Paimion kaupunki, Salon kaupunki Maisemaselvitys

Transkriptio

1 Paimion kaupunki, Salon kaupunki Maisemaselvitys Huso-Pöylän tuulivoimapuiston OYK

2

3 1 Pöyry Finland Oy Kannen kuva: Ote Senaatinkartasta. Lähde: Varsinais-Suomen liitto, Lounaispaikka

4 2 Sisältö 1 JOHDANTO Lähtökohdat ja tavoitteet Menetelmät sekä selvitysalueen sijainti ja rajaaminen 4 2 VALTAKUNNALLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT MAISEMA-ALUEET JA RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kansallismaisemat Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Muinaisjäännöskohteet 9 3 SUURMAISEMA JA MAISEMAN PERUSRUNKO Maisemamaakunta ja yleiskuvaus Lounaisesta viljelyseudusta Maisemarakenteen erityispiirteet vaikutusalueella Katvealueet Korkeussuhteet 16 4 MAISEMALLISET OSA-ALUEET Pöylän kulttuurimaisema Huson kulttuurimaisema Pitkänportaan kulttuurimaisema Vartsalan kulttuurimaisema Pohjoiset selänteet Halikonlahti Tiemaisemat 19 5 TUULIVOIMAKAAVAN VAIKUTUKSET MAISEMAAN 20 6 VAIKUTUKSET VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAISIIN MAISEMA-ALUEISIIN JA KANSALLISMAISEMIIN 20 7 VAIKUTUKSET VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVIIN RAKENNETTUIHIN KULTTUURIYMPÄRISTÖIHIN 21 8 VAIKUTUKSET MUINAISIIN LINNAVUORIIN 24 9 VAIKUTUKSET MUIHIN ESIHISTORIALLISIIN SUOJELUALUEKOKONAISUUKSIIN VAIKUTUKSET PERINNEMAISEMIIN 25

5 3 11 VAIKUTUKSET MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVIIN RAKENNETTUIHIN KULTTUURIYMPÄRISTÖIHIN JA MAISEMA-ALUEISIIN MUUT MAISEMALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET JA KOKONAISUUDET LÄHTEET LIITEKARTAT JA KUVAT 28 Valokuva Pöylän linnavuoren laelta kohti suunnittelualuetta.

6 4 1 JOHDANTO 1.1 Lähtökohdat ja tavoitteet Käynnissä olevassa osayleiskaavahankkeessa määritellään tuulivoima-aluevaraukset Huson ja Pöylän kylien lähistölle, Paimion ja Salon kaupunkien alueelle. Kaavan laadintaa ohjaavat Paimion ja Salon kaupungit ja kaavaa laativana konsulttina toimii Pöyry Finland Oy. Hankevastaavana toimii tuulivoimapuiston suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava CPC Finland Oy. Maisemaselvityksen tavoitteena on selvittää suunnittelualueen ja sen ympäristön maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyvät valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot, sekä huomioida myös merkittävimmät paikalliset ominaispiirteet, jotta kyseiset arvot voitaisiin ottaa parhaalla mahdollisella tavalla kaavatyössä huomioon. Selvitykseen liittyy maisemallisten vaikutusten arviointiosuus, jossa arvioidaan ja kuvataan hankkeen maisemallisia vaikutuksia osaalueittain ja teemoittain. Selvityksessä kuvataan seudulle tyypillisen maisemarakenteen päätekijät ja maisemakuvan ominaispiirteet, jotta hankkeen sijoittuminen maisemalliseen kokonaisuuteen voitaisiin hahmottaa ja sen vaikutuksia ja niiden luonnetta arvioida. Selvityksessä nostetaan erityisesti esiin valtakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Maakunnallisten maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen osalta selvitys painottuu edellä mainittuja suppeammalle alueelle. Maisemaselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti Kaisa Rantee Pöyry Finland Oy:stä. Työhön ovat lisäksi osallistuneet Pöyry Finland Oy:stä arkkit.yo Mikko Peltonen ja miljöösuunnittelija Maria Rautajoki. 1.2 Menetelmät sekä selvitysalueen sijainti ja rajaaminen Osayleiskaava-alue sijaitsee Paimion ja Salon kaupunkien alueella. Paimion keskusta sijaitsee noin 10 km alueesta luoteeseen ja Salon kaupungin keskusta n. 16 km suunnittelualueesta itään. Sauvon keskusta sijaitsee n. 7 km päässä lounaassa. Osayleiskaava-alue rajautuu pohjoisessa valtatie 110:n ja etelässä Sauvontiehen. Valtakunnallisia ja suojeluarvoja koskien lähtötietoina on käytetty ympäristöhallinnon paikkatietopohjaisia palveluja, Paikkatietoikkunan palveluita, valtion OIVA ympäristöja paikkatietopalveluiden tietoja, Ympäristöministeriön luetteloa valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja Museoviraston julkaisemaa luetteloa valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Lisäksi käytössä on ollut raportteja, julkaisuja, osayleiskaava-aineistoa sekä vanhaa kartta-aineistoa. Tietoja on täydennetty ja tehdyillä maastokäynneillä. Maisemaselvityksen rajautuminen ja käytetyt etäisyysmääritelmät: Selvityksen tarkastelualue on 0-10 km, joka jakautuu - lähietäisyydeksi 0-5 km - kaukoetäisyys 5-10 km (yleispiirteisempi selvityksen taso) Lisäksi yleisinä termeinä on käytössä - ulompi kaukoalue >10-12 km - tuulivoimaloiden näkymättömyysalue 25 km ja enemmän

7 5 Kuva 1-1. Suunnittelualueen sijainti. 2 VALTAKUNNALLISESTI JA MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT MAISEMA- ALUEET JA RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT 2.1 Kansallismaisemat Lähimmät kansallismaisemat ovat Aurajokilaakson kulttuurimaisema ja Saaristomeri. Alueet sijaitsevat yli 25 km etäisyydellä hankealueesta, eivätkä sijaitse hankkeen vaikutusalueella. 2.2 Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Kaava-alueella ei ole tai siihen ei välittömästi rajaudu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähi- tai kaukoetäisyydelle sijoittuvat seuraavat maisema-alueet: Paimionjokilaakso Uskelan- ja Halikonjoen laaksot Ulompi kaukoetäisyys: Hankkeen teoreettisella näkyvyysalueella ei sijaitse yllä mainittujen alueiden lisäksi muita valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.

8 6 Lähde: Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, Ympäristöministeriö Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Uskelan- ja Halikonjoen laaksot, jonka läntisimmät osat sijoittuvat lähimmillään n. 3 km etäisyydelle kaava-alueesta. Maisema-alueen ytimen muodostavat Uskelanjoki ja Halikonjoki ja maisema-alue ulottuu em. jokiuomia seuraten koillisessa Perttelin kirkon ohitse ja luoteessa Vaskion kirkonkylään saakka. Maisema-alueen luonnonpiirteistä merkittävimpiä ovat paksuihin savikerrostumiin uurtuneet syvät jokiuomat, viljelykäyttöön raivatut savimaat ja näistä jyrkkinä ja selväpiirteisinä kohoavat kalliosydämiset selänteet ja saarekemaiset mäet. Seudun kulttuuripiirteet osoittavat muinaista vaurautta. Esihistoriallisia löytöjä on tehty erittäin runsaasti ja myös historiallisen ajan kulttuuriarvoja, kuten historiallisia teitä ja kartanoita on alueella runsaasti. Perinteinen maaseutuasutus on hyvin säilynyttä. Rakennusten perinteinen paikka on metsäselänteiden ja saarekkeiden reunalla. Paimionjokilaakson maisema-alue ulottuu Paimionlahdelta pohjoiseen Tarvasjoen kirkonkylään saakka. Maisema-alue sijaitsee lähimmillään n. 7 km etäisyydellä kaavaalueesta. Maisema-alue on edustava lounaisen viljelyseudun jokilaakson viljelymaisema, jonka keskeisimmät elementit ovat Paimionjokea ympäröivät laajat yhtenäiset viljelymaisemat ja perinteinen asutus. Eteläisissä osissa jokilaakso on tasankomainen ja joki virtaa matalassa uomassa, mutta pohjoisempana virta on kovertanut uoman syvälle saviseen maaperään. Selänteet ovat yläosiltaan karuiksi huuhtoutuneita avokallioita, mutta rinteiden alaosat ovat rehevämpiä. Alueelta on löydetty runsaasti esihistoriallisia muinaisjäännöksiä, mm. jäänteitä kivi- ja pronssikautisesta asutuksesta. Jokilaakson poikki kulkevat Turku-Helsinki moottoritie ja valtatie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen luettelon päivitys (RKY 2009) on tullut voimaan Lähietäisyydellä, 0-5 km sijaitseva kohde: Suuri Rantatie Suuren rantatien osuudet Paimion ja Salon rajalla Pitkäportaan kylällä, Pitkäportaanojan varteen sijoittuvien viljelymaisemien äärellä sijoittuvat alle viiden kilometrin etäisyydelle hanke-alueesta. Suuri rantatie rakennettiin yhdistämään Turkua ja Viipuria ja tie on Hämeen Härkätien ohella Suomen tärkein historiallinen maantieyhteys. Kaukoetäisyydellä, n km sijaitsevat kohteet: Paddaisten kartano Sauvon kirkko (Sauvo) Sauvon osuuskauppa ja apteekki (Sauvo) Paimion kirkko ja vanha pappila (Paimio) Paimion rautatieasema (Paimio) Paimion parantola (Paimio)

9 7 Wiksbergin kartano Angelniemen kirkkoniemi (Salo) Ulommalla kaukoalueella sijaitsevat kohteet: Halikon kirkonseutu (Salo) Joensuun kartano (Salo) Viurilan kartano (Salo) Vuorentaan kartano (Salo) Lähde: Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto Kuvat 2-1 ja 2-2. Haaparyhmä valtatie 110 ja Sauvontien risteyksen tuntumassa syys- ja talviasussa.

10 8 Kartta 2-3. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset hankkeen vaikutusalueella. Voimaloiden sijaintipaikat ovat alustavat. 2.4 Maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt Maisema-alueet: Sauvon kulttuurimaisema-alue Uskelan- ja Halikonjokilaaksot

11 9 Sauvon maisema-alue on laaja ja yhtenäinen kulttuurimaisema, joka edustaa sauvolaista ja lounaisrannikolle tyypillistä kulttuurimaisemaa. Topografia on varsin vaihtelevaa ja seudun maisemakuvaa rikastuttavat vanha rakennuskanta, tiestö, hoidetut pihapiirit ja puutarhat. Kaiken kaikkiaan seudulla pitkään jatkunut maanviljely ja muutoin hallitut ja perinteisillä sijoillaan säilyneet maankäyttömuodot ovat vakiinnuttaneet maisemakuvan ja se on monin paikoin säilyttänyt merkittävimmät ominaispiirteensä läpi vuosikymmenten, jopa vuosisatojen. Uskelan- ja Halikonjokilaakson valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta on maakunnallisissa selvityksissä ehdotettu laajennettavaksi ja rajauksia tarkistettavaksi mm. niillä osin kuin alue ylittää kuntarajat mm. Sauvon ja Paimion suunnalla. Lähde: Varsinais-Suomen kulttuurimaisemaselvitys. Rakennetut kulttuuriympäristöt: Osayleiskaava-alueen sisälle ei rajaudu rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Lähimmät, enintään n. kahden kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet ovat: Pöylän vanhat kantatalot Anttila, Marttila, Simola ja Sip (kohde nr 60,63) A Kantatila vanhalla kylätontilla. Päärakennus (srr 10) B Kantatalo. Päärakennus 1913/14, rakennussuojelukohde C Riikon muonamiehen asunto. Päärakennus 1940, rakennussuojelukohde D Vanhalla kylätontilla sijaitsee yhä Isotalon kantatila, rakennussuojelukohde, sr 128, srr 23, E Kylätontilla olivat isojaon aikaan Isotalo, Ylist (sr 622, srr 114) F Antolan yksinäistalon talouskeskus vanhalla tontilla G Entinen Sipilän kantatalo, päärakennus 1800-l/1939,H Isotalon ja Vähätalon päätalo, I Kantatalo, päärak 1890-l. srr 100, rakennussuojelukohde J Vanhalla kylätontilla Ruskan kantatalo, sr 502, rakennussuojelukohde K Kirjaimet viittaavat tähän selvitykseen liitettyyn maakuntakaavaotteeseen lisättyihin tunnisteisiin. Kohteiden määrässä ja sijoittumisessa on otettava huomioon, että suunnittelualueen eteläpuoleisilla alueilla inventointeja ei ole suoritettu, eikä koko selvitysaluetta koskevat tiedot siten ole yhteismitallisia. Lähde: Muinaisjäännöskohteet Osayleiskaava-alueen sisälle ei rajaudu muinaisjäännöksiä. Lähimmät, enintään n. kahden kilometrin etäisyydelle hankealueesta sijoittuvat kohteet ovat:

12 10 Pöylän muinaislinna, sm (1) Yöntilä, vanha kylätontti, muinaismuistokohde, sm (2) Kivikautinen asuinpaikka, (SM ) (3) kaksi pronssikautista hautaröykkiötä, sm 73066, (4) Hyyperän vanha kylätontti, (5) sm 73047, muinaismuistokohde, (6) sm 73034, muinaismuistokohde, (7) sm 73028, muinaismuistokohde, (8) SM , varhaismetallikautinen hautapaikka (9) sm 73025, muinaismuistokohde, (10) sm 73027, muinaismuistokohde, (11) sma , muinaismuistoalue, (12) sm 73024, muinaismuistokohde, (13) Numerointi viittaa kohteiden tunnisteisiin alla olevassa kartassa. Kohteiden määrässä ja sijoittumisessa on otettava huomioon, että suunnittelualueen eteläpuoleisilla alueilla inventointeja ei ole suoritettu, eikä koko selvitysaluetta koskevat tiedot siten ole yhteismitallisia. Lähde: Kuvat 2-4. Puusto peittää näkymiä Linnavuorelta Pöylän kylän ja kulttuurimaisemien suuntaan. Kuva 2-5. Linnavuoren laelta kalliojyrkänteen reunalta avautuu länteen ja pohjoiseen useiden kilometrien mittaiset metsäiset näkymät.

13 11 Karttaote 2-6. Maakuntakaavaotteesta näkyy rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden ja muinaisjäännösten sijoittuminen hankealueen lähistölle. Numero ja kirjaintunnisteet on lisätty karttaan tämän selvityksen listauksen luettavuuden selventämiseksi. Kaava-alueen lounaispuoleisilla, kartalla valkeilla alueilla inventointeja ei ole tehty. Kuva 2-7. Pöylän linnavuori.

14 12 3 SUURMAISEMA JA MAISEMAN PERUSRUNKO 3.1 Maisemamaakunta ja yleiskuvaus Lounaisesta viljelyseudusta Hankealue sijoittuu Lounaismaan maisemamaakuntaan ja tämän tarkemmassa osaaluejaossa Lounaiseen viljelyseutuun. Lounaismaalle on tyypillistä korkeussuhteiden vaihtelevuus ja kallioperän suoraviivaisten murroslaaksojen ja ruhjeiden rytmittävä maisema. Alue on muinaista merenpohjaa, jonne kerrostuneet savikot on raivattu tarkoin viljelykäyttöön. Maisemarakenteen rungon muodostavat kallioperän suuria linjoja seurailevat polveilevat jokilaaksot, joiden varrelle sijoittuvat viljelymaisemat ja vauraat maatilat. Pysyvä peltoviljely ja karjatalous alkoivat seudulla jo esihistoriallisella rautakaudella ja keskiajalla, minkä vuoksi maisemakuva on hyvin kehittynyttä ja vakiintunutta. Keskiaikaisia kirkkoja, kartanoita ja muita vanhasta kulttuuri-suomesta kertovia rakennetun kulttuuriympäristön kohteita on runsaasti. 3.2 Maisemarakenteen erityispiirteet vaikutusalueella Tuulivoimaosayleiskaavan keskeisimmät vaikutusalueet sijoittuvat Lounaismaan pääjokiin kuuluvien Paimionjoen, Halikonjoen ja Uskelanjoen laaksojen väliin jäävälle n. 20 km leveälle alueelle. Paimionjoki ja Uskelanjoki virtaavat merenlahdelta sisämaahan saakka jatkuvissa jopa kymmenien kilometrien pituisissa murroslinjoissa, mutta myös kallioperän pienemmät murroslinjat ja ruhjeet määrittelevät voimakkaasti seudun ja hankkeen vaikutusalueen maisemakuvaa ja maisematiloja. Sauvon pohjois-, koillis-, ja itäpuoleiset alueet, kuten Huson ja Pöylän seudut ovat kauttaaltaan kallioperän murrosten tai ruhjeiden rikkomaa. Murroslaaksoihin syntyneitä maisematiloja ja näiden savikoihin syntyneitä vuosisataisia kulttuurimaisemia ovat mm. Pitkänportaanojan, Poutajoen ja Vainionjoen laaksoissa. Paikoin toisiinsa nähden kohtisuorasti syntyneet murroslinjat kohtaavat tai haarautuvat. Tällöin maisematila saa avaruutta kun avoimia peltoja pitkin suuntautuvat näkymälinjat saattavat avautua pitkinä ristikkäisiin ilmansuuntiin. Tällainen tilanne on mm. Pöylän kylän tuntumassa ja Kurjen kylällä. Risteävät ja haarautuvat kallioperän murrokset ja toisaalta näiden väleissä korkeina nousevat selänteet aiheuttanevat tuulivoimaloiden näkyvyydessä ja toisaalta katvealueissa mosaiikkimaista vaihtelua. Avoimet pitkät maisematilat ovat otollisia tuulivoimaloiden laajalle näkymiselle, mutta vastaavasti kapeiden laaksotilojen reunoilta nousevat korkeat kalliomäet yhdessä kasvillisuuden kanssa aiheuttavat huomattavia katvealueita. Vanhat paikallistiet ovat yhdistäneet jokilaaksojen varsilla sijainneita maatiloja, kyliä ja suurempia paikkakuntia toisiinsa, ja ne myötäilevät murroslinjojen ja jokilaaksojen verkostoa. Tiet sijoittuvat tyypillisimmillään savilaakson ja kallioselänteiden reunavyöhykkeelle ja myös siirtymätaipaleet jokilaaksosta toiseen ovat sijoittuneet mahdollisuuksien mukaan kallioperän painanteisiin, ruhjeisiin ja murroksiin siten, että selänteiden poikki linjatuilta tieosuuksilta vältyttiin. Myös rannikon suuntaiset tielinjaukset, kuten Suuri Rantatie, hyödyntävät maastonmuodoiltaan soveliaita murroslinjoja, kuten mm. Pitkäportaan kohdalla on nähtävillä. Vanha asutus on luontaisesti keskittynyt teiden varrelle selänteiden ja laaksojen reunavyöhykkeeseen.

15 Katvealueet Vaihtelevan topografian vuoksi maastonmuotojen aiheuttamaa katvevaikutusta on todennäköisesti varsin laajoilla alueilla, myös avoimilla peltoalueilla. Selänteillä kasvava puusto kasvattaa osaltaan katvevaikutusta. Rakennetuissa kulttuuriympäristöissä pihapiirien puut ja rakennukset ovat merkittäviä katveen muodostajia. Kuvat 3-1a ja b, 3-2a ja b sekä 3-3a ja b ovat tuulivoimaloiden näkymiseen liittyvää teoreettista näkymätarkasteluaineistoa. Kuvissa on tutkittu napakorkeudeltaan 120 metriä korkean tuulivoimalaitoksen rakenteiden näkymistä eri etäisyyksiltä tarkasteltuna. Kuvat ovat teoreettisia eivätkä ne ole näkymiä tietystä todellisesta maastopisteestä. Voimaloiden sijoittuminen ja keskinäiset etäisyydet ovat suuntaa antavia eikä maastonmuotoja ole otettu huomioon. Kuva 3-1a. Etäisyyttä katselupisteestä metsänreunaan 500 m, lähimmille voimaloille 1000 m. Kuva 3-1b. Etäisyyttä katselupisteestä metsänreunaan 1000 m, lähimmille voimaloille 1000 m.

16 14 Kuva 3-2a. Etäisyyttä katselupisteestä metsänreunaan 500 m, lähimmille voimaloille 3000 m. Kuva 3-2b. Etäisyyttä katselupisteestä metsänreunaan 1000 m, lähimmille voimaloille 3000 m.

17 15 Kuva 3-3a. Etäisyyttä katselupisteestä metsänreunaan 500 m, lähimmille voimaloille 5000 m. Kuva 3-3b. Etäisyyttä katselupisteestä metsänreunaan 1000 m, lähimmille voimaloille 5000 m.

18 Korkeussuhteet Seudun topografia on vaihtelevaa ja suhteelliset korkeuserot ovat suuria. Hankealueen lähistöllä selänteiden ja kalliomäkien laet kohoavat n. tasolle 75 mmpy, kun viereisten laaksopainanteiden perustaso on korkotasolla mmpy. Pohjoisilla selännealueilla moottoritien pohjoispuolella korkeimmat mäet kohoavat mmpy. Karttaote 3-4. Kallioperäkarttaote lehdestä 2021-Salo. Lähde Geologian tutkimuskeskus, Kallioperä 1: digitaalinen kartoitusaineisto WWW jakelu. Karttaote 3-5. Korkeussuhdekartta. Tuulivoimaloiden sijainti on likimääräinen. Pohjakartan lähde: maanmittauslaitos.

19 17 4 MAISEMALLISET OSA-ALUEET 4.1 Pöylän kulttuurimaisema Pöylän kulttuurimaisema on muodostunut koillis-lounaissuuntaiseen kallioperän murrokseen. Kapealla, n. kilometrin levyisellä laaksolla on pituutta n. 15 km ja koillisessa päätteessään murros yhdistyy Puolanjoen ja Halikonjoen laaksoihin. Murroslaakson keskellä, viljelymaisemien ympäröimänä virtaa Vainionjoki. Rakennukset ja tiestö sijoittuvat laakson reunoille. Maisema-alueen merkittävimmät näkymät avautuvat Sauvontieltä laakson suuntaisina. Pöylän kylä on syntynyt luvulla, mutta kylän pohjoisosassa sijaitseva linnavuori on asutettu pysyvästi viimeistään rautakauden alussa. Pöylän linnavuoren silhuetti on edelleen merkittävä osa Pöylän kylän maisemakuvaa. Linnavuori sijoittuu murroslaaksojen risteyskohtaan, jossa eri ilmansuuntiin jatkuvat avoimet peltotilat kohtaavat. 4.2 Huson kulttuurimaisema Huson kulttuurimaisema on osin kallioselänteiden rajaama, pienialainen kulttuurimaisemakokonaisuus, joka liittyy Kurjenkylän ja Poutajoen kautta Sauvonjoen vesistöalueeseen ja siihen liittyviin savilaaksoihin. Rakennukset sijoittuvat tiiviiksi ryhmäksi viljelysten keskelle. Kuva 4-1 Pöylän kylän rakennuksia. Kuva 4-2. Näkymä Vainiojokilaakson peltomaisemien ylitse kohti itää ja Pöylän kylää. Sauvontie ja asutus seurailevat selänteiden ja laakson rajapintaa. Kuva 4-3. Näkymä Kurjenkylästä kohti länttä.

20 Pitkänportaan kulttuurimaisema Pitkänportaan kulttuurimaisema on lähes itä-länsi suuntainen laaksokokonaisuus Puolanjoen ja Poutajoen latvavesien välillä. Jokien latvaosiin liittyviä avoimia viljelymaisemia myöten avautuu pitkiä näkymiä myös kaakkoon, etelään ja paikoin lounaaseen. Suuri rantatie seuraa Pitkänportaan maisematilan pohjoisreunaa, jota rajaavien selänteiden reunoille kylät ja rakennukset ovat keskittyneet. Kuva 4-4. Näkymä hankealueen suuntaan yli Pitkänportaan kulttuurimaiseman. Kuva on otettu rautatiesillalta. 4.4 Vartsalan kulttuurimaisema Vartsalan kulttuurimaisema on pienipiirteistä agraarimaisemaa Puolanjokilaaksossa. Joki virtaa pohjoisesta etelään ja laskee Halikonlahteen Vartsalansaaren kohdalla. Maisemakuvan tärkeimmät elementit ovat kapean jokilaakson maisematila, kiemurteleva jokiuoma ja maisematilaa rajaavat korkeat, jopa vuorimaiset kallioselänteet. Asutus on keskittynyt selänteiden alarinteille ja matalammille kumpareille, kuten Ali-Knaapissa. 4.5 Pohjoiset selänteet Selvitysalueen alavat viljelylaaksot rajautuvat Paimion itäpuoleiseen korkeaan vedenjakajaselänteeseen, joka on seudullisessa tarkastelussa suhteellisen yhtenäinen laaja ja lähes asumaton. Alue on suurelta osin metsäistä, soista tai soistuvaa. Selänne kohoaa itäisissä osissaan, Kydön ja Märynummen ympäristössä n. 110 mmpy.

21 Halikonlahti Halikonlahti on Kemiönsaarelta alkava vuonomaisen pitkä ja kapea merenlahti, jonka päätteeseen Halikko ja Salon kaupunki ovat syntyneet. Aikoinaan lahti on ollut tärkeä merireitti, mutta maankohoamisen myötä teollisuuteen ja satamatoimintoihin liittyvä laivaliikenne on lakannut. Lahti on 40 km pitkä ja kallioperän murros jatkuu vielä useita kilometrejä sisämaahan jokilaaksona. 4.7 Tiemaisemat Uudet tielinjaukset, kuten Valtatie 110, ja Helsinki-Turku -moottoritie kulkevat huomattavan suoralinjaisesti ja usein myös kohtisuorasti kallioperän murroksiin ja jokilaaksoihin nähden. Tiemaisema jaksottuu selvästi avoimien jokilaaksojen ja metsäisten kallioselänteiden rytmiin. Avoimen peltomaiseman ja metsäisen selänteen rajapinta on useimmiten hyvin selvä ja tilallista kokemusta korostavat vielä alavien savitasankojen ja korkeiden kalliomäkien väliset topografiaerot. Tiet katkaisevat jokilaaksojen maisematiloja ja ne hämärtävät perinteisen maisemarakenteeseen tukeutuvan kulttuurimaiseman hahmottamista. Toisaalta tienkäyttäjän kannalta nopeasti vaihtuvat maisematilat, pitkät yllättävätkin näkymälinjat ja korkeuserot luovat vaihtelevaa tiemaisemaa. Kohdat, joissa tie sukeltaa selänteen rinteeseen, ovat usein porttimaisia ja näkymät lakialueilta kohti laaksoa ovat pituudessaan ja korkeuseroiltaan näyttäviä. Kuva 4-5. Näkymä Paimion suunnasta saavuttaessa kohti hankealuetta.

22 20 5 TUULIVOIMAKAAVAN VAIKUTUKSET MAISEMAAN Huso-Pöylän tuulivoimaosayleiskaavan luonnoksessa kaava-alueelle on osoitettu yhteensä yhdeksän tuulivoimala-aluetta, joihin kuhunkin on merkitty yhden tuulivoimalan likimääräinen sijoituspaikka. Lisäksi kaavassa osoitetaan ohjeellisina tieyhteydet, sähkölinjat ja maakaapelit. Tuulivoimayleiskaavan maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi perustuu tähän maisemaselvitykseen koottuihin tietoihin maisemasta sekä kaava-alueelle laadittuun alustavaan kaavaluonnokseen. Arviointi on tehty Suomen ympäristöministeriön julkaisun Tuulivoimalat ja maisema (Wecman 2006) ohjeita mukaillen. Seuraavat tuulivoiman maisemallisia vaikutuksia kuvaavat seikat on poimittu em. julkaisusta. Tuulivoimaloiden rakentamisen merkittävimmät ja laajimmalle ulottuvat maisemavaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Vaikutusten luonne liittyy erityisesti voimaloiden suureen kokoon, johon kaikki ympärillä olevat maisemaelementit vertautuvat. Siten voimalat kutistavat ympärillään olevaa maisemaa. Keskeisiä arvioitavia elementtejä ovat maiseman mittasuhteet, olemassa olevat maamerkit ja muut maisemaelementit. Vaikutusvyöhykkeet on suuntaa-antavasti määritelty siten, että 5-7 km etäisyydellä voimaloiden hallitsevuus vähenee ja tätä pienemmillä etäisyyksillä maisemavaikutus on dominoiva. Voimaloita ympäröivän maiseman visuaalisella luonteella ja sietokyvyllä on merkitystä maisemavaikutuksien laatuun. Maiseman sietokyvyllä tarkoitetaan maiseman herkkyyttä muutokselle. Sietokyvyn ylittyessä maisema saa visuaalisesti teollisen tai teknisen luonteen ja muuttuu identiteetiltään tuulivoimamaisemaksi. Erityisesti arvioitavia tekijöitä ovat maiseman pieni- tai suuripiirteisyys, maiseman mittakaava, maiseman ajallinen luonne tai maiseman käyttöön liittyvät tekijät. Arvioitavia seikkoja ovat myös maiseman eheys ja yhtenäisyys. Tuulivoimaloiden rakentamisen myötä on muodostunut näkemyksiä siitä, miten eri maisematyyppien sietokyky eroaa toisistaan. Koskemattomien luontomaisemien katsotaan kestävän huonosti tuulivoiman sijoittamista, sillä kokemus luonnon alkuperäisyydestä tai koskemattomuudesta nousee tärkeäksi. Ranta- ja vesistöalueilla on tärkeä merkitys virkistyskäytölle ja niiden eheyttä ja luonnontilaisuutta arvostetaan samoin korkealle. Historiallisesti merkittävässä kulttuurimaisemassa tuulivoima nähdään sopimattomana elementtinä. Paikan luonne siirtyy nykyhetkeen ja historiallinen tunnelma katoaa. 6 VAIKUTUKSET VALTAKUNNALLISESTI ARVOKKAISIIN MAISEMA-ALUEISIIN JA KANSALLISMAISEMIIN Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (2000) mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet (Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, mietintö 66/1992)

23 21 Maiseman mittakaava USKELAN- JA HALIKONJOKILAAKSOT Lähimmillään n. 3km, kaukaisimmat osat ulottuvat yli 30 km etäisyydelle Kulttuurimaisema, rakennetut kulttuuriympäristöt Pienipiirteinen, kallioperän muodostumat suurpiirteisiä elementtejä Keskeisimmät arvot Jokiuomat, vakiintuneet viljelymaisemat ja asuinsijat, rakennettu kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset, kulttuuripiirteet. Laaksojen suuntaiset näkymät, maisemarakenteen selkeys. Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia kohteen keskeisimpien alueiden arvoihin. Maiseman mittakaava PAIMIONJOKILAAKSO Lähimmillään n. 7 km, kaukaisimmat osat ulottuvat n. 20 km etäisyydelle Kulttuurimaisema, rakennetut kulttuuriympäristöt Paimionlahden lähistöllä, Paimionjoen suualueella suurpiirteisempi jokilaakson pohjoisosiin verrattuna Keskeisimmät arvot Jokiuomat, vakiintuneet viljelymaisemat ja asuinsijat, rakennettu kulttuuriympäristö, muinaisjäännökset, kulttuuripiirteet. Laaksojen suuntaiset näkymät, maisemarakenteen selkeys. Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia kohteen arvoihin. 7 VAIKUTUKSET VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVIIN RAKENNETTUIHIN KULTTUURIYMPÄRISTÖIHIN Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, (Museovirasto, RKY, ) Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot SUURI RANTATIE (Salo-Paimio) Lähimmillään n. 3 km etäisyydellä. Historiallinen tie. Pienipiirteinen. Tieyhteyden kokonaispituus Suomessa n. 510 km luvuilla muodostunut historiallinen tieyhteys, jonka tärkein käyttöjakso ajoittuu 1700 luvulle, jolloin tie oli osa Tukholman ja Pietarin välistä postitietä. Tien varteen keskittyy Suomessa mm. useita keskiaikaisia kartanoita ja tiloja. Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta tielinjaukseen tai tierakenteisiin. Hanke näkyy todennäköisesti Suurelta Rantatieltä avautuvien näkymien

24 22 taustalla, Pitkänportaan viljelymaisemaa rajaavilla selänteillä, mutta vaikutukset ovat paikallisia eivätkä voimalat todennäköisesti muodostu maisematilaa dominoiviksi elementeiksi. Maiseman mittakaava PADDAISTEN KARTANO (Sauvo) n km Historiallinen kartanomiljöö, kulttuurimaisemat Pienipiirteinen Keskeisimmät arvot Edustava 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun kartanomiljöö. Historiallisen kulttuurimaiseman ja mereen liittyvän luonnonmaiseman yhdistyminen. Puutarha-arkkitehtuuri, kulttuurikasvisto, näkymät Paimionjokilaaksoon ja Paimionlahdelle. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kartanomiljöön arvoihin. Hanke saattaa näkyä horisontissa kartanon takana tai sivulla mereltä päin katsottaessa. Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot SAUVON KIRKKO n. 7 km Rakennettu kulttuuriympäristö, kylämaisema Pienipiirteinen Keskiaikainen kivikirkko, kirkkomaa ja näitä ympäröivä kylärakenne Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kirkkoon, kirkkomaahan tai näiden lähiympäristöön. Puuston katvevaikutus on suuri ja hanke sijaitsee näkymien kannalta sekundäärisellä suunnalla. Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot SAUVON OSUUSKAUPPA JA APTEEKKI n. 7 km Kirkonkylä, rakennettu kulttuuriympäristö Pienipiirteinen Modernismi ja moderni arkkitehtuuri osana suomalaista kirkonkylää. Rakennukset edustavat1930-luvun funktionalismia. Hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arkkitehtonisiin arvoihin eikä niitä ympäröivään kylämaisemaan.

25 23 Maiseman mittakaava PAIMION KIRKKO JA VANHA PAPPILA n. 10 km Kirkonkylä Pienipiirteinen Keskeisimmät arvot Suuren Rantatien varrella sijaitseva 1600-luvun kivikirkko ja keskiaikaisella paikalla sijaitseva kirkkoherranpappila. Hankkeella ei ole vaikutusta kohteen arvoihin. Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot PAIMION RAUTATIEASEMA n. 10 km Taajama Pienipiirteinen Hyvin rakentamisajankohtaisessa asussa säilynyt asemarakennus. Hankkeella ei ole vaikutusta kohteen arvoihin. PAIMION PARANTOLA n. 10 km Taajama Maiseman mittakaava Funtionalismin periaatteisiin kuuluva väljyys ja ilmavuus, harjumuodostuman Keskeisimmät arvot Suomen funktionalismin pääteoksiin kuuluva A. Aallon suunnittelema rakennus. Sijoituspaikaltaan ja arkkitehtuuriltaan esimerkillinen 1930 luvun keuhkotautiparantola. Hankkeella ei ole vaikutusta kohteen arkkitehtonisiin arvoihin eikä rakennuksen sijaintiin liittyviin arvoihin. Maiseman mittakaava WIKSBERGIN KARTANO (Paimio) Kartanomiljöö, agraarimaisema Paimionjokilaakson maiseman mittasuhteet ovat jokisuussa suhteellisen laveat.

26 24 Keskeisimmät arvot Kartanon päärakennus on yksi rokokooarkkitehtuurimme merkittävimpiä kartanorakennuksia. Kartanomiljööseen liittyvä rakennuskanta, kirkkotarha, puistoalueet ja viljelykset osana valtakunnallisesti arvokasta Paimionjokilaakson kulttuurimaisemaa. Hankkeella ei ole vaikutusta kartanomiljöön arkkitehtonisiin arvoihin. Hanke saattaa näkyä Paimionjokilaakson ylittävien näkymien takaisilla metsäselänteillä, mutta hankkeen vaikutus on vähäinen. Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot ANGELNIEMEN KIRKKONIEMI (Salo) n. 10 km Rakennettu kulttuuriympäristö, maalaismaisema Pienimuotoinen Pieni kappelikirkko ja sitä ympäröivä hautausmaa Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia kohteen arvoihin. 8 VAIKUTUKSET MUINAISIIN LINNAVUORIIN Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot Pöylän muinaislinna (Salo) alle 1 km Muinaisjäännösalue Paikallisen maisemakokonaisuuden hahmottaminen Rautakaudella pysyvästi asutettu linnavuori, Hanke vaikuttaa Linnavuorelta länteen ja luoteeseen ja avautuvien näkymien maisemakuvaan, jossa lähimmät voimalat muodostuvat hallitseviksi elementeiksi. Keskeisimpiin näkymiin Pöylän avoimien viljelymaisemien suuntaan voimalat eivät merkittävästi vaikuta. Launtkankareen linnavuori (Sauvo) n. 7 km Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kohteen arvoihin.

27 25 Nakolinnanmaki ja (Paimio) Muurmäki, (Paimio) n km Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta kohteen arvoihin. 9 VAIKUTUKSET MUIHIN ESIHISTORIALLISIIN SUOJELUALUEKOKONAISUUKSIIN Muinaismuistokohteet ja alueet n. 0-2 km (-12 km) Hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. 10 VAIKUTUKSET PERINNEMAISEMIIN Perinnemaisemat n. 0-2 km (-12 km) Hankkeella ei ole vaikutusta kohteiden arvoihin. 11 VAIKUTUKSET MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVIIN RAKENNETTUIHIN KULTTUURIYMPÄRISTÖIHIN JA MAISEMA-ALUEISIIN Taulukossa arvioituvaikutukset alle kymmenen kilometrin etäisyydellä sijaitseviin maakunnallisesti merkittäviin maisemaalueisiin. Maiseman mittakaava SAUVON KULTTUURIMAISEMA Kulttuurimaisema. Pienipiirteinen, vaihteleva. Kallioperän murroslinjat tuovat mittakaavaan laajuutta. Keskeisimmät arvot Edustaa lounaisrannikon vaihtelevaa viljelymaisemaa. Edustava maisemakuva ja pitkään samana säilyneet maisematilat. Vanhat tielinjat ja vanha, perinteisillä paikoilla säilynyt rakennuskanta, perinteiset elinkeinot ja viljelykset sekä muinaisjäännökset. Hankkeella ei ole maisema-alueen kokonaisuuden kannalta merkittävää vaikutusta. Puuston ja topografian vuoksi katvealueita on

28 26 todennäköisesti runsaasti. USKELAN- JA HALIKONJOEN LAAKSOT Kulttuurimaisema. Maiseman mittakaava Voimakasmuotoinen. Halikonlahti jatkuu Uskelanjokilaaksona sisämaahan Keskeisimmät arvot Salon seudun laajimmat peltoaukeat, saveen uurtuneet joet, vauraat talonpoikaiskylät ja kartanot, vanhat tielinjaukset ja esihistoriallisen ajan muinaisjäännökset. Maisematila jatkuu kuntarajojen yli Sauvon ja Paimion suuntaan. Hankkeella ei ole maisema-alueen kokonaisuuden kannalta merkittävää vaikutusta. Puuston ja topografian vuoksi katvealueita on todennäköisesti runsaasti. 12 MUUT MAISEMALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET JA KOKONAISUUDET PÖYLÄN KYLÄ Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisema. Maiseman mittakaava Pienipiirteiset reunavyöhykkeet, suhteellisen suurpiirteiset maisemarakenteen muodot Keskeisimmät arvot Asettunut, pitkään samassa käytössä ollut agraarimaisema, vanhat kylätontit, kantatilat ja tiivis kylämäinen rakennuskanta. Pitkät näkymät pitkin viljelylaaksoa. Muinaislinna. Hanke ei itsessään riko rakennuskannan, tiestön ja viljelykäytön muodostamaa kokonaisuutta ja näiden sijoittumista maisemarakenteeseen. Hankealue sijoittuu kylän taustapuolelle eikä vaikuta Pöylän kylältä viljelylaaksoon avautuviin näkymiin. Lähietäisyydellä puusto ja maastonmuodot aiheuttavat katvealueita, mikä edelleen vähentää kylään kohdistuvia maisemavaikutuksia. Etäämmältä, avoimilta viljelyalueilta katsottuna kylää lähimpänä sijaitsevat voimalat muodostuvat kuitenkin melko hallitseviksi. Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot HUSO Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisema. Pienipiirteinen, suhteellisen avoin. Asettunut, pitkään samassa käytössä ollut agraarimaisema

29 27 Hanke ei itsessään riko rakennuskannan, tiestön ja viljelykäytön muodostamaa kokonaisuutta ja näiden sijoittumista maisemarakenteeseen. Hankealue sijoittuu kylän viljelymaiden taustapuolelle, mutta koska kylämiljöö on melko avointa ja peittoavia maastonmuotoja ei juuri ole, hankkeen vaikutus maisemakuvaan saattaa olla melko hallitseva. Maiseman mittakaava Keskeisimmät arvot PITKÄNPORTAAN KULTTUURIMAISEMA n. 3 km Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuurimaisema. Pienipiirteinen, mutta maisemarakenteellinen kokonaisuus suhteellisen suurpiirteinen Asettunut, pitkään samassa käytössä ollut agraarimaisema, Suuri Rantatie Hanke ei itsessään riko rakennuskannan, tiestön ja viljelykäytön muodostamaa kokonaisuutta ja näiden sijoittumista maisemarakenteeseen. Hankealue sijoittuu tieltä avautuvien peltonäkymien taustaselänteille, jolloin sillä on kohtalainen maisemallinen vaikutus. VALTATIE 110 Maiseman mittakaava 0-km Tiemaisema Suurpiirteinen Keskeisimmät arvot Vaihtelevat tienäkymät, läpileikkaus varsinaissuomalaisesta kulttuurimaisemasta ja maisemarakenteesta. Tie on paikoin maisemahäiriö, joka katkaisee laaksonäkymiä ja pirstoo kallioselänteitä. Hanke korostaa metsäisen kallioselänteen etäisyyksiä ja mittasuhteita sekä luo entistä voimakkaampaa kontrastia avoimien viljelylaaksojen ja karujen kalliolakien välille.

30 28 13 LÄHTEET Ympäristöministeriö Maisemanhoito, Maisema-aluetyöryhmän mietintö I, mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö Arvokkaat maisema-alueet, Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö Valtakunnallisesti arvokkaat tuuli- ja rantakerrostumat. Suomen ympäristö 32/2011 Rakennettu kulttuuriympäristö - Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Museovirasto. Varsinais-Suomen kulttuurimaisemaselvitys. Kartta-aineisto: Suomen kallioperäkartta 1: , GTK, Geologiset aineistot sivusto geomaps2.gtk.fi Sjöblom, B. GTK 1984 Kannen kuva: Senaatinkarttaote, Varsinais-Suomen liitto, Lounaispaikka Valokuvat: Pöyry Finland Oy 14 LIITEKARTAT JA KUVAT Liite 1, Maiseman perusrunko, 1: , A3, Liite 2, Maisemalliset osa-alueet, A4, Liite 3, Valokuvasovitteet, A4 vaaka, A-E,