Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos

Transkriptio

1 Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (TENrahoitusasetus) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään Eduskunnalle Euroopan yhteisöjen komission 13 päivänä heinäkuuta 2004 tekemä ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alaan liittyvän yhteisön rahoitustuen myöntämistä koskevista yleisistä säännöistä ja ehdotuksesta laadittu muistio. Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2005 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos Budjettineuvos Rauno Lämsä

2 2 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MUISTIO EU/2004/1330 EHDOTUS EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI EUROO- PAN LAAJUISTEN LIIKENNE- JA ENERGIAVERKKOJEN ALAAN LIITTYVÄN YH- TEISÖN RAHOITUSTUEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVISTA YLEISISTÄ SÄÄNNÖISTÄ 1. Tiivistelmä Euroopan laajuisten liikenteen, energian ja teletoiminnan toimialan rahoitus- ja suunnittelujärjestelmä (ns. TEN-järjestelmä) otettiin käyttöön vuonna Järjestelmän rahoitus määritellään ns. TEN-rahoitusasetuksella, joka sisältää tukimuodot ja kulloisenkin kehyskauden rahoitusmäärän. TEN-suuntaviivapäätöksillä ja muilla toiminnallisilla päätöksillä ohjataan Euroopan laajuisten verkkojen kehittymistä ja yhteensopivuutta. Ehdotus uudeksi TEN-rahoitusasetukseksi koskee EU:n tukia liikenteen ja energian toimialalle vuosina Liikenteen tuki olisi 20,35 mrd. euroa ja energian 0,34 mrd. euroa. Ehdotukseen sisältyy tukiprosenttien korotuksia ja uusien tukimuotojen käyttöönottoja. EU:n vuosien rahoituskehyspäätöksen valmistelu on kesken ja TEN-rahoitusasetuksen mukaisesta rahoitustarpeesta tulisi päättää kokonaisrahoituskehyksen yhteydessä. Suomen tavoitteena on saada varmistus siitä, että uusi TEN-rahoitusasetus mahdollistaa tuen saamisen liikennehankkeissa liikenneverkon käytettävyyteen perustuvissa sopimuksissa (ns. availability-ppphankkeet). 2. Komission ehdotuksen pääasiallinen sisältö Ensimmäinen liikenteen, energian ja teletoiminnan TEN-rahoitusasetuksen mukainen rahoituskehys oli voimassa vuosina (EY) N:o 1655/1999. Asetukseen on tehty eräitä muutoksia, mutta se on pääosiltaan voimassa ja sen nykyinen 4,6 mrd. euron rahoituskehys koskee vuosia Rahoitustuet olivat aluksi selvityksille enintään 50 % ja investoinneille enintään 10 % sekä lisäksi on ollut mahdollisuus saada korkotukea. Investointien tuen enimmäismäärää nostettiin ensin lähinnä Galileosatelliitin rahoittamiseksi 20 %:iin ja sittemmin myös liikenteen ja energian prioriteettihankkeide n rahoittamiseksi 20 %:iin sekä teletoiminnan investointien rahoittamiseksi 30 %:iin. Komission ehdotus uudeksi TEN-rahoitusasetukseksi koskee liikennettä ja energiaa. Aikaisemmasta rahoituksesta poiketen Galileon rahoitus sekä TEN-teletoiminnan tukeminen toteutettaisiin erikseen. Komission ehdottama vuosien rahoituskehys olisi yhteensä 20,69 mrd. euroa, josta liikenteen osuus olisi 20,35 mrd. euroa ja energian osuus 0,34 mrd. euroa. Ehdotuksen mukaan selvitysten enimmäistuki olisi edelleen 50 %. Liikenteen investointien tukia nostettaisiin ensisijaisissa hankkeissa 30 %:iin, kuitenkin rajat ylittävillä osuuksilla 50 %:iin, muilla yhteentoimivuutta edistävillä hankkeilla myös 50 %:iin ja käytännössä kaikilla muilla investoinneilla 15 %:iin. Energian alalla tukea on käytännössä myönnetty selvityksiin, mutta ehdotuksen mukaan 20 %:n korotettua tukea voisi saada prioriteettihankkeisiin ja 10 % muihin energiahankkeisiin. Suomelle liikennehankkeiden osalta komission ehdotuksessa ongelmana on se, että TEN-rahoitustuki Suomessa käytettävälle PPP-hankkeiden tyypille (ns. availability