Marine Stewardship Council. MSC-sertifiointi. Janne Posti Projektipäällikkö, MSC Suomi

Transkriptio

1 Marine Stewardship Council MSC-sertifiointi Janne Posti Projektipäällikkö, MSC Suomi

2 MARINE STEWARDSHIP COUNCIL MSC on perustettu 1997 WWF:n ja Unileverin (kansainvälinen elintarvikealan yritys) toimesta Toimii nykyään itsenäisenä, kansainvälisenä ja voittoa tuottamattomana järjestönä Järjestön tavoitteena on pyrkiä vaikuttamaan liikakalastusongelmaan sertifioinnin ja ympäristömerkin avulla. Järjestö tekee yhteistyötä kalastajien, jälleenmyyjien, tutkijoiden, ympäristöjärjestöjen ja kuluttajien kanssa edistääkseen kestävästi pyydetyn kalan käyttöä.

3 MARINE STEWARDSHIP COUNCIL MSC-sertifiointi on vapaaehtoinen ja sen avulla kalastusyritykset voivat osoittaa toiminnan olevan hyvin hallinnoitua ja vastuullista. MSC:n kestävän kalastuksen ympäristöstandardia pidetään tällä hetkellä yhtenä luotettavimmista instrumenteista, jolla voidaan asettaa kriteerit yksittäisten kalastusyritysten toiminnan kestävyydelle ja hallinnoinnille. MSC-sertifiointi on tutkitusti aikaansaanut positiivisia muutoksia niin itse kalakannan tilassa kuin kalastuksen muissa ympäristövaikutuksissa.

4 MARINE STEWARDSHIP COUNCIL Gutiérrez ym. vertasivat 45 MSCsertifioidun ja 179 sertifioimattoman kalastuksen kohteena olevien kalakantojen tilaa (Gutiérrez ym.) Sertifioitujen kalakantojen biomassat kasvoivat 10 vuoden aikana 46 prosenttia, kun sertifioimattomat kalakannat kasvoivat vain 10 prosenttia. 74 prosenttia sertifioiduista kalakannoista oli kestävän enimmäistuoton (MSY) tasolla, kun sertifioimattomien kalakantojen kohdalla luku oli 44 prosenttia.

5 Miksi MSC perustettiin? Keskeinen tapahtuma: Newfounlandin turskakannan romahtaminen vuonna Noin työpaikkaa katosi turskakannan romahtamisen takia Kanta on edelleen pieni, mutta näyttää merkkejä toipumisesta

6 Sertifioidut kalastukset, maaliskuu 2015 Sertifioidut ~ 7,800,000 tonnia 254 kalastusta Arvioinnissa ~ 1,700,000 tonnia 99 kalastusta Yhteensä ~ 9,500,000 tonnia kalastusta

7 Kalastusten osallistuminen vuositasolla Americas, 83 Russia, 8 Asia Pacific, 25 Europe; 102 Africa & the Middle east, Certified In assessment Total Certified fisheries by region

8 MIKÄ MSC ON? Kansainvälinen, voittoa tavoittelematon järjestö, jonka päämaja Lontoossa ~ 130 työntekijää eri puolilla maailmaa Asettaa standardit kestävän kalastuksen periaatteille Kalastuksen sertifionnin mahdolliset hyödyt: Kalasta saadaan usein parempi hinta Sertifiointi saattaaa varmistaa pääsyn uusille markkinoille. Amattikalastuksen positiivinen imago

9 Kuka voi hakea MSC- sertifiointia? Periaatteessa kaikki kalastusmuodot voivat hakea sertifiointia MSC- sertifiointiin ei kuulu kalanviljely, ainostaan villin kalan pyynti Sisävesikalastukset Lähes kaikki pyyntimenetelmät Kaikki lajit, lukuunottamatta: nisäkkäät, matelijat ja linnut

10 Keitä prosessiin kuuluu? MSC määrittelee Standardi Sidosryhmät Toimeksi anto ASI Sertifionti CABs arviointi Kalastajat

11 Millainen sertififointiprosessi on? MSC- sertifiointi voi viedä aikaa (lopullinen arviointi yleensä n. 9-18kk.) On tärkeää, että asiakkaan organisaatiossa on hyvät projektinhallinnan taidot ja se pystyy varmistamaan, että kaikki tarvittavat toimenpiteet tulevat käsitellyiksi ja ne toteutetaan sertifiointiprosessin aikana Yhteistyö / vuoropuhelu ympäristöjärjestöjen kanssa

12 MSC: kestävän kalastuksen sertifiointi - 9 % maailman kalansaalista on MSC-sertifioitu tai arviointiprosessissa (yhteensä n. 352 kalastusyritystä) kalastusyritystä sertifioitu ja 99 arviointiprosessissa - Suomessa ei vielä ole sertifioitu yhtään kalastusta. - Suomen markkinoilla on n. 350 MSC - merkittyä tuotetta. - MSC merkittyjen tuotteiden markkinat kasvavat nopeasti. - Maailman markkinoilla on jo yli MSC merkittyä tuotetta. - Monet suuret toimijat ovat asettaneet tavoitteekseen käyttää tuotannossaan vain MSC merkittyä kalaa.

13 MSC-standardi kestävälle kalastukselle Kestävän kalastuksen ympäristöstandardin kolme keskeisintä periaatetta: Kestävät kalakannat Mahdollisimman pienet ympäristövaikutu kset Tehokkaat hallintajärjestelmät

14 1. Kalakanta Kalastustehon täytyy olla tasolla, joka on kalakannalle kestävää Sertifioidun kalastuksen täytyy toimia tavalla, joka mahdollistaa kalastustoiminnan ilman vaaraa siitä,että resursseja käytetään liikaa.

15 2. Mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset Kalastusta pitää harjoittaa tavalla, joka säilyttää rakenteen, tuotantokyvyn, toiminnan ja monimuotoisuuden niissä ekosysteemeissä, joista kalastus on riippuvainen Esimerkiksi kalastuksessa voidaan toteuttaa sivusaalista vähentäviä toimenpiteitä (muut kalalajit, muut eläimet)

16 3. Tehokas hallinnointi Mikä tarkoittaa: Kalastuksen on noudatettava paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja normeja Kalastuksen hallinnoinnin tulee olla sopeutumiskykyinen muuttuviin olosuhteisiin ja se kykenee takaamaan kalastuksen kestävyyden

17 Etelä-Saimaan muikunkalastuksen MSC-esiarviointi Laji Muikku Menetelmä Trooli / nuotta Alue Etelä - Saimaa Kalastajat Etelä-Saimaan ammattikalastajat

18 Arviointikaavio: Periaate 1 Periaate 1 MSC Principles & Criteria for Sustainable Fishing (MSC Standard) Principle 1 Principle 2 Principle 3 Indikaattorit Outcome Kohdelaji: Muikku PI 1.1.1: Stock Status PI 1.1.2: Reference Points Harvest Strategy (Management) Kalastuksen säätelystrategia PI 1.2.1: Harvest Strategy PI 1.2.2: Harvest Control Rules & Tools PI 1.1.3: Stock Rebuilding PI 1.2.3: Information/Monitoring PI 1.2.4: Assessment of Stock STatus Periaate 1 Kestävä kalastus Kalastustehon täytyy olla tasolla, joka on kalakannalle kestävää. (1.1 kalakannan tila Vähimmäis- ja tavoitetasot ovat kalakannalle sopivia Kannan vahvistuminen (MSC-kriteeri: Jos kalakanta on ehtynyt, kannan vahvistumisesta on todisteita määritellyn aikaraamin sisällä.)

19 Arviointikaavio: Periaate 2 Periaate 2 MSC Principles & Criteria for Sustainable Fishing (MSC Standard) Principle 1 Principle 2 Principle 3 Retained Species Bycatch Species ETP Species Habitats Ecosystem ahven, siika, kuha Särki, kuore, lahna Saimaannorppa, lohi, taimen, nieriä PI 2.1.1: Outcome (O) PI 2.2.1: O PI 2.3.1: O PI 2.4.1: O PI 2.5.1: O PI 2.1.2: Management (M) PI 2.2.2: M PI 2.3.2: M PI 2.4.2: M PI 2.5.2: M PI 2.1.3: Information (I) PI 2.2.3: I PI 2.3.3: I PI 2.4.3: I PI 2.5.3: I Indikaattorit Periaate Talteen otettavat sivusaalislajit, 2.2 Sivusaalislajit (poisheitettävät), 2.3 Uhanalaiset, vaarantuneet ja suojellut lajit

20 Arviointikaavio: Periaate 3 MSC Principles & Criteria for Sustainable Fishing (MSC Standard) Periaate 3 Principle 1 Principle 2 Principle 3 Governance & Policy Hallinto ja lait PI 3.1.1: Legal and/or Customary Framework PI 3.1.2: Consultation, Roles & Responsiblities PI 3.1.3: Long Term Objectives PI 3.1.4: Incentives for Sustainable Fishing Fishery Specific Management System Kalastuksen seuranta ja säätely PI 3.2.1: Fishery Specific Objectives PI 3.2.2: Decision Making Processes PI 3.2.3: Compliance & Enforcement PI 3.2.4: Research Plan PI 3.2.5: Management Performance Evaluation Indikaattorit Oikeudelliset ja/tai käytännönmukaiset puitteet MSC-kriteeri: Hallintajärjestelmällä on asianmukaiset oikeudelliset ja vakiintuneet puitteet, mikä varmistaa että se:- pystyy tuottamaan kestäviä kalastuksia MSC periaatteiden 1 ja 2 mukaisesti- huomioi ruoanhankinnan tai toimeentulon vuoksi kalastuksesta riippuvaisten ihmisten lailliset oikeudet, jotka on tätä nimenomaista tarkoitusta varten luotu tai ne ovat vakiintunut käytäntösisältää asianmukaiset riidanratkaisutilanteita varten luodut puitteet Kuuleminen, roolit ja vastuut MSC-kriteeri: Hallintajärjestelmään sisältyy toimivat kuulemisprosessit, jotka ovat avoimet kiinnostuneille ja asianosaisille. Hallinta- 81 järjestelmässä osallisina olevien organisaatioiden ja yksityishenkilöiden roolit ja vastuut ovat selkeät ja kaikki osapuolet ymmärtävät ne.

21 Yhteenveto Etelä - Saimaan muikkukalastuksen MSC:n selvityksen todennäköinen pisteytystaso Periaate Osa SI nro Suoritusindikaattori todennäköinen pisteytystaso 1. Kohdelaji-muikku Tulos Kalakannan tila Läpäisty - Riskiperusteinen kehikkö (RBF) Referenssi pisteet (SSB) Läpäisty - Riskiperusteinen kehikkö (RBF) Kalakannan uudistuminen Ei analysoitu - Riskiperusteinen kehikkö (RBF) Kalastuksen säätely Kalastuksen strategia Läpäisty-ehdoilla Kalastuksen säännöt ja työkalut Läpäisty-ehdoilla Tietoa ja seuranta Läpäisty Kalakannan arviointi Läpäisty - Riskiperusteinen kehikkö (RBF) 2. Kalastuksen Kohde- + säilytetyt saalislajit Tulos Läpäisty ekosysteemivaikutukset (muikku, siika, ahven, kuha) Säätely Läpäisty Informaatio Läpäisty Sivusaalislajit Tulos Läpäisty (särki, salakka, lahna, kuore) Säätely Läpäisty Informaatio Läpäisty Uhanalaiset lajit Tulos Läpäisty (norppa, lohi, taimen, nieriä, harjus) Säätely Läpäisty Informaatio Läpäisty Elinympäristö Tulos Läpäisty Säätely Läpäisty Informaatio Läpäisty-ehdoilla Ekosysteemi Tulos Läpäisty Säätely Läpäisty Informaatio Läpäisty 3. Kalastuksen säätely Hallinto ja menettelytavat Laillinen ja totutut puitteet Läpäisty Konsultaatio, roolit ja vastuullisuus Läpäisty Pitkän aikavälin tavoitteet Läpäisty-ehdoilla Kestävän kalastuksen kannustimet Läpäisty Kalastuksen säätelyjärjestelmä Kalastuksen säätelyn tavoite Läpäisty-ehdoilla Päätöksentekoprosessi Läpäisty Noudattaminen ja täytäntöpano Läpäisty Tutkimussuunnitelma Läpäisty-ehdoilla Järjestelmän suorituskyvyn arviointiin Läpäisty-ehdoilla 21

22 Saimaan muikkukalastuksen MSC sertifioinnin esiselvityksen johtopäätökset - Sertifiointi käy hyvin systemaattisesti läpi kestävän kalastuksen edellytykset ja periaatteet, kalastuksen tilannekatsaus. - Parannettavaa Etelä-Saimaalla näyttää olevan vielä: - kalastuksen seuranta /monitorointi - kalastuksen säätelymekanismit ja suunnitelmallisuus - ammattikalastajille yhteislupa-alue

23 Saimaan muikkukalastuksen MSC sertifioinnin esiselvityksen johtopäätökset -Systemaattista kerättyä kalakantojen ja kalastuksen seurantaa tarvitaan tulevaisuudessa (toimiva ammattikalastajien saaliskirjanpito!) - Tämä vaatii viranomaisten, tutkimuslaitosten, ammattikalastajien, veden omistajien ja muiden asianomaisten yhteistyötä

24 Saimaan muikkukalastuksen MSC sertifioinnin esiselvityksen johtopäätökset Arviointiryhmä toteaa että Saimaan (Suomeen) muikun trooli- ja nuottapyyntiä harjoitetaan todennäköisesti MSC:n kestävän kalastuksen periaatteiden ja kriteerien mukaisesti ja suosittelee laajempaa arviointia. On syytä huomioida, että laajan arvioinnin tuloksena asetettaisiin monia suoriutumiskriteerejä koskevia ehtoja, joiden toteuttaminen edellyttäisi muiden tahojen, esim. kalastusviranomaisten ja tutkimuslaitosten, osallistumista ja rahoitusta ja/tai resursseja. Niinpä arviointiryhmä suosittaa, että asiakas varmistaa jo ennen laajan arvioinnin aloittamista vastuullisten tahojen tuen saatavuuden.

25 Kalastuksen sertifiointiprosessi Vain akkreditoidut sertifiointilaitokset saavat sertifioida kalastuksia MSC standardinmukaisesti. Työn tilaaja voi olla yksityishenkilö, organisaatio tai viranomainen. Arviointia ohjaavat virallisesti seuraavat kaksi asiakirjaa: 1) Fisheries Certification Methodology (FCM) Kalastuksen sertifiointimenetelmät 2) Fisheries Assessment Methodology and Guidance to Certification Bodies Including Default Assessment Tree and Risk-Based Framework (FAM) Kalastuksen arviointimenetelmät ja ohjeet sertifiointilaitoksille sisältäen oletus- ja riskiperusteisen arvioinnin

26 Esimerkkejä Pohjoismaista ja Itämereltä 75 % prosenttia Tanskan luonnonkalasaaliista on MSC- sertifioitu Ruotsin Hjälmar-järven kuhankalastus on sertifioitu ja ( 2 uutta kalastusta on esiarvioinnissa) Kalixin muikuntroolaus on arvioinnissa, ja heidän odotetaan saavan sertifikaatti tänä keväänä Saksan, Tanskan ja Puolan turskankalastus on MSC-sertifioitu (Latvia on arviointiprosessissa) Tanskan ja Ruotsin silakan ja kilohailin kalastajat ovat aloittaneet sertifiointiprosssin Puola aloittaa pian silakantroolauksen MSC-arvioinnin

27 Kalixin muikunkalastuksen sertifiointi: Norbottenin rannikkokalastajat ovat hakeneet sertfiointia. - Sertifiointiyksikkö koostuu 37 paritroolausaluksesta ja yhdestä yksittäisestä troolista. - 35:llä ammattikalastajalla on troolauslupa.

28 Kalixin muikunkalastuksen sertifioinnin vahvuudet: Paikallinen kanta, tarkasti valvottu, tiedot saalismäärästä 15 vuodelta Lupa ainostaan 35 alukselle (uusitaan vuosittain) Lyhyt kalastusaika (4-5 viikkoa) Kalastuksen säätelysopimus ollut käytössä 10 vuotta. (Saaliiden pienentyessä kalastuspainetta pienennetään tai kalastus lopetetaan) Toimintaa rajoitettaan kalastusksensäätelyllä ja lupamenettelyllä Näytteiden otto: kalastajat ottavat saalisnäytteitä päivittäin ja lähettävät tiedot SLU AQUA:an

29 Kalixin muikunkalastuksen sertifioinnin heikkoudet: Ei ole yhteisesti sovittuja saalismäärän referenssipisteitä ja sen mukaista kalastuksen sääntelyä. Kalastuksen sääntelysopimus ei ole virallinen vaan ns. herrasmiessopimus. Kalastuspainetta säädellään tarpeen vaatiessa. Rannikolla on useita saaliin purkupisteitä, koska useat kalastajat käsittelevät saaliinsa omissa tiloissaan.

30 MSC-sertifiointi Hjälmaren- järvellä

31 MSC-sertifiointi Hjälmaren järvellä - Kalastustoiminta sertifioitiin vuonna 2006 ja se oli ensimmäinen MSCsertifioitu sisävesikalastus - Kalastuksen sääntelyssä otettiin kuitenkin merkittävät askeleet jo 2000-luvun vaihteessa, kun kuhakanta heikkeni 1990-luvun lopussa - Hjälmaren-järvellä kuhan alamittaa nostettiin 40 senttimetristä 45:een vuonna Samalla verkon pienintä solmuväliä kasvatettiin 50 millimetristä 60:een. Tällä hetkellä valtaosa saaliista rysällä. - Ei istutuksia, ainoastaan luontaista lisääntymistä

32 MSC-sertifiointi Hjälmaren järvellä - Vuosien välillä keskisaalis oli n. 60 tonnia, joka nousi yli 150 tonniin vuosina Viereisellä Mälaren-järvellä alamittaa ei muutettu ja kuhasaalis pysyi entisellä tasolla. - Pyyntikoon muutos kasvatti kuhien keskikokoa. - Esim. vuonna 2008 rysäsaaliissa olleiden kuhien keskikoko oli Hjälmarenissa 53 cm ja grammaa. - Mälarenin vastaavat luvut olivat 45,6 cm ja 923 grammaa.

33 MSC-sertifiointi Hjälmaren järvellä - Hjälmarenin kuhat olivat keskimäärin yli puoli kiloa painavampia. - Pyyntikoon muutosten ansiosta Hjälmarenin kuhakanta vakaammalla pohjalla. - Hjälmarenin kuhankalastus sai Marine Stewardship Councilin kestävän kalastuksen sertifioinnin vuonna Sertifioinnissa arvioitiin kalakannan tila, kalastuksen ympäristövaikutukset ja kalastuksen hallinnointi

34 MSC-sertifioinnin hyödyt: Nykypäivän kuluttaja haluaa vastuullisesti pyydettyä kalaa -> muualla Euroopassa MSC-sertifioitu kala on jo arkipäivää. Nykyisten markkinoiden turvaaminen sekä pääsy uusille markkinoille: -> MSCsertifiointi helpottaa vientiä ja tulevaisuudessa kotimaan markkinoiden menekkiä Sertifikaatti parantaisi ammattikalastajien uskottavuutta / imagoa Mahdollisuus korkeampiin tuottajahintoihin Mainos- ja promootiomahdollisuudet

35 Saimaan muikunkalastuksen MSC-sertifioinnin potentiaaliset hyödyt : Työkalu uuden kalastuslain vaatimuksiin. Työkalu seurantaan. -> Voidaan käyttää sertifioinnista saatava hyöty, kun kuitenkin joudutaan tekemään seurantaan liittyvät toimenpiteet uuden kalastuslain myötä. Helpottaa päätöksentekoa ammattikalastuksen lupahakemuksiin ELY:ille jos toiminta on sertifioitu. Sertifiointi voi vähentää konfliktitilanteita Helpottaa kalastuksen ja kalakantojen seurantaa ELY & LUKE Etelä-Saimaalla käynnistymässä muikunkalastuksen pilottiprojekti

36 Saimaan muikunkalastuksen MSC-sertifioinnin potentiaaliset hyödyt : Sertifioinnilla voidaan osoittaa, että kalastus on kestävällä ja säilyy kestävällä tasolla Kalastuslaki tukee MSC- sertifioinnin periaatteita, saalisseurantaa ja sivusaalisseurantaa-> kalastajat toimenpiteissä mahdollisesti edellä ennen uuden kalastuslain voimaantuloa jos MSC-sertifioidaan

37 MSC-sertifioinnin pääkohdat Esiarviointi Varsinainen arviointi Sertifiointi (voimassa 5 vuotta) Vuosittaiset auditoinnit Uudelleensertifiointi

38 Kustannukset Sertifioinnin kustannukset ja prosessiin kuluva aika vaihtelevat tapauskohtaisesti. Arvioinnit suoritetaan riippumattomien sertifiointilaitosten toimesta (Conformity Assessment Bodies, CAB), joiden veloittamat hinnat perustuvat laitosten omiin hinnoittelumalleihin. Kannattaa pyytää tarjouksia useammalta sertifiointilaitokselta Kalastusyritys tarvitsee budjetin kattamaan sertifiointiprosessin jokaisen pääkohdan.

39 Rahoitusmahdollisuudet EU:n kalatalousrahasto (EKTR) Kaupalliset yhteistyökumppanit -> promootio/mainoshyötyjä paikallisten toimijoiden tukemisesta The Sustainable Fisheries Fund (USA) voi myöntää tukea maailmanlaajuisesti WWF voi tukea pienimuotoisten kalastusten sertifiointia Viranomaiset ja säätiöt -> Hollannin parlamentti osoitti budjettiin 1,5 miljoonaa euroa kalastustensertifiointiin -> Ruotsissa useimmille sertifiointiprosesseille on myönnetty huomattava tuki EU:n rahastosta (Fonden för Fiskets Utveckling) muut kansalliset ja alueelliset hallintoelimet ja kalatalousalan järjestöt The Sea Change Fund

40 Rahoitusmahdollisuudet Kalastajat voivat perustaa yhdistyksen, joka omistaa sertifikaatin -> jakautuu kaikille kalastajille, jotka haluavat olla mukana Sijoittavat pienen summan sertifiointiin, jotta projekti pysyy omana ja ei ole kustannettu kokonaan julkisista tms. varoista. -> jatkuvuus parempi Yhdistys toimii vastuutahona ja hakee varsinaista MSC- sertifiointia Tämän jälkeen yhdistys hallinnoi sertfioinnin rahoitusta (esim. EKTR, kalatalousryhmät, kaupalliset yhteistyökumppanit, säätiöt, kalatalousalueet + kalastajien oma rahoitus) Yhdistys tarvitsee sopivan yhteyshenkilön Kalastajien sitoutuminen MSC-sertifiointiprosessiin

41