvipeitteisyys. Toinen työpaja pidetään 7.3., jossa jo tulisi päästä kiinni kohdealueisiin, toimenpiteisiin ja toimenpidemääriin. Yhteistyöryhmälle esiteltiin alustavia toimenpidekohteita ja maatalouden vesiensuojelun painopistealueita. Metsätalousryhmän 1. työpaja pidetään 5.3. Mukaan on kutsuttu Metsäkeskus, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ja joitakin henkilöitä ELYstä. Tavoitteena on käsitellä mm: metsätaloudesta aiheutuvaa kuormitusta, mahd. kohdealueita 2. kaudelle, metsätalouden sektoritiimin ohjetta, menossa olevia vesiensuojeluhankkeita ESA:n alueella, suunnitella 2. kauden toimenpiteitä ja pohtia toimenpiteiden edistämistä Todettiin, että pinta- ja pohjavedet tullaan käsittelemään samassa toimenpideohjelmissa. Ohjelmassa esitetään ensimmäisessä osassa yhteiset asiat ja sen jälkeen pinta- ja pohjavesille erityisemmät asiat omina osioinaan. Esiteltiin toimenpideohjelman sisältörunkoluonnosta. Todettiin, että kaivostoiminta kannattaa huomioida 1. kautta paremmin. Se voidaan nostaa joko omaksi toimenpidesektorikseen tai käsitellä esim. teollisuuden ja yritystoiminnan alla. Toisella kaudella tarvitaan laajaa yhteistyötä ELYn ja sidosryhmien välillä. ESAELYssä suunniteltiin sähköistä osallistumista. Kuitenkin tähän suunnitellusta työtilasta olisi selvitysten pohjalta tullut hankalasti hallittava joten sähköinen osallistuminen tapahtuu lähinnä sähköpostin välityksellä. Keskustelua Käytiin laajaa keskustelua toimenpiteiden suunnittelusta. Todettiin, että päätavoite on puhdas vesi, joka on maakunnalle elintärkeä asia mm. elinkeinotoiminnan ja turismin kannalta. Tämä vaikuttaa mm. siihen, että vesistöihin on mahdollista saada hyvä luontaisesti lisääntyvä kalakanta. Kotimaisen lähikalan markkinat ovat kasvussa. 5

6 ELY on tehnyt hyvää työtä siinä, että ollaan saatu osakaskuntia yhteen. Kun aiemmin niitä oli esim. Puulan alueella 200, on niitä nyt n. 160 ja tavoitteena on 5 kpl. Vasta suuret yksiköt helpottavat mm. suunnitelmallisuutta. Ansiokalastusta pidetään tällä hetkellä liian kevyenä lajina. Ansiokalastajien tiellä on tällä hetkellä liikaa esteitä. Todettiin, että ELYkeskus on tehnyt ammattikalastukseen soveltuvien vesien kartan. Esim. Kyyvesi on kartalla siten, että keskeinen Kyyvesi on ammattikalastukseen soveltuvaa, lahtialueet pohjoisessa soveltuvat rajoitettuun kalastukseen. Vesienhoidon toimenpideohjelmaa toteutettaessa Kyyvedeltä on tehty poistokalastussuunnitelma. Keskiselle alueelle jää otettavaksi miljoona kiloa kalaa, mikä onnistuu vain nuottaamalla. Kun on lähdetty miettimään hankkeistusta, syntyi ajatus että elinkeinokalatalouden kehittäminen otetaan pohjaksi. Tällä hetkellä on valmisteilla Kala-Leader-hakemus, jossa mm. selvitetään mahd. nuotta-apajapaikat. Selvityshankkeen jälkeen tulisi jatkohanke. Sivussa myös vesienhoidon poistokalastustavoitetta toteutetaan. Osakaskuntien yhdistäminen on ensiarvoisen tärkeää jotta laajat hankkeet toteutuisivat. Kyyvedelläkin tulisi päästä n. 5 osakaskuntaan ja ylävesillä valumaaluekohtaisiin kokonaisuuksiin. Jokaisella viidellä toiminta-alueella on tarvetta osakaskuntien yhdistämiseen. Seuraavaksi tulee poistokalastus, joka on kirjattuna kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan ja vesienhoidon suunnitelmiin. Tämän rinnalla viedään eteenpäin valuma-aluetoimenpiteitä. Ammattikalastajien tulevaisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Maakunnan alueella on reilut 40 ammattikalastajaa, joista noin 10 harjoittaa laajamittaisemmin ko. ammattia. Pohdittiin toimenpiteiden toteutuksen kustannusten jakamisesta. Tarvittaisiin keskustelua miten kustannukset jaetaan ja että tulisiko kustannuksia tulla myös hyödynsaajille. Keskitetyt arvioinnit SYKE on laskemassa mallityökaluilla tietoja merkittävimmille vesienhoidon suunnittelukohteille keskitetysti. Erilaisia mallitarkasteluja ovat mm.: - VEMALA: kuormituslaskenta, kuormitus- ja pitoisuusarviot - ominaiskuormitusmalli: kuormitustietojen tarkentaminen ja luotettavuuden parantaminen - ainetasekaaviot: kuormituksen jakaminen vesistön osa-alueisiin - LLR: tarvittava kuormitusvähennys (kokonaisravinteet, a-klorofylli) - VIHMA: maatalouden toimenpiteiden arviointi - KUTOVA: kustannustehokkaiden toimenpideyhdistelmien määrittäminen - VIRVA: vesienhoidosta rantakiinteistöjen virkistyskäytölle syntyvien hyötyjen arviointi SYKE on laskenut esimerkiksi LLR-mallin tietoja kolmelle kohteelle ja ESAELYssä on tavoite laajentaa tarkastelua n. 10:een kohteeseen. Mallilla saadaan graafiset esitykset siitä, että miten todennäköisesti kohde kuuluu mihinkin luokkaan. Käytiin mallia läpi Valvatuksen osalta. Esimerkiksi Valvatuksella tarvittaisiin ulkoisen kuormituksen vähentämistä 29 prosenttia hyvän tilan saavuttamiseksi. Todettiin, että mallitarkasteluilla ei saada tietoutta ns. tavallista mökkiläistä kiinnostavista asioista kuten humusmäärää mittaavista kemiallisesta hapenkulutuksesta tai väristä. Todettiin, että ravinteisuus näkyy epäsuorasti mm. levien määränä ja verkkojen limaantumi- 6

7 sena, sameutena jne. Mallitarkastelut eivät sinänsä ole sama asia kuin havaintoihin perustuvat ekologiset luokitusarviot vaikka jossain tapauksissa malliarvioitakin voidaan niissä huomioida. Jos vesistössä on esim. toistuvia sinileväkukintoja, voidaan ne ottaa huomioon luokituksen taustatekijänä. Näkösyvyyttä on mitattu mm. Joroisselällä ja Kyyvedellä kansalaisten toimesta. Siitä on saatu hyvä aineisto ja on käyttökelpoista luokituksessa. Todettiin, että vesienhoidon suunnittelussa hyvässä tilassa olevassakin järvessä voi olla runsaasti humusta ja vesi tummaa. Kansalaiskuulemisessakin kannattaa pohtia mistä halutaan kuulla (esim. levähavainnot: näkyykö vedessä sinilevää, tuntuuko iho uidessa limaiselta, missä ajassa verkkosi limoittuu). toja. Keskusteltiin siitä, että kansalaiset voitaisiin saada tuottamaan aistihavaintotietoa asiantuntijan tueksi mm. luokitteluun. Pohdittiin, miten esim. osakaskunnilta voitaisiin pyytää vuosiraportointia ELYlle, jossa olisi mainittuna myös vesienhoidolliset toimenpiteet. Pohjavedet Mika Huttunen esitteli pohjavesien toimenpiteiden suunnittelua. Esiteltiin taulukko pääasiallisista riskeistä pohjavesialueilta. Näiden pohjalta suunnitellaan toimenpiteitä 2. kaudelle. Rakenneselvityksiä ja virtausmalliselvityksiä on käynnissä useammalla riskialueella. Pursialan selvitys on valmistunut; rakennemallissa selvitetään kairauksilla ja mittauksilla maaperän kerrosrakenne, josta näkee hyvin vettä johtavat kerrokset. Virtausmallitutkimuksessa selvitetään pohjavesien virtaussuunnat. Niistä on apua toimenpidesuunnittelussa. Todettiin, että käynnissä olevat selvitykset eivät ehdi 2. kauden toimenpidesuunnitteluun. Naarajärvellä työ on käynnissä, Pursiala on jo tehty, Mikkelin Hanhikangas on aloitusvaiheessa ja on v loppuun mennessä valmis. Punkasalmella työ olisi tarkoitus suorittaa 2015 tai Tavoitteena on, että pohjaveden tilan seurantaa ja selvityksiä suunnitellaan kaikille riskialueille ja selvityskohteille. Näytteenotto suunnitellaan pilaantuneiden maiden ja yleensäkin pohjavesien pääasiallisten riskien aiheuttavien tekijöiden perusteella. Selvityskohteissa hankitaan lisätietoa ympäristölaatunormien mahd. ylityksistä. Jatkossakin pyritään samaan vedenottamoiden raakavesitietoja, koska ne ovat vesienhoidon suunnittelussa tärkeitä. Tiedoista nähdään mm., että kulkeutuuko vedenottamoille haitta-aineita. Velvoitetarkkailut eri toiminnanharjoittajilta ovat myös tärkeitä. Tiedot kootaan ELYssä ja otetaan huomioon suunnittelussa. Liikenteen alueiden pv-vaikutusten seurantaa jatketaan 2. kaudella kahdeksan pohjavesialueen osalta. POSELYn liikennepuoli hoitaa liikennealueiden pohjavesialueiden seurannan ESAELYyn. Kahdeksan alueen lisäksi neljällä alueella kloridipitoisuudet ovat ylittäneet laatunormit, mikä huomioidaan seurannassa (esim. vanhoille soramontuille läjitettyjä ylijäämämaita, joissa mukana kloridia ja josta osa on päätynyt pohjaveteen). Suojelusuunnitelmat puuttuvat riski- ja selvityskohteista kuudelta pohjavesialueelta. Pertunmaan Kuortti (jossa käynnissä rakenneselvitys) on tarkoitus käynnistyä lähiaikoina (todennäköisesti vuonna 2015). Hankkeessa selvitetään tarkemmin mistä pilaantuminen (klooratut hiilivedyt) johtuvat. Todettiin, että Mikkelin asuntomessualueen tonteista osa sijaitsee pohjavesialueella. Tekopohjavesialtaiden ympäristö on varattu kaavassa erityisalueeksi, jonne ei olla suunnitte- 7

8 lemassa jatkossa pohjavettä vaarantavia toimintoja. Alueella on myös vanha kaatopaikkaalue, joka on tarkoitus tutkia ennen asutusta. Pilaantuneita maa-alueita on 16 pohjavesialueella. Ne muodostavat merkittävän riskin erityisesti vedenotolle. Kohteita on syytä selvittää ja mahd. kunnostaa. Toimenpideohjelmaan merkitään pohjavesialueittain pima- kohteet, joita selvitetään ja kunnostetaan 2. vesienhoitokaudella. Osalla pohjavesialueita ei ole tiedossa mistä haitta-aineet ovat päätyneet pohjavesiin (mm. Kuortti, Punkasalmi). Punkasalmella on havaittu torjunta-aineita. Vedenottamolla on otettu käyttöön aktiivihiilisuodatus. Näytteenotossa on havaittu muutamaa torjunta-ainetta vedenottamon läheltä. Päästön lähdettä ei kuitenkaan tiedetä. Maatalouden osalta todettiin, että Rantasalmen Ruutananharjulla on nouseva trendi nitraattipitoisuuksissa vedenottamollakin. Toisella suunnittelukaudella pohditaan toimenpiteitä tämän suhteen. Mikkelin eteläpuolella Porrassalmen pohjavesialueella on maataloutta lähellä vedenottamoa sekä mm. golfkenttä. Porrassalmella ei ole ymp.laatunormeja ylittäviä aineita, vaan kohde on selvityskohteena ja alueella tehdään riskiperusteista näytteenottoa. Todettiin yleisesti että golfkentillä typpitaso on korkea. Pohdittiin, että minkälainen lainsäädäntö koskee golfkenttiä, koska ne eivät saa ainakaan ympäristötukea. 5. Pohja- ja pintavesien seurantaohjelmat Pohjavedet Pertti Manninen esitteli pohjavesien seurantaohjelmaa Ohjelma koostu viranomaisseurannasta ja toiminnanharjoittajien toteuttamasta seurannasta. Jotta taustapitoisuuksista saadaan parempi kuva, suunnitellaan 1-2 uutta luonnonsuojelualueilla sijaitsevaa seurantapaikkaa. Näin voidaan varmistaa, että seurantapaikan luonnontilaisuus säilyy tulevaisuudessakin. Muiden taustapaikkojen seurantaa sen sijaan harvennetaan huomattavasti nykyisestä. Selvitystarvealueilla (5 kpl) suunnitellaan riskiperusteinen näytteenotto siten, että jokaiselta alueelta saadaan vähintään 4 näytteenottokertaa ennen seuraavaa tila-arviointia vuonna Näytteenottopisteiden määräksi kullakin alueella arvioidaan 5. Analyysit valitaan tapauskohtaisesti. Riskialueilla (11 kpl), joiden tila on hyvä, suunnitellaan riskiperusteinen näytteenotto siten, että jokaiselta alueelta saadaan vähintään 4 näytteenottokertaa ennen seuraavaa tilaarviointia. Näytteenottopisteiden määräksi kullakin alueella arvioidaan 5. Analyysit valitaan tapauskohtaisesti. Tiedon saannissa hyödynnetään lisäksi mahdollisimman paljon toiminnanharjoittajien seurantojen ja tarkkailujen tuloksia. Huonossa tilassa olevilla riskialueilla (8 kpl) suunnitellaan riskiperusteinen näytteenotto siten, että jokaiselta alueelta saadaan pitoisuustrendit luotettavasti arvioitua kunkin pilaavan aineen osalta. Tiedon saannissa hyödynnetään mahdollisimman paljon toiminnanharjoittajien seurantojen ja tarkkailujen tuloksia. Viranomaistyönä arvioidaan kuitenkin tarvittavan jokaiselta alueelta 4 näytteenottokertaa 5 pisteestä ohjelmakaudella. Analyysit valitaan tapauskohtaisesti. Jos riskien perusteella arvioiduissa oleellisissa kohdissa aluetta ei ole näytteenottopistettä (havaintoputki tai kaivo), asennetaan tarvittavat uudet havaintoputket. 8

9 Lisäksi varaudutaan uusien selvitystarvealueiden ilmaantumiseen. Lisäys seurannan määrään arvioidaan olevan noin 10 %. Automaattilaitteistoja (Diver: vedenkorkeus ja lämpötila) lisätään 5 kpl putkeen. Olemassa olevien seurantaa jatketaan. Näytteenottojen määräksi kuusivuotiselle ohjelmakaudelle saadaan 517. Vuosittaisten pohjavesinäytteenottopäivien lukumääräksi arvioidaan sillä oletuksella, että päivässä saadaan otettua 2-3 paikan näytteet. Pohjavesimuodostumien ryhmittelyä seurannan kannalta tullaan tehdään geologisen aluejaon perusteella. EU-palautteessa oli todettu, että seuranta kattaa nykyisin liian vähän pohjavesialueita. Seurantapaikkojen lisäys nykyisestä on nähty tarpeellisena. Lisäys tulee olemaan nykytasoon verrattuna arviolta n. 10 %. Todettiin, että Suomessa pohjavesialueet ovat pieniä ja eivät ole kovin laajalti yhteydessä keskenään. Pohjavesialueen raja määritellään alueen suhteen sen vaikutuksella pohjavesimuodostumaan. Pintavedet Todettiin, että seurannat ovat muutoksessa. Seurannan strategia 2020 on enemmän vähemmällä ja seurantojen intergrointi. Yleinen kustannusten nousu viime vuosina ja määrärahojen pieneneminen ovat olleet haasteena. EU-palautteessa saatiin viestiä siitä, että Suomella on liian paljon harmaata luokittelematonta vesistöä kartalla. Myös jotkut muuttujat on seurattu puutteellisesti. Monitor 2020-ohjelma on eräänlainen kattohanke, jossa pyritään mm. kehittämään uusia seurantamenelemiä kuten satelliittitulkintaa, automaattisia mittalaitteita sekä mallintamista. Uudet satelliitit ovat erotuskyvyltään entistä tarkempia. Satelliitilla voidaan saada esim. selvät leväkukinnat selville (Itämerellä jo käytössä). Satelliittin tuottama aineisto toimii todennäköisesti paremmin suuremmilla järvillä. Käytännössä 2. kaudella: Tarkennetaan biologisia seurantamenetelmiä Pidennetään seurannan rotaatiovälejä Ryhmitellään seurattavia kohteita alueellisen kattavuuden parantamiseksi Mukautetaan seurantarytmit vaiheittain tilastollisen tehokkuuden parantamiseksi Lisätään joitakin luonnontilaisia vertailukohteita vesimuodostumien luokitteluvarmuuden parantamiseksi Seurannan kevennyksiä ovat: Jokien pohjaeläinnäytteenoton muutokset Näytteiden määrää vähennetty noin kolmanneksella Järvien vesikasviseurannan muutokset Linjojen määrää vähennetty työmäärä vähenee 30-40% Järvien kasviplanktonin seurannan muutokset 9

10 Seuranta-ajankohtien määrää vähennetty ja täsmennetty Toukokuun ja syyskuun näytteenottoa ei tehdä Jokien kalat (RKTL) Yhden poistonpyynnin menetelmää työmäärä vähenee 30-40% Seurannan rotaatioista mainittiin, että osa vuosittain seurattavista kohteista seurataan enää joka toinen vuosi R1 -> R2. Osa kolmen vuoden välein (R3) seurattavista kohteista tulee harvempaan seurantaan R6/R12. Erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevat R6 tai R12 kohteet voidaan myös ryhmitellä, jolloin vain yhtä kohdetta seurataan. Niin sanottuja intensiivipaikkoja on karsittu, jolloin niitä seurataan jatkossa vähemmän kuin ennen. Uusia luokituksen kehitystyöhön tarkoitettuja vertailumuodostumia on otettu seurantaan yhteensä 15 kpl. Etelä-Savon pintavesien hoidon seurantapaikkoja on tällä hetkellä 514 kpl. Vesimuodostumien ryhmittelyllä pyritään kohti tehokkaampaa seurantaverkkoa. Jos vesimuodostuman arvioitu tila on erinomainen tai hyvä, se voidaan yhdistää seurantaa varten ryhmäksi. Vuosittain seurataan yhtä tai kahta vesimuodostumaa riippuen ryhmän koosta. Seurattavat vesimuodostumat vaihtuvat vuosittain. Ryhmittelylle on olemassa kriteerinä mm. se, että vesimuodostumat kuuluvat samaan pintavesityyppiin ja kuormituspaine on niissä samankaltainen. Ryhmittelyyn tulevia järvikohteita tulee olemaan n kpl. Ryhmittelyklustereita on kpl. Muodostumia on keskimäärin 7kpl / ryhmä. Ohjeellinen määräaika seurantojen suunnittelulle on helmikuun loppu eli tavoite on tiukka. Suunnittelutilanne vaihtelee ELYittäin paljon. Todettiin, että seurantaohjelmat vuodelle 2014 on käynnistetty. Osa ELYistä noudattaa uutta seurantaohjelmaa, osa hyödyntää aikaisempaa ohjelmaa. Kalojen elohopeanäytteitä on pyritty lisäämään ELYissä, jotta saadaan kattavampi tietomäärä elohopean käyttäytymisestä. Yhteistyöryhmässä odotetaan sitä, että Monitor 2020-hankkeessa tullaan huomioimaan kansalaishavaintojen entistä suurempi hyödyntäminen. Ongelmallisilla järvillä on saatavilla kansalaisista vapaaehtoista työvoimaa, joita voitaisiin kouluttaa. Nykyisinkin kansalaiset ilmoittavat mm. ympäristönsuojeluun liittyvistä havainnoista ELY-keskukselle. Laatutaso tiedon tuottamiseen on toki huomioitava. Suurimmalla osalla kansalaisista ei ole vesistöihin liittyvää koulutusta mutta esim. vapaa-ajanasukkaista löytyy myös mm. biologeja. Kansalaisten tekemä havaintojen raportoiminen on yksi osa-alue. Tämän lisäksi kansalaisia voitaisiin kouluttaa esim. ottamaan vesinäytteitä ja mittaamaan näkösyvyyksiä. Näkösyyvyksiä on mitattukin kansalaisten toimesta jo useammassa kohteessa Etelä-Savossa. Sovittiin, että toukokuun YTR-kokouksessa esitellään Monitor-hankkeen osaprojektia kansalaishavainnoinnin hyödyntämisestä vesistötiedon tuotannossa. 10

11 6. Toimenpiteiden toteumatilanne Etelä-Savossa Mikkelin seutu Mikkelin alapuolisen Saimaan yleissuunnitelma on laadinnassa. Keskeisessä roolissa tulee olemaan poistokalastus sekä maatalouden vesiensuojelutoimet. Puhdistamon valmistuessa saadaan myös vesiensuojelun paranemista. Jossain määrin myös mm. niitoilla voidaan saavuttaa vesiensuojeluhyötyjä mm. salmipaikoissa. Yleissuunnitelma valmistuu 5/2014. Muun muassa Rokkalan- ja Urpolanjoella pyritään parantamaan lohikalojen elinolosuhteita kaupunkikalashankkeessa (Miset). Ruovedenselälle esitettäneen 2. kaudella poistokalastuksen jatkamista. Länsi-Puulalta on valmistunut kuormitusselvitys ja jatkotoimia pohditaan syksyllä Puulan kalastusalueen ja ELYn yhteistyönä tullaan yhteen sovittamaan Puulalla kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä vesienhoidon toimenpideohjelma. Mikkelin Hanhijärvellä aloitetaan v kuormitusselvitys. Pohjavesien suojelusuunnitelmien toteuttamisen seurantaryhmää toivotaan perustettavaksi Mikkelin alueelle. Asiasta on käyty keskusteluita Mikkelin kaupungin kanssa. Kyyveden alue Kyyveden alueella tehtiin päätös, että yleissuunnitelman luonnosversio laitetaan internetsivuille ja toivotaan kommentit sähköpostitse Reijolle. Yleissuunnitelma koskee osin myös seuraavaa vesienhoitokautta. Kosteikoista yksi on toteutettu ja yksi on toteutuksen alkuvaiheessa. Noin kymmenen kosteikkoa on suunnittelussa. Niskajärven alueelta on tehty valuma-alueen kosteikkojen yleissuunnitelma. Rae-hanke ja LUMO-hanke ovat maatalouden osalta menossa Kyyveden valuma-alueella. Metsätalouden tehostettu vesiensuojelusuunnittelu on menossa eri valuma-alueilla. Siikalahdella 2 kosteikkoa odottaa maanomistajien suostumusta. Neljä maanomistajaa olisi lähdössä mukaan mikäli suunnittelu toteutuu. Niitot jatkuvat Heiniöllä v Suovunselällä ja Kapustasalmen yläpuolisella alueella tehdään poistokalastusta jo ensi keväänä. Poistokalastustarve on kartoitettu laajemmaltakin alueelta. Lisäksi Kyyveden alueella on pienempiä virtavesikohteita. Pieksämäen seutu Metsätalouden vesienhoitosuunnittelu on aikoinaan tehty alueella, nyt on tarkoitus uusia ja päivittää suunnittelu vastaamaan nykytilannetta. Alueella tapahtuu paljon metsäojituksia ja valvontaa on suunnattu alueelle. Jäppilän suunnalla tehdään poistokalastusta ja pari kosteikkoa on tulossa alueelle. Poistokalastus jatkuu Pieksänjärvellä velvoiterahojen turvin. 11

12 Pieksänjärven hapettimia on uusittu. Vesikasvien poistoa tullaan tekemään laajemmalla alueella. Pohjavesien suojelusuunnitelmien seurantaryhmä on toiminut alueella aktiivisesti. JJR-seutu Maatalouden osalta Valvatuksella on tehty kosteikkojen yleissuunnittelua v Tänä vuonna työtä jatketaan Raudanvesillä Rantasalmella. Kosteikkojen kartoitusta on tehty aikaisemmin myös Joroisselälän valuma-alueella n. LuMo- hankkeena. Poistokalastuksen osalta on valmisteltu toteutussuunnitelmaa, tavoitteena on aloittaa poistokalastus tänä keväänä. Raudanvesillä poistokalastusta on jatkettu v Poistokalastus alkaa Paljojärvellä v Liunan kalatien osalta neuvottelut ovat jatkuneet. Alueella on kaksi virtavesien kunnostushanketta suunnittelussa (Suihkolanjoki ja Kolkonjoki-Enonjoki). Tervaruukinsalolla ja Kotkatharjulla ovat pohjavesiryhmät kokoontuneet tai kokoontumassa. Savonlinnan seutu Puruvedellä on meneillään metsätalouden vesiensuojeluhanke (ELYt, Metsäkeskukset, ProPuruvesi). Suuri Vehkajärvi ja Kuonanjärvi ovat olleet poistokalastuksessa. Nuottaus ei alueella onnistu, joten toimintaa jatketaan rysillä. Niittoja on alueella suunniteltu mutta niitä ei ole vielä aloitettu. Pohjavesien suojelusuunnitelmat on tehty riskialueille. Suojelusuunnitelmien seurantaryhmä on kokoontunut. 7. Muut asiat Pohdittiin mahdollisuutta, että luokituksen GIS-aineistot saataisiin esim. Lapio-palveluun ja luokitustulokset 2. kaudelta OIVAan. Luvattiin selvittää asiaa. Muun muassa maakuntaliitto tarvitsisi aineistoa maakuntakaavatyössä. Sinänsä ELYjen keräämä aineisto ei ole salaista. 8. Seuraavan kokouksen ajankohta Seuraava YTR-kokous pidetään klo alkaen Etelä-Savon ELYssä Pyöreässä kokoustilassa. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Jorma Tiitinen puheenjohtaja Juho Kotanen sihteeri 12

13 Jakelu: Anne-Kaarina Lyytinen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Eeva-Liisa Launonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Ulla Ahonen, Itä-Suomen aluehallintovirasto Hannu Ripatti, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Antti Tiihonen, Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Jari Hyvärinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Anu Eskelinen, Geologian tutkimuskeskus GTK Irma Kolari, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Leskelä, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Ari Pitkonen, Itä-Savon kuntayhtymä Aune Kupiainen, Itä-Savon kuntayhtymä Arto Vilén, Metsähallitus, Itä-Suomen luontopalvelut Eila Puhakainen, Järvi-Suomen kylät ry Tuula Eloranta, Järvi-Suomen kylät ry Hanna Eklund, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Jari Hassinen, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Hanna Luukkonen, INFRA ry Kalevi Kaipia, INFRA ry Heikki Tanskanen, Mikkelin seutu Seppo Ruhanen, Mikkelin seutu Heli Kivisaari, Turveteollisuusliitto/VAPO Jari Marja-Aho, Turveteollisuusliitto/VAPO Reijo Turkki, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Jani Koski, Etelä-Savon vesilaitokset (Mikkelin vesilaitos) Janne Tarkiainen, Suomen vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö Jorma Tiitinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY, kalatalous Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Kaija Siikavirta, Etelä-Savon ELY, maaseutuelinkeinot Mika Ahola, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Juha Lohjala, Elinkeinoelämän keskusliitto, Itä-Suomen toimisto Kari Mielikäinen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leo Laukkanen, Mikkelin seudun vapaa-ajanasukasvaltuuskunta Leena Lahdenvesi-Korhonen, ProAgria Etelä-Savo, maaseutukeskus Sanna Poutamo, Etelä-Savon maakuntaliitto Marko Tanttu, Etelä-Savon maakuntaliitto Merja Koivula-Laukka, JJR-kunnat Pekka Sorjonen, JJR-kunnat Pena Saukkonen, Saimaan vesiensuojeluyhdistys Päivi Kurki, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Pentti Seuri, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT/Karila Rauno Jaatinen, Etelä-Savon kalatalouskeskus Yrjö Snellman, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Riitta Lunti, Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Tarja Hämäläinen, Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Seppo Ollikainen, Suomen metsäkeskus, Etelä-Savo Pekka Häkkinen, Pieksämäki Tapani Mähönen, Pieksämäki Vesa Kallio, MTK Etelä-Savo Miia Ikonen, MTK Etelä-Savo Pertti Manninen, Etelä-Savon ELY Juho Kotanen, Etelä-Savon ELY Anne Petäjä-Ronkainen, Etelä-Savon ELY Reijo Lähteenmäki, Etelä-Savon ELY Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY Pekka Häkkinen, Etelä-Savon ELY Teemu Tuovinen, Etelä-Savon ELY 13