perjantai klo (kahvit tarjolla klo alkaen) Puheenjohtaja avaa kokouksen.

Transkriptio

1 Muistio 4/ (5) D130/ /2014 Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika Paikka perjantai klo (kahvit tarjolla klo alkaen) Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Todettiin läsnäolevat. 2 Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Hyväksytään edellisen kokouksen muistio, joka on toimitettu sovitusti. Päätös: Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin. 3 Kokemuksia Maakunnallisen organisaation rakentamisesta (15-20 min) Pelastusjohtaja Jukka Koponen kertoo kokemuksia Pohjois- Savon pelastuslaitoksen organisoitumisesta Maakunnalliseksi toimijaksi. Mitä opittavaa meidän olisi syytä huomioida näistä kokemuksista maakuntatasoista sote-tuottajaa muodostettaessa mm palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Löytyykö yhtymäkohtia uudelle sotelle? Päätös: Liitteenä 1 pelastusjohtaja Jukka Koposen puheenvuoro Pohjois-Savon pelastuslaitoksen organisoitumisesta Maakunnalliseksi toimijaksi. Kokonaisuutena onnistunut, tavoitteet saavuttanut uudistus, joka maantieteellisesti jakautuu kolmelle toimialueelle päivittäisten asioiden hoitamisen varmistamiseksi lähempänä palveltavia kuntia ja henkilöstöä luo näin toiminnasta kasvot alueelle. 4 Kokemuksia sote-organisaatioiden yhteisorganisaation muodostamisesta (15-20 min) Kuopion psykiatrian keskus (KPK) on Kuopion kaupungin ja KYSin yhteistoimintaorganisaatio mm yhden luukun varmistavan asiakaslähtöisen toiminnan järjestämiseksi. Osastonylilääkäri Jarmo Pajula kertoo kokemuksia yhteisorganisaation perustamisesta ja sen johtamisesta kahden eri organisaation yhdistettynä toimintaorganisaationa, joissa erillislainsäädäntökin osin vaikuttaa toimintoihin. Onnistumisia, haasteita ja millaiseksi tarvittu aika muotoutui tavoitteen mukaiseen toimintaan asioita edistettäessä. Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

2 Muistio 4/ (5) D130/ /2014 Päätös: Liitteenä 2 osastonylilääkäri Jarmo Pajulan puheenvuoro KPK-yhteisorganisaatiosta, joka on toiminnallisesti kahden erillisen organisaation muodosta prosessiorganisaatio asiakkaan hoitamiseksi. Prosessien omistajuus on kytketty johtamiseen. Erillisorganisaatioiden toiminta kasvattaa hallintotyötä, mutta mahdollistaa asiakkaan hoidon tavoitteellisella tavalla. Myös henkilöstön yhteiskäyttöön on saatu joustavuutta. 5 Arviointi- ja palautekeskustelu yhteiskokouksesta (15-30 min) Yhteiskokouksessa käyty evästyskeskustelu suuntasi tuotannon järjestämistä yhden kuntayhtymän mallilla siten, että painopisteenä olevat perustason palvelut tuotantoalueella vahvistuvat. Palvelut tulee kyetä järjestämään nykyistä vaikuttavammin, raja-aitoja purkamalla ja tiedon vaihdanta varmistamalla. Tukipalvelujen ja erityisesti ICT-palvelujen toteutuksen perään esitettiin kysymyksiä. Myös talous / eurot tulisi saada näkyväksi. Organisaatioluonnoksessa olleen matriisimallin ja toiminnan hallinnollisen maantieteellisen kolmijaon sovellettavuus sai myös kriittistä palautetta keskustelussa. Työtä jatketaan valtakunnallisesta päätöksenteosta riippumatta suunnitellusti. Käydään yhteenveto yhteiskokouksen päätelmistä ja sovitaan ilmaistun tahdon varmistavista jatkotoimista. Päätös: Käytiin yleiskeskustelua, jotta vireillä olevaa työskentelyä ohjattaisiin vahvemmin sote-lain määrittelemien tavoitteiden mukaisten tehtävien kehittämiseen. Erikoissairaanhoidon näkyvyyttä tulee vahvistaa mm kytkemällä tuottavuusohjelmatyön erillisryhmien tuloksina valmistuvien asiakkaan asiakaslähtöiset tuotantokokonaisuudet (paketit, asiakkaan polut) yhden organisaation näkökulmasta osaksi yhteistyöryhmän työtä. Tuottavuusohjelman tuloksissa odotetaan palvelujen uudelleen ryhmittelyä perinteisen erikoisalakohtaisen tarkastelun sijasta, jolloin ne on luontevaa kytkeä osaksi uudistettavaa tuotantokokonaisuutta. Uuden tuotantokuntayhtymän organisointi kehittyy palveluprosessien kautta. 6 Esitykset alatyöryhmistä sote-valmisteluryhmään (15-30 min) Sote-yhteistyöryhmälle annettiin valtuudet työstää ehdotuksia nimettävistä sisältötyöryhmistä (mm kuntayhtymän perustaminen, talous, tila-asiat, tukipalvelut, henkilöstö), jotka yhteistyöryhmän johdolla edistettävän substanssitoiminnan suunnittelun rinnalla työstävät ehdotuksia ja näkymiä uusista toimintatavoista yhden kuntayhtymän mallissa. Kaavioluonnos sote-tuotantohankkeesta keväällä 2015 eri toimijoineen ja ehdotukset perustettavista alatyöryhmistä toimitetaan yhteistyöryhmälle ennen kokousta. Yhteistyöryhmä ottaa kantaa henkilöstöedustuksen mukaan kutsumisesta valmisteluun nimettäessä suunnittelun ja valmistelun alatyöryhmiä. Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

