Maa- ja pohjarakennustyöselostus

Transkriptio

1 Maa- ja pohjarakennustyöselostus Vihdin Campus, Koulu, Nietoinkuja1, Vihti G1-401 URAKKALASKENTAAN

2 2 (11) SISÄLLYS Rakennusosat Alueosat Maaosat Raivausosat Kaivannot Kanaalit Täyttöosat Penkereet Kuivatusosat Tuennat ja vahvistukset Paalut Tuennat Erityiset tuennat ja vahvistukset Päällysteet ESPOO Bertel Jungin aukio Espoo Puh Fax TAMPERE Satakunnankatu 23 A Tampere Puh Fax etunimi.sukunimi@ains.fi Internet: Y-tunnus Kotipaikka Tampere

3 3 (11) Rakennusosat Rakentamisen ja laadunvalvonnan osalta noudatetaan julkaisua MaaRYL2010 (Rakennustöiden yleiset laatuvaatimukset, Talonrakennuksen maatyöt), ellei tässä selostuksessa muuta mainita. Tässä selostuksessa jaottelu on tehty rakennusosittain. Työn tekemisessä noudatetaan Maa- RYL2010 kohdassa työnosat esitettyjä vaatimuksia. 11 Alueosat 111 Maaosat Maaosat tehdään MAARYL2010 Rakennusosat luvun 111 ja Työnosat luvun 22 vaatimusten mukaisesti, ellei tässä selostuksessa toisin mainita. Tärinämittaukset Ennen louhinta-/ paalutus-/ tuenta-/ purku-/ tiivistystöihin ryhtymistä on alueella sijaitseviin rakenteisiin asennettava vähintään 1 tärinämittari/rakennus. Tärinämittaukset kuuluvat urakoitsijalle.tukiseinän asennustöistä/ Louhinta-/ Paalutus-/ Tiivistystöistä johtuvan tärinän heilahdusnopeuden ohjearvo määräytyy RIL Rakentamisen aiheuttamat tärinät julkaisun mukaan. Arvo määritetään pohjaolosuhteisiin perustuvan heilahdusnopeuden perusarvon ja tärinälle altistuvan rakenteen rakennustapakertoimen avulla. Rakennustapakerroin on Fk=0,85. Tärinän heilahdusnopeuden v(mm/s) ohjearvo on v= 6 mm/s Raivausosat Raivausosat suoritetaan MAARYL2010 luvun 221 Raivaustyö mukaisesti Raivattava alue Raivattava alue on urakka-alueen mukainen. Tontilla ei ole siirrettävää kasvillisuutta Olevat rakennukset ja rakenteet Olemassa oleva koulurakennus puretaan purkusuunnitelmien mukaisesti anturoiden alapintaan asti. Paaluja ei poisteta. Urakoitsijan on selvitettävä alueella olevat kaapelit ja putkijohdot ennen rakennustöiden aloitusta ja huolehdittava siitä, etteivät ne vahingoitu.

4 4 (11) 1112 Kaivannot Rakennuskaivanto tehdään suunnitelman G mukaisessa laajuudessa. Kaivutyö suoritetaan MAARYL 2010 kohdan 1112 Kaivannot ja 222 Maankaivutyö mukaisesti. Tontilla on todennäköisesti paineellista pohjavettä. Pohjavedenpinta on putkissa mitattu tasolla , tämä on kuitenkin ylempänä kuin maanpinta koulun länsipuolella. Kaivanto pidetään kuivana pumppaamalla ja johtamalla vedet olemassa olevan sadevesiliittymän kautta järveen. Kuivatuksessa noudatetaan MAARYL2010 kappaletta Kaivu- ja louhintasuunnitelmaan G on merkitty massanvaihto kaivantopohjalle kaivannonpohjan hydraulisen murtumisen estämiseksi Luiskattu maakaivanto Kaivantojen reunat luiskataan kaltevuuteen 1:1, kun kaivantosyvyys on 1,8 m, paitsi siellä mihin on kaivu- ja louhintasuunnitelmaan G merkitty loivemmat luiskat. Kun kaivantosyvyys on suurempi käytetään tukiseiniä tai tukiseinäelementtejä. Urakoitsijan on kuitenkin varmistettava työnaikana kaivantoluiskien riittävä vakavuus Kalliokaivanto Työ suoritetaan MAARYL 2010 kohdan 231 Louhinta ja lujitus mukaisesti. Louhinnanlaajuus ilmenee suunnitelmasta G kaivus- ja louhintasuunnitelma. Teoreettinen kalliopaljastusleveys on 1m. Suunnitelmassa esitettyjen tasojen alapuolelle ulottuvat kuopat ja alueet, jotka eivät ole antura-, viemäri- tms. rakenteista johtuvia syvennyksiä, täytetään tähän tasoon murskeella huolellisesti tiivistäen. Lopullisen pinnan toleranssi on ± mm. Louhitulta pohjalta poistetaan tai rikotaan suuret lohkareet, minkä jälkeen pohja tasataan ja täytetään anturan alapinnan tasoon pienlouheella ja murskeella ja tiivistetään huolellisesti. Luiskat louhitaan kaltevuuteen 7:1. Louhintatoleranssi on kaivannon sivuilla mm (+ ulos ja alas). Työssä noudatetaan seuraavia työtarkkuusvaatimuksia teoreettisesta profiilista (+ tarkoittaa ylilouhintaa ja louhintavajausta): - Kaikki kallioseinämät mm (T400) - Yleis- ja irtilouhinta lattian alla mm - Louhinta anturoiden alla mm (T400) - Louhinta putkien alla mm - Louhinta salaojien alla mm Ennen louhinnan aloittamista on ympäristön rakennuksissa pidettävä alkukatselmus, jossa todetaan ja kirjataan rakennusten senhetkinen kunto. Katselmuksen järjestää ja sen kustannuksista vastaa urakoitsija. Katselmuksissa on läsnä myös rakennuttajan edustaja. Urakoitsijan on sovittava rakennuttajan kanssa katselmuksen ajankohdasta vähintään viikkoa ennen

5 5 (11) räjäytystöiden suunniteltua alkamisajankohtaa. Tärinävauriolle arkoina rakenteina on rakennusten lisäksi otettava huomioon kaapeli- ja putkiverkostot sekä rakennuksissa mahdollisesti olevat herkät laitteet. Tärinämittaukset Ennen louhinta-/ paalutus-/ tuenta-/ purku-/ tiivistystöihin ryhtymistä on alueella sijaitseviin rakenteisiin asennettava vähintään 1 tärinämittari/rakennus. Tärinämittaukset kuuluvat urakoitsijalle. Tukiseinän asennustöistä/ Louhinta-/ Paalutus-/ Tiivistystöistä johtuvan tärinän heilahdusnopeuden ohjearvo määräytyy RIL Rakentamisen aiheuttamat tärinät julkaisun mukaan. Arvo määritetään pohjaolosuhteisiin perustuvan heilahdusnopeuden perusarvon ja tärinälle altistuvan rakenteen rakennustapakertoimen avulla. Rakennustapakerroin Fk=0,85. Taulukko 1 Louhinnan aiheuttaman Tärinän suurimmat ohjearvot heilahdusnopeudelle Etäisyys(m) v(mm/s) Kanaalit Kanaalit tehdään MAARYL 2010 kohdan 1113 Kanaalit ja 2222 Maankaivu ja 2311 Kalliokaivannon louhiminen mukaisesti Luiskattu maakanaali Yli 1,8 m korkeat kanaalit tuetaan tuentaelementeillä. Myös tuota matalammat kaivannot tuetaan, jos huomataan poikkeamaa pohjatutkimustiedoissa.

6 6 (11) Kalliokanaali Luiskat louhitaan kaltevuuteen 7:1. Teoreettinen kallionpaljastus leveys on 0,5 m(kanaalit) teoreettisesta louhintalinjasta. -Kanaalien pohjien ja sienien pintojen tarkkuusvaatimus on mm Täyttöosat Täytöt tehdään MAARYL 2010 kohdan 1114 Täyttöosat ja 2232 Rakennuksen täyttöjen tekeminen ja 2233 Putkikaivannon täytön tekeminen mukaisesti Täyttö Rakennuksen ulkopuolisen täytön tiiviys- ja kantavuusvaatimukset ovat MAARYL2010 taulukon 2232:T2 laatuluokka 2 mukaiset (Pienin sallittu tiiviysaste > 92% tai Emax/ E1= 2,8). Alustäytön tiiviys- ja kantavuusvaatimukset ovat taulukon 2232:T3 laatuluokka 1 mukaiset (Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste > 97% tai Emax/ E1= 2,2, pienin sallittu yksittäinen kantavuusarvo E1 > 60 MN/m 2 ). Kapillaarikerroksen paksuus on 300 mm tuulettuvassa alapohjassa. Kapillaarikatkokerroksen tiiviys tai kantavuus ovat Taulukon 2232:T4 laatuluokka 1 mukaiset (Pienin sallittu yksittäinen tiiviysaste > 92% tai Emax/ E1= 2,8, pienin sallittu yksittäinen kantavuusarvo E1 > 50 MN/m 2 ). Täyttötyötä on valvottava kerroksittain tehtävillä levykuormitus-tai tiiveyskokeilla. Kokeita tehdään vähintään 1 koe / 400 täyttöalan-m², kuitenkin vähintään 3 kpl / mittauskerta Putkikaivannon täyttö Asennusalusta Kaivannon pohja tiivistetään alusrakennetta vastaavaksi. Kaivannossa ei saa olla putkia vahingoittavia kiviä. Kaivannon pohjalle levitetään suodatinkangas (N3). Putkijohdot ja kaivot asennetaan 0,15 m paksun asennusalustan (tasauskerroksen) välityksellä perusmaan varaan siellä, missä perusmaa on kuivakuorisavea, silttiä, hiekkaa tai soraa. Mikäli putket perustetaan saven varaan, on asennusalustan paksuus 0,30. Muoviputkien alla asennusalustana käytettävän luonnonkiviaineksen suurin sallittu raekoko on 10 % putken nimellismitasta kuitenkin siten, että DN < 200 suurin sallittu raekoko on 20 mm. Murskeen

7 7 (11) käyttö on sallittua DN > 100 asennusalustana, kun suurin sallittu raekoko on 16 mm. Betoniputkilla hiekasta, sorasta tai murskeesta tehdyn materiaalin suurin sallittu raekoko on 32 mm. Alkutäyttö Putkien asennus suoritetaan yleisten asennusohjeiden ja valmistajan ohjeiden mukaisesti. Kahden vierekkäisen putken vaakasuoran etäisyyden toisistaan on oltava vähintään 0,20 m. Rakennuttajan ja/tai tarkastusviranomaisten on hyväksyttävä putkien ja kaivojen asennus ennen alkutäytön tekoa. Kaivannon pohjalle asennettu putki tuetaan ja suojataan tiivistämällä alkutäyttömateriaalia tasaisesti putken molemmille puolille niin, ettei putki pääse liikkumaan eikä vahingoittumaan. Alkutäyttömateriaalina käytettävä hiekka ja sora eivät saa sisältää 20 mm suurempia rakeita ja murskeen maksimi raekoko muoviputkea vasten on 16 mm. Alkutäyttö on ulotettava vähintään 0,30 m ylimmän putken laen yläpuolelle ja täyttö on tiivistettävä huolellisesti, kuitenkin niin, ettei putken päällä tehdä voimakasta koneellista tiivistämistä ennen kuin täytön paksuus on 0,50 m. Kerralla tiivistettävän kerroksen paksuus on enintään 0,15 m, kun tiivistys tehdään käsin sullomalla ja 0,30 m koneellisesti tiivistettäessä. Lopputäyttö Lopputäyttö tehdään hyvin tiivistyvällä ja kantavalla kitkamaalla kerroksittain tiivistäen. Tiivistys tehtävä niin, ettei johtolinjalla synny valmistumisen jälkeen haitallisia painumia. Lopputäyttömateriaali ei saa sisältää yli 300 mm suuruisia kiviä, vaan ne on poistettava täyttömaasta, mikäli niitä esiintyy. Siirtymäkiilarakenteet putkijohtokaivantojen reunoilla tehdään routimattomasta ja hyvin tiivistyvästä kitkamaasta. Routasuojaus Viemärien päälle asennetaan vähintään 2,5 m leveä lisälämmöneriste (Styrofoam 400 tai vastaava), kun putken peitesyvyys on 1,5 m. Lämmöneristeenä käytetään suulakepuristettua polystyreeniä. Eristeen paksuuden tulee olla vähintään 50 mm Penkereet Penkereet tehdään MAARYL 2010 kohdan 1115 Penkereet ja 2231 Pengertäminen. Suunnitelman G määrittämään paikkaan Koulun itäpuolella tehdään ennen rakennekerrosten rakentamista esikuormituspenger, joka on paikallaan vähintään 4 kuukautta ennen pintakerrosten asentamista. Esikuormituspenkereen paksuus on 0,5 m. Penger levitetään tasaisesti.

8 8 (11) 1116 Kuivatusosat Kuivatusosat tehdään MAARYL 2010 kohdan 1116 Kuivatusosat ja 2242 Salaojakaivojen ja tarkastusputkien asentaminen. Sadevesiä ei saa johtaa salaojiin Putkisalaoja Purkujohdot on rakennettava ennen muiden salaojitustöiden aloittamista. Kaivantojen pohjat tehdään tasaiseksi ja sellaiseen korkeuteen, että putken suunnitellun korkeuden alle jää salaojituskerroksen vaatima tila ( 0,10 m). Salaoja- ja kaivokaivannot on pidettävä kuivana asennustyön aikana. Salaojia ei saa asentaa veteen eikä liettyneeseen maahan. Salaojaa ei saa tehdä niin, että jäätynyttä maata jää putkien ja kaivojen alle. Salaojat rakennetaan muovisista SN8-lujuusluokan SFS 5675 mukaisista tuplasalaojaputkista. Salaojat tulee peittää mahdollisimman pian asennuksen jälkeen vähintään 0,20 m paksulla salaojituskerroksella. Täytteet on tehtävä kerroksittain ja tiivistettävä hyvin ettei täyttö aiheuta painumia yläpuolisille rakenteille. Salaojitus on hyväksytettävä valvojalla ennen peittämistä ja salaojat on huuhdeltava ennen rakennuksen luovutusta Salaojakaivot Käytettävien kaivonkansien tulee olla kuormituskestävyydeltään liikennöitävillä alueilla 40 tn, pihakäytävillä 25 tn ja viheralueilla 12,5 tn. Kansien tulee olla pyöreitä ja säädettävissä korotusrenkain/teleskoopein päällysrakenteen vaiheittain toteuttamista varten. Kaivojen asennuksessa noudatetaan yleisissä työselityksissä esitettyjä ohjeita ja määräyksiä. Kaivot ja putket puhdistetaan rakennustöiden valmistuttua hiekasta, rakennusjätteistä ja muista epäpuhtauksista. Kaikkien kaivojen paikat merkitään tarkepiirustuksiin tarkistetuin mittatiedoin. Tarkepiirustukset luovutetaan rakennuttajalle viimeistään lopputarkastuksen yhteydessä. 112 Tuennat ja vahvistukset Maaosat tehdään MAARYL2010 Rakennusosat luvun 112 ja Työnosat luvun 24 vaatimusten mukaisesti, ellei tässä selostuksessa toisin mainita Paalut Paalut tehdään MAARYL 2010 kohdan 1121 Paalut ja 241 Paalutustyö mukaisesti.

9 9 (11) Paalutettavat perustukset, paalujen sijainnit, kaltevuudet, katkaisutasot ja niiden liittyminen perustukseen sekä toleranssit on esitetty rakennesuunnittelijan paalutuspiirustuksissa. Koulu perustetaan RD-paalujen Æ 140 x 10 varaan, jolloin paalun nurjahdusmurtokestävyyden mitoitusarvo maan murtuessa on Fd:s = 900 kn (sallittu geotekninen kantavuus 650 kn). Lähtöarvoina korroosiolle on käytetty 2,0 mm ja maan leikkauslujuutena Cuk 10 kpa. Paalut porataan 1,5 m kallioon. Paalujen pituus on arviolta 4-7 m. Arvioidut paalujen tunkeutumissyvyydet on esitetty suunnitelmissa _1-7. Paalutuksessa tulee huomioida olemassa olevan rakennuksen perustukset Paalut Paalutustyön suorituksessa on noudatettava ensisijaisesti Paalutusohjetta RIL (PO-2011) ja valmistajien ohjeita (Rakennusteollisuuden tuotelehti PO-2011 mukaiseen paalutustyöhön, Ruukin paalujen suunnittelu- ja asennusohje). Lisäksi noudatetaan paalutuspiirustuksissa ja tässä suunnitelmassa annettuja ohjeita. Paalutustyötä johtamaan on asetettava PO-2011 mukainen ja rakennustarkastuksen hyväksymä paalutustyönjohtaja. Paalutustyöstä on laadittava työ- ja laatusuunnitelma. Paalutustyöluokka on PTL 2 (geotekninen luokka GL2, seuraamusluokka CC2). Paalujen jatkaminen tehdään paalun valmistajan ohjeen mukaan. Paalujen käsittely, varastointi ja asennus tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti. Työmaalla on todettava, että paaluissa on valmistajan asianmukaiset merkinnät ja että paalut ovat määräysten mukaisia. Paalutuspöytäkirjat ja paalujen sijainnista laadittu toteumapiirustus on toimitettava geoteknisen suunnittelijan, rakennesuunnittelijan ja tarkastusviranomaisen tarkastettavaksi. Sallitut sijaintipoikkeamat on esitetty rakennesuunnitelmissa. Jos sijaintipoikkeama on sallittua suurempi, on otettava välittömästi yhteyttä rakennesuunnittelijaan lisäpaalujen tarpeen arvioimiseksi Valmis teräksinen porapaalutus Vaatimukset Paalun sallittu poikkeama katkaisutasossaan teoreettisesta sijaintipaikastaan on: Yksittäinen paalu, paalulaatan tai paaluhatturakenteen paalu 100 mm Paalurivin tai -ryhmän painopisteen poikkeama 50 mm Paalurivin yksittäinen paalu 150 mm Pienen paaluryhmän (4 8 paalua) yksittäinen paalu 150 mm Pienpaalujen suurin sallittu kaltevuuspoikkeama yksittäisessä paalussa on 4 % (40 mm/m) ja samansuuntaisten paalujen ryhmässä keskimäärin 2 % (20 mm/m) Teräksisen porapaalutuksen kelpoisuuden osoittaminen Vaatimukset

10 10 (11) Paalutustyön toteutumapiirustus laaditaan paalujen sijaintipiirustuksen pohjalle, joka sisältää paalukentän kaikki paalut, myös korvatut. Hitsaussaumojen vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Ehjään kallioon tukeutuvia porapaaluja ei tarvitse koekuormittaa Tuennat Tuennat tehdään MAARYL 2010 kohdan 1122 Tuennat ja 222 Maankaivutyö ja 242 Kaivantojen tukeminen ja 25 kuivatus mukaisesti Tuettu kaivanto Kaivantojen reunat luiskataan kaltevuuteen 1:1, kun kaivantosyvyys on 1,8 m, paitsi siellä mihin on kaivantosuunnitelmaan G merkitty loivemmat luiskat tai jos urakoitsija huomaa poikkeaman pohjatutkimustietoihin. Kun kaivantosyvyys on suurempi käytetään tukiseiniä tai tukiseinäelementtejä. Urakoitsijan on kuitenkin varmistettava työnaikana kaivantoluiskien riittävä vakavuus. Rakennuskaivannossa tehdään massanvaihto tasoon +33 kaivannon hydraulisen murtumisen ehkäisemiseksi. Massanvaihdon täyttö tehdään kappaleen 1114 Täyttötyö mukaisesti. Kaivannon täyttö tehdään mahdollisimman pian kaivannon kaivamisesta. Kaivanto pidetään kuivana pumppaamalla ja vedet johdetaan olemassa olevaan sadevesiviemäriin Tuettu johtokaivanto Yli 1,8 m korkeat kanaalit tuetaan tuentaelementeillä kaivantosuunnitelman G ja G6-303 mukaisesti. Myös tuota matalammat kaivannot tuetaan, jos huomataan poikkeamaa pohjatutkimustiedoissa. Kaivannot pidetään kuivana pumppaamalla. Johtokaivannot tehdään kappaleen 1113 mukaisesti.

11 11 (11) 1124 Erityiset tuennat ja vahvistukset Louhinnassa varaudutaan työturvallisuuslujituspulttauksiin suunnitelmaan G kaivu-ja louhintasuunnitelma mukaisesti. Lujitus tehdään suunnitelma-asiakirjojen ja InfraRYL2010 kohdan 1500 Kallion tiivistys- ja lujitusrakenteet mukaan Lujitettu kalliorakenne Ennakkolujitus tehdään käyttäen kallion pinnalta asennettavia viistoja 32 mm kalliopultteja, teräslaatu A 500HW, joiden pituus jäävässä kalliossa on 4 m. Sokkopultit eivät saa ulottua irrotettavaan kallioon. Pulttien k/k välit on ilmoitettu kuvassa. Kallioseinämien lisäpultitustarve tarkastetaan työn alkaessa. Juotoslaasti on seos hyvälaatuista muuraushiekkaa, kiviaineksen maksimiraekoko on 2 mm ja sementtiä suhteessa 1:1, vesi/sementti- suhde noin 0,4...0,5. Juotoslaastin alin lujuusluokka C30/37(Rakenne-luokka 1), rasitusluokka XC Päällysteet Päällysteet tehdään MAARYL2010 Rakennusosat luvun 113 ja Työnosat lukujen 3111 ja 3121 vaatimusten mukaisesti, ellei tässä selostuksessa toisin mainita. Päällysteet on esitetty suunnitelmassa G1-20 Pihan alus- ja päällysrakennekerrokset ja päällystealueet on esitetty ARK-suunnitelmissa. Pinnantasaus tehdään suunnitelman G pinnantasaus mukaisesti. Liikennealueiden päällysteet tehdään MAARYL 2010 kohdan 1131 Liikennealueiden päällysteet, Paikoitusalueiden päällysteet kohdan 1132 mukaisesti ja Oleskelu- ja leikkialueiden päällysteet kappaleen 1133 mukaisesti. Piha-alue kuuluu taulukon 1131:T1 mukaiseen laatuluokkaan 2.