Kivilahden ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys
|
|
- Paavo Salminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI JA ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA Kivilahden ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY
2 Luontoselvitys 1 (22) Pihlaja Marjo Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimusmenetelmät ja käytetyt tiedon lähteet Maastotyöt Lähtöaineisto Kohteiden arvottaminen Uhanalaisuusluokitus Uhanalaiset luontotyypit Kaavahanke ja kaavatilanne Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä Maisema Vesiolot Linnusto Kasvillisuus Uhanalaiset luontotyypit Uhanalaiset lajit Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajit Arvokkaat luontokohteet Suositukset Kirjallisuus Liitteet Liite 1: Suositukset... 1 Liite 2: Liito-oravan elinalueet... 2 Liite 3: Arvokohteet... 3 Liite 4: Alueella kartoituksessa havaittu pesimälinnusto... 4 Selvitystä on täydennetty liitteiden osalta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 1, Jyväskylä Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki
3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 2 (22) KIVILAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 Johdanto Luontoselvitys liittyy Kivilahden alueen ranta-asemakaavan laatimiseen. Suunnittelualue sijoittuu Suolahden keskustan luoteispuolelle Ala-Keiteleen Suolahden rantaan (Kuva 1). Työn tavoitteena on, että maankäyttösuunnittelussa ja toteutuksessa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden alueiden ja luontotyyppien sekä kasvistolle ja eläimistölle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilyminen. Selvitystyön tuloksia voidaan hyödyntää kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Selvityksen on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Jyväskylän toimistosta biologi FT Marjo Pihlaja ja FM Tuomo Pihlaja. Kuva 1 Selvitettävän ranta-asemakaava-alueen rajaus. 2 Tutkimusmenetelmät ja käytetyt tiedon lähteet 2.1 Maastotyöt Ennen maastokäyntiä käytiin läpi alueelta aiemmin tehdyt selvitykset ja tarkasteltiin ilmakuva-aineisto. Maastotyö suoritettiin ja Alue kierrettiin kävellen systemaattisesti ja jokainen kuvio kartoitettiin. Maastotyössä keskityttiin kartoittamaan arvokkaat luontotyypit, kasvillisuus, linnusto sekä liito-oravan esiintyminen.
4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 3 (22) 2.2 Lähtöaineisto Kivilahden ranta-asemakaava-alueen linnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevien ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta) soveltaen (mm. Koskimies & Väisänen 1988). Alueen linnusto kartoitettiin kahdella maastokäynnillä, joilla alue kuljettiin läpi siten, ettei mikään osa alueesta jäänyt yli 50 m päähän kuljetusta linjasta. Laskennat suoritettiin aamulla kello , jolloin lintujen aktiivisuus ja havaittavuus on korkein. Sää kartoitusaamuina oli poutainen ja vähätuulinen. Havaintojen tulkinta tehtiin ns. minimiperiaatteella, jolloin yksikin sopivassa elinympäristössä tehty pesintään viittaava havainto riitti siihen, että laji tulkittiin alueella pesiväksi. Liito-oravan esiintymistä alueella kartoitettiin molemmilla maastokäynneillä. Lajin esiintyminen on helpointa todeta puitten alle kertyvistä papanoista, jotka löytyvät useimmiten metsäkuvion suurimpien kuusien ja haapojen juurelta ja kuvion laidoilta. Kartoituksessa alue kuljettiin läpi ja papanoita etsittiin tarkastamalla systemaattisesti metsiköiden suurimpien puuyksilöiden tyvet ja kuvion laitojen varttuneimpien puiden juuret. Lajille silmämäärin sopivimmilla elinympäristöillä tarkistamista tehostettiin. Työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat: 1 AIRIX Ympäristö Oy 2008: Rakenneyleiskaava Äänekoski AIRIX Ympäristö Oy 2009: Äänekoski, Suolahti 2020 osayleiskaava. Selostus FCG Suunnitelu ja tekniikka 2012: Äänekosken kaupunki, Sääksniemi, Suolahti, Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Tutkimusraportti. 4 Knuutinen, J. 1991: Suolahden arvokkaat luontokohteet. Suolahden kaupunki. 5 Nironen, M., Kuosmanen, E. & Wasenius, P. 2003: Keski-Suomen granitoidikompleksi. Kallioperäkartta 1: Geologian tutkimuskeskus, Espoo Nyholm, K., 2010: Luontoarvokartoitus, Äänekosken kaupunki Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8. 8 Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) 2008b: Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8. 9 Suomen ympäristökeskus, HERTTA ympäristötietojärjestelmä, Uhanalaiset lajit. 10 Suomen Ympäristökeskus, OIVA ympäristötietojärjestelmä. Suomen pohjavesialueet. 11 Suunnittelukeskus Oy 2006a: Äänekosken rakenneyleiskaavan luontoselvitys. 12 Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Internet -sivut:
5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 4 (22) 2.3 Kohteiden arvottaminen 2.4 Uhanalaisuusluokitus Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse, sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti poikkeuksena fladat ja kluuvijärvet, jotka luokitetaan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA - alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja
6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 5 (22) 2.5 Uhanalaiset luontotyypit 3 Kaavahanke ja kaavatilanne uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaisten lajien osalta uhanalaisuusluokituksen aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (7, 8). Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Pohjois- Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. Ranta-asemakaavan laatimisen lähtökohtana on alueen tulevan käytön kehittäminen. Suolahti hyväksytyssä osayleiskaavassa Kivilahden Sääksniemen alueelle on osoitettu palvelujen ja hallinnon sekä matkailupalvelujen aluetta (P/RM), maa- metsätalousvaltaista aluetta (M), sekä pieneltä osin työpaikka-aluetta (TP) ja suojaviheraluetta (EV). Nykyisin alueella toimii seurakunnan leirikeskus.
7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 6 (22) Kuva 2. Ote Suolahden hyväksytystä osayleiskaavasta. 4 Luonnonympäristö 4.1 Maa- ja kallioperä Kallioperä alueella on granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidiorittia (11). Kaavaalueella ei ole arvokkaita kallioalueita, mutta läheinen Riihivuori on luokiteltu arvokkaaksi kallioalueeksi. Alueen maaperä on valtaosin savea tai hiesua (kuva 3). Hiekkamoreenia on alueen pohjoisosassa. Hiesua on alueen keskiosilla. Täytemaata on hieman toimintansa lopettaneen terva- ja hiilitehtaan alueella. Turvemaata keskiosassa ja länsireunalla.
8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 7 (22) 4.2 Maisema Kuva 3. Alueen maaperä. (vaaleanpunainen alue = hiekkamoreenia (Mr), vaaleansininen alue = hiesua (Hs), ruskea alue = saraturvetta (Ct) ja valkoinen on täytealuetta (Tä). Alueella ei ole tehty erillistä maisemaselvitystä. Rantamaisemaa hallitsee rakennettu aallonmurtaja sekä teollisuusalueen läheisyys. Luonnonympäristö ranta-alueella on osin maisemaltaan avointa hakamaista lehtimetsää ja osin tiheämpää rantapensaikkoa. Maisemallisesti arvokkain osa on Sääksniemen kärki, jonka on järveltä katsottuna alueen hallitseva osa. Täytemaan päälle on kehittynyt rehevää lehtokasvillisuutta. 4.3 Vesiolot Selvitysalue sijoittuu Keiteleen rannalle ja Ala-Keiteleen valuma-alueelle (14.411). Keitele on maakunnan nimikko järvi. Keitele on 498,41 km 2 kokoinen järvi. Viimeisimmän vedenlaatuluokituksen mukaan (2006) Ala_keiteleen vedenlaatu lähimmässä näytteenottopisteessä on erinomainen (tarkempia vedenlaadun mittaustuloksia: Taulukko 1).
9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 8 (22) Taulukko 1. Vedenlaadun tuloslomake (Hertta ympäristötietopalvelu). Paikan nimi Keitele 55 Koordinaatit YK: Kunta Äänekoski Vesistöalue Ala- Keiteleen la Ely Ympäristötyyppi järvi Syvyys 45,1 Keski-Suomen ELY ympäristö ja luonnonvarat Keski-Suomen ELYkeskus Aika Näytteenottolaitos Kokonaissyvyys 45 m Näkösyvyys 2,3 m Jäänpaksuus 0,45 m Lumenpaksuus 0,15 m Suure Yks. 1.0 m 5.0 m 20.0 m 44.0 m Alkaliniteetti mmol/l 0,191 0,179 0,193 Alumiini µg/l 39,0 Ammonium typpenä µg/l L 4 4 L 4 Fosfaatti fosforina µg/l L 2,0 L 2,0 3,0 Fosfaatti fosforina µg/l L 2,0 L 2,0 L 2,0 Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen mg/l 13,7 12,7 12,6 7,7 Kalium mg/l 1,10 Kalsium mg/l 3,20 Kemiall. hapen kulutus mg/l CODMn 7,4 7,2 6,3 Kloridi mg/l 1,8 Kokonaisfosfori µg/l 9,0 5,0 9,0 Kokonaistyppi µg/l Lämpötila C 0,4 1,0 1,3 2,1 Magnesium mg/l 1,30 Mangaani µg/l 8,0 Natrium mg/l 1,90 Nitriitti-nitraatti typpenä µg/l Orgaaninen kokonaishiili mg/l 8,7 ph 6,80 6,80 6,50 Piidioksidi mg/l 3,00 Rauta µg/l 83,0 99,0 120,0 Sameus FNU 0,3 0,4 0,5 Sulfaatti mg/l 3,6 Sähkönjohtavuus ms/m 4,0 3,9 4,1 Väriluku mg Pt/l
10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 9 (22) 4.4 Linnusto Suolahden vastarannalle noin 800 m päähän kaava-alueesta sijoittuu I-luokan pohjavesialue (Mutapohja, ). Sääksniemen kaavoitusalue muodostuu elinympäristöiltään hyvin monimuotoisesta kokonaisuudesta, mikä heijastuu myös linnuston lajirunsauteen. Alueella tavataan tyypillistä metsä- ja rantalajistoa, mutta myös vaateliaampia lehtimetsien lajeja ja jopa suolajistoa. Alueen yleisimmät lajit olivat pajulintu, peippo, räkättirastas ja punakylkirastas. Metsälinnuston edustavuudesta kertovat Keski-Suomessa vähälukuiset mustapääkerttu ja kultarinta. Silmälläpidettäväksi luokitellun sirittäjän reviirejä oli alueella kolme. Kanalinnuista alueella tavattiin pyy. Metsälajiston tiheys on suurimmillaan alueen länsiosan lehdossa ja valoisassa rantametsässä. Metsälinnuston kokonaistiheys alueella on korkea verrattuna tavanomaiseen tiheyteen Keski-Suomessa. Kartoitusalueella sijaitsee pieni avosuoalue, jonka vuoksi pesimälajistoon kuuluvat metsäviklo ja taivaanvuohi. Toinen taivaanvuohireviiri sijaitsi alueeseen rajautuvan pellon laidassa. Kartoitusalueen ranta on karu ja osin rakennettu. Vesi- ja rantalinnusto ei ollut kovin runsas ja oli pääosin tyypillistä karujen selkävesien lajistoa. Pesimälajeista havaittiin tavi, isokoskelo, kuikka, rantasipi, kalalokki ja kalatiira. Kartoitusalueella tavattu pesimälajisto on lueteltu kokonaisuudessaan liitteessä 3. Kartoitusalueella ei ole merkittäviä lintujen muutonaikaisia lepäilyalueita. Taulukko 2. Kivilahden kartoitusalueella havaitut suojelullisesti arvokkaat lintulajit. Parimäärä = havaintojen perusteella arvioitu pesivien parien määrä, Uhanalaisuus = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu, Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I laji, Erityisvastuulaji = Euroopan laajuisesti uhanalaisia ja taantuneita lajeja, joiden levinneisyys on EU:ssa keskittynyt Suomeen. Laji Parimäärä Uhanalaisuus Direktiivi Vastuulaji Tavi (Anas crecca) x Isokoskelo (Mergus merganser) 1 NT - x Pyy (Bonasa bonasia) 1 - x - Kuikka (Gavia arctica) 1 - x - Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Rantasipi (Actitis hypoleucos) 1 NT - x Kalatiira (Sterna hirundo) 1 - x x Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) x Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) 3 NT - - Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) 2 NT - -
11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 10 (22) 4.5 Kasvillisuus Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä Järvi-Suomen lohkossa. Alueen maapinta-ala on noin 12 ha. Alue muodostuu hyvin moninaisten elinympäristöjen kokonaisuudesta (Kuva 4). Ihmisvaikutus on alueella voimakas johtuen alueella sijaitsevasta leirikeskuksesta ja toisaalta alueeseen rajautuvasta vanhasta teollisuuskiinteistöstä. Alueen ranta-alueeseen yhdistyy pitkä täyttömaasta rakennettu aallonmurtaja. Monin paikoin on merkkejä maan muokkauksesta ja täyttömaan läjityksestä alueelle. Alueen metsät ovat pääosin lehtomaisia kankaita (OMT), joiden puusto on monimuotoista ja ikärakenteeltaan vaihtelevaa. Lehtipuiden osuus puustosta on huomattava. Alueen luoteisosan muodostaa osin tulviva, ikärakenteeltaan vaihteleva sekametsä. Metsikössä on muutamia hyvin vanhoja puuyksilöitä. Alueen länsilaidassa on lehtokasvillisuutta rajautuen rantaan ja suoalueeseen. Lehto sijaitsee ainakin osin täyttömaan päällä ja rajautuu tehdasalueen reunaan, johon on toiminnan aikana kertynyt sekalaista jätettä. Alueella tehdyssä maaperätutkimuksessa todettiin, että maaperä ei ole saastunut (3). Alueelle on kehittynyt rehevää kasvillisuutta. Toinen lehtolaikku on alueen länsireunalla ilmeisesti vanhalla peltomaalla rajautuen pihapiiriin. Leirikeskuksen ja rannan välissä aina alueen koilliskulmaan asti on valoisan hakametsän alue, jonka puuston muodostavat varttuneet koivut, haavat ja raidat. Aluskasvillisuudessa poikkeuksellisen runsaita ovat talvikit. Leirikeskukselle johtavan tien varressa metsät ovat pääosin nuorempia ja selvemmin talousmetsiä. Kartoitusalueen länsireunassa sijaitsee pieni lähes avoin ja hyvin märkä suoalue, jonka kasvillisuus muistuttaa lähinnä varsinaista saranevaa (VSN). Vallitseva saralaji on pullosara, lisäksi kasvaa runsaasti luhtavillaa. Suoalueen reunassa on kapealti ruohokorpea. Alueelta löytyy myös muutamia ilmeisesti kaivettuja allikoita, joissa kasvaa vehkaa.
12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 11 (22) Kuva 4. Luontotyyppien ja metsäkuvioiden esiintyminen kaava-alueella.
13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 12 (22) 4.6 Uhanalaiset luontotyypit Kuva 5. Ilmakuva alueesta ( Maanmittauslaitos). Alueella ovat seuraavat uhanalaiset luontotyypit: - Vanhat lehtipuuvaltaiset lehtomaiset kankaat (EN) - Kosteat runsasravinteiset lehdot (VU) (ollut välillä peltona/laitumena) - Tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU), kuviossa myös kosteaa keskiravinteista lehtoa (NT) - Ruohokorvet (VU, alueellisesti EN) Alueella ovat seuraavat silmälläpidettävät luontotyypit (NT): - Vanhat sekapuustoiset lehtomaiset kankaat - Vanhat sekapuustoiset tuoreet kankaat Alueella on alueellisesti uhanalainen luontotyyppi: - Saraneva (VU, valtakunnallisesti LC)
14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 13 (22) 4.7 Uhanalaiset lajit Uhanalaiset luontotyypit on rajattu liitteen 1 suosituksessa virkistysaluevyöhykkeeseen. Alueelta löydettiin merkkejä liito-oravasta. Suomessa liito-orava on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaiseksi, vaarantuneeksi lajiksi (ks. 4.7). Linnuista valtakunnallisen uhanalaissuuluokituksen mukaan silmälläpidettäviä (NT) lajeja tavattiin isokoskelo, rantasipi, sirittäjä ja punavarpunen. Sirittäjän kolmen reviirin tihentymää voidaan pitää paikallisesti merkittävänä. Ympäristöhallinnon tietokannassa ei ollut alueelta havaintoja uhanalaisista lajeista, mutta alueen länsipuolella on liito-oravan elinpiiriä, joka selvästi tämän kartoituksen perusteella jatkuu myös kaava-alueella (Keski-Suomen ELY-keskuksen tiedonanto ). 4.8 Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajit Alueella elää liito-orava, joka on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji. Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49.1 ) 1. Liito-oravan luontaisia elinympäristöjä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa järeitä haapoja sekä leppää ja koivua. Haapa on tärkeä pesä- ja ravintopuuna. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Elinalueet ovat usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Myös rauhalliset suuripuiset puistot ja puutarhat kelpaavat, mikäli kolopuita on tarjolla. Liito-oravat pystyvät käyttämään nuoria metsiä, siemenpuuasentoon hakattuja ja varttuneita taimikoita ruokailuun ja liikkumiseen kuusimetsiköstä toiseen. Liito-orava pesii useimmiten käpytikan tai muiden tikkojen tekemässä kolossa (useimmiten haavassa) sekä vanhoissa oravan tai rastaan tekemissä risupesissä kuusessa. Laji pesii myös linnunpöntössä ja rakennuksissakin. Vaihtopesiä on käytössä useita, yleensä 3-8 kappaletta. Vuodessa syntyy 1-2 poikuetta. Liito-orava liikkuu liitämällä puista toiseen. Liidot ovat tavallisesti 40 metrin pituisia. Maassa se liikkuu kömpelösti ja yleensä vain muutamia metrejä, jos liito jää lyhyeksi. Liito-oravan oleskelusta löydettiin merkkejä useista kohtaa selvitysaluetta. Selvitysalueen luoteiskulman metsikön suurimpien haapojen juurelta tavattiin hyvin runsaasti papanoita merkkinä metsän kuulumisesta reviirin ydinalueeseen. Metsikössä pesi käpytikka, joten liito-oravalle sopivia koloja on kuviossa tarjolla. Lisäksi havaittiin useita lajille sopivia risupesiä. Lajin esiintyminen jatkuu selvitysalueen rajojen pohjoispuolelle. Toinen keskittymä havaittiin selvitysalueen lounaiskulman harvan kuusikon alueella. Useampien puiden juurella oli merkittäviä määriä papanoita. Tämän esiintymän tulkittiin koskevan eri reviiriä kuin pohjoisosan havainnot. 1 LsL:n (luonnonsuojelulaki /1096) 49.1 :n mukaan EY:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) (Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. ( /553). LsA:n (luonnonsuojeluasetus /160) liitteessä 5 on lueteltu Suomessa luonnonvaraisena esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit.
15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 14 (22) 4.9 Arvokkaat luontokohteet Papanoita havaittiin myös leirikeskuksen pihapiirissä merkkinä lajin laajasta liikkumisesta selvitysalueella. Alueen lehtipuuvaltainen rantametsä tarjoaa lajille erittäin hyvän ruokailualueen. Sääksniemen liito-oravan elinympäristö a (Liite 2, luode) Arvoluokka: kansallisesti arvokas Uhanalaiset lajit: liito-orava (VU, DIR IV) Uhanalaiset luontotyypit: Kosteat runsasravinteiset lehdot (VU) Kohteen ydinalue muodostuu Sääksniemen leirikeskuksen luoteispuoleisesta metsäalueesta, jolta tavattiin kolme merkittävää papanapuuta, joista kaksi oli hyvin vanhoja haapoja. Papanoiden määrä alueella oli poikkeuksellisen runsas. Elinympäristö jatkuu aina leirikeskuksen pihapiiriin asti, jossa oli satoja papanoita. Samoin ympäristö jatkuu tämän selvitysalueen luoteispuolelle, jossa havaittiin merkittäviä papanapuita. Alueella on käpytikan koloja ja risupesiä. Liitekartassa 2 on rajattu lisääntymis- ja levähdysalue punaisella, pihapiirin puut on rajattu erillisinä reviiripuina (levähdys). Sääksniemen liito-oravan elinympäristö b (Liite 2, lounainen) Arvoluokka: kansallisesti arvokas Uhanalaiset lajit: liito-orava (VU, DIR IV) Selvitysalueen lounaisosassa oli useita papanapuita, joissa papanoiden määrä oli merkittävä. Elinpiiri jatkuu selvitysalueen ulkopuolelle. Liitekartassa 2 on rajattu reviiripuut (levähdysalue) punaisella. Kartoitusta ei jatkettu kaavoitettavan alueen ulkopuolelle, jossa voi olla myös pesäpaikkoja. Sääksniemen hakametsä ja lehto (Liite 3, kohteet 1 ja 2) Arvoluokka: alueellisesti arvokas Silmälläpidettävät lajit: sirittäjä (NT) Kohde 1, hakametsä: Uhanalaiset luontotyypit: Vanhat lehtipuuvaltaiset lehtomaiset kankaat (EN), Tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU), kuviossa myös kosteaa keskiravinteista lehtoa (NT). Kohteessa yhdistyy osin ihmistoiminnan seurauksena syntyneet Sääksniemen kärjen valoisa hakametsä ja siihen rajautuva kasvillisuudeltaan tiheä lehtoalue. Hakametsän puuston muodostavat varttuneet koivut ja haavat. Lisäksi alueella on suuria, osin huonokuntoisia raitoja. Kasvillisuus on paikoin lehtoa, mutta pääosin lehtomaista kangasta. Poikkeuksellisen runsaina esiintyvät nuokku-, pikku- ja isotalvikki. Osin kasvillisuus on niittymäistä, jossa metsäkurjenpolvi muodostaa yhtenäisen kasvuston. Muita yleisiä lajeja ovat metsävirna, sudenmarja ja kielo. Kämmeköistä tavataan valkolehdokkia. Puustoltaan varttuneet, valoisat lehtimetsät ovat vähentyneet voimakkaasti.
16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 15 (22) Kohde 2, lehtoalue: Hakametsään liittyvän lehtoalueen vallitseva puulaji on harmaaleppä. Valoisuudesta johtuen vadelma kasvaa paikoin tiheinä kasvustoina. Tuomi on pensaskerroksessa yleinen, lisäksi tavataan lehtopensaista terttuseljaa, punaherukkaa ja taikinamarjaa. Hiirenporras ja metsäalvejuuri ovat runsaat. Lehtolajisto ei ole kovin edustava johtuen ilmeisesti osin alueen historiasta. Ainakin osa lehdosta sijaitsee täyttömään päällä. Lehdossa on jonkin verran lahopuuta, lähinnä pystyssä olevina pökkelöinä. Kuva 6. Hakametsän isotalvikkeja. Kuva 7 Lehtoa.
17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 16 (22) Sääksniemen neva- ja korpialue (Liite 3, kohde 3) Arvoluokka: alueellisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: Ruohokorpi (VU, alueellisesti EN), Saraneva (alueellisesti VU). Kohde on osin kaava-alueen ulkopuolella. Kosteampi osuus on saranevaa, jonka kasvillisuuden vallitseva saralaji on pullosara, lisäksi kasvaa runsaasti luhtavillaa. Suoalueen reunassa on kapealti ruohokorpea, joka jatkuu koivua kasvavana kangaskorpena. Kuva 8. Saranevakasvillisuutta, jonka valtalaji on pullosara. 5 Suositukset Alueen maankäyttösuunnittelussa on huomioitava liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä lajin liikkuminen alueen ulkopuolelle sekä alueen sisällä. Lisäksi luonnonsuojelullisesti arvokkaat elinympäristöt (luku 4.9, liite 1) tulisi rajata lähivirkistysalueiksi. Virkistysalueiden arvoa luonnon monimuotoisuudelle voidaan jatkossa lisätä säästämällä/lisäämällä lehti- ja lahopuiden osuutta metsässä sekä välttämällä päättöhakkuita. Suositukset lähivirkistysalueiksi säästettävistä osista on esitetty liitteessä 1.
18
19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 1 (1) Liite Liite 1: Suositukset Liito-oravan liikkumisväylät ja alueet ja luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat alueet = säästettävä puustoa ja lähivirkistysalue (VL). Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat= lähivirkistysalue, suojeltavat osa (VL/s). Kivilahden luontoselvitysraportti doc
20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys, liite 2 (2) Liite Liite 2: Liito-oravan elinalueet
21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys, liite 3 (3) Liite Liite 3: Alueella kartoituksessa havaittu pesimälinnusto
22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 3 (3) Liite Liite 3: Alueella kartoituksessa havaittu pesimälinnusto Havaitut lajit Parimäärä Tavi Anas crecca 1 Isokoskelo Mergus merganser 1 Pyy Bonasa bonasia 1 Kuikka Gavia arctica 1 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 2 Lehtokurppa Scolopax rusticola 2 Metsäviklo Tringa ochropus 1 Rantasipi Actitis hypoleucos 1 Kalalokki Larus canus 2 Kalatiira Sterna hirundo 1 Käpytikka Dendrocopos major 1 Rautiainen Prunella modularis 1 Punarinta Erithacus rubecula 3 Leppälintu Phoenicurus phoenicurus 1 Mustarastas Turdus merula 1 Räkättirastas Turdus pilaris 7 Laulurastas Turdus philomelos 1 Punakylkirastas Turdus iliacus 4 Kultarinta Hippolais icterina 1 Mustapääkerttu Sylvia atricapilla 2 Lehtokerttu Sylvia borin 3 Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix 3 Tiltaltti Phylloscopus collybita 1 Pajulintu Phylloscopus trochilus 7 Hippiäinen Regulus regulus 1 Harmaasieppo Muscicapa striata 2 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 4 Hömötiainen Parus montanus 1 Sinitiainen Parus caeruleus 1 Talitiainen Parus major 2 Varis Corvus corone cornix 1 Peippo Fringilla coelebs 7 Järripeippo Fringilla montifringilla 1 Viherpeippo Carduelis chloris 2 Vihervarpunen Carduelis spinus 2 Punavarpunen Carpodacus erythrinus 2 Keltasirkku Emberiza citrinella 1 Kivilahden luontoselvitysraportti doc
MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä
1 Linnustoselvitys 2015 Kuhmon Lentiiran Niskanselkä Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Eteläranta 4 Niskanselän etelärannalla havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 Etelärannalla
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526
HEPOLUHDAN ALUEEN LIITO-ORAVASELVITYS 488-C7526 12.6.2006 SUUNNITTELUKESKUS OY Liito-oravaselvitys 1 12.6.2006 Hepoluhdan alue 488-C7526 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 YLEISKUVA... 1 3 LIITO-ORAVA...
LisätiedotMADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
FCG Planeko Oy Jyväskylän kaupunki MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Luontoselvitys 0121-D2885 1.11.2009 FCG Planeko Oy Luontoselvitys I 1.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT
LisätiedotHEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206
Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT
LisätiedotTikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys
Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun
LisätiedotRamoninkadun luontoselvitys
Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3
LisätiedotTampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys
Tampereen Vuoreksen Virolaisen-Koukkujärven alueen linnustoselvitys Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki 2008 2 Sisällysluettelo
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotSENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija
LisätiedotSALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016
SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...
LisätiedotKontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys. Ari Parviainen
Kontiolahden Kontioniemen kaava-alueen lintuselvitys 2015 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 1. Ampumahiihtostadionin eteläpuoliset alueet 5 2. Junaradan itäpuoli 7 3. Ampumahiihtostadionin
LisätiedotHirvimäen asemakaava-alueen luontoselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Hirvimäen asemakaava-alueen luontoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 18839 Luontoselvitys 1 (16) Pihlaja Marjo Sisällysluettelo 1 Johdanto...2 2 Tutkimusmenetelmät
LisätiedotKAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys
FCG Finnish Consulting Group Oy KAINUUN MAAKUNTA-KUNTAYHTYMÄ KAINUUN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Vuosangan harjoitusalueen laajennusalueiden liitooravaselvitys 30.5.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Vuosangan
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotKeiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIITASAAREN KUNTA Keiteleen itäpuolen RYK liito-oravaselvityksen 1 (9) Tuomo Pihlaja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 1.1 Pieni-Toulatin elinpiiri... 1 1.2 Lähteenmäen
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotTuohimutkanrinteen luontoselvitys
LIITE 8 Tuohimutkanrinteen luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2.
LisätiedotLiitteet: Liitekartta nro 1: Lehmihaantien määräalueen luontotyypit
Johdanto Liito- Sisällys 1 3 Liito- liito-!"#$%& %(!$ %!&' 2 3 2.1 Yleistä 3 2.2 3 *+,"!-./01!(%##))"!"# 2.3 3 3 Kasvillisuus- ja 4 3.1 Kasvillisuus- ja luontot##))"!"#$ & %!&' luontotyypi2(3%!" 7:140!2"
LisätiedotLinnustonselvitys. Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella
Linnustonselvitys Peltolammin Myllyvuoren (Tampere) alueella Tarkastus 21/12/2012 Päivämäärä 07/08/2012 Laatija Matti Häkkilä, Ramboll Finland Oy Tarkastaja Kaisa Mustajärvi, Ramboll Finland Oy Hyväksyjä
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotLUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITE 2 YMPÄRISTÖSUUNNITTELU JA VISUALISOINTI HENNA KOSKINEN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pälkäne Seittye 8.8.2013 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti
LisätiedotTohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011. Ari Parviainen
Tohmajärven Kannusjärven ranta-asemakaavan linnustoselvitys 2011 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Polvijärvi 4 Liippilammit Pitkälampi 5 Tammalammit 5 Mässänlammit 5 Kannusjärvi 7 Kokkoselkä
LisätiedotKYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009
KYPÄRÄMÄEN KÖHNIÖN PESIMÄLINNUSTO 2009 Pia Högmander ja Harri Högmander Keski-Suomen Lintutieteellinen Yhdistys ry. 2010 Kypärämäen-Köhniön asukasyhdistys tilasi Keski-Suomen Lintutieteelliseltä Yhdistykseltä
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys
LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016
TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotAs Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys
As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotTampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008
Tampereen ja Kangasalan Ojalan-Lamminrahkan alueen linnustoselvitys 2008 Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen. Kangasalan kunta. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry. Pekka Rintamäki
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNKI LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 24.10.2017 Viite 1510034745-001 JOENSUUN KAUPUNKI LEHTIPOJANTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS JOENSUUN KAUPUNKI Päivämäärä
LisätiedotMARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmonen Urho Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 30.8.2011 Viite 82137444 MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS MARJONIEMENTIEN ALUE, HEINOLA LUONTOSELVITYS Päivämäärä 30.8.2011
LisätiedotSENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI JOKELAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI Päivämäärä 14.11.2017 Laatija Tarkastaja Kuvaus Satu Laitinen
LisätiedotLiite 4. Keski- Suomen Opiston asemakaavan luontoselvitys
Liite 4 Keski- Suomen Opiston asemakaavan luontoselvitys Agriborealis osk 31.7.2016 1 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 2.2 Uhanalaiset luontotyypit... 3 3 Yleiskuvaus... 3
LisätiedotSavonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009
Savonlinnan kaupunki Tekninen virasto Savonlinnan kaupungin kaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2009 Asemanjatke, Vääräsaari, Nätkin teollisuusalue ja Nojanmaan tontti 17 Petri Parkko 8.7.2009 Sisällys
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotPesimälinnustoselvitys
Pesimälinnustoselvitys NURMEKSEN KÄNKKÄÄLÄN KAAVA-ALUEEN LINNUSTOSELVITYS ympäristöalan asiantuntija KESÄKUU 2014 www.osuuskuntatoimi.fi SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Selvitysmenetelmät... 2 3. Tulokset...
LisätiedotEPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET
EPV BIOTURVE OY HALKONEVAN (ILMAJOKI) LUONTOSELVITYSTEN TÄYDENNYKSET Ahma ympäristö Oy Ilmajoki 2014 1 1 JOHDANTO Ilmajoella sijaitsevan Halkonevan luontoselvitysten täydennykset liittyvät EPV Bioturve
LisätiedotRataskadun alueen liitooravaselvitys
Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.2.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMA- HANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN LIITO- ORAVASELVITYS Päivämäärä
LisätiedotIlokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys
TAMPEREEN KAUPUNKI Ilokkaanpuiston asemakaava-alueen (8617) pesimälinnustoselvitys Raportti ID: 1 576 621 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29253 Raportti 1 (9) Mäkelä Tiina Sisällysluettelo 1 Johdanto...
LisätiedotVihdin kunta. Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi)
Vihdin kunta Mäyräojanlaakson Rajakallion luontoselvitys (Nummelan eteläosien osayleiskaava 1B - luontoselvityksen kohteen 7 uudelleenarviointi) Luontotieto Keiron Oy 5.8.2009 5.8.2009 Kohteen 7 uudelleenarviointi
LisätiedotRAPORTTI 16USP0041 7.10.2011. JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava. Luontoselvitys
RAPORTTI 7.10.2011 JYVÄSKYLÄ Hyppyriäisenahon ranta-asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot 1 3.2 Maastokartoitukset 2 4 LUONNONYMPÄRISTÖN
LisätiedotLINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
Vastaanottaja LIDL Suomi KY Antti-Ville Haapanen Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 05/2018 LINNAIMAAN LIITO-ORA- VASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY LINNAIMAAN LIITO-ORAVASELVITYS, TAMPERE LIDL SUOMI KY
LisätiedotLINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi
LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset
LisätiedotLänsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014
Länsi-Palokan liito-oravaselvitysten täydennys 2014 Timo Pylvänäinen 8.5.2014 Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Selvitysalueet Erillisiä selvitysalueita on 16. Ne sijaitsevat Nuutin ja Terttumäen alueella
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotLiite 2 Luontoselvitys. Asemakaavan luontoselvitys. Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava. Luontoselvityksen tavoite
Asemakaavan luontoselvitys Liite 2 Luontoselvitys Äänekosken kaupunki Ääneniemen koillisrannan asemakaava 7.7.2014 Terhi Ala-Risku Luontoselvityksen tavoite Luontoselvitys on tehty Äänekosken keskustan
LisätiedotMatalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotLaihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys 18.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto 3 2 Maastotarkastuksen tulokset
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotLiito-oravaselvitys Kauniainen 2008
Liito-oravaselvitys Kauniainen 2008 Sirkka-Liisa Helminen Ympäristötutkimus Yrjölä Oy SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO...3 2 LIITO-ORAVAN BIOLOGIA JA SUOJELU...3 3 MENETELMÄT...3 4 TULOKSET...4 4.1 Kavallintien
LisätiedotMäntymäen luontoselvitys Laihia
Mäntymäen luontoselvitys Laihia 2.9.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta. 3 2.2 Liito-oravaselvityksen
LisätiedotPIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010
PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 Marko Vauhkonen 1.8.2010 PIRKKALAN VÄHÄ-VAITTIN LIITO-ORAVASELVITYS 2010 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN
LisätiedotJOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 22.8.2017 Viite 1510034745-001 JOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTOSELVITYS JOENSUUN KAUPUNKI TELITIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN
LisätiedotPorhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys
Porhonkallion-Virpin kaavamuutosalueen luontoselvitys Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy Prinssinkuja 2 C 26 21420 Lieto Puh. 045-6793602 2 1. JOHDANTO Naantalin kaupunki tilasi Luonto- ja ympäristötutkimus
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN
RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN LIITO-ORAVA- JA LINNUSTOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu SISÄLLYSLUETTELO Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Liito-oravaselvitys... 4 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotLuonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat
Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista
LisätiedotTohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A UPM KYMMEN OYJ Tohmajärven Jänisjoen ranta-asemakaavan lintuselvityksen täydennys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY [Asiakasnro-projektinro] Raportti 1 (9)
LisätiedotLinnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti
Linnustoselvitys 2016 Päivitetty 1/2019 voimassa olevan uhanalaisuusluokituksen ja julkisuuslain 24 :n mukaisesti Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen
LisätiedotLIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS
LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Marko Vauhkonen 28.5.2019 LIITO-ORAVASELVITYKSEN TÄYDENNYS PIRKKALA, LOUKONLAHDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 250 Sisällys
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 18.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 TULOKSET... 4 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotLintukankaan liito-oravaselvitys 2015
Lintukankaan liito-oravaselvitys 2015 29.6.2015 Kaupunkirakennepalvelut Johdanto Liito-orava kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden suojelu on toteutettu luonnonsuojelulain 49.1
LisätiedotKontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010
Kontiolahden Lehmon kaava-alueen linnustoselvitys 2010 Ari Parviainen Johdanto Selvitysalue sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuun kaupungin kyljessä sen pohjoispuolella (Kartta 1). Tämä linnustoselvitys
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotKRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS
KRISTIINANKAUPUNKI DAGSMARKIN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS SEKÄ PERUKSEN KAAVA- ALUEEN LAAJENNUS LIITO-ORAVASELVITYS Kristiinankaupunki EY 22091 D SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ...3 2 LIITO-ORAVA...3 3 AINEISTO
LisätiedotLinnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi
1 Linnustoselvitys 2015 Hyrynsalmen Ylä- ja Ala-Tervajärvi Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Ylä-Tervajärvi 4 Ylä-Tervajärvellä havaitut lajit ja arvioidut parimäärät/reviirit 5 EU:n lintudirektiivin
LisätiedotPUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari
PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa
LisätiedotLinnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus
Linnustoselvitys 2016 Kontiolahden Lehmon osayleiskaavan laajennus Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteena oli noin kolmen neliökilometrin laajuinen laajennusalue Lehmon kaavaan viitisen
LisätiedotTikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki
Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen
LisätiedotRistijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys Ari Parviainen
Ristijärven Kuorejärven liito-orava- ja linnustoselvitys 2016 Ari Parviainen 2 Sisällys Johdanto 3 Tulokset 4 Maastossa havaitut lajit 4 Havaitut EU:n lintudirektiivin lajit, UHEX-lajit, EVA-lajit sekä
LisätiedotPesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä
Punakylkirastaan pesä. Kuva: Jari Venetvaara 24.5.2016 Pesimälinnustoselvitys Laihialle suunnitellun pyrolyysilaitoksen välittömässä läheisyydessä Jari Venetvaara Karrakuja 6, 66400 LAIHIA Email: jari.venetvaara(ät)venetvaara.fi
LisätiedotTikkalan luontoselvitys
Tikkalan luontoselvitys Taru Heikkinen 22.10.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS Sisällys...2 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...4 2.1. Tausta- ja maastotyöt...4 2.2. Kohteiden
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN
FCG Finnish Consulting Group Oy Leppävirran kunta ERÄIDEN LUONTOKOHTEIDEN NYKYTILAN SELVITTÄMI- NEN P16796 31.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I YMP SISÄLLYSLUETTELO 1
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotHuhtasuon keskustan luontoselvitys
Huhtasuon keskustan luontoselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki SISÄLLYS 1. Johdanto...3 2. Tutkimusmenetelmät...3 2.1. Tausta- ja maastotyöt...3 2.2. Kohteiden
LisätiedotPuhtaiden ylijäämämaiden läjitys Jyväskylän kaupungin Kivilammen maankaatopaikan laajennusalueella ympäristövaikutusten arviointi
LIITE 3 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Puhtaiden ylijäämämaiden läjitys Jyväskylän kaupungin maankaatopaikan laajennusalueella ympäristövaikutusten arviointi Luontoselvitys FCG SUUNNITTELU
LisätiedotHallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016
Tutkimusraportti 148/2016 31.10.2016 Hallanevan (Rahkaneva, Vimpeli) linnustoselvitys 2016 Nab Labs Oy Janne Ruuth Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Aineisto ja menetelmät... 2 3 Tulokset... 4 3.1 Suojelullisesti
LisätiedotMUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS
FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 7.6.2012 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.20092012
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotLaihia Kortteli 80 Asemakaavan muutoksen luontoselvitys. 11.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy
Laihia Kortteli 80 Asemakaavan muutoksen luontoselvitys 11.8.2013 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy 2 Sisällys 1 Johdanto.. 3 2 Liito-orava 3 2.1 Yleistä liito-oravasta.
LisätiedotTETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Loviisa Oy Asiakirjatyyppi Linnustoselvitys Päivämäärä 28.1.2019 Viite 1510045839 TETOMIN TUULIVOIMAHANKKEEN PESIMÄLINNUSTOSELVITYS Päivämäärä 28.1.2019 Laatija Heli Lehvola Tarkastaja
LisätiedotLIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA
LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN VIIRINLAAKSON ASEMA- KAAVAN ALUEELLA Selostus maastokäynneistä 8.1. ja 11.1.2014 JOHDANTO JA AIKAISEMMAT HAVAINNOT LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ SUUNNITTELU- ALUEELLA Nurmijärven
LisätiedotRIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017
TUTKIMUSRAPORTTI 5.4.2017 RIIHIMÄKI AROLAMPI 1 JA HERAJOKI ETELÄINEN LIITO-ORAVASELVITYS 2017 Riihimäen kaupunki Tekijä: Laura Ahopelto SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 2 Menetelmä... 5 3 Tulokset... 5 4 Muita
LisätiedotVT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS
VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI KEVÄÄN 2008 LIITO-ORAVATARKISTUS 1 1. Selvityksen taustoja Destia Oy tilasi tämän selvityksen Luontoselvitys Kotkansiiveltä 29.2.2008. Selvitys
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS
LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Marko Vauhkonen 29.5.2019 LIITO-ORAVA- JA KYNÄJALAVASELVITYS PIRKKALA, NIEMENMAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 253 Sisällys
LisätiedotMT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa
MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa Liito-orava- ja viitasammakkoselvitys Heikki Holmén 8.6.2016 2 (9) 8.6.2016 MT640 parantaminen Vuonteensalmen sillan kohdalla, Laukaa SISÄLTÖ 1
LisätiedotLeppälahden liito-oravaselvitys 2012
Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan
LisätiedotLÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA
FCG Finnish Consulting Group Oy Hirvensalmen kunta LÄNSIOSAN RANTAOSAYLEISKAAVA Liito-oravaselvitys 24.6.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Liito-oravaselvitys I 24.6.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...
LisätiedotHEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009
HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 Marko Vauhkonen 12.5.2009 HEINOLAN VUOHKALLION LIITO-ORAVASELVITYS 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET... 5 4 SUOSITUKSET...
LisätiedotHakkarin asemakaavan luontoselvitys
KANGASALAN KUNTA Hakkarin asemakaavan luontoselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29178 Raportti Nuottajärvi Marja Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Työn suorittaminen
Lisätiedot9M Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1. Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti.
9M609216 Vapo Oy; Iljansuon linnustoselvitys, Ilomantsi Liite 1 Iljansuon linnustoselvityksen selvitysalueen sijainti. Liite 2. Linnustollisesti arvokkaimmat alueet 0 1 1:30 000 2 km Liite 3. Kevätmuuttolaskennan
LisätiedotHuhtasuon keskustan liito-oravaselvitys
Huhtasuon keskustan liito-oravaselvitys Taru Heikkinen 19.12.2008 Kaupunkisuunnitteluosasto Jyväskylän kaupunki 1. Tehtävän kuvaus ja tutkimusmenetelmät Työn tarkoituksena oli selvittää liito-oravan esiintyminen
LisätiedotVATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS
LIITE 2 TAMPEREEN KAUPUNKI VATTULAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Työ 21344YK 30.5.2005 LIITE 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 2 2 VATTULAN LUONNONYMPÄRISTÖ 2 2.1 MAISEMA 2 2.2 MAA- JA KALLIOPERÄ 3 2.3 KASVILLISUUS
Lisätiedot