Kivilahden ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys

Transkriptio

1 S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI JA ÄÄNEKOSKEN SEURAKUNTA Kivilahden ranta-asemakaava-alueen luontoselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 Luontoselvitys 1 (22) Pihlaja Marjo Sisällysluettelo 1 Johdanto Tutkimusmenetelmät ja käytetyt tiedon lähteet Maastotyöt Lähtöaineisto Kohteiden arvottaminen Uhanalaisuusluokitus Uhanalaiset luontotyypit Kaavahanke ja kaavatilanne Luonnonympäristö Maa- ja kallioperä Maisema Vesiolot Linnusto Kasvillisuus Uhanalaiset luontotyypit Uhanalaiset lajit Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajit Arvokkaat luontokohteet Suositukset Kirjallisuus Liitteet Liite 1: Suositukset... 1 Liite 2: Liito-oravan elinalueet... 2 Liite 3: Arvokohteet... 3 Liite 4: Alueella kartoituksessa havaittu pesimälinnusto... 4 Selvitystä on täydennetty liitteiden osalta FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Puistokatu 1, Jyväskylä Puh , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 2 (22) KIVILAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 Johdanto Luontoselvitys liittyy Kivilahden alueen ranta-asemakaavan laatimiseen. Suunnittelualue sijoittuu Suolahden keskustan luoteispuolelle Ala-Keiteleen Suolahden rantaan (Kuva 1). Työn tavoitteena on, että maankäyttösuunnittelussa ja toteutuksessa voidaan huomioida luonnonsuojelun kannalta arvokkaiden alueiden ja luontotyyppien sekä kasvistolle ja eläimistölle tärkeiden alueiden ominaispiirteiden säilyminen. Selvitystyön tuloksia voidaan hyödyntää kaavan ympäristövaikutustarkastelussa. Selvityksen on laatinut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n Jyväskylän toimistosta biologi FT Marjo Pihlaja ja FM Tuomo Pihlaja. Kuva 1 Selvitettävän ranta-asemakaava-alueen rajaus. 2 Tutkimusmenetelmät ja käytetyt tiedon lähteet 2.1 Maastotyöt Ennen maastokäyntiä käytiin läpi alueelta aiemmin tehdyt selvitykset ja tarkasteltiin ilmakuva-aineisto. Maastotyö suoritettiin ja Alue kierrettiin kävellen systemaattisesti ja jokainen kuvio kartoitettiin. Maastotyössä keskityttiin kartoittamaan arvokkaat luontotyypit, kasvillisuus, linnusto sekä liito-oravan esiintyminen.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 3 (22) 2.2 Lähtöaineisto Kivilahden ranta-asemakaava-alueen linnustoa selvitettiin yleisesti käytössä olevien ja pesimälinnustoinventointeihin tarkoitettuja laskentamenetelmiä (kartoituslaskenta) soveltaen (mm. Koskimies & Väisänen 1988). Alueen linnusto kartoitettiin kahdella maastokäynnillä, joilla alue kuljettiin läpi siten, ettei mikään osa alueesta jäänyt yli 50 m päähän kuljetusta linjasta. Laskennat suoritettiin aamulla kello , jolloin lintujen aktiivisuus ja havaittavuus on korkein. Sää kartoitusaamuina oli poutainen ja vähätuulinen. Havaintojen tulkinta tehtiin ns. minimiperiaatteella, jolloin yksikin sopivassa elinympäristössä tehty pesintään viittaava havainto riitti siihen, että laji tulkittiin alueella pesiväksi. Liito-oravan esiintymistä alueella kartoitettiin molemmilla maastokäynneillä. Lajin esiintyminen on helpointa todeta puitten alle kertyvistä papanoista, jotka löytyvät useimmiten metsäkuvion suurimpien kuusien ja haapojen juurelta ja kuvion laidoilta. Kartoituksessa alue kuljettiin läpi ja papanoita etsittiin tarkastamalla systemaattisesti metsiköiden suurimpien puuyksilöiden tyvet ja kuvion laitojen varttuneimpien puiden juuret. Lajille silmämäärin sopivimmilla elinympäristöillä tarkistamista tehostettiin. Työn kannalta keskeisimmät lähteet olivat: 1 AIRIX Ympäristö Oy 2008: Rakenneyleiskaava Äänekoski AIRIX Ympäristö Oy 2009: Äänekoski, Suolahti 2020 osayleiskaava. Selostus FCG Suunnitelu ja tekniikka 2012: Äänekosken kaupunki, Sääksniemi, Suolahti, Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Tutkimusraportti. 4 Knuutinen, J. 1991: Suolahden arvokkaat luontokohteet. Suolahden kaupunki. 5 Nironen, M., Kuosmanen, E. & Wasenius, P. 2003: Keski-Suomen granitoidikompleksi. Kallioperäkartta 1: Geologian tutkimuskeskus, Espoo Nyholm, K., 2010: Luontoarvokartoitus, Äänekosken kaupunki Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) 2008a: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristö 8. 8 Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) 2008b: Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristö 8. 9 Suomen ympäristökeskus, HERTTA ympäristötietojärjestelmä, Uhanalaiset lajit. 10 Suomen Ympäristökeskus, OIVA ympäristötietojärjestelmä. Suomen pohjavesialueet. 11 Suunnittelukeskus Oy 2006a: Äänekosken rakenneyleiskaavan luontoselvitys. 12 Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA -menettelyssä ja Natura -arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. Internet -sivut:

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 4 (22) 2.3 Kohteiden arvottaminen 2.4 Uhanalaisuusluokitus Tunnetut ja maastotyössä löydetyt arvokkaat kohteet arvotetaan luontoarvojen perusteella. Kohteiden arvotuskriteereinä käytetään kohteen edustavuutta, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä kohteen toiminnallista merkitystä lajistolle. Alueen arvoa nostaa sen toimiminen eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse, sitä arvokkaampi alue on. Metsien luonnontilaisuutta arvioitaessa huomioidaan metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. Arvoluokitus pohjautuu seuraavaan jaotukseen: a) kansainvälisesti arvokkaat kohteet, b) kansallisesti arvokkaat kohteet, c) maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet, d) paikallisesti arvokkaat kohteet sekä e) muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Vesilain luontotyypit arvotetaan tapauskohtaisesti poikkeuksena fladat ja kluuvijärvet, jotka luokitetaan kansallisesti arvokkaiksi kohteiksi. Kansainvälisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat Natura 2000 verkoston alueet, Ramsar -alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA alueet). Kansallisesti arvokkaat kohteet. Kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kansallispuistot, luonnonpuistot, suojeluohjelmien kohteet, erämaa-alueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA - alueet), kohteet, joilla on luonnonsuojelulain luontotyyppejä (LsL 29 ), äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten sekä vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat ja muut arvokkaat luonnonsuojelualueet. Lisäksi kansallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaat perinnemaisemat ja kulttuurimaisemat. Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat kohteet. Tähän ryhmään kuuluvat valtakunnallisissa suojeluohjelmissa maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, seutu- ja maakuntakaavan suojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat ja maakunnallisesti/seudullisesti merkittävät muut luontokohteet. Alueellisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet. Paikallisesti arvokkaisiin kohteisiin kuuluvat kohteet, joilla on metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ), yleis- ja asemakaavojen suojeluvaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä muut paikallisesti harvinaiset ja edustavat luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Kohteet, jotka eivät ole edellä mainituissa luokissa mutta, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeitä, esimerkiksi suuret yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. Luontoselvityksen uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen, joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Tässä mietinnössä määriteltiin kaikille uhanalaisille lajeille uhanalaisuusluokan lisäksi elinympäristötyyppi ja

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 5 (22) 2.5 Uhanalaiset luontotyypit 3 Kaavahanke ja kaavatilanne uhkatekijät. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Alueellisesti uhanalaisten lajien osalta uhanalaisuusluokituksen aluejakona käytetään metsäkasvillisuusvyöhykkeitä osa-alueineen. Lajit jaetaan kahteen luokkaan: alueellisesti hävinneet (RE) ja alueellisesti uhanalaiset (RT). Luontotyyppien uhanalaisuusluokitus pohjautuu Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointiin (7, 8). Arviointi auttaa kohdentamaan suojelua, hoitoa, ennallistamista, tutkimusta ja seurantaa tarkoituksenmukaisesti. Uhanalaisuuden arvioinnissa Suomi on jaettu kahteen osa-alueeseen. Pohjois- Suomi vastaa pohjoisboreaalista metsäkasvillisuusvyöhykettä ja Etelä-Suomi hemi-, etelä- ja keskiboreaalista vyöhykettä. Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa käytetyt uhanalaisuusluokat vastaavat pääpiirteissään lajien uhanalaisuustarkastelussa käytettyjä luokkia. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Luontotyypin esiintymiin tai sen keskeisimpiin laadullisiin piirteisiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka, erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa tai suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä tarkastelualueelta. Uhanalaisten luontotyyppien esiintymiä voi uhata pelkästään laadullinen heikkeneminen. Luontotyyppi on silmälläpidettävä (NT), jos sen esiintymät ovat taantuneet tai se on harvinainen. Säilyvän (LC) luontotyypin esiintymiin ei kohdistu merkittävää häviämisen uhkaa keskipitkällä aikavälillä. Luontotyyppi kuuluu luokkaan hävinnyt (RE), jos sen kaikki esiintymät ovat hävinneet tarkastelualueelta. Ranta-asemakaavan laatimisen lähtökohtana on alueen tulevan käytön kehittäminen. Suolahti hyväksytyssä osayleiskaavassa Kivilahden Sääksniemen alueelle on osoitettu palvelujen ja hallinnon sekä matkailupalvelujen aluetta (P/RM), maa- metsätalousvaltaista aluetta (M), sekä pieneltä osin työpaikka-aluetta (TP) ja suojaviheraluetta (EV). Nykyisin alueella toimii seurakunnan leirikeskus.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 6 (22) Kuva 2. Ote Suolahden hyväksytystä osayleiskaavasta. 4 Luonnonympäristö 4.1 Maa- ja kallioperä Kallioperä alueella on granodioriittia, tonaliittia ja kvartsidiorittia (11). Kaavaalueella ei ole arvokkaita kallioalueita, mutta läheinen Riihivuori on luokiteltu arvokkaaksi kallioalueeksi. Alueen maaperä on valtaosin savea tai hiesua (kuva 3). Hiekkamoreenia on alueen pohjoisosassa. Hiesua on alueen keskiosilla. Täytemaata on hieman toimintansa lopettaneen terva- ja hiilitehtaan alueella. Turvemaata keskiosassa ja länsireunalla.

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 7 (22) 4.2 Maisema Kuva 3. Alueen maaperä. (vaaleanpunainen alue = hiekkamoreenia (Mr), vaaleansininen alue = hiesua (Hs), ruskea alue = saraturvetta (Ct) ja valkoinen on täytealuetta (Tä). Alueella ei ole tehty erillistä maisemaselvitystä. Rantamaisemaa hallitsee rakennettu aallonmurtaja sekä teollisuusalueen läheisyys. Luonnonympäristö ranta-alueella on osin maisemaltaan avointa hakamaista lehtimetsää ja osin tiheämpää rantapensaikkoa. Maisemallisesti arvokkain osa on Sääksniemen kärki, jonka on järveltä katsottuna alueen hallitseva osa. Täytemaan päälle on kehittynyt rehevää lehtokasvillisuutta. 4.3 Vesiolot Selvitysalue sijoittuu Keiteleen rannalle ja Ala-Keiteleen valuma-alueelle (14.411). Keitele on maakunnan nimikko järvi. Keitele on 498,41 km 2 kokoinen järvi. Viimeisimmän vedenlaatuluokituksen mukaan (2006) Ala_keiteleen vedenlaatu lähimmässä näytteenottopisteessä on erinomainen (tarkempia vedenlaadun mittaustuloksia: Taulukko 1).

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 8 (22) Taulukko 1. Vedenlaadun tuloslomake (Hertta ympäristötietopalvelu). Paikan nimi Keitele 55 Koordinaatit YK: Kunta Äänekoski Vesistöalue Ala- Keiteleen la Ely Ympäristötyyppi järvi Syvyys 45,1 Keski-Suomen ELY ympäristö ja luonnonvarat Keski-Suomen ELYkeskus Aika Näytteenottolaitos Kokonaissyvyys 45 m Näkösyvyys 2,3 m Jäänpaksuus 0,45 m Lumenpaksuus 0,15 m Suure Yks. 1.0 m 5.0 m 20.0 m 44.0 m Alkaliniteetti mmol/l 0,191 0,179 0,193 Alumiini µg/l 39,0 Ammonium typpenä µg/l L 4 4 L 4 Fosfaatti fosforina µg/l L 2,0 L 2,0 3,0 Fosfaatti fosforina µg/l L 2,0 L 2,0 L 2,0 Hapen kyllästysaste kyll.% Happi, liukoinen mg/l 13,7 12,7 12,6 7,7 Kalium mg/l 1,10 Kalsium mg/l 3,20 Kemiall. hapen kulutus mg/l CODMn 7,4 7,2 6,3 Kloridi mg/l 1,8 Kokonaisfosfori µg/l 9,0 5,0 9,0 Kokonaistyppi µg/l Lämpötila C 0,4 1,0 1,3 2,1 Magnesium mg/l 1,30 Mangaani µg/l 8,0 Natrium mg/l 1,90 Nitriitti-nitraatti typpenä µg/l Orgaaninen kokonaishiili mg/l 8,7 ph 6,80 6,80 6,50 Piidioksidi mg/l 3,00 Rauta µg/l 83,0 99,0 120,0 Sameus FNU 0,3 0,4 0,5 Sulfaatti mg/l 3,6 Sähkönjohtavuus ms/m 4,0 3,9 4,1 Väriluku mg Pt/l

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 9 (22) 4.4 Linnusto Suolahden vastarannalle noin 800 m päähän kaava-alueesta sijoittuu I-luokan pohjavesialue (Mutapohja, ). Sääksniemen kaavoitusalue muodostuu elinympäristöiltään hyvin monimuotoisesta kokonaisuudesta, mikä heijastuu myös linnuston lajirunsauteen. Alueella tavataan tyypillistä metsä- ja rantalajistoa, mutta myös vaateliaampia lehtimetsien lajeja ja jopa suolajistoa. Alueen yleisimmät lajit olivat pajulintu, peippo, räkättirastas ja punakylkirastas. Metsälinnuston edustavuudesta kertovat Keski-Suomessa vähälukuiset mustapääkerttu ja kultarinta. Silmälläpidettäväksi luokitellun sirittäjän reviirejä oli alueella kolme. Kanalinnuista alueella tavattiin pyy. Metsälajiston tiheys on suurimmillaan alueen länsiosan lehdossa ja valoisassa rantametsässä. Metsälinnuston kokonaistiheys alueella on korkea verrattuna tavanomaiseen tiheyteen Keski-Suomessa. Kartoitusalueella sijaitsee pieni avosuoalue, jonka vuoksi pesimälajistoon kuuluvat metsäviklo ja taivaanvuohi. Toinen taivaanvuohireviiri sijaitsi alueeseen rajautuvan pellon laidassa. Kartoitusalueen ranta on karu ja osin rakennettu. Vesi- ja rantalinnusto ei ollut kovin runsas ja oli pääosin tyypillistä karujen selkävesien lajistoa. Pesimälajeista havaittiin tavi, isokoskelo, kuikka, rantasipi, kalalokki ja kalatiira. Kartoitusalueella tavattu pesimälajisto on lueteltu kokonaisuudessaan liitteessä 3. Kartoitusalueella ei ole merkittäviä lintujen muutonaikaisia lepäilyalueita. Taulukko 2. Kivilahden kartoitusalueella havaitut suojelullisesti arvokkaat lintulajit. Parimäärä = havaintojen perusteella arvioitu pesivien parien määrä, Uhanalaisuus = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu, Direktiivilaji = EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteen I laji, Erityisvastuulaji = Euroopan laajuisesti uhanalaisia ja taantuneita lajeja, joiden levinneisyys on EU:ssa keskittynyt Suomeen. Laji Parimäärä Uhanalaisuus Direktiivi Vastuulaji Tavi (Anas crecca) x Isokoskelo (Mergus merganser) 1 NT - x Pyy (Bonasa bonasia) 1 - x - Kuikka (Gavia arctica) 1 - x - Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) Rantasipi (Actitis hypoleucos) 1 NT - x Kalatiira (Sterna hirundo) 1 - x x Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) x Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) 3 NT - - Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) 2 NT - -

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 10 (22) 4.5 Kasvillisuus Selvitysalue sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä Järvi-Suomen lohkossa. Alueen maapinta-ala on noin 12 ha. Alue muodostuu hyvin moninaisten elinympäristöjen kokonaisuudesta (Kuva 4). Ihmisvaikutus on alueella voimakas johtuen alueella sijaitsevasta leirikeskuksesta ja toisaalta alueeseen rajautuvasta vanhasta teollisuuskiinteistöstä. Alueen ranta-alueeseen yhdistyy pitkä täyttömaasta rakennettu aallonmurtaja. Monin paikoin on merkkejä maan muokkauksesta ja täyttömaan läjityksestä alueelle. Alueen metsät ovat pääosin lehtomaisia kankaita (OMT), joiden puusto on monimuotoista ja ikärakenteeltaan vaihtelevaa. Lehtipuiden osuus puustosta on huomattava. Alueen luoteisosan muodostaa osin tulviva, ikärakenteeltaan vaihteleva sekametsä. Metsikössä on muutamia hyvin vanhoja puuyksilöitä. Alueen länsilaidassa on lehtokasvillisuutta rajautuen rantaan ja suoalueeseen. Lehto sijaitsee ainakin osin täyttömaan päällä ja rajautuu tehdasalueen reunaan, johon on toiminnan aikana kertynyt sekalaista jätettä. Alueella tehdyssä maaperätutkimuksessa todettiin, että maaperä ei ole saastunut (3). Alueelle on kehittynyt rehevää kasvillisuutta. Toinen lehtolaikku on alueen länsireunalla ilmeisesti vanhalla peltomaalla rajautuen pihapiiriin. Leirikeskuksen ja rannan välissä aina alueen koilliskulmaan asti on valoisan hakametsän alue, jonka puuston muodostavat varttuneet koivut, haavat ja raidat. Aluskasvillisuudessa poikkeuksellisen runsaita ovat talvikit. Leirikeskukselle johtavan tien varressa metsät ovat pääosin nuorempia ja selvemmin talousmetsiä. Kartoitusalueen länsireunassa sijaitsee pieni lähes avoin ja hyvin märkä suoalue, jonka kasvillisuus muistuttaa lähinnä varsinaista saranevaa (VSN). Vallitseva saralaji on pullosara, lisäksi kasvaa runsaasti luhtavillaa. Suoalueen reunassa on kapealti ruohokorpea. Alueelta löytyy myös muutamia ilmeisesti kaivettuja allikoita, joissa kasvaa vehkaa.

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 11 (22) Kuva 4. Luontotyyppien ja metsäkuvioiden esiintyminen kaava-alueella.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 12 (22) 4.6 Uhanalaiset luontotyypit Kuva 5. Ilmakuva alueesta ( Maanmittauslaitos). Alueella ovat seuraavat uhanalaiset luontotyypit: - Vanhat lehtipuuvaltaiset lehtomaiset kankaat (EN) - Kosteat runsasravinteiset lehdot (VU) (ollut välillä peltona/laitumena) - Tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU), kuviossa myös kosteaa keskiravinteista lehtoa (NT) - Ruohokorvet (VU, alueellisesti EN) Alueella ovat seuraavat silmälläpidettävät luontotyypit (NT): - Vanhat sekapuustoiset lehtomaiset kankaat - Vanhat sekapuustoiset tuoreet kankaat Alueella on alueellisesti uhanalainen luontotyyppi: - Saraneva (VU, valtakunnallisesti LC)

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 13 (22) 4.7 Uhanalaiset lajit Uhanalaiset luontotyypit on rajattu liitteen 1 suosituksessa virkistysaluevyöhykkeeseen. Alueelta löydettiin merkkejä liito-oravasta. Suomessa liito-orava on luokiteltu valtakunnallisesti uhanalaiseksi, vaarantuneeksi lajiksi (ks. 4.7). Linnuista valtakunnallisen uhanalaissuuluokituksen mukaan silmälläpidettäviä (NT) lajeja tavattiin isokoskelo, rantasipi, sirittäjä ja punavarpunen. Sirittäjän kolmen reviirin tihentymää voidaan pitää paikallisesti merkittävänä. Ympäristöhallinnon tietokannassa ei ollut alueelta havaintoja uhanalaisista lajeista, mutta alueen länsipuolella on liito-oravan elinpiiriä, joka selvästi tämän kartoituksen perusteella jatkuu myös kaava-alueella (Keski-Suomen ELY-keskuksen tiedonanto ). 4.8 Luontodirektiivin liitteen II ja IV lajit Alueella elää liito-orava, joka on luontodirektiivin liitteen IV(a) laji. Lajin lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulaissa kielletty (LSL 49.1 ) 1. Liito-oravan luontaisia elinympäristöjä ovat varttuneet kuusivaltaiset sekametsät, joissa kasvaa järeitä haapoja sekä leppää ja koivua. Haapa on tärkeä pesä- ja ravintopuuna. Liito