3 Muistio 4/ (5) D130/ /2014 Työryhmälle on sähköpostilla jaettu luonnokset työryhmäesityksistä sotevalmisteluryhmälle kokoukseen: Päätös: Työryhmien kokoonpanoja täydennettiin esitykseksi sote-valmisteluryhmälle (luonnokset jaetaan yhteistyöryhmälle spostilla). HUOM!!! Tätä aineistoa ei laiteta www-sivuille, ennen lopullista päätöstä ja henkilöiden informointia. Alustavasti sovittiin, että työryhmien väliraportointi tapahtuisi kevään korvalla järjestettävässä yhteiskokouksessa. Henkilöstöjärjestöjen edustajia pyydetään nimettäväksi Henkilöstö-HR työryhmään. Muut ryhmät ovat vain asiantuntijajäsenistä muodostettavia työryhmiä. Merkittiin tiedoksi, että järjestöjen edustajat ja henkilöstöjohto on kutsuttu sotehankeinfoon klo maakuntatalolle. 7 Työryhmätyöskentelyn jatkaminen ( 60 min -90 min) Jatketaan uuden toiminnan mallintamista pienryhmissä. Tarkentuvat ohjeet pienryhmätyöskentelyyn valmistautumiselle on toimitettu erillisenä liiteaineistona. Sovittava jatkotyönä alatyöryhmiin jakautumisesta valmistelun edistämiseksi yhteisryhmän kokousaikojen ulkopuolella (vrt sosiaalihuollon alatyöryhmä). Uuden alatyöryhmän nimeäminen sairaalahoidon kapasiteettitarpeen ja siihen nykytilan sopeuttamisen toimenpiteiden laatimiseksi. Aalto yliopistossa on tehty tarkastelua sairaansijoihin (liitteenä) huomioitavina näkökulmina uudistettaessa sote-palveluja. Miten sairaansijojen määrän muutoksiin osana koko toiminnan uudistamista varaudutaan ja ryhdytään ennakoidusti nyt kun esim KYSin uudis- ja peruskorjaushankkeet ovat jo osin liikkeellä? Miten valmistelu nivotaan osaksi eri työryhmien työskentelyä? Päätös: Pienryhmissä tehdyt mallinnukset 1) peruspalvelujen toimintamallin kehittämiseksi, 2) lähipalvelut ja 3) palvelupaketit liitteenä 3. Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

4 Muistio 4/ (5) D130/ /2014 Sovittiin perustettavaksi kolme alatyöryhmää 1) lapset ja nuoret, 2) vanhukset ja 3) muiden asiakkaiden tarvitsemat palvelut (ml. sairaansijatarkastelu) Pohjois-Savon sote-asiakkaiden tarvitsemien palveluprosessien hahmottamiseksi. Todettiin, että työ sivuaa jo perustetun sosiaalihuollon ryhmän työtä. Työryhmien kokoonpanoista tehdään erilliset esitykset, joita vielä jatkojalostetaan ennen seuraavaa kokousta sähköpostitse. 8 Seuraava kokous Seuraava kokous muutettiin pidettäväksi klo Muut sovitut kokousajat klo Muut asiat Merkittiin tiedoksi, että sote-järjestäjää valmistellaan Itäisen alueen keskuskaupunkien johdolla epävirallisesti, viimeksi Varkaudessa pidetyssä tapaamisessa, missä sovittiin Itäisen alueen kuntien yhteisestä seminaarista Varkaudessa. Kuntakokoukselle, jolloin päätös Itäisen alueen järjestäjästä olisi tavoite tehdä, on annettu ajankohta Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen viimeistään klo Päätös: Kokous päättyi klo Markku Tervahauta puheenjohtaja Tarja Miettinen sihteeri/hankejohtaja Osanottajaluettelo: Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

5 Muistio 4/ (5) D130/ /2014 Läsnä: Varsinaiset jäsenet (x) Tervahauta Markku, palvelualuejohtaja, Kuopio, pj. (x) Pekkanen Leila, toimitusjohtaja, Ylä-Savon sote, 1. vpj. Varajäsenet (x) Saarinen Jari, terveysjohtaja, Kuopio (x) Forsberg Janne, ylilääkäri, Ylä-Savon sote (- ) Lehto Seppo, SOTE-johtaja, Varkaus, 2. vpj. (x) Ruotsalainen Eija, palvelualuepäällikkö, Varkaus (x ) Miettunen Risto, johtaja, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x) Penttinen Jorma, joht.ylil., Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri (x ) Holopainen Hannele, toimitusjohtaja, Kysteri (x) Peltonen Eija, johtava hoitaja, Kysteri (x ) Lappalainen Olli, ylilääkäri, Sisä-Savon terveydenhuollon ky (x) Mölkänen Pirjo, ylihoitaja, Sisä-Savon terveydenhuollon ky (x ) Huovinen Aino, SOTE-osastopäällikkö, Lapinlahti (x) Halmemies Sirpa, johtava sosiaalityöntekijä, Lapinlahti (x ) Ruostila Reijo, sosiaali- ja terveysjohtaja, Siilinjärvi (x) Korhonen Mikko, johtava lääkäri, Siilinjärvi (-) Pärnänen Heli, sosiaalijohtaja, Koillis-Savon seutu (x) Mustonen Helvi, perusturvajohtaja, Rautavaara (x ) Pitkänen Minna, sos.- ja perhepalv. johtaja, Kuopion seutu (x) Antikainen Mari, hoivajohtaja, Kuopio klo alkaen (x ) Markkanen Marja-Leena, avopalvelupäällikkö, Sisä-Savon seutu (x) Satuli Kaija, vakuutussihteeri, Rautalampi (x ) Tiihonen Paula, peruspalvelujohtaja, Leppävirta (x) Mentula-Hyvärinen Riitta, palvelualuepäällikkö, Varkaus ( ) Ylä-Savon seutu? ( ) Ylä-Savon seutu? Läsnä muut: (x ) Tarja Miettinen, sote-hankejohtaja / sihteeri (x ) Pekka Kaikkonen, sote-hankejohtajan varahenkilö (x) Irma Kajan, toimistosihteeri (x ) Jukka Koponen, pelastusjohtaja asiat 1-4 (x ) Jarmo Pajula, osastonylilääkäri asiat 1-4 Rakennamme maakunnan menestystä Pohjois-Savon liitto Y-tunnus pohjois-savo.fi Sepänkatu 1, PL 247 Puhelin Kuopio, Suomi kirjaamo@pohjois-savo.fi

6 Maakunnallisen pelastuslaitoksen rakentaminen Henkilöstö Hallinto Talous Toiminta Kiinteistöt Kalusto

7

8

9

10 Alueellisen pelastustoimen rakentaminen Laki alueista vuoden 2002 alussa. Tarkoituksena oli tehostaa voimavarojen käyttöä sekä parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua. Toiminnoista haluttiin poistaa kuntarajat. Paras ja tarkoituksenmukaisin apu rajoista välittämättä. Kunnat luovuttivat pelastustoimen omaisuuden pelastuslaitokselle korvauksetta. Uuden kaluston luovutuksesta hyvitystä 5 vuoden ajan. Pelastustoimen kustannusten jako pääosin entisen kustannustason pohjalta. Asukasluvun vaikutus kustannusjakoon (1 % 6 %). Henkilöstö siirtyi suostumuksen perusteella Kuopion kaupungin palvelukseen Ylimmän johdon virat sisäisessä haussa. Paloasemakiinteistöt jäivät kuntien omistukseen. Pääoma-, maa- ja ylläpitovuokrien tarkistus. Pelastuslaitos vuokraa kiinteistöt kunnilta.

11 Muutosvaiheen havaintoja Kustannusjako keskustelutti. Kunnissa oli erilainen kustannusrakenne ja kustannuksia eri tileillä. Kuntien vaikutusmahdollisuudet palveluiden säilyminen huolestutti kuntia Henkilöstön muutosvalmennus ja tiimivalmennus antoivat mahdollisuuden osallistua ja auttoivat uuteen sitoutumisessa Tiedotus ja yhteiset tapaamiset erittäin tärkeitä Maakunnallisen ICT:n suunnittelu ja rakentaminen hyvin monitahoista Tietojen hankinta kunnista (25) ja pelastustoimista oli työlästä Palkkojen ja palvelussuhteiden ehtojen harmonisointi oli mittava työ. Virkanimikeja tehtävämuutokset toteutettiin heti alussa. Projektiorganisaatio hyvin ohut (projektipäällikkö ja hallintosihteeri). Ylin johto kantoi todellisen kustannusvastuun ja puuttui toimintaan sekä talouden kehittymiseen.

12 Alueellisen pelastustoimen hyötyjä Onnettomuuksien ja tulipalojen ennaltaehkäisytyön tehostuminen Kustannustehokkuus, talouden kasvu pienempi kuin vanhassa järjestelmässä ja alle kunta-alan keskiarvon Kalustosijoittelu perustuu maakunnalliseen riskianalyysiin Keskitetty hankintajärjestelmä tuo säästöä (mukana 8 maakuntaa) Ajoneuvokaluston keski-ikä alentunut (hankinta ja kierrätys) Henkilöstön osaaminen lisääntynyt, erikoisosaamisten hyödyntäminen Hallinnon keventyminen. Henkilöstövoimavaroja siirretty ennaltaehkäisevään työhön. Maakunnan alueelle luotu yhteneväisiä turvallisuusnormeja Pelastustoimintaan tehokkuutta, pelastusmuodostelmia ja henkilöstöä hälytetään automaattisesti lähimmiltä paloasemilta.

13 Pohjois-Savon pelastuslaitos Paloasemaverkosto Ympärivuorokautinen, välitön lähtövalmius Virka-ajan lähtövalmius ja muina aikoina varallaolo Sopimuspalokunta Pelastuslaitoksen tuottama ensihoitopalvelu Neulamäki Riistavesi VPK Petonen

14 Hallinto-organisaatio

15 Pelastusmuodostelmien hälyttäminen onnettomuuskohteeseen Hätäkeskus hälyttää onnettomuuskohteeseen lähimmät ja tarkoituksenmukaisimmat pelastusmuodostelmat sekä tarvittavat johtohenkilöt. Maakunnallinen toimintamalli toimii myös ennaltaehkäisevissä palveluissa ja tukipalveluissa.

16 Pelastuslaitoksen ydintehtävät 1) Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy Palotarkastus, valvontatyö, palontutkinta, rakenteellinen paloturvallisuus, turvallisuusviestintä ja turvallisuuskoulutus, turvallisuustekniikka, yhteistyö 2) Pelastustoiminta Ihmisten, eläinten ja omaisuuden pelastaminen, ympäristön suojaaminen, sammutustoiminta, vaarallisten aineiden torjunta, lisävahinkojen torjunta yms. kiireelliset toimenpiteet 3) Ensihoitopalvelutuotanto Kuopiossa, Suonenjoella ja Varkaudessa. Ensivastepalvelut koko maakunnan alueella 4) Varautuminen ja väestönsuojelu Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin Toiminnan ja suunnitelmien yhteensovittaminen sekä kuntien tukeminen Väestönsuojelu: Ihmisten ja omaisuuden suojaamista sekä pelastustoimintaa poikkeusoloissa JUKKA KOPONEN 11

17 Kuopion psykiatrian keskus l Aikuispsykiatriset avohoito- ja kuntoutuspalvelut vuotiaille, väestöpohja n asukasta. Toimipisteet myös Kuopion liitoskunnissa. l l l l l Kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteinen yksikkö. (Työntekijöistä n. 50/50 %, 50/53). v yksikköön yhdistyivät terveyskeskuksen yhteydessä toiminut aikuisten mielenterveyspalvelujen yksikkö sekä Julkulan sairaalan yhteydessä toiminut KYS:n aikuispsykiatrian pkl. Lähetteellistä toimintaa; käytössä valtakunnalliset hoidon porrastus ohjeistukset (Käypä hoito, STM hoitotakuu) n eri asiakasta/vuosi Potilastyön osalta käytössä KYS:n sähköiset järjestelmät (Miranda, Oberon), potilaat KYS:n potilasrekisterissä Henkilöstöhallintoon ja talousseurantaan liittyvät järjestelmät työnantajan mukaan

18 Vastaanottotoiminta Kotkankallionkatu 14 Pohjoinen alue Tiimit P 1, P 2, P3 Vehmersalmen vastaanotto (to-pe) Eteläinen alue Tiimit E 1, E 2, E 3 Karttulan mielenterveysneuvola Nilsin toimipiste Maaningan toimipiste KPK:n toiminnot Hallinto Toimisto ja tekstinkäsittely Aikuispsykiatrian välimaaston hoitotyöryhmä Kuntoutuspalvelut Alueiden tiimeihin nimetyt kuntoutustyöntekijät KIPINÄ -kuntoutustyöryhmä Kuntoutusyksikkö TUKIPORRAS (Kullervonkatu 18A, Kuopio) Tutkimus, koulutus, kehittäminen

19 Kuopion psykiatrian keskus 1. Kuopion kaupungin mielenterveystyön kokonaissuunnitelma v Esitys: kuopiolaisia koskevan psykiatrisen avohoidon siirtäminen KYS:n aikuispsykiatrian pkl:lta Kuopion sosiaali-ja terveyskeskuksen aikuisten mielenterveyspalveluihin Perusteina kartoituksessa havaitut ongelmat: - Palvelujärjestelmän hajanaisuus - Hoitoon hakeutumisen monimutkaisuus ja hoitopaikan valinnan sattumanvaraisuus - Tiedonkulun ongelmat - Jonotusajat - Moniportainen hoitojärjestelmä saattaa johtaa useisiin hoitopaikan vaihdoksiin ja siten vaarantaa hoitosuhteiden jatkuvuuden. - Avohoitopalvelujen kokonaisuuden hahmottaminen on vaikeaa kysynnän kohdistuessa eri organisaatioihin. Käytettävissä olevat kokonaisresurssit huomioiva oikeudenmukainen hoidon järjestäminen/priorisointi on vaikeaa. - Vastuu avohoitopalveluista on epäselvä

20 TAVOITTEENA - Prosessiorganisaation luominen - Asiakaslähtöisyys - Ei jonotusta - Ns. yhden oven periaate avopalveluille - Perustason mielenterveystyön tukemisen tehostaminen - Lähete-/palautekäytännöt - Konsultaatiotoiminta - Työnohjaus ja koulutus - Akuuttipsykiatrisen työn järjestäminen - Katkeamattomat hoito- ja kuntoutusketjut

21 2. Kaupunginhallituksen esitys: vv laaditaan hankesuunnitelma psykiatrisen avohoidon siirtämiseksi kokonaisuudessaan Kuopion kaupungin palveluksi : Kuopion mielenterveystyön kehttämishanke(haus konsulttina): Ongelmia: - Prosessi on monivaiheinen, pirstaloitunut ja monimutkainen niin potilaan kuin hoitoa tuottavien organisaatioidenkin näkökulmasta. Prosessissa on paljon erilaisia rajapintoja, joka johtavat potilaan hoidon hidastumiseen ja informaatiokatkoihin hoitoketjun eri vaiheissa. - Hoitavien henkilöiden vaihtuminen, pysyvien hoitosuhteiden puuttuminen - Jonotus prosessin sisällä vaiheesta toiseen - Kokonaisuuden hämärtyminen ja osaoptimointi - Prosessilla ei ole selkeästi määriteltyjä omistajia ja johtaminen on pirstaloitunut funktionaaliseen organisaatioon. Ei koko hoitoketjun johtamista.

22 Toimenpiteet: KPK:n perustaminen Yhteisorganisaatio KYS/kaupunki. KPK:n johtajan yhteisvirka (KYS ja Kuopio) Toiminnallinen kokonaisuus - Toiminta keskitetty yhteisiin tiloihin Kotkankalliolle - Työnantaja säilyi henkilöstöllä entisenä - Kliinisessä potilastyössä työnantaja ei vaikuta. Jokaisessa hoitotiimissä sekä kaupungin että KYS:n työntekijöitä. Molempien työryhmien kokemuksen hyödyntäminen. - Isännänvastuu kliinisestä toiminnasta sairaanhoitopiirillä, jonka potilastietojärjestelmät kaikilla käytössä - Kaikilla samat velvollisuudet ja oikeudet - KPK:n johtaja/ylil. vastaa kokonaisuudesta, kaksoisvirka - Henkilöstö-ja palkkahallinto työnantajan mukaan - Oma toimintasääntö

23 RISKIARVIOSSA ESIIN NOUSSEITA ASIOITA

24

25 TOIMINTASÄÄNTÖ l l l l l Omistajayhteisöt vastaavat yhteistyössä Kuopion psykiatrian keskuksen taloudellisesta ohjauksesta. Toiminnallinen ohjaus järjestetään sairaanhoitopiirin linjaorganisaation toimesta. Kummankin omistajayhteisön toiminta Kuopion psykiatrian keskuksessa muodostaa yhtenäisen toiminnallisen kokonaisuuden. Yksikön toiminta jakautuu kaupungin omistamaan toimintaan ja kuntayhtymän omistamaan toimintaan sekä kummankin yhteiseen toimintaan. Omistajayhteisön toiminta Kuopion psykiatrian keskuksessa on osa omistajayhteisön talousarviota (tulosyksikkönä).

26 - Henkilöstö kuuluu henkilöstöhallinnollisesti joko Kuopion kaupungin tai Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alaisuuteen. - Kuopion psykiatrian keskus kuuluu hallinnollisesti: 1. kuntayhtymän toimintojen osalta Kuopion yliopistollisen sairaalan Kliinisten hoitopalvelujen Psykiatrian palveluyksikköön ja 2. kaupungin toimintojen osalta Terveydenhuollon palvelualueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen (vastuualueen/avainprosessin) aikuisten mielenterveydenhoidon ja kuntoutuksen palveluprosessiin.

27 Kuopion psykiatrian keskuksen esimiehenä toimii Kuopion yliopistollisen sairaalan osastonylilääkäri. Palkan maksuun osallistuvat sekä KYS että kaupunki ja siten osastonylilääkärin virka on yhteinen. Virka on henkilöstöhallinnollisesti kuntayhtymän alainen. Sairaanhoitopiiri täyttää viran johtosääntönsä mukaisesti. Virantäytöstä tulee kuulla kaupunkia ennen valintapäätöksen tekemistä. Lääketieteellisen opetus- ja tutkimustoiminnan järjestämis- ja johtamisvastuista on säädetty sen lisäksi, mitä tässä toimintasäännössä on sanottu, terveydenhuoltolaissa ja määrätty Kuopion yliopistollisen sairaalan johtosäännössä.

28 SOPIMUS KUOPION PSYKIATRIAN KESKUKSEN (KPK) TOIMINTAAN JA TALOUTEEN LIITTYVISTÄ JÄRJESTELYISTÄ l Sopijapuolet Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (myöhemmin kuntayhtymä) ja Kuopion kaupunki (myöhemmin Kuopio) sopivat Kuopion psykiatrian keskuksessa (KPK) järjestettävästä toiminnasta seuraavaa: l l Tilat, vuokrat ja toiminnan muut kulut Kuopion psykiatrian keskus toimii vuokratiloissa osoitteessa Kotkankallionkatu 14. Tilakustannukset jaetaan käytössä olevien neliömetrien suhteessa. Puhelin-, atk- ja hallintokulut maksaa kumpikin osapuoli omalta osaltaan. Yhteiskäyttöiset palvelut maksetaan puoliksi.

29 KPK:n hallinto ja henkilöstöhallinto KPK:n hallinnon ja henkilöstö hallinnon osalta on valmisteltu yhteisesti hyväksytty Kuopion psykiatrian keskuksen toimintasääntö Ns. isännänvastuu on kuntayhtymällä. Henkilöstökulut Kuopio ja kuntayhtymä maksavat molemmat omien henkilöidensä palkat ja muut kulut (KPK:ssa on tätä varten kaksi tulosyksikköä; erikoissairaanhoidon ja kaupungin) Asiakasmaksut Potilailta ei peritä asiakasmaksuja Potilasasiakirjat Kuntayhtymä vastaa KPK:ssa käyneiden potilaiden potilasasiakirjojen laadinnasta sekä arkistoinnista ja toimi tältä osin rekisterinpitäjänä. Laatujärjestelmä KPK:ssa noudatetaan KYS:n laatujärjestelmää, joka sisältää mm. sisäiset ja ulkoiset auditoinnit. Kustannukset maksaa kumpikin osapuoli omalta osaltaan henkilöstön suhteessa.

30 Talousarvio Kuopio ja kuntayhtymä laativat vuosittain yhdessä taloussuunnitelmaehdotuksen, mikä hyväksytään sekä Kuopion että kuntayhtymän talousarviokäsittelyn yhteydessä. Toiminnan raportointi Toiminnasta raportoidaan osavuosikatsauksien yhteydessä ja aina tarvittaessa Kuopion raportointikäytäntöjen mukaisesti. KPK:n palveluista suoritettava korvaus Muiden kuin kuopiolaisten osalta noudatetaan normaalia kuntayhtymän kuntalaskutusta ja tulot tuloutetaan ko. kustannuspaikalle (KPK). Kuntayhtymä laskuttaa Kuopion kaupunkia kuukausittain yksi kahdettatoista osaa (1/12) tulosyksikön (Kuopion psykiatrian keskuksen KYSin osuus), talousarvion hyväksytyistä kuluista. Maksuaika on 14 vrk/netto, viivekoron määrää kuntayhtymän valtuusto vuosittain (yleinen viivekorko).

31 Seurantaryhmä KPK:n seurantaa ja kehittämistä varten on sopimusosapuolien edustajista koostuva ohjausryhmä. Ohjausryhmän kutsuu koolle Kuopion perusturvan ja terveydenhuollon palvelualuejohtaja. Hankinnat Työasemapaketit, oheiskirjoittimet ym. irtaimiston hankkivat Kuopio ja kuntayhtymä omille työntekijöilleen omista, KPK:ssa sijaitsevista tulosyksiköiden budjeteista. Yhteiskäyttöinen irtaimisto maksetaan puoliksi. Atk-sovellusten hankinta sekä ylläpito maksetaan puoliksi. Muiden hankintojen osalta käytännöt ovat yhteisesti laaditussa toimintasäännössä. Erimielisyyksien ratkaiseminen Mikäli erimielisyyksistä ei saada sovittua neuvotteluteitse, ne ratkaistaan Kuopion käräjäoikeudessa.

32 PERUSTAMISEN JA ONNISTUMISEN EDELLYTYKSIÄ l l l l l l l l Sekä kaupungin että KYSin tuki perustamiselle Henkilöstö molemmissa organisaatioissa oli yksimielinen perustamisen ja fuusion tarpeellisuudesta, ongelmat olivat niin suuria/jonot, kaikki kärsivät, myös työntekijät Fuusio oli kompromissi, mutta tätä kompromissivalmiutta tarvittiin Alusta pitäen toimittiin niin, että asiakkaita ja potilaita ei kuormitettu organisaatiomuutoksella, oltiin siis hyvin asiakaslähtöisiä ja ammatillisia Perustamisella oli Kuopiossa koko poliittisen päätöksentekojärjestelmän tuki, vallitsi poliittinen yksimielisyys Yhteinen kehittämisvalmius, kaikki työntekijät otettiin mukaan kehittämistyöhön ja sille varattiin myös aikaa; tuloksellisuus kasvoi Toiminnasta tiedotettiin aktiivisesti ja erheelliset tiedot korjattiin sekä yksikön sisällä että sen ulkopuolella Johdolla on ollut kasvot, ei ole ollut pelkkää prosessien johtamista.

33 HYÖDYT /HAITAT - Kliiniseen potilastyöhön ei työntekijätasolla juuri vaikutusta. Työntekijöiden työnkuvat osaamisen ja tarpeen mukaan, ei työnantajan perusteella. - Kontaktipinta sekä KYS:n että kaupungin toimijoihin/yhteistyötahoihin - Toimintatavoitteet ja toiminnan periaatteet hyväksytty sekä kaupungin että KYS:n puolella - Kokonaisuuden hahmottaminen. Tiedetään palveluihin kohdistuva kysyntä ja käytettävissä olevat resurssit. Toiminnan kohdentaminen oikeudenmukaisesti. Hoito- ja kuntoutusmuotojen kehittäminen. - Hallinnossa kaksinkertainen työ raportoinnissa ja toiminnan suunnittelun kuvauksessa, johtoryhmätyöskentely - Ongelmat työnantajan vaihtuessa esim. yksikön sijaisjärjestelyissä. Toisaalta henkilöstön joustava käyttö mahdollista.

34 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Yhteistyöryhmän työkokous Pienryhmätyöskentelyn aiheet ja jatkotyön suunnittelu TYÖRYHMIEN TYÖT UPOTETTU KOOSTEESEEN!

35 Aihioita pienryhmissä Peruspalvelujen toimintamallin kehittäminen (Markku) Hyvinvointiasemien verkosto PoSa:ssa avopalvelupainotteisesti Toiminta, ei tilat edellä. Tukena lasten ja nuorten talon 'back office', jotka työskentelevät yhtenä yksikkönä. Työntekijöiden (erityisosaamisen) liikkuvuus. Kuka on viereisessä työhuoneessa ja kenen kanssa ollaan samassa taukohuoneessa. Toimijuuksien sisältö joustava väestö- ja ikärakenteen mukaan. Matriisin kautta oman ammatin professionaalinen tuki. Virtuaalinen palvelu / e-palvelu Yksinäisyyden ennaltaehkäisy - ei sotea? Muut kuin sote-toimijat mukaan asemalle. Vahvan ja osaava palveluohjauksen toiminta Iso ajattelutavan muutos! Alkuarviointi - monialainen Meiltä puuttuu nämä osaajat - tämä on oma ammattilaisuutensa. Koulutusjärjestelmän tuki tälle puuttuu (vrt. peruskoulun ja aineen opettajat) Miten saadaan kansalaisten kysyntäkulttuurin muutos ohjatuksi? Asiakasyhteydenottojen sattumanvaraisuus ohjaa eri poluille POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

36 Peruspalvelujen toimintamalli (jatkuu) Asiakasvastaava rakenne, resurssien ohjaamiseksi (erityisesti suurkäyttäjät) Näitä tulisi rekrytoida eri ammattilaisuuksista ja toiminnoista/palveluista - ei pelkästään palveluohjauksesta. Tukee ja on asiakkaan tukihenkilö, on mukana asiakassuunnitelman laatimisessa ja ylläpidossa. Joustavat ja hyvät konsultaatiokäytännöt. Jatkuvien palvelujen kriteerit (tulo-lähtö) Asiakkaan polku on määräävä ja sen mukainen toiminta ja vaihtoehdot tunnetaan. Erityisosaaminen perustasolla (millä tavoin toteutetaan) Luottamus, monialaisen toiminnan tuntemus ja osaaminen. Ansaintalogiikka. Erityistason erilliset palveluprosessit eivät kuulu tähän. Hyvinvointiaseman johtaminen? Eksoten / Siun Soten /Kainuun mallien arviointi hyvien ja ei toivottavien näkökulmien etsimiseksi POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

37 Aiheita pienryhmissä Lähipalvelut ryhmä (Paula) Lainsäädännön vaatimusten huomiointi erityisesti perustason vahvistamisen osalta. Miten varmistetaan integraation, osaamisen laajentamisen ja liikuttamisen tavoitteet? Palvelujen erilaiset tuottamismallit, ml e- ja puhelinpalvelut. Kunta-sote yhteistyön varmistaminen. PoSoTe-malli? Vrt 2008 PS:n ja Siun Sote tikkatauluihin POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

38 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

39 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

40 Vanhat palvelujäsennykset eivät palvele tulevaisuuden POSOTEa (1) kotiin annettavina lähipalveluina, (2) lähipalveluina ja (3) seudullisina palveluina ja mitkä (4) alueellisesti keskitettyinä (maakunta ja aluepalveluina), 7

41 8

42 Kotiin vietävät (eh:n palvelutarpeen arvio, kotisairaala ) Yhteisillä resursseilla tuotetut palvelut 9

43 Yhteisillä resursseilla tuotettavat palvelut keskitetty palvelunohjaus (puhelin, netti tai kioski) neuvonta mistä sitä palvelua saa. ei maakunnallinen, koska käsitetään, että palvelu vain Kuopiossa tarpeiden muutosten mukaan voidaan vaihtaa palvelun tuotantopaikkaa 10

44 11

45 Miten perustasoa vahvistetaan? erikoisosaaminen helposti perustason käyttöön 12

46 Aiheita pienryhmissä Palvelupaketit ryhmä (Leila) Miten palvelupaketeista prosesseihin vaaditun integraation lisäksi. Miten palvelupaketit hyödyntävät kunta-sote-yhteistyötä (hyvinvointi ja terveys)? Vertailtavuuden varmistaminen, kokonaisuuksien muodostamisen kautta. Ei liian pieniä tai pirstaleisia toimintoja. Asiakaslähtöisyys, asiakkaan polku, asiakkaan valinnan vapaus em. edistäminen. vain yksi asiakassuunnitelma Vrt THL:n ja SITRA:n aineistot POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

47 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

48 SITRAn palvelupakettimalli POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

49 Palvelupaketit ryhmän tuotosta Palvelupakettien tuotteistaminen yhtenäisesti, integroidusti-> Tulisi olla kansallinen ratkaisu. Vältyttäisiin erilaisuudesta vertailtavuus ja raportointi. Tarkkuus ja tehokkuuden tarkastelu. Suurkuluttajien hallinta. Edistää integraatiota. Keski-Suomella hyvää mallinnusta palveohjaukseen. Erillislainsäädännön esteet poistettava POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

50 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

51 Kunta-sote-muu yhteistyö Hyvinvointikertomusten hyödyntäminen Tiedolla johtaminen Yhteistyörajapinnan tarkastelu / resurssit POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

52 Pienryhmistä jatkotyöskentelyyn.. - Palvelupaketit osana asiakkaan polkua, jotka muodostuvat joukosta ydinprosesseja (esim SITRA) ja niiden erilaiset tuottamismallit - vrt POSA 2008 selvitys, Pohjois-Karjalan tikkataulu ja THL kuvaukset - Lasten ja nuorten prosessit ( 5 ) - Työikäisten / Muut - Vanhusten hoivan yksiportaisuus ( 5 ) osastohoidosta kotihoitoon, laitospaikkavaltaisuuden purkaminen. - Palvelutuotannon pienryhmissä - työskentelyssä huomioitava erikoissairaanhoidon asiantuntijoiden osallistaminen (ml. tuottavuusohjelmatyö) prosessien integroimiseksi osaksi uutta kokonaisuutta POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN

53 Erillispäätöksiä / tiedoksi Henkilöstöä koskevat asiat HR-työryhmä! UUSI: Varsinaisen sairaalahoidon kapasiteettitarve ja siihen nykytilan sopeuttamisen toimenpiteet Pohjois-Savossa, erillinen työryhmä. Perustetaan yhteistyöryhmän alatyöryhmänä, kuullaan tai osallistetaan kuntajohtoa. ASAP! Sote-järjestäjälle kuuluvien tehtävien hallinta, tuotantoa uudistettaessa kuntapäättäjät / päätös Itäisestä alueesta Varkaudessa keskuskaupunkien edustajat POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN