Selvitys Loimaalla valtatie 9:llä tapahtuneesta onnettomuudesta ja siihen liittyen teiden talvihoidosta

Transkriptio

1 MUISTIO 1 (14) Selvitys Loimaalla valtatie 9:llä tapahtuneesta onnettomuudesta ja siihen liittyen teiden talvihoidosta

2 MUISTIO 2 (14) Sisällysluettelo: 1. Onnettomuus ja sen olosuhdetiedot 2. Kunnossapitotoimet onnettomuuspaikalla 3. Tiehallinnon hankintamenettely teiden hoidossa ja Loimaan alueella 3.1 Hankintamenettelyn pääpiirteet 3.2 Valtatie 9 voimassaoleva hoitoa koskeva urakkasopimus 3.3 Valtatie 9 laatuvaatimukset Loimaan alueella 3.4 Urakoitsijalle asetetut sanktiot laatutason alittamisesta 3.5 Tienpitäjän vahingonkorvausvastuusta 3.6 Urakoitsijan päivystys- ja varallaolojärjestelmä 3.7 Urakoitsijan toimenpiteiden tarkastus ja valvonta 4. Säätietojen merkitys toteutettujen hoitotoimenpiteiden osalta 5. Tiehallinnon näkemys valtatie 9 hoidosta ja hoitotoimenpiteiden riittävyydestä 6. Konginkankaan onnettomuuden jälkeen tarkistetut talvihoidon linjaukset 7. Talviajan liikenneturvallisuuskehitys 8. Kuinka talviliikenteen turvallisuutta voidaan parantaa 8.1 Talvihoidon tehostaminen ja liikenneturvallisuus 8.2 Päätiestön nykyaikaitaminen tärkein tienpidon liikenneturvallisuuskohde 8.3 Hankintamenettelyn kehittäminen 8.8 Uusi teknologia tehostaa tienpitoa ja kelitiedotusta Liitteet: Liite 1. Onnettomuuspaikan kartta-aineisto Liite 2. Kokoelmakuva onnettomuuspäivän sadetilanteesta Liite 3. Liikenneturvallisuuskehitys vuosina Liite 4. Tieliikelaitoksen näkemys tapahtuneesta (erilliset tiedostot)

3 MUISTIO 3 (14) Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Tiehallinnolta selvityksen Loimaalla tapahtuneesta liikenneonnettomuudesta ja erityisesti siihen liittyen teiden talvikunnossapidosta. Tässä muistiossa keskitytään pääasiassa tien talvihoitoon ja sen toimintamalliin yleensä ja siihen, poikkesiko se tässä tapauksessa yleisestä käytännöstä. Tämä muistio noudattelee ministeriön pyynnössään esittämää asialistaa. Itse onnettomuuden kulun ja siihen liittyvän yksityiskohtaisen tiedon raportoi aikanaan onnettomuuden tutkijalautakunta. Näin ollen tässä selvityksessä ei voida vetää johtopäätöstä sen suhteen mikä rooli tieolosuhteilla ja tienpidolla oli tässä onnettomuudessa. Muistion liitteenä on tien hoidosta vastaavan urakoitsijan, Tieliikelaitoksen selvitys tapahtuneesta. 1 Onnettomuus ja sen olosuhdetiedot Henkilöauton ja tilataksin kohtaamisonnettomuus tapahtui vt 9:llä perjantaina 21.1 klo n.12 km Loimaalta Tampereen suuntaan (liite: kartat). Tampereen suunnasta tullut henkilöauto joutui sivuluisuun ja ajautui vastaantulevalle kaistalle tuhoisin seurauksin. Kaikki onnettomuudessa mukana olleet 7 henkilöä saivat välittömästi surmansa. Tie onnettomuuspaikalla on suora ja 9 m leveä (7 m + pientareet 1+1 m). Tie laskee 3,6 % kaltevuudella henkilöauton tulosuunnassa. Onnettomuuspaikka on metsämaastossa. Tie kuuluu talvikunnossapidon korkeimpaan hoitoluokkaan Is. Tie onnettomuushetkellä oli liikenteen jäljiltä raiteistuneen sohjokerroksen peitossa. Suolasohjoa oli ajourissa 1-2 cm, ajourien välissä keskimäärin 6 cm ja ajokaistojen välissä keskimäärin 10 cm. Sohjon alla oleva tien pinta ei ollut jäinen tai erityisen liukas. Ilman lämpötila oli -1,2 astetta. Vallitseva keli oli tienkäyttäjien kannalta hyvin nähtävissä ja koettavissa eikä sen näin ollen tullut yllätyksenä. Päällysteessä on onnettomuusosuudella noin 9 mm:n urat. Pinnan tasaisuus on tältä osin tyydyttävä eikä sinänsä edellyttäisi uudelleenpäällystämistä. Tiessä oli suistuneen henkilöauton tulosuunnassa n. 100 matkalla päällystevaurioita. Vauriokohtia onnettomuuden kannalta tutkitulla alueella on 7 kpl, joista 5 liittyy tien poikkihalkeamasta alkaneeseen purkautumaan. Vaurioita voi luonnehtia ajomukavuutta haittaaviksi. Tieosalla olevien vaurioiden vuoksi tie on ensi kesän päällysteohjelmassa. 2 Kunnossapitotoimet onnettomuuspaikalla Urakoitsijan raportoinnin mukaan tie oli onnettomuuspaikalla aurattu ja suolattu voimakkaasti noin klo Tien laatua (keliä) oli tarkastettu noin klo Sen jälkeen tielle ei oltu tehty toimenpiteitä ennen onnettomuutta. Seuraava käynti onnettomuuspaikalla olisi onnettomuuden jälkeen tapahtunut klo Tarkempi kuvaus kunnossapidosta on Tieliikelaitoksen selvityksessä (liite) ja Tiehallinnon arvio asiasta kohdassa 3 Tiehallinnon hankintamenettely teiden hoidossa ja Loimaan alueella 3.1 Hankintamenettelyn pääpiirteet Tiehallinnolla on tielain mukainen vastuu tien kunnossapidosta. Teiden hoito ja näin myös talvihoito hankitaan kunnossapidon palvelusopimuksilla eli alueurakoina alalla toimivilta urakoitsijoilta. Urakoitsija vali-

4 MUISTIO 4 (14) taan kokonaistaloudellisen vertailun perusteella, jossa hinnan ohella tarkastellaan yrityksen ominaisuuksia sekä laaduntuottokykyä. Arvioinnin keskeisiä kohtia ovat yleisen laadunvarmistuksen ohella toimintaan suunniteltu kalusto, henkilöstön kokemus ja osaaminen, tavoitettavissa oloon liittyvät suunnitelmat, tiestön tilan seuranta, sääntarkkailu ja kelin hallinta sekä toimenpiteiden käynnistäminen. Urakoitsijaa ei kelpuuteta hintakilpailuun, ellei se jo tarjousvaiheessa ole osoittanut riittävää valmiutta suoriutua urakkaan sisältyvistä tehtävistä. Tiehallinto tilaa tien hoidon laatutasoa, ei yksittäisiä toimenpiteitä, rakenteita tai tehtäviä. Alueurakoita on yhteensä 92, joten kilometrin tieverkolla yksi urakka kattaa keskimäärin 850 tiekilometriä. Pituudet vaihtelevat urakoittain n. 500 ja 1500 km:n välillä. Koko talvihoito hankitaan laatua ja palvelutasoa kuvaaviin toimivuusvaatimuksiin perustuen. Urakoitsijan tehtävänä on organisoida ja suunnitella työ, tehdä toimenpidepäätökset, valita toimintatavat ja materiaalit. Urakoitsija myös vastaa siitä, että se riittävästi hallitsee säätiedot ja kelitilanteen tiestöllä. Urakoitsija on vastuullinen tekemään tiestön liikennöintikelpoisuuteen liittyvät tiestötarkastukset. Tiehallinto välittää urakoitsijalle talvikunnossapidossa käytettävät sääennusteet, sadetutka- ja satelliittikuvat sekä tiesääasemahavainnot ja kelikamerakuvat. Urakoisija itse harkitsee, kuinka se tätä tietoa käyttää ja tulkitsee ja kuinka se hankkii lisää tarpeellista tietoa, mm. tiestötarkastusten avulla. Kuvattu menettelytapa on voimassa kaikissa hoidon alueurakoissa. Pääasiallisimmat erot eri urakoiden menettelytavoissa koskevat lähinnä eräitä kesäkunnossapitoon liittyviä yksikköhintaisia töitä, kuten sorateiden sorastus, ojitus, liikennemerkit jne, joissa ollaan siirtymässä pilottiurakoiden kautta toimivuusvaatimuksiin. Loimaalla (Pöytyän alueurakassa) toimittiin talvikunnossapidossa em. hankintamenettelyä noudattaen. 3.2 Valtatie 9 voimassaoleva hoitoa koskeva urakkasopimus Tieosuus, jolla onnettomuus tapahtui, kuuluu Pöytyän alueurakkaan, jonka urakoitsijana toimii Tieliikelaitos. Urakka on kilpailutettu vuonna 2002 ja voimassa oleva urakkasopimus päättyy Urakka kilpailutetaan siis tänä keväänä. Urakkasopimus on urakkamuodoltaan ja sopimusehdoiltaan identtinen muiden vastaavien urakoiden kanssa. Urakka sisältää 720 tiekilometriä, josta hoitoluokkaan Is kuuluu 60 km ja luokaan I 35 km ja loput luokkiin Ib...III. 3.3 Valtatie 9 laatuvaatimukset Loimaan alueella Valtatie 9 kuuluu Loimaan alueella korkeimpaan hoitoluokkaan Is. Valtatie 9 on tässä hoitoluokassa Turusta aina Jyväskylään saakka. Hoitoluokkaa koskeva laatuvaatimus on voimassa klo ja välisen ajan. Yöaikana noudatetaan luokkaa alemman, eli luokan I laatuvaatimuksia. Tämä käytäntö on kaikissa hoitoluokissa ollut voimassa pitkään. Vaatimusten mukaan lumisateen aikana korkein hyväksyttävä lumimäärä tiellä on 4 cm. Vastaava arvo sohjon osalta on 2 cm. Auraus on aloitettava viimeistään, kun puolet näistä arvoista täyttyy. Irtolumi on aurattava tieltä sateen päättymisen jälkeen 2,5 tunnissa, sohjo 2 tunnissa. Yöaikana hoitoluokan Is lumenpoiston vaatimus on muutoin sama kuin päivällä, mutta toimenpideajat ovat 0,5 tuntia pidempiä Laatuvaatimuksissa on poikkeuksellisia lumimyrskyjä varten ehto. Poikkeuksellisen lumisateen aikana em. arvot voivat ylittyä. Kuitenkin edellytetään, että urakoitsijan koko kalusto on työssä. Poikkeuksellisen lumimyrskyn raja on 10 cm:n lumisadekertymä 6 tunnin aikana. Myöhemmin solmituissa urakoissa ehtoa

5 MUISTIO 5 (14) on tiukennettu ja tuntimäärä on 4 tuntia. Poikkeuksellisuuden määrittelyyn liittyy myös kinostumisen ehto, jota sovelletaan kovilla tuulilla. Liukkauden osalta vaatimuksena on, että tien pinnan kitka-arvo on vähintään 0,30 (yöllä 0,28). Kitkan alittuessa se on palautettava vaatimustasoon 2 tunnin toimenpideajassa, myös yöllä. Suolan käyttökelpoisuuden ja epäsuotuisten ympäristövaikutusten rajaamiseksi vuoksi laatuvaatimukset ovat voimassa vain lämpötilan -6 astetta yläpuolella. Sen alapuolella kylmissä olosuhteissa, jolloin suolaa on hankala käyttää, eikä sitä juurikaan suositella, kitkavaatimus on lievempi, eli 0,25. Pinnan tasaisuus on kolmas talvikunnossapidon laatuparametri. Korkeimmassa hoitoluokassa ei päiväsaikaan hyväksytä ollenkaan pakkautuneesta lumesta syntyviä uria. Käytännössä kitkavaatimus merkitsee tien pitämistä sen verran paljaana, ettei tien uraisuus yleensä ole ongelma. Yleisistä laatuvaatimuksista poikkeavina täsmähoitovaatimuksina Pöytyän urakassa on tavanomaista korkeampi kitkavaatimus eritasoliittymien rampeille ja että vt 9:llä Kyröstä Loimaalle pysäkit hiekoitetaan koululaisliikenteen vuoksi kitka-arvon 0,20 alittuessa. Nämä eivät kuitenkaan koske onnettomuustieosan liikennettä. 3.4 Urakoitsijalle asetetut sanktiot laatutason alittamisesta Tilaajan ja urakoitsijan välinen toiminta perustuu sopimusasiakirjoissa esitettyihin molemminpuolisiin velvoitteisiin, vastuisiin, vaatimuksiin ja luottamukseen. Urakoitsijalle voidaan määrätä sanktio laadun alituksesta tai tehtävän laiminlyönnistä. Näihin liittyen kysymys voi olla yksittäisestä laatukriteerein määritellystä tilanteesta tai toiminta- ja laatusuunnitelmasta poikkeavasta toiminnasta. Sanktiomuotoja on neljä: kirjallinen muistutus, kirjallinen muistutus ja sitä seuraava sakko, urakoitsijan vastuuhenkilön vaihto ja sopimuksen purku. Laadun alituksella tarkoitetaan tilannetta, jossa urakoitsija ei ole toteuttanut laatuvaatimusten edellyttämiä toimenpiteitä toimenpideajassa tai ei ole toteuttanut niitä laadullisesti tai toiminnallisesti vaaditun tasoisina. Tehtävän laiminlyönnillä tarkoitetaan tilannetta, että urakoitsija jättää kokonaan tekemättä tai aloittaa oleellisesti myöhässä laatuvaatimusten edellyttämän hoitotoimenpiteen. Sanktioiden suuruus on porrastettu siitä syntyvän laatupuutteen vaikutuksen suuruuden mukaan ja sen mukaan onko kysymys laiminlyönnistä vai vakavasta laiminlyönnistä. Alueurakan laatuvastuuseen nojautuva periaate näkyy sanktioissa siten, että laatuasiakirjojen, seurantaraporttien yms. tietojen paikkansapitämättömyydestä voidaan määrätä sopimusasiakirjoissa määritetty korkein sanktio Korkein operatiiviseen toimintaan liittyvä sanktio voidaan määrätä pääteiden talvihoidossa syntyneestä vakavasta laiminlyönnistä. Talvikunnossapitoa koskevien sakkojen yhteenlaskettu määrä talvikautena oli koko maassa euroa. Se on 2,4 promillea talvihoidon vuosikustannuksista (n. 94 milj. ). 3.5 Tienpitäjän vahingonkorvausvastuusta Tiehallinto tienpitäjänä saattaa joutua vastuuseen tienkäyttäjälle aiheutuneesta vahingosta, mikäli tie ei ole ollut liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Vastuun syntyminen kuitenkin edellyttää, että tienpidossa on toimittu huolimattomasti tai syyllistytty laiminlyöntiin. Vahingonkorvausvastuuta arvioitaessa on otettava huomioon myös ajoneuvonkuljettajan oma myötävaikutus tapahtuneeseen onnettomuuteen. Vahinko on useimmiten monen osatekijän summa.

6 MUISTIO 6 (14) Vastuun realisoituessa Tiehallinnolla on oikeus hoidon alueurakkasopimukseen perustuen tietyin edellytyksin saada tienkäyttäjälle maksamansa korvaus perityksi takaisin urakoitsijalta. Urakoitsijan vastuun syntymisen edellytyksenä on, että urakoitsija ei ole pitänyt tietä urakkasopimuksen edellyttämässä kunnossa. Tienpitäjän ja urakoitsijan vastuusta riippumatta liikennevahingot, ml. henkilövahingot, korvataan yleensä ensisijaisesti liikennevakuutusten kautta. 3.6 Urakoitsijan päivystys- ja varallaolojärjestelmä Sopimusasiakirjojen mukaan urakoitsijan velvollisuus on toteuttaa itsenäisesti ja luotettavasti urakan laadunvarmistus toiminta- ja laatusuunnitelmassaan esitettyjä periaatteita noudattaen. Niitä koskevassa tarkennuksessa urakoitsija osoittaa yksityiskohtaisesti kaikki järjestelmiin, resursseihin, toimintatapoihin, erilaisiin etukäteissuunnitelmiin ja raportointiin liittyvät toimet laadun varmistamiseksi. Urakoitsijan työyksiköillä tulee sopimusasiakirjojen mukaan talvihoitokaudella (vähintään välisenä aikana ja tilanteen mukaan myös näiden aikarajojen ulkopuolella) olla valmius toimia siten, että kunkin tien talvihoitoluokan mukaiset toimenpideajat ja muut laatuvaatimukset saavutetaan. Urakoitsijan on mitoitettava lumenpoiston ja liukkaudentorjunnan reitistönsä eri tilanteissa siten, että em. vaatimukset täyttyvät. Urakoitsijan valmiuteen kuuluu myös eri tilanteissa varmistaa mahdollisen varakaluston saatavuus. Urakoitsija on velvollinen tarkkailemaan jatkuvasti tiestön tilaa. Talvihoidossa tehokkaiden ja oikeaaikaisten toimenpiteiden toteutuksessa on keskeistä säätilan ja syntyvien olosuhteiden ennakointi. Urakoitsija voi keskittää eri urakoiden sään ja kelinhallintansa Tiehallinnon hyväksymällä tavalla omaan tai toisen urakoitsijan sään ja kelinhallintaan tai muulla ammattitaitoisesti toimivalla tavalla. Em. asiat urakoitsija kuvaa niin ikään jo tarjousvaiheessa toiminta- ja laatusuunnitelmassaan sekä täsmentää niitä sopimuskatselmuksessa käsiteltäväksi. Käytännössä kaikki alueurakoita toteuttavat urakoitsijat tukeutuvat nykyaikaisiin kelikeskuspalveluihin. Ne ovat joko osa urakoitsijan organisaatiota tai ulkopuolisia palveluja. Huomattakoon, että ne eivät ole Tiehallinnon toimintaa, joka taas ylläpitää tienkäyttäjäinformaatiota palvelevia liikennekeskuksia. Urakoitsijan kuvaus päivystys- ja varallaolojärjestelmästä on liitteessä. 3.7 Urakoitsijan toimenpiteiden tarkastus ja valvonta Alueurakoissa tekninen laatu on määritelty laatuvaatimuksissa ja ohjeissa. Laadun toinen olennainen osa on ns. toiminnallinen laatu, jolla tarkoitetaan urakoitsijan perusammattitaitoon kuuluvaa hyvää tapaa toimia. Urakassa onnistuminen edellyttää, että nämä molemmat laadun osatekijät ovat kunnossa. Käytettyyn urakkamuotoon liittyy olennaisena toimintaperiaatteena, mikä myös todetaan alueurakkasopimuksessa, että urakoitsija itse varmistaa laadun toteutumisen ja toimenpiteiden oikealaatuisuuden ja osoittaa tämän Tiehallinnolle niin, että Tiehallinto voi varmistua asiasta. Urakoitsija kuvaa laadunvarmistusmenettelynsä toiminta- ja laatusuunnitelmassaan. Sopimuskatselmuksessa ja työmaakokouksissa sekä mahdollisessa auditoinnissa urakoitsijan velvollisuus on osoittaa laadunvarmistuksensa toimivuus. Urakan valvonta perustuu siis keskeisesti urakoitsijan toiminta- ja laatusuunnitelman toimivuuden toteamiseen. Laadunvarmistusjärjestelmän keskeisiä kohtia ovat ennen työn toteutusta tehtävät toimet, joilla pyritään varmistamaan kunnossapidon toimivuus. Menettely sisältää ennen toteutusta seuraavat osakokonaisuudet: urakoitsijan valinnan laatukriteerit, urakoitsijan laatima toiminta- ja laatusuunnitelma sekä sen tarkennus, sopimuskatselmus. Urakan toteutuksen aikana laadunvarmistukseen kuuluu: urakan toiminnan

7 MUISTIO 7 (14) auditointi, tilaajan tekemä tai teettämä pistokoevalvonta, urakoitsijan poikkeamaraportointi, sanktiomenettelyt, säännölliset urakkapalaverit ja niissä käsiteltävät asiat, mm. laatu ja tienkäyttäjäpalaute sekä urakoitsijan toimenpideraportointi. Urakoitsijan on oma-aloitteisesti raporttoitava mahdollisista laadun alituksista. Tiehallinnon puolesta pistokokeita tekee alueurakkaa valvova tiemestari. Pöytyän alueurakan osalta tilaajan toiminta on noudattanut näitä yleisperiaatteita. Yksittäisessä tilanteessa, kuten tämän onnettomuuden tilanteessa, tilaaja ei voi olla kuin aivan satunnaisesti tilannetta valvomassa. Urakka on auditoitu Tiehallinnon toimesta tammikuussa Tilaajan tehostettua pistokoevalvontaa toteutetaan vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa tai kun epäillään laiminlyöntejä. 4 Säätietojen merkitys toteutettujen hoitotoimenpiteiden osalta Urakoitsijalla on käytettävissä kattava sää- ja kelitieto sekä ennusteiden että havaintojen osalta. Tässä suhteessa tilanne on kansainvälisesti katsoen korkeatasoinen. Säätiedot ja niiden oikea tulkinta ovat välttämätön apuväline erityisesti pääteiden varsin korkeiden laatuvaatimuksien toteuttamiseksi. On kuitenkin huomattava, että kunnossapidon toteutuksessa eletään aina sitä hetkeä ja päätökset tehdään sen hetken ennusteiden ja tilannetietojen perusteella. Jälkikäteen tilanteen hahmottaminen on aina yksinkertaisempaa. Yksittäisen tiekohdan osalta sää- ja kelitietouden tarkkuus on aina suhteellinen. Sää- ja kelikameroita ei ole joka paikassa. Toimenpiteistä vastuussa olevan organisaation on tämä huomioon ottaen hallittava kokonaisuus. Näin myös sopimusasiakirjojen mukaan tilanteissa, jolloin järjestelmät eivät toimintahäiriöiden vuoksi välitä tietoa. Onnettomuusillaksi Loimaan alueelle oli ennustettu lumisadetta. Myös säätutkan perusteella alueella satoi lunta. Liitteessä on kokoelmakuva onnettomuuspäivän sadetilanteesta Lounais-Suomessa. Tämän mukaan kysymys oli laajemmasta sadealueesta ja sen liikkeestä. Kelikamerakuvat vt 9:llä (Aura ja Nuutajärvi) myös viestivät lumisesta kelistä. Tieliikelaitoksen selvityksessä (liite) kuvataan tarkemmin säätilanteen kehitystä. 5 Tiehallinnon näkemys valtatie 9 hoidosta ja hoitotoimenpiteiden riittävyydestä Tiehallinnon mukaan onnettomuuspaikalla tien päällä olevan irtolumen ja sohjon määrä ylitti selvästi tien hoidolle asetetut sateen aikana sallitut määrät. Näin erityisesti, kun onnettomuuspaikalla otettujen valokuvien mukaan tiellä oleva lumi on tulkittavissa sohjoksi. Lumisadetilanne ei Tiehallinnon tulkinnan mukaan täyttänyt poikkeuksellisen lumimyrskyn ehtoja. Ottaen huomioon, että kyseessä on korkeimman hoitoluokan tie, voidaan katsoa toimenpiteiden määrä riittämättömäksi ja urakoitsijan arvio auraustarpeesta selkeästi virheelliseksi. Näin erityisesti, kun sadetilanne on pitänyt pystyä hahmottamaan eri tietolähteiden kautta ja kun sateen voi liukkautta selvemmin todeta henkilökohtaisesti havainnoimalla. Kysymys tämän hoitoluokan tiellä ei tässä tilanteessa ole vain aurauksesta vaan suolauksen jälkeisestä sohjonpoistotarpeesta sekä tienpinnan kitkan varmistamisesta. Raportoinnin mukaan tilanteessa ei oltu käytetty toiminta- ja laatusuunnitelman mukaisia poikkeusjärjestelyjä, jolloin kalustoa olisi siirretty muiden teiden hoidosta keskitetysti tämän tien hoitoon.

8 MUISTIO 8 (14) Lauha talvi on nopeuttanut päällystevaurioiden syntyä erityisesti eteläisessä Suomessa. Ongelmia on koko tieverkolla. Turun tiepiirin alueella laajamittaiset päällystepaikkaukset aloitettiin Paikkaustyö eteni ensin liikennettä vaarantavien kohteiden korjaustyönä. Onnettomuuskohdan päällystevaurioita ei arvioitu liikenneturvallisuutta vaarantaviksi, vaan ajomukavuutta haittaaviksi. 6 Konginkankaan onnettomuuden jälkeen tarkistetut talvihoidon linjaukset Konginkankaan onnettomuuden jälkeen liikenne- ja viestintäministeriö pyysi Tiehallintoa arvioimaan talvihoidon linjaukset ja ohjeistuksen. Tässä selvitystyössä päädyttiin eräiltä osin tarkistamaan tieverkon hoitoluokitusta ja yöajan laatuvaatimuksia. Tehdyt muutokset otettiin käyttöön jo kuluvana talvena. Osa muutoksista oli jo vireillä ennen onnettomuutta. Tavoitteena muutoksilla oli toisaalta yhtenäistää raskaan liikenteen käyttämän keskeisen runkoverkon hoidon tasoa ja erityisesti sen yöajan laatua. Hoitoluokkamuutoksia toteutettiin noin 400 tiekilometrillä ja yöajan laatua nostettiin noin 1900 tiekilometrillä. Yöajan laadun nosto ei koskenut korkeinta hoitoluokkaa, koska se katsottiin riittäväksi. Tiepiirien arvioiden mukaan molemmat edellä mainitut toimenpiteet ovat vaikuttaneet laatua parantavasti. Kuitenkaan vaikutusta ei toistaiseksi ole voitu vielä arvioida kattavasti. Useissa tapauksissa laadun muutos on näkynyt myös asiakaspalautteissa: positiivisten palautteiden määrä on lisääntynyt ja negatiivisten vähentynyt. Asiasta on myös paikallisesti todettu mediassa. Laatumuutos on ollut esillä tilaajan ja palvelun tuottajan välisissä työmaakokouksissa. Konginkankaan onnettomuuden eräänä jatkotoimena kartoitettiin sääasemien ja kelikameroiden tarve. Sen mukaan niitä tarvittaisiin molempia lisää noin 40 kpl. Tiesääasemia on nykyisellään 356 kpl ja kelikameroita n. 256 kpl. Tässä tapauksessa ei suurempi määrä tiesääasemia tai kelikameroita olisi auttanut, ellei joku niistä olisi ollut juuri onnettomuuskohdassa. Viime kevään jälkeen on hankittu 13 tiesääasemaa ja 20 kelikameraa. 7 Talviajan liikenneturvallisuuskehitys Liikenneturvallisuuden kehityksessä pitkään jatkunut suotuisa kehitys tasaantui 1990-luvulla. Näin sekä talviajan että kesäajan osalta. Onnettomuusmäärien kehitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana ollut lievästi kasvava. Kuitenkin liikennesuoritteen selvän lisääntymisen johdosta onnettomuusriskit ovat pienentyneet. Kyseisenä ajanjaksona talviaikana tapahtuneiden onnettomuuksien määrän kehitys on lievästi parempi kuin kesäaikaan. Huomattakoon, että talvi- ja kesäajan liikenneturvallisuuskehitys yllättävän paljolti noudattaa samaa trendiä ja vaihtelua. Tämä viittaa siihen, että talvikeli on vain yksi osatekijä liikenneturvallisuuteen vaikuttavana tekijänä. Vaikka talviaikana keskimääräinen onnettomuusriski on lähes samaa suuruusluokkaa kuin kesällä, kohtaamisonnettomuuksien määrä painottuu talviaikaan. Onnettomuuskehityksen mukaan teiden hoidossa tapahtunut toimintamallin muutos tilaajatuottajamalliksi ei ole vaikuttanut negatiivisesti talven liikenneturvallisuustilanteeseen. Liitteessä on esitetty henkilövahinko-onnettomuuksien kehitys viime kymmenvuotisjaksolta koko yleisellä tieverkolla sekä erikseen korkeimman hoitoluokan (Is) teillä ja tyypillisillä vähäliikenteisillä teillä (hoitoluokka II).

9 MUISTIO 9 (14) 8 Kuinka talviliikenteen turvallisuutta voidaan parantaa 8.1 Talvihoidon tehostaminen ja liikenneturvallisuus Talvihoidon laatu päätiestöllä on laadunseurantatietojen mukaan varsin hyvä. Korkeimman hoitoluokan teillä liikenteestä noin 2,5 % joutuu kulkemaan liukkauden suhteen huonoissa olosuhteissa. Jos asiaa tarkastellaan tiellä olevan lumen osalta, prosentti on vielä pienempi. Lähes 90 % ajokilometreistä ajetaan näillä teillä lähes kesäkeliä vastaavissa olosuhteissa Talvikunnossapidon tehostamisella ei voida merkittävästi parantaa turvallisuustilannetta erityisesti vakavien onnettomuuksien osalta. Hoitotason parantaminen nykyisestä ulosmitataan helposti nopeudessa ja ajotavoissa. Talviaikaan tulee jatkossakin olemaan ongelmakelejä. Talven liikenneturvallisuuden keskeisiä tekijöitä ovat ajotapa ja asenteet, joita tukee riittävä keliä koskeva informaatio. 8.2 Päätiestön nykyaikaistaminen tärkein tienpidon liikenneturvallisuuskohde Vilkkaat palvelutasoltaan alimittaiset päätiet ovat nousseet keskeisiksi liikenneturvallisuuden ongelmakohteiksi läpi vuoden ja eritoten talvikausina. Kuolemaan johtavista onnettomuuksista 60 % tapahtuu pääteillä. Näistä merkittävä osa kohtaamisonnettomuuksia, joissa ajoneuvo eri syistä johtuen on ajautunut vastaantulevan liikenteen kaistalle. Näin myös Loimaan tapauksessa. Päätieverkon liikenne on kasvanut voimakkaasti, jolloin riski onnettomuuteen on entistä suurempi ajoneuvon hallinnan menetyksen yhteydessä. Nämä onnettomuudet voidaan kattavasti poistaa vain parantamalla tiet perusteellisesti liikennettä ja turvallisuustavoitteita vastaaviksi. Uusien parantamisperiaatteiden mukaan tiet levennetään ja varustetaan ohituskaistoilla. Vastaantulevat ajosuunnat erotetaan mahdollisimman suurelta osin keskikaiteella. Kun kohtaamisonnettomuuksien rooli korostuu erityisesti talviaikana, pääteiden systemaattisella modernisoinnilla olisi merkittävä vaikutus talviajan liikenneturvallisuuteen. 8.3 Hankintamenettelyn kehittäminen Toimiminen vaihtelevissa säätilanteissa ja osittain ennusteiden pohjalta synnyttää väistämättä tilanteita, että urakoitsija ei ilman hyväksyttävää syytä saavuta asetettuja laatuvaatimuksia tai toimii muutoin laatusuunnitelmasta poikkeavasti. Nämä tilanteet pitäisi pystyä minimoimaan. Urakoitsijalla on suuri operatiivinen vastuu kulloisessakin tilanteessa. Tilaajaorganisaatio ei siinä tilanteessa voi vaikuttaa lopputulokseen. Tilaajan menettelyjen tulee varmistaa riittävän laadukas toiminta etukäteen. Tiehallinto katsoo, että nykyinen menettely teiden talvihoidon hankinnassa, valvonta mukaan lukien, on toimiva ja mahdollistaa laadukkaan ja myös taloudellisen lopputuloksen. Hankintamenettelyä kehitetään jatkuvasti ja siinä havaittuja puutteita on parannettu vuosittain. Samalla tavoin myös palvelun tuottajat ovat kehittäneet omia sisäisiä toimintojaan. Tiehallinto on juuri uudistanut tilaajan omia laadunvarmistustoimenpiteitä käsittelevän ohjeensa. Perinteisen urakan pistokoevalvonnan rinnalla toiminnassa korostuvat entistä enemmän myös muut toimenpiteet. Urakoitsijoiden toiminnan auditoinnin tehostaminen on selvä kehityskohde ja myös tilaajan omaa toimintaa auditoidaan jatkossa.

10 MUISTIO 10 (14) Tiehallinnon tiepiirit tulevat tämän tapauksen ja vastaavien mahdollisten muiden tilanteiden pohjalta käymään läpi kaikkien urakoitsijoiden kanssa menettelytavat talviajan erityisolosuhteissa ja kuinka niissäkin tilanteissa liikenteen toimivuus ja turvallisuus voidaan taata. 8.4 Uusi teknologia tehostaa tienpitoa ja kelitiedotusta Reaaliaikaista sään ja kelin seurantaa tulee edelleen parantaa uudella teknologialla. Tilanteiden hallinnan parantuminen tehostaa kunnossapitoa, mahdollistaa tehokkaamman ajantasaisen ja kohdekohtaisen kelitiedotuksen sekä lisää mahdollisuuksia toteuttaa älykäs nopeusrajoitusjärjestelmä. Talvikunnossapidon operatiivinen toiminta perustuu monimuotoiseen tietoon säästä ja kelistä. Vaikka tilanne tältä osin on varsin hyvä ja korkeatasoinen, tiesääjärjestelmää kannattaa tulevina vuosina kehittää jossain määrin sen kattavuutta parantamalla ja sen tietosisältöä tarkentamalla mm. uutta anturiteknologiaa hyödyntämällä. Kun keli pystytään entistä tarkemmin ja varmemmin todentamaan, päätöksenteko nopeutuu. Uusi teknologia mahdollistaa entistä paremman mahdollisuuden laajamittaisemmin kehittää sään ja kelin mukaan muuttuvaa nopeusrajoitusjärjestelmää. Järjestelmän kehittämistä selvitetään liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla, alan toimijoiden yhteistyönä kehitetään parhaillaan reaaliaikaista kelitiedottamista suoraan autoon (ns. VARO-projekti). Tavoitteena on saada aikaan palvelu, joka välittää varoitustiedon paikallisista ongelmatilanteista alueella liikkuviin autoihin.

11 MUISTIO 11 (14) Liite 1a

12 MUISTIO 12 (14) Liite 1b

13 MUISTIO 13 (14) Liite 2 Säätutkan sadekuvat onnettomuusiltana

14 MUISTIO 14 (14) Liite 3. Liikenneturvallisuuden kehitys yleisillä teillä onnettomuudet (kpl) Henkilövahinko-onnettomuudet koko tieverkko talvi kesä liikennesuor liikennesuorite onnettomuudet (kpl) Henkilövahinko-onnettomuudet hoitoluokan Is tiet talvi kesä liikennesuor liikennesuorite onnettomuudet (kpl) Henkilövahinko-onnettomuudet hoitoluokan II tiet talvi kesä liikennesuor liikennesuorite Liikennesuoritteen (miljoonaa ajoneuvokilometriä vuodessa) kehitykseen eri hoitoluokissa vaikuttaa myös ko. luokan tiepituuksiin tehdyt muutokset toimintalinjoja muutettaessa.