PPP) ei ole mahdollinen. Ongelmana on pääosin TEN-tukikelpoisen investointikustannuksen määrittely, kun kyseessä valtion näkökulmasta onkin palvelujen osto eikä esim. tien tai radan rakentaminen. Sama ongelma liittyy myös jäänmurtajiin, jotka ovat osa TEN-verkkoa ja siten TEN-tukikelpoisia. Nykyisin valtio ei hanki jäänmurtajia, vaan ostaa jäänmurtajapalveluja. Jäänmurtajapalvelujen ostoon TEN-rahoitustuelle ei kuitenkaan ole mekanismia. EU:n rahoitusinstrumenttien tulisi tukea kehittyneiden hankintamenettelyjen käyttöä. Nykyisin ne eräiltä osin toimivat vastakkaiseen suuntaan. Jä-

3 3 senmaiden ja komission yhteinen työryhmä on laatimassa ehdotusta siitä, millä täydennyksillä TEN-rahoitusasetusehdotuksen availability-ppp-hankkeiden rahoitustuki tulisi mahdolliseksi. Suomi on ollut asiassa aktiivinen ja liikenne- ja viestintäministeri Luhtanen on mm. tuonut Suomen näkökohdat esille tavatessaan komissaari Barrot n. Uutena tukimuotona TEN-rahoitusasetusehdotukseen sisältyy erityinen takausinstrumentti, jolla kompensoitaisiin hankkeen valmistumisen jälkeisiä riskejä ja pienennettäisiin näin hankkeen toteuttajan lainakustannuksia. Takausinstrumentti poikkeaa muista TEN-tukimuodoista siinä, että myönnetty tuki tulee maksettavaksi vain, jos em. riskit realisoituvat. Takausinstrumenttia on käsitelty myös erikseen komission päivätyn selvityksen pohjalta (talous- ja rahoituskomitea ). Suomen kantaa tuolloin muodostettaessa pidettiin tärkeänä mm., että takausinstrumentti on käyttökelpoinen erityyppisissä PPP-hankkeissa. Komission alkuperäisessä selvityksessä instrumentilla taattavina riskeinä mainittiin liikennemääräriskit. Komissio on myöhemmin myöntänyt, että takausinstrumentti ei esitetyssä muodossa soveltuisi Suomessa ja monissa muissa maissa käytössä olevaan PPPhanketyyppiin, jossa hankkeen toteuttajan riski liittyy infrastruktuurin käytettävissä oloon (ns. availability based PPP). Käytännössä takausinstrumentin käyttö pienentäisi hankkeen toteuttajan rahoituskustannuksia ja vastaavasti valtion maksamia palvelumaksuja. Komissio selvittää parhaillaan, kuinka takausinstrumenttia voitaisiin soveltaa myös availability-ppp -hanketyyppiin. Nykymuodossaan TEN-rahoitusasetusehdotuksen takausinstrumenttia koskeva teksti sinänsä mahdollistaa tuen myöntämisen sekä liikennemääriin että käytettävissäoloon perustuville PPP-hanketyypeille. Suomelle on kuitenkin tärkeää, että ennen TEN-rahoitusasetuksen hyväksymistä komissio esittää myös teknisen ratkaisun takausinstrumentin soveltamiselle Suomessa ja monissa muissa maissa käytössä oleville availability-ppp -hankkeissa. TEN-rahoitusasetuskokonaisuus esiteltiin finanssineuvosten työryhmälle (Kokousraportti EUE ). Keskustelu painottui tukiprosenttien korotusten perustelemiseen. Seuraava käsittely oli edelleen varsin yleisellä tasolla (Kokousraportti EUE ). Puheenjohtaja rajasi keskustelun ulkopuolelle rahamäärän (artikla 20) ja yhteisön rahoitusosuuden (artikla 7). Keskustelun useimmat kommentit liittyivät erilaisiin PPPrahoituskysymyksiin, vaikka niistä ilmoitettiin pidettäväksi erillinen seminaari. Parlamentin raportissa on 34 muutosesitystä komission TEN-rahoitusasetusehdotukseen ( no 13688/05). Komission ehdottama TEN-energian 340 milj. euron rahoituskehys ei ole saanut kannatusta, vaan Parlamentti esittää tukimäärän alentamista 114 milj. euroksi. Liikenteen osalta Parlamentti puoltaa komission esittämää 20,35 mrd. euron rahoituskehystä. Parlamentti on kiinnittänyt raportissaan huomiota myös siihen, että liikennehankkeissa vo i- daan käyttää tullirahoitusta lisärahoituksena (muutosehdotus 6 koskien TEN-rahoitusasetuksen johdanto-osaan lisättävää uutta kohtaa 14A). Parlamentti ei esitä muutoksia komission esittämiin tukiprosentteihin ja niiden korotuksiin, mutta lisäisi korkeimman 50 %:n investointituen piiriin rautateiden liikenteenohjausjärjestelmät. Komissio ei puolla mitään edellä mainituista Parlamentin muutoksista. Tuen piiriin kuuluvia selvityksiä ja investointeja ohjataan TEN-suuntaviivapäätöksillä. Energia-toimialan TEN-suuntaviivapäätös (N:o 1229/2003/EC) on ollut uusittavana ja suunnitellun ohjelman mukaisten prioriteettihankkeiden rahoitustarpeeksi on arvioitu 28 mrd. euroa. Viimeisimpien arvioiden mukaan yksityiskohtaisten hankeohjelmien luetteleminen on kohdannut vaikeuksia. TENjärjestelmään kuuluvat sähkö- ja maakaasuverkot kuuluvat suurille energiayhtiöille, jotka rahoittavat toimintansa ja investointinsa markkinoilta. TEN-rahoituksen ohjaamisella selvitystehtäviin on pyritty ohjaamaan energiaverkostojen yhteensopivuutta ja markkinoiden toimivuutta. Käytännössä investointeja ei ole tuettu yhtäältä markkinahäiriöiden välttämiseksi ja toisaalta TEN-rahoituksen suhteellisen pienen määrän johdosta. Energiatoimialan nykymuotoiseen sisältymiseen TEN-järjestelmään on esitetty kritiikkiä mm. Suomen taholta. Komission TEN-rahoitus-

4 4 asetusehdotuksen 5 artiklan 3 kohdassa on lueteltu yleisesti millaisiin energiahankkeisiin tukea osoitettaisiin. Parlamentin raportissa tämä on muutettu viittaukseksi uusittavaan suuntaviivapäätökseen. Tämä voisi tarkoittaa komission ja parlamentin kannattamaa, maiden ehdotuksista muodostetun korkeimman prioriteettiluokan hankkeiden lisäkorostamista tukea jaettaessa, mistä ei ole syntynyt yksimielisyyttä Neuvoston kanssa. Suomi katsoo TEN-energiaohjelman nykymuodossaan palvelleen aikansa ja vaikuttavan korkeintaan marginaalisesti energiamarkkinoiden kehittymisen kannalta tärkeiden investointien syntymiseen tai valintoihin investointivaihtoehtojen kesken ja pitää siten myös toimielinten välistä kiistelyä uuden suuntaviivapäätöksen yksityiskohdista käytännölle vieraana. Liikenteen TEN-suuntaviivapäätös (N:o 884/2004/EC) sisältää luettelon prioriteettihankkeista. Komission mukaan vuoteen 2020 mennessä liikennehankkeista aiheutuu 600 mrd. euron rahoitustarpeet, josta prioriteettihankkeiden tarve vuosina mrd. euroa. 3. Lainsäädännölliset vaikutukset Komission ehdotuksella ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. 4. Komission ehdotuksen käsittely EU:n toimielimissä Komissio on esitellyt uuden TEN-rahoitusasetusehdotuksen (COM(2004) 475 final) ja asiaa tullaan käsittelemään finanssineuvosten työryhmässä, ECOFIN-neuvostossa ja osana vuosien rahoituskehyspäätöstä. Komissio on esitellyt TEN-rahoitusasetukseen liitettävän takuuinstrumentin (COM(2005) 75 final ja COM(2005) 76 final), jota on käsitelty finanssineuvosten kokouksissa, työryhmissä ja seminaareissa. 5. Kansallinen käsittely Asetusehdotus on käsitelty EU-asioiden komitean alaisessa budjettijaostossa ja kirjelmä on hyväksytty yksimielisesti kirjallisessa menettelyssä. 6. Taloudelliset vaikutukset TEN-rahoitusasetukseen ehdotetulla 20,63 mrd. euron tukimäärällä on merkittävä vaikutus EU:n vuosien rahoituskehysvalmistelussa. Suomi on saanut TEN-tukea lähinnä Etelä- Suomen rata- ja tiehankkeille ns. Pohjolan Kolmion prioriteettihankkeen yhteydessä. Suomen saaman tuen määrä on ollut milj. euroa vuosittain. 7. Valtioneuvoston kanta TEN-rahoitusasetuksen rahoituskehys Alustava kannanmuodostus TEN-rahoituskysymyksiin on esitetty jo aikaisemmin vuonna 2004 eduskunnalle toimitetun kirjelmän U 56/2004 vp yhteydessä. Siksi nyt seuraavassa keskitytään yksityiskohtaisempiin kannanottoihin. Artikla 20 (TEN-rahoituskehys): Suomi pitää tärkeänä, että komission ehdottamaan uuteen vuosia koskevaan liikenneja energia-alan TEN-rahoitusasetuksen 20 artiklaan sisältyvä 20,69 mrd. euron rahoituskehys muutetaan vastaamaan erikseen päätettäviä EU:n kokonaisrahoituskehyksiä. Nykyisen TEN-rahoitusasetuksen vuosia koskeva rahoituskehys on 4,6 mrd. euroa. Suomi ottaa yksityiskohtaisemmin kantaa uuden TEN-rahoitusasetuksen rahoitustasoon EU:n kokonaisrahoituskehysten yhteydessä ja viittaa tässä yhteydessä kirjeen U 56/2004 vp kannanoton kohtaan 26, joka kuuluu seuraavasti: 26. Suomi näkee perustelluksi keskittyä esimerkiksi Lissabonin strategiassa ydinpainopistealueisiin ja samalla karsia vähämerkityksellisiä ohjelmia. Nämä tulee ottaa huomioon uudistettaessa Lissabonin strategiaa kaudeksi Muun muassa TENvarojen osalta vo idaan lähteä nimelliskasvun turvaamisesta. TEN-hankkeiden kuten muidenkin vastaavien hankkeiden rahoituksessa tulee enenevästi hyödyntää Euroopan investointipankin ja investointirahaston tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. TEN-järjestelmään vuonna 2004 tehtyjen tukiprosenttien korotusten ja uusien hankkeiden lisäysten yhteydessä todettiin, ettei tehdyillä päätöksillä ennakoida tulevia rahoitus-

5 5 kehyksiä. TEN-hankkeiden, kuten muidenkin suurhankkeiden rahoituksessa, tulee erityisesti ottaa huomioon mahdollisuudet hankkeiden rahoittamiseen valmisteilla olevan EUROVINJETT- tai muun vastaavan käyttäjämaksujärjestelmän kautta. TEN-hankkeissa tulee myös selvittää hankkeiden rahoitusmahdollisuudet rakenne- ja koheesiorahastoista. Nykyisten TEN-hankkeiden evaluointi tulee ottaa huomioon. Näihin asioihin otetaan yksityiskohtaisemmin kantaa kyseisten lainasäädösesitysten käsittelyssä. Suomi priorisoi TEN-rahoitusjärjestelmässä koko Eurooppaa palvelevan Galileosatelliittijärjestelmän toteuttamista. TEN-rahoitusasetuksen artiklat Suomelle TEN-rahoituskehyksen (artikla 20) ohella tärkeimmät kysymykset ovat PPPhankkeiden TEN-tukikelpoisuus, tukimuodot (artikla 7) ja jäsenmaiden edustajista koostuvan TEN-rahoituskomitean rooli (artikla 17). Suomi pitää välttämättömänä TEN-rahoitusasetusehdotuksen täydentämistä niin, että myös Suomessa käytettävälle PPP-hankkeen tyypille (ns. availability PPP) voidaan myöntää TEN-rahoitustukea. Jäsenmaiden ja komission yhteinen työryhmä on laatimassa ehdotusta siitä, miten tämä teknisesti toteutettaisiin ja mitä muutoksia rahoitusasetuksen artikloihin tämä edellyttäisi. Artikla 7 (tukimuodot ja -tasot): Komissio ehdottaa nykyisten investointien 10 ja 20 %:n tuen nostamista eräissä tapauksissa enimmillään 50 %:iin. Investointien enimmäistuen osalta Suomi pitää ensisijaisena tavoitteena nykyisten enimmäistukiprosenttien täysimääräistä hyödyntämistä (käytännössä tähän asti myönnetyt tuet ovat olleet selvästi alle nykyisen enimmäistuen). Suomen mielestä enimmäistukiprosenttien korottamiselle ei ole perusteita. Tukiprosentit ovat myös yhteydessä TEN-budjetin suuruuteen. Suomi pitää tärkeänä, että ehdotettu EU:n takausinstrumentti soveltuu kaikentyyppisiin PPP-hankkeisiin (liikennemääräperusteiset, käytettävissä olo -perusteiset sekä näiden sekamuodot). Tässä yhteydessä ei myöskään tule ottaa kantaa EU:n TEN-liikenteen budjettiin Takausinstrumentti olisi yhtenä osana EU:n TEN-liikenteen budjettia , josta käydään neuvottelut erikseen. Artikla 17 (TEN-komitean rooli): Suomi ei pidä hyvänä TEN-rahoituskomitean vallan siirtämistä komissiolle. Nykyisin jäsenmaiden ja komission edustajista koostuva TENrahoituskomitea hyväksyy komission ehdotuksen TEN-rahoituksen vuotuisista kohteista. Erityisesti yhdistettynä tukiprosenttien esitettyyn korotukseen jäsenmaiden seurantaja päätösmahdollisuuksien heikentyminen saattaa johtaa Suomen kannalta epäedulliseen tilanteeseen.