OULUN SEUDULLA ASUVIEN MIELIKUVIA HENKILÖNNIMISTÄ

Transkriptio

1 OULUN SEUDULLA ASUVIEN MIELIKUVIA HENKILÖNNIMISTÄ Suomen kielen kandidaatintutkielma Oulun yliopisto Kati Ala-Poikela

2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO Tutkimuskysymykset ja hypoteesit Keskeiset käsitteet 1 2. TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Nimistöntutkimus ja sosio-onomastiikka Aiempi tutkimus Nimien mielikuvat 6 3. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT Aineisto Menetelmät 8 4. ANALYYSI Asuinpaikkaan liittyvät mielikuvat Pohjois-Suomeen liitetyt nimet Etelä-Suomeen liitetyt nimet Keski-, Itä- ja Länsi-Suomeen liitetyt nimet Ikään liittyvät mielikuvat PÄÄTÄNTÖ 26 LÄHTEET 30 LIITE

3 1. JOHDANTO 1.1. Tutkimuskysymykset ja hypoteesit Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin Oulun seudulla asuvien ihmisten mielikuvia henkilönnimistä. Tutkimuksessani haluan selvittää, minkälaisia ikä- ja asuinalueassosiaatioita ihmisillä syntyy kymmenestä keksimästäni etunimi + sukunimi -yhdistelmästä. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: - Miten tietoisia vastaajat ovat siitä, mihin alueisiin tietyt sukunimet yhdistyvät? - Miten tietoisia vastaajat ovat siitä, milloin tietyt etunimet ovat olleet suosittuja? - Kuinka samankaltaisia vastaajien mielikuvat ovat? Hypoteesini perustuvat Jaana Heinosen (2008) pro gradu -tutkielmaan, josta kerron enemmän luvussa 2.2. Hypoteesini on, että vierasperäiset nimet mielletään eniten Etelätai Länsi-Suomeen. Erityisen hyvin tunnistetaan omalla asuinalueella oleva yleinen sukunimi. Jos nimi ei ole yleinen omalla asuinalueella, se mielletään mahdollisimman kaukana asuvien ihmisten nimeksi. (Heinonen 2008: 115.) Lisäksi aikaisemman tutkimustiedon perusteella voidaan sanoa, että kielenkäyttäjät osaavat melko hyvin yhdistää tietyn nimen tiettyyn ikäluokkaan ja he ovat selvillä siitä, millaisia nimiä nykyään suositaan. Syynä tähän on kokemusperäinen tieto siitä, että tietyt nimet liittyvät yleensä tiettyyn ikäryhmään. Jos jokin nimi on ollut suosittu tietyllä vuosikymmenellä, niin vastaajilla syntyy nimenkantajan iästä hyvin samansuuntaisia mielikuvia. (Kiviniemi 1982: 14.) Nimen harvinaisuus ja vakiintumattomuus nimistöömme sekä toisaalta nimen yleisyys voivat vaikuttaa siihen, että nimestä assosioituu eri-ikäisiä nimenkantajia (Heinonen 2008: 113) Keskeiset käsitteet Nimiin liittyviä keskeisiä käsitteitä tutkimuksessani ovat henkilönnimi, nimenkantaja, etunimi ja sukunimi. Henkilönnimi on henkilöä tarkoittava erisnimi, joka kattaa etunimet, sukunimet, sukunimen tavoin käytetyt lisänimet ja puhuttelunimet (Kiviniemi, Pitkänen, Zilliacus 1974: 16). Länsimaisessa kulttuurissa henkilönnimijärjestelmät ovat melko yhdenmukaisia, sillä yleensä kaikilla on 1 4 etunimeä sekä sukunimi (Kiviniemi

4 2 2006: 14). Tässä tutkimuksessani viittaan henkilönnimillä vain etu- ja sukunimiin, koska muut nimet eivät ole tutkimukseni kannalta olennaisia. Aluksi ihmisillä on ollut vain yksi nimi eli niin sanottu yksilönnimi. Yksilönnimen rinnalla on käytetty aikoinaan lisänimiä, jotka ovat ajan saatossa muuttuneet periytyviksi sukunimiksi. (Mikkonen & Paikkala 2000: ) Lisäksi Mikkosen & Paikkalan (2000: 18) mukaan on esitetty, että lisänimi voidaan katsoa sukunimeksi silloin, kun se on esiintynyt samassa suvussa kolmessa perättäisessä polvessa. Nimenkantaja taas tarkoittaa henkilöä tai paikkaa, jolla on nimi (Kiviniemi ym. 1974: 31). Tutkimuksessani viittaan nimenkantajalla mielikuvan taustalla olevaan nimenhaltijaan. Eli nimenkantajalla tarkoitan mielikuvaa ihmisestä, joka puheena olevasta nimestä assosioituu. Lisäksi tärkeitä termejä tutkimukseni kannalta ovat mielikuva ja assosiaatio. Kielitoimiston sanakirjan mukaan termi mielikuva määritellään olevan sisäinen, psyykkinen kuva jostakin. Assosiaatio selitetään yhtymäksi, yhteenliittymäksi tai mielleyhtymäksi. (KS 2016.) Tutkimuksessani käytän termejä assosiaatio ja mielikuva synonyymisesti viitatessani vastaajien mielikuviin. Olen aloittanut tutkielmani esittelemällä tutkimuskysymykset sekä hypoteesit. Lisäksi olen kertonut tutkielmaani liittyvistä keskeisistä käsitteistä. Seuraavassa luvussa käsittelen tutkimukseni teoreettisia lähtökohtia. Niihin kuuluvat aikaisemman tutkimuksen, nimistöntutkimuksen ja sosio-onomastiikan sekä nimistä syntyvien mielikuvien esittely. Luvussa 3 kerron tarkemmin tutkimusaineistostani ja siitä, miten olen käsitellyt aineistoni. Analyysini tulokset raportoin luvussa 4, jossa esittelen jokaisesta nimenkantajasta syntyneet ikä- ja asuinalueassosiaatiot erilaisten kuvioiden avulla. Päätän tutkielmani kokoamalla analyysini yhteen, vastaamalla tutkimuskysymyksiin ja pohtimalla jatkotutkimusta luvussa 5.

5 3 2. TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1. Nimistöntutkimus ja sosio-onomastiikka Nimistöntutkimus eli onomastiikka on kielitieteen ala, joka tutkii erisnimiä (Ainiala, Saarelma, Sjöblom 2008: 12). Tutkimisen kohteena ovat siis kaikki nimet: ihmisten, paikkojen, eläinten, kasvien ja niin edelleen. Tavallisesti nimistöntutkimuksessa puhutaan vain henkilönnimistöntutkimuksesta eli antroponomastiikasta ja paikannimistöntutkimuksesta eli toponomastiikasta. Nämä taas jakautuvat moniin eri ryhmiin. (Nissilä 1962: 46.) Paikannimistöä on tutkittu eniten, sillä monet hallitukset, kansalliset ja kansainväliset elimet sekä lukuisat yksittäiset tutkijat ovat omistautuneet paikannimistöntutkimukseen (Bramwell 2011: 17). Tieteenalana nimistöntutkimus on kuitenkin melko nuori, sillä se syntyi 1800-luvun alussa aputieteeksi erityisesti kielihistorian, historian ja arkeologian tutkimukseen. Nimistöntutkimus on jo kauan sitten profiloitunut kielitieteelliseksi tutkimusalaksi, mutta se kytkeytyy vahvasti moniin muihinkin tieteenaloihin kuin kielitieteeseen. Nimet kiinnostavat eri syistä esimerkiksi kansatieteilijöitä, maantieteilijöitä, kirjallisuuden tutkijoita, psykologeja ja niin edelleen. (Ainiala ym. 2008: ) Nimistöntutkimus on kokenut viime vuosikymmeninä maailmanlaajuisesti suurta kehitystä. Tutkijoiden määrä on lisääntynyt, ja alalta julkaistaan runsaasti uusia tutkimuksia. Nimistöntutkimuksen kasvavasta suosiosta kertovat yhä useammin järjestettävät konferenssit, sekä lisääntynyt alaa käsittelevien kotisivujen luominen. (Hoffmann 2015: 150.) Viime aikoina kansainvälistä nimistöntutkimusta on tehty monista eri aiheista. Muun muassa Alice Crook on tarkastellut nimenantokäytänteitä vuosien Skotlannissa. Nykyaikaista henkilönnimistöntutkimusta on tutkinut muun muassa japanilainen Masahiko Mutsukawa, jonka aiheena ovat olleet sukupuolineutraalit etunimet Japanissa. Modernia nimistöntutkimusta on tutkinut puolestaan venäläinen Katarzyna Aleksiejuk. Hänen aiheenaan on ollut, miten verkkoyhteisöjen venäläiset käyttäjät tuovat virtuaalisen identiteettinsä esille nimissään. (Hämäläinen, Eskola, Kallio 2014: )

6 4 Oma tutkimukseni edustaa sosiolingvististä nimistöntutkimusta eli sosio-onomastiikkaa. Termiä sosio-onomastiikka on käyttänyt ensimmäisenä Hans Walter vuonna 1971 (Kunnas 2016). Sosio-onomastisessa tutkimuksessa otetaan huomioon sosiaalinen ja tilanteinen kenttä, jossa nimiä käytetään. Sosio-onomastinen tutkimus on lähtenyt Suomessa liikkeelle paikannimistöntutkimuksesta, mutta 1980-luvulta alkaen on alettu tehdä myös henkilönnimistön puolella sosio-onomastista tutkimusta. (Ainiala ym. 2008: 75.) 1980-luvulta lähtien sosio-onomastisessa tutkimuksessa sosiolingvistinen näkökulma on tullut vahvemmin esiin on ilmestynyt Eero Kiviniemen teos Rakkaan lapsen monet nimet: suomalaisten etunimet ja nimenvalinta, jossa on selvitetty suomalaisten tuolloin käytössä ollutta etunimistöä, etunimien valintaa sekä nimien suosionvaihteluita. Samaa tutkimusotetta edustavat myös myöhemmin ilmestyneet Kiviniemen etunimikirjat Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen (1993) ja Suomalaisten etunimet (2006). Lisäksi suomalaisissa yliopistoissa on valmistunut useita opinnäytetöitä, jotka keskittyvät näihin teemoihin. (Ainiala ym. 2008: 77.) Kansainvälisesti sosio-onomastiikkaa on tutkittu monista eri aiheista. Esimerkiksi Willy Van Langendock on tutkinut erisnimien teoriaa ja typologiaa teoksessaan Theory and Typology of Proper Names (2007). Paul L. Leslie ja James K. Skipper ovat puolestaan tutkineet lempinimien teoriaa artikkelissaan Toward a Theory of Nicknames: A Case for Socio-Onomastics. Lempinimiä ovat tutkineet myös Sharon Black, Brad Wilcox ja Brad Platt artikkelissaan Nicknames in Prison: Meaning and Manipulation in Inmate Monikers, jossa he ovat keskittyneet vankien lempinimiin. Sosio-onomastista tutkimusta on myös kansanlingvistinen tutkimus. Kansanlingvistisessä tutkimuksessa tarkastelun kohteina ovat maallikoiden suhtautuminen nimiin sekä nimiin liittyvät asenteet. Maallikolla tarkoitetaan siis henkilöä, joka ei ole saanut kielitieteellistä koulutusta. Tällaista tutkimusta on tehnyt esimerkiksi Paula Sjöblom (2007), joka tarkastelee kaupallista nimistöä kansanlingvistisestä näkökulmasta. (Ainiala ym. 2008: 77.) Sjöblomin artikkeli (2007) on melko lähellä omaa tutkimustani, sillä siinä hän selvittää, mitä mielikuvia ihmisillä herää yrityksen toimialasta pelkän yritysnimen perusteella. Tutkimukseni ei kuitenkaan ole varsinaisesti kansanlingvististä tutkimusta, koska en voi olla täysin varma, ovatko kaikki aineistoni vastaajat maallikoita.

7 Aiempi tutkimus Saksalainen Gerhard Eis on mahdollisesti yksi ensimmäisistä tutkijoista, joka on systemaattisesti tutkinut nimiin liittyviä mielikuvia. Hän on käyttänyt aineistonaan henkilönnimiä kokonaisuudessaan eli etunimi + sukunimi -yhdistelmiä, kuten minäkin olen tutkimuksessani käyttänyt. (Kiviniemi 1982: 19.) Suomessa aikaisempaa tutkimusta henkilönnimien mielikuvista on tehnyt Jaana Heinonen pro gradu -tutkielmassaan Nimi kertoo kaiken (2008), jossa hän on tutkinut keskisuomalaisten henkilönnimiin liittyviä stereotypioita. Tutkimukseni eroaa Heinosen (2008) tutkimuksesta siten, että tutkimukseni vastaajina ovat Oulun seudulla asuvat ihmiset ja tutkimusaineistoni on pienempi. Lisäksi Heinonen (2008) on tarkastellut laajemmin myös muita nimistä syntyviä mielikuvia. Sosio-onomastinen tutkimus on jonkin verran keskittynyt kansan käsityksiin nimistöstä. Heinosen (2008: 8) mukaan sosio-onomastista tutkimusperinnettä edustaa Tiina Aallon pro gradu -tutkielma Osoitteena Osmankäämintie: Vantaan Tikkurilan kasviaiheiset ryhmänimet (2001). Lisäksi Sanna Lauri on tehnyt pro gradu -tutkielman (1998), joka käsittelee Kemin ja Nivalan etunimistöä sosio-onomastisesta näkökulmasta. Lisäksi Suomessa on tehty joitakin opinnäytteitä muun muassa etunimien valintaperusteista ja kirjallisuuden henkilönnimistä, jotka sivuavat omaa tutkimustani. Esimerkiksi Saara Tikkalan pro gradussa Nimet ja mielikuvat Anni Swan nuorisokirjojensa henkilöhahmojen nimeäjänä (2005) käsitellään Anni Swanin nuorisokirjojen henkilöhahmojen nimiä ja niihin kytkeytyviä yhteiskunnallisia, ajallisia ja semanttisia mielleyhtymiä. Etunimien valintaperusteista pro gradu -tutkielmia ovat tehneet muun muassa Reetta Tuppurainen (2005) ja Kaija Turunen (2006).

8 Nimien mielikuvat Etenkin etunimi on ihmisen yksilöllisin ulospäin suuntautuva tiedottaja ja ikään kuin hänen ominaisleimansa (Vilkuna 1990: 7). Eero Kiviniemen (1982: 11) mukaan nimet herättävät meissä aina joitakin mielikuvia, vaikka emme itse sitä tahtoisikaan. Ihmiset samaistavat itsensä ainakin osittain nimiensä sisältöön, esikuviin ja jopa siihen kuvaan, joka yhteisössä on juuri omaan nimeen liittyvänä tyypillinen (Kiviniemi 1982: 22). Nimet vaikuttavat meihin, koska ne ovat olennainen osa yksilöllisyyttämme. Nimiin kytkeytyvät sivumielteet jaetaan kielensisäisiin ja kielenulkoisiin. Kielensisäiset sivumielteet liittyvät nimeen sellaisenaan ja sen asemaan kielen systeemissä. Kielenulkoisissa assosiaatioissa taas on kyse nimenkantajiin liittyvistä mielikuvista. Kielellisiä assosiaatioita on erilaisia. Ne voivat esimerkiksi perustua äänteellisiin seikkoihin, kirjoitusasuun tai nimen rakenteeseen. Lisäksi assosiaatiot voivat olla semanttisia eli nimien sisältöön ja äänteellisesti läheisten ilmausten merkityksiin kytkeytyviä. (Kiviniemi 1982: 13.) Etunimiin liittyvät mielikuvat kuvitteellisista nimenkantajista voivat olla joko yksilöllisiä tai myös yhteisiä. Samassa kieliyhteisössä äänteelliset ja nimien sisältöön perustuvat assosiaatiot ovat usein samansuuntaisia. Lisäksi yhteisiä voivat olla sellaiset sivumielteet, jotka yhdistävät nimen tiettyyn kieleen, ikäryhmään tai sosiaaliryhmään. (Kiviniemi 1982: 14.) Tutkielmassani haluankin selvittää, liittyykö keksimiini henkilönnimiin samankaltaisia mielikuvia nimenkantajien iästä ja asuinpaikasta. Tässä luvussa olen käynyt läpi tutkimukseni teoreettisia lähtökohtia. Seuraavassa luvussa esittelen tarkemmin tutkimusaineistoa ja -menetelmiä. Luvussa 3.1. kerron, minkälainen aineistoni on ja miten olen kerännyt sen. Lopuksi luvussa 3.2. käyn läpi, miten olen käsitellyt aineistoni.

9 7 3. TUTKIMUSAINEISTO JA -MENETELMÄT 3.1. Aineisto Olen kerännyt tutkimusaineistoni sähköisellä kyselylomakkeella, jonka olen tehnyt Webropol-verkkokyselytyökalun avulla. Olen valinnut aineistonkeruutavaksi sähköisen kyselylomakkeen, koska olen halunnut tavoittaa helposti ja nopeasti Oulun seudulla asuvia ihmisiä. Kyselylomakkeen avulla voi kerätä laajojakin aineistoja tehokkaasti, joten se säästää tutkijalta sekä aikaa että vaivaa (Alanen, Dufva, Kalaja 2011: 160). Vastaajien asuinpaikan olen rajannut Oulun seudulle, johon kuuluu siis seuraavat kunnat: Oulu, Tyrnävä, Liminka, Hailuoto, Muhos, Kempele ja Lumijoki. Kyselylomakkeen levittämisessä olen hyödyntänyt Facebookin Puskaradio Oulu -ryhmää, joka on tarkoitettu Oulun seudulla asuville Facebookin käyttäjille. Lisäksi olen levittänyt kyselylomaketta omille Oulussa asuville tuttavilleni. Olen saanut vastauksia yhteensä 500 kappaletta, joista olen suodattanut 50 ensimmäistä aineistoksi tutkimukseeni. Olen kerännyt aineistoa enemmän kuin kandidaatintutkielmaani tarvitsen, koska jatkan mahdollisesti tutkimustani laajemmassa pro gradu -tutkielmassa. Lomakkeessa (ks. liite) on kymmenen keksimääni etunimi + sukunimi -yhdistelmää. Vastaajien tehtävänä on ollut kertoa, minkälaisia asuinpaikkaan, ikään ja koulutukseen liittyviä mielikuvia nimiyhdistelmistä syntyy. Lisäksi vastaaja on voinut halutessaan kertoa nimestä syntyviä muita mielikuvia sekä perusteluita vastauksilleen. Muut mielikuvat voivat olla esimerkiksi nimenkantajan harrastuksia tai ulkonäköä koskevia seikkoja. Tässä tutkielmassani olen hyödyntänyt kuitenkin vain vastaajien mielikuvia nimenkantajien asuinpaikasta ja iästä, koska muuten tutkielmasta olisi tullut liian laaja. Nimiyhdistelmien keksimisessä olen ottanut huomioon etunimien suosionvaihtelun eri vuosikymmenillä. Olen valinnut nimiyhdistelmiin suosittuja miesten ja naisten nimiä 1960-luvulta 2010-luvulle, koska olen halunnut selvittää, ovatko vastaajat tietoisia, milloin tietyt etunimet ovat olleet suosittuja. Apunani olen käyttänyt Eero Kiviniemen teoksia Suomalaisten etunimet (2006) ja Iita Linta Maria: etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen (1993). Etunimien määriä koskevia tietoja olen saanut Väestörekisterikeskuksen

10 8 internetsivujen nimipalvelusta. Kyselylomakkeessa on mukana esimerkiksi eri aikojen muotinimiä. Sukunimien muodostamisessa olen ottanut huomioon niiden alueellisen vaihtelun. Tutkimuksessani haluan selvittää, kuinka hyvin vastaajat osaavat yhdistää tiettyjä sukunimiä tiettyihin alueisiin. Valitsin Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet (2000) teoksesta tietyille alueille tyypillisiä sukunimiä. Suomalaisten nimiyhdistelmien lisäksi joukossa on yksi ruotsalainen ja yksi maahanmuuttajataustainen nimi. Lisäksi sukunimien joukossa on yksi karjalainen sukunimi. Olen kerännyt aineistoni lokakuussa Aineistoni 50 vastaajasta lähes kaikki ovat ilmoittaneet asuinpaikakseen Oulun. Yksi vastaaja on ilmoittanut tarkemmaksi asuinpaikakseen Tyrnävän, yksi Oulunsalon ja yksi Haukiputaan. Aineistoni vastaajista 37 on naisia ja 13 miehiä, ja suurin osa heistä on iältään vuotiaita. En voi olla täysin varma vastaajieni koulutustaustoista, koska kyselylomakkeen taustatiedoissa otan huomioon vain vastaajan iän, sukupuolen ja asuinpaikan. Oletan kuitenkin, että suurin osa vastaajista ei ole saanut kielitieteellistä koulutusta. Kaikki vastaajat eivät ole vastanneet kyselylomakkeeni jokaiseen kohtaan, joten vastauksia ei ole kaikkien nimenkantajien kohdalla tasan 50:tä Menetelmät Olen käsitellyt aineistoni kvantitatiivisesti. Ensimmäiseksi olen laskenut, mihin osaan Suomea jokaista nimenkantajaa on assosioitu eniten. Tämän jälkeen olen koonnut vastaukset yhteen taulukkoon. Vastaajat eivät ole saaneet päättää nimenkantajan asuinpaikkaa mielivaltaisesti, vaan olen rajannut asuinalueen Pohjois-Suomeen, Etelä-Suomeen, Keski-Suomeen, Itä-Suomeen, Länsi-Suomeen tai kohtaan Jokin muu. Rajaaminen on helpottanut ja nopeuttanut aineiston analysointia. Lisäksi olen eritellyt vastaukset jokaisen nimenkantajan kohdalla havainnollistaviin kuvioihin. Kuvioista näkyy, kuinka moni vastaaja on assosioinut mitäkin asuinaluetta. Olen käyttänyt kuvioita myös havainnollistamaan nimenkantajien ikäassosiaatioita. Kuvioissa nimenkantajien ikävuodet on käsitelty kymmenen vuoden välein: 0 9, ja

11 9 niin edelleen sataan ikävuoteen asti. Jos vastaaja on esimerkiksi assosioinut jonkun nimenkantajan iäksi 27, niin olen laskenut assosiaation kuuluvan vuotiaiden ikäryhmään. Lisäksi olen merkinnyt kuvioon kohdan tyhjiä, jossa näkyy, kuinka moni vastaaja on jättänyt vastaamatta, tai vastaus on ollut liian laajalla alalla. Laajalla alalla tarkoitan sitä, että nimenkantaja on mielletty esimerkiksi vuotiaaksi, jolloin se ei sovi kymmenen vuoden ikäjakaumaan. Tässä luvussa olen kertonut keräämästäni aineistosta ja siitä, miten olen käsitellyt aineistoni. Seuraavassa luvussa kerron, minkälaisia tuloksia olen aineistollani saanut. Ensimmäiseksi käsittelen vastaajissa syntyneitä asuinalueassosiaatioita. Olen aloittanut analyysin kertomalla ensiksi Pohjois-Suomeen liitetyistä nimistä luvussa Luvussa käsittelen nimiä, jotka on liitetty Etelä-Suomeen. Keski-, Itä- ja Länsi-Suomeen liitetyt nimet käsittelen kaikki yhdessä luvussa Lopuksi käyn läpi vastaajissa syntyneet ikäassosiaatiot luvussa 4.2.

12 10 4. ANALYYSI 4.1. Asuinpaikkaan liittyvät mielikuvat Tässä luvussa analysoin vastaajien mielikuvia nimenkantajien asuinpaikasta. Tavoitteena on vastata tutkimuskysymykseeni eli siihen, miten tietoisia vastaajat ovat siitä, mihin alueisiin tietyt sukunimet yhdistyvät. Taulukosta 1 selviää, mihin asuinalueelle jokaista nimenkantajaa on assosioitu eniten. TAULUKKO 1. Kullekin asuinalueelle eniten assosioidut nimiyhdistelmät. Pohjois- Suomi Tuula Lämsä Mikko Närhi Laura Pirilä Juhani Kettunen Etelä-Suomi Keski-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Oliver Laitinen Ali Shirzad Aino Sireeni Markku Ilomäki Johanna Ihatsu Camilla Stenholm Taulukosta 1 nähdään, että nimistä on assosioitunut eniten Pohjois-Suomessa ja Etelä- Suomessa asuvia nimenkantajia. Heinosen gradun (2008: 115) tutkimustulokset ovat verrattain samanlaiset, sillä keskisuomalaiset liittivät nimiä eniten Keski-Suomeen eli lähelle omaa asuinaluetta ja Etelä-Suomeen. Aineistossani Länsi-Suomeen, Itä-Suomeen ja Keski-Suomeen on assosioitu kaikkiin saman verran eli yksi nimenkantaja. Lähes jokaisen nimenkantajan kohdalla mielikuvat jakautuvat yhden tai kahden asuinalueen kesken. Joidenkin nimenkantajien kohdalla mielikuvat eivät ole yhtä yksimielisiä, sillä vastaajien asuinalueassosiaatiot voivat jakautua lähes kaikkiin asuinalueisiin. Luvussa erittelen tarkemmin Pohjois-Suomeen liitettyjä nimiä ja luvussa Etelä- Suomeen liitettyjä nimiä. Länsi-, Itä- ja Keski-Suomeen mielletyt nimet käsittelen yhdessä luvussa

13 Pohjois-Suomeen liitetyt nimet Lämsä on aineistoni ainoa vanha pohjoissuomalainen sukunimi. Siitä on tietoja Kuusamosta ainakin 1730-luvulta alkaen. Kuusamon lisäksi nimeä esiintyy Alatorniolla, Kolarissa, Kestilässä, Pudasjärvellä, Vaalassa, Säräisniemellä ja Kiuruvedellä. (Mikkonen & Paikkala 2000: 326.) Kuviosta 1 käy ilmi, miten aineistoni vastaajien mielikuvat Tuula Lämsän asuinalueesta ovat jakautuneet kaikkien asuinalueiden kesken. KUVIO 1. Tuula Lämsä -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot. Kuviosta 1 selviää, että 31 vastaajaa assosioi Tuula Lämsän olevan pohjoissuomalainen henkilö. Nimeä ei ole assosioitu ollenkaan Etelä-Suomeen. Heinosen (2008: 115) mukaan vastaajat tunnistavat erityisen hyvin omalle alueelle tyypillisen sukunimen. Tutkimustulokseni tukee kyseistä väitettä, sillä Lämsä-sukunimeä on mielletty selvästi eniten Pohjois-Suomeen. Lämsä on ilmeisesti tuttu sukunimi Oulun seudulla asuville, sillä neljä vastaajaa on tiennyt sen olevan kuusamolainen sukunimi. Myös Mikko Närheä on assosioitu eniten Pohjois-Suomeen. Mikkosen ja Paikkalan (2000: 415) mukaan Närhi on tavallinen sukunimi Keski-Suomessa ja Mikkelin lähistöllä. Kuviosta 2 näkyy, miten vastaajien mielikuvat Mikko Närhen asuinalueesta ovat jakautuneet kaikkien asuinalueiden kesken.

14 12 KUVIO 2. Mikko Närhi -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot. Kuviosta 2 nähdään, että 21 vastaajaa on assosioinut Mikko Närhen pohjoissuomalaiseksi henkilöksi. Toiseksi eniten vastaajat ovat assosioineet hänen asuvan Keski-Suomessa, missä nimeä tyypillisesti esiintyykin. Kolme vastaajaa on kertonut Närhen kuulostavan pohjoispohjalaiselta sukunimeltä, mutta väitettä ei ole perusteltu sen tarkemmin. Yksi vastaajista on perustellut mielikuvansa näin: Tuntemani Närhet ovat Lapista. Väite pitää paikkansa, sillä tiedän omasta kokemuksestani ainakin Rovaniemellä asuvan ihmisiä, joiden sukunimi on Närhi. Aineistoni vastaajat ovat assosioineet Laura Pirilän Pohjois-Suomeen. Pirilä-sukunimeä tapaa kuitenkin eri puolilla Länsi-Suomea, kuten Vakka-Suomessa (Varsinais-Suomen länsiosa), Satakunnassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Oulun seudulla (Mikkonen & Paikkala 2000: 473). Kuviosta 3 nähdään, miten asuinpaikan assosiaatiot ovat jakautuneet vastaajien kesken Laura Pirilä -nimiyhdistelmän kohdalla. KUVIO 3. Laura Pirilä -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot.

15 13 Kuviosta 3 käy ilmi, että 19 vastaajaa on assosioinut Laura Pirilän pohjoissuomalaiseksi henkilöksi. Niin kuin Mikko Närhenkin kohdalla, myös Laura Pirilä on assosioitu toiseksi eniten Keski-Suomeen. Kuusi vastaajaa on assosioinut nimen eteläsuomalaiseksi ja toiset kuusi länsisuomalaiseksi. Viisi vastaajaa on assosioinut hänet Itä-Suomeen. Pirilästä ei ole kerrottu tarkempia perusteluita nimenkantajan asuinpaikkaa koskien, mutta voisi olla mahdollista, että Kempeleen Pirilä-nimet 1 ohjaisivat Oulun seudulla asuvia ihmisiä assosioimaan nimen juuri Pohjois-Suomeen. Edellisten lisäksi myös Juhani Kettunen assosioidaan vastaajien keskuudessa pohjoissuomalaiseksi. Kettunen on ollut yleinen 1500-luvulta lähtien Karjalassa ja Savossa. Se on ollut sata vuotta sitten Savon yleisempiä sukunimiä, ja 1970-luvulla tehtyjen laskelmien mukaan se on edelleen tyypillinen savolainen nimi luvun alusta lähtien Kettunen on ollut myös kainuulainen sukunimi, ja nykyään se on yleisempiä Kainuun sukunimiä, esimerkiksi Kajaanissa. (Mikkonen & Paikkala 2000: 219.) Lisäksi valtaosa nen-loppuisista sukunimistä on itäsuomalaisia (Paikkala 2004: 110). Heinosen gradun (2008: 115) tutkimustulosten mukaan kaikkien Itä-Suomeen miellettyjen nimenkantajien sukunimet ovat olleet itäisiä, eli keskisuomalaiset henkilöt tunnistivat hyvin itäsuomalaisia sukunimiä. Omat tutkimustulokseni poikkeavat Heinosen (2008) tuloksista, sillä Juhani Kettusen on liittänyt Itä-Suomeen vain seitsemän vastaajaa 47:stä. Kuviossa 4 esittelen tarkemmin, miten Juhani Kettusen asuinpaikan assosiaatiot jakautuvat aineistoni vastaajien kesken. KUVIO 4. Juhani Kettunen -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot. 1 Pirilä-nimisiä paikkoja Kempeleessä ovat muun muassa Piriläntie, Pirilän lava ja Pirilä-sali.

16 14 Kuviosta 4 näkee, että 19 vastaajaa on assosioinut Juhani Kettusen asuinpaikan Pohjois- Suomeen. Keski-Suomi on toisena kolmellatoista vastauksella ja kolmantena vasta Itä- Suomi seitsemällä vastauksella. Yksi vastaajista on pohtinut, että sukunimen yhdistäminen johonkin tiettyyn alueeseen on ollut vaikeaa, koska sukunimi ei ole tuttu. Lisäksi yksi vastaajista on kertonut sukunimen esiintyvän hänen mielestään Lapissa päin. On mahdollista, että Kettunen on itäisyydestään huolimatta assosioitu Pohjois-Suomeen, koska vastaajilla voi olla kainuulaisia tuttuja, jotka ovat nimenkantajia Etelä-Suomeen liitetyt nimet Oliver Laitinen on assosioitu aineistossani eteläsuomalaiseksi henkilöksi. Sukunimenä Laitinen on kuitenkin suosituin Savossa, Pohjois-Karjalassa, Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa (Mikkonen & Paikkala 2000: 287). Kuviosta 5 käy ilmi, kuinka Oliver Laitisen asuinpaikan assosiaatiot jakaantuvat vastaajien kesken. KUVIO 5. Oliver Laitinen -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot. Kuvio 5 osoittaa, että enemmistö on assosioinut Oliver Laitisen eteläsuomalaiseksi. Nimen itäisyydestä huolimatta vain kolme vastaajaa on assosioinut nimen Itä-Suomeen. Kuusi vastaajaa on assosioinut nimen keskisuomalaiseksi, vaikka nimeä tapaa tyypillisesti myös Keski-Suomessa. Vastaajat ovat kommentoineet Oliver Laitisen etunimeä huomattavasti enemmän kuin sukunimeä. Yksi vastaajista on perustellut Laitisen olevan melko neutraali sukunimi, joten sen voisi yhdistää mihin päin Suomea tahansa. Lisäksi toinen vastaaja on kommentoinut Laitisen kuulostavan helsinkiläiseltä nimeltä, mutta

17 15 mielipidettä ei ole perusteltu sen tarkemmin. On mahdollista, että etunimen kansainvälisyys sekä nimen muodikkuus ovat voineet luoda vastaajille mielikuvan eteläsuomalaisesta henkilöstä. Myös maahanmuuttajataustainen Ali Shirzad on assosioitu Etelä-Suomeen. Tämä asuinalueassosiaatio on odotuksenmukainen, sillä Heinosen (2008: 115) mukaan uudet ja vierasasuiset nimet liitetään yleensä Etelä-Suomeen. Väestörekisterikeskuksen internetsivujen mukaan Shirzad on nykyisenä nimenä 22 ihmisellä, joten kyseessä on melko harvinainen ja monille suomalaisille varmasti vieras sukunimi. Kuviosta 6 selviää, miten vastaajien mielikuvat Ali Shirzadin asuinalueesta ovat jakautuneet kaikkien asuinalueiden kesken. KUVIO 6. Ali Shirzad -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot. Kuviosta 6 nähdään, että 31 vastaajaa on assosioinut Ali Shirzadin Etelä-Suomeen. Kukaan vastaajista ei ole assosioinut nimeä Itä-Suomeen, ja Keski-Suomenkin on assosioinut vain yksi vastaaja. Yksi vastaajista on perustellut vastauksensa sillä, että hänen mielestään Etelä-Suomessa voisi olla eniten ulkomaalaistaustaisia asukkaita. On odotettavaa, että nimi on mielletty Etelä-Suomeen, koska siellä asuu eniten maahanmuuttajia. Toisaalta on yllättävää, että nimeä on assosioitu niin vähän Pohjois-Suomeen, koska vuoden 2015 aikana Suomeen on tullut ennätysmäärä turvapaikanhakijoita muun muassa Tornion kautta. Suomessa on tehty vuonna 2015 yhteensä turvapaikkaanomusta ja samalla on aukaistu 120 vastaanottokeskusta, joista osa on perustettu myös

18 16 Pohjois-Suomeen. Tornio on noussut keskeiseksi paikaksi myös sinne perustetun järjestelykeskuksen ansiosta. (Maahanmuuttovirasto.) Tästä syystä olisi luonnollista, että Ali Shirzadia olisi assosioitu enemmänkin Pohjois-Suomeen. Aino Sireeni -nimiyhdistelmää on assosioitu aineistossani eniten Etelä-Suomeen. Mikkosen ja Paikkalan (2000: 609) mukaan Sireeniä tapaa eniten lähinnä Suomen eteläosissa. Kuviosta 7 nähdään, miten aineistoni vastaajien mielikuvat Aino Sireenin asuinalueesta ovat jakautuneet kaikkien asuinalueiden kesken. KUVIO 7. Aino Sireeni -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot. Kuviosta 7 selviää, että enemmistö vastaajista on assosioinut Aino Sireenin eteläsuomalaiseksi henkilöksi. Kukaan vastaajista ei ole tarkemmin perustellut, miksi nimi kuulostaisi juuri sopivalta sinne alueelle, mihin vastaaja on hänet assosioinut. Ainoastaan yksi vastaajista on kertonut, ettei Sireeni kuulosta edes oikealta sukunimeltä. Nimen vieraus voisikin olla yksi syy sille, että nimi on assosioitu mahdollisimman kaukana asuvien ihmisten sukunimeksi Keski-, Itä- ja Länsi-Suomeen liitetyt nimet Markku Ilomäki on ainoa nimenkantaja, jota on assosioitu aineistossani eniten Keski- Suomeen. Kaikkiaan Ilomäki ja muut Ilo-alkuiset asutusnimet ovat tavallisia eri puolilla Suomea (Mikkonen & Paikkala 2000: 152). Kuviosta 8 nähdään, miten mielikuvat ovat jakautuneet vastaajien kesken eri asuinalueille.

19 17 KUVIO 8. Markku Ilomäki -nimiyhdistelmästä syntyneet asuinpaikan assosiaatiot. Kuviosta 8 ilmenee, että enemmistö vastaajista on assosioinut Markku Ilomäen keskisuomalaiseksi henkilöksi. Kaksi vastaajaa on kertonut Ilomäen kuulostavan eteläpohjanmaalaiselta sukunimeltä. Toinen heistä on perustellut Ilo-alkuisen sukunimen luovan kyseisen mielikuvan. Lisäksi eräs vastaaja on sanonut mäki-päätteisten sukunimien tulevan hänen mielestään yleensä Pohjanmaalta, etenkin Keski-Pohjanmaalta. Yksi vastaajista on käyttänyt nimestä syntyneen mielikuvan perusteluna nimen vierautta: Ilomäki ei ole tuttu sukunimi, joten en laittaisi sitä pohjois- tai keskisuomalaiseksi. Enemmistö vastaajista on liittänyt Johanna Ihatsu -nimiyhdistelmän Itä-Suomeen. Ihatsu on karjalainen sukunimi, johon sisältyy Laatokan ympäristön nimistölle tyypillinen -tsujohdin (Mikkonen & Paikkala 2000: 148). Olen merkinnyt kuvioon 9, miten vastaajien mielikuvat Johanna Ihatsun asuinpaikasta jakautuvat eri asuinalueiden kesken. KUVIO 9. Johanna Ihatsu -nimiyhdistelmän asuinpaikan assosiaatiot. Kuvio 9 osoittaa, että nimiyhdistelmä on assosioitu useisiin asuinalueisiin. 13 vastaajaa on assosioinut nimen itäsuomalaiseksi, 12 keskisuomalaiseksi, 10 pohjoissuomalaiseksi,

20 18 6 eteläsuomalaiseksi ja 4 länsisuomalaiseksi. Lisäksi kaksi vastaajaa on assosioinut asuinpaikaksi jonkin muun. Toinen heistä on kertonut assosioineensa Ihatsun ihan yleisesti ulkomaille, ja toinen on kertonut yhdistävänsä nimen Venäjälle. Tutkimukseni osoittaa, että ihmiset ovat yllättävän tietoisia siitä, että karjalaisia asuu Suomessa muuallakin kuin pelkästään Itä-Suomessa. Niina Kunnaksen (tulossa) mukaan Oulussa asuu tuhansia karjalaistaustaisia henkilöitä, joten mahdollisesti tästä syystä nimeä on yhdistetty melko runsaasti myös Pohjois-Suomeen. Länsi-Suomeen on yhdistetty vain yksi nimi, joka on Camilla Stenholm. Marianne Blomqvistin (1993: 275) mukaan Stenholm kuuluu tuhannen tavallisimman ruotsalaisen sukunimen joukkoon Suomessa. Nykyisenä nimenä Stenholm on Suomessa 381 ihmisellä, joten kovin yleisestä sukunimestä ei ole kyse (Väestörekisterikeskus). Sukunimestä syntyneet asuinalueassosiaatiot näkyvät kuviossa 10. KUVIO 10. Camilla Stenholm -nimiyhdistelmän asuinpaikan assosiaatiot. Kuviosta 10 selviää, että reilu enemmistö vastaajista on assosioinut Camilla Stenholmin Länsi-Suomeen ja Etelä-Suomeen. Heinosen (2008: 115) mukaan ruotsinsuomalaiset nimet on liitetty yleensä näille alueille, joten tutkimukseni tukee Heinosen tuloksia. Kukaan aineistoni vastaajista ei ole assosioinut nimeä Pohjois-Suomeen eikä Itä-Suomeen. Useampi vastaaja on kertonut kyselylomakkeessa, että Camilla Stenholmista herää mielikuva suomenruotsalaisesta naisesta, joten nimen ruotsinkielisyys määrittää pitkälti asuinalueassosiaatioita. Kaksi vastaajista on tarkentanut, että heidän mielestään henkilö nimeltä Camilla Stenholm voisi asua Vaasassa.

21 VASTAUKSIEN LUKUMÄÄRÄ Ikään liittyvät mielikuvat Tässä luvussa analysoin vastaajien mielikuvia nimenkantajien iästä. Tavoitteena on vastata tutkimuskysymykseeni eli siihen, miten tietoisia vastaajat ovat siitä, milloin tietyt etunimet ovat olleet suosittuja. Olen analysoinut aineistoni laskemalla, kuinka moni vastaaja on assosioinut nimenkantajan mihinkin kymmenen vuoden ikäryhmään. Ensimmäiseksi olen laskenut vastaajien ikäassosiaatiot nimestä Markku Ilomäki. Kuviosta 11 nähdään, miten vastaajien ikäassosiaatiot ovat jakautuneet eri ikäryhmien kesken. Markku Ilomäki > tyhjiä NIMENKANTAJIEN IKÄ KUVIO 11. Markku Ilomäki -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot. Kuviosta 11 käy ilmi, että valtaosa on assosioinut Markun vuotiaaksi. Nimen ikäassosiaatiot eivät jakaudu suurelle alalle, vaan keskittyvät 30 ja 69 ikävuoden välille. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Markku on ollut erityisen suosittu nimi 1940-luvulta 1980-luvulle asti. Kaikista suosituin nimi on ollut vuosina , jolloin sen on saanut nimekseen miestä (Väestörekisterikeskus). Siispä tutkimushetkellä nimenkantajia on ollut eniten vuotiaiden joukossa. Näin ollen vastaajat ovat arvioineet Markku-nimenkantajan olevan nuorempi kuin valtaosa Markuista itse asiassa on. Camilla Stenholm -nimiyhdistelmästä assosiaatiot jakaantuvat melko suurelle alalle, vaikkakin monen ikäryhmän kohdalla on vain yksi tai kaksi vastaajaa. Olen merkinnyt kuvioon 12, miten vastaajien ikäassosiaatiot ovat jakautuneet eri ikäryhmien kesken.

22 VASTAUKSIEN LUKUMÄÄRÄ VASTAUKSIEN LUKUMÄÄRÄ 20 Camilla Stenholm > tyhjiä NIMENKANTAJIEN IKÄ KUVIO 12. Camilla Stenholm -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot. Kuten kuviosta 12 nähdään, eniten Camilla Stenholmia on assosioitu vuotiaaksi ja vuotiaaksi. Vastaukset jakautuvat laajalle alalle, sillä ainoastaan kolme vanhinta ikäryhmää on jäänyt kokonaan vastaajilta assosioimatta. Camilla on ollut kaikkein suosituimmillaan ja Kumpanakin ajankohtana nimen on saanut hieman yli naista, joten erikoisen suositusta naisen nimestä ei ole kyse. (Väestörekisterikeskus.) Kyselyhetkellä nimenkantajia on ollut siis eniten vuotiaiden ja vuotiaiden joukossa, joten vastaajien mielikuvat Camilla-nimisten iästä vastaavat melko hyvin todellisuutta. Kolmantena otan tarkastelun kohteeksi Oliver Laitisen. Kuviosta 13 selviää, miten Oliverin ikäassosiaatiot ovat jakautuneet vastaajien kesken. 40 Oliver Laitinen > tyhjiä NIMENKANTAJIEN IKÄ KUVIO 13. Oliver Laitinen -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot. Kuviosta 13 selviää, että eniten Oliveria on assosioitu vuotiaaksi. Ikäassosiaatiot eivät jakaudu kovinkaan laajalle alalle, vaan lähes kaikki vastaajat ovat mieltäneet hänet 0 39 ikävuoden väliin.

23 VASTAUKSIEN LUKUMÄÄRÄ 21 Oliverin suosio etunimenä on kasvanut 2000-luvulta alkaen. Vuosina nimen on saanut miestä ja vuosina sen on saanut nimekseen miestä (Väestörekisterikeskus). Sillä hetkellä, kun aineistoni vastaajat ovat täyttäneet kyselylomaketta, nimenkantajia on ollut eniten 0 16-vuotiaiden ikäryhmässä, joten melko moni vastaajista tiedostaa Oliverin olevan nykyään muotinimi. Kuusi vastaajaa on kertonut Oliverin olevan heidän mielestään melko uusi nimi tai ainakin kuulostavan nuoren ihmisen nimeltä. Vastaajien assosiaatiot eivät jakaudu laajalle alalle myöskään Johanna Ihatsu -nimiyhdistelmän kohdalla. Kuviosta 14 selviää, kuinka assosiaatiot ovat jakaantuneet eri ikäryhmien kesken. Johanna Ihatsu > tyhjiä NIMENKANTAJIEN IKÄ KUVIO 14. Johanna Ihatsu -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot. Kuviosta 14 nähdään, että eniten Johannaa on assosioitu vuotiaaksi. Vastaajien ikäassosiaatiot keskittyvät 10 ja 49 ikävuoden väliin. Suomalaisten naisten nimenä Johanna on ollut 1900-luvulta asti suosittu. Suosituimmillaan nimi on ollut , jolloin sen on saanut nimekseen naista. Nimi ei ole heti menettänyt suosiotaan, sillä vielä luvuilla naista on nimetty Johannaksi. (Väestörekisterikeskus.) Tutkimushetkellä nimenkantajia on ollut eniten vuotiaiden ikäryhmässä, joten vastaajien mielikuvat vastaavat melko hyvin todellisuutta. Assosiaatiot eroavat todellisuudesta siinä, että nimeä ei ole assosioitu lainkaan yli 50-vuotiaiden ikäryhmään. Kaksi vastaajaa on perustellut kyselylomakkeessa ikäassosiaationsa sillä, että Johanna on ollut melko yleinen nimi 80-luvulla. Väite pitää paikkansa, sillä Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi tosiaan on ollut silloin toiseksi suosituin naisten nimi.

24 VASTAUKSIEN LUKUMÄÄRÄ VASTAUKSIEN LUKUMÄÄRÄ 22 Seuraavaksi olen laskenut Mikko Närhestä syntyneet ikäassosiaatiot. Olen merkinnyt kuvioon 15, kuinka vastaajien ikäassosiaatiot ovat jakautuneet ikäryhmittäin. Mikko Närhi > tyhjiä NIMENKANTAJIEN IKÄ KUVIO 15. Mikko Närhi -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot. Kuviosta 15 käy ilmi, että aineistoni vastaajat ovat eniten assosioineet Mikon vuotiaaksi. Assosiaatiot eivät jakaudu laajalle alalle, vaan kaikki vastaajat ovat mieltäneet Mikon 20 ja 59 ikävuoden väliin. Suosituimmillaan nimi on ollut luvuilla, jolloin sen sai nimekseen miestä (Väestörekisterikeskus). Vastaajien mielikuvat ovat vastanneet hyvin todellista tilannetta, sillä tutkimushetkellä Mikkoja on ollut eniten vuotiaiden ikäryhmässä. Kuudentena nimenä tarkastelen Tuula Lämsää. Kuviosta 16 selviää, miten aineistoni vastaajien ikäassosiaatiot ovat jakautuneet. Tuula Lämsä > tyhjiä NIMENKANTAJIEN IKÄ KUVIO 16. Tuula Lämsä -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot. Niin kuin kuviosta 16 nähdään, suurin osa vastaajista on assosioinut Tuulan vuotiaaksi. Enemmistö vastaajista on mieltänyt nimen 40 ja 69 ikävuoden väliin, mutta kaksi

25 VASTAUKSIEN LUKUMÄÄRÄ 23 vastaajaa on assosioinut Tuulan hieman nuoremmaksi ja vanhemmaksi. Väestörekisterikeskuksen mukaan Tuula on ollut suosituimmillansa , jolloin sen on saanut nimekseen naista. Sittemmin nimen suosio on vain laskenut vuosi vuodelta. Sillä hetkellä, kun aineistoni vastaajat ovat täyttäneet kyselylomaketta, nimenkantajia on ollut eniten vuotiaiden ikäryhmässä, joten vastaajien mielikuvat osuvat hyvin siihen aikaan, jolloin Tuula on ollut suosittu nimi. Toisaalta osa vastaajista on assosioinut nimeä myös jonkin verran nuoremmaksi. Ali Shirzadin ikäassosiaatiot eivät myöskään jakaudu laajalle alalle. Kuviosta 17 nähdään, miten ikäassosiaatiot ovat jakautuneet vastaajien kesken. Ali Shirzad > tyhjiä NIMENKANTAJIEN IKÄ KUVIO 17. Ali Shirzad -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot. Kuvion 17 mukaan vastaajien ikäassosiaatiot jakaantuvat 10 ja 49 ikävuoden välille. Kaikkein eniten Alia on assosioitu vuotiaiden ikäryhmään. Nimenä Ali on ollut Suomessa suosituimmillaan vuosina , jolloin sen sai nimekseen miestä (Väestörekisterikeskus). Tutkimushetkellä nimenkantajia on ollut siis eniten vuotiaiden ikäryhmässä. Vaikka Ali ei olekaan Suomessa kovin suosittu nimi, vastaajien mielikuvat vastaavat silti hyvin todellisuutta. Eräs vastaajista on kommentoinut nimeä näin: Eksoottinen nimi, joka on kuitenkin niin yleinen, että edes alkuperämaata tai ikää on hyvin vaikea arvata. Voi yhtä hyvin olla kolmevuotias tai satavuotias. Kaikista nimenkantajista Laura Pirilä on synnyttänyt aineistoni vastaajissa eniten samankaltaisia ikäassosiaatioita. Kuviosta 18 selviää, miten assosiaatiot ovat jakautuneet eri ikäryhmiin.

26 VASTAUKSIEN LUKUMÄÄRÄ VASTAUKSIEN LUKUMÄÄRÄ 24 Laura Pirilä > tyhjiä NIMENKANTAJIEN IKÄ KUVIO 18. Laura Pirilä -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot. Kuviosta 18 näkee, että reilu enemmistö on assosioinut Lauran vuotiaaksi. Kukaan vastaajista ei ole assosioinut nimeä alle 10-vuotiaaksi tai yli 39-vuotiaaksi. Väestörekisterikeskuksen mukaan Lauran suosion huippukohta on ollut vuosina , jolloin sen on saanut nimekseen naista. Tutkimushetkellä nimenkantajia on siis ollut eniten vuotiaiden ikäryhmässä. Vastaajien assosiaatiot ovat vastanneet Lauran kohdalla varsin hyvin todellisuutta. Päinvastoin kuin Lauran kohdalla Juhani Kettunen -nimiyhdistelmä on synnyttänyt vastaajissa monia eri ikäassosiaatioita. Kuviosta 19 käy ilmi, kuinka laajalle vastaajien ikäassosiaatiot ovat jakautuneet. 15 Juhani Kettunen > tyhjiä NIMENKANTAJIEN IKÄ KUVIO 19. Juhani Kettunen -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot. Kuten kuviosta 19 nähdään, ikäassosiaatiot jakautuvat laajalle alalle, mutta eniten Juhania on assosioitu vuotiaaksi. Juhani on suosioltaan vakaa nimi, sillä se on ollut 1940-luvulta 2016-luvulle asti kaikista suosituin miesten nimi, kun nimien suosiota verrataan vuosikymmenittäin. Nimen jatkuva suosio selittää hyvin sen, miksi assosiaatiot ovat jakaantuneet niin laajalle. Suosituimmillaan Juhani on kuitenkin ollut ,

27 VASTAUKSIEN LUKUMÄÄRÄ 25 jolloin nimen on saanut jopa miestä. (Väestörekisterikeskus.) Silloin kun vastaajat ovat täyttäneet kyselylomaketta, nimenkantajia on ollut eniten vuotiaiden ikäryhmässä. Enemmistö vastaajista on assosioinut Juhanin juuri näihin ikäryhmiin. Viimeiseksi analysoin Aino Sireeni -nimiyhdistelmästä syntyneitä ikäassosiaatioita. Kuten Juhanin kohdalla, myös Ainosta syntyneet ikäassosiaatiot jakaantuvat laajalle alalle vastaajien kesken. Kuviosta 20 nähdään, kuinka ikäassosiaatiot ovat jakaantuneet. 15 Aino Sireeni > tyhjiä NIMENKANTAJIEN IKÄ KUVIO 20. Aino Sireeni -nimiyhdistelmästä syntyneet ikäassosiaatiot. Kuviosta 20 ilmenee, että Aino on assosioitu kaikkiin muihin ikäryhmiin paitsi 90 ikävuodesta ylöspäin. Eniten Ainoa on assosioitu vuotiaaksi. Nimi on ollut suosittu 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa, mutta sen jälkeen nimi on alkanut vähitellen menettää suosiotaan. Nimen suosio on lähtenyt uudelleen nousuun 1980-luvulta alkaen, joten Aino on perinteinen, uudelleen suosioon tullut nimi. (Kiviniemi 1993: 40.) Koska Aino on ollut suosittu eri aikoina, on luonnollista, että mielikuvat jakaantuvat laajalle alalle. Väestörekisterikeskuksen mukaan Aino on ollut suosituimmillaan luvuilla, jolloin sen on saanut nimekseen naista. Tutkimushetkellä nimenkantajia on löytynyt siis eniten vuotiaiden ikäryhmästä, jos kaikki Ainot eläisivät niin vanhoiksi. Todellisuus ei siis ihan täysin vastaa vastaajien ikäassosiaatioita. Tutkimukseni perusteella ihmiset eivät ole kovinkaan helposti assosioineet nimenkantajia vanhoiksi, sillä yksikään vastaaja ei ole assosioinut ketään nimenkantajaa yli 89-vuotiaaksi.

28 26 5. PÄÄTÄNTÖ Tämän tutkimukseni tarkoituksena on ollut selvittää Oulun seudulla asuvien mielikuvia henkilönnimistä. Olen keskittynyt erityisesti tutkimaan nimistä syntyviä ikä- ja asuinalueassosiaatioita. Tavoitteenani on ollut selvittää, kuinka hyvin Oulun seudulla asuvat ihmiset osaavat yhdistää tiettyjä sukunimiä eri asuinalueisiin ja kuinka hyvin ihmiset ovat tietoisia siitä, milloin tietyt nimet ovat olleet suosittuja. Lisäksi olen pohtinut tutkimuksessani vastaajien mielikuvien samankaltaisuutta. Tutkimukseni aineisto koostuu 50 oululaisen ihmisen vastauksista, jotka olen kerännyt sähköisellä kyselylomakkeella. Olen käsitellyt aineistoni kvantitatiivisesti ja esitellyt tulokset erilaisten kuvioiden avulla. Kaiken kaikkiaan tutkimukseni kahdeksasta suomalaisesta sukunimestä kolmea ei ole assosioitu eniten niille tyypillisille asuinalueille. Nämä sukunimet ovat Kettunen, Laitinen ja Närhi. Sukunimistä Ilomäki on tavallinen eri puolilla Suomea, joten sitä ei voida yhdistää vain yhteen tiettyyn alueeseen. Lämsä, Pirilä, Sireeni ja Ihatsu ovat sukunimiä, jotka ovat tutkimuksessani assosioitu eniten niille alueille, joissa nimeä tyypillisesti esiintyy. Lämsän ja Pirilän pitäisi olla tuttuja Oulun seudulla asuville ihmisille, joten tutkimukseni osoittaa, että erityisen hyvin tunnistetaan omalle alueelle tyypilliset nimet. Sireenin kohdalla mielikuvat saattavat perustua johdannossa mainitsemaani hypoteesiin, jonka mukaan oudoksi mielletty sukunimi assosioidaan mahdollisimman kaukana asuvien sukunimeksi. Muutama vastaaja on kertonut sukunimen kuulostavan erikoiselta, joten ehkä siksi nimi on assosioitu Etelä-Suomeen. Koska vastaajat ovat assosioineet Ihatsun Itä-Suomeen, voidaan tutkimukseni perusteella yleistää, että Oulun seudulla asuvat ihmiset tunnistavat karjalaisen sukunimen. Idän lisäksi Ihatsua on assosioitu kohtalaisen paljon Pohjois-Suomeen, joten vastaajat lienevät tietoisia siitä, että myös Oulun seudulla asuu runsaasti karjalaistaustaisia henkilöitä. Lähes kaikki nimet ovat synnyttäneet vastaajissa hyvin samankaltaisia assosiaatioita nimenkantajien asuinpaikasta. Tyypillistä on se, että mielikuvat jakaantuvat yhden tai kahden asuinalueen kesken. Vain Ihatsu-sukunimi jakaa selvästi näkemyksiä melko tasaisesti eri seutujen välille. Nimen karjalalaisuus voi aiheuttaa vastaajissa mielikuvien jakaantumisen, koska sitä voi olla vaikea assosioida vain yhteen tiettyyn asuinalueeseen.

29 27 Aineistoni perusteella vaikuttaa siltä, että enemmistön mielestä suurin osa nimistä on pohjois- tai eteläsuomalaisella nimenkantajalla. Olettamukseni on, että Oulun seudulla asuvat ihmiset tuntevat eniten toisia pohjoisessa asuvia ihmisiä, joten siksi nimiä on assosioitu eniten pohjoiseen. Heinosen (2008) samankaltaisessa tutkimuksessa myös keskisuomalaiset henkilöt ovat assosioineet nimiä eniten lähelle omaa asuinaluettaan ja Etelä-Suomeen. Etelä-Suomeen nimiä saatetaan assosioida helposti sen takia, koska se on ikään kuin koko Suomen keskus, jossa asuu myös eniten ihmisiä. Esimerkiksi median välityksellä muualla asuvat ihmiset saavat paljon tietoa eteläsuomalaisista myös heidän nimistään. Tulokseni tukevat hypoteesia, jonka mukaan maahanmuuttajataustaisia ja ruotsalaisia nimiä assosioidaan Etelä- ja Länsi-Suomeen. Stenholm-sukunimeä on aineistossani assosioitu eniten Länsi-Suomeen erityisesti nimen ruotsalaisuuden takia. Maahanmuuttajataustaiset sukunimet assosioidaan yleensä Etelä-Suomeen, koska siellä ajatellaan asuvan eniten maahanmuuttajia. Toisaalta maahanmuuttajataustaista Shirzad-sukunimeä olisi ollut luonnollista assosioida enemmän myös pohjoiseen, koska Oulun seudulla asuvat ihmiset ovat varmasti tietoisia siitä, että pohjoiseen on saapunut viime vuosina ennätysmäärä turvapaikanhakijoita. Ihmiset ovat saattaneet tottua ajatukseen, että lähes kaikki maahanmuuttajat asuvat etelässä, eikä pakolaiskriisi ole päässyt ainakaan vielä muokkaamaan näitä mielikuvia. Lisäksi tulokseni tukevat hypoteesia, jonka mukaan kielenkäyttäjät osaavat hyvin yhdistää tietyn nimen tiettyyn ikäluokkaan. Vastaajien ikäassosiaatiot vastaavat hyvin todellisuutta, sillä ainoastaan Markkua ja Ainoa on assosioitu eri-ikäiseksi kuin Väestörekisterikeskuksen mukaan nimi on ollut suosituimmillaan. Markku on assosioitu hieman nuoremmaksi kuin Väestörekisterikeskuksen mukaan valtaosa Markuista on ollut tutkimushetkellä. Tämä voisi johtua siitä, että vastaajat tuntevat nuorempia Markkuja, sillä assosiaatioiden taustalla on usein elävä esikuva, joka voi olla kielenkäyttäjän omasta tuttavapiiristä (Heinonen 2008: 116). Ainon kohdalla on mielestäni ihan luonnollista, ettei nimeä ole assosioitu niin vanhaksi kuin Väestörekisterikeskuksen mukaan suurin osa Ainoista on ollut tutkimushetkellä, sillä vuotiaita Ainoja ei liene kovinkaan paljon. Lisäksi olettaisin tutkimukseni perusteella, että vanha nimi, joka on tullut uudelleen suosioon, assosioituu erityisesti nuorilla niin selkeästi uuden sukupolven nimeksi, että sitä ei enää osata edes yhdistää aiempiin sukupolviin.

30 28 Suurimmassa osassa aineiston nimistä mielikuvat nimenkantajan iästä eivät jakaudu kovinkaan laajalle alalle, joten mielikuvat nimenkantajien iästä ovat samankaltaisia aineistoni vastaajien kesken. Tyypillistä on se, että mielikuvat keskittyvät kolmelle tai neljälle peräkkäiselle kymmenen vuoden jaksolle. Näin on käynyt seuraavien aineistoni nimien kohdalla: Johanna, Markku, Ali, Oliver, Tuula, Laura ja Mikko. Aineistoni nimistä Aino, Juhani ja Camilla jakavat selvästi enemmän ikäassosiaatioita. Hypoteesini mukaan nimen harvinaisuus ja vakiintumattomuus nimistöömme sekä toisaalta nimen yleisyys voivat vaikuttaa siihen, että nimestä assosioituu eri-ikäisiä nimenkantajia. Camillan harvinaisuus ja vakiintumattomuus ovat todennäköisiä syitä aineistoni vastaajien assosiaatioiden jakaantumiseen. Toisaalta taas Juhani on ollut pitkään suosittu nimi, joten sen yleisyys on voinut vaikuttaa siihen, miksi nimestä on assosioitu paljon eriikäisiä nimenkantajia. Aino puolestaan on perinteinen, uudelleen suosioon noussut nimi, joten sitäkin voi olla vaikea assosioida vain yhteen tiettyyn ikäryhmään. Tutkimukseni perusteella voin yleistää, että Oulun seudulla asuvien nimitietous on melko hyvä. Mielenkiintoista on se, että aineistoni vastaajilla syntyy useasta nimenkantajasta hyvin samankaltaisia ikä- tai asuinalueassosiaatioita, vaikka assosiaatio ei aina vastaisikaan todellisuutta. Vastaajien sama asuinpaikka voisi nimenomaan olla yksi syy samankaltaisille mielikuville, sillä Kiviniemen (1993: 40) mukaan esimerkiksi nimien suosionvaihtelussa on varsinkin aiemmin ollut selviä alueellisia eroja. Olen tutkimuksessani keskittynyt nimien ikä- ja asuinalueassosiaatioihin, joten jatkotutkimuksen tarkastelukohteena voisivat olla mielikuvat nimenkantajien sosiaalisesta asemasta ja muista assosiaatioista. Olen jo tämän tutkimuksen kyselylomakkeessa kysynyt nimenkantajien koulutukseen liittyviä mielikuvia sekä antanut vastaajille mahdollisuuden kertoa vapaasti muista nimistä syntyneistä mielikuvista, joten minulla olisi jo valmiiksi aineisto esimerkiksi pro gradu -tutkielmaan. Tässä kandidaatintutkielmassani vastaajien määrä on melko pieni, joten olisi mielenkiintoista nähdä, minkälaisia tuloksia saisin laajemmalla aineistolla. Pienen aineiston takia tuloksia ei voida yleistää kovinkaan laajalti.