LAUSUNTOYHTEENVETO - HE-LUONNOS LAIKSI ERÄIDEN TUOTTEIDEN MARKKINAVAL- VONNASTA

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö TEM/2041/ /2015 LAUSUNTOYHTEENVETO - HE-LUONNOS LAIKSI ERÄIDEN TUOTTEIDEN MARKKINAVAL- VONNASTA Lausuntopyyntö ja lausunnonantajat Työ- ja elinkeinoministeriö pyysi lausuntoa ehdotuksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta, jäljempänä markkinavalvontalaki (työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntö asiassa TEM/2041/ /2015, TEM071:00/2015). Lausuntoaika asiassa oli Ahvenanmaan maakunnalle annettiin tästä poiketen lausuntoaikaa asti. Lausuntoluonnos oli saatavilla työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla lausuntoajan. Lakiehdotuksen lausuntoaika oli normaalia lyhyempi valmistelun kiireellisyyden takia. Horisontaalinen lakiehdotus on keskeinen osa tuotesääntelyhanketta ja EU:n direktiivipaketin täytäntöönpanoa. Tuotesääntelyhankkeeseen kuuluvien lakiehdotusten valmistelussa tavoitteena on ollut, että tuotesääntelyhankkeeseen kuuluvat lait, myös ehdotettu laki tulisi voimaan lukien tuotedirektiivien soveltamisajankohdan mukaisesti. Lausuntoa pyydettiin 91 eri taholta. Lausuntoa pyydettiin lain soveltamisalaan kuuluvien viranomaistahojen lisäksi keskeisiltä sidosryhmiltä lakiehdotuksen soveltamisalaan kuuluvissa tuotesektoreissa. Lausuntoja annettiin yhteensä 39 kappaletta (17 lausunnossa ei ollut huomioita ehdotuksesta). Lausunnoissa esitettiin kehittämisehdotuksia lakiehdotuksen jatkovalmistelussa huomioon otettavaksi. Lausunnot pyydettiin seuraavilta tahoilta: Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Ålands Landskapsregering Aluehallintovirastot Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Energiavirasto Kilpailu- ja kuluttajavirasto Liikennevirasto Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ ARBETS- OCH NÄRINGSMINISTERIET MINISTRY OF EMPLOYMENT AND THE ECONOMY PL 32 (Aleksanterinkatu 4) PB 32 (Alexandersgatan 4) P.O. Box 32 (Aleksanterinkatu 4) Valtioneuvosto Puh Statsrådet Tfn FI Government Tel Faksi Fax Fax

2 2 (10) Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea Poliisihallitus Puolustusvoimien tutkimuslaitos Pääesikunta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Säteilyturvakeskus Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL Tietosuojavaltuutetun toimisto Tulli Tullilaboratorio Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Työterveyslaitos Viestintävirasto Helsingin pelastuslaitos Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos AKAVA ry Autoalan keskusliitto Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Elektroniikan Tukkukauppiaat ry Elinkeinoelämän keskusliitto EK Energiateollisuus ry Finanssialan Keskusliitto Henkilö- ja yritysarviointi SETI Oy Kaupan Liitto ry Kemianteollisuus ry Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry Lämmitysenergia Yhdistys ry Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry Metropolia ammattikorkeakoulu Palvelualojen Työnantajat PALTA ry Päivittäistavarakauppayhdistys RAKLI ry SAK ry SESKO ry STEK ry STTK ry Suomen Isännöintiliitto ry Suomen Kaasuyhdistys ry Suomen Kauppakeskusyhdistys ry Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kuntaliitto Suomen Luonnonsuojeluliitto Suomen Palopäällystöliitto Suomen Sairaalatekniikan Yhdistys ry Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Suomen Yrittäjät ry Suunnittelu ja konsultointiyritykset SKOL ry Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry Sähköinsinööriliitto ry Sähkölaitteistojen Kunnossapitoyhdisty Säkpy ry Sähköalojen ammattiliitto Sähkösuunnittelijat NSS ry Sähkötarkastusyhdistys SÄTY ry Sähköteknisen kaupan liitto ry Sähkötieto ry Tampereen Ammattikorkeakoulu

3 3 (10) Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistys ry Teknologiateollisuus ry Öljy- ja biopolttoaineala ry Dekra Industrial Oy Finn-Tarkastus Hissipörssi Yhtiöt Oy Inspecta Oy Insteam Oy Kone Oyj NLT Nostolaitetarkastus Oy Nosturiexpertit Otis Oy Elspecta Ab SGS Fimko Oy ThyssenKrupp Hissit Oy VTT Expert Services Oy Työ- ja elinkeinoministeriö / Sääntelyn kehittämisen ryhmä Lausunnon antoivat ulkoasiainministeriö (UM), oikeusministeriö (OM), sisäministeriö (SM), valtiovarainministeriö (VM), opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM), maa- ja metsätalousministeriö (MMM), liikenne- ja viestintäministeriö (LVM), sosiaali- ja terveysministeriö (STM), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) / sääntelyn kehittämisen ryhmä (yritysvaikutusarviointi), Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ålands landskapsregering), Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV), Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Poliisihallitus, Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira, Säteilyturvakeskus (STUK), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL), Tietosuojavaltuutetun toimisto, Tulli, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes), Viestintävirasto, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Akava ry, Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Energiateollisuus ry, Suomen Kaupan Liitto yhdessä Päivittäistavarakauppayhdistys ry:n kanssa, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Metropolia ammattikorkeakoulu, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto, Suomen palopäällystöliitto, Suomen Yrittäjät ry, Teknisen kaupan ja palveluiden yhdistys ry, Inspecta Tarkastus Oy, Oy Elspecta Ab. Lisäksi lausuntopyyntö laitettiin tiedoksi EU-tuotesääntelyhankkeen lainvalmistelutyöryhmille 1 ja 2 sekä niiden johtoryhmälle sekä tuoteturvallisuusasioita käsitteleville neuvottelukunnille. Ei huomioita ehdotuksesta Lausunnonantajista 17 tahoa katsoi, että heillä ei ole lausuttavaa ehdotuksesta. Osalla ei ollut lausuttavaa ehdotuksesta sisällön suhteen ja osalla sen takia, että ehdotuksella ei ole vaikutusta heidän toimivaltuuksiin tai velvoitteisiin heidän toimialan mukaisissa asioissa. Seuraavilla tahoilla ei ollut huomioita: UM, SM, LVM, OKM, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Liikennevirasto, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea, Sosiaali- ja terveysalan lupavalvontavirasto Valvira, Säteilyturvakeskus (STUK), Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL, Akava ry, Energiateollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Inspecta Tarkastus Oy. 1 Yleistä Lakiesitykseen suhtauduttiin useassa lausunnossa myönteisesti ja sen tavoitteita kannatettiin. Useissa lausunnoissa ehdotettua sääntelyä pidettiin tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna sekä nähtiin tarkoituksenmukaisena ja hyvänä mallina koota markkinavalvontaa koskeva sääntelyä yhteen horisontaaliseen lakiin. Lain soveltamisalan laajuus eri tuoteryhmissä nähtiin toisaalta haasteeksi niin valvontaviranomaisille kuin talouden toimi-

4 4 (10) joille, vaikka toisaalta todettiinkin, että kyse on pitkälti lakiteknisestä uudistuksesta. Lausunnoissa kannatettiin ehdotuksia markkinavalvontaviranomaisen, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) velvollisuudesta laatia valvontasuunnitelma ja säännöstä viranomaisen valvontatehtävien priorisointisäännökseksi. Elinkeinoelämä toi lausunnossaan esiin, että pykälien soveltaminen edellyttää viranomaiselta toimenpiteiden suhteuttamista tilanteen kokonaisuuteen ja yhtäkaikki koordinaatiota, jossa kohtuullisuus on tavoitteena. Viranomaisen valvontaprosessien yhdenmukaistaminen ei saisi kasvattaa yritysten hallinnollista taakkaa, eikä kustannuksia kuin turvallisuuden kannalta perustelluissa tilanteissa. Lisäksi lausunnoissa korostettiin, että vuorovaikutus valvojien ja talouden toimijoiden, yritysten välillä, on markkinavalvontalain toimeenpanossa tärkeää. Suomen Yrittäjät toteaa lisäksi, että on syytä todeta, että laki koskee erittäin laajaa joukkoa erilaisia tuoteryhmiä. Lisäksi markkinavalvonnan toimenpiteillä saatetaan puuttua perustuslaissa turvattuun elinkeinonvapauteen ja kotirauhaan. Näin ollen uudistuksessa on varmistettava, että eri toimijoille asetetut vastuut ja velvoitteet ovat selkeitä kaikissa tapauksissa. Suomen Yrittäjät korostaa että valvontaviranomaisten on huolehdittava ammattija liikesalaisuuksien suojan tasosta tilanteissa, joissa tietoja luovutetaan markkinavalvontasäännösten nojalla. Useissa lausunnoissa niin viranomaisten kuin elinkeinon puolelta esitettiin valvontaviranomaisten toimivaltuuksia tietyiltä osin uudelleen arvioitavaksi ja tarkennettavaksi jatkovalmistelussa. Oikeusministeriö esitti täsmennettäväksi valvontaviranomaisten toimivaltuuksia jatkovalmistelussa. Sen mukaan ehdotetut toimivaltuudet eivät kaikilta osin ole riittävän tarkkarajaisia ja täsmällisiä. Voimakkaampien valvontakeinojen edellytyksiä tulisi jatkovalmistelussa harkita huolella. Oikeusministeriö kiinnitti huomiota erityisesti rangaistuspykälän täsmällisyysvaatimukseen, rangaistussäännösten tarpeellisuuteen ja syyksiluettavuuden asteeseen ottaen huomioon muun muassa Sipilän hallituksen hallitusohjelman kirjauksen, jonka mukaan yksi tavoitteista on turhan sääntelyn purkaminen ja EU-säännösten täytäntöönpanossa tulisi pidättäytyä kansallisesta lisäsääntelystä. Myös muissa lausunnoissa oli ehdotuksia viranomaisten toimivaltuuksien täsmentämiseksi jatkovalmistelussa. EK totesi että esitysluonnos sisältää valvontaviranomaisille uusia vahvoja toimivaltuuksia, kuten esim. oikeuden kieltää maastaviennin ja oikeuden määrätä hävittämisestä. EK pitää tärkeänä, että näiden toimivaltuuksien käytön edellytykset säädetään tiukoiksi. EK katsoo lisäksi, että jatkovalmistelussa olisi vielä arvioitava, onko uudessa laissa tarpeellista ja oikeasuhtaista säätää, että markkinavalvontaviranomainen voisi tehostaa lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhalla, että toiminta keskeytetään osaksi tai kokonaan. Kaupan Liitto ja PTY toteavat lakiehdotuksen 15 :n osalta, että valtuuden käyttämisen edellytyksenä tulisi olla, että tuotteessa oleva turvallisuuspuute aiheuttaa vakavan riskin. 2 Yksityiskohtaiset huomiot lausunnonantajittain Oikeusministeriö (OM) toteaa lausuntonsa aluksi, ettei OM ole tehnyt systemaattista vertailua EU-normiston ja pykäläehdotusten välillä eikä siten arvioinut toimeenpanon yksityiskohtia. OM viittaa lausunnossaan säätämisjärjestyksessä mainittuun oikeusvaltioperiaatteeseen ja toteaa että sen käsityksen mukaan ehdotettu sääntely ei ole viranomaisen toimivaltuuksien osalta kaikilta osin riittävän täsmällistä ja tarkkarajaista. OM:n mukaan täsmällisyyden ja tarkkarajaisuuden vaatimukset on syytä ottaa erityisen vakavasti silloin, kun toimivaltuuksien tehosteeksi on esitetty kriminalisointia. OM ehdottaa lakiluonnoksen 16 :n säännöstä täsmennettävän, esim. perusteluissa esitetyin luonnehdinnoin, mitä säännöksessä mainitut korjaavat toimenpiteet ovat ja mihin sana määräajassa viittaa. Lakiehdotuksen hävittämismääräyksen sisältöä tulisi OM:n mukaan tarkastella säätämisjärjestelyperusteluissa seikkaperäisesti, viitaten muun muassa perustuslakivaliokunnan lausuntoihin (PeVL 43/2010 vp ja PeVL 30/2010 vp), koska säännös on merkityksellinen perustuslain 15 :ssä turvatun omaisuudensuojan rajoittamiseksi. OM:n on myös kommentoinut lakiehdotuksen 28 :ää. OM:n mukaan mikäli pykäläehdotuksessa keskeyttämisellä on tarkoitus kieltää tarkoitettu toiminta kokonaan, ehdotettu rinnastuu asiallisesti elinkeinoluvan peruuttamiseen. Mikäli tarkoitus on, että kyseessä on vain väliaikainen toimi, tämä pitäisi ilmetä sanamuodosta. Lakiehdotuksen määritelmäsäännöksien osalta OM kommentoi talouden toimijan määritelmää ja että markkinoilta poistaminen pitäisi mukauttaa vastaamaan yleiskielistä ilmaisua. OM on lisäksi kiinnittänyt huomiota lakiehdotuksen 15 :ään koskien tuotteen vaatimustenmukaisuutta ja sen suhdetta muihin markkinavalvontaviranomaisen toimivaltuuksiin. Säännöstä pitäisi täsmentää, muun muassa siinä mainitun riskin osalta viittaamalla säännöksellä suojeltaviin intresseihin. Lisäksi säännöksen suhdetta pitäisi arvioida suhteessa markkinavalvontaviranomaisen käytössä oleviin :iin, muun muassa 16.1 :n 2 kohdan sääntelyyn. OM on lausunnossaan kommentoinut erityises-

5 5 (10) ti lakiehdotuksen 31 :ssä olevaa rangaistussäännöstä ja että sen tarpeellisuutta tulisi harkita ja jatkovalmistelussa arvioida kriminalisoinnin tarve, ottaen huomioon mm. Sipilän hallituksen hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan yksi tavoitteista on turhan sääntelyn purkaminen ja EU-säännösten täytäntöönpanossa tulisi pidättäytyä kansallisesta lisäsääntelystä. OM toteaa, että jos rangaistussäännös jätetään lakiin, tulee sitä arvioida rikosoikeudellisen laillisuusperiaatteen näkökulmasta. Lisäksi koska määritelmät tuotteesta ja talouden toimijasta ovat rangaistussäännöksen soveltamisen kannalta keskeisiä ja saavat sisältönsä 1 :ssä viitatuista sektorilaeista, tulee perusteluissa kiinnittää erityisesti huomiota sen kannalta keskeisten viittausten selvittämiseen ja rangaistussäännöksen soveltamisalan selvittämiseen. Tuotteen käsite on määritelty ehdotetun lain 1 :n 1 momentissa ja talouden toimija on määritelty ehdotetun lain 3 :n 8 kohdassa, joka määrittäisi rikoksen tekijäpiirin. Lisäksi OM mukaan ehdotettu rangaistussäännöksen nimike tulisi olla paremmin kuvaava ja teon tunnusmerkistö tulisi tarkentaa. Lisäksi OM muun muassa toteaa, että lakiehdotuksen pykälissä ja pykälien perusteluissa tulisi selkeyttää mistä vaatimuksista asiallisesti on missäkin tilanteessa on kyse. Vähintään asia tulisi tarkemmin selvittää yksityiskohtaisissa perusteluissa. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) pitää esitystä kannatettavana. STM esittää jatkovalmistelussa tarkemmin harkittavaksi tiettyjä lakiehdotuksen säännöksiä sekä eräitä tarkennuksia valvontaviranomaisten toimivaltuuksiin koskien lakiehdotuksen :iä, 23 :ää ja 24 :ää. STM esittää jatkovalmistelussa tarkemmin harkittavaksi, onko laissa tarpeen säätää valmistuksen kieltämisestä lain soveltamisala huomioon ottaen, koska pääsääntönä on, että markkinavalvontaviranomainen valvoo tuotteen vaatimustenmukaisuutta sen jälkeen, kun tuote on saatettu markkinoille. STM:n mukaan valmistuksen kieltäminen on poikkeuksellinen toimenpide lakiehdotuksen soveltamisala huomioiden ja mikäli se todetaan tarpeelliseksi sisällyttää lakiin, siinä tapauksessa toimenpiteen käyttöalaa voitaisiin selkiyttää. STM lausunnossaan kommentoi myös palautusmenettelyä koskevaa säännöstä (18 ), jossa on viitattu vain loppukäyttäjään. STM:n näkemyksen mukaan palautusmenettelymääräyksen nykyinen sanamuoto ei mahdollistaisi toimijan velvoittamista ottamaan takaisin tuotetta, jonka se on luovuttanut jakelijalle, mutta ei siis loppukäyttäjälle. Lisäksi sen mukaan säännös on varmastikin ehdotetussa muodossa tarpeellinen ns. kuluttajatuotteiden osalta, mutta ammattikäyttöön tarkoitettujen tuotteiden osalta asia ole samalla tavalla yksiselitteinen. Se voi asettaa markkinavalvontaviranomaisen hankalaan välikäteen ja pakottaa sen ottamaan kantaa yritysten välisiin sopimuksiin. Lisäksi STM esittää 10.2 :n perusteluja tarkennettavaksi ja toteaa lakiehdotuksen 29 :n osalta, että muutoksenhakusäännös ei näyttäisi vastaavan voimaantulevan hallintolainkäyttölain uudistuksen periaatteita. STM esitti, että muutoksenhakusäännöstä tarkasteltaisiin vielä uudestaan. STM:n mukaan merkittäviä hallinnollisia seuraamuksia (kiellot, poisto, palautus, hävitys) koskevat asiat eivät saisi olla jatkovalitusoikeuden osalta valitusluvan piirissä. Valtiovarainministeriö (VM) toteaa, että VM:n vero-osasto on saanut osallistua lain valmisteluun. VM esittää joitain kehittämisehdotuksia Tullin suoritteiden maksullisuutta, lain soveltamisalaa ja valvontaviranomaisia koskeviin säännöksiin sekä näitä koskeviin yleisperusteluihin tarkennuksia ja korjauksia. VM huomauttaa, että unionin tullikoodeksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013, jäljempänä unionin tullikoodeksi, 52 artiklan 1 kohdan mukaan tulliviranomaiset eivät kanna maksuja tullitarkastusten tekemisestä tai muusta tullilainsäädännön soveltamisesta toimivaltaisten tullitoimipaikkojen virallisina aukioloaikoina. Artiklan 2 kohdan mukaan tulliviranomaiset voivat kuitenkin kantaa maksuja tai veloittaa kustannuksia antamistaan erityispalveluista. Valtion maksuperustelain 8 :n 2 momentin nojalla taas asianomainen ministeriö päättää, mitkä sen hallinnonalan viranomaisten suoritteet tai suoriteryhmät ovat maksullisia. VM esittää, että ehdotuksen perusteluja tältä osin korjataan ja lakiehdotuksen 30 :n sanamuotoa korjataan seuraavasti: Tullin maksullisista julkisoikeudellisista suoritteista on voimassa, mitä niistä säädetään valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla. Lisäksi VM ehdottaa 5 :n yksityiskohtaisia perusteluissa olevaa mainintaa tullilainsäädännöstä korjattavan seuraavasti: Tullin suorittaessa tuotteeseen NLF-asetuksen artiklojen mukaista ulkorajavalvontaa sovelletaan tuotteeseen samanaikaisesti myös tavaran tulliselvittämistä koskevia tullilainsäädännön säännöksiä. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) lausuu sekä markkinavalvontalaista että ilmoitettujen laitosten laista ja toteaa lausunnossaan, että esitykset vaikuttavat tarkoituksenmukaisilta ja perustelluilta. Lisäksi se toteaa, että lakiehdotusten soveltamisalaan eivät kuulu elintarvikkeet tai muut välittömästi maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle kuuluvat tuotteet. MMM:llä ei ole lausuttavaa esityksistä.

6 6 (10) Ahvenanmaan maakuntahallitus (Ålands landskapsregering) toteaa, että Ahvenanmaan itsehallintolain 27.1 :n 10 ja 19 kohtien mukaan asiat, jotka koskevat kuluttajansuojaa ja standardisointia, kuuluvat valtakunnan toimivaltaan. Näin ollen esitys ei sisällä säännöksiä, jotka ovat ristiriidassa itsehallintolain tai muun maakunnan lainsäädännön kanssa. Ahvenanmaan maakuntahallitus varaa tilaisuuden lausua myöhemmin, jos aihetta ilmenee. Työ- ja elinkeinoministeriö / Sääntelyn kehittämisen ryhmä toteaa lausunnossaan, että vaikutukset yrityksille on arvioitu riittävällä tasolla ja antanut arvosanaksi kolme (3). Perusteluina se on viitannut siihen, että esitys on teknisluonteinen, eikä sillä katsota olevan yritysten nykytilaa muuttavia vaikutuksia. Lausunnossa esitetään, että esitystä voitaisiin täydentää tuomalla esiin konkreettisesti lain soveltamispiiriin kuuluvia toimialoja sekä samalla kertoa näiden toimialojen kokoluokkia. Näin lukijalle paremmin hahmottuisi minkä tyyppisten yritysten toimintaa kyseisellä sääntelyllä valvotaan. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) pitää ehdotettua sääntelyä tarkoituksenmukaisena ja toteuttamiskelpoisena. KKV katsoo, että tekstiilien kuitukoostumusta koskevien selosteiden ja merkintöjen markkinavalvonta edellyttää tekstiilituotteita ja niiden koostumusta koskevaa osaamista sekä valvontaa sopivaa koulutuspohjaa. EU:n asetuksessa N:o 1007/2011 säädetty markkinavalvonta kuuluu Suomessa kuluttaja-asiamiehelle. KKV katsoo, että nykyinen markkinavalvontaa koskeva järjestely, joka on aikanaan tehty väliaikaisratkaisuna, tulisi lähitulevaisuudessa arvioida uudelleen. KKV katsoo lausunnossaan, että markkinavalvontaviranomaiseksi sopisi parhaiten valvonnan toiminnallisten vaatimusten ja tuoteasiantuntemuksen vuoksi Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes). Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi) toteaa, että sillä ei ole lausuttavaa esityksestä, mutta se haluaa tuoda esille seikan. Esityksen yleisperusteluiden kohdassa Painelaitteiden valvonta mainitaan, että tyypillisiä painelaitteita ovat myös kuljetettavat painelaitteet. Kuljetettavat painelaitteet, eivät kuitenkaan kuulu painelaitedirektiivin soveltamisalaan, eikä niitä näin ollen huomioida painelaitelainsäädännössä kuin täytön osalta. Poliisihallituksen asehallinto katsoo lausunnossaan, että ehdotukset ovat sinänsä kannatettavia, koska niiden taustalla on pyrkimys yhtenäistää lainsäädäntö Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien mukaiseksi. Se lausuu lisäksi, että poliisin toimialaan kuuluu tämän lain osalta lähinnä virka-avun antaminen muille viranomaisille, joten Poliisihallitus katsoo, ettei sillä ole lakiehdotukseen olennaista lausuttavaa. Säteilyturvakeskus (STUK) ilmoittaa, että sillä ei ole lausuttavaa lakiehdotukseen. STUK kuitenkin toteaa ehdottaman kannatettavaksi asiaksi, että lakiehdotuksessa puutteellinen tai puuttuva dokumentaatio rinnastetaan riskin aiheuttamiseen ja johtaa vastaaviin toimenpiteisiin. Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutettu toteaa lausunnossaan henkilötietolain (523/1999) soveltamisesta henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn. Ehdotukseen sisältyy säännöksiä viranomaisen tiedonsaantioikeudesta (pykälät 8, 11 ja 12 ). Yleisenä ohjauksena tietosuojavaltuutettu kertoo, että henkilötietoja voidaan luovuttaa avoimessa verkossa joko rekisteröidyn suostumuksella tai nimenomaisen lain säännöksen perusteella. Henkilötietojen luovuttamisesta avoimessa verkossa voidaan säätää, jos se on asiallisesti perusteltua ja tarpeellista kyseisessä toiminnassa sen käsittelyn tarkoitusten näkökulmasta. Lausunnon mukaan Tietosuojavaltuutettu on tulkintakäytännössään suosittanut, että viranomaisen verkkopalvelu toteutettaisiin siten, että julkisuuslain 16.3 :n edellyttämä pyyntö, - harkinta- luovutus muotoinen menettely toteutuu. Tätä on käytännössä ratkaistu esim. siten, ettei kokonaisia henkilörekistereitä luovuteta sellaisenaan avoimessa verkossa. (Esim. TERHIKKI, oikeudenkäyntiavustajaluettelo, eläinlääkäriluettelo. Mikäli henkilötietoja luovutetaan verkossa, ei vastaanottajien käyttötarkoituksista ole mahdollista varmistua. Tietosuojavaltuutettu lopuksi huomauttaa, ettei esityksen osiossa 3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys ole arvioitu esityksen vaikutusta henkilötietojen suojaan. Henkilötietojen suojasta säädetään perustuslain 10.1 :ssä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kannattaa ulkorajavalvontaa koskevia ehdotuksia, joilla varmistetaan, että valvontaviranomaisten toimivaltuudet ovat riittävät, selkeät ja kattavat. Tukes esittää, että jos tulevaisuudessa on tarkoitus laajentaa markkinavalvontalain soveltamisaluetta myös kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) soveltamisalueelle, selvitettäisiin Tullin mahdollisuuksia toimia ulkorajavalvonnassa markkinavalvontaviranomaisena myös muilla tuotesektoreilla, kuin kuluttajaturvallisuuslain soveltamisalueella. Tukes ehdotetun lain markkinavalvontaviranomaisena ehdottaa eräitä tarkennuksia kehittämisehdotuksia valvontaviranomaisten toimivaltuuksiin muun muassa markkinavalvontaviranomaisen ja Tullin toimivaltuuksien selkeyttämiseksi sekä muutok-

7 7 (10) sia määritelmiin. Tukes ehdotti tarkennuksia lakiehdotuksen 3 :n määritelmään palautusmenettelyn osalta, 7 pykälään koskien tehtäviä ja tärkeysjärjestystä. Lisäksi Tukes esitti 8 :n viranomaisen oikeuteen saada tietoja talouden toimijalta, että tiedonsaantia ei rajattaisi koskemaan ainoastaan välttämättömiä tietoja. Viranomaisella tulisi olla oikeus saada valvontaa varten kaikki tarpeelliset tiedot. Tukesin mukaan myös NLF-asetuksen 19 artiklassa säädetään asiakirjoista ja tiedoista, joita markkinavalvontaviranomaiset pitävät tarpeellisina tehtäviensä suorittamiseksi. Lisäksi Tukesin mukaan markkinavalvontaviranomaisen toimivaltuuksia 9 ja 10 ja 12 :iä tulisi tarkentaa seuraavasti. 9 Oikeus tehdä tarkastuksia Tukes ehdottaa, että pykälän sanamuotoa täsmennettäisiin seuraavasti: "Markkinavalvontaviranomaisella ja Tullilla on oikeus valvontaa varten päästä kaikkiin tiloihin ". Valvonnassa noudatetaan, mitä hallintolain (434/2003) 39 :ssä säädetään. 10 Oikeus ottaa tuotteita ja tehdä tutkimuksia Tukes ehdottaa, että pykälän sanamuotoa tarkennettaisiin siten, että siitä käy selvästi ilmi, mitkä ovat markkinavalvontaviranomaisen ja toisaalta Tullin oikeudet. Esimerkiksi pykälän perustelujen mukaan toinen momentti on osin rajattu koskemaan vain markkinavalvontaviranomaista ja osin siinä viitataan (vain) Tullia koskevaan sääntelyyn. Tämä ei käy ilmi pykälän sanamuodosta. 12 Oikeus luovuttaa salassa pidettäviä tietoja Tukes ehdottaa, että 1.1 :n 1 kohtaan lisätään poliisi, esim. "poliisille ja muille esitutkintaviranomaisille". Momentin 2 kohtaan voisi lisätä poliisiviranomaiset, koska esim. Poliisihallituksella on markkinavalvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi Tukes esittää ehdotuksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisiin perusteluihin huomioita tekstin selkeyttämiseksi sekä perustelujen korjaamista tietyiltä osin. Tulli toteaa, että se on saanut kommentoida esitysluonnosta ja pitää tärkeänä, että perusteluissa tuodaan selkeästi esiin NLF-asetuksen ja markkinavalvontalain suhde tullilainsäädäntöön ja Tullin valvontaan sovellettavat lait. Tulli toteaa, että tähän lakiin ei ehdoteta yleistä sisäkauppaa koskevaa valvontatoimivaltaa Tullille. Tullin näkemyksen mukaan Tullilla ei näissä tapauksissa ole mahdollista ilmoittaa Tullin valvonnan tai muun valvonnan ohessa mahdollisista havainnoistaan markkinavalvontaviranomaisille, vaan tästä tulisi säätää nimenomaisesti. Tulli esittääkin sisäkaupan valvontatilanteisiin vastaavaa nimenomaista säännöstä kuin eläintautilain (441/2013) 94.n 3 momentissa Tullille on erikseen säädetty mahdollisuus ilmoittaa valvontaviranomaisille tietyistä kuljetuksista. Lisäksi Tulli esittää lakiehdotuksen perusteluihin koskien valvontaviranomaisten yhteistyömenettelyä unionin markkinoille tuotavien tuotteiden valvonnassa lisättäväksi maininnan valvonnan suunnitelmallisuudesta. Viestintävirasto toteaa, että esitys ei koskisi radiolaitteita, joiden markkinavalvonnasta vastaa Suomessa Viestintävirasto. Viestintävirasto tuo esiin, että se kannattaa sinänsä yhdenmukaisten menettelytapojen luomista myös markkinavalvonnassa ja ulkorajavalvonnassa. Virasto toteaa, että markkinavalvonnan menettelyjen yhdenmukaisuutta on EU:n tasolla varmistettu mukauttamalla myös radiolaitedirektiivi NLF-päätökseen. Viestintäviraston mukaan radiolaitteiden käyttöönotolla ja käytöllä on kuitenkin, muun tuoteturvallisuuden ohella, olennainen yhteys radiotaajuuksien tehokkaaseen ja häiriöttömään käyttöön sekä radiohäiriöiden selvittämiseen. Siksi on katsottu tarkoituksenmukaisena säätää sekä radiolaitteiden käytöstä että näiden markkinavalvonnasta Tietoyhteiskuntakaaressa (917/2014, jäljempänä TYK). Viestintävirasto tuo esiin eräitä näkökohtia esityksen liittymisestä LVM:n vastuulla oleviin säädöksiin ja viranomaisten yhteistyöhön. Viestintävirasto esittää harkittavaksi, että markkinavalvontalakia koskevan esityksen 12 :n luettelon 2 kohtaan viranomaisista, joille markkinavalvontaviranomaisella on oikeus luovuttaa salassa pidettäviä tietoja, lisättäisiin vastaavasti joko Viestintävirasto tai muut markkinavalvonta- ja tuoteturvallisuusvalvontaviranomaiset yleisesti. Viestintäviraston näkemyksen mukaan radiolaitesektorilla ei ole ollut epäselvyyttä siitä, että Tulli toimii Suomessa NLF-asetuksessa tarkoitettuna ulkorajavalvontaviranomaisena ja TYK:ssa 309 :ssä on lisäksi säädetty Viestintäviraston oikeudesta saada Tullilta virka-apua TYK:n säännösten noudattamisen valvomiseksi ja täytäntöön panemiseksi. Viestintävirasto lopuksi toteaa, että mikäli Tullin toimivaltuuksien riittävyydestä tai tarkkarajaisuudesta tulisi jatkossa epäselvyyttä, lainsäädännön tarkentamisen tarvetta voidaan myös radiolaitesektorin osalta arvioida uudelleen.

8 8 (10) Keski-Uudenmaan pelastuslaitos esittää, että valvontasuunnitelmaan perustuvaa valvontaa pidetään modernina keinona kohdentaa viranomaisen rajallisia valvontaresursseja tarkoituksenmukaiseksi ja riskiperusteisesti. Sen mukaan valmistelussa on syytä kuulla laajasti eri asiantuntijoiden näkemyksiä sekä valvontasuunnitelmassa kuvat käytänteet niihin tilanteisiin, joissa toinen viranomainen havaitsee mahdollisesti tuoteturvallisuuden kannalta vaarallisia tuotteita. Muutoinkin markkinavalvonnan suunnittelussa ja kehittämisessä tulisi tehdä yhteistyötä pelastusviranomaisen kanssa, sillä näillä voi olla esimerkiksi palontutkinnan kautta saatua, markkinavalvonnan kannalta olennaista tietoa. Pelastuslaitos esittää, että lainsäädännön systematiikan kannalta työ- ja elinkeinoministeriön tulisi harkita, voitaisiinko pelastustoimen laitelain mukainen markkinavalvonta siirtää jollain aikataululla mainitusta sektorilaista horisontaaliin eräiden tuotteiden markkinavalvontaa koskevaan lakiin. Myös pelastustoimen laitelain mukaisten tuotteiden valvonta olisi perusteltua saattaa markkinavalvontaa koskevan valvontasuunnitelman piiriin. Lisäksi Keski-Uudenmaan pelastuslaitos esittää joitain huomiota lakiluonnoksen 9 :n, 13 :n ja 29 :n perusteluteksteihin. Suomen Palopäällystöliitto esittää, että valvontasuunnitelman valmistelussa on syytä kuulla laajasti eri asiantuntijoiden näkemyksiä sekä valvontasuunnitelmassa kuvat käytänteet niihin tilanteisiin, joissa toinen viranomainen havaitsee mahdollisesti tuoteturvallisuuden kannalta vaarallisia tuotteita. Muutoinkin markkinavalvonnan suunnittelussa ja kehittämisessä tulisi tehdä yhteistyötä pelastusviranomaisen kanssa, sillä näillä voi olla esimerkiksi palontutkinnan kautta saatua, markkinavalvonnan kannalta olennaista tietoa. Palopäällystöliitto esittää, että lainsäädännön systematiikan kannalta työ- ja elinkeinoministeriön tulisi harkita, voitaisiinko pelastustoimen laitelain mukainen markkinavalvonta siirtää jollain aikataululla mainitusta sektorilaista horisontaaliin eräiden tuotteiden markkinavalvontaa koskevaan lakiin. Myös pelastustoimen laitelain mukaisten tuotteiden valvonta olisi perusteltua saattaa markkinavalvontaa koskevan valvontasuunnitelman piiriin. Lisäksi Palopäällystöliitto esittää joitain huomioita 9 :n ja 13 :n perusteluihin. Suomen Kuntaliitto toteaa, että luonnoksen mukaan ehdotus ei aiheuta merkittäviä käytännön muutoksia viranomaisten toimintaan. Kuntaliiton mukaan merkittävimpänä voidaan pitää Tukesin velvollisuutta laatia valvontasuunnitelma. Kuntaliitto pitää tätä toimintamallia nykyaikaisena ja erittäin kannatettavana. Kuntaliitto pitää toivottavana, että valvontasuunnitelman laadinnan yhteydessä luodaan laajat verkostot myös kunnallisiin viranomaisiin, joilta voidaan saada perusteita suunnitelman laadintaan, mm. pelastuslaitosten palontutkinta tuottaa informaatiota, jota Tukes voi hyödyntää. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) pitää perusteltuna, että esityksellä pyritään kokoamaan markkinavalvontaa koskevaa sääntelyä yhteen lakiin. EK:n mukaan kuten esitysluonnoksessa todetaan se selkeyttää sääntelyä ja tukee valvontakäytäntöjen yhdenmukaistamista ja johdonmukaistamista. Tämä on tärkeää paitsi valvontaviranomaisille myös talouden toimijoille. EK toteaa, että esitysluonnos sisältää valvontaviranomaisille uusia vahvoja toimivaltuuksia, kuten esim. oikeuden kieltää maastaviennin (22 ) ja oikeuden määrätä hävittämisestä (24 ). EK pitää tärkeänä, että näiden toimivaltuuksien käytön edellytykset säädetään tiukoiksi. EK katsoo lisäksi, että jatkovalmistelussa olisi vielä arvioitava, onko uudessa laissa tarpeellista ja oikeasuhtaista säätää, että markkinavalvontaviranomainen voisi tehostaa lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhalla, että toiminta keskeytetään osaksi tai kokonaan. EK esittää lisäksi yksityiskohtaisia huomioita koskien 9 (oikeus tehdä tarkastuksia) ja esittää, että olisi perusteltua rajata koskemaan pääsyä tiloihin, jonne pääsy on tarpeen valvonnan kannalta. (10 ) koskien EK esittää, että olisi hyvä harkita, onko säännöksessä tarpeen asettaa edellytykseksi talouden toimijan vaatimusta. EK:n mukaan käytännössä markkinavalvontaviranomaiset usein ostavat tuotteet tai näytteet. (19 ) EK:n mukaan pykälässä todetaan, että markkinavalvontaviranomainen voi määrätä talouden toimijaa varmistamaan, että tarvittavat toimenpiteet toteutetaan kaikille tuotteille, jotka toimija on saattanut markkinoille. Sen mukaan olisi perusteltua selkeyttää, että säännös koskee tuotteita, joita viranomaisen määräys tai kielto koskee, ei kaikkia esim. maahantuojan markkinoille saattamia tuotteita. Suomen Kaupan Liitto ja Päivittäistavarakauppayhdistys ry toteavat yhteisessä lausunnossaan, että ehdotetut säännökset vastaavat pääsääntöisesti nykyisiä toimivaltuuksia ja valvontakäytäntöjä. Esitykseen otettu valvonnan priorisointisäännös on toimijoiden kannalta perusteltu, jotta valvontaa voitaisiin kohdentaa entistä enemmän riskiperusteisesti. Suomen Kaupan Liitto ja Päivittäistavarakauppayhdistys kiinnittävät huomiota lausunnossaan seuraaviin pykäliin 8, 15 ja 21 :iin ja niiden perusteluihin. Ehdotuksen 8 :n osalta ne toteavat, että taloudelliset toimijat ovat antaneet viranomaisille niiden viranomaistehtäviinsä tarvitsemia, salassa pidettäviä tietoja toimitusketjussa olevan roolinsa mukaisesti jo nyt. Tietoja kerättäessä ei tule aiheuttaa toimijoille tarpeetonta työtä eikä sellaisia tietoja tule hankkia, joita viranomainen ei tulisi lopulta käyttämään. Vähittäiskaupan suora yhteydenotto kuluttajiin tarvitsee lähtökohtaisesti jokaista viranomaistehtävää varten erikseen luvan markkinavalvon-

9 9 (10) taviranomaiselta. Tämä tulisi ottaa huomioon myös silloin, kun viranomainen tarvitsee tietoja yritysten asiakaspalautejärjestelmistä. Asiakaspalautteet kootaan yrityksissä omiin rekistereihinsä, eikä niiden käyttötarkoituksiksi ole määritelty tietojen antaminen markkinavalvontaviranomaiselle. Ehdotuksen 15 :n osalta koskien tuotteen vaatimustenmukaisuutta Kaupan Liitto ja PTY toteavat, että kohdassa laajennetaan Tukesin valtuuksia. Perustelujen mukaan sektorikohtaiset yksityiskohtaiset vaatimukset tai standardit tuotteelle eivät välttämättä kata kaikkea ja voi ilmetä myös uusia vaaroja, joita näissä ei ole huomioitu. Kaupan Liitto ja PTY toteavat, että vaikka näin onkin, ne esittävät, että valtuuden käyttämisen edellytyksenä tulisi olla, että tuotteessa oleva turvallisuuspuute aiheuttaa vakavan riskin. Lisäksi toimijan oma riskinarviointi tulee ottaa huomioon harkittaessa tuoteturvallisuuspuutetta ja riskiä. Toimijalle on myös annettava kohtuullinen aika reagoida asiaan ja pienentää mahdollista taloudellista vahinkoaan. Lisäksi Kaupan Liitto ja PTY tuovat esille koskien ehdotuksen 21 :ää, tiedottamisesta määrääminen, että Tukes tai Tulli voivat tällöin velvoittaa toimijan tiedottamaan kuluttajia määräajassa ja määräämällään tavalla. Lisäksi viranomainen voi velvoittaa toimijan toimittamaan loppukäyttäjälle tarpeelliset tiedot ja ohjeet. Lausunnon mukaan tiedotus on kuluttajan turvallisuuden kannalta sinänsä perusteltua, mutta viranomaisen olisi kiinnitettävä myös huomiota siihen, mikä on yrityksen kannalta tarkoituksenmukaisin ja kustannuksiltaan järkevin toimintatapa. Toteutettavat toimenpiteet eivät myöskään saa olla ylimitoitettuja ottaen huomioon tuotteesta aiheutuva tuoteturvallisuusriski. Suomen Yrittäjät suhtautuu myönteisesti markkinavalvontaa koskevien säännösten uudistamiselle asetettuihin tavoitteisiin. Valvonnan tehokkuus, tasapuolisuus ja valvontakäytäntöjen yhtenäisyys on kannatettavaa. Useiden tuoteryhmien markkinavalvontaa koskevien perussäännösten keskittäminen yhteen horisontaaliseen markkinavalvontalakiin mahdollistaa yhdenmukaiset sääntelypuitteet markkinavalvonnalle ja valvontaviranomaisten toimenpiteille. Sen mukaan ehdotettu sääntelyratkaisu on myös säädösteknisesti perusteltu. Markkinavalvontaa koskevien säännösten keskittäminen yhteen lakiin selkiyttää ja yhdenmukaistaa tuotesektorilakien sisältöä ja rakennetta sekä toivottavasti myös tosiasiallisesti yhtenäistää eri tuoteryhmien valvontakäytäntöjä. On kaikkien toimijoiden etu, että markkinoille saatettava tuotteet ovat lainsäädännössä asetettujen vaatimusten mukaisia eivätkä vaaranna terveyttä tai turvallisuutta. Suomen Yrittäjät toteaa lisäksi, että on syytä todeta, että laki koskee erittäin laajaa joukkoa erilaisia tuoteryhmiä. Lisäksi markkinavalvonnan toimenpiteillä saatetaan puuttua perustuslaissa turvattuun elinkeinonvapauteen ja kotirauhaan. Näin ollen uudistuksessa on varmistettava, että eri toimijoille asetetut vastuut ja velvoitteet ovat selkeitä kaikissa tapauksissa. Valvonnan kohteena olevien tahojen taloudellista tai hallinnollista taakkaa ei uudistuksen yhteydessä tule lisätä. Suomen Yrittäjien lausunnon mukaan markkinavalvonnan on oltava tehokasta ja tasapuolista. Eri toimijoiden oikeusturva on huomioitava markkinavalvonnan toimenpiteiden yhteydessä. Ehdotettu lainsäädäntö antaa suhteellisen laajan oikeuden viranomaisille luovuttaa tietoja liike- ja ammattisalaisuudesta niin Suomen kuin ulkomaiden viranomaisille ja Euroopan komissiolle. Suomen Yrittäjät korostaa että valvontaviranomaisten on huolehdittava ammatti- ja liikesalaisuuksien suojan tasosta tilanteissa, joissa tietoja luovutetaan markkinavalvontasäännösten nojalla. Teknisen kaupan ja Palveluiden yhdistys ry toteaa, että se arvostaa markkinavalvontalain tavoitteita pyrkiä yhdenmukaistamaan ja teknisesti lainsäädännön keinoin selkiyttämään markkinavalvontaa luetelluissa tuoteryhmissä. Se toteaa, että vaikka kyse on pitkälti lakiteknisestä operaatiosta, kokonaisuudessa on valvojille ja yrityksille haastavia kohtia. Useat asiakohdat, pykälät 8-24 edellyttävät viranomaiselta toimenpiteiden suhteuttamista tilanteen kokonaisuuteen ja yhtäkaikki koordinaatiota, jossa kohtuullisuus on tavoitteena. Heikompien markkinatoimijoiden sinänsä ansaitsema kohtelu ei saa raskauttaa valvontatoiminnan linjaa muiden taholla. Yleisesti teknisen kaupan kannalta markkinavalvontalaki konkretisoi itse prosesseja (riskinarviointi, näytteenotto, testauttaminen, tietojensaanti, viranomaisten välinen tietojenvaihto, recall, tuotteiden hävittäminen, liikesalaisuuksien salassa pitäminen, valitustiet jne.) Sen mukaan prosessien yhdenmukaistaminen ei saisi kasvattaa yritysten hallinnollista taakkaa eikä kustannuksia kuin turvallisuuden kannalta perustelluissa tilanteissa. Teknisen kaupan ja Palveluiden yhdistys ry peräänkuuluttaa vuorovaikutusta valvojien ja talouden toimijoiden välillä markkinavalvontalain toimeenpanossa. Tekninen kauppa painottaa myös, että kun lain 27 :ssä halutaan edistää ja varmistaa, että sektoriviranomaiset laativat valvontaohjelmia ja -suunnitelmia, niiden ohjausvaikutuksella tulisi myös edistää yrityksissä sellaisten johtamisjärjestelmien käyttöä, jotka varmistavat tuotteiden ja niiden käytön turvallisuutta. Tämä parantaa osaltaan viranomaisten mahdollisuuksia priorisoida markkinavalvontaa riskiperusteisesti keventäen sellaisten toimijoiden hallinnollista taakkaa, jotka johtamisjärjestelmissään varmistavat turvallisuuden edellytyksiä. Lisäksi Tekninen kauppa yhtyy myös EK:n laista antamaan lausuntoon. Metropolia Ammattikorkeakoulu näkee hyvänä, että nykyiset sektorikohtaiset tuotelainsäädännön säännökset markkinavalvonnasta korvattaisiin yhdellä horisontaalisella lailla, lain soveltamisalaan kuuluvilla tuotesektoreil-

10 10 (10) la. Lisäksi se muun muassa toteaa, että lakiuudistuksella parannettaisiin myös sisämarkkinoilla liikkuvien kuluttajien käyttöön tarkoitettujen tavaroiden turvallisuutta ja edelleen käyttäjien turvallisuutta. Oy Elspecta Ab toteaa lausunnossaan, että useammalle direktiiville yhteinen horisontaalinen säädöshanke on erittäin kova haaste. Ehdotuksen mukaan se näyttäisi kuitenkin toimivalta. Oy Elspecta AB:llä ei ole erityistä huomauttamista. Ainoa asia, jonka huomasimme oli kohdassa Hissien valvonta, jossa oli ilmeisesti painovirhe kumosi 21 päivänä syyskuuta 1990 annetun sähkölain (319/1979). Eli vanha sähkölakihan annettiin 1979 eikä 1990.