AIKUISTUMISRIITTEJÄ JA MIEHISYYDEN MYYTTEJÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AIKUISTUMISRIITTEJÄ JA MIEHISYYDEN MYYTTEJÄ"

Transkriptio

1 Miriam Röpelinen AIKUISTUMISRIITTEJÄ JA MIEHISYYDEN MYYTTEJÄ Siviilipalveluspolut ja palvelukselle annetut merkitykset palveluksen suorittaneiden näkökulmasta tarkasteltuna Itä-Suomen yliopisto Filosofinen tiedekunta Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma Kevät 2017

2 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Filosofinen tiedekunta Osasto School Kasvatustieteiden ja psykologian osasto, Ohjauksen koulutus Tekijät Author Hanna Kaisa Miriam Röpelinen Työn nimi Title AIKUISTUMISRIITTEJÄ JA MIEHISYYDEN MYYTTEJÄ Siviilipalveluspolut ja palvelukselle annetut merkitykset palveluksen suorittaneiden näkökulmasta tarkasteltuna Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Kasvatustiede, erityisesti ohjaus Tiivistelmä Abstract Pro gradu -tutkielma Sivuainetutkielma Kandidaatin tutkielma Aineopintojen tutkielma x liitettä Sivumäärä Number of pages Tutkimuksen tavoite on kuvata siviilipalveluksensa vuonna 2013 tai sen jälkeen suorittaneiden kokemusten kautta, kuinka siviilipalvelukseen on päädytty, millaisia merkityksiä palvelukselle on annettu ja, millainen rooli ohjauksella on ollut siviilipalveluspolulla. Tutkittavan kohteen siviilipalveluksen ymmärtämisen kannalta tutkimuksessa kuvataan niin suomalaista asevelvollisuusjärjestelmää kuin siviilipalveluksen rakennetta ja siviilipalvelukseen suuntautumista aikaisemman tutkimustiedon valossa. Siviilipalveluksen aikaista ohjausta tarkastellaan Nuorisotakuun ja sitä toteuttavien palveluverkostojen kautta. Tutkimuksen teoriaperustan muodostavat elämänkulku yksilön siirtymien ja toimijuuden näkökulmasta sekä Erik H. Eriksonin psykososiaalinen moratorio. Tutkimus koostuu kymmenestä haastattelusta, jotka on toteutettu joulu - helmikuussa joko kasvotusten, puhelimitse tai Skypen välityksellä. Haastatteluaineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin keinoin niin, että tutkittavien ääni tulisi mahdollisimman hyvin kuuluviin. Analyysi-vaiheessa aineistoon on perehdytty syvällisesti tehden analyysin eteneminen näkyväksi. Haastatelluilla on ollut mahdollisuus kommentoida valmista analyysitekstiä. Tutkimuksen päätulokset osoittavat, että siviilipalvelukseen suunnataan monenlaisia polkuja pitkin mukana on niin käytännöllisiä kuin vakaumuksellisia syitä. Siviilipalvelukseen suuntaavat ovat heterogeeninen joukko, mikä näkyy muun muassa palvelukseen astuvien laajassa ikävuosien 18 ja 28 välille asettuvassa ikähaitarissa. Siviilipalvelukseen suuntaavia yhdistävänä tekijänä pidetään taiteellista harrastuneisuutta, ja tässä tutkimuksessa musiikki onkin haastateltavia yhdistävä tekijä. Päätöstä lähteä siviilipalvelukseen pohditaan lähinnä lähipiirin parissa - eniten kavereiden kanssa - ja joissakin kaveripiireissä siviilipalveluksen suorittamisesta on tullut normi. Siviilipalvelusta ja sen vaikutuksia sekä hyötyjä ei nähty vain yksilöllisinä tai Suomen rajojen sisälle rajoittuvina, vaan siviilipalveluksesta koettiin olevan hyötyä myös ulkomaille suunnattaessa. Siviilipalveluksen aikana ohjausta/apua oli haettu siviilipalveluksen suorittaneilta kavereilta sekä Siviilipalveluskeskuksen neuvontapuhelimesta. Vaikka haastatellut siviilipalveluksen suorittaneet eivät olleet hyödyntäneet Nuorisotakuun palveluverkostoja, koettiin neutraalille ohjaukselle siviili- ja varusmiespalveluksen valinnan välillä olevan tarvetta. Avainsanat Keywords asevelvollisuus, elämänkulku, laadullinen sisällönanalyysi, Nuorisotakuu, psykososiaalinen moratorio, siviilipalvelus, toimijuus

3 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND Tiedekunta Faculty Philosophical Faculty Osasto School Department of Education and Psychology, Career Counselling Tekijät Author Hanna Kaisa Miriam Röpelinen Työn nimi Title MATURATION RITES AND THE MYTHS OF MANLINESS Non-military service pathways and the significances given to the non-military service by those who have undergone non-military service Pääaine Main subject Työn laji Level Päivämäärä Date Sivumäärä Number of pages Master`s thesis x Career counselling Minor thesis Bachelor`s thesis Intermediate thesis attachments Tiivistelmä Abstract The aim of the study is to describe the experiences of people who undergone non-military service in 2013 or after. How did they end up in non-military service, what significance they give to non-military service and what has been the role of counselling during that time? To understand the subject of the research non-military service the study describes the Finnish conscription system, the structure of the non-military service and orienting to non-military service based on earlier research. Counselling during the non-military service is studied in this research trough the Youth Guarantee system and the organizations which work for it.the theoretical framework includes the life course in the perspective of transitions and agency and Erik H. Erikson`s psychosocial moratorium. The study consists of ten interviews that were conducted from December to February face to face, by phone or by Skype. The research material was analysed by using the qualitative content analysis, so that the voices of the participants could be heard as well as possible. The research material was carefully read and analysed, and the progress of the analysis described to make it visible. The participants had the possibility to comment the analysis. The research shows that there are many pathways to end up in non-military service practical reasons as well as conviction. The people going to non-military service are a heterogeneous group. This can be seen for example in the vast age range of the people, ranging from age 18 to 28. Art is one of the common factors between the people going to non-military service. In this study, the participants share an interest in music. The decision to go to non-military service is mainly considered with parents and friends. In some groups of friends, choosing non-military service has become a standard. The effect and the benefits of non-military service were not only seen as individual or something that is limited inside the Finnish borders, but also something that could be useful abroad. During non-military service, counseling/help was searched from friends who had already undergone non-military service and from the Non-Military Service Center s consultation phone. Even though the participants had not used the Youth Guarantee system s services, they felt that there is a need for neutral counselling when choosing between military and non-military service. Avainsanat Keywords conscription, life course transition, qualitative content analysis, the Youth Gurantee system, psychosocial moratorium, non-military service, agency

4 Sisällys 1 JOHDANTO MAANPUOLUSTUS JA ASEVELVOLLISUUS KANSALAISVELVOLLISUUTENA Asevelvollisuus ja siviilipalvelus Euroopassa Siviilipalvelus osana suomalaista asevelvollisuusjärjestelmää Siviilipalvelukseen hakeutuminen Siviilipalvelukseen suuntautuminen aikaisemman tutkimuksen valossa NUORISOTAKUU JA SEN RAAMIT SIVIILI- JA VARUSMIESPALVELUKSEN AIKAISELLE OHJAUKSELLE Mikä on Nuorisotakuu? Aikalisä-toimintamalli osana nuorisotakuun ohjausjärjestelmää Toimintamalli kutsunnoissa Toimintamalli siviili- ja varusmiespalveluksen keskeytyessä TE-palvelut ja niiden rooli nuorisotakuussa Nuorisotakuu ja varusmiespalvelus Nuorisotakuu siviilipalveluksen aikana TOIMIJUUS, ELÄMÄNKULUN SIIRTYMÄT JA PSYKOSOSIAALINEN MORATORIO Toimijuus Toimijuus osana elämänkulkua Yhteiskunnalliset rakenteet yksilöllisen elämänkulun kehystäjinä Yksilön kehitystehtävät ja siirtymät Siviilipalvelus aikaa pohdinnalle LAADUKASTA JA LAADULLISTA TUTKIMUSTA Tutkimuksen olennaisimmat seikat Aineiston keruu Analyysimenetelmän hahmottelua Uuden luomisen vaihe Eettisyys MONENLAISET POLUT JOHTAVAT SIVIILIPALVELUKSEEN Siviilipalvelukseen kolmea reittiä pitkin Musiikkiharrastuksia, opintoja ja omaa-aikaa Välivuosimeiningillä Näyttää hyvältä myös ulkomailla Ohjausta ja vertaistukea... 60

5 6.2.1 Kavereiden neuvoja ja itseohjautuvuutta Sivarin oikeuksia ja jatko-opintoja En mä tiiä, et onks siellä ees semmosta ohjausta YHTEENVETO POHDINTA LÄHTEET: LIITE LIITE LIITE LIITE 4....

6 1 1 JOHDANTO Kristian siviilipalvelusmiehenä -romaanissa Kristian lähtee tapaamaan puolustusministeriä päästäkseen siviilipalvelukseen. Jotta puolustusministeri näkisi hänen olevan mies, vaikka siviilipalvelukseen hakeutuukin, suitsuttaa hän itselleen miehisen tuoksun Eau de Cologne hajuvedellä. Siviilipalvelukseen hakeutuminen ei olekaan niin yksinkertaista. Vakuuttaa täytyy matkanvarrella niin puolustusministeri kuin vakaumuksentutkintalautakuntakin, omasta isästä puhumattakaan. Lautakunta kyselee muun muassa vakaumuksellisia perusteita ja sitä, kuinka Kristian siviilipalvelusmies, omaa äitiään ja maataan sodan syttyessä puolustaisi kaulimella tietenkin. (Vuorinen 2009.) Käsitys armeijan käyneestä tosimiehestä elää yhä vahvasti suomalaisessa yhteiskunnassa (Hoikkala 2009, 161). Enää siviilipalvelukseen hakeutuvan ei tarvitse vastailla lautakunnan edessä kysymyksiin ja perustella vakaumustaan, vaan hakeutuminen onnistuu hakulomakkeen täyttämisellä. Tosin oma vakaumus tulee vakuuttaa omalla allekirjoituksella, erottelematta onko syy uskonnollinen vai eettinen (Kallunki 2015, 29). Siviilipalvelus kun yhä on asevelvollisuuden suorittamisen vaihtoehto aseettoman ja aseellisen varusmiespalveluksen rinnalla niille, joita vakaumukselliset syyt estävät suorittamasta asepalvelusta. Suomen puolustus on nojannut tukevasti yleiseen asevelvollisuuteen, vaikka poliittisella kentällä kaikki puolueet eivät nykyistä mallia innolla tuekaan (MTS 2013, 5) ja järjestelmän epätasa-arvoon vedoten on kyseenalaistettu koko asevelvollisuusjärjestelmä. Mediassa on aika-ajoin käyty keskustelua kansalaispalvelusta, joka koskisi kaikkia Suomen kansalaisia ja suoritettaisiin joko

7 2 varusmies- tai yhteiskuntapalveluna. Se pitäisi sisällään siviilipalveluksen peruskoulutusjakson kaltaisen kansalaisosaamiskoulutuksen yhteiskunnalle hyödyllisine opetuksineen, kuten oppitunteja ympäristön- ja kulttuuriomaisuuden suojelusta ja ensiavusta (Kansalaispalvelu 2016). Siviilipalvelustyöryhmä on puolestaan pohtinut siviilipalveluksen avaamista myös naisille (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011). Suomalaisten asevelvollisuuden osallistumisaste ja yleinen maanpuolustustahto ovat verrattain korkeita (Puolustusministeriö 2010, 22, 30). Niitä pitää yllä niin maamme geopoliittinen asema kuin historiakin (Kallunki 2014, 95), ja varusmiespalveluksen valinnassa vanhempien, isovanhempien ja suvun perinteet ovat vaikuttimina keskeisiä (Myllyniemi 2010, 45). Itsenäisyyden puolustaminen asein on kuitenkin eri asia kuin into osallistua maanpuolustustyöhön vapaehtoisesti (Salasuo 2009, 193). Siinä missä 1900-luvun koulun pyrkimyksenä oli integroida oppilaat kansallishenkiseen arvomaailmaan ja unelmaan isänmaasta, on siirrytty kohti yksilöllisen kansalaisidentiteetin rakentamista (Kauppila 2002, 8, 13). Yhteisöllisyyden heikkeneminen, yksilöllisyyden korostuminen, globalisaatio, kansallisten juurien hälveneminen sekä sotien kokemusten ja tuntemusten häviäminen rauhan ajan seurauksena voivat tulevaisuudessa heikentää myös yleistä maanpuolustustahtoa (Puolustusministeriö 2010, 22; Hoikkala, Ojajärvi & Tahvanainen 2014). Yhtenä merkkinä sotilaallisen maanpuolustustahdon heikentymisestä voitaneen pitää reservinkieltäytyjien määrän parin vuoden sisällä tapahtunutta huimaa kasvua ja kielteistä suhtautumista kertausharjoituksiin. Esimerkiksi vuonna 2015 täydennyspalvelukseen, reservinkieltäytyjille järjestettävään siviilipalveluskoulutukseen, hakeutui 985 henkilöä, kun vuonna 2012 hakemuksia oli tullut 122 kappaletta (Eroa-armeijasta.fi 2017). Täydennyspalveluksen suosio on ylittänyt jopa Lapinjärvellä sijaitsevan siviilipalveluskeskuksen kantorajat, joten varusmiespalveluksen jälkeen siviilipalvelukseen hakeutuville tarkoitettuja koulutuksia järjestetään tästä vuodesta alkaen myös Kuopiossa ja ehkäpä tulevaisuudessa myös Porissa (Malinen 2017; Manninen 2017). Täydennyspalvelukseen hakeutuvien määrän kasvua on perusteltu muun muassa maailmanpoliittisella tilanteella, kuten vuonna 2014 kärjistyneellä Ukrainan kriisillä, reserviläiskirjeillä, joissa armeijan käyneille kerrottiin mahdollinen sodanajan palveluspaikka, yksilöiden vakaumusten muutoksella sekä reservinkieltäytymisen viimeaikaisella runsaalla näkyvyydellä mediassa (kts. Malinen 2017; Nykänen 2017). Kaikki eivät ole suhtautuneet täydennyspalvelukseen hakeutuvien kasvaneeseen määrään positiivisesti. Kärkkäitä lausuntoja reservinkarkureista ovat antaneet niin puolustusvoimien edustajat kuin itse puolustusministeri. Puolustusministeri Jussi Niinistö muun

8 3 muassa epäili täydennyspalvelukseen vaihtavien jauhojen puhtautta ja sanoi reservinkieltäytyjien nakertavan asevelvollisuuteen perustuvan puolustusjärjestelmän uskottavuutta (Palojärvi 2017). Eroa-armeijasta.fi puolestaan markkinoi ikään kuin vastaiskuna täydennyspalvelusta valtion tarjoamana viiden päivän lepolomana, jossa lomapakettiin kuuluvat niin matkat, majoitukset kuin ruuatkin (esim. Antimilitaristi 2016a, 28). Yhdenvertaisuusperiaatteen vuoksi kertausharjoituksiin ja täydennyspalvelukseen osallistumisesta on maksettava sama päiväraha ja palkka (Antimilitaristi 2016c, 4). Eroa-armeijasta.fi -täydennyspalveluksen kaltaista kampanjaa ei ole siviilipalveluksesta tehty. Sivareiden asiaa ajavan aseistakieltäytyjäliiton (AKL) mukaan yksi syy siihen, että suurin osa siviilipalvelukseen astuvista aloittaa ensin asepalveluksessa, on yksinkertaisesti ihmisten heikko tietämys aseistakieltäytymisestä ja siviilipalveluksesta. Esimerkiksi kutsunnoissa siviilipalvelusta käsitellään yleensä yhden dian verran. Siviilipalvelustietämystä lisätäkseen AKL on järjestänyt vuosien ajan kutsuntojen yhteydessä kampanjoita, joissa se mainostaa armeijan käymisen vaihtoehtoja muun muassa lentolehtisiä jakamalla ja tekemällä erilaisia teatraalisia tempauksia, kuten tulevien sukupolvien puolesta itkeminen. (Antimilitaristi 2016c, 6; Savolainen 2016, 17; Raninen 2013.) Vähäinen tietämykseni siviilipalveluksesta oli yksi alkuperäisistä motiiveistani lähteä tutustumaan aiheeseen ja tarkastelemaan siviilipalvelusta. Tehdessäni kandidaatin tutkielmaa Se kolmas vaihtoehto Siviilipalvelus asevelvollisuuden suorittamisen tapana se, että suurin osa siviilipalveluksen suorittavista aloittaa ensin asepalveluksessa, sai minut pohtimaan niin asevelvollisuutta edeltävää kuin palveluksenaikaistakin ohjausta. Miten asevelvollisuus ja siviilipalvelus sen suorittamisen tapana on otettu esille peruskoulussa ja toisella asteella? Onko palvelusmuotojen valintaa pohdiskelevalle tarjolla tukea ja millaista on siviilipalveluksen aikainen ohjaus? Esimerkiksi lukion opetussuunnitelman perusteissa 2015 ei ole lainkaan mainintaa siviili- tai asepalveluksesta, mutta opinto-ohjauksen kohdalla ilmaistaan opiskelijan oikeus keskusteluun tulevaisuudestaan opinto-ohjaajan kanssa. Henkilökohtaisessa ohjauksessa opiskelijan tulee voida keskustella lukio-opintoihinsa, urasuunnitteluunsa, jatkokoulutusvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. (Opetushallitus 2015, 218.) Yhteiskuntaopin pakollisella kurssilla puolestaan käydään läpi oikeusvaltiota ja sisäistä turvallisuutta, johon kansalaisten perusoikeudet ja velvollisuudet sisältyvät (emt., 2015, 178). Näin ollen voisi olettaa, että asevelvollisuus otettaisiin puheeksi myös toisen asteen koulutuksessa.

9 4 Etsiessään tietoa siviilipalveluksen aikaisesta ohjauksesta huomaa nopeasti siviilipalveluksen olevan asepalveluksen varjossa. Yhteiskunnallinen instituutio puolustusvoimat jota myös Suomen parhaaksi kuntokouluksi tituleerataan, määrittelee nuorisotakuun ohella pitkälti siviilipalveluksen aikaisen ohjauksen toteutusta (Nuorisotakuu 2013, 16-17). Puolustusvoimat pitää huolen nuorten miesten asevelvollisuudesta tiedottamisesta viimeistään kutsuntojen yhteydessä. Varusmiehiä kehotetaan jatkoopintopaikan hankkimiseen ennen palvelukseen astumista, sillä palveluksen aikana on hankala valmistautua pääsykokeisiin. Korkeakoulusta valmistuminen viivästyykin viidesosalla varusmiespalveluksen suorittajista enemmän kuin palveluksen keston verran. Kehotuksella hankkia jatko-opintopaikka pyritään siihen, että siirtymä varusmiespalveluksesta siviiliin sujuisi mahdollisimman helposti. (Simola 2007, 4, 12; Varusmies 2017, 17, 37.) Erityisiä ongelmia, joita varusmiespalvelus opintoihin nähden aiheuttaa, ovat opinto-ohjauksen puute, taloudellisen tilanteen heikentyminen sekä käskytyskulttuurin aikana menetetyn omatoimisen opiskeluotteen uudelleen etsiminen (Laaksonen 2004, 31-37). Asevelvollisuuden jälkeistä siirtymävaihetta on siis pohdittu ainakin varusmiespalveluksen osalta, ja nuorisotakuun mukana palveluksen jälkeiseen aikaan valmistautumisen ohjaus on tullut myös osaksi siviilipalvelusta. Nuorisotakuun tavoitteena on muun muassa varusmies- ja siviilipalveluksen aikaisen opinto- ja työuraneuvonnan kehittäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen. (Nuorisotakuu 2013, 16.) Ohjauspalveluiden järjestämisessä hyödynnetään aktiivisesti Aikalisätoimintamallia, jonka periaatteissa korostuu palveluksen keskeyttäneiden ohjaus. Toimintamallia koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (Puolustusministeriö 2013.) Siviili- ja varusmiespalveluksen aikaisessa ohjauksessa tulevat esille ohjauksen monet toimintaympäristöt. Ohjauksellisia interventioita, kuten neuvontaa, ohjauskeskusteluja ja ohjauksen verkkosovelluksia toteutetaan osana laajempaa ohjauksellisten toimijoiden yhteistyötä. (Nummenmaa 2004, 114; Onnismaa 2007, ) Varusmiespalveluksen aikana ohjausta siviiliasioihin voi saada myös sosiaalikuraattorilta. Siviilipalveluksessa olevien kannalta asia on hieman haasteellisempi, sillä työpalvelusaikana heidän terveydenhuollostaan vastaa työpalveluspaikka ja vapaa-ajalla oman kunnan terveys- ja sosiaalipalvelut. Siviilipalveluksen järjestämistä koskevassa ohjeessa on lyhyt maininta työpalveluksen aikaisesta ohjauksesta sekä varusmiespalveluksen kaltaisesta sosiaalikuraattorista. Palvelukseen liittyvissä oikeusasioissa ja sosiaaliturvaa koskevissa

10 5 asioissa siviilipalvelusvelvollisella on oikeus saada asiantuntevaa apua siviilipalveluskeskuksen kuraattorilta. (Työ - ja elinkeinoministeriö 2014, 6, 28). Tässä pro gradu -tutkielmassa perehdytään siviilipalvelukseen ohjauksen kautta. Tarkastelen siviilipalveluksen vuonna 2013 tai sen jälkeen suorittaneiden kokemusten kautta siviilipalvelukseen ohjautumista ja siviilipalveluksen aikaista ohjausta. Miten siviilipalvelukseen päädytään? Millaisia merkityksiä siviilipalvelukselle annetaan sekä millaisen roolin ohjaus siviilipalveluspolulla saa? Tutkielma etenee kontekstin kuvauksesta teoriaosuuteen, minkä jälkeen tarkastellaan tutkimuksen teon vaiheita sekä tutkimuksen antia. Tutkielman toinen luku tarkastelee siviilipalveluksen roolia osana asevelvollisuusjärjestelmää niin Suomessa kuin Euroopassa ja kuvaa siviilipalvelukseen suuntautumista ennustavia tekijöitä sekä siviilipalvelukseen hakeutumista pitkälti aikaisempien siviilipalveluksesta tehtyjen tutkimusten valossa. Kolmas luku antaa katsauksen nuorisotakuusta siviilipalveluksen aikaisen ohjauksen raamina. Avaten ohjauksen eri toimintaympäristöjen, kuten Aikalisä-toimintamallin ja TEpalveluiden, ohjauspalveluita, joita niin siviilipalvelusvelvollisella kuin varusmiehelläkin on oikeus hyödyntää. Teoriaosuudessa Toimijuus, elämänkulun siirtymät ja psykososiaalinen moratorio kuvataan tutkimuksen teoriaperustaa peilaten siviilipalvelusta osana yksilön elämänkulkua. Viidennessä luvussa keskitytään tutkimuksen etenemisen kuvaukseen aina haastattelevien etsinnästä aineiston analyysin rakentamiseen sekä tutkimuksen eettiseen punnintaan. Tutkielman aineisto on kerätty kymmenellä teemahaastattelulla jouluhelmikuussa Aineisto on analysoitu aineistolähtöisesti sisällönanalyysin keinoin, jotta tutkittavien oma ääni tulisi mahdollisimman hyvin kuuluville. Tutkimuksen kuvauksen jälkeen vuorossa on tutkimuksen keskeisimpien tutkimustulosten esittely ja tulosten yhteenveto. Tutkielma päättyy pohdintaan, jossa reflektoin tutkimusmenetelmävalintani onnistuvuutta ja tutkimuksen kulkua sekä avaan ajatuksia, joita tutkimustulokset minussa herättivät.

11 6 2 MAANPUOLUSTUS JA ASEVELVOLLISUUS KANSALAISVELVOLLISUUTENA Suomen perustuslaissa (PL 199/731) on säädetty jokaista suomalaista koskevasta maanpuolustusvelvollisuudesta. Jokaisen suomalaisen tulee siis osallistua maan puolustamiseen tai siinä avustamiseen. Maanpuolustuksen vankkana ytimenä Suomessa on yleinen asevelvollisuusjärjestelmä ja asevelvollisuuslain (AsevL 1438/2007) mukaista aseellista tai aseetonta palvelusta puolustusvoimissa pidetään maanpuolustusvelvollisuuden ensisijaisena täyttämisen keinona. Maanpuolustusvelvollisuus ei katso ikää, sukupuolta tai uskonnollista vakaumusta. Asevelvollisuus koskee vuotiaita suomalaisia miehiä pois lukien Jehovan todistajat, ahvenanmaalaiset ja terveydellisistä syistä vapautetut (Asetus vapauttamisesta asevelvollisuudesta eräissä tapauksissa 635/1968). Asevelvollisuudesta on säädetty asevelvollisuuslaissa ja sillä tarkoitetaan varusmiespalveluksen lisäksi velvollisuutta osallistua kertausharjoituksiin palveluksen jälkeen, ylimääräiseen palvelukseen, liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen sekä velvollisuutta osallistua kutsunta- ja palveluskelpoisuustarkastuksiin. (AsevL 1438/2007, 2.2.) Terveydentilaltaan sotilaalliseen palvelukseen kelpoiset vuotiaat naiset, joilla on Suomen kansalaisuus, voivat suorittaa asepalveluksen vapaaehtoisesti (Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta 194/2005, 1 ). Asevelvollisuuslaki koskee palveluksen suorittaneita naisia miesten tavoin siihen saakka, kunnes täyttävät 60 vuotta (Varusmies 2017, 13).

12 7 Asevelvollisuudella pyritään turvaamaan Suomen sotilaallinen puolustus. Varusmiespalveluksen tarkoitus onkin tuottaa puolustusvoimien sodan ajan joukkoihin hyvän osaamisen ja suorituskyvyn omaavaa henkilöstöä. Suomen puolustamiseen tuotetuilla kyvyillä osallistutaan myös kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaa ja tuetaan muita Suomen viranomaisia. (AsevL 1438/2007, 36 ; Puolustusministeriö 2010, 17; Varusmies 2017, ) Asevelvollinen, joka oman vakaumuksensa johdosta estyy osallistumasta sotilaalliseen maanpuolustukseen, määrätään siviilipalvelukseen (Siviilipalveluslaki 1446/2007, 1.2 ). Vapaaehtoista asepalvelusta suorittava nainen suorittaa siviilipalveluksen keskeyttäessään asepalveluksen 45 palvelusvuorokauden jälkeen (Laki naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta 194/1995). Suurin osa asevelvollisista valitsee palvelusmuodokseen varusmiespalveluksen ja vuosittain noin miestä aloittaa varusmiespalveluksessa (Maanpuolustuskorkeakoulu 2013; Virtanen 2011). Vuonna vuotta täyttäneiden ikäluokasta noin 80 prosenttia oli suorittanut varusmiespalveluksen (Puolustusvoimat 2013, 41). Findikaattorin (2016) varusmiespalvelukseen ja kertausharjoituksiin osallistuneiden tilastosta voi havaita varusmiespalvelukseen astuneiden määrän olleen loivassa laskussa 2000-luvun alkupuolelta saakka. Tämä ei kuitenkaan ole kasvattanut siviilipalvelukseen astuvien määrää, sillä varusmiespalvelukseen astuvien joukon pieneneminen selittyy osittain tiukentuneilla ennakko- ja kutsuntalääkärintarkastuksilla sekä ikäluokan pienenemisellä. (Findikaattori 2016.) Tässä luvussa tarkastellaan ensin siviilipalvelusta Euroopassa, jonka jälkeen keskitytään siviilipalvelukseen osana suomalaista asevelvollisuusjärjestelmää kuvaten siviilipalvelukseen hakeutumista sekä siviilipalvelukseen suuntautumista ennustavia tekijöitä aikaisempien siviilipalvelusta käsittelevien tutkimusten valossa. 2.1 Asevelvollisuus ja siviilipalvelus Euroopassa Euroopassa monet maat ovat luopuneet yleisestä, usein vain miehiä koskevasta, asevelvollisuudesta luvulla asevelvollisuus lakkautettiin 20 valtiossa ja pakollinen asevelvollisuus on enää käytössä Kyproksella, Kreikassa, Itävallassa, Moldovassa, Norjassa, Sveitsissä, Tanskassa, Turkissa, Ukrainassa, Valko-Venäjällä, Venäjällä, Virossa ja meillä Suomessa. (Pykälä 2011, 2.) Norja teki asevelvollisuuden lakkautusten rinnalla

13 8 poikkeuksellisen ratkaisun päätyessään sukupuolineutraaliin palvelukseen, minkä seurauksena kaikki 19-vuotiaat osallistuvat kutsuntoihin ja heistä palvelusta suorittamaan valitaan puolustusvoimien toimesta joka kuudes (Muilu 2016). Viime aikoina on uutisoitu myös siitä, kuinka Ruotsi olisi palauttamassa asevelvollisuusjärjestelmää (MTV 2017). Syksyllä 2016 Antimilitaristilehdessä kuitenkin kritisoitiin uutisointia väärän kuvan antavana. Sillä esimerkiksi Ruotsiin kaavailtu asevelvollisuus ei olisi Suomen mallin kaltainen, vaan vapaaehtoiseen ja valikoivaan asepalvelukseen perustuva, jossa siviilipalvelukseen ei ketään pakoteta. Arviolta vain noin kolme prosenttia Ruotsin miesikäluokasta tulisi asepalveluksen suorittamaan. (Hermaja 2016a, 8.) Useimmissa asevelvollisuuden omaavissa Euroopan maissa palveluksen voi suorittaa aseettomana ja lähes kaikkialla siviilipalvelus on vaihtoehto. Suomen kaltainen koko miesikäluokkaa koskeva yleinen asevelvollisuus on käytössä enää Kyproksella ja Turkissa. Näin ollen valikoituneemman varusmiespalveluksen seurauksena yhä harvempi suorittaa myöskään siviilipalvelusta. Esimerkiksi Virossa varusmiespalveluksen voi välttää suorittamalla korkeakouluopintoja ja Sveitsissä maksamalla siviilipalveluksen sijaan veroja. (Pykälä 2011, 2, 10, 14.) Euroopan maissa, joissa siviilipalvelus on asepalveluksen vaihtoehtona, kestää siviilipalvelus Tanskaa lukuun ottamatta pidempään kuin asepalvelus (Pykälä 2011, 5). Esimerkiksi Venäjällä, jossa vuosittain noin prosentti kutsuntoihin määrättävistä miehestä suorittaa siviilipalveluksen, tulee hakemus palvelukseen jättää puoli vuotta ennen keväisin ja syksyisin järjestettäviä kutsuntoja, minkä jälkeen vakaumuksentutkintalautakunta päättää, hyväksytäänkö hakemus. Hakemusprosessin jälkeen varsinainen siviilipalvelus kestää lähes kaksi vuotta ja se on suoritettava valtion tai aluehallinnon yksiköissä. (Hermaja 2016b, 21.) Palveluksen keston lisäksi on yhä maita, joissa siviilipalveluksen suorittavat asettuvat eri asemaan asepalveluksen suorittaneiden rinnalla muun muassa tiettyjä työ- ja opiskelupaikkoja haettaessa. Esimerkiksi Luxemburgissa armeijan käyminen on ehtona posteljooniksi pääsemiseksi (Pykälä 2011) ja Suomessa rajavartijaksi ei voi kouluttautua, mikäli aseellinen varusmiespalvelus on suorittamatta (Rajavartijalaitos 2017). Joissakin korkeakouluissa armeijassa saadut johtamisen opinnot voidaan muuttaa opintopisteiksi (esim. Jyväskylän yliopisto). Ammattikorkeakouluista Suomessa vuonna 2006 kaksi kolmesta luki opintoihin hyväksi myös miehistökoulutuksessa hankittua osaamista (Simola 2007, 7).

14 9 Asevelvollisuudesta on siis siirrytty Euroopassa kohti ulkomailla tehtävää sotilaallista kriisinhallintaa hoitavaa ammattiarmeijaa tai vapaaehtoista asevelvollisuutta (Pykälä 2010, 23). Asevelvollisuuden lakatessa tarve myös siviilipalvelukselle lakkaa. Siviilipalveluksen yleishyödyllinen merkitys on kuitenkin tunnustettu ja esimerkiksi Saksassa, jossa siviilipalvelusvelvolliset ovat olleet hyvä apuvoima muun muassa hoitotyössä, kansalaisia on yritetty houkutella siviilipalveluksen lakattua siviilipalveluksen kaltaiseen työpalvelukseen. (Rönkkö 2011.) 2.2 Siviilipalvelus osana suomalaista asevelvollisuusjärjestelmää Varusmiespalveluksen tarkoitus on kouluttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin (AsevL 1438/2007, 36 ). Asevelvollisuuden voi suorittaa puolustusvoimissa joko aseellisena tai aseettomana palveluksena tai sotilaallisesta maanpuolustuksesta erillisenä siviilipalveluksena. Varusmiespalveluksen rooli enemmistön valintana ja asevelvollisuus miesten kansalaisvelvollisuutena leimaavat asepalveluksen rinnalla olevia vaihtoehtoja poikkeusratkaisuiksi (Kallunki 2014, 94). Siviilipalveluksen tarkoitus on toimia vakaumuksen huomioivana maanpuolustusvelvollisuuden täyttämisen muotona vakaumuksellisille aseistakieltäytyjille uskonnon ja omantunnon vapautta kunnioittaen. (Kallunki 2015, 9.) Poikkeusoloissa siviilipalveluksen suorittaneita koskee yleinen työvelvollisuus, jossa työtä on tehtävä kriisin helpottamiseksi ja oikeusjärjestyksen ylläpitämiseksi (Valmiuslaki 1552/2011). Siviilipalvelusvelvollisten palveluksen määräämisestä, koulutuksesta ja valvomisesta vastaa Lapinjärvellä toimiva siviilipalveluskeskus, joka toimii TE-toimistojen sekä ELY-keskusten Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen erillisyksikkönä (Valtioneuvosto 2015, 6; Työja elinkeinoministeriö 2015, esipuhe). Siviilipalvelukseen otetaan vuosittain 12 erää, joista kahdessa on opetuskielenä ruotsi (Siviilipalveluskeskus 2017a). Kestoltaan siviilipalvelus on pisimmän varusmiespalveluksen mittainen eli 347 vuorokautta, mikä on yksi varusmies- ja siviilipalvelusjärjestelmien rakenteellisista eroista. Varusmiespalvelus voi kestää 165, 255 tai 347 vuorokautta riippuen tehtävistä, joihin asevelvollinen koulutetaan (Varusmies 2017). Siviilipalvelusvelvollisista jokainen suorittaa palvelusta yhtä kauan kuin neljä kymmenestä

15 10 varusmiespalveluksessa (Kallunki 2014, 96). Tätä voidaan pitää yhtenä syynä siihen, miksi siviilipalvelus ei ole kasvattanut suosiotaan. Siviilipalvelus koostuu neljän viikon koulutusjaksosta sekä noin 10,5 kuukauden kestoisesta työpalveluksesta, joiden lisäksi siviilipalvelukseen katsotaan kuuluvan myös täydennyspalvelus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus (Siviilipalveluskeskus 2017i). Lapinjärvellä suoritettavan peruskoulutusjakson tarkoitus on tukea siviilipalvelusvelvollisten yleisiä kansalaisvalmiuksia ja edistää työpalveluksen suorittamista ikään kuin yleishyödyllisen tietopaketin lailla. Kaikki siviilipalvelusvelvolliset osallistuvat koulutusjakson aikana siviilipalveluksen perusasioiden opetukseen sekä liikunnan, terveyskasvatuksen, ensiavun, aseistakieltäytyjien historian ja suvaitsevaisuuden oppitunneille. Peruskoulutusjakso valmentaa siviilipalvelusvelvollisia muun muassa pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011, ) Varusmiehiltä odotettavaa sopeutumista kollektiivisuuteen sekä fyysiseen ja psyykkiseen rasitukseen ei siviilipalveluksen peruskoulutusjaksolla edellytetä. (Kallunki 2014, 96.) Peruskoulujaksolle siviilipalvelusvelvollinen voi valita suuntautumisensa neljästä vaihtoehdosta: Ympäristö- ja yhteiskunta; Palo-, pelastus- ja väestönsuojelu; Kansalaisvalmiudet ja Väkivallan ennaltaehkäisy. (Siviilipalveluskeskus 2017d.) Peruskoulutusjakson suuntautumisvaihtoehdot on avattu tarkemmin liitteessä 1. Peruskoulutusjakson jälkeen velvolliset suuntaavat yhteiskunnalle yleishyödylliseen työpalvelukseen. Työpalveluspaikkana voi toimia esimerkiksi jokin valtion liikelaitos, kunnan viranomainen, julkisoikeudellinen laitos tai yhdistys, uskonnollinen yhdyskunta tai yksityinen yhdistys, joka harjoittaa yleishyödyllistä toimintaa. Voittoa tavoitteleva yritys ei siis sovellu siviilipalveluspaikaksi. Työpalvelusta ei saa myöskään suorittaa omassa työpaikassaan eikä sillä saa edistää opintopisteiden kertymistä. (Siviilipalveluskeskus 2017j, 2017k; Työ- ja elinkeinoministeriö 2015, 23.) Työpalveluksen aikana viikon työvelvollisuus on siviilipalvelusmiehillä tuntia (Siviilipalveluskeskus 2017e). Työpalveluspaikka haetaan ensisijaisesti itse jo ennen peruskoulutusjaksoa, ja palveluspaikan on oltava siviilipalveluskeskuksen hyväksymä. Mikäli palveluspaikkaa ei löydä ennen koulutusjaksoa tai sen aikana voidaan siviilipalvelus suorittaa osittain tai kokonaan palveluskeskuksessa. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011, 30.) Vuoteen 2014 saakka legioonalaisiksi kutsutut Lapinjärven koulutuskeskuksessa työvelvollisuutensa suorittavat palvelivat Siviilipalveluskeskuksessa muun muassa keittiö-, siivous- ja päivystystehtävissä (Hermaja 2014, 18; Työ- ja elinkeinoministeriö 2011, 30). Vuosittain siviilipalvelusvelvollisista

16 11 työpalvelustaan Siviilipalveluskeskuksella suoritti noin 270, joista koko työpalveluksen ajan Lapinjärvellä palveli noin 40 (HE 140/2007). Siviilipalvelusvelvolliset voivat yhä hakea palveluspaikkaa myös Siviilipalvelus-keskukselta, jonne sitoumuslomakkeella intensiivijaksolaisiksi otetaan vuosittain noin 20 henkilöä. Ensisijaisesti palveluspaikka pyritään kuitenkin löytämään ottamalla henkilökohtaista syylomaa omatoimiseen palveluspaikan hakemiseen tai osallistumalla siviilipalveluskeskuksen järjestämälle yhden tai kahden viikon mittaiselle työnhaun intensiivijaksolle (Eskola 2014; Reijonen 2014). Palvelustyötä kuvastaa siviililuonteisuus, myös poikkeusoloissa. Siviilipalvelusvelvollisten toivotaan suuntautuvan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen, ympäristönsuojelun sekä väestönsuojelun tehtäviin. Tämä näkyy esimerkiksi merkittävimpien siviilipalveluspaikkojen listassa, johon mahtuu muun muassa Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Oulun ja Tampereen yliopistolliset sairaalat sekä Pohjois- Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Merkittävällä siviilipalveluspaikalla tarkoitetaan työpalveluspaikkoja, joissa työskentelee yhtä aikaa yli 10 siviilipalvelusvelvollista. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011, ) Siviilipalveluksen alkaessa siviilipalvelusvelvolliset saavat siviilipalvelustodistuksen palveluksen aikaiseksi henkilötodistukseksi muun muassa varusmiesalennuksia varten. Siviilipalvelusvelvollinen on oikeutettu päivärahaan palveluksen keston mukaisesti siinä missä varusmieskin. Lisäksi palveluspaikka vastaa siviilipalvelusvelvollisen työpalveluksen aikaisesta ylläpidosta, johon luetaan päivärahan ohella terveydenhuolto, ruokailu, majoitus sekä mahdolliset työ- ja komennusmatkakustannukset ja erityisvaatetus, jos palvelustehtävät sitä edellyttävät. (Valtionneuvosto 2017, 18, 23.) Palveluksen päätyttyä tuo todistus toimii todisteena suoritetusta palveluksesta. Palveluksen päättyessä palvelusvelvollisen on vahvistettava allekirjoituksellaan ilmoitus terveydentilastaan ja tarvittaessa palvelusvelvolliselle voidaan tehdä kotiuttamistarkastus. (Valtioneuvosto 2017, 37.) Kun palvelusvelvollisuus on suoritettu loppuun, kotiuttaa siviilipalveluspaikka velvollisen. Vaikka palvelusta olisi vielä jäljellä, tulee 30 vuotta täyttäneet siviilipalvelusvelvolliset kotiuttaa vuoden viimeisenä päivänä, sillä velvollisuus suorittaa siviilipalvelus päättyy vuoden lopussa, jolloin palvelusvelvollinen on täyttänyt 30. Kotiuttamisesta tehdään merkintä sähköiseen siviilipalvelusrekisteriin. (Valtioneuvosto 2017, 40.) Palveluksen päätyttyä siviilipalvelusvelvolliset siirtyvät siviilivarantoon (vrt. reservi) siihen saakka, kunnes täyttävät 50 vuotta (Siviilipalveluslaki 1446/2007, 2 ).

17 Siviilipalvelukseen hakeutuminen Kutsunnat Kutsuntojen jälkeen, mutta ennen asepalvelusta Asepalvelus Reservi Siviilipalvelus KUVIO 1. Reitit siviilipalvelukseen. Siviilipalvelukseen voi hakeutua neljää reittiä: kutsunnoista; kutsuntojen jälkeen palveluksen lykkäämisen myötä; asepalveluksesta sekä reservistä (kuvio 1). Siinä missä varusmiespalveluksesta voi siirtyä siviilipalvelukseen, on siviilipalveluksesta siirtyminen varusmiespalvelukseen mahdotonta (Siviilipalveluslaki 1446/2007, ). Kerran kun on siviilipalvelukseen astunut, ei asepalvelukseen voi enää vaihtaa. Reilu kymmenen vuotta sitten miesikäluokan siviilipalveluksen valinneiden seitsemästä prosentista viisi valitsi siviilipalveluksen kutsunnoissa ja kaksi prosenttia varusmiespalveluksen aikana. Nyt siviilipalvelukseen astumispäätös tehdään enenevissä määrin vasta varusmiespalvelukseen astumisen jälkeen. (Myllyniemi 2010, 46.) Suurin osa siviilipalvelukseen vaihtavista tekee päätöksensä ensimmäisen varusmiespalveluskuukauden aikana. Varusmiespalveluksesta siviilipalvelukseen vaihtavat ovat kuitenkin vain vajaan viiden prosentin vähemmistö varusmiespalveluksen keskeyttäjistä (Puolustusvoimat 2013, 41). Ennen siviilipalveluksen alkua palvelusmuodonvalinnan voi tehdä myös toisin päin. Vuonna prosenttia siviilipalvelukseen hakeutuneista vaihtoi asepalvelukseen. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2011, ) Siviilipalveluslaissa säädetään siviilipalveluksen palveluskelpoisuudesta ja terveydentilan arvioinnissa ja palveluskelpoisuuden määrittelyssä on pyrittävä

18 13 yhdenmukaiseen käytäntöön asevelvollisuuslain mukaista palvelusta suorittavien kanssa (Siviilipalveluslaki 1446/2007). Hallituksen esityksessä lain säätämiseksi korostetaan, että palveluskelpoisuuden yhdenmukaisuus on merkittävä erityisesti, kun päätetään palveluksesta vapauttamisesta eli siviilipalveluksen kohdalla silloin, kun siviilipalveluskeskus harkitsee velvollisen vapauttamista palveluskelpoisuuden puuttumisen vuoksi (HE 140/2007). Siviilipalvelukseen hakeutuminen tehdään työ- ja elinkeinoministeriön omalla siviilipalvelushakeutumislomakkeella, jossa hakija perustietojensa täyttämisen ohessa vakuuttaa --vakaumukseen perustuvien syiden estämästä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta (Työ- ja elinkeinoministeriö 2016). Vakaumuksiin perustuvaa erottelua on pyritty vähentämään hakeutumisprosessin muutoksilla, esimerkiksi luopumalla rauhanaikaisesta vakaumuksen tutkinnasta (Kallunki 2014, 96) ja vuoden 2008 jälkeen ei vakaumusta ole tarvinnut erotella eettiseksi tai uskonnolliseksi (Työ- ja elinkeinoministeriö 2015, 28). Siviilipalveluksen polkua nykyisenlaiseksi palvelusmuodoksi tarkastellaan yksityiskohtaisemmin liitteessä 2. Kun hakemus tehdään ennen siviilipalveluksen alkua, mutta kutsuntojen jälkeen tai asepalveluksen suoritettua, se jätetään siviilipalveluskeskukselle tai puolustusvoimien aluetoimistoon (Siviilipalveluskeskus 2017c). Siviilipalvelus alkaa sinä vuonna, kun hakemus on hyväksytty tai kahden sitä seuraavan vuoden kuluessa. Siviilipalvelukseen voi hakea lykkäystä, ja kirjallisen toiveen palveluksen ajankohdasta voi toimittaa siviilipalveluskeskukselle. Kolme kuukautta ennen siviilipalveluksen alkua siviilipalveluskelpoiset saavat palvelukseenastumismääräykset. (Siviilipalveluskeskus 2017b.) Kun varusmies päättää siirtyä siviilipalvelukseen, hänet kotiutetaan välittömästi. Tuolloin asevelvollisen siviilipalvelushakemus toimitetaan siviilipalveluskeskukseen aluetoimiston kautta. Siviilipalveluksen alkamisajankohta riippuu asepalveluksen keskeyttämisen ajankohdasta sekä siviilipalvelusvelvollisen omasta aktiivisuudesta tiedustella vapaita koulutusjaksoja. Aika, jonka varusmiespalveluksesta siviilipalvelukseen siirtyvä on varusmiespalveluksessa viettänyt, hyvitetään vähentämällä siviilipalveluskestoa kertoimen avulla. (Siviilipalveluskeskus 2015, 5.) Mikäli siviilipalvelukseen haetaan varusmiespalveluksen jälkeen, kutsutaan siviilipalvelukseen vaihtava täydennyspalvelukseen 12 kuukauden sisällä siviilipalvelus-

19 14 hakemuksen hyväksymisestä. Täydennyspalveluksen suorittavan ei tarvitse osallistua peruskoulutusjaksoon eikä työpalvelukseen, vaan täydennyspalvelus järjestetään siviilipalveluskeskuksen toimesta koulutuksena ja käytännönharjoitteluna. (Siviilipalveluslaki 1446/2007.) 2.4 Siviilipalvelukseen suuntautuminen aikaisemman tutkimuksen valossa Vuosittain siviilipalveluksen valitsee palvelusmuodokseen miehistä (Työ- ja elinkeinoministeriö 2015, 20) ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen astuneista naisista siviilipalveluksen suorittaa vuosittain noin 4-5. Alun perin siviilipalveluksen oli tarkoitus olla palvelusmuoto niille, joita eettiset tai uskonnolliset vakaumukselliset syyt estivät sotilaallisen toiminnan tukemisen ja aseisiin tarttumisen. Nykyisinkin siviilipalveluksen rooli on vakaumuksellisista syistä palveluksesta kieltäytyvien palveluksesta huolehtiminen, mutta Kallungin (2014) tutkimuksen mukaan vakaumuksen rinnalla käytännölliset syyt ovat motiivina yhä useammalla siviilipalvelukseen hakeutuvalla. (Kallunki 2015, 15, ) Tästä johtuen Kallunki on ehdottanut, että vakaumuksen vakuuttamisesta voitaisiin luopua kokonaan. Vakaumuksen vakuuttamisesta luopumista on kritisoitu niin asevelvollisuusjärjestelmän kuin ihmisoikeuksienkin näkökulmasta. PAX:n artikkelissa Kaj Raninen näkee ongelmana orjuuden ja pakkotyönkiellon, jotka YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus sisältää. Pakkotyönkielto estää palvelusmuodon muuttamisen muita kuin aseistakieltäytyjiä koskevaksi, sillä tällä hetkellä se on rajattu asevelvollisuuden tavoin pakkotyön ulkopuolelle, koska lain mukaan se vaaditaan palveluna omantunnonsyistä kieltäytyneiltä. (Raninen 2015.) AKL puolestaan näkee Kallungin ehdotuksen vakaumuksen vaatimisen luopumisesta omantunnonsyihin vedoten kytkeytyvän asevelvollisuusjärjestelmän kiristymiseen, jossa ainoa tapa pelastaa yleinen asevelvollisuusjärjestelmä on armeijan ulkopuolella palveluksen suorittavien määrän lisääminen (AKL 2015). Näin ollen siviilipalveluksen vapauttaminen kaikille, vaikka rastin ruutuun voi nytkin toki vetää vailla vakaumusta, edellyttäisi lain muutosta (Kallunki 2015, 29). Suomen itsenäistymisen alkutaipaleella aseistakieltäytyminen oli uskonnollisesti motivoitunutta. Suurin osa uskonnollisista syistä kieltäytyneistä kuului uskonnollisiin

20 15 vähemmistöihin, kuten teosofeihin ja vapaisiin kristillisiin suuntiin. Nyt siviilipalveluksesta on tulossa palvelusmuoto uskonnottomille, mitä voidaan selittää kansallisuusaatteen ja enemmistöuskonnon, luterilaisuuden, sekoittumisella niin maanpuolustuksen kuin itsenäisyyttä koskevien symbolienkin tasolla. Kuitenkin vapaiden suuntien, kuten helluntaiherätykseen, adventisteihin, pelastusarmeijaan ja vapaakirkkoon kuuluvien, osuus on 50 prosenttia korkeampi siviilipalvelusvelvollisissa kuin valtaväestössä. Uskonnollisten tekijöiden vaikuttamista siviilipalvelusvelvollisista suurimman joukon muodostavat kuitenkin evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimiviin vähemmistöihin kuuluvat. Siviilipalvelukseen suuntaavana tekijänä ei pidetä niinkään uskonnollista yhteisöä, vaan pikemminkin yksilön erilaisia henkisiä ja uskonnollisia näkemyksiä. (Kallunki 2013, 147; Kallunki 2015, 26-27, 66, 68.) Lähimmäksi siviilipalveluksen alkuperäistä tarkoitusta pääsevät ne, jotka asevelvollisuusjärjestelmän oletuksen mukaisesti ilmoittautuvat suoraan kutsunnoissa siviilipalvelukseen (Lehtonen & Kallunki 2013, 162; Kallunki 2015). Valdemar Kallunki kokosi marraskuun 2012 ja lokakuun 2013 välisenä aikana ensimmäisen siviilipalvelukseen hakeutumisen syistä ja suorittamisesta kertovan tutkimusaineiston (Kallunki 2014, 98). Voimakkaimmin siviilipalvelukseen vetävät tekijät liittyvät työpalvelukseen, kuten työkokemuksen hankkimiseen ja normaaliin työaikaan sekä mahdollisuuteen yöpyä palveluksen aikana kotona. Myös normaalin siviilielämän viettämisen mahdollisuus houkuttelee, mistä kertoo myös se, että varusmiespalveluksessa siviilipalvelusvelvolliset vieroksuvat eniten kasarmielämää, ryhmäkuria ja yksityisyyden puutetta (Kallunki 2015, 47, 49-51). Siviilipalvelusryhmään kuulumisen todennäköisyyttä vahvistaa voimakkaasti asevelvollisuuden viivästyminen 19:n tai 20 ikävuoden jälkeen suoritettavaksi. Siviilipalveluksen suorittavien iän keskiarvo 21,6 vuotta on noin kaksi vuotta varusmiehiä korkeampi (Kallunki 2014, 98-99; Vrt. Määttä 2007, 17; Vrt. Nivalainen & Hopponen 2010, 7-8). Palveluksen suorittamisen myöhäisempää ikää selittäviä tekijöitä ovat muun muassa viive siirtymisessä varusmiespalveluksesta siviilipalvelukseen sekä harkinta, jota palvelusmuotoa valittaessa tehdään (Kallunki 2014, 99). Varusmiespalveluksen lykkääntyminen lisää inhimillisiä kustannuksia, mistä voi tulkita yksilöllisen identiteetin ja elämänuran korostumisen olevan siviilipalvelukseen suuntautumista ennustava tekijä (Kallunki 2013, 146). Siviilipalvelus oli yhteensopiva koulutusjärjestelmän kanssa erityisesti korkea-asteen opintoihin hakeutuvien ja tutkinnon suorittaneiden osalta. Siviilielämää muistuttavassa palvelusmuodossa pääsykokeisiin valmentautuminen ja

21 16 ammattiosaamisen hyödyntäminen on paremmin mahdollista kuin varusmiespalveluksessa (Kallunki 2013, 147). Myös siviilielämän muut sitoutumiset lisääntyvät iän myötä, mikä osaltaan vahvistaa siviilipalvelukseen hakeutumista (Kallunki 2015). Yksilöllisyyden peräänkuuluttamisen lisäksi siviilipalvelukseen suuntautumista ennustaa muun muassa yksilön taiteellinen harrastuneisuus, kannabiksen käyttö sekä korkea-asteen koulutus. Ammatillinen koulutus ennustaa useimmiten varusmiespalvelukseen suuntaamista. Kokemus työttömyydestä on myös yleisempää siviilipalvelukseen hakeutuvilla kuin varusmiespalveluksen suorittavilla erityisesti varusmiespalveluksesta siviilipalvelukseen siirtyvillä. (Kallunki 2014, 96-97; Kallunki 2015, 73.) Kallungin (2014, 97) mukaan työttömien hakeutumista siviilipalvelukseen tukee työkokemusta tarjoava työpalvelus. Vuoden 2010 Nuorisobarometriin vastanneista nuorista kysymykseen tulevaisuuden uran ja työnsaannin vaikuttavuudesta siviilipalveluksen valinnassa 18 prosenttia oli sitä mieltä, että tulevaisuuden uran ja työnsaannilla oli paljon vaikutusta heidän valintaansa siviilipalveluksen ja varusmiespalveluksen välillä. Varusmiespalveluksen valinneiden keskuudessa tulevaisuuden ura ja työnsaanti vaikuttivat palveluksen valintaan paljon vain 7 prosentilla vastanneista. (Myllyniemi, 2010, 41). Myllyniemen (2010, 44) mukaan armeijan käymisestä on työmarkkinoilla sekä hyötyä että haittaa. On yrityksiä, jotka arvostavat erityisesti armeijan antamaa johtamiskoulutusta ja armeijan johtamiskoulutukselle onkin asetettu tavoitteeksi taitojen hyödynnettävyys myös siviiliorganisaatiossa. Toisaalta armeijan suorittaminen hidastaa opintoja ja työmarkkinoille etenemistä, joskin johtamiskoulutukseen valikoitumisella ja koulutuksessa menestymisellä varusmiespalveluksessa on katsottu olleen palkan, korkean ammattiaseman ja ennenaikaisen eläköitymisen näkökulmasta vahva yhteys myös myöhempään siviilielämän menestymiseen (Elovainio, Metsäranta & 2002, 100; Alho & Nikula 2012, 4; Laaksonen 2004, 20-22, 24). Henkilökohtaisiksi siviilipalvelukseen hakeutumisen syiksi koetaan muun muassa varusmiespalveluksen henkinen rasittavuus, uskon kadottaminen palveluksen mielekkyyteen sekä fyysinen rasittavuus (Kallunki 2014, ; Työ- ja elinkeino-ministeriö 2015, 50).

22 17 3 NUORISOTAKUU JA SEN RAAMIT SIVIILI- JA VARUSMIESPALVELUKSEN AIKAISELLE OHJAUKSELLE Yhteiskunnassa tapahtuu monia rinnakkaisia, päällekkäisiä ja ristiriitaisia projekteja yhtäaikaisesti, minkä seurauksena elämästä on tullut luonteeltaan kokeilevaa. Riskinalaisessa projektissa nimeltä elämä yksilö joutuu kokeilemaan erilaisia identiteettejä ja elämäntapoja. Näin ollen uudenlaisiin tarpeisiin vastaaminen on tuonut tarpeen laajemmalle ohjauksen kentälle. Ohjauksen saatavuus edellyttää monipuolista ohjausverkostoa ja myös koulujärjestelmän ja työhallinnon ulkopuolisten ohjausjärjestelmien toimivuutta (Lairio & Nissilä 2003, 14). Ohjausta tehdäänkin yhä enenevässä määrin myös perinteisiksi miellettyjen ohjauksen toimikenttien, kuten koulujen ja työvoimatoimistojen, ulkopuolella esimerkiksi sosiaali-, nuoriso-, kuntoutus- ja terveydenhoitoaloilla, ja esimerkiksi monet nuorten syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet ovat luonteeltaan ohjauksellisia. (Onnismaa 2003, 103; Onnismaa 2007, ) Onnistunut ohjaus ulottuu yli siirtymävaiheiden auttaen nuorta ura- ja elämänpolun suunnittelussa (Notkola, Pitkänen, Tuusa, Ala-Kauhaluoma, Harkko, Korkeamäki, Lehikoinen, Lehtoranta & Puumalainen 2013, 110). Ymmärrän ohjauksen Sanna Vehviläisen (2014, 12) tavoin yhteistoiminnaksi, jossa ohjattavaa tuetaan edistäen ja vahvistaen tämän toimijuutta. Ohjauksessa käsiteltävät asiat voivat olla monimuotoisia ja ne voivat liittyä muun muassa ongelmanratkaisuprosesseihin, valintatilanteisiin tai elämänhallintaan. Monesti prosessit, joita ohjauksella tuetaan, liittyvät

23 18 institutionaalisiin polkuihin ja niiden siirtymäkohtiin. Esimerkiksi asevelvollisuuden suorittaminen on yksi institutionaalisen polun taitekohdista, jota usein edeltää tai seuraa työelämään tai opintoihin siirtyminen. Ohjausta voi tapahtua yksilö-, ryhmä- sekä yhteisöja organisaatiotasolla. Yhteisö- ja organisaatiotason ohjaus kattaa viralliset tai puoliviralliset yhteisesti sovitut toimet sekä rakenteet, joilla tietyt prosessit osataan ottaa ohjauksen kohteeksi ja joiden avulla niitä tuetaan järjestelmällisesti. (Vehviläinen 2014, ) Tässä luvussa tarkastellaankin nuorisotakuuta sekä ohjauksen eri palvelujärjestelmiä, jotka osaltaan pyrkivät edistämään nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista. Luvussa käsitellään nuorisotakuun näkökulmasta myös varusmiespalveluksen aikaista ohjausta, sillä siviilipalvelusvelvollisten ohjaus pyritään toteuttamaan samoin tavoin kuin varusmiehille (Nuorisotakuu 2013, 17). Ohjauksen lähtökohtana toimii nuorten kasvun, itsenäistymisen ja elämänhallinnan tukeminen heidän elämänkulun rakentajan roolia korostaen (Nuorisotakuu 2013, 3). 3.1 Mikä on Nuorisotakuu? Nuorisotakuulla tarkoitetaan Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman linjaamaa nuorten koulutustakuuta, yhteiskuntatakuuta sekä nuorten aikuisten osaamisohjelmaa. Takuu on EU -maiden yhteinen keino torjua nuorisotyöttömyyttä ja sen tavoitteena on edistää nuorten pääsyä koulutus- ja työelämään, tunnistaa syrjäytymisvaaraan liittyvät tekijät sekä tarjota tukea varhaisessa vaiheessa nuorten haasteisiin (Euroopan komissio 2017). Tavoitteen toteutuminen edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Valtion ja kuntien viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen on puhallettava yhteen hiileen. Nuorten työvoima- ja elinkeinopalvelut, kuntoutuspalvelut sekä etsivä nuorisotyö ja nuorten pajatoiminta ovat esimerkkejä nuorisotakuun toteuttamisen keinoista. (Nuorisotakuu 2013, 3.) Syksyllä 2016 Sipilän hallitus nosti osaamisen ja koulutuksen kärkihankkeeksi Nuorisotakuu yhteisötakuun suuntaan -hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää nuorisotakuun mallia muun muassa syventäen eri sektoreiden yhteistyötä nuorten tukemisessa (Valtioneuvosto 2017). Nuorisotakuun seurauksena jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka ammatillisessa oppilaitoksessa, lukiossa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Tätä perusasteen jälkeisen tutkinnon mahdollistamista ja

24 19 yksilöllisiä joustavia koulutusväyliä kutsutaan koulutustakuuksi. Nuorisotakuu koskee alle 25-vuotiaita työttömiä ja vailla ammatillista koulutusta olevia nuoria sekä vuotiaita vastavalmistuneita, joiden valmistumisesta on kulunut alle 12 kuukautta. Nuorisotakuuseen sisältyvä nuorten aikuisten osaamisohjelma on kohdistettu vailla perusasteen jälkeistä koulutusta oleville vuotiaille nuorille. Nuorisotakuu ulottuu myös siviili- ja varusmiespalvelusta suorittaviin nuoriin. (Nuorisotakuu 2013, 3-5.) 3.2 Aikalisä-toimintamalli osana nuorisotakuun ohjausjärjestelmää Aikalisä-toimintamallin tavoitteena on ehkäistä nuorten miesten syrjäytymiskehitystä ja tukea heidän selviytymistään. Toimintamallissa ovat mukana kunnat, puolustusvoimat sekä työ- ja elinkeinoministeriö. Toiminnan avulla tukea tarvitseviin miehiin on mahdollista tarttua niin kutsunnoissa kuin varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä. Aikalisätukipalvelun tukisuhteet ovat usein lyhytkestoisia, sillä lähes puolet suhteista kesti Aikalisätoimintaraportin mukaan vain yhden tapaamisen verran. (Appelqvist-Schmidlechner, Savolainen, Nordling ja Stengård 2011, 3.) Toimintamallissa on kolme osaa: palveluun ohjautuminen, tukipalvelut ja palvelunohjaus. Tukipalvelut ovat toimintamallin keskeinen elementti, minne nuori ohjautuu kutsunnoista tai varusmies- tai siviilipalveluksen keskeytyessä. Palveluksen keskeytyessä joukko-osaston tai Lapinjärven koulutuskeskuksen sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilökunta tekevät palvelusvelvollisen kanssa lähetteen Aikalisä-tukipalveluun. Palvelun aikana nuori saa henkilökohtaista ohjausta, tukea oman elämän järjestämiseen, tietoa ja ohjausta eri palveluihin. Ohjaustyön tavoitteena on tulevaisuuden suunnitelmien järjestäminen ja arkielämän selviytymisen tukeminen. Kokonaisvaltaisessa toiminnassa pyritään keskittymään ratkaisuihin ja yksilön voimavaroihin toiminnallisen ja käytännöllisen ohjauksen keinoin. Tukipalvelun ytimenä toimivat henkilökohtainen ohjaus, selvittely ja tuki. Sen periaatteita ovat aktiivinen tavoittaminen, asiakas- ja tilannelähtöisyys, kokonaisvaltaisuus, voimavarakeskeisyys, käytännöllisyys sekä palveluohjauksellinen työote. (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2011, 7, 31, 33-39; THL 2015.) Tavoitteena Aikalisä-toimintamallissa on tukitoimien kokonaisuuden rakentaminen, missä hyödynnetään julkisia ja kolmannen sektorin palveluita yksilöllisen selvityksen ja

25 20 suunnittelun pohjalta. Terveydenhuollon, sosiaalitoimen, koulutuksen, työvoimapalveluiden ja harrastustoiminnan alat ovat yleisimpiä tukivaihtoehtoja. Kolmas sektori astuu kuvioihin, mikäli palvelut ovat ruuhkautuneet ja asiakkaan tuen saanti uhkaa venyä. Myös asiakkaan lähipiiri pyritään ottamaan osaksi tukiverkkoa. (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2011, 32.) Vapaaehtoisuus on Aikalisä-toimintamallin tukipalveluihin osallistumisen lähtökohta. Palveluun ohjautumisen tulisikin tapahtua positiivisessa sekä rohkaisevassa hengessä. Tukipalvelun avoimuutta tulisi korostaa palvelua markkinoitaessa, jotta palvelun käyttäjät välttyisivät turhalta leimautumiselta. Olennaista on päästä palveluun mahdollisimman mutkattomasti. Palveluun tulevalta ei edellytetä erityisiä haasteita, vaan palvelun kautta voi hakea tukea esimerkiksi asuntoasioiden järjestämiseen. Palvelussa ja tuen antamisessa ei oteta kantaa asevelvollisuuden suorittamiseen, vaan keskiössä on avun tarvitsija. (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2011, 21.) Palvelu käynnistyy Aikalisä-tukipalveluun ohjautumisesta, minkä jälkeen sovitaan ensimmäinen tapaaminen omassa kunnassa työskentelevän Aikalisä-ohjaajan kanssa. Ohjaussuhde lähtee liikkeelle tutustumisesta ja ohjauksen tarkoituksen kartoittamisesta. Asiakkaan elämäntilannetta kartoitetaan alkuhaastattelulla. Ohjauksen aikana pyritään asiakasjohtoisesti laatimaan asiakkaan elämäntilanteeseen sopivia käytännön tavoitteita, etsimään voimavaratekijöitä sekä ratkaisuja ja toimenpiteitä tavoitteiden toteuttamiseksi. Asiakas pidetään ohjausprosessin ajan tietoisena siitä, missä vaiheessa mennään ja milloin tukisuhde tulee päättymään. (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2011, 41.) Aikalisä-toimintaan koulutuksen saaneet kuntien sosiaali-, terveys- ja nuorisoalan työntekijät toteuttavat tukipalvelua, jonka ydinpiirteitä ovat kokonaisvaltainen tuki, preventiivisten ja promotiivisten strategioiden yhdistäminen, asiakaslähtöisyys sekä matalakynnyksisyys. Aikalisä-ohjaaja työskentelee usein jossakin kuntansa sosiaali- ja terveysalan toimipisteessä. (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2011, 8, 24.) Toimintamalli kutsunnoissa Kutsunnoissa Aikalisä-ohjaajat kertovat palvelun toimintatavoista omalla infopisteellään tarkoituksenaan tiedottaa tukipalvelusta koko miesten ikäluokalle, tavoittaa C- ja E-luokkiin määrättyjen miesten riskiryhmät ja varmistaa, että tukipalvelut käynnistyvät

26 21 mahdollisimman nopeasti. Kutsunnoissa tukipalvelut esitellään Aikalisä-toimintamallin ohjaajan toimesta ensin lyhyesti kutsuntaoppitunnilla, jonka jälkeen kutsuntalautakunnan nimeämä siviilijäsen ohjaa kutsunnoissa olevia infopisteelle. (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2011, ) Toimintamalli siviili- ja varusmiespalveluksen keskeytyessä Palveluksen keskeytyessä tuen tarve voi olla todellinen, vaikka silmiinpistävät ongelmat puuttuisivatkin. Lähitulevaisuuden uudelleen suunnitteleminen saattaa haastaa ja palveluksen keskeytyminen voi tuntua epäonnistumiselta ja olla pettymys etenkin, jos aikaisemmat selviytymisen ja kelpaamisen kokemukset puuttuvat. (Appelqvist- Schmidlechner & työryhmä 2013, ) Siviili- ja varusmiespalveluksen keskeytyessä sosiaalikuraatori, joko Lapinjärven koulutuskeskuksessa tai joukko-osastossa, tapaa jokaisen palveluksen keskeyttäjän, joka asuu kunnassa, jossa Aikalisä-toimintamalli on käytössä. Kun varusmiespalvelus keskeytetään terveydellisistä syistä, tulee tieto keskeyttäjästä sosiaalikuraattorille joko suoraan terveysasemalta tai varusmiehen perusyksiköstä. Tukipalvelun tarjoaminen ja varusmiehen haastattelu tapahtuvat yleensä sosiaalikuraattorin tai perusyksikön tiloissa. (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2011, ) Varusmiehen halutessa siirtyä siviilipalvelukseen tulee tieto sosiaalikuraattorille varusmieheltä itseltään tai perusyksiköstä. Keskustellessaan varusmiehen kanssa sosiaalikuraattori pyrkii kartoittamaan varusmiehen mahdollisia tuen tarpeita kertoen mahdollisuudesta Aikalisä-tukipalveluun. Myös varusmiehen lähtiessä henkilökohtaiselle syylomalle pakottavista syistä, kuten opinto-, oikeus- ja perhekohtaisten asioiden vuoksi, tai siirtäessä palveluksen ajankohtaa voi sosiaalikuraattori ohjata varusmiehen tarvittaessa tukipalvelun pariin. Naisilla, jotka ovat vapaaehtoisesti hakeutuneet varusmiespalvelukseen, on oikeus Aikalisä-toimintamallin tukipalveluihin. (Appelqvist- Schmidlechner ym. 2011, ) Siviilipalvelusvelvollinen voi vapautua palveluksen suorittamisesta siviilipalveluskeskuksen vapautuksella määräajaksi tai kokonaan terveydellisten syiden perusteella ja lääkärin lausunnolla. Mikäli palvelusvelvollisen poissaolot tai sairauslomat kestävät yli kaksi viikkoa, voidaan siviilipalvelus keskeyttää. Sairauslomien ja poissaolojen vaikutukset arvioi tapauskohtaisesti siviilipalveluskeskuksen lääkäri. Myös palveluspaikka voi anoa

27 22 siviilipalvelusvelvollisen palveluksen keskeytymistä, jolloin velvollisen oman kirjallisen lausunnon tulee olla keskeytysanomuksessa mukana. Siviilipalvelusvelvollisen palveluskelpoisuus määritellään uudestaan Lapinjärven koulutuskeskuksessa. (Appelqvist- Schmidlechner ym. 2011, ) Aikalisä-tukipalveluun ohjataan kuitenkin pääosin siviilipalvelusmiehiä, jotka keskeyttävät palveluksensa Lapinjärven koulutuskeskuksessa koulutusjakson aikana. Ennen palveluksen keskeytymistä ja kotiutumista sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tai sosiaalityöntekijä tapaa palvelusvelvollisen koulutuskeskuksessa tarjoten hänelle mahdollisuutta tukipalveluun. Jos palveluksen keskeyttävä on halukas tukipalveluun, laaditaan hänestä lähete kotikuntansa tukipalveluun. Tukipalveluun voi hakeutua myös itsenäisesti. (Appelqvist-Schmidlechner ym. 2011, 29.) 3.3 TE-palvelut ja niiden rooli nuorisotakuussa Nuorisolain (72/2006, 9 ) mukaisesti jokaisessa kunnassa tulee olla paikallisten viranomaisten kanssa yhteistyön suunnittelua ja toimeenpanoa varten nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Monialainen verkosto koostuu opetus-, sosiaali-, terveys- ja nuorisotoimen sekä työhallinnon ja poliisihallinnon edustajista. Verkostossa voi olla myös seurakunnan viranomaisia tai muita kunnan sekä valtion toimialoja. Palveluverkoston tehtävänä on koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi, edistää palvelujen yhteensovittamista, suunnitella ja tehostaa nuorten palveluihin ohjautumisen menettelytapoja sekä edistää tiedonvaihdon sujuvuutta viranomaisten kesken. (Nuorisotakuu 2013, 7-8.) TE-palvelut eli työ- ja elinkeinopalvelut tarjoavat palveluja Suomessa asuville tai Suomeen töihin haluaville työnhakijoille. TE-palveluiden on nuorisotakuun edellytysten mukaisesti tiivistettävä yhteistyötä varuskuntien ja siviilipalveluskeskuksen kanssa nuorisotakuun kun on tarkoitus ulottua myös varusmies- ja siviilipalvelusta suorittaviin nuoriin. (Nuorisotakuu 2013, 12.) TE-palvelut ovat asiakkaille ilmaisia ja palveluja tuottavat työ- ja elinkeinotoimistot sekä työvoiman palvelukeskukset. Yhteistyötä tehdään muun muassa eri yritysten, oppilaitosten, kuntien ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2015.) Esimerkiksi jos nuori ei työ- tai toimintakykyrajoitustensa vuoksi

28 23 kykene osallistumaan julkisiin TE-palveluihin, pyritään hänen valmiuksiaan parantamaan yhdessä muiden toimijoiden, kuten sosiaali- ja terveystoimen kanssa niin, että hän myöhemmin kykenisi osallistumaan TE-palveluihin. (Nuorisotakuu 2013, 6.) TE-toimistoissa on kolme palvelulinjaa: tuetun työllistymisen palvelut, osaamisen kehittämispalvelut sekä työnvälitys- ja yrityspalvelut. Tuetun työllistämisen palveluissa tuetaan työelämänvalmiuksia ja työelämän pelisääntöjä yksilöllisesti muun muassa työhönvalmentajan avustuksella työnhaun eri vaiheisiin sekä työnhaun sähköisiin kanaviin ja välineisiin tutustuen, työkokeiluilla, palkkatuetulla työllä sekä kuntouttavalla työtoiminnalla. Osaamisen kehittämisen palveluista saa puolestaan lisää tietoa koulutukseen ja osaamisen vahvistamiseen esimerkiksi ammatinvalinnan- ja uraohjauksen, ammatillisen koulutuksen sekä koulutus- ja työkokeilujen kautta. Ammatinvalinnan- ja uraohjaukseen sisältyvät muun muassa ammatinvalinnanpsykologin palvelut sekä soveltuvuustestit. Pääsääntöisesti ryhmämuotoisena toteutettavassa uravalmennuksessa keskitytään puolestaan ammatinvalinnan- ja uravaihtoehtojen selkiyttämiseen tavoitteena ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen ja työelämävalmiuksien kehittäminen. Työnvälitys- ja yrityspalveluissa tuetaan työnhaussa sekä yritystoiminnan aloittamisessa niin Suomen kuin EU:n sisäpuolella. (TE-palvelut 2014, 3-5; Työ- ja elinkeinoministeriö 2015.) TE-hallinnon on nuorisotakuun toimintamallin edellytyksestä tehostettava nuorten palveluprosessia. Nuorelle on tarjottava aktiivitoimia työllistymisen edistämiseksi ennen kolmen kuukauden yhtäjaksoista työttömyyttä. Vailla ammatillista koulutusta olevalle nuorelle ensisijaisena vaihtoehtona tarjotaan ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta. Apuna koulutuksen valinnassa voidaan hyödyntää työkokeilua, uravalmennusta ja ammatinvalinnan- ja uraohjausta. Verkko- ja puhelinpalvelut kuten Koulutuslinja, Uralinja ja AVO-ammatinvalinnanohjelma ovat kaikille avoimia. Tarvittaessa nuorelle voidaan tarjota mahdollisuutta myös työnhakuvalmennukseen, työhönvalmennukseen, työvoimakoulutukseen, koulutuskokeiluun, starttirahaan tai palkkatuettuun työhön sekä työkokeiluun. (Nuorisotakuu 2013, 5; TE-palvelut 2017a.) Kuitenkin viimeistään työttömyyden jatkuttua yhtäjaksoisesti kolme kuukautta on nuorelle tarjottava tilanteeseensa sopivin aktiivinen vaihtoehto. Palveluprosessin edistämisellä pyritään nuorten kestävien uraratkaisujen tukemiseen. Palvelujen toteutumisen kannalta huomiota on kiinnitettävä erityisesti palvelujen tarpeen arviointiin sekä palveluprosessin nopeuteen. TE-toimiston on laadittava

29 24 työllistymissuunnitelma yhdessä nuoren kanssa viimeistään kahden viikon kuluessa siitä, kun nuori on aloittanut työnhaun. (Nuorisotakuu 2013, 5.) 3.4 Nuorisotakuu ja varusmiespalvelus Nuorten uraohjauksen ja työelämän eräs nivelkohta on varusmies- ja siviilipalvelus. Osa palveluksen suorittavista on jo suorittanut tutkinnon tai saanut opiskelupaikan palvelukseen astuessaan. Siviili- ja varusmiespalveluksessa populaatio on hieman toisistaan poikkeava ja siviilipalvelukseen astutaankin yleensä varusmiespalvelusta myöhemmällä iällä. Tästä johtuen siviilipalvelukseen astuvissa on varusmiespalvelukseen meneviä enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kaikilla tulevaisuus ei kuitenkaan ole vielä selvillä, joten ammatinvalinnanprosessia on tärkeää pitää yllä myös palveluksen aikana niin, että palvelusajan lopulla toteutuskelpoinen suunnitelma olisi selvillä. Opinto- ja työuraneuvonnan tehostamisen keinoksi on esitetty muun muassa hallinnonalojen yhteistyön tiivistämistä varusmiespalveluksessa. Varusmiehille pyritään turvaamaan mahdollisuus omatoimiseen opintohakuun ja siihen liittyvien verkkopalvelujen käyttöön opintoihin pääsyn nopeuttamiseksi. Myös nuorisolain mukainen Aikalisä-toimintamalli on opinto- ja työuraohjauksessa hyödynnettävissä. (Nuorisotakuu 2013, 16; Työ- ja elinkeinoministeriö 2014, 7.) Varusmiesten olemassa oleva osaaminen ja aiemmat opinnot pyritään ottamaan huomioon puolustusvoimien toimesta palveluksen aikaista koulutushaaraa valittaessa (Laaksonen 2004, 47; Salasuo 2009, 216). Pääesikuntien ja Puolustusministeriön suositusten mukaisesti jokaisen joukko-osaston tulee nuorisotakuun linjausten mukaisesti huolehtia opinto- ja työuraneuvonnasta varusmiespalveluksen aikana niin, että tarvittavia asiantuntijapalveluita voidaan toteuttaa yhdessä alueen TE-toimiston kanssa. Joukko-osastoissa on myös sosiaalikuraattori, joka antaa ohjausta ja neuvontaa opiskeluun sekä sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa (Lehtinen 2014; Varusmies 2017, 30). Tyypillisiä sosiaalis-taloudellisia ohjaukseen tulon syitä ovat varusmiesten ihmissuhdeongelmat, velkaantuminen, oma jaksaminen sekä työ- ja opiskeluasiat (Lehtinen 2014). Varuskunnissa tarjottava opinto-ohjaus koostuu esittelyilloista, tiedottamisesta sekä suurryhmäluennoista (Särmäkari 2011, 106). Aikalisätoimintamallia, jota terveyden- ja hyvinvoinninlaitos koordinoi, hyödynnetään

30 25 ohjauspalveluiden järjestämisessä jo kutsuntavaiheessa tai palveluksen keskeytyessä. Tavoitteena on, että ennen varusmiespalveluksen päättymistä Aikalisä-toiminta aktivoituisi niin, että nuori saisi välittömästi palveluksensa jälkeen opiskelu- tai harjoittelupaikan. Selvityksessä on varusmiesten lomakäytäntöjen uusiminen niin, että varusmiehellä olisi mahdollisuus saada kuntoisuuslomaa pääsykokeisiin tai työhaastatteluun osallistumista varten. Loma ei saa kuitenkaan vaarantaa varusmiehen koulutustavoitteiden toteutumista. Varusmiespalveluksen aikaisten eri koulutusvaihtoehtojen, kuten kuljettajakoulutuksen, lääkintäkoulutuksen tai sotilaspoliisikoulutuksen, tuottamaa osaamista pyritään kohdentamaan tehostetusti koulutusta ja työpaikkaa vailla oleville nuorille varusmiesten palvelutodistusta hyödyntämällä. (Nuorisotakuu 2013, 16.) Puolustusvoimat pyrkivät tiivistämään yhteistyötä yhteiskunnan koulutusjärjestelmän sekä varusmieskoulutuksen välillä molemminpuolisten hyötyjen saamiseksi. Varusmieskoulutus tukee varusmiesten sijoittumista työelämään muun muassa sen nuorten itsetuntoa ja yhteisöllisyyttä vahvistavan vaikutuksen ansiosta. (Nuorisotakuu 2013, 16.) Mikäli varusmies on palveluksen alkaessa työttömänä, tulee hänen ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistoon varusmiespalveluksen alkamisesta ja huolehtia ilmoittautumisvelvollisuudesta palveluksen alkuun saakka (Varusmies 2017, 30). 3.5 Nuorisotakuu siviilipalveluksen aikana Siviilipalvelusvelvollisille pyritään tarjoamaan samalla tavalla järjestetyt palvelut kuin varusmiehille. Siviilipalveluskeskuksen ehdotuksen mukaisesti koulutusjakson aikana annettavaa informaatiota esimerkiksi Kela-asioista tulisi lisätä. Palvelusaikana palvelusta suorittavalle tulisi antaa mahdollisuus selvittää työnhaku ja -uramahdollisuuksia paikallisessa TE-toimistossa niin, että palvelusta suorittavan ei tarvitse käyttää lomapäiviään asioiden hoitamiseen. Myös siviilipalvelusta suorittavan työpalveluspaikalle annetaan velvoittava ohje ohjata ja opastaa velvollisia työnhakuun, mikä on liitettävä sähköiseen kotiutusmuistutukseen. (Nuorisotakuu 2013, 17.) Siviilipalveluskeskus järjestää peruskoulutusjakson aikana pääsääntöisesti kaksi työnhakupäivää palvelusvelvollisille, jotka ovat vielä koulutusjakson aikana vailla työpalveluspaikkaa. Työnhakupäivä pitää sisällään työnhakuun keskittyvän oppitunnin,

31 26 CV:n tekoa, henkilökohtaisen haastattelun, mahdollisia työpalveluspaikkojen esittelyjä ja palveluspaikkojen suorittamia rekrytointihaastatteluja. Työnhakupäivänä palvelusvelvolliset ottavat ohjatusti yhteyttä palveluspaikkoihin. Jos koulutusjakson jälkeen työpalveluspaikka uupuu yhä, on velvollisen mahdollista jäädä intensiivijaksolle Lapinjärvelle työpalveluspaikan hakuun yhä perehtyen. Intensiiviviikolla ohjelmassa on muun muassa oman osaamisen kartoittamista pienryhmissä, ansioluettelon ja työhakemusten päivittämistä sekä haastatteluharjoituksia. Mikäli työpalvelus ei ala heti peruskoulutusjakson jälkeen, on siviilipalvelusvelvollisen mahdollista jäädä henkilökohtaiselle syylomalle korkeintaan 180 vuorokaudeksi. (Eskola 2014.) Työ- ja elinkeinoministeriön (2014, 6) mukaan peruskoulutusjaksolta työpalvelukseen siirryttäessä on palveluspaikan perehdytettävä palvelusvelvollista aktiivisesti työtehtäviinsä sekä palveluspaikkaan. Ohjauksessa ja palvelustehtävien määräyksessä palveluspaikan on huomioitava palvelusvelvollisen vakaumus sekä soveltuvuus tehtävään. Soveltuvuuden huomioinnilla tarkoitetaan palvelusvelvollisuuden koulutuksen, työkokemuksen sekä terveydentilan huomiointia. Vakaumuksellisen soveltuvuuden arvioinnin lähtökohtana on ensisijaisesti palvelusvelvollisen oma näkemys asiasta.

32 27 4 TOIMIJUUS, ELÄMÄNKULUN SIIRTYMÄT JA PSYKOSOSIAALINEN MORATORIO Yksilön elämänkulkuun, koulutus- ja työpoluille, osuu katkoskohtia ja välitiloja. Elämänkulun välitiloja, joissa mietitään, mitä tulevaisuudessa halutaan tai tulee tehdä ja katkoskohtia, joissa siirrytään koulutuksesta työelämään, koulusta siviili- tai varusmiespalvelukseen, sieltä takaisin koulun penkille tai työelämää, tai työelämästä perhevapaalle tai työttömyyteen ja sieltä taas uudestaan työelämään. Siirtymissä aikaisempi identiteetti, roolit ja arjen rutiinit joutuvat koetukselle haastaen samalla yksilön toimijuutta. Jotta yksilö voi ottaa elämässään suunnan ja rakentaa elämänkulkuaan, tarvitaan toimijuutta. (Vanhalakka-Ruoho 2014a, 192.) Elämänsuunnanotto on prosessi, jossa yksilö luo uutta, sellaista mitä ei vielä ole (Vanhalakka-Ruoho 2014b, 58). Tässä teoriaosuudessa tarkastelen elämänkulkua yksilön siirtymien ja toimijuuden kautta. Elämänkulun kuvausta värittää myös siviilipalveluksen tarkastelu Eerik H. Eriksonin psykososiaalisen kehitysteorian, erityisesti psykososiaalisen moratorion eli eräänlaisen yksilön identiteetin välitilan kautta (Dunderfelt 2011, 231).

33 Toimijuus Toimijuus on kykyä ottaa tekijän ja toimijan paikka sekä asema, jossa ollaan aktiivisessa ja tavoitteellisessa suhteessa kohteisiin vaikuttaen samalla toimintaympäristöön. Toimijuus on siis osallisuutta, tekijyyttä ja asianomistajuutta (Vehviläinen 2014, 20-24), joka viittaa tosiasiaan siitä, kuinka rakennamme suuntaviivoja elämälle meistä riippumattomissa olosuhteissa, kuitenkin tekemällä historiaamme ja kulttuuriamme itse (Jyrkämä 2008, 192). Toimijuuden voi nähdä olevan sekä yksilöllinen että sosiaalinen ilmiö, jonka Vanhalakka- Ruoho (2015, 40) näkee ohjauksen ymmärtämisessä keskeiseksi välineeksi. Toimijuuteen vaikuttavat yksilön saatavilla olevat resurssit, yksilön elämänhistoria, muuttuvat sosioekonomiset ympäristöt, instituutioiden tarjoamat mahdollisuudet sekä yksilön tulkinnat omista mahdollisuuksistaan (Evans 2007, 86). Kun toimijuutta tarkastellaan elämänkulun kautta, on ajallisena ulottuvuutena huomioitava yksilön menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuuteen suuntautuminen (Vanhalakka-Ruoho 2014a, 193). Toimijuus voidaan nähdä myös välittävänä käsitteenä (mediating concept), mikä mahdollistaa arkisten kokemusten ja sosiaalisten rakenteiden välisten kytkösten tarkastelun osana laajempaa kontekstia. Esimerkiksi eurooppalaisessa toimijuuden tutkimuksessa on havaittu, että poliittisesti liberaalimman ilmaston Isossa-Britanniassa nuoret selittävät epäonnistumisiaan ja menestymistään Saksan konservatiivisempaa ilmastoa herkemmin yksilöllisillä ominaisuuksilla ja heikkouksillaan. Poliittisesti konservatiivisemmassa ympäristössä vastuksia esimerkiksi heikkoon työmarkkina-tilanteeseen etsittiin puolestaan poliittisen tason rakenteellisista tekijöistä sekä epäkohdista. Yksilö voi siis ottaa yksilöllistymisprosessiin aktiivisen tai passiivisen otteen; kehitellä etenemisstrategian ja tarttua mahdollisuuksiin tai edetä askel askeleelta, odottaa ja katsoa, mitä tapahtuu. (Evans 2007, 86, ) 4.2 Toimijuus osana elämänkulkua Yhteiskunnallisiin rakenteisiin ja sosiaalisiin instituutioihin sidoksissa oleva elämänkulku pyrkii luokittelemaan kullekin ikävaiheelle keskeisiä elämänalueita. Eri ikävaiheille tyypilliset elämänalueet luovat elämään odotuksenmukaisuutta, normatiivisuutta. Eri

34 29 elämänvaiheen sosiaaliset asemat ja iälle annettavat merkitykset linkittyvät yhteen elämänkulussa, joka on voimakkaasti kulttuurisidonnainen ja yhteydessä yhteiskunnallisiin instituutioihin. (Vilkko 2000, 75.) Ihmisen kehityksen taustalla vaikuttaakin siis yksilön ja yhteiskunnan välinen vuorovaikutus. Etenkin aikuisuudessa vuorovaikutus yhteiskunnan ja yksilön välillä pohjautuu yksilön omiin päätöksiin sekä valintoihin. Päävastuu vuorovaikutuksessa onkin yksilön omilla ratkaisuilla, joita hän itse tekee sisäisen ja psyykkisen kehitysvaiheensa huomioiden. Sosiaaliset järjestelmät eivät kuitenkaan vaikuta vain sivullisesti yksilön kehitykseen, vaan pyrkivät myös aktiivisesti valmistamaan yksilöä tekemään yhteiskunnan järjestelmän mukaisia valintoja ja kasvattamaan yksilöä osaksi yhteiskunnallista kokonaisuutta. (Dunderfelt 2011, ) Elderin mukaan rakennamme elämänkulkuamme sosiaalisen ympäristön rajoitusten ja mahdollisuuksien puitteissa toimien ja tehden valintoja (Shanahan & Elder 2002, 150). Merkityksiä sisältävä, valintasuuntautunut ja tavoitteellinen sosiaalinen toiminta muovautuu yhteiskunnallisten rajojen puitteissa. (Jyrkämä 2008, 192.) Esimerkiksi se, että asevelvollisuus on suomalaisen miehen velvollisuus, on yhteiskunnallinen tosiasia, jonka rajoissa valintaa asevelvollisuuden suorittamisen tavasta on reflektoitava. Yhteiskunnallisten rajojen rikkominen, totaalikieltäytyminen, johtaa vankeuteen. Toisaalta toimijuus itsessään voi näyttäytyä tilanteessa myös vastarintana (Jyrkämä 2008, 196). Rakenteet, jotka elämänkulkuun vaikuttavat, ovat ainakin tiedostamattomasti läsnä niin nykyhetkessä kuin menneessä ja tulevassakin. Usein tiedostamme rakenteiden luomat rajoitteet ja esteet, kannustimet sekä mahdollisuudet. Toimijuuden näkökulmasta rakenteita muuttavat ja tuottavat muun muassa ikä, sukupuoli, ajankohta ja kulttuurinen tausta. (Jyrkämä 2008, ) Pariisin koulukunnan mukaisesti toimijuutta tarkastellessa voidaan toimijuuden katsoa koostuvan kokonaisdynamiikasta, johon yksilö jatkuvasti eri elämäntilanteissa törmää, kuuden modaliteetin välillä. Modaliteetteja ovat osaaminen, kykeneminen, haluaminen, täytyminen, voiminen ja tunteminen. Osaamisella viitataan yksilön taitoihin ja tietoihin eli niihin pysyviin osaamisiin, joita yksilö on elämänkulkunsa aikana saanut tai hankkimassa. Kyvyt ovat puolestaan tilannekohtaista fyysistä ja psyykkistä kykenemistä. Haluaminen on sidoksissa päämääriin, tavoitteisiin ja motivaatioon. Normatiiviset ja sosiaaliset esteet ja pakot kuuluvat täytymisen ulottuvuuden piiriin. Tuntemisen ulottuvuudella viitataan puolestaan yksilön tapaan liittää tunteitaan asioihin ja tilanteisiin arvioiden, arvottaen ja kokien. Nämä modaliteetit muuttuvat eri tilanteissa, jolloin ne ilmenevät ja vaikuttavat suhteessa toisiinsa eri tavoin. (Jyrkämä 2008, )

35 30 Toimijuuden ymmärtäminen edellyttää kokonaisvaltaista tarkastelua elämänkulun viitekehyksestä. Elämänkulun kokonaisvaltaisen huomioinnin voi tiivistää Elderin periaatteisiin: kulttuurin piirteet ja historiallinen aika vaikuttavat ihmisen kehitykseen, toimijoina ihmiset valitsevat erilaisia polkuja, kokemusten ajoittumisella on merkitystä ihmisen elämänkululle ja ihmisen elämä on riippuvainen toisten ihmisten elämästä. (Nurmi, Ahonen, Lyytinen, Lyytinen, Pulkkinen & Ruoppila 2014, ) Periaatteisiin, jotka ohjaavat elämänkulkua, törmätään päivittäin. Ihminen yhteiskunnan jäsenenä käy elämänsä aikana läpi erilaisia roolisiirtymiä, kehitystehtäviä ja elämäntapahtumia. Nuoruudessa kriittisinä institutionaalisessa mielessä näyttäytyvät koulutusjärjestelmän sisällä ja työelämään sijoittumisessa tapahtuvat siirtymät, joiden katsotaan viitoittavan myöhemmän elämänkulun onnistumisia ja epäonnistumisia (Mäkinen 2015, 104). Muutokset ovat osa elämänkulkua. Kulttuurissa normaalina pidettyjä elämäntapahtumia kuvataan yleisesti rakenteellisilla ominaisuuksilla. Nuoruuden kontekstissa elämänkulun siirtymillä voidaan tarkoittaa niin institutionaalisia yksilön yhteiskunnallisen statuksen muuttavaa siirtymää tai nivelvaihetta kuin subjektiivisia elämäntilanteen muutoksen kokemuksia (Mäkinen 2015, 106). Tietyt tapahtumat oletetaan ajoittuvan tiettyyn ikään ja ottavan oman aikansa, jotkin elämäntapahtumat ketjuuntuvat toisiinsa. Ketjuuntumisella viitataan elämäntapahtumien sekä -siirtymien ajalliseen riippuvuuteen toisistaan, niin että aikaisempi tapahtuma vaikuttaa seuraavien siirtymien aikaisiin yksilölle tarjoutuviin mahdollisuuksiin. Elämänsiirtymät voivat olla ajallaan tapahtuvia tai siitä poikkeavia riippuen siitä, kuinka hyvin elämänsiirtymä on yhtenevä normatiivisen aikataulun kanssa. (Nurmi & Salmela-Aro 2000, 91.) Sosiologiassa ihmisten ikäkausiin kuuluvia toimintamahdollisuuksia kuvataan institutionaalisen uran käsitteen avulla. Käsite viittaa institutionaalisiin, kuten koulutuksellisiin, polkuihin ja solmukohtiin, jotka säätelevät ihmisen kehitystä. (Nurmi ym. 2014, 150.) Siviili- tai asepalvelukseen astumista ja palveluksen päättymistä voidaan pitää suomalaisessa yhteiskunnassa lähinnä miehiä kohtaavan institutionaalisen uran solmukohtana, joka hidastaa opinnoissa etenemistä.

36 Yhteiskunnalliset rakenteet yksilöllisen elämänkulun kehystäjinä Trajektorit eli sosiaaliset ja institutionaaliset polut, jotka ohjaavat yksilön koulutukseen ja työelämään (Elder, Johnson & Crosnoe, 2003, 8), ovat alttiita muutokselle. Muutos yhteiskunnallisessa instituutiossa, esimerkiksi koulutusjärjestelmässä, voi vaikuttaa sosiaalisten polkujen muotoutumiseen. Vanhalakka-Ruoho (2014a, 198) esittääkin kipakan kysymyksen siitä, vähentääkö vahva koulutus- ja työpolkujen institutionaalinen säätely ja hallinta (esim. nuorisotakuu, koulutusvalintojen rajoittaminen) itse asiassa joustavan ja uudistuvan toimijuuden kehittymisen edellytyksiä. Sosiaalisten polkujen muutosalttius ei kuitenkaan ulotu vain tietyn yhteiskunnan sisäpuolelle, vaan myös maailmalla tapahtuvat muutokset voivat heijastua niihin. Esimerkiksi Ukrainan kriisillä on katsottu olevan yhteyttä siihen, että moni on viime vuosina suorittanut siviilipalveluksen täydennyspalveluksena ja taloudellinen kriisi vaikutti siihen, että työnantajat alkoivat suhtautua myötämielisemmin siviilipalvelusvelvollisiin työvoimana. (Vanhalakka-Ruoho 2014a, 195; Kuokkanen 2015.) Ohjauksessa yksilö nähdään aktiivisena toimijana: oman ainutkertaisen elämänkulkunsa tuottajana, merkityksen antajana ja mahdollisuuksien luojana. Yksilöllinen elämänkulku jäsentyy yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kontekstiin linkittyneistä merkityksellisistä elämäntapahtumista. Joskus yksilö uskaltaa uhmata yhteiskunnallisia ehtoja, yhteiskunnallisten toimintaympäristöjen rakenteita ja vallalla olevia normeja, kuten koulutusrakenteita, asevelvollisuutta ja yhteiskunnallisia muutoksia. (Vanhalakka-Ruoho 2014a, 195.) Toisinaan henkilökohtaisiin päämääriin pääseminen voi estyä tilanteiden tuomien rajoitteiden vuoksi. Tällöin toimijuus on rajoitettua (bounded agency). (Evans 2007, ) Voidaankin pohtia, onko siviilipalveluksen edellyttämä vakaumuksen vakuutus joidenkin henkilöiden kohdalla rajoitettua toimijuutta, jos palvelukseen haluaisi astua puhtaasti käytännön syistä. Toimijuuteen vaikuttaa myös yksilön oma suhdeverkosto (Evans 2007, 88) ja esimerkiksi Vanhalakka-Ruohon (2010, ) tutkimuksen mukaan kulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvässä päätöksenteossa päätös muotoutuu nuorilla itsenäisyyden ja suhteissa toimimisen vuoropuheluna. Kun toimijuutta tarkastellaan elämänkulun näkökulmasta, onkin tarkoitus havainnoida yksilön sekä muuttuvien rakenteiden ja toimintaympäristöjen välistä vuorovaikutusta. (Vanhalakka-Ruoho 2014a, )

37 Yksilön kehitystehtävät ja siirtymät Ihmisen kehityksen vaiheisiin ja niiden eroihin vaikuttavat erityisesti yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet, yhteiskunnan instituutiot ja kulttuuri. Ne asettavat yksilölle rooleja, normeja sekä sosiaalisia odotuksia siitä, kuinka yhteiskunnassa tulee toimia. Yhteiskuntaan on siis rakentunut ikään sidoksissa olevia rakenteita, jotka toimivat elämän kulun käännekohtina kartoittaen yksilön myöhempää elämänkulkua. (Nurmi 1995, 258.) Kehitystehtävä-teorian kantaisäksi tituleerattu Robert J. Havighurst on kuvannut eri-ikäisiin kohdistuvia normatiivisia odotuksia kehitystehtävinä. Nämä kehitystehtävät, ihmiseen kohdistuvat vaatimukset sekä haasteet, ovat ikäsidonnaisia ja näin ollen muuttuvat elämänkulun aikana. Onnistunut kehitystehtävien mukainen eteneminen luo myönteisen pohjan hyvinvoinnille ja myöhäisemmälle kehitykselle. Tavoitteet, joita nuoret itselleen asettavat, ovat riippuvaisia nuoren aikaisemmista kehitystehtäviin liittyvien tavoitteiden saavuttamisesta. Kehitystehtävät eivät ole pelkästään kulttuurisidonnaisia, vaan myös fysiologiset muutokset heijastuvat niihin. (Nurmi ym. 2014, 149, 154.) Nuoruudessa ja varhaisaikuisuudessa keskeisimmät kehitystehtävät ovat suhteiden luominen toiseen sukupuoleen ja oman sukupuoli-identiteetin omaksuminen, koulutuksen hankkiminen, työelämään sekä perhe-elämään valmistautuminen, ideologian omaksuminen ja puolison valinta. Kehitystehtävät tapahtuvat muuttuvassa sosiaalisessa ympäristössä, jota kuvataan myös käsitteillä roolisiirtymä tai normatiivinen elämäntapahtuma. (Nurmi ym. 2014, 149.) Eriksonin mukaan varhaisessa aikuisuudessa, johon siviilipalveluksen suorittaminen ajoittuu, läheisyys ja solidaarisuus sekä vastakohtana eristäytyminen tulevat ajankohtaisiksi, kun itsetietoinen nuori aikuinen alkaa etsiä omaa tehtäväänsä ja paikkaansa. Läheisyys voi olla vahvaa yhteenkuuluvuutta ryhmien, ihmisten ja aatteiden kesken. Tunteesta, jossa yksilö kokee, ettei häntä ole hyväksytty kaikin puolin, Erikson käyttää käsitettä eristäytyminen. (Dunderfelt 2011, ) Koulutus-, ammatinvalinta- ja työurakysymykset ovat tärkeitä nuoren aikuisen elämänvaiheeseen liittyviä kehitystehtäviä. Ura voi olla niin ulkoinen positio opiskelu- ja työpaikalla kuin subjektiivinenkin, jolloin olennaista on se, millaisia merkityksiä yksilöt antavat uralleen. Siviili- tai varusmiespalveluksen suorittaminen osuu toiseen uravalintojen kannalta tärkeään päätöksentekovaiheeseen peruskoulun jälkeen on usein suunnattu joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen ja nyt on vuorossa valintoja niin jatko-opintojen kuin työelämänkin suhteen. Asepalvelukseen astuminen heti toisen asteen koulutuksen jälkeen on

38 33 urakokonaisuuden näkökulmasta vähiten yksilölle haittaa tuottava vaihtoehto. (Määttä 2013, ) Roolisiirtymällä viitataan eri-ikäisten tiettyihin rooleihin (Nurmi ym. 2014, 149). Esimerkiksi siviilipalvelusta suorittavalla nuorella aikuisella voi olla siviilipalvelusmiehen roolin lisäksi poikaystävän, aviomiehen tai vaikkapa isän rooli. Normatiivisen elämäntapahtuman käsitteellä kuvataan sitä, että jotkin elämän tapahtumat ovat todennäköisempiä tietyssä iässä. Esimerkiksi rippikoulu käydään yleensä kahdeksannella luokalla. (Nurmi ym. 2014, 149.) Suomalaisessa yhteiskunnassa esimerkiksi siviilipalvelukseen tai armeijaan menoa voidaan pitää yhtenä normatiivisena elämäntapahtumana. Normatiivisten kehitystehtävien lisäksi myös konfliktit kuuluvat yksilön eri kehityksen vaiheisiin. Erikson näkee konfliktit yksilön uusien kykyjen ja valmiuksien synnyttäjänä yksilön luojana. Eriksonin mukaan kehitystä ei tapahdu ilman konflikteja. Sosiaalisen järjestelmän ja yhteiskunnan kautta konfliktissa yksilöllisyys todellistuu. Kehitysvaiheensa läpikäyneellä yksilöllä on käytössään uusi sisäinen kyky ja voima, joilla on sekä negatiivinen että positiivinen puoli. (Dunderfelt 2011, 234.) 4.5 Siviilipalvelus aikaa pohdinnalle Erikson käsitteli identiteettiä lisäksi kriisin ulosmittauksen, negatiivisen identiteetin ja lykkäyksen eli moratorion kautta kuvatessaan identiteetin rakentumisen ulottuvuuksia. Identiteettikriisi on välttämätön käännekohta, jossa yksilön kehityksen on liikuttava suuntaan tai toiseen järjestelläkseen kasvua, palautumista ja tulevaa eriytymistä. Jotta identiteetti-prosessi voi jatkua, on kriisi tai käännekohta läpäistävä. Kriiseissä ja käännekohdissa yksilöt alkavat usein pohtia elämänsä tarkoitusta ja merkitystä. Identiteettikriisin aikana yksilöt pyrkivät integroimaan tai uudelleen sijoittamaan heidän aikaisemmat intressinsä, taitonsa ja arvonsa johdonmukaisesti persoonallisuusrakenteisiin sopivaksi. Sosiaaliset odotukset ohjaavat taitojen ja kykyjen uudelleen sijoittamista. (Kroger 2007, 11.)

39 34 Ulosmittauksella Erikson tarkoitti identiteettiprosessin ennenaikaista päättämistä ja negatiivisella identiteetillä yksilön identiteetin perustamista aikaisempaan kehitykseen tehden siitä epämieluisaa tai jopa vaarallista. Moratoriolla Erikson puolestaan viittaa ajanjaksoon, jossa yksilö etsii tai tutkii itselleen merkityksellistä identiteettiä. Psykososiaalisen moratorion aikana yksilö elää riippumatonta elämää. Siinä yksilö lykkää aikuisuuteen kuuluvaa sitoutumista, mikä on tullut helpommaksi, kun yhteiskunnasta on tullut sallivampi ja nuorilta odotetaan ajanjaksoa, jolloin he tekevät syvempiä ja merkityksellisempiä psykologisia sitoumuksia. (Kroger 2007, ) Esimerkiksi lapsilla leikkiminen ja satumaailmaan pakeneminen ovat moratorion tilaan astumista. Leikkiessään lapsi havahtuu siihen, mitä on mukava ja miellyttävää tehdä. Omien mielenkiinnonkohteiden havaitseminen auttaa astumaan kehityksessä eteenpäin. (Hoare 2001, 123.) Yhteiskunta tarjoaa yksilöiden odotusten mukaisesti enemmän ja vähemmän hyväksyttyjä välitiloja sisäisen identiteetin muodostamisen aikana aina sisäisen identiteetin rakentumisen loppuun saakka. Erikson kutsuu yhteiskunnan tarjoamia välitiloja institutionalisoituneiksi psykososiaalisiksi moratorioiksi. Kun yksilö kokeilee vapaasti erilaisia rooleja, hän voi löytää paikkansa yhteiskunnassa. Paikan, joka on selkeästi tunnistettavissa ja ikään kuin uniikki juuri tiettyä yksilöä varten. Yhteisön tehtävä on tukea yksilöä kehityksessä yhteisön sallimien raamien rajoissa. Jokaisella askeleella yksilö tulee lähemmäksi elämän suunnitelmaa, jota eri ikäkausina hahmottavat hierarkkinen järjestys ja roolit. (Erikson 1994, , 123; Erikson 1994a, 156.) Yhteiskunnan tarjoama moratorion status on suunnattu niille, jotka vielä oppivat ja kokevat. Moratorion voi Eriksonin (1994, 156) mukaan mieltää harjoittelun tai opettelun ajaksi, jota luonnehtivat selvästi merkityt tehtävät, hyväksytty kilvoittelu sekä erityiset vapaudet. Tähän harjoittelun aikaan voi mahdollisesti sisältyä odotetun työn, uran ja ammattikunnan sekä yhteiskuntaluokan hierarkiat. Psykososiaalisella moratoriolla viitataan siis ajanjaksoon, jossa aikuisuuteen kuuluvia sitoutumisia lykätään. Yhteiskunnan valikoiva hyväksyntä ja nuoruuden provosointi voivat johtaa hetkellisesti eksymiseen, mutta loppuvat useimmiten enemmän tai vähemmän onnistuneesti yhteiskuntaan kiinnittymiseen. Moratorio voi olla visioiden etsinnän tai retkeilyn aikaa, nuoruuden uhraamisen tai akateemisuuden aikaa ja kärsivällisyyden tai rikollisuuden aikaa. Se ei aina ole tiedostettua, vaan siirtymisen ajanjakson voi hahmottaa myös jälkeenpäin. Jos moratorio on seurausta auktoriteettien asenteista tai tilanteesta, jossa

40 35 yksilö on liian varhaisessa vaiheessa, moratorio voi epäonnistua. Omaan identiteettiin liittyvissä prosesseissa on aina riskinsä, sillä tunteet ovat prosessissa vahvasti mukana. (Erikson 1994a, )

41 36 5 LAADUKASTA JA LAADULLISTA TUTKIMUSTA Laadulliselle tutkimukselle voidaan määritellä neljä avaintekijää: tulkinta, vakuuttaminen sitouttaminen sekä kuvailu. Tulkinnalla tarkoitetaan tutkitusta ilmiöstä syntyvän ymmärryksen kehittymistä. Tutkimuksen vakuuttavuudella pyritään puolestaan tutkimuksesta nousseiden tietojen uskottavuuteen. Laadullinen tutkimus haluaa osaltaan sitoutua paremman maailman luomiseen. Keskiössä laadullisessa tutkimuksessa on tutkittavan ilmiön, sosiaalisen todellisuuden, kuvailu. (McLeod 2011, 21.) Tavoitteena laadullisessa tutkimuksessa on tutkimuskohteena olevan ilmiön tutkiminen mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja ymmärtäminen tutkittavien näkökulmasta käsin (Tuomi & Sarajärvi 2009, 150; Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2009, 161, 181). Nykytilaa laadullisessa tutkimuksessa voi kuvata moniparadigmaattiseksi, sillä laadullisten tutkimusmenetelmien kirjo on kasvanut ja erilaisia nimikkeitä, jotka kuvaavat metodisia lähestymistapoja, on tullut lisää (Huusko & Paloniemi 2006, 162). Tässä osiossa kuvataan tutkimuksen teon vaiheita lähtötilanteesta haastatteluun ja haastattelusta analyysiin sekä tutkimuksen teon eettisiä näkökulmia. Haastattelun toteutin teemahaastatteluna ja aineiston analyysin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.

42 Tutkimuksen olennaisimmat seikat seuraava tutkimus raportin kirjoittaminen aiheen valinta aineiston analyysi kirjallisuuden lukeminen aineiston keruu tutkimuksen metodin pohdinta tutkimusongelman hahmottaminen KUVIO 2: Laadullisen tutkimuksen eteneminen Tuomen ja Sarajärven (2012, 151) tutkimusspiraalia mukaillen. Etenin tutkimuksen teossa laadullisen tutkimuksen tutkimusspiraalin mukaisesti vaihe vaiheelta tehden jo toista kierrosta spiraalilla, sillä tein kandidaatin tutkielmani samasta teemasta (kts. Kuvio 2). Tässä pro gradu -tutkielmassa päädyin siis jatkamaan itseäni kiehtovan ilmiön siviilipalvelukseen ohjautumisen ja siviilipalveluksen aikaisen ohjauksen parissa, joten aiheen valinta oli suhteellisen helppo. Tutkimukseni alkutaipaleella kartoitin siviilipalveluksen aikaisen ohjauksen kontekstuaalisia suhteita eli tutkittavan ilmiön

43 38 sijoittumista johonkin konkreettiseen ympäristöön. Kartoituksen pohjalta saatujen tietojen perusteella tutkittavan ilmiön rajaaminen helpottui ja ilmiön tarkastelun näkökulma sai perusteet. Tutkittavan ilmiön yleisenä kontekstina toimi Suomen yleinen asevelvollisuusjärjestelmä erityisesti siviilipalveluksen rakenteisiin ja aikaisempaan tutkimukseen painottuen. Erityisenä, ilmiön tiettyyn aikaan ja paikkaan kiinnittävänä, kontekstina toimi puolestaan Nuorisotakuu ohjauksellisena raamina. (Koski 2011, ) Tutkimustehtävän hahmottaminen haastoi aiheenvalintaa enemmän. Pohdin siviilipalveluksen suorittaneiden kokemusten ja itse palveluksen aikaisen ohjausjärjestelmän tutkimuksen välillä. Päädyin kartoittamaan siviilipalveluksen suorittaneiden kokemuksia ja rajaamaan tutkimuskohteen tarkasti Nuorisotakuun antamien raamien mukaisesti vuonna 2013 ja sen jälkeen siviilipalveluksen suorittaneisiin. Tutkimuskysymykseni ovat: Miten siviilipalvelukseen päädytään? Mitä merkityksiä siviilipalvelukselle annetaan? Millaisen roolin ohjaus siviilipalveluspolulla saa? Tutkimuskysymyksiin on vastattu luvussa kuusi siviilipalvelukseen johtavien polkujen kautta onko siviilipalvelukseen hakeuduttu suoraan kutsunnoista vain sen jälkeen sekä eritellen ja kuvaillen siviilipalvelusvalintaan vaikuttaneita tekijöitä. Siviilipalvelukselle annetut merkitykset tuodaan tuloksissa esille hyötyinä, joita siviilipalveluksesta saadaan, sekä merkityksinä, joita siviilipalvelus sai osana tulevaisuuspohdintoja. Kolmanteen tutkimuskysymykseen vastatessa siviilipalvelus ja ohjaus on huomioitu kokonaisvaltaisesti aina yläkouluajoilta palveluksen päättymiseen. Tutkimusongelman hahmottamisen vaiheessa tuli selväksi, että haastattelu olisi luonteva menetelmä aineiston keruuseen ja laadulliselle tutkimukselle tavoitteena olevalle moninaisen todellisen elämän kuvaamiselle (Hirsjärvi ym. 2009, 161). Haastatteluhan mahdollistaa kysymysten ja vastausten tarkentamisen sekä helpottaa tutkimuksen tarkoituksen avaamista tutkittaville. Haastattelussa tutkimus tulee myös lähemmäksi tutkittavaa ja haastateltavaksi suostumiseen kenties motivoi ainakin mahdollisuus mielipiteensä esille tuomiseen sekä halu kertoa omista kokemuksista. Osalla haastateltavista haastatteluun osallistumisen taustalla oli toive, että osallistuminen auttaisi saattaisi auttaa siviili- ja varusmiespalveluksen välillä pohdiskelevia:

44 39 H4: Minun mielestä on vaan jotenkin tosi typerää, että tosi monet. Siis minun kavereitakin. Osalla kavereita on käyny silleen, että ne on pelänny, mitä niitten isä miettis niistä. Sen takia käyny intin ja sitten ne on ollu ihan paskana siellä intissä, niin en minä tiiä. Sivari vaan jotenki tuntuu siltä. Ei tarvii pelätä mittään ihmisten mielipiteitä, ku kuitenki on 2017 nytten. Minun mielestä ihan typerää pelätä mitään sivariin lähtöö. Toisaalta haastattelujen lyhyyden vuoksi tutkimuksen olisi voinut toteuttaa myös kyselylomakkeella, mutta aikaisemmassa siviilipalvelusta koskeneessa tutkimuskirjallisuudessa kävi ilmi (kts. Kallunki 2015, 35-36), että kohderyhmän saaminen mukaan tutkimukseen voi olla haastavaa, joten haastattelu tuntui esimerkiksi sähköistä kyselylomaketta sitouttavammalta vaihtoehdolta. (Eskola & Vajamäki 2008, ) 5.2 Aineiston keruu Aineiston keruussa haasteena oli löytää juuri kohderyhmään kuuluvat henkilöt eli siviilipalveluksen vuonna 2013 tai sen jälkeen suorittaneet. Päädyin laittamaan Facebookiin haastateltavien etsintäkuulutuksen, jossa kerroin lyhyesti tutkimuksen teemasta. Kuulutukseen vastasi seitsemän henkilöä, joista kaikki eivät lopulta päätyneet haastateltaviksi, koska tutkimukseni ei käsittele täydennyspalveluksen suorittaneita. Haastattelujen valmistuessa haastateltavista viisi oli ilmoittautunut haastateltaviksi itse ja loput viisi löytyivät lumipallo-otannalla tai pikemminkin puskaradiomenetelmällä. Avainhenkilöinä, jotka johdattivat tutkittavien pariin, oli joko haastateltavaksi ilmoittautuneita tai henkilöitä, jotka muuten tunsivat tutkimuksen kohderyhmään kuuluvan. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 86.) Haastattelut toteutettiin haastateltavien toiveista käsin joko kasvotusten, puhelimitse tai Skypen välityksellä joulukuun 2016 ja helmikuun 2017 välisenä aikana. Haastattelujen kesto ja toteutustapa on esitelty aineiston kuvauksessa (liite 3). Aineistoni koostuu siis kymmenestä haastattelusta, joiden aikana huomasin, että aineisto alkaa kyllääntyä eli toistaa itseään erityisesti tiettyjen kysymysten kohdalla. Näin ollen haastateltavien lukumäärä toi tutkimuskohteesta esiin sen teoreettisen peruskuvion ja pienet poikkeamat peruskuviosta. Saturaatio sopii käsitteeksi kuvaamaan tutkimuksen aineiston yleistettävyyttä, sillä tutkimukseni käsittelee aihetta, joka etenee kaavamaisesti ja on

45 40 ulkopuolelta hyvin strukturoitu. Eroavuuksia tuovat vain yksilöiden kokemukset, tulkinnat ja merkityksenannot. (Eskola & Vajamäki 2010, 42; Tuomi & Sarajärvi 2009, ) Haastattelu, joka on yleinen laadullisessa tutkimuksessa käytettävä aineiston keruumuoto, on voimakas keino tuottaa tietoa eri tilanteista. Sen avulla päästään tarkastelemaan hyvinkin uniikkeja näkemyksiä ja käsityksiä sekä kokemuksia eri tapahtumista. (Kvale 2007, 9.) Se kerää tietoa systemaattisesti tavoitteenaan mahdollisimman pätevät ja luotettavat tiedot (Hirsjärvi ym. 2009, ). Haastattelun voi mieltää eräänlaiseksi keskusteluksi, yhteistoiminnaksi, tutkijan ja tutkittavan välillä. Sen voi nähdä vuoro-vaikutteiseksi keskusteluksi, joka lähtee liikkeelle tutkijan ehdoista, mutta pyrkii saamaan haastateltavilta selville tutkijaa kiinnostavat asiat. (Eskola & Vajamäki 2008, 26; Tiittula & Ruusuvuori 2005, 13.) Haastattelu eroaa siis spontaanista keskustelusta haastattelijan tiedon intressin, tutkimuksen tavoitteen ja haastattelussa syntyvän kysyjä - vastaaja -roolijaottelun myötä (Ruusuvuori & Tiittula 2005, 23). Haastattelututkimuksen mahdollistaman syvällisemmän tarkastelun vuoksi päädyin keräämään aineiston yksilöhaastatteluilla. Kysymyksenasettelun avoimuudella tavoitellaan erilaisten käsitysten ilmitulemista ja näin ollen teema- eli puolistrukturoitu haastattelu valikoitui tutkimuksen haastattelumuodoksi. Teemahaastattelussa intersubjektiivinen luottamus ja aktiivinen kuuntelu ovat haastattelun lähtökohtia. Tutkijalta odotetaan luottamuksen rakentamista haastattelutilanne ja haastateltavan ominaisuudet huomioiden. (Ahonen 1994, ; Kvalen 2007, 72.) Haastattelu eteni valmiiksi asetettujen teemojen ja tarkentavien kysymysten pohjalta, jotka ovat luettavissa liitteessä 4. Haastattelun teemat nousivat tutkimukseni teoriasta, kontekstin tarkastelusta sekä aikaisemmin aiheesta tehdyistä tutkimuksista. Jotta tutkimus olisi mahdollisimman yhdenmukainen, etenin haastatteluissa johdonmukaisesti teemojen mukaan. Joissakin haastatteluissa koin luontevammaksi vaihtaa hieman kysymysten järjestystä, kuitenkin teeman sisällä pysyen. Yhdestä haastattelusta jäi pois kokonainen teema, minkä huomioin analyysivaiheessa. (Tuomin & Sarajärvi 2009, 75.) Haastatteluni teemat - ennen siviilipalvelusta, siviilipalvelusaika, siviilipalveluksen jälkeen ja ohjaus - muotoutuivat etukäteen aikaisemman teoreettisen perehtyneisyyteni, tutkimuskohteen kuvauksen sekä siviilipalveluksesta tehtyjen tutkimusten perusteella. Teemoihin kohdistetut tarkentavat kysymykset syntyivät oman tutkimuksellisen

46 41 mielenkiinnon sekä tutkimuskysymyksen ja -asetelman pohjalta. Ihmisten asioille antamat merkitykset, merkitysten syntyminen vuorovaikutuksessa ja asioista tehdyt tulkinnat korostuvat teemahaastattelussa. Viimeisimmän teeman, joka käsitteli ohjausta, kysymykset muotoutuivat pitkälti haastateltavien aikaisempien vastausten perusteella, joten loppupään kysymyksissä oli hieman yksilökohtaisia eroja. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 75.) 5.3 Analyysimenetelmän hahmottelua Laadullisessa tutkimuksessa kieltä, kuten litteroitua haastatteluaineistoa, voidaan lähestyä fakta- tai näytenäkökulmasta. Faktanäkökulmassa kiinnostuksen kohteena ovat asiat, joita lähteet tai haastateltavat ihmiset välittävät. Yhteisö, sen tavat ja uskomukset tässä tapauksessa siviilipalvelus voivat siis olla faktanäkökulman analyysin kohteena. Tarkastelussa on se, miten haastateltavat tulkitsevat ja kokevat jonkin asian. Näin ollen taustalla on vahva oletus siitä, että haastateltavat puhuvat avoimesti ja rehellisesti itsestään ja omista kokemuksistaan. Näytenäkökulmassa erittelyn kohteena on informaation todellisuuden sijaan aineiston todellisuus ja usein näkökulmat täydentävätkin toisiaan. (Koskinen, Alasuutari & Peltonen 2005, 62-64, 66.) Haastattelussa eteneminen Hännisen (2015, 172) mukaisesti kronologisessa järjestyksessä mahdollistaa myös teemahaastattelusta tarinallisuuden etsimisen ja löytämisen. Haastatteluaineistosta yksilölliset kertomukset lähtevät liikkeelle vaihtelevasti ala-asteajasta korkeakouluikään riippuen siitä, milloin punninta siviili- ja varusmies-palveluksen välillä on aloitettu. Ne pysyvät kuitenkin hyvin pitkälti siviilipalveluksen ja siviilipalvelusvalintaan vaikuttaneiden tekijöiden ympärillä päättyen siihen, missä haastateltavat juuri tällä hetkellä ovat. Haastattelukysymykseni olivat avoimia, kuten millaisista lähtökohdista lähdit suorittamaan siviilipalvelusta ja mihin polkusi vei siviilipalveluksen jälkeen. Haastateltavani olivat kuitenkin orientoituneet kertomaan juuri siviilipalveluksesta, joten sen ulkopuoliset kertomukseen vaikuttavat tekijät tulivat vain sivumennen mainittua tai kysyessäni tarkentavia kysymyksiä esimerkiksi siitä, onko lähipiirissä siviilipalveluksen suorittaneita. Näin ollen siviilipalvelus muodostui osaksi kokonaisuutta, mutta kovin vapaata

47 42 kerronnallisuutta ja elämäntarinan rakentamista ei haastattelun aikana syntynyt. Haastateltavat kuitenkin vastasivat kysymyksiini antoisasti kuvaillen muun muassa siviilipalveluksen rakennetta, peruskoulutus- ja työpalvelusjaksoa sekä vapaa-aikaa: H8: - - Se hengailu siellä Lapinjärvellä. Luennot loppu aina joskus neljältä tai kuudelta ja sen jälkeen siellä sit vaan oleiltiin. Ihan sillä tavalla huvittavalla tavalla boheemi meininki, että siellä oli sellasta avointa blaasausta ilmassa. Siellä iltaleireillä, vaikka siitä oli toki siellä ohjeistuksessa, että täällähän ei huumehia vedetä, mutta sitten ne ite legioonalaiset eli nämä tyypit, jotka ei saa työpaikkaa ja jää sinne asumaan, niin ne ite siellä tavallaan leirivahdinominaisuudessa blaasas aina jossakin kulmilla. Oli vähän silleen semmonen jaha-meiniki. Ei se ny tietenkään mua sillä tavalla häiritse, mutta siis sillä tavalla oli jotenki tosi silleen kummallinen. Tai siis jos sitä ajattelee tälleen aikuistumisriittinä, niin se oli tosi sellasta tosi vätvyilyä. Ja ne jotka ei saanu työpaikkaa sen leirin jälkeen, niin niistä näkee, että ne jää tosi sinne vaan lojumaan, että vähän silleen kakspiippunen suhtautuminen. - - Elämänkerrallisista vivahteista ja kuvailevuudesta huolimatta haastattelut tuottivat enimmäkseen faktapitoista teemoittain etenevää aineistoa. Faktapitoisuuden ja aineiston tiiviyden vuoksi päädyin analyysissäni laadulliseen sisällönanalyysiin. Näin ollen pystyn lisäämään aineiston informaatioarvoa järjestämällä sen tiiviiseen ja selkeään muotoon tekstin merkityksiä etsien. Sisällönanalyysin vaiheiden mukaisesti ensimmäisenä tulee päättää aineiston kiinnostuksen kohde tutkimusongelman pohjalta. Aineistossa kiinnostuksen kohteita olivat siviilipalvelukseen ohjautuminen ja palveluksen valintaan vaikuttavat tekijät, siviilipalvelus moratorion tilana sekä ohjaus. Seuraavaksi tuli karsia pois kiinnostuksen ulkopuolella olevat tekijät, mikä tuntui haastavalta aineiston pienuuden ja mielenkiintoisuuden vuoksi. Koska tutkimuksen tarkoitus ohjaa pitkälti analyysiyksikön valintaa, tutkimukseni analyysiyksikkönä toimivat ajatuskokonaisuudet. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 92, 110.) 5.4 Uuden luomisen vaihe Laadullinen tutkimus on usein luonteeltaan kuvailevaa. Kuvailevassa tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat kuvaukset tilanteista, tapahtumista ja henkilöistä. Dokumentoitaessa tutkittavaa kohdetta ilmiöstä kuvataan sen keskeisimmät piirteet, kuten näkyvimmät prosessit, uskomukset, käyttäytymismuodot ja tapahtumat. (Hirsjärvi, Remes & Sarjavaara 2009, 139.)

48 43 Tuomi ja Sarajärvi (2009, 93) väittävät teemahaastattelun analysoinnin olevan suhteellisen helppoa, sillä valmiiksi teemojen mukaisesti jäsentyvästä aineistosta on loogista pilkkoa tiettyä teemaa kuvastavat näkemykset. Laadullisen tutkimuksen perusanalyysimenetelmä, sisällönanalyysi, toimii pohjana monelle muulle laadullisen tutkimuksen analyysimenetelmälle, mutta on myös oma itsenäinen analyysimenetelmänsä. Sisällönanalyysillä tarkoitetaan nähtyjen, kuultujen tai kirjoitettujen aineistojen analyysiä sekä väljää teoreettista viitekehystä. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 91.) Sillä voidaan analysoida dokumentteja, kuten artikkeleita, haastatteluja, kirjeitä, raportteja ja keskusteluja, objektiivisesti ja systemaattisesti. Menettelytapana se sopii niin strukturoidummalle kuin täysin strukturoimattomallekin aineistolle. Aineiston ollessa strukturoimatonta pyrkimyksenä on analyysin keinoin saada ilmiöstä yleistettävissä ja tiivistettävässä muodossa oleva kuvaus. Haasteena sisällönanalyysillä on sen tutkimuksellinen keskeneräisyys. Usein aineisto saadaan sisällönanalyysin keinoin järjestetyksi johtopäätöksen tekoa varten, mutta mielekkäiden johtopäätösten tekeminen haastaa ja järjestetty aineisto tyydytään usein vain listaamaan tulosten omaisesti. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 103.) Sisällönanalyysillä pyritään aineiston sisältämää informaatiota kadottamatta järjestämään aineisto selkeään ja tiiviiseen muotoon lisäten aineiston informaatioarvoa. Etsinnässä ovat tekstin merkitykset. Aineiston analyysin etenemisen voi karkeasti jakaa vaiheisiin: päätä, mikä aineistossa kiinnostaa; koodaa aineisto karsien kaikki kiinnostuksen kohteen ulkopuolella oleva; luokittele, teemoittele tai tyypittele aineisto ja kirjoita lopuksi yhteenveto. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 93, 104.) Tutkimuksen kiinnostuksen kohteet näkyvät tutkimusongelmasta sekä tutkimuksen tarkoituksesta. Aineiston koodaus jäsentelee aineistosta käsiteltäviä asioita toimien samalla muistiinpanoina, kuvailun apuvälineenä sekä testaten aineiston jäsentelyä. Aineistoa voi jäsentää luokittelemalla, teemoittelemalla tai tyypittelemällä. Luokittelussa, jonka voi mieltää sisällön teemoin eteneväksi kvantitatiiviseksi analyysiksi, aineistosta määritellään luokkia, joiden esiintyminen aineistosta lasketaan. Luokittelu on mahdollista kuvata taulukkona. Tyypittelyssä aineisto ryhmitellään esimerkiksi tiettyjen teemojen sisältä nousevien näkemysten mukaisesti tyypeiksi, minkä jälkeen ne tiivistetään yleistyksiksi. Teemoittelussa puolestaan aineistoa ryhmitellään ja pilkotaan aihepiirien mukaisesti. Viimeistään jäsennettäessä analyysiä tulisi miettiä, etsiikö aineistosta erilaisuutta vai samanlaisuutta. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 93, 104.)

49 44 Myös analyysiyksikkö tulee määrittää sisällönanalyysissä ennen varsinaisen analyysin aloittamista. Aineiston laatu ja tutkimustehtävä ohjaavat analyysiyksikön määrittämistä. Yksikkönä voi toimia lauseen osa, ajatuskokonaisuus tai vaikkapa yksittäinen sana. Kun aineistoa ryhmitellään eli klusteroidaan, käydään tarkasti läpi aineistosta koodatut alkuperäiset ilmaisut etsien joko eroavaisuuksia tai samankaltaisuuksia. Luokat muodostuvat samaa asiaa, esimerkiksi ominaisuutta, piirrettä tai käsitystä, tarkoittavista käsitteistä ja luokka nimetään sen sisältöä kuvaavalla käsitteellä. Näin yksittäisten asioiden sisältyessä yleisempiin tekijöihin aineisto tiivistyy. Kun aineisto on ryhmitelty, on vuorossa tutkimuksen kannalta olennaisen tiedon erottaminen ja siitä teoreettisten käsitteiden muodostaminen valikoidun tiedon perusteella. Tätä yhdistävien luokkien muodostamisen vaihetta kutsutaan abstrahoinniksi. Tuloksissa esitellään abstrahoinnissa empiirisestä aineistosta teoreettisiin käsitteisiin liitettäessä muodostuneet mallit, aineistoa kuvaavat teemat tai käsitteet sekä luokittelujen pohjalta muodostuneet kategoriat ja niiden sisällöt. Analyysin kaikissa vaiheissa tutkijan pyrkimys on ymmärtää tutkittavia heidän näkökulmastaan käsin. (Tuomi & Sarajärvi 2009, , 113.) Analyysitekniikan valinta riippuu siitä, millaiseksi aineisto, jota tutkimuksessa hyödynnetään, muodostuu sekä tutkimuksen tavoitteista (Puusa 2011, 114). Aineistolähtöisessä analyysissä, jota tutkimuksessani hyödynsin, oli omat haasteensa. Koska olen tehnyt kandidaatin tutkielman kyseisestä aiheesta, vaikutti puhtaasti aineistolähtöinen lähestyminen alkuun haastavalta. Aikaisempi tutkimuksista noussut tieto, elämänkulun teoriat ja kontekstin kuvaus vaikuttavat siihen, millaisia ennakkokäsityksiä minulle on tutkittavasta ilmiöstä tullut. Niinpä pohdinkin pitkään, voinko väittää analyysiani puhtaasti aineistolähtöiseksi vai tuleeko analyysi toteuttaa teoriaohjaavasti. Alkuun teoriaohjaava analyysi vaikutti hyvältä vaihtoehdolta ja kokeilinkin sitä Tuomen ja Sarajärven antamien ohjeiden mukaisesti. (Tuomi & Sarajärvi 2009, ) Teoriaohjaavaa analyysia testatessani huomasin abstrahoinnissa ja analyysin etenemistä hahmottaessani erinäisin analyysitaulukkoviritelmin, että annan aikaisemman tietämykseni johtaa koko lukuprosessiani tai sivuutan teoriat ja aiheesta tehdyn kirjallisuuden. Aineiston asettaminen teoriaviitteeseen nousseisiin yläluokkiin tuntui teennäiseltä. Esimerkiksi siviilipalvelusvalintaan vaikuttavat syyt ovat kyllä jaettavissa Valdemar Kallungin (2015) tutkimuksen mukaisesti käytännöllisiin ja vakaumuksellisiin syihin, mutta tarkoitukseni oli kuitenkin lisätä ymmärrystä siviilipalveluksen suorittaneiden kokemusten kautta ja tuoda

50 45 heidän äänensä esille. Koin parhaiten saavani nämä yksilölliset kokemukset aineistostani esille, kun pyrin sulkemaan analyysin ulkopuolelle aikaisemman tietämykseni sekä ennakko-oletukset. Siispä lähdin analysoimaan aineistoani aineistolähtöisesti tiedostaen, että analyysin tekeminen vaatii tutkijalta paljon itsekriittisyyttä. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 96, 117). Vaikka Tuomi ja Sarajärvi sanovat teemahaastattelunanalyysin olevan suhteellisen helppoa, tulee haastattelut lukea huolella läpi, koska teemoihin liittyviä kohtia voi löytyä eri puolilta haastattelua. Kun aineisto on pelkistetty siten, että tutkimukselle epäolennainen on karsittu pois, on seuraavan pohdinnan aika. Tutkimustehtävä ohjaa aineiston pelkistämistä. Tutkimustehtävän mukaiset olennaiset ilmaukset koodataan aineistosta. Pelkistetyt ilmaukset listataan ja ryhmitellään etsien samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia. Ryhmittelyn jälkeen on vuorossa tutkimuksen kannalta olennaisen tiedon erottaminen ja sen perusteella teoreettisten käsitteiden muodostaminen. Luokituksia yhdistellään niin kauan kuin se on aineistosta mahdollista. Tulkinnasta edetään siis vaihe vaiheelta kohti ilmiön käsitteellisempää näkemystä. Kun aineisto on liitetty teoreettisiin käsitteisiin, kuvataan tulokset empiirisestä aineistosta muodostettuina malleina, käsitteinä ja aineistoa kuvaavina teemoina. Analyysin kaikissa vaiheissa tutkijan a ja o on pyrkimys tutkittavan näkökulman ymmärrykseen. (Tuomi & Sarajärvi 2009, ) Päättelyketju alkuperäisistä ilmauksista alaluokkiin, joista vielä muodostetaan yläluokkia, pääluokkia ja yhdistäviä luokkia, voisi siis edetä siviilipalvelukseen hakeutumisen syiden osalta esimerkiksi seuraavasti (kts. taulukko 1):

51 46 TAULUKKO 1. Siviilipalvelukseen hakeutumisen syyt. Esimerkki aineiston pelkistämisestä ja ryhmittelystä Tuomen ja Sarajärven (2009, ) mukaisesti. Alkuperäinen ilmaus Pelkistetty ilmaus Alaluokka Noo se oli aika lailla siinä, että ei kiinnostanu mennä armeijaan ja se oli kanssa niin kun jonkin asteinen pasifistinen vakaamus. Silleen, että ei halunnu niin kun opetella ampumaan ihmisiä esimerkiksi. Armeijan kiinnostamattomuus ja haluttomuus oppia ampumaan No kaikkihan lähti siis siitä, että metsässä rämpiminen ja kahenkymmenen asteen pakkasessa nukkuminen ei kiinnostanu. -- Eikä toi väkivaltakaan oo mun juttu. Kiinnostamattomuus väkivaltaa ja fyysistä koulutusta kohtaan Kiinnostamattomuus armeijaa kohtaan Kai mua voi pitää pasifistina sitten. Mulla oli semmonen tilanne, että mää olin mukana kahessa produktiossa teatterissa ja mä en pystyny armeijassa tekemään näitä produktioita. Jos mää olisin mennyt armeijaan, mää en ois voinut tehdä niitä. Valitsin sen takia siviilipalveluksen. Työnteon mahdollisuus siviilipalveluksen aikana Vapaa-ajan oma aikatauluttaminen Analyysin luotettavuutta pyrin parantamaan selvittämällä ensin ennakko-oletukseni huolellisesti, perehtymällä aineistoon syvällisesti, analysoimalla ajan kanssa ja tekemällä

52 47 analyysin etenemisen näkyväksi. Olen luvannut tutkittavilleni, että he saavat lukea analyysini sen ollessa valmis. Näin he saavat osaltaan arvioida, vastaavatko tulokset tutkittua. 5.5 Eettisyys Tutkimuksen eettinen pohdinta lähtee liikkeelle jo tutkimusaiheen valinnasta ja tutkijan omasta pohdinnasta siitä, miksi tutkimukseen ryhtyy ja kenen ehdoilla sitä tekee (Tuomi & Sarajärvi 2009, 129). Tämän pro gradu -tutkielma on jatkoa siviilipalveluksen teemaa käsitelleeseen kandidaatintutkielmaani, jossa tartuin aiheeseen kiinnostuksesta maanpuolustusta kohtaan ja halusta oppia tuntemaan itselleni vieraampi siviilipalvelus. Haastatteluita tehdessä kerroin haastateltavilleni perustiedot itsestäni ja miksi teen kyseistä tutkimusta. Haastateltavat saivat myös kysyä minulta vapaasti tutkimuksesta. Haastattelut on tehty luottamuksellisesti haastateltavien yksityisyyttä kunnioittaen. Tässä tutkimusraportissa tutkimusinformanttien anonymiteetin suojaamiseksi en yksilöi autenttista kertomusmateriaalia, vaan puhun vain haastateltavista H. Haastateltavat on numeroitu satunnaisesti lukujen 1 ja 10 väliltä. Itsestäni haastattelijana käytän tunnisteena etunimeni ensimmäistä kirjainta M. (Tuomi & Sarajärvi 2009, 131.) Raportoinnissa anonymiteetin turvaamista haastaa tutkittavien vähäinen määrä ja haastatteluissa esille tulevat suhteellisen tarkat koordinaatit esimerkiksi työpalveluspaikoista ja palveluksen suorittamisen ajankohdasta. Tämän vuoksi en nimeä tarkkoja palveluspaikkoja ja paikkakuntia, vaan puhun palveluspaikoista hyvin yleisellä tasolla. (kts. Tiittula & Ruusuvuori 2005, 17.) Haastateltujen anonymiteetin suojaamiseksi myös murrekieliset ilmaukset on muutettu yleiskielelle.

53 48 6 MONENLAISET POLUT JOHTAVAT SIVIILIPALVELUKSEEN Tässä luvussa esittelen tutkimuksen keskeisimmät tulokset. Tutkimusaineistoni koostuu kymmenestä siviilipalveluksen vuosina suorittaneen haastatellusta. Siviilipalveluksen suoritusaikana haastateltavat ovat olleet vuotiaita, mikä osaltaan kuvastaa siviilipalveluksen käyvien ryhmän heterogeenisyyttä. Näin ollen palvelukseen lähtiessä elämäntilanteet ja polut siviilipalvelukseen olivat hyvinkin erilaisia, eikä asevelvollisuuden suorittamista suomalaiselle miehelle normatiivisena elämäntapahtumana ole sijoitettavissa selkeästi tiettyyn ikään (Nurmi ym. 2014, 149). Siviilipalvelukseen on lähdetty heti lukion jälkeen, kesken korkeakouluopintojen, työttömyysjaksolta ja korkeakouluopintojen jälkeen (kuvio 3.). Tuleeko siviilipalveluksesta palvelusvelvolliselle institutionaalisen uran solmukohta tai kuinka kehittävänä siviilipalvelus nähdään, riippuu pitkälti siitä, millaisista lähtökohdista palvelukseen astutaan (Nurmi ym. 2014, 150; Nurmi & Salmela-Aro 2000, 91).

54 49 KUVIO 3. Mistä elämän vaiheista haastateltavat ovat siviilipalvelukseen lähteneet? Haastateltavat kahta lukuun ottamatta olivat peruskoulun jälkeen käyneet lukion, yksi ammattikoulun ja yksi oli vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa, mutta parhaillaan käymässä nettilukiota. Haastateltavista kahdeksan oli joko suorittanut tai parhaillaan suorittamassa korkea-asteen tutkintoa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Aikaisemman siviilipalveluksesta tehdyn tutkimuksen mukaan suurin osa siviili-palveluksen käyvistä, jotka olivat suorittaneet tai suorittamassa tutkintoa, opiskelivat tekniikan alalla. Aloista toiseksi yleisin oli kulttuuri- ja taideala. (Kallunki 2015, 77.) Korkeakoulussa opiskelleet tai siviilipalveluksen jälkeen sinne suuntautuneet opiskelivat yhteiskunta-, kasvatus- ja kulttuurialoilla sekä sosiaali- ja terveysalalla. Työpalvelus-paikkoina haastatelluilla toimivat siviilipalveluksen aikana kirjastot, sairaalat, sairaala-apteekki, päiväkodit sekä korkeakoulun hallintopuoli ja työtehtäviä olivat muun muassa kirjojen hyllyttäminen ja tunnustarrojen tekeminen kirjoihin, potilaiden ja lääkkeiden kuskaus, lapsiryhmässä avustaminen ja siivous sekä nettisivujen muokkaus ja opintosuoritusten mapitus. Haastateltavat olivat eri puolilta Suomea.

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari 21.3.2012 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa 2011 - Alokasvaiheen varusmiehille

Lisätiedot

TERVETULOA SIVIILIPALVELUSPÄIVÄÄN OULU 17.11.2014. Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen P: 0295 029 382 mikko.reijonen@ely-keskus.

TERVETULOA SIVIILIPALVELUSPÄIVÄÄN OULU 17.11.2014. Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen P: 0295 029 382 mikko.reijonen@ely-keskus. TERVETULOA SIVIILIPALVELUSPÄIVÄÄN OULU 17.11.2014 Siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen P: 0295 029 382 mikko.reijonen@ely-keskus.fi Maanpuolustus Suomessa kuuluu koko kansalle ja sen ydin on

Lisätiedot

ESITYS ASEVELVOLLISUUDEN TULEVAISUUS SEMINAARISSA 21.3.2012. Mikko Reijonen P: 050 595 9363 mikko.reijonen@sivarikeskus.fi

ESITYS ASEVELVOLLISUUDEN TULEVAISUUS SEMINAARISSA 21.3.2012. Mikko Reijonen P: 050 595 9363 mikko.reijonen@sivarikeskus.fi ESITYS ASEVELVOLLISUUDEN TULEVAISUUS SEMINAARISSA 21.3.2012 Mikko Reijonen P: 050 595 9363 mikko.reijonen@sivarikeskus.fi 22.3.2012 reijonen 2 Lapinjärven koulutuskeskus toimii valtakunnallisena siviilipalveluskeskuksena

Lisätiedot

Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen

Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Matinen seminaari 16.11.2017 Teemu TALLBERG, professori TAHTO-projekti http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/ tahto-tutkimusprojekti Kansalta kysyttyä MTS

Lisätiedot

- Palveluspaikaksi hakeutuminen. - Mitä palveluspaikan tulee huomioida velvollisen palveluksen aikana.

- Palveluspaikaksi hakeutuminen. - Mitä palveluspaikan tulee huomioida velvollisen palveluksen aikana. - Palveluspaikaksi hakeutuminen. - Mitä palveluspaikan tulee huomioida velvollisen palveluksen aikana. Siviilipalveluspäivä Oulussa 17.11.2014 Uudeksi palveluspaikaksi hakeutuminen Työpalvelupaikkana voi

Lisätiedot

Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen

Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Maanpuolustustahdosta maanpuolustussuhteeseen Sotatieteiden päivät 25.5.2018 Teemu TALLBERG, professori TAHTO-projekti http://www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/ tahto-tutkimusprojekti Kansalta kysyttyä MTS

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes

Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Siviilipalveluksen muuttuneet merkitykset maanpuolustusvelvollisuuden kokonaisuudessa. Siviilipalveluksen alku- ja loppukyselyn tutkimusraportti

Siviilipalveluksen muuttuneet merkitykset maanpuolustusvelvollisuuden kokonaisuudessa. Siviilipalveluksen alku- ja loppukyselyn tutkimusraportti Siviilipalveluksen muuttuneet merkitykset maanpuolustusvelvollisuuden kokonaisuudessa Siviilipalveluksen alku- ja loppukyselyn tutkimusraportti Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 38/2015

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

säännökseen tehtäisiin muutos, jonka jälkeen!omista säädettäisiin samoin kuin varusmiehillä.

säännökseen tehtäisiin muutos, jonka jälkeen!omista säädettäisiin samoin kuin varusmiehillä. 1992 vp- HE 31 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi siviilipalveluslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi periaatetta, jolla aseellisesta palveluksesta

Lisätiedot

Desing Sprint työvälineenä Aikalisä-toiminnan kehittämisessä Jaana Walldén

Desing Sprint työvälineenä Aikalisä-toiminnan kehittämisessä Jaana Walldén Desing Sprint työvälineenä Aikalisä-toiminnan kehittämisessä 9.5.2018 Jaana Walldén Time out! Aikalisä! Elämä raiteilleen hanke toteutettiin vuosina 2004-2009 (Stakes/THL) Toiminnan lähtökohtana huoli

Lisätiedot

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

HE Jehovan todistajien vapautuslain kumoamisesta

HE Jehovan todistajien vapautuslain kumoamisesta HE Jehovan todistajien vapautuslain kumoamisesta Puolustusvaliokunta 4.10.2018 Hallitussihteeri Perttu Wasenius Lainvalmistelu- ja oikeusyksikkö Nykytila ja esitys Jehovan todistajien vapautuslaki mahdollistaa

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

ALKUSANAT. Valmisteluryhmä. Antti Grönlund Varapuheenjohtaja Juho Korpela Liittohallituksen jäsen

ALKUSANAT. Valmisteluryhmä. Antti Grönlund Varapuheenjohtaja Juho Korpela Liittohallituksen jäsen ALKUSANAT Pitelet käsissäsi Keskustanuorten kansalaispalvelusmallia, joka on valmisteltu vuonna 2017. Kansalaispalvelusmalli on syntynyt tarpeesta viedä suomalaista asevelvollisuuskeskustelua eteenpäin.

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012

Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen. Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuu ja sukupolvien välinen sopiminen Lauri Ihalainen 16.10.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 32 400 työtöntä alle 25v-vuotiasta työnhakijaa. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Suomalainen asevelvollisuus

Suomalainen asevelvollisuus Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus

Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa. Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus Ulkomaisten tutkintojen tunnustaminen Suomessa Ylitarkastaja Veera Minkin Opetushallitus 13.12.2016 Esityksen sisältö Yleistä tutkintojen tunnustamisesta ja vertailusta Opetushallituksen päätökset Opettajan

Lisätiedot

Siviilipalvelus 2020. Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän mietintö

Siviilipalvelus 2020. Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän mietintö Siviilipalvelus 2020 Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän mietintö Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 9/2011 Siviilipalvelus 2020 Siviilipalveluksen kehittämistyöryhmän mietintö Työ- ja

Lisätiedot

Siviilipalveluslaki 28.12.2007/1446

Siviilipalveluslaki 28.12.2007/1446 Siviilipalveluslaki 28.12.2007/1446 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Tässä laissa säädetään maanpuolustusvelvollisuuteen perustuvasta siviilipalvelusvelvollisuudesta.

Lisätiedot

HE 140/2007 vp. kurinpitomenettelyn toimeenpanosta ja tekisi keskitetysti kaikki rikosilmoitukset. Siviilipalveluskeskus

HE 140/2007 vp. kurinpitomenettelyn toimeenpanosta ja tekisi keskitetysti kaikki rikosilmoitukset. Siviilipalveluskeskus Hallituksen esitys Eduskunnalle siviilipalveluslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi siviilipalveluslaki ja muutettavaksi eräitä siihen liittyviä lakeja. Samalla

Lisätiedot

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen

Yhteiskunta-ja koulutustakuu. Seminaari /Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta-ja koulutustakuu Seminaari 17.1.2013/Projektipäällikkö Timo Kettunen Yhteiskunta- ja koulutustakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

16 varusmieslehti.fi

16 varusmieslehti.fi 16 varusmieslehti.fi ANALYYSI Käytännölliset syyt Teksti Juho Mäki-Lohiluoma Kuvat Mikko Toivonen Uuden tutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmesta siviilipalvelusmiehestä pohjaa valintansa käytännöllisiin

Lisätiedot

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa Toimivat monialaiset verkostot 6.2.2015 Hotelli Santa Claus Tiina Keränen, yksikön päällikkö 9.2.2015 Verkostoyhteistyö on mahdollisuus Yhteistyö vaatii avoimuutta,

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2521 Nuorisobarometri 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Reserviläisliiton tervehdys Pohjois-Savon Reserviläispiiri ry:n 60-vuotisjuhlassa , Kuopion kaupungintalo

Reserviläisliiton tervehdys Pohjois-Savon Reserviläispiiri ry:n 60-vuotisjuhlassa , Kuopion kaupungintalo Julkaisuvapaa 10.2.2017 kello 18.00 Reserviläisliiton tervehdys Pohjois-Savon Reserviläispiiri ry:n 60-vuotisjuhlassa 10.2.2017, Kuopion kaupungintalo Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja lotat, herra puolustusministeri,

Lisätiedot

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1 Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

TE-hallinnon ja työelämän yhteistyö

TE-hallinnon ja työelämän yhteistyö TE-hallinnon ja työelämän yhteistyö Nuorisotakuun retoriikkaa ja todellisuutta 26.09.2013 Ylöjärvi, Valo Vesa Jouppila johtaja, Pirkanmaan TE-toimisto Toiminta-ajatuksemme Pirkanmaan TE-toimisto toteuttaa

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Siviilipalvelus Euroopassa

Siviilipalvelus Euroopassa Jarmo Pykälä Siviilipalvelus Euroopassa Omantunnon ja yleisen asevelvollisuuden takia Sisältö Johdanto 2 1. Siviilipalveluksen monet ulottuvuudet 3 Siviilipalvelus omantunnonoikeutena 3 Siviilipalvelus

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Ammatillinen opettajakorkeakoulu

Ammatillinen opettajakorkeakoulu - Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä laiksi siviilipalveluslain muuttamisesta (HE 294/2018 vp)

Lausunto hallituksen esityksestä laiksi siviilipalveluslain muuttamisesta (HE 294/2018 vp) Helsinki 16.1.2019 Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Lausunto hallituksen esityksestä laiksi siviilipalveluslain muuttamisesta (HE 294/2018 vp) Aseistakieltäytyjäliitto toteaa, että hallituksen

Lisätiedot

Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto

Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat. Nimi Työ Osasto Huomioon otettavat asevelvollisuusasiat Nimi Työ Osasto Esitettävät asiat Yleistä asevelvollisuudesta Yleistä kutsunnoista Kutsuntaviranomaisten havaintoja Tilastotietoa kutsunnoista Keskustelua Lainsäädäntöä

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

1985 vp. - HE n:o 7 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1985 vp. - HE n:o 7 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1985 vp. - HE n:o 7 Hallituksen esitys Eduskunnalle Jehovan todistajien vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa koskevaksi lainsäädännöksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017

Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy. Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Amiskiertue 2017 Joustava hakeutuminen ja koulutuksen pääsy Asiakaslähtöinen ammatillinen koulutus joustava hakeutuminen ja koulutukseen pääsy Hakeutuminen ja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

SIVIILIPALVELUSLAIN MUUTOSTARPEITA SELVITTÄVÄ TYÖRYHMÄ

SIVIILIPALVELUSLAIN MUUTOSTARPEITA SELVITTÄVÄ TYÖRYHMÄ Muistio TEM / TTM SIVIILIPALVELUSLAIN MUUTOSTARPEITA SELVITTÄVÄ TYÖRYHMÄ Sisällys Työ- ja elinkeinoministeriölle... 3 Johdanto... 6 Kehittämisehdotusten arviointia... 8 1. Täydennyspalvelusajan pidentäminen...

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset

Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset Katsaus opetuksen lainsäädäntöön ja tulevaan tavoitteena hyvinvointi ja osallisuus Ammatillisen peruskoulutuksen lainsäädäntömuutokset 24.3.2015 VAMPO seurannan seminaari Anne Mårtensson VAMPO toimenpiteet

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Siviilipalveluslaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 132/2007 vp. Hallituksen esitys siviilipalveluslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Siviilipalveluslaki. EDUSKUNNAN VASTAUS 132/2007 vp. Hallituksen esitys siviilipalveluslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 132/2007 vp Hallituksen esitys siviilipalveluslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä siviilipalveluslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi

Lisätiedot

Henkilökohtaistamisen prosessi

Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistamisen prosessi Henkilökohtaistaminen, osaamisen osoittaminen ja osaamisen arviointi ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti Tampere 14-15.11.2017 Henkilökohtaistaminen ennen reformia

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi. Lotta Haikkola, tutkijatohtori

Nuorisotakuu. Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi. Lotta Haikkola, tutkijatohtori Nuorisotakuu Toimenpiteitä työllisyyden, kouluttautumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn tueksi Lotta Haikkola, tutkijatohtori 10.10.2017 Nuorisotakuu (2013 2015) Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle

Lisätiedot

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö

Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Peruskoulu Yhteistyön välineistö ja toimintaympäristö Koulutustakuu 10-luokka Työpajojen ja oppilaitosten yhteistyö Lukio Nuorisotakuu Mitä seuraavaksi? Ammattioppilaitos Ammattistartti Monialainen yhteistyö,

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa

Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun

Lisätiedot

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?

Lisätiedot

Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn

Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn Siirtymien vaikutus koulutuspolun eheyteen ohjauksen keinot keskeyttämisen ja eroamisen ehkäisyyn Jouni Järvinen ja Sanna Pensonen Zoomi-seminaari 3.5.2018 Ohjausvelvoite opiskelijaksi ottamisen jälkeen

Lisätiedot

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto

Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 16.11.2017 Asetusluonnos Lausuntoversio Valtioneuvoston asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksia koskevan asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan opetustoimen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

KANSILEHDEN MALLISIVU

KANSILEHDEN MALLISIVU Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki Julkaisuvapaa 29.10.2016 kello 16.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa 29.10.2016, Ravintola Paviljonki Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista

Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on yksi hallituksen kärkihankkeista Nuorisotakuu on kirjattu pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan. Sillä tavoitellaan nuorten työllisyyden edistämistä ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Suomen opinto-ohjaajat ry:n asiantuntijalausunto

Suomen opinto-ohjaajat ry:n asiantuntijalausunto Suomen opinto-ohjaajat ry:n asiantuntijalausunto 15.5.2018 1)Nykyistä henkilökohtaisempaa opinto-ohjausta 2)Oma opintosuunnitelma kaikille 3)Velvoite ohjata lukion päättäneitä nuoria Asia 1 Nykyistä henkilökohtaisempaa

Lisätiedot

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus

OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Suomen ulkopolitiikan hoito

Suomen ulkopolitiikan hoito Suomen ulkopolitiikan hoito "Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu?" hyvin hyvin huonosti huonosti Koko väestö Nainen Mies Alle vuotta - vuotta - vuotta

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31)

On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) On instrument costs in decentralized macroeconomic decision making (Helsingin Kauppakorkeakoulun julkaisuja ; D-31) Juha Kahkonen Click here if your download doesn"t start automatically On instrument costs

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Hallitusmuodon 5 :n mukaan Suomen kansalaiset

Hallitusmuodon 5 :n mukaan Suomen kansalaiset 1985 vp. EDUSKUNNAN PERUSTUSLAKIVALIOKUNTA Helsingissä, 31 päivänä toukokuuta 1985 Lausunto n:o 9 Pu o 1 us tu sasi ai n vai io kunnalle Puolustusasiainvaliokunta on kirjeellään 21 päivältä helmikuuta

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen Verkostoista voimaa -seminaari 9.10.2017, Amiedu Sisältö Ammatillisen koulutuksen reformin mukainen henkilökohtaistaminen (Laki 531/2017) Pohdinta ryhmissä

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 4/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 4/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 4/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi asevelvollisuuslain sekä naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 2 ja 4 :n muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat

Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat Opiskeluterveydenhuoltoon oikeutetut opiskelijat 19.11.2018 Maire Kolimaa SISÄLTÖ Terveydenhuoltolaki (1326/2010) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta selkä lasten

Lisätiedot

1991 vp- HE 149 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp- HE 149 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp- HE 149 Hallituksen esitys Eduskunnalle siviilipalveluslaiksi ja laiksi palvelukseen kutsutun asevelvollisen työ- tai virkasuhteen jatkumisesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot