Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

Transkriptio

1 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote Tasapainotempaus sai kannustavaa palautetta 4 Toimintaverkosto palkittiin 8 Ilmoittaudu Tules-toimintapäivään 9 Jukka Kerosen kolumni 10 Nivelrikko ja lumehoito 12 Uusi terveysportaali avautuu 14

2 PÄÄKIRJOITUS Jäljen jättämistä Kansainvälisessä tules-vuosikymmenessä eletään kiireisiä, mutta samalla nostalgisia aikoja. Kymmenes toimintavuosi on käynnistynyt, joka merkitsee sitä, että hankkeemme huipentuu ensivuonna vietettävään juhlavuoteen. Paljon on jo saatu aikaiseksi, mutta uskoaksemme vielä paljon ehditään tehdä tule-terveyden hyväksi. Projektien ja hankkeiden helmasyntinä on usein se, että niissä tuotetut toimintamallit unohtuvat hankerahoituksen loputtua arkistoon pölyä keräämään. Muutaman vuoden kuluttua joku saattaa käynnistää vastaavanlaisen hankkeen uudella nimellä ja vanha pyörä voidaan keksiä taas uudelleen. Uskon, että me kaikki hankkeen toteutukseen osallistuneet haluaisimme jättää pysyvän muistijäljen kaikesta siitä, mitä tule-terveyden edistämisestä on opittu kymmenen vuoden aikana. Parhaassa tapauksessa mahdollisimman moni löytäisi tule-terveyden jäljille vielä vuosien päästäkin parilla hiiren klikkauksella ja saisi tarvitsemansa tiedon ajoissa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Tules-vuosikymmenen yhdeksi lopputoteutuksen tavoitteeksi on nimetty resurssipankin perustaminen, johon koottaisiin vuosien varrella hyväksi koetut käytännöt, työkalut, oppaat ja tiedotteet, unohtamatta uusia vasta työn alla olevia sisältöjä. Uusi portaali toimisi tule-terveydestä kiinnostu- Mikko Väisänen työskentelee tules-vuosikymmenhankkeen projekti- ja toimitussihteerinä. neiden, itse sairastavien ja ammattilaisten interaktiivisena kohtaamispaikkana, jossa voisi päivittää omia tietojaan, mutta myös HANNU KERÄNEN Kannen kuva: Kansainvälisen tules-vuosikymmenen (Bone and Joint Decade) verkostokokouksessa Intiassa jaettiin kypäriä ohikulkijoille. Tules-vuosikymmenen materiaaleja terveydenhuollon ammattilaisille Tules-vuosikymmenen Kotikonsteja-esitesarjassa on ilmestynyt esitteet osteoporoosista, nivelrikosta ja selän hoidosta. Esitteitä on sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Niitä voi tilata terveydenhuollon yksiköihin asiakkaille 10 sentin kappalehintaan. Lisäksi tilaajilta laskutetaan postimaksut. Verkostoon kuuluville esitteet ovat maksuttomia, mutta yli 20 kappaleen tilauksista laskutetaan postimaksu. Esitteet voi myös ladata Internet-sivuiltamme ilmaiseksi. Tilaukset: Lisätietoja: Kotikonsteja osteoporoosin hoitoon Kotikonsteja nivelrikon hoitoon Kotikonsteja selän hoitoon 2 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

3 tuoda julki ideoita ja paikallisia toimintatapoja vinkiksi muille. Toivomme, että palkittuun toimintaverkostoomme kuuluvat ja muutkin tuki- ja liikuntaelintensä kunnosta kiinnostuneet vaikuttaisivat resurssipankin suunnitteluun vastaamalla kyselyymme. Aiheesta voi lukea lisää sivulta 15. Perusviesti yhä tärkeä Tules-vuosikymmenen lähtökohta on, että kaiken ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen tulee perustua tieteellisesti todettuihin menetelmiin ja käytäntöihin. Painoalueita ovat nivelsairaudet, osteoporoosi ja selkäsairaudet. Tule-terveyden merkitystä korostavaa perussanomaa on syytä rummuttaa yhä. Asiantuntijat ovat auttaneet muotoilemaan viestimme selväksi ja kansantajuiseksi. Hyvä tule-terveys merkitsee siis sitä, että selkä, luut, lihakset ja nivelet, eli koko tuki- ja liikuntaelimistö, toimii toivotulla tavalla ja kestää käytössä eliniän. Voidaan sanoa, että tuki- ja liikuntaelimet pitävät kropan kasassa, ne tukevat ja kannattelevat nimensä mukaisesti ihmistä. Jokaisen on hyvä huolehtia kantavien rakenteidensa kunnosta kokonaisvaltaisesti. Todennäköisesti aika moni suomalainen potee nyrjähdystä, noidannuolta, tenniskyynärpäätä, luukatoa, iskiasta tai niskakipua ajattelematta, että kyseessä on tule-oire, johon tulee puuttua ajoissa. Kaikki ovat tavalla tai toisella tietoisia terveellisten elämäntapojen hyödyistä, mutta harvalle pelkkä tieto riittää muutoksen tekemiseen. Ehkä vielä saamme teiltä hyviä kotikonsteja motivoitumisesta ja terveyspäätöksistä kiinni pitämisestä. Uuteen resurssipankkiin on myös tarkoitus kerätä vertaistarinoita ja omakohtaisia selviytymiskokemuksissa, jotka taatusti osoittautuvat merkittäviksi rohkaisun lähteiksi tutkitun tiedon ohella. Lukijakysely ja tulevat tiedotteet Viime vuonna tehdyn kyselyn mukaan tiedotteellamme on lukemaansa tyytyväinen lukijakunta. Tiedotteelle toivottiin jatkoa. Kysyimme millaisista tule-aiheista ja - näkökulmista tulevaisuudessa haluttaisiin lukea. Lukijat toivoivat, että tiedotteessa käsiteltäisiin tulehyvinvoinnin vaikutuksia ikääntymiseen ja erityisesti työssä jaksamiseen. Aiheiksi ehdotettiin myös niska-hartiaseudun harjoituksia, tasapainoa ja ergonomiaa. Lisäksi haluttiin tietoa ruokavalion ja painonhallinnan merkityksestä tuleterveyteen. Kiitos palautteestanne. Tiedotteemme ilmestyy tästä lähin vain sähköisesti. Pyrimme kasvattamaan tiedotteen e-postituslistaa mahdollisimman laajaksi ja toivomme, että lähettäisitte tiedotetta sähköpostitse eteenpäin yhteistyökumppaneille ja tuttaville. Kaikki tule-terveydestä kiinnostuneet ovat tervetulleita ilmoittautumaan postituslistallemme osoitteessa Verkkosivuilta löytyvät myös aiemmin julkaistut tiedotteet. Tule-terveys on kaikkia koskettava asia; juhlistakaa kanssamme hankkeen 10. toimintavuotta. Mikko Väisänen Tules-vuosikymmen-hanke järjestää verkostotapaamisen yhdistysyhteyshenkilöille Kuntoutumiskeskus Apilassa Kangasalla. JARI VALKEEJÄRVI Tässä numerossa: Tämä on TULES10 + -tiedotteen kahdestoista numero. Tässä tiedotteessa käsitellään muun muassa viime lokakuun Tules-toimintapäivästä saatua hyvää palautetta ja nivelrikosta ilmestynyttä plasebo-tutkimusta, jonka tuloksia kommentoivat Markku Heliövaara ja Jari Arokoski. Kolumnistina on Suomen Selkäliiton toiminnanjohtaja Jukka Keronen. Lisäksi kerrotaan pian avautuvasta TerveSuomi-portaalista. Muistattehan myös ilmoittautua ajoissa tämän syksyn Tules-toimintapäivän viettoon. ilmoittamisesta voi lukea lisää sivulta 9. Mauno Mansikkakin tietää, että tasapainoilu ja muu tule-rakenteiden huoltaminen on elintärkeää, jotta liikunta- ja toimintakyky säilyy. Nautinnollisia lukuhetkiä! 3

4 HYVÄÄ PALAUTETTA Toimintapäivä näkyi ja kuului MIKKELIN SEUDUN REUMAYHDISTYS Viime lokakuussa ( ) vietettiin valtakunnallista Tulestoimintapäivää jo neljättä kertaa. Idea toimintapäivätempauksesta on keksitty Suomessa. Toimintapäivä on yksi tules-vuosikymmenen näkyvimmistä tapahtumista. Päivää juhlistetaan osana kansainvälistä Tules-toimintaviikkoa, jota vietetään lähes sadassa maassa. Yhdistyksiltä saadun palautteen mukaan tempauksen järjestämistä pidettiin helppona ja tasapainoteema koettiin hyväksi. Tapahtuman vastaanotto oli myönteinen. Tules-toimintapäivä sai hyvin medianäkyvyyttä paikallistasolla. Leena Taivalantti ja Merja Suhonen Mikkelin Seudun Reumayhdistyksestä olivat valmiina Tules-toimintapäivän viettoon. L okakuun tempauspäivään osallistuivat Suomen Nivelyhdistys, Suomen Osteoporoosiliitto, Suomen Reumaliitto ja Suomen Selkäliitto jäsenyhdistyksineen. Päivän suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana myös Suomen Fysioterapeutit ry. Tempaus järjestettiin yhdistetyin voimin 58 paikkakunnalla. Mukana olleiden paikkakuntien määrä noudatti aiempien vuosien osallistujamääriä. Sama yhdistys saattoi edustaa järjestöään useilla tempauspaikkakunnilla. Nivelyhdistys osallistui 5 tempaukseen, Reumaliitto 52, Selkäliitto 14 ja Osteoporoosiliitto 11 tempaukseen. Yhdistystenvälistä yhteistyötä tehtiin hyvässä hengessä lähes kaikilla paikkakunnilla. Mutta pieniltä skismoilta ei vältytty täysin, sillä kahdella paikkakunnalla yhteistyö ei sujunut kitkatta. Yhdellä paikkakunnalla yhdistykset eivät mahtuneet samalle tempauspaikalle ja toisella tarvittiin välittäjä, jotta tilanne saatiin rauhoittumaan. Näitä tapauksia lukuun ottamatta yhteistoiminta koettiin erittäin hedelmälliseksi ja yhteistyölle toivottiin jatkoa. Palautteissa todettiin muun muassa, että: Oli mukava tehdä yhteistyötä, opimme tuntemaan toisemme. Tapahtumissa oli ilahduttavasti mukana myös muita potilas- ja vammaisyhdistyksiä (7), kuntien liikuntatoimia (2), fysioterapiayrityksiä (2) ja yksi ammattikorkeakoulu. Lisäksi Tules-toimintapäivän materiaalipöytä oli 46 vuosikymmenen tules-toimintaverkostoon kuuluvassa terveyskeskuksessa, 17 työterveysasemalla ja yhdeksässä apteekissa. Joillakin paikkakunnilla voimat oli yhdistetty näiltäkin osin ja yhdistystempaus järjestettiin esimerkiksi terveyskeskuksessa. Kaikkiaan Tules-toimintapäivä näkyi 111 paikkakunnalla. Eri puolilla Suomea järjestetyt tempaukset tavoittivat arviolta noin henkeä. Päivän teema Tules-toimintapäivänä korostettiin tasapainon tärkeyttä Pysy pystyssä -teemalla. Hyvä tasapaino on turvallisen liikkumisen perusedellytys. Se edistää tuki- ja liikuntaelinten toimintaa ja ehkäisee murtumia. Tasapainoharjoittelulla voidaan välttää kaatumisia. Ilmoittautumisten mukaan 29 yhdistystempauksessa oli mukana 4 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

5 fysioterapeuttiopiskelija, fysioterapeutti, kunto- tai liikunnanohjaaja, joka testasi kiinnostuneiden tasapainon. Lisäksi ihmisiä houkuteltiin osallistumaan kilpailuun, jossa arvottiin Tunturin Fit disc -tasapainolauta kaikissa yhdistysten järjestämissä tempauksissa. Samalla jaettiin tasapainokortteja, joiden avulla jokaisen on helppo harjoittaa tasapainoaan. Suomen Fysioterapeutit ry:n puheenjohtaja Maarit Keskinen ja fysioterapeutti, filosofian tohtori Leena Pohjola ovat toimineet asiantuntijoina tasapainoohjeen suunnittelussa. Kortissa tasapainoilee Suonenjoelta tuttu piirroshahmo Mauno Mansikka. Harjoitteluohje toistuu myös huomion kiinnittäjänä käytetyssä Pysy pystyssä -kampanjajulisteessa. Paikan ja -ajan merkitys Tempausta suunniteltaessa tulisi pyrkiä ennakoimaan mikä paikka, kellonaika ja tempauksen kesto olisivat otollisia mahdollisimman suuren yleisömäärän tavoittamiseen. Tämä on paikkakuntakohtaista. Siksi yllätyksiä ja arviointivirheitä luonnollisesti sattuu. Tempauspaikan löytäminen ja siitä sopiminen koettiin tapahtuman järjestäjien mielestä helpoksi. Suuri osa toimintapäivistä järjestettiin lähikaupoissa, kauppakeskuksissa tai supermarketeissa (38). Muut yhdistystempaukset järjestettiin terveyskeskuksissa (7), kirjastoissa (3), apteekeissa (2), torilla (2) ja yhdistysten kerhotiloissa (2). Yksittäisiä tempauksia pidettiin keskussairaalan aulassa, liikennemyymälässä, kylpylässä ja vanhainkodissa. Tempaukset kestivät pääsääntöisesti 2 4 tuntia ja valtaosa niistä (43) oli järjestetty aamupäivällä klo 9 15 välillä. Muissa paikoissa tapahtuma päättyi viimeistään klo 20 mennessä. Muutamissa palautteissa sanottiin, että vaikka väkeä oli paljon, niin ihmiset eivät kiireeltään malttaneet paneutua asiaan. Muutamat epäilivät maanantaipäivän, syyslomaviikon ja lähestyvien kunnallisvaalien syövän tempaukselta kiinnostusta. Toisaalta on hyvä muistaa, että pelkkä toimintapäivän näkyminen paikkakunnilla oli jo merkittävä tavoite. Arvontaan osallistui vaihtelevasti ihmisiä. Erään pienen paikkakunnan lähikaupassa palkinto arvottiin kolmen hengen kesken, kun taas suuressa kauppagalleriassa arvonta tavoitti liki kolme sataa osallistujaa: Kävijöitä oli ruuhkaksi asti. Isossa terveyskeskuksessakin saatettiin aamupäivällä saada arvontaan mukaan yli 300 henkilöä. Myöhempi tempausaika ei välttämättä taannut suurempaa yleisömäärää, sillä kuudessa klo välillä pidetyssä tapahtumassa tavoitettiin noin henkeä. Keskimäärin arvontaan osallistui 86 henkilöä per arvonta. Arpajaispalkintoa pidettiin onnistuneena: Palkinto oli oikein hyvä, kaikilla sama ja teemaan sopiva, Arpajaiset olivat nyt järkevästi suunniteltu, Tasapainolauta oli arpapalkintona melkoinen vetonaula, lähes jokainen innostui, kun kuuli arpavoitosta, Palkinto oli vetävä. Palautteissa kerrottiin myös seuraavat hauskat huomiot: Voittaja oli nuori, erittäin miellyttävä mies, puhelias ja kovasti innostunut palkinnostaan. Viimeinen arpalipun täyttäjä toimi onnettarena. Hyvin sekoitetusta astiasta hän nosti oman lappunsa. Tuuria! Oheistoiminnot Tasapainoteema koettiin hyväksi: Tämäntyyppiset jutut menevät perille, ne antavat selkeitä tavoitteita ihmisille. Joillain paikkakunnilla tempauksen käytännön toteutuksessa saattoi ilmetä kehittämisen varaa esimerkiksi tilan ahtauden vuoksi: Viivalla kävely yleisön edessä ei kaikkia miellyttänyt ja se olisi pitänyt toteuttaa kauempana kassoista. Onkin tärkeää soveltaa annettuja yleisohjeita, jotta ne istuvat tempauspaikan olosuhteisiin. Noin puolessa (25) tempauksista oli järjestetty arpajaisten ja tasapainotestauksen oheen muuta toimintaa. Ohjelmistossa oli muun muassa tasapainoa testaavien laitteiden koekäyttöä, yhdistystoiminnan esittelyä, taidenäyttely, terveystiedon jakamista, jumpparyhmiä, terveyskenkien esittelyä ja pyörätuolin testausta. Yhdessä tempauksessa houkuteltiin yleisöä ROVANIEMEN REUMAYHDISTYS MINNA JOHANSSON Tampereella toimintapäivässä oli jaossa paljon tule-terveystietoa. Infopöydän takana ovat Virpi Koskue Pirkanmaan Osteoporoosiyhdistyksestä ja Satu Saxholm Tampereen Reumayhdistyksestä. Taustalla näkyvät Panu Pyyvaara ja Marja-Liisa Lehtonen Tampereen Seudun Selkäyhdistyksestä. Rovaniemellä Niilo Kallio testaa tasapainoaan terapiapallolla fysioterapeuttiopiskelijan ohjauksessa. Monipuolinen tapahtumapäivä järjestettiin Rovaniemen ammattikorkeakoulun fysioterapeuttiopiskelijoiden avulla. paikalle vastaleivotulla omenapiirakalla ja mehulla. Tempauksen ei varsinaisesti katsottu edistävän jäsenhankintaa, mutta muutamissa palautteissa arvioitiin, että luvassa on uusia jäseniä: Toivotaan, että perästä kuuluu. Palautteiden perusteella yleisö suhtautui tempaukseen pääosin myönteisesti: Kävijät olivat kovin innostuneita ja tyytyväisiä järjestettyyn tilaisuuteen. 5

6 HYVÄÄ PALAUTETTA Kampanjamateriaali Kampanjamateriaalin visuaalinen ilme jakoi hieman mielipiteitä, mutta materiaalin sisältö sai lähinnä myönteistä palautetta. Neljä vastaajaa arvioi materiaalin värittömäksi. Olipa yhdessä tempauspaikassa tasapainokortteja jopa jaettu lasten väritettäväksi. Materiaalin niukalla värimaailmalla pyrittiin toistamaan piirroshahmon luojan taiteilija Jope Pitkäsen mustavalkoista sarjakuvatyyliä. Kampanjan juliste katsottiin etupäässä huomiota herättäväksi. Tasapainokorttia pidettiin hauskana ja ennen muuta hyödyllisenä. Kahdessa vastauksessa Maunon ylipaino sai kritiikkiä osakseen. Palautteissa sanottiin: Huumorintaju on erilainen eri ihmisillä ja paikkakunnilla. Mauno ei ole mediaseksikäs, vaan turjake, makaa sohvalla, ei kannusta., Onko kampanja tarkoitettu vain lihaville ihmisille? Kampanjamaskotti valittiin sillä perusteella, että epäterveellisesti elänyt Mauno oli lupautunut elämäntapamuutokseen ja osoittamaan, ettei koskaan ole myöhäistä alkaa huolehtia tule-terveydestä. Tule-terveys on kaikkien asia. Samoin toivottiin, että Mauno vetoaisi myös miehiin, jotka yleensä tavoitetaan terveyskampanjoissa Yllättynyt Teuvo Kolimaa voitti tasapainolaudan Mikkelissä. MIKKELIN SEUDUN REUMAYHDISTYS Pylväsdiagrammin selitykset: 1)yleisön suhtautuminen tempaukseen, 2) tapahtuma edisti jäsenhankintaa, 3) materiaalin ilmeen onnistuminen, 4) tasapainokortin hauskuus, 5) tasapainokortin hyödyllisyys, 6) tiimin ja yhdistyksen yhteydenpito ja 7) toimintapäivän kokonaisarvosana. Tules-toimintapäivän palautetta kysyttiin kyllä/ei-vastausten lisäksi numeroarvioinnilla. Vastaajien tuli arvioida toimintapäivän toteutusta 1-5- asteikolla, 1 = huono ja 5 = hyvä/erinomainen. 6 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

7 huonommin kuin naiset. Pääsääntöisesti materiaali sai hyvän vastaanoton yleisön keskuudessa. Palautteissa todettiin, että: Pysy pystyssä -kortit otettiin kiitollisina vastaan, Useampi totesi, että tämä laitetaankin kotona näkyvään paikkaan ja Kortteja aion jakaa myöhemminkin. IIPO JOKINEN Yhteistyö projektitiimin kanssa Kaikki vastanneet kokivat saaneensa riittävästi ennakkotietoa toimintapäivän ideasta. Vain yhdellä paikkakunnalla fysioterapeutti oli jättäytynyt tempauksesta pois, koska katsoi, ettei ollut saanut kylliksi tausta-aineistoa tasapainoharjoittelusta. Perinteisten yhdistyskirjeiden ja tiedotteiden lisäksi tiedon välittämistä pyrittiin tehostamaan sähköpostitse, jotta lisäkysymyksiin voitiin reagoida saman tien. Sähköpostitse lähetettävä ennakkotieto kampanjamateriaalipaketin sisällöstä mediatiedotteineen toimitettiin kaksi viikkoa ennen toimintapäivää. Itse materiaali pyrittiin postittamaan viikkoa ennen tempausta. Vain yhdessä palautteessa todettiin, että materiaali tuli perille liian myöhään. Toisaalta ainakin yhdellä paikkakunnalla materiaalipaketti oli avattu vasta toimintapäivän aamuna. Tällöin ei ole paljoa tehtävissä, jos materiaalilähetys on jostakin syystä puutteellinen. Esimerkiksi eräästä paketista unohtunut tasapainolauta ehdittiin lähettää yhteyshenkilölle, kun tämä ilmoitti asiasta heti materiaalipaketin saavuttua. Vahingot ovat inhimillisiä etenkin näin suurissa postituksissa. Projektitiimin ja yhdistysten väliseen yhteistyöhön oltiin pääosin tyytyväisiä. Kokonaisuutena Tules-toimintapäivä sai hyvän arvosanan: Eikun ensivuotta suunnitteleen. Medianäkyvyys Kampanjaviestintään satsattiin paljon edellisvuosien tavoin. Mediatiedote lähetettiin yhdistysvastaavien lisäksi paikkakuntien paikallislehtien ja -radioiden toimituksiin paperisena ja sähköisenä versiona. Lisäksi kampanjasta tiedotettiin valtamedioille sekä suoraan LAPPEENRANNAN REUMAYHDISTYS että STT:n tiedotuspalvelun kautta. Vuosikymmenen verkkosivuille oli oma kampanjasivusto oheismateriaaleineen. Sivustolta löytyi lista, joka kertoi missä ja mihin aikaan tempauksia järjestettiin. Mediaseurannan mukaan tempaus uutisoitiin jutun tai tapahtumapuffin muodossa lähes 40 paikallislehdessä. Lisäksi tempaus näkyi paikkakuntien sähköisissä tapahtumakalentereissa ja yhdistysten omilla verkkosivuilla. Pääosin uutisoinnit perustuivat mediatiedotteelle. Muutamat yhdistysaktiivit harmittelivat, ettei tiedotetta oltu julkaistu paikallislehdessä lupauksista huolimatta. Palautteen mukaan toimittaja oli erikseen käynyt paikan päällä 14 tempauksessa, ja neljää yhdistysvastaavaa oli haastateltu puhelimitse. Tempausta oli käsitelty ainakin kymmenessä paikallisradiossa ja yhdessä paikallistelevision uutislähetyksessä. Kun lehtien levikkialueet lasketaan yhteen, kampanjanäkyvyydessä päästään huimiin yli hengen peittoalueisiin. Kokonaisuudessaan kampanja saavutti hyvän paikallismedianäkyvyyden. Kuopiossa yleisö kokeili palkintotasapainolautaa fysioterapeutin opastuksella. Kansanedustaja Anneli Kiljunen avasi Lappeenrannan Tules-toimintapäivän. Taustalla ovat Lappeenrannan Reumayhdistyksen puheenjohtaja Paula Härkönen ja Saimaan Selät ry:n puheenjohtaja Anneli Pylkkönen. Lappeenrannassa järjestettiin myös taidenäyttely. Fysioterapeuttiopiskelija Mari Salminen näytti Rovaniemellä tasapainoilun mallia puujaloilla. Tules-vuosikymmen kiittää lämpimästi kaikkia tempaukseen osallistuneita yhdistyksiä. Ilman panostanne Tules-toimintapäivää ei olisi olemassa. ROVANIEMEN REUMAYHDISTYS 7

8 LYHYESTI HYVÄ TULE -palkinto tules-vuosikymmenen toimijaverkostolle Suomen TULE ry myönsi vuoden 2008 HYVÄ TULE -tunnustuspalkinnon Kansainvälisen tules-vuosikymmenen suomalaiselle toimijaverkostolle. Palkinto luovutettiin viime joulukuussa TULE-parlamentissa. Palkinnolla halutaan kiittää paikallisia toimijoita eri puolilla Suomea tule-terveyden hyväksi tehdystä työstä. Tules-vuosikymmen-hanke on laaja ja monipuolinen yhteysverkosto, johon kuuluu apteekkeja, terveyskeskuksia, työterveyshuollon yksiköitä ja Suomen Reumaliiton paikallisyhdistyksiä. Tules-liigan lisäksi toimintaan osallistuvat Suomen Selkäliitto ja Suomen Osteoporoosiliitto sekä Suomen Nivelyhdistys, jotka ovat myös Suomen TULE:n jäseniä. Suomen toimijaverkosto on saanut useina vuosina kansainvälistä tunnustusta maailmanlaajuisen tules-vuosikymmenen (Bone and Joint Decade) verkostokokouksissa, viimeksi Etelä-Afrikan Durbanissa vuonna Päivitetty kansallinen tulesvuosikymmenen toimijaverkostokartta löytyy tiedotteen viimeiseltä sivulta. HYVÄ TULE -palkinnon vastaanottivat Suomen Reumaliiton I varapuheenjohtaja Satu Gustafsson ja tules-vuosikymmenen kansallinen koordinaattori, ylilääkäri Mats Grönblad rinnalla Suomen TULE:n puheenjohtaja Markku Hakala ja pääsihteeri Maria Valkama. IDEAKILPAILU: Ranka ja raajat toimintaan! Suomen TULE ry:n ideakilpailu kiinnittää huomiota tuki- ja liikuntaelimistön terveyden merkitykseen. Kilpailun tarkoituksena on kehittää ideoita tai ohjelmia, joilla voidaan edistää tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa ja terveyttä päivittäisessä elämässä. Osallistua saa vaikkapa työporukan, ystäväjoukon tai harrastusryhmän kanssa. Suomen TULE ry:llä on oikeus julkistaa kilpailuehdotukset. Palkintona jaetaan 5000 euroa joko yhdelle ehdotukselle tai useamman kilpailijan kesken. Palkintolautakunta päättää palkintosumman jakamisesta. Palkinto luovutetaan TULE-parlamentissa marraskuussa Vapaamuotoiset kirjalliset kilpailuehdotukset, joita ei palauteta, pyydetään lähettämään mennessä osoitteella: Suomen TULE ry, Bulevardi 5 A 7, Helsinki tai sähköpostilla: toimisto@suomentule.fi. Lisätietoja: SUOMEN TULE 8 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

9 Valtakunnallinen Tules-toimintapäivä Ilmoittaudu Tules-toimintapäivään 2009 Ensi syksyn Tules-toimintapäivänä jatketaan viime vuoden palautteen rohkaisemana tasapainoteemalla. Jo viidettä valtakunnallista toimintapäivää vietetään tänä vuonna tiistaina 13. lokakuuta osana tules-vuosikymmenen kansainvälistä toimintaviikkoa. Tules-vuosikymmenhankkeen koordinoiman päivän toteutukseen osallistuvat tuttuun tapaan Suomen Nivelyhdistys, Suomen Osteoporoosiliitto, Suomen Reumaliitto ja Suomen Selkäliitto. Teemaa on tarkoitus syventää, mutta päivän perusidea pidetään samana. Toimintapäivän toteutusta käsitellään tules-vuosikymmenen verkostotapaamisessa Kangasalla. Tules-toimintapäivän sovituista toteutustavasta ja mahdollisista uusista ideoista tiedotetaan tarkemmin kesän alussa vuosikymmenen verkkosivuilla ja kesän TULES10+-tiedotteessa 2/2009. Paikkakunnilla tulee jo nyt päättää tämän vuoden tempaukseen osallistumisesta. Samoin nivel-, osteoporoosi-, reuma-, selkä- ja tulesyhdistyksien välisestä yhteistyöstä on hyvä sopia etukäteen. Hanke on lähettänyt yhdistyksiin toimintapäivän ilmoittautumislomakkeen. Ilmoittautuminen tulee tehdä 18. toukokuuta mennessä. Yksi paikkakunnalta nimetty yhteyshenkilö ilmoittaa kaikki Tules-toimintapäivään osallistuvat yhdistykset samalla kertaa yhteisen sopimuksen perustella. Yhdistysten ei siis tarvitse ilmoittautua erikseen, sillä kullakin paikkakunnalla järjestetään vain yksi tempaus. Ilmoittautumisen voi tehdä myös osoitteessa: www. tulesvuosikymmen.org/etusivu.htm. Uudet toimijat ovat lämpimästi tervetulleita mukaan toimintapäivän viettoon. Olisi hienoa, että mahdollisimman moni paikkakunta innostuisi tempaisemaan tule-terveyden puolesta ja juhlimaan tules-vuosikymmen-hankkeen 10. toimintavuotta. Informoimme toimintaverkostoon kuuluvia terveyskeskuksia, työterveyshuoltoja ja apteekkeja erikseen toimintapäivästä. Lisätietoja toimintapäivästä saa projektisihteeri Mikko Väisäseltä, , reumaliitto.fi. Intian verkostokokous K ansainvälinen tules-vuosikymmen (Bone and Joint Decade) järjesti vuosittaisen verkostokokouksensa Intian Punessa marras-joulukuussa Samaan aikaan noin sadan kilometrin päässä Mumbaissa elettiin terroritekojen keskellä. Levottomuuksista huolimatta Intiassa annettiin kansainvälinen Punen julistus (Pune declaration), jossa korostettiin tule-terveyden edistämisen tärkeyttä väestön ikääntyessä. Erityisesti kehittyvissä maissa ei ole vielä toimivia toimintamalleja tule-sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hyvään hoitoon. Julistuksen mukaan globaali, monenvälinen yhteistyö on ensisijaista, jotta hyviä käytäntöjä voidaan soveltaa paikallisesti ympäri maailman. Julistuksessa nostetaan esiin COPCORDohjelma, jota on kokeiltu Bhigwanin maalaiskylässä Intiassa. COPCORD on lyhenne sanoista Community-Oriented Program for Control of Rheumatic Diseases, joka tarkoittaa vapaasti käännettynä paikkakuntalähtöistä ohjelmaa reumasairauksien hallintaan. Ohjelmassa on onnistuttu yhdistämään seuranta, terveyskasvatus ja tule-sairauksien ehkäisy. COPCORD-ohjelma soveltuu malliksi muille vastaavanlaisten paikallishankkeiden käynnistämiseen. Punen julistus englanniksi: 9 Tule-terveys tulee huomioida myös osana liikenneturvallisuutta. Verkostokokouksen osallistujat jakoivat tuhat kypärää mopoilijoille Punen katuvilinässä. BJD/LUND

10 KOLUMNI Selkäsairauksien ehkäisyllä pidempiä työuria K evään ajankohtaisin, ja kuuminkin, yhteiskuntapoliittinen keskustelu on käyty eläkeiän ja työurien pidentämisestä. Suomen Selkäliitto oli viime syyskokouksessaan siis vahvasti ajan hermolla, kun se valitsi vuoden 2009 teemaksi työikäisten selkäsairaudet ja niiden ennaltaehkäisyn. Sattumalta on niin, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat suurin työstä poissaolojen ja toiseksi suurin ennenaikaiselle eläkkeelle jäämisen syy. Vuotuiset kustannukset ovat pelkkinä eläkemaksuina noin 700 miljoonaa euroa. Tämän päälle tulee vielä melkoinen lasku sairauspäivärahoina, saamatta jääneinä verotuloina ja tuotannon menetyksinä. Selkäsairaudet ovat suurin tule-sairausryhmä. Neljä viidestä suomalaisesta kärsii elämänsä aikana selkäkivuista, joten ongelma on meille useimmille tuttu. Onneksi selkäkipu on monesti luonteeltaan ohimenevää, mutta kuten edellä mainitut luvut kertovat, ei läheskään aina. Liian usein selkävaivat pahenevat niin pitkälle, että tien päässä on työkyvyttömyyseläke. Työterveyslaitoksen erikoistutkija Helena Mirandan mukaan eriikäisillä työntekijöillä selkäkivun riskitekijät ovat erilaisia. Työn fyysisten kuormitustekijöiden vähentämisen lisäksi selän terveyteen voi vaikuttaa muun muassa parantamalla työntekijöiden henkistä hyvinvointia ja tukemalla stressinhallintaa. Selän terveydessä, kuten muissakin kansansairauksissamme, terveellisten elämäntapojen ylläpitäminen näyttäisi tuovan pitkäaikaisia vaikutuksia. Monipuolinen selän hyvinvointia edistävä toiminta työpaikoilla hyödyttäisi todennäköisesti etenkin vanhempia työntekijöitä, joiden työkyky on liikuntaelinten Jukka Keronen on Suomen Selkäliiton toiminnanjohtaja. oireiden takia eniten uhattuna. Olisiko tule-terveyden edistäminen yksi keino pidentää työuria? Panostetaan työpaikoilla muun työhyvinvointitoiminnan lomassa siihen, että työntekijöiden, erityisesti ikääntyneemmän kaartin, tuki- ja liikuntaelinten huoltoon kiinnitetään huomiota. Kun kyse on toiseksi yleisimmästä ennenaikaiselle eläkkeelle joutumisen syystä, tämän oikeastaan luulisi olevan itsestään selvyys. Luonnollisesti myös se yleisin syy, mielenterveyden ongelmat, vaatii paneutumista. Työolojen ja johtamisen hyvällä organisoinnilla, riittävällä panostuksella ikääntyvien työntekijöiden työterveyshuoltoon sekä tavoitteellisilla työyhteisön hyvinvointi- ja työyhteisöliikunnan ohjelmilla voidaan parhaassa tapauksessa saavuttaa se, mikä mekaanisella eläkeiän nostolla olisi melkoisella varmuudella jäänyt saavuttamatta. Maailman selkäpäivänä nähdään Selkäliiton jäsenyhdistys- ten ja työpaikkojen yhteisponnistus. Tavoitteena on, että jokainen selkäyhdistys järjestää omalla paikkakunnallaan tapahtuman yhteistyössä jonkun työpaikan kanssa. Samalla tuodaan yritysten ja työterveyshuoltojen tietouteen kolmannen sektorin mahdollisuuksia toimia niiden kanssa terveyden edistämisessä. Taloudellisen laman tunnelmissa on helposti vaarana, että kunnissa ja yrityksissä otetaan käyttöön lähivalot, unohdetaan turvaväli ja ohitetaan ennaltaehkäisevän työn merkitys esimerkiksi työhyvinvointiohjelmista. Tämä olisi suuri virhe. Ennaltaehkäisyn laiminlyönnillä kasvatetaan jälkihoidon kustannuksia ja pienennetään lamatalkoisiin osallistumaan kykenevää joukkoa. Se on kuin peiton lyhentämistä kahdella sentillä toisesta päästä, jotta sitä voisi jatkaa sentin verran toiseen päähän. Ja emme kai me sentään aivan niin hölmöläisiä ole? Jukka Keronen SUOMEN SELKÄLIITTO 10 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

11 TULES-LIIGA Tule-sairauksien taakkaa ei tiedosteta Tules-vuosikymmenen toimintaa ohjaa Suomessa Tules-liiga. Se on eri tulesasiantuntijatahojen yhteistyöelin, jonka toiminnassa on alusta asti korostunut itse sairastavien ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyö. Ylhäältä vasemmalta dosentti Dan Nordström Suomen Reumatologisesta yhdistyksestä, kansallinen koordinaattori Mats Grönblad, ortopedi Heikki Österman Suomen Ortopediyhdistyksestä, dosentti Olavi Airaksinen Societas Medicinae Physicalis et Rehabilitationis Fenniae ry:stä, professori Jaro Karppinen Työterveyslaitoksesta, liigan puheenjohtaja, ylilääkäri Anne Lamminpää Suomen työterveyslääkäriyhdistyksestä ja toimitusjohtaja Kaarina Laine-Häikiö Suomen Reumaliitosta. KUVAT: HEIKKI HJELT T ules-liigan puheenjohtajana vuosina toimineen kuntoutusylilääkäri Heikki Hurrin mukaan kansalaisten tuleterveyden merkitystä yhteiskunnalle ei edelleenkään oteta riittävän vakavasti. Noin miljoonalla suomalaisella on jokin tule-sairaus, joka voi hoitamattomana kroonistua. Tule-sairaudet ovat yleisin kipua, toiminta- ja liikuntakyvyn vajausta sekä elämänlaadun laskua aiheuttava sairausryhmä Suomessa. Tule-sairauksien riski koskettaa suurinta osaa suomalaisista. Jokainen on kokenut ajoittaisia selkäoireita sekä niska-hartiaseudun kipuja, mutta vain harva huomaa, että oireet viestivät mahdollisen tule-sairauden puhkeamisesta. Oireisiin tulisi reagoida ajoissa, sillä hoitamaton tule-vaiva voi kroonistua pitkäaikaissairaudeksi. Kroonis-tuessaan sairaus vaatii myös pitkän hoitoajan parantuakseen, Hurri toteaa. Hänen mielestään on osin harhaanjohtavaa, että monista kansansairauksista puhutaan erillisinä kokonaisuuksina, vaikka niiden ehkäisykeinot ja usein hoitokin, etenkin alkuvaiheessa, ovat samoja. Olisi tärkeää kertoa tule-terveyden merkityksestä samalla kun korostetaan sydän- ja verisuonisairauksien, hengitystiesairauksien ja diabeteksen yhteiskunnalle aiheuttamia kustannuksia. Kaikkia näitä vaivoja lievittävät ja ennaltaehkäisevät samat lääkkeet: liikunnan lisääminen, terveellinen ruokavalio sekä vireystilan ja mielialan kohentaminen, Hurri korostaa. Tules-liigaan kuuluvat myös: SUOMEN REUMALIITTO Kuntoutusylilääkäri Heikki Hurri Invalidisäätiö ORTON:ista. Puheenjohtaja Maarit Keskinen Suomen Fysioterapeutit ry:stä. Terveystieteiden tohtori Marja Leena Kukkurainen Reumasäätiöstä. Puheenjohtaja Keijo Tauriainen Suomen Reumaliitosta. 11

12 TUTKIMUSTA Lumeesta lohtua nivelrikkoon? Lumelääkkeiden tai -hoitojen vaikutus on puhuttanut aina lääketieteessä. Ilmeisesti psykologisiin tekijöihin perustuvan lumeen eli plasebon on todettu usein helpottavan eri sairauksien oireita, vaikka lumelääkkeenä käytetyllä valmisteella ei ole ollut lääketieteellisesti osoitettua vaikutusta. Lumelääkkeitä käytetään lääketutkimuksissa kontrollivalmisteena. Jotta tutkittava lääkevalmiste olisi riittävä vaikutus, sen pitää lievittää sairauden oireita lumelääkettä tehokkaammin. Viime joulukuussa reumaja tule-sairauksien erikoislehti Annals of the Rheumatic Diseases (ARD) julkaisi tutkimuksen, jonka mukaan nivelrikon oireet lievenevät lumelääkkeillä. Tutkimuksessa todetaan, että lumehoito helpottaa kipuja ja parantaa potilaan arviota toimintakyvystä. Lumehoitoa saaneiden oireet lievenivät enemmän kuin niiden, jotka eivät saaneet hoitoja. Lumehoidot ovat olleet kiistanalaisina ja niiden vaikutusta on selitetty oireiden vaihteluilla, joita potilaalla olisi ilman hoitoakin. Brittitutkimuksen tulos oli tämän teorian vastainen. Lume tepsi erityisesti pistoksina sekä kovasti kipuileviin potilaisiin. Tutkimuksessa analysoitiin lähes potilasta. Tutkimus uutisoitiin Suomessa Duodecimin uutispalvelussa ja Yleisradion verkkouutisissa. Kysyimme suomalaisten asiantuntijoiden mielipidettä tutkimuksen merkityksestä. Kyselyymme vastasivat epidemologian dosentti Markku Heliövaara sekä fysiatrian dosentti ja erikoislääkäri Jari Arokoski. Mitä mieltä olette tutkimuksesta? Antaako se mielestänne jotakin uutta nivelrikon hoitoon? HELIÖVAARA: Ei anna. Sen sijaan tutkimus osoittaa kouriintuntuvasti, miten vaikeata on tehdä kliinisiä hoitokokeita ja tulkita niiden tuloksia, kun hoidon kohteena on potilaan kokema oire kuten kipu. AROKOSKI: Kyseessä on ensimmäinen merkittävä meta-analyysi lumehoidon vaikutuksesta nivelrikossa. Kaikissa hoitomuodoissa on tärkeä selvittää, mikä perustuu plasebovaikutukseen ja mikä on todellista vaikutusta. Nivelrikon hoidossa tämä on erityisen haastavaa, koska Dosentti Markku Heliövaara työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Hän on perehtynyt erityisesti tule-sairauksien epidemologiaan. nivelrikon perimmäistä syytä ei tiedetä eikä parantavaa hoitoa ole olemassa. Nivelrikon hoito on siis oireenmukaista. Emme itse asiassa tiedä käytössä olevien lääkkeiden tarkkaa vaikutusmekanismia tautiprosessiin. Hoitojen vaikuttavuuden selvittäminen on myös erityisen haastava sairauden luonteen vuoksi, koska nivelrikon oireet vaihtelevat paljon ja kipuoireisiin liittyy spontaania paranemista. Tutkimuksesta käy ilmi, että on perusteltua arvioida mahdollinen lumevaikutus nivelrikon hoidossa. Tutkimuslöydös, jonka mukaan lumelääke lieventää nivelrikon oireita, ei ole yllättävä. Toisaalta se on myös looginen löydös, sillä mitä vaikeampi sairauden subjektiivinen oirekuva on ja mitä invasiivisempi eli mitä elimistöön kajoavampi hoitotoimenpide on kyseessä, esimerkiksi akupunktio tai tähystystutkimus, sitä merkittävämpi on myös lumevaikutus. Polvi- ja lonkkanivelrikon Käypä hoito -suositus tuo tämän esille muun muassa käsitellessään art- SUOMEN TULE 12 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

13 Dosentti Jari Arokoski on toiminut polvi- ja lonkkanivelrikon Käypä hoito -suosituksen tehneen työryhmän puheenjohtajana. roskopian, niveltähystyksen vaikuttavuutta. Huomionarvoisena tutkimuksen löydöksenä pitäisin kuitenkin sitä, että lumehoito oli vaikuttava erityisesti omien tuntemusten kuvaamisessa, mutta oli tehoton melkein aina kun mitattiin esimerkiksi laboratoriotuloksia tai muita objektiivisia lopputulosmuuttujia. Yhtenä uutena havaintona pitäisin todetun lumevaikutuksen riippuvuutta hoidettavasta nivelestä; lumevaikutus oli merkittävin sorminivelrikossa ja vähäisin lonkkanivelrikossa. Ovatko tutkimuksesta saadut tulokset poikkeuksellisia verrattuna muihin tuntemiinne eri sairausryhmistä tehtyihin plasebo-tutkimuksiin? HELIÖVAARA: Eivät ole. Muistettakoon vaikkapa, että myös homeopatia on todistettu vaikuttavaksi hoidoksi meta-analyysilla eli julkaistujen tutkimusten tuloksia laskennallisesti yhdistelemällä. KUOPION YLIOPISTO AROKOSKI: Käsitykseni mukaan useissa kipututkimuksissa on näyttöä, että plasebovaikutus on todellinen. Lääkehoitojen plasebovaikutuksen taakse kätkeytyy varmaan muun muassa psykologiset hoitovaikutukset ja muu hoitokokonaisuus kuin pelkkä annettu lääke. On ilmeistä, että hoidollinen vaikutus tehostuu, kun potilasta informoidaan sairaudesta ja kun hän kokee itsensä huomioiduksi ja ymmärretyksi. Voisiko tulos antaa aihetta ajatella nivelrikon Käypä hoito -suositusta uudesta näkökulmasta? HELIÖVAARA: Ei anna aihetta. Nivelrikon hoidon ensisijainen tavoitehan on potilaan toimintakyvyn ja elämänlaadun säilyttäminen, ei tilapäinen kivunlievitys. Toisaalta Käypä hoito -suositus ei nykyiselläänkään kiellä lumevaikutuksen käyttämistä hyväksi, pikemminkin päinvastoin. Tämä kuvastuu muun muassa sallivana suhtautumisena glukosamiinisulfaatti-lääkitykseen, jonka vaikutuksesta suurin osa voi olla lumevaikutusta. AROKOSKI: Näkisin, että tutkimustulos ei muuta Käypä hoito -suosituksen perushoitolinjauksia. Nivelrikon hoidossa nivelrikkoinen nivel on ymmärrettävä koko nivelelimen sairautena eikä pelkästään yksittäisen osan kuten nivelruston sairautena. Toisaalta nivelrikon hoito on ymmärrettävä kokonaisuutena, mikä sisältää niin tietopainotteisen potilaan itsehoito-ohjauksen kuin yksittäiset hoidotkin. Yksittäisellä hoidolla, kuten akupunktiolla tai jollakin lääkehoidolla, ei sairaudesta aiheutuvaa toimintakyvyn alenemaa ratkaista. Osoittaako tutkimus mielestänne sen, että sairautta sairastavan oma luottamus saadun hoidon vaikuttavuuteen on ratkaiseva lopputuloksen kannalta, oli varsinainen hoito käytännössä mitä tahansa? HELIÖVAARA: Kyllä. Toisaalta tämä tosiasia lienee hyvin tunnettu ja tyydyttävästi todistettu jo aikaisemmin. AROKOSKI: Omilla käsityksillä ja uskomuksilla on ilmeinen vaikutus hoidon tehokkuuteen. Toisaalta koska erityisesti invasiivisten hoitojen plasebovaikutus oli merkittävä, esimerkiksi nivelinjektioiden osalta, tulee pitää mielessä mahdolliset muut nivelkivun aiheuttajat ja selvittää tarkemmin nivelrikkokivun todellisia patofysiologisia mekanismeja. On mahdollista, että nämä hoidot eivät olekaan niin sanottuja lumehoitoja, vaan ne vaikuttavat mahdollisiin moninaisiin nivelrikon kivun mekanismeihin, jotka ovat edelleen huonosti tunnettuja. Artikkeli, johon kysely perustuu: The placebo effect and its determinants in osteoarthritis: metaanalysis of randomised controlled trials, by W Zhang, J Robertson, A C Jones, P A Dieppe, and M Doherty, Annals of the Rheumatic Diseases, Dec 2008; 67:

14 AJASSA Suomalainen terveyshakukone valmistumassa ANNIKA RAUHALA Terveystieto on Internetin etsityimpiä aiheita. Terveydenhuollon barometrissä todetaan, että noin puolet suomalaisista on käyttänyt Internettiä terveydenhuoltoon liittyvien palvelujen hakemiseen. Kiinnostus verkon käyttöön terveystiedon lähteenä on nousussa. Suomalainen TerveSuomi.fi-portaali pyrkii vastaamaan kansalaisten tiedonjanoon kokoamalla terveystiedon samaan osoitteeseen. Myös tule-terveys on esillä tässä portaalissa. kaan portaali kokoaa yhteen terveysalan tutkimus- ja asiantuntijalaitosten, viranomaisten ja järjestöjen tuottaman terveystiedon. Tavoitteenamme on rakentaa laaja tiedontuottajien verkosto, joka vastaa terveysportaalin sisällön tuotannosta. Pyrimme kattamaan muun muassa kaikki terveyden edistämisen kannalta tärkeät elintapoihin liittyvät teemat, Hukka sanoo. Portaali on ikään kuin porstua, joka toimii sisäänkäyntinä terveystietoon. Saman oven takaa löytyvä tieto on tarkoitus jakaa eteenpäin myös ammattilaisten käyttöön esimerkiksi terveydenhuollon omiin portaaleihin ja verkkolehtiin. Verkottumalla vältytään päällekkäiseltä työltä, kun yhdessä paikassa jo kertaalleen tehtyä ja hyväksi koettua voidaan hyödyntää toisissa tietojärjestelmissä, Hukka kertoo. Tervettä yhteisöllisyyttä Portaalista pääsee myös vanhoihin tuttuihin verkkotietokantoihin kuten Duodecimin ylläpitämiin Käypä hoito -suosituksiin tai vaikkapa Päihdelinkin anonyymiin konsultaatio-palveluun. Jatkossa luodaan myös uusia interaktiivisia palveluja. Terveysjärjestöt tulevat tuottamaan TerveSuomi-portaaliin vuorovaikutteisia palveluja esimerkiksi painonhallinnasta ja henkisestä hyvinvoinnista Terveyden edistämisen keskuksen (TEKRY) koordinoimana, Hukka toteaa. Tulevaisuudessa samalta portaalialustalta löytyy terveystiedon Eija Hukan mukaan tiedon löytyminen tehdään helpoksi tarjoamalla yksi verkkoosoite ja yksi yhteinen käyttöliittymä. Verkosta löytyy tavattomasti tietoa. Ongelmana on se, että siellä olevan tiedon luotettavuus vaihtelee, eikä sen todenperäisyyttä aina osata tai ehditä tarkistaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että suomalaiset asioisivat mielellään verkossa ja käyttäisivät sähköisiä terveyspalveluja, jos niitä vain olisi tarjolla. Kiinnostus verkon käyttöön kasvaa myös vanhemmissa ikäryhmissä. Vuoden 2009 lopussa avautuva TerveSuomi.fi-portaali pyrkii tarjoamaan luotettavaa ja ajantasaista terveystietoa. Hanke käynnistyi Kansanterveyslaitoksen suojissa vuonna 2005 ja jatkuu nyt osana uuden Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toimintaa. Projektipäällikkö Eija Hukan mulisäksi yhteisöllisyyttä, sillä TerveSuomi-portaaliin rinnalle rakennetaan järjestöjen terveyttä edistävästä toiminnasta ja tapahtumista kertova ToimintaSuomi.fi-portaali. Internetissä on paljon kansalaisjärjestöjen tuottamia vertaistukija palvelusivuja, jotka eivät aina tavoita tarvitsijoita. TEKRY koordinoi erilaisten terveysjärjestöjen mukaan tuloa sisällön tuottajiksi ja tukee niiden välistä yhteistyötä, jotta kansalaiset löytäisivät helpommin järjestöjen tarjoamien paikallis- ja etäpalvelujen äärelle, Hukka sanoo. Sanastoa: portaali = Internetin verkkopalvelu, joka omien toimintojensa lisäksi tarjoaa pääsyn muihin verkkopalveluihin. semanttinen tiedonhaku = Täydentävä tiedonhaun tekniikka, joka edistää tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, sisältöjen ja merkitysten yhdistelyä, linkittämistä ja uusiokäyttöä mahdollisimman käyttäjälähtöisesti. Semantiikka merkitsee oppia merkityksistä. 14 Tules-vuosikymmen-terveyshankkeen tiedote

15 Uudenlaista käyttäjäystävällisyyttä TerveSuomi.fi on ensimmäinen semanttiseen verkkoteknologiaan perustuva terveystiedon julkaisujärjestelmä maailmassa, jossa on käytössä kansallisesti tuotettu ontologia eli käsitejärjestelmä. Se kokoaa monesta tietolähteestä tulevan tiedon yhden kansallisen hakupalvelun piiriin, Hukka kertoo. Perinteisillä verkon tiedonhakumenetelmillä ei välttämättä tavoiteta etsittyä terveystietoa, vaikka se olisikin verkossa olemassa, sillä hakutoiminto ei ole riittävän tarkka ja älykäs sitä löytämään. Semanttisen tiedonhakutekniikan avulla tiedon eri merkitykset voidaan linkittää mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Jos sisältöjen tiedot on kerrottu tarpeeksi tarkasti, hakuohjelma ikään kuin ymmärtää paremmin, mitä tietoa ollaan hakemassa. Esimerkiksi jos käyttäjä etsii tuki- ja liikuntaelinten hyvinvoinnista tietoa hakusanalla tule, tulisi koneen semanttisen hakupalvelun ymmärtää, että kyseessä ei ole tulla-verbin käskymuoto, vaan tuki- ja liikuntaelimistöstä käytetty lyhyenne. Mitä rajatumpaa ja yksityiskohtaisempaa tietosisältöjen kuvailu on, sitä täsmällisempää tietoa hakuohjelma voi tarjota. Hyvinvointia ja terveyttä koskettavan täsmätiedon entistä parempi saavutettavuus on tervetullutta. Näin hienosyisen ja moniulotteisen tiedonhakupalvelun mahdollistaminen vie aikaa. Pyrkimyksenämme on, että portaali olisi jo melko kattava, kun se avataan virallisesti TERVE-SOS-tapahtuman yhteydessä toukokuussa. Portaalihan ei ole koskaan lopullisesti valmis, vaan tarkoitus on, että käyttäjät löytäisivät sieltä koko ajan uutta sisältöä, Hukka toteaa. Hankkeessa on mukana muun muassa sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos, UKK-instituutti, Terveyden edistämisen keskus, Teknillinen korkeakoulu, Rahaautomaattiyhdistys, Duodecim ja Sitra. Portaalin teknistä toteutusta on kehitetty yhdessä Teknillisen korkeakoulun laajan FinnONTOtutkimushankkeen kanssa. Tules-vuosikymmenen tule-terveystietopankki Tules-vuosikymmen perustaa tule-terveystietoon keskittyvän sähköisen resurssipankin, joka vähitellen korvaa vanhan tules-vuosikymmen-hankesivuston. Uusi portaali toimii sekä tietopankkina että työkalupakkina, josta löytyy interaktiivisia palveluja ja käytännönläheisiä vinkkejä sekä toimintamalleja tule-terveyden edistämiseen. Yhteisöllinen resurssipankki jatkaa tules-vuosikymmenen verkostotoimijoiden omana kohtauspaikkana hankkeen päättyä Vuosikymmenen aikana syntynyt tule-tietous, samoin kuin terveyden edistämisen mallit ja välineet, löytyvät samasta paikasta, jotta tieto tavoittaa jatkossakin uudet ja vanhat toimijat mahdollisimman tehokkaasti. Vuonna 2009 kartoitetaan verkoston toiveita ja tarpeita verkkosivuston suhteen ja pyritään saattamaan kaikki verkoston jäsenet resurssipankin käyttäjiksi. Lisäksi verkostoon rekrytoidaan uusia jäseniä. Sana on vapaa: Kerro meille minkälaista terveystietoa haluaisit uudesta tule-terveyspankista löytyvän. Voit myös lähettää kertomuksen omista tule-kokemuksistasi. Lähetetyistä kokemuksista kootaan portaaliin oma kokemuspankki rohkaisuksi ja tueksi muille. Voit lähettää portaalin sisältöideoita vastaamalla kyselyyn osoitteessa: Kyselyyn voi vastata lokakuun loppuun asti. Tule-kokemuksia voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: lokakuun loppuun asti. Nykyisistä tules-vuosikymmenen hankesivuista kuoriutuu uusi tule-terveyssivusto vuoden 2010 loppuun mennessä. 15

16 Tules-vuosikymmen tiedotteen toimitus : Kansainvälinen tules-vuosikymmen / Suomen Reumaliitto ry Iso Roobertinkatu A, HELSINKI puh. (09) , fax (09) Projektipäällikkö Jaana Hirvonen Toimitussihteeri, toimittaja Mikko Väisänen Taitto ja painatus: Heikki Hjelt, Markkinointipörssi Oy ISSN