Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo

Transkriptio

1 1 Raaseporin kaupunki Yhdyskuntatekninen lautakunta Torikatu Karjaa Viite: Lausuntopyyntönne, saapunut Asia: Lausunto luonnoksesta Billnäsin ruukin alueen asemakaavamuutokseksi sekä Hagbackan ja puutarhurikoulun asemakaavaksi ita on pyydetty lausuntoa otsikon mukaisesta asiasta. Maakuntamuseo on tutustunut nähtävillä olevaan kaavaluonnokseen ja ottaa hankkeeseen kantaa rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman näkökulmasta. Alueen arvo on osoitettu jo aiemmin monessa eri yhteydessä. Suunnittelualue on valtioneuvoston päätöksellä määritetty osaksi Pohjan ruukkiympäristöt -nimistä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön aluetta (RKY 2009). Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta "Mustionjokilaakson kulttuurimaisema" - nimistä maisema-aluetta. Vuonna 2004 vahvistetussa Uudenmaan maakuntakaavassa Billnäsin alue on osoitettu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi ja vuonna 2006 lainvoiman saaneessa Mustionjoen osayleiskaavassa suunnittelualueen keskeiset osat on merkitty kaavamerkinnällä SR-1, "Rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava alue". Alueen aiemmin määritellyn statuksen tulee näkyä selkeästi myös uuden asemakaavan merkinnöissä ja määräyksissä. Alueen kulttuurihistoriallisten, rakennushistoriallisten ja maisemakuvallisten arvojen tulee olla koko suunnittelua ohjaava periaate, jolle muut tavoitteet ovat alisteisia. Vain huomioimalla ja turvaamalla arvot, jotka on jo osoitettu useissa asemakaavoitusta ohjaavissa kaavoissa ja selvityksissä, voidaan kulttuuriympäristön arvojen säilyminen turvata myös pitkälle tulevaisuuteen. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman näkökulmasta alueella sijaitsee useita, eri tavoin arvokkaita kohteita. Näitä ovat historiallisen ajan muinaisjäännökset (teollisuushistorialliset alueet, kylätontti, teollisuusrata), historialliset tielinjat, avoimet maisemallisesti merkittävät peltoalueet sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakennetut alueet. Nämä kaikki tulee huomioida kaavassa asianmukaisin suojelumerkinnöin. Lisäksi uudisrakentamisen tulee olla sijoitukseltaan, mitoitukseltaan sekä ulkoasunsa osalta sellaista, että alueen suojeluarvo ei vähene. Asiasta määrätään jo Mustionjoen osayleiskaavassa, keskeisiä alueita koskevan SR-1-merkinnän määräyksessä.

2 2 Maakuntamuseo katsoo, että mainitut arvot on kyllä tuotu esiin lähtökohtina kaavaluonnoksen selostuksessa, samoin kuin kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on tuotu hyvin esiin kaavaa varten laadituissa selvityksissä. Laadittu kaavaluonnos ei kuitenkaan ole selvityksissä esiin tuodun mukainen. Maakuntamuseo ottaa seuraavassa kantaa ensin olevaan rakentamiseen ja sen osoittamiseen kaavassa, sen jälkeen esitettyyn uudisrakentamiseen. Rakennussuojelu Kaavatyön yhteydessä suunnittelualueella on tehty rakennusinventointi, jonka perusteella kaavaluonnoksessa on osoitettu suojelumerkinnät alueen vanhalle rakennuskannalle. Kaavaselostuksen liitteenä, "LIITE 1: rakennushistorialliset kohteet", on luettelo inventoiduista kohteista ja niiden suojelustatusta osoittavasta kaavamerkinnästä. Luettelo on asianmukainen. Maakuntamuseo huomauttaa kuitenkin, että kaavakartan merkinnät eivät vastaa luettelossa esitettyjä ja kartalla osalta kohteista puuttuu luettelossa ilmoitettu merkintä. Maakuntamuseo katsoo, että kartan merkinnät tulee muuttaa luettelon merkintöjä vastaaviksi. Etenkin entisen tehdasalueen rakennusten osalta merkinnät on korjattava ja luonnoksen sr-2 -merkinnät tulee muuttaa muotoon sr-1. Ilman vankkoja perusteita suojelu määräystä ei tule heikentää voimassa olevan asemakaavan mukaisista määräyksistä. Voimassa olevassa asemakaavassa määräys on sr-1 ja merkintä koskee myös rakennusten sisätiloja. Perusteita muutokselle ei ole osoitettu. Kaavaluonnoksen rakennussuojelua koskevat sr-1, sr-2 ja sr-3 -suojelumerkinnät määräyksineen sen sijaan ovat pääosin asianmukaiset. Kaikkiin mainittuihin määräysteksteihin tulee kuitenkin lisätä määräys, että rakennuslupakäsittelyn yhteydessä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Lisäksi sr-1 määräyksen tekstistä, sen ensimmäisen kappaleen lopusta tulee poistaa ilmaus alkuperäisen kaltaisena. Kyseisen lauseen tulee olla muodossa "Rakennusta kunnostettaessa julkisivujen ja vesikaton materiaalit, detaljointi ja väritys tulee säilyttää." Kaavaluonnoksen suojelumerkinnät koskevat vain rakennusten ulkoasua. Sr-1 - merkinnän määräystekstin mukaan määräys tarkentuu sisätilojen suojelun osalta asemakaavaehdotuksessa. Maakuntamuseo katsoo, että tarkennus on tarpeellinen. Etenkin entisten teollisuusalueen rakennusten sisätiloissa on tai saattaa olla kiinteää sisustusta ja rakenteita, joiden suojelu on tarpeen. Entisten teollisuusrakennusten osalta tulisi tehdä sisätilainventointi, jonka avulla säilytettävät arvot voidaan määritellä. Vaihtoehtoisesti suojelu on ulotettava kaikkiin teollisuusalueen rakennusten sisätiloihin, kuten asia nyt on voimassa olevassa

3 ... 3 asemakaavassakin. Maakuntamuseo katsoo, että sisätilainventoinnin lisäksi entisten teollisuusrakennusten kohdalla on tarpeen tehdä myös käytettävyystutkimus mahdollisen saastuneisuuden ja muiden käyttörajoitusten selvittämiseksi ennen kuin rakennusten uudet käyttötarkoitukset määritellään. Käytettävyysselvityksen tarpeellisuus on tuotu esiin monissa neuvotteluissa jo kaavan laadinnan alkuvaiheista lähtien. Rakennusten lisäksi alueella on myös muita, etenkin alueen teollisuushistoriaan liittyviä rakenteita ja rakennelmia, joiden arvo ja säilymisedellytykset tulee huomioida kaavassa. Tärkeimmät rakenteet on osoitettu ja esitelty rakennusinventoinnissa. Ne on osoitettava myös kaavassa säilytettävinä kohteina. Maiseman ja miljöön suojelumerkinnät Maiseman osalta kaavatyön yhteydessä on tehty maisemaselvitys, jossa kuvataan Billnäsin maiseman historiallinen kehitys, maiseman nykytilanne ja arvot ja annetaan suosituksia maankäytölle. Maiseman ja miljöön kehitystä kuvataan myös "Teollisuusarkeologisessa selvityksessä" sekä jo mainitussa rakennusinventoinnissa. Rakennusinventoinnin lopussa otetaan kantaa myös alueen täydennysrakentamiseen. Kaikki mainitut selvitykset ovat ansiokkaita ja selvityksissä esitetyt arvot tulee huomioida myös kaavassa. Nyt alueita ja aluekokonaisuuksia koskevat suojelumerkinnät puuttuvat kaavaluonnoksesta kokonaan. Maakuntamuseo katsoo, että /s -merkinnät asianmukaisine määräysteksteineen tulee lisätä ainakin keskeisimmille alueille. Teollisuusalueen lisäksi rakennusinventoinnissa on osoitettu muiden alueiden osalta ne aluekokonaisuudet, jotka tulisi osoittaa /s-merkinnällä. Kaavassa on määrättävä myös yleisesti rakennusten sijoittamisesta ja sopeuttamisesta miljööseen kulttuuriympäristön huomioon ottavalla tavalla. Määräys voidaan esittää esimerkiksi yleisissä määräyksissä. Nyt asiaa koskeva määräys puuttuu. Kaavamääräysluettelossa mainitut su ja st -rakennusalamerkinnät määräysteksteineen vaikuttavat sinänsä hyviltä ja käyttökelpoisilta, mutta niitä on käytetty kaavaluonnoksessa liian niukasti. Miljöön osalta Yleisten määräysten 2 :ssä olevat määräykset pihojen ja korttelialueiden hoitoa koskien ovat hyvät. Määräykseen on lisättävä mainita, että pinnat ja pihat on hoidettava riittävän luonnonmukaisen näköisinä. Jalankululle ja pyöräilylie varattujen reittien osalta tulee huomata, että etenkin keskeisellä alueella kahden metrin levyisiä reittejä voi olla hankala sovittaa maastoon alueen hengen mukaisesti. Asiasta on oltava tarkemmat suunnitelmat reittien ulkonäön ja miljööseen sovittamisen osalta. Jokimaisemaan rajautuvat alueet on säilytettävä riittävän luonnonmukaisina.

4 4 Osa maisemallisesti merkittävistä, avoimina säilytettävistä peltoalueista on merkitty kaavaluonnokseen tehdyn maisemaselvityksen ja osayleiskaavan mukaisesti. MAkaavamääräysteksti olisi parempi muodossa "Maisemallisesti arvokas peltoalue. Säilytettävä avoimena." kuin nyt käytetty "Avoimena säilytettävä peltoalue." Etenkin suunnittelualueen eteläosassa sijaitseva peltoalue on maisemallisesti erittäin merkittävä. Pellon ja teollisen rakentamisen raja on selkeästi nähtävissä, ja tehtyjen selvitysten perusteella tämä raja on muodostunut jo keskiajalla, jolloin teollisuusrakennusten paikalla sijaitsi Forsbyn kylä. Maisemarakenteen pitkä historiallinen jatkumo on arvo, jonka säilyttämisen tulisi olla tässä tapauksessa ensisijaista, ja kyseinen peltoalue tulisi säilyttää avoimena nykylaajuudessaan. Maisemaa ja miljöötä koskien kaavakartalla on myös merkintöjä jotka puuttuvat kaavamääräysluettelosta (MA-1, M) ja luettelossa puolestaan merkintöjä, joita ei löydy kartalta (istutettava alueen osa, puu, ma, puurivi). Kyse on asioista, jotka vaikuttavat oleellisesti maisemaan ja miljööseen. Kommentointi on mahdotonta merkintöjen epäselvyyden vuoksi. Maiseman ja miljöön osalta kaavamerkintöjä määräyksineen on tarkennettava huomattavasti. Historiallisen ajan muinaisjäännökset ja historialliset tielinjat Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä koskien on kaavatyön yhteydessä tehty "Teollisuusarkeologinen selvitys", joka on hyvä. Selvityksessä on osoitettu Billnäsin ruukin ehdotettu muinaisjäännösrajaus, historiallinen Forsbyn kylän kylätontti, Suuri rantatie, Billnäsin ruukinkadut ja Billnäsin kapearaiteisen rautatien linjaus. Mainituilla kohteilla on historiallista arvoja ja ne on huomioitava kaavassa. Teollisuushistorialliset intressialueet ja historiallinen kylätontti on osoitettava kaavassa selvityksen ja Museoviraston ohjeiden mukaisesti. Nyt aluerajausmerkinnät, mikäli ne on piirretty kaavakartalle, ovat vaikeasti löydettävissä. Teollisuushistoriallisia intressialueita ja kylätonttia koskevien rajausten ja kaavamääräysten osalta lausunnonantaja on Museovirasto. Kaavamääräysluettelon osalta on myös huomattava, että muinaismuistot eivät voi olla "Luontoarvot" -otsakkeen alla. Historialliset tielinjat tulee merkitä kaavaan historiallisena tienä. "Perinnekatu" - nimitystä ei tule käyttää. Perinnekatu-merkintää koskeva määräysteksti on muilta osin asianmukainen ja voidaan siirtää historiallista tielinjaa koskevaan tekstiin. Tekstiin tulee lisätä kadun pinnan koron alentamista koskeva tavoite.

5 5 Billnäsin kapearaiteisen rautatien linjaus tulee niin ikään merkitä kaavaan ja kaavamääräyksestä tulee ilmetä sen erityisarvo ja alueen hoito-ohjeet. Kalatie Kaavaluonnokseen on merkitty alueen osa, jolle saa sijoittaa kalatien. Kyseinen alue sijaitsee joen pohjoisrannalla jyrkässä penkereessä ja olemassa olevien rakennusten takana. Kaavaselostuksen mukaan kalatien vähimmäisleveys on 1-3 metriä, vähimmäissyvyys 0,3 metriä ja kokonaispituus noin metriä. Sen toteuttaminen edellyttää massiivisia betonitukimuurirakenteita. Maakuntamuseo suhtautuu kalatien rakentamiseen kyseiseen paikkaan kielteisesti. Koska kalatie vaatii raskasta rakentamista herkässä jokipenkereessä, sen vaikutukset maisemaan ovat merkittävät. Se saattaa olla riski myös suojeltujen rakennusten rakenteille sijoittuessaan penkereeseen niiden yläpuolelle. Edelleen selvityksissä todetaan että kalatien toimivuudesta ei ole varmuutta. Maiseman ja miljöön arvot sen sijaan on todettu useissa selvityksissä. Lisäksi alue, jolle kalatietä suunnitellaan on kokonaisuudessaan teollisuusarkeologisesti arvokasta muinaisjäännösaluetta. Maakuntamuseo katsoo, että tähän mennessä esitetyt selvitykset kalatien toteuttamistavasta eivät ole riittävän perusteltuja valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä. Tarkempien toteuttamis- ja toimivuusselvitysten puuttuessa kalatievarauksen osoittaminen kyseiseen paikkaan on riski ja se saattaa olla ristiriidassa kulttuuriarvojen säilymisen kanssa. Maakuntamuseo esittää, että ellei kaavatyön aikana pystytä esittämään hankkeesta tarkennettuja, hyväksyttäviä suunnitelmia, varaus poistetaan ja kalatien toteuttamiselle etsitään jokin toinen vaihtoehto. Kaavaselostuksen mukaan aiemmin on laadittu suunnitelma myös teknisestä kalatiestä, ja maakuntamuseo katsoo, että tämä suunnitelma tulee tasaveroisesti ottaa esille kaavat yössä. Nyt suunnitelmaa ei ole esitelty. Tekninen kalatie aiheuttanee vähemmän järeitä muutoksia kulttuuriympäristössä ja on todennäköisesti toteutettavissa kulttuuriympäristön arvoja vaarantamatta. Kaavatyön edetessä tekninen kalatie tulee ottaa myös tarkasteltavaksi. Uudisrakentaminen, asuinalueet Kaavaluonnoksessa suunnittelualueelle osoitetaan myös uutta asuinrakentamista. Hagbackan ja Solbackan alueelle osoitettu pientalorakentaminen on sijoituksensa osalta hyvin sopusoinnussa myös kaavaa varten tehdyn maisemainventoinnin

6 6 suositusten kanssa. Kyseiset alueet on selvityksessä osoitettu muutoksia sietäviksi. Maakuntamuseo katsookin, että Vasarasepäntien ja Billnäsin puistotien pohjoispuoliset ja Sjösängintien eteläpuoliset uudet AO ja AP -korttelialueet voidaan pääosin toteuttaa kaavaluonnoksessa esitetyn mukaisina. Näiden alueiden osalta maakuntamuseo katsoo, että yksi Hisingerintien länsipuolinen tontti osuu kalliolle eikä ehkä ole rakennuspaikkana maiseman kannalta paras mahdollinen. Samoin Lippukallion luoteispuolella olevien tonttien eteläosat tulee määrätä istutettaviksi. Rakennusalaa osoittavien merkintöjen osalta maakuntamuseo huomauttaa, että ainakaan Hisingerintien ja Billstenintien alueella kaikki olevat rakennukset eivät nyt osu osoitettujen rakennusalojen sisälle. Taimistoa vastapäätä olevalla AO-korttelialueella Billnäsin puistotien pohjoispuolella maakuntamuseo haluaa kiinnittää huomiota siihen, että kaavaluonnoksessa osoitetut rakennusalat ja rakennusoikeuden määrä saattavat ovat ristiriidassa rakennussuojelun kanssa. Lisärakennusoikeuden osoittaminen olevien rakennusten kohdalle ei ehkä turvaa vanhan rakennuskannan säilymistä, vaikka rakennusoikeuden sijoittaminen vanhoille luonteville rakennuspaikoille sinänsä onkin maisemallisesti hyvä ratkaisu. Uudisrakentamisen sijoittamiseen Billnäsin puistotien varteen Villa Billnäsin eteläpuolelle maakuntamuseo suhtautuu varauksellisesti. Luonnosteltu rakennuspaikka on vanhastaan puutarhamaista avointa aluetta ja rakentaminen lähelle Villa Billnäsin piha-aluetta on myös maisemahistoriallisesti arveluttavaa. Maisemaselvityksessä alue on osoitettu arvokkaana avotilana, joka on muutoksille herkkää aluetta ja jolla ympäristö tulisi säilyttää. Asiasta on esitettävä tarkempia suunnitelmia ja havainnemateriaalia, mikäli varaus aiotaan pitää kaavassa. Rakennusoikeuden määrää alueella tulee joka tapauksessa vähentää ja rakentuessaan alueen tulee säilyä puutarhamaisena. Lisäksi kulku alueelle tulee kyetä järjestämään olevan ympäristön arvot huomioiden. Toinen uusi APkorttelialue puutarhurikoulun eteläpuolella jokirannassa voitaneen toteuttaa. Uusi AP-korttelialue Forsbyntien varressa Rakennusapteekin eteläpuolella sijoittuu maastollisesti korkealle rinteeseen. Paikalla sijaitsee vanhastaan rakennuksia, muun muassa vanha suojeltava koulurakennus "Svenska Tullen", mutta ne ovat huomattavasti pienempiä kuin kortteliin nyt sijoitettu rakennusoikeus. Jyrkkä rinne ei ole rakennuspaikkana hyvä ja rakentaminen vaatii pengerrystä. Kookkaiden rakennusten toteuttamismahdollisuutta ja näkymistä suurmaisemassa tulee tutkia vielä tarkemmin ennen kuin varaus osoitetaan kaavaehdotuksessa. Kaavassa ei ole määrätty uusien asuinrakennusten kerroslukua eikä annettu ohjeita rakennustavasta. Molemmista asioista tulee määrätä kaavassa.

7 7 Muu uudisrakentaminen Billnäsin puistotien pohjoispuolelle on merkitty TPY-1 -korttelialue. Paikka sijaitsee suojeliun Härkätallin takana jyrkässä rinteessä ja maisemallisesti näkyvällä paikalla. Rakentaminen on vaikea toteuttaa ja kulku hankala järjestää, minkä lisäksi rakentaminen todennäköisesti sijoittuu maisemassa erittäin näkyvästi. Maakuntamuseo katsoo, että rakennuspaikka on sekä maastollisesti että maisemallisesti huono eikä varausta tule osoittaa kaavassa. KTY-korttelialueelle Ruukintien eteläpuolelle on osoitettu uutta rakennusoikeutta 3000 krs-m2. Rakennusalan sijoitus olevien rakennusten takana on hyvä, mutta rakennusoikeuden määrä on suojeltavan kulttuuriympäristön näkökulmasta liian suuri. Rakentamisen korkeudesta on määrättävä, samoin kuin uudisrakentamisen sopeuttamiseen miljööseen ja ympäröiviin rakennuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. KTY-merkintä puuttuu kaavamääräysluettelosta. Ruukintien eteläpuolelle on osoitettu uusi KL-korttelialue. Alue sijoittuu vanhalle rakennuspaikalle ja on sikäli sopiva. Paikka sijoittuu kuitenkin kumpareelle ja on maisemallisesti erittäin näkyvä. Rakennusoikeudeksi on merkitty 2000 krs-m2, mikä on kyseisessä paikassa liian paljon. Asiaa tulee tutkia tarkemmin ja suunnitelmasta tulee esittää havainnemateriaalia ennen kuin varaus voidaan viedä kaavaehdotukseen. Rakentamisen sopeuttamisesta miljööseen tulee määrätä. Ruukintien pohjoispuolinen entinen teollisuusalue esitetään muutettavaksi liikerakennusten korttelialueeksi (KL). Alueen käyttötarkoituksesta on annettava tarkempia määräyksiä. Alueelle esitetään runsaasti uutta rakentamista. Uudisrakentamisen sijoittuminen vanhan jatkeeksi alueen itäpäähän vaikuttaa sinänsä ratkaisuna hyvältä. Rakentamista ei kuitenkaan tule osoittaa nykyistä teollisuusaluetta kauemmas itään. Historiallinen pellon ja teollisen rakentamisen raja, joka on edelleen selkeästi näkyvissä maisemassa, tulee säilyttää niin, että Villa Härön ympärille ei rakenneta. Rakentamista voidaan osoittaa vain Villa Häröstä länteen. Maakuntamuseo katsoo myös, että joen päälle rakentamien ei ole maisemallisesti hyvä ratkaisu tässä miljöössä eikä sitä tule osoittaa kaavassa. Korttelialueelle osoitettu rakentamisen määrä ja korkeus ovat ylimitoitettuja kulttuurimaiseman ja sen suojelun näkökulmasta. Mikäli uudisrakentaminen toteutuu esitetysti, vanha miljöö joutuu alisteiseen asemaan uudisrakentamiseen nähden. Valtakunnallisesti merkittävässä kulttuuriympäristössä uudisrakentamista voidaan sallia, mutta rakentamisen mittakaavan ja toteutustavan tulee edetä olevan, suojeliun miljöön ja sen arvojen ehdoilla. Alueelle esitettävää rakennusoikeutta on tutkittava kaavaselostuksessa havainnekuvin siten, että nykytilannetta voidaan verrata kaavaluonnoskartassa esitettyyn. Nyt kaavaselostuksessa esitetyt havainnekuvat eivät anna riittävän selkeää käsitystä muutoksesta. Kuvista ei selviä, miltä alue näyttäisi tilanteessa, jossa kaikki kaavaluonnokseen merkitty

8 8 rakennusoikeus olisi toteutunut. Kaavatyön edetessä rakentamisen määrästä tulee esittää myös erilaisia vaihtoehtoisia tarkasteluja. Rakennustavasta tulee määrätä. Vasarasepäntien eteläpuolelle joen ylittävän kävelysillan viereen on merkitty P korttelialue, jonka rakennusoikeus on 300 krs-m2. Melko kookas rakennus MAalueen keskelle ei ole mahdollinen. Asiasta on esitettävä tarkempia selvityksiä. Paikoitusalueet Kaavaluonnoksessa paikoitusta on osoitettu kolmeen eri kohtaan. Paikoitusalueen osoittaminen vanhaan ratapohjaan Forsbyntiestä länteen on maisemallisesti hyvä ratkaisu ja voidaan toteuttaa. Paikoitusta on osoitettu myös ratapohjaan ja peltoalueelle Forsbyntien itäpuolelle. Mikäli paikoitusalue Forsbyntien itäpuolella toteutetaan, alue on osoitettava vahvistettuna nurmena tai vastaavana ja alueen toteuttamistavasta on annettava tarkemmat ohjeet. Kolmas paikoitusalue on osoitettu tehtaan entisen maalaamorakennuksen pohjoispuolelle Ruukintien varteen. Aluevarauksen sijainti sinänsä on luonteva. Paikoitusalue voidaan toteuttaa, mikäli alueella olevat teollisuushistoriaan liittyvät rakenteet ja rakennelmat pystytään samanaikaisesti säilyttämään. Paikoitusalueiden rakentamisesta tulee määrätä kaavassa siten, että ne sopeutetaan maisemaan ja miljööseen sijoituspaikkansa edellyttämällä tavalla. Ennen rakentamisesta tulee edellyttää erilliset suunnitelmat, joista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Muinaisjäännökset Maakuntamuseo on jo aiemmin tässä lausunnossa viitannut historiallisen ajan muinaisjäännöksiin ja niistä tehtyyn selvitykseen. Esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta lausunnonantaja on Museovirasto. _... \ ( ) V- C",-.J L ' Dan Lindholm museonjohtaja '~() L ~ Tellervo Saukoniemi rakennustutkija Tiedoksi: Museovirasto, Rakennushistorian osasto Museovirasto, Arkeologian osasto Uudenmaan EL V-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue