VERHONKULMA. - Kulttuuriympäristön arvot ja tuulipuiston vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön

Transkriptio

1 VERHONKULMA - Kulttuuriympäristön arvot ja tuulipuiston vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Riitta Jaakkola Maisemasuunnittelija

2 Yleiskuvaus kulttuurimaisemasta Verhonkulman tuulipuistoalue sijoittuu kolmen jokilaakson rajaamalle vyöhykkeelle. Etelässä on Paimionjoki, koillisessa Niinijoki ja etäämpänä lännessä Tarvasjoki. Aurajokilaakso on lännessä noin 15 kilometrin päässä. Jokien väliin ei muodostu selkeää selännevyöhykettä vaan alue on maisemarakenteeltaan rikkonainen. Voimalan vaikutusalueella Kosken taajama on noin 6 kilometrin päässä puistosta. Paimionjokea myötäilevä Hämeen Härkätien kulttuuriympäristö on valtakunnallisesti merkittävä ja Niinijoen viljelylakeus jossa myös Huovintie kulkee, on osa maakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta. Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennuskanta sijaitsee pääosin jokilaaksoja myötäilevien teiden varsilla. Härkätie ja asumukset seuraavat jokea, Turuntie halkoo viljellyn jokilaakson. Alue kuuluu lounaiseen viljelyseutuun, jolle tyypillistä on polveileva jokilaakso, jonka hedelmällisillä savikoilla sijaitsee laajoja jokeen rajautuvia peltoaukeita vauraine maatiloineen. Tyypillisesti varsinaissuomalaista kulttuuriympäristöä kuvaavat suuret talonpoikaistalot ja pihapiirit puutarhoineen ja laidunniittyineen. Paimionjoki-varsi on otettu varhain viljelykseen. Vanhin asutus sijoittuu jokivarteen, Härkätien eteläpuolelle. Siellä sijaitsevat myös seudun vanhat kylätontit. (liitekartat, maisemahistoriakartat, lounaispaikka). Isojaon aikaiset pellot seuraavat jokiuomaa, siellä täällä jokivarren ulkopuolella olevat pellot ovat pienialaisia, niityt ja hakamaat sijoittuvat etäämmäs joesta. Entiset niityt ovat nykyisin yleensä viljeltyä peltoa. Moreeni- ja kallioselänteiden rajaamissa savisissa jokilaaksoissa joet mutkittelevat voimakkaasti ja kulkevat usein syvällä uomissaan. Jokipenkereille on ominaista suuri syöpymisalttius, ja uomat ovat sortumaherkkiä. Maisemassa joki erottuu siellä täällä puustojen merkitsemänä. Suunnittelualue Verhonkulmaan suunniteltava tuulipuistoalue sijoittuu topografialtaan tasaisesta viljelyalueesta rajautuvalle laajalle ja melko yhtenäiselle selänteelle, Marttilan ja Kosken kuntiin lähellä Loimaan kunnanrajaa. Suunnittelualueen maarekisterikylät ovat muodoltaan pitkiä ja kapeita ja halkovat suunnittelualueen pohjoiseteläsuuntaisesti. Idässä kylät ovat Turun läänin Koskelle kuuluvat Harmaa ja Koivukylä, keskellä Marttilaan kuuluva Siutila ja lännessä Marttilaan kuuluvat Ollila ja Hirvas. Suunnittelualue on korkosuhteiltaan vaihtelevaa, idässä selänteen peittämässä metsässä esiintyy paikoin avokallioita. Keskellä oleva alava Reksuon alue on jo Isojaon aikaan (suoritettu alueella ja 1800-lukujen taitteessa), muodostanut osan kantatalojen ulkoniityistä (Recksuon randa, Recksuon niitty, Kåhmån niitty). Isojaon kartoissa keltaiset pienialaiset laikut niittyjen kupeessa ovat hiekka- ja savimaita. Suunnittelualueen ympärillä on viljelyksessä olevia peltoja ja pirstaleisia metsiä. Pääosa isojaon aikaisista niityistä on nykyään viljeltyä peltoa. Verhonkulman tuulivoima-alueen läheisyydessä on arvokkaita jokilaaksojen maisema-alueita, joista lähimpänä puiston eteläpuolella sijaitseva Paimionjokilaakso osana Hämeen Härkätien kulttuurimaisemaa ja koillisessa maakunnallisesti merkittävä maisema-alue Niinijoen, Mellilän ja Loimaan viljelylakeudet. Maisemaalueilla kulkevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Huovintie ja Hämeen Härkätie. Tuulipuiston voimalat tulevat muuttamaan näiltä alueilta nähtävää maisemaa. Huovintie ohittaa voimalat lähimmillään Hevonlinnan kohdalla noin 1 km:n

3 etäisyydellä voimaloista. Mellilän maisema-alueelle etäisyyttä on noin 2 km ja Paimionjokilaakson alueella vähintään 3.5 km. Lähde: Voimaaa kulttuuriympäristöstä Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelma Liite: karttaote: Maisemahistoriakartat, Varsinais-Suomen paikkatietokp keskus Lounaispaikka, Liite: karttaote: Maisemahistoriakartat, Varsinais-Suomen paikkatietokp keskus Lounaispaikka,

4 Liite: selite: Maisemahistoriakartat, Varsinais-Suomen paikkatietokeskus Lounaispaikka, Maiseman arvot: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKYY - Huovintie Tuulipuiston pohjoispuolelta ohittava Huovintie on keskiajan huomattavimpiin kuulunut tie, joka yhdisti Kokemäenjo oen suun kauppa- ja asutusalueenn sisempään Euran-Säkylän-Köyliön asutusalueeseen ja Varsinais-Suomen joki-asutuksen latvoihin. Tien vesistöä ja harjujaksoaa seuraava linjaus edustaa vanhinta, jo esihistorialliselta ajalta periytyvää linjausta. Lähde: - Hämeen Härkätie Tuulipuistoalueen eteläpuolella Paimionjokea seuraava Hämeen Härkätie on Turun ja Hämeen linnojen yhdystie ja Suuren Rantatien ohella keskiajan merkittävin tie Suomessa. Hämeen Härkätie kulkee Varsinais-Suomen ja Hämeen vanhimpien asutusalueiden ja kylien halki. Hallinnon lisäksi tie on palvellut kaupan ja eränkäynnin tarpeita jo rautakauden loppupuoleltaa alkaen, jolloin se yhdisti Varsinais-Suomen ja Vanajan Hämeen rautakautiset asutusalueet. Hämeen Härkätien linjaus on vakiintunut varhaiskeskiajalla. Tiekohteen linjaus perustuu pääosin tähän keskiaikaiseen linjaukseen. Lähde: - Kosken kirkko Kosken kirkko edustaa yksityiskohdiltaan viimeisteltyä 1930-luvun sakraalirakentamista. Julkisten laitosrakennusten suunnittelijana tunnettu arkkitehti Toivo Paatela on soveltanut Kosken kirkon suunnittelijana uusasialliseu en selkeitä arkkitehtuurimuotoja. Kirkko sijaitsee maisemallisesti kauniilla paikalla puistomaisessaa mäntymetsässä. Lähde:

5 Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue: - Härkätien maisema-alue Kosken, Marttilan ja Tarvasjoen alueilla on jatkeena Salon seudun Someron- Somerniemen Pitkäjärven ja Härkätien maisema-alueelle. Tarvasjoella alue yhtyy Paimionjokilaakson maisema-alueeseen. Härkätien maisema-alue myötäilee vanhaa tietä sekä sen rinnalla mutkittelevaa Paimionjokea. Härkätie kulkee Turusta Hämeenlinnaan ja on yksi maamme merkittävimpiä historiallisia tieyhteyksiä. Varsinais-Suomessa Härkätie kulkee jokilaakson penkereellä kauniiden viljelysmaisemien lävitse. Maiseman arvo perustuu harvinaislaatuiseen historialliseen valtakunnalliseen päätiehen sekä sen varrelle liittyvään vakiintuneeseen viljelysmaisemaan ja jatkuvaan maaseutuasutukseen. - Niinijoen, Mellilän ja Loimaan viljelylakeudet Maisema-alue käsittää mm. Niinijoen varren kylät sekä eteläosissaan Mellilän laajat viljelyalueet. Maiseman arvo perustuu alueen kulttuurimaisemaa ilmentäviin laajoihin, avariin viljelylakeuksiin. Alue edustaa elävää maaseutumaisemaa ja on tärkeä osa Varsinais-Suomen myöhäisempää asutuskerrostumaa. Maisema on avaraa, suurimittaista ja yhtenäistä (Mellilän kulttuuriympäristöohjelma 2002). Maisemalle on tyypillistä sen rajautumattomuus. Metsänreuna kulkee peltoaukeiden takana matalana nauhana. Varsinais-Suomen rannikkovyöhykkeelle tyypillisiä metsäsaarekkeita ei ole. Asutus sijaitsee vaatimattomilla kumpareilla tai savikolla. Vanhin asutus on sijoittunut Niinijokea seurailevien teiden varteen. Rakennuskanta vaihtelee pienistä tilakeskuksista suurempiin, vauraampiin talonpoikaistaloihin. Rakennuskanta ja pihapiirit ovat edelleen pääosin hyväkuntoisia. Mellilän taajaman etelä puolella levittäytyvät suuret tasaiset viljelyaukeat. Niinijoki mutkittelee läpi viljelyalueiden kapeana nauhana. Joki erottuu maisemassa vain paikoitellen luoden kauniita jokitörmien pienmaisemia. Viljelykset ja rakennukset tulevat paikoitellen hyvin lähelle jokea. Arvokkaat kulttuuriympäristöt Varsinais-Suomen maakuntakaavassa Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt Koski Tl, Tuimala, Kosken kirkonkylä ja Härkätie. Puinen kellotapuli 1777, vanha kirkkomaa, lainamakasiini 1818, kivisilta ja myllyt Paimionjoen rantamaisemassa. Hämeen Härkätie johtaa läpi kirkonkylän. Paikalla toiminut mylly 1500-l lähtien, kirkkomaa paikalla 1600-l lähtien. SU: RKY 1993, 61. Valtakunnallinen VMKY alueella. Kirkkolaki Seudullisesti merkittäviä kulttuuriympäristöjä: Koski Tl, Hongiston kylätontti lähiympäristöineen Kantataloista (7kpl) kylätontilla Kallio (päärak 1916), Mäki (päärak , korj l, aitta 1781) ja Puras (vanha päärak 1700-l, muutettu 1800-l.). Vanhalla torpan tontilla kylätontin kupeessa Anttila (päärak 1904). Osa kylätontista rakentamaton. Koski Tl, Isosorvasto Urmaankulma lähiympäristöineen Huovintien varteen siirrettiin 1700-l:n lopulla Ylihyhkö, Yliurmas, Aliurmas ja Mäkilä. Uusimäkilä ja Väliurmas lohkottiin 1800-l:lla kantatiloista. Harvinaisen hyvin säilynyt kokonaisuus umpinaisine pihapiireineen. Koski Tl, Kosken kartanomiljöö

6 1628 muodostettu kartano Härkätien varressa, päärakennus 1867 myöhäisempireä. Vilja-aitta, navetta, voudin asuinrakennus ja sikala 1800-l, sauna, talli ja työväen asuinrakennuksia ym l: :n alkupuolelta. Seutukaavassa MM:2 K-200. Koski Tl, Kylätontti ja Yli-Liipola lähiympäristöineen Yksinäistalon tontilla Alitalon osatalo; päärak 1877, aitta n Vieressä Yli- Liipolan osatalo (pihapiirissä torpan tontteja); päärak 1913, ulkorak 1800-l, 1900-l alusta. Pihapiirien laidalla, syytinkiläisasumukset Koimäki 1909 ja Kotimaja Marttila, Huovaristo Pankintöykkä lähiympäristöineen Kylän itärajoilla maantien varrella sijaitseva kallioinen mäki, jolla sijaitsee Pennistö, v.1920 rakennettu arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema pankkirakennus, sekä Ristimäen osataloo 1800-luvunn alusta, asuinrakennus 1900-luvun alusta. Marttila, Karvela Vanha kylätontti lähiympäristöineen Vanhalla kylätontilla Hämeen Härkätien varressa kolmesta kantatalosta säilyneet Vähätalo ja Isotalo. Vähätalon päärakennus 1700-l, aitta ja savusauna n Isotalon päärak 1884(kuisti 1990-l.), 1900-l alun navetta ja aitta. Marttila, Ylitalon vanha kylätontti lähiympäristöineen Alitalosta n. 200m lounaaseenn sijaitsee Ylitalon kantatalo vanhalla paikalla. Päärakennuksen vanhin osa 1840-l., laajennettu ja 1890-l., luhti 1798 ja vilja-aitta 1700-luvulta. SU-665. Lähteet: Voimaaa kulttuuriympäristöstä : Varsinais-Suomen kulttuuriympäristöohjelma

7 Varsinais-Suomen Kulttuurimaisemaselvitys, Loimaan seutu, Vakka-Suomi, Turunmaa ja Turun seudun kehyskunnat. Anni Järvitalo ja Matleena Muhonen. Varsinais-Suomen liitto, Lähde: _2011.pdf Varsinais-Suomen maakuntakaava: Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaava: vahvistettu Vaikutukset havainnepaikoilla Kuvauspaikka 1: 1348 Photomontage 1b_Verhonkulma_ SYMBOLS.jpg Turuntien ja Koskentien risteyksestä näkyvä maisema muuttuu sillä 5,5 km etäisyydellä voimalat näkyvät hyvin erityisesti kirkkaalla säällä. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole merkittäviä, eivätkä tuulivoimalat hallitse maisemaa. Kuvauspaikka 2: 1348 Photomontage 2b_Verhonkulma_ SYMBOLS.jpg Vaikutukset avoimessa, tasaisessa viljelymaisemassa ovat merkittävämpiä ja muuttavat maisemaa voimakkaammin. Tasaiselta selänteen viivamaiselta ja maisemaa rajaavalta reunalta kohoavat voimalat näkyvät vähimmillään 3,7km:n etäisyydellä Koskentielle. Voimalat muodostavat uuden maisemaelementin suurimittakaavaisessa maisemassa. Kuvauspaikka Photomontage SYMBOLS.jpg Voimalaitokset erottuvat Härkätieltä, noin 6 km etäisyydellä voimaloista, sieltä täältä maiseman avoimista näkymäsektoreista. Voimalat muuttavat maisemakuvaa, eivät kuitenkaan hallitse sitä. Usein voimalat jäävät näkemäesteiden kuten puustoisen vyöhykkeen taakse. Arvio vaikutuksista maisemaan Verhonkulman tuulipuiston suunnitteilla olevien 9 tuulivoimalan rakentaminen muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa. Rakentamisen myötä tuulivoimaloita ympäröivät lähimaisemat muuttuvat metsätalous- ja maaseutumaisemasta rakennetuksi tuulivoimatuotantomaisemaksi. Verhonkulman tuulivoimalat ja rakennettavat huoltotiet muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Tuulipuiston myötä alueen maisematila muuttuu laajemmilta osin avoimeksi tai puoliavoimeksi maisemaksi. Maisemanmuutokset tuulipuiston alueella ovat merkittäviä. Tuulivoimaloiden aiheuttamia maisemallisia vaikutuksia heijastuvat laajempaan maisemakuvaan. Tällöin vaikutuksen voimakkuuteen vaikuttaa merkittävästi tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maisemanmuutokset havaitaan tällöin maiseman luonteen muutoksina. Eri selvityksissä on usein päädytty siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella (Emilia Weckman 2006). Tämä etäisyys tarkoittaa Verhonkulman hankkeessa noin 1,5 km etäisyyttä tuulivoimaloista. Tällä etäisyydellä ei ympärivuotista asutusta ole.

8 Tuulipuiston lähivaikutusalueella, joka ulottuu enimmillään noin 5 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista, voimalat näkyvät suunnittelualueen itäpuolella Koskentiellä, joka halkoo tasaisen viljelymaiseman, tällöin voimalat näkyvät vähimmillään noin 3,7 kilometrin etäisyydeltä suunnittelualueesta. Huovintieltä avautuvat näkemäsektorit ovat vähintään 3,2 km etäisyydeltä voimaloista. Tuulivoimalat kohoavat tasaiselta ja maastosta vain vähän kohoavalta selänteeltä. Ne näkyvät laajojen peltoaukeiden kohdalla kyläteille ja asutukseen hyvin, vaikkeivät varsinaisesti hallitse maisemaa. Monin paikoin asutus sijoittuu saarekkeisiin ja pihapiirien kasvillisuus, tienvieruspuusto ja rakennukset estävät näkymiä. Maisemaan tulee kuitenkin uusi ja entuudestaan vieras elementti, joka muokkaa maisemakuvaa. Maisemarakenteessa selkeästi hahmottuva selännemetsä erottuu edelleen, kuitenkin luonteeltaan muuttuneena, teollisena tuotantomaisemana. Verhonkulman mahdollisten tuulipuistojen merkittävät vaikutukset kohdistuvat Hämeen Härkätien ja Niinijokilaakson maisemiin. Erityisesti Hämeen Härkätietä ympäröi hyvin säilynyt kulttuurimaisema. Etäisyys mahdollisiin tuulipuistoihin ja rikkonainen maisemarakenne sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävien kohteiden keskittyminen tien läheisyyteen turvaavat sen, etteivät mahdolliset tuulipuistot olennaisella tavalla heikennä Hämeen Härkätien maiseman kulttuuriympäristöarvoja. Vaikutukset tarkentuvat suunnittelun edetessä. Voimalaitosten sijoittelulla voidaan osin vähentää maisemahaittoja. Arvio vaikutuksista rakennettuun ympäristöön Muutoksenkin jälkeen alueen rakennettujen kulttuuriympäristöjen arvot ovat tunnistettavat ja niiden ominaispiirteet säilyvät. Jokilaaksojen luonne jokiuomaa myötäilevine asutusnauhoineen säilyy. Suunniteltujen voimalaitosten myötä rakennettujen ympäristöjen historiallinen tunnelma ei myöskään katoa.

9 Kuvauspaikka 1: 1348 Photomontage 1b_Verhonkulma_ SYMBOLS.jpg Kuvauspaikka 2: 1348 Photomontage 2b_Verhonkulma_ SYMBOLS.jpg Kuvauspaikka Photomontage SYMBOLS.jpg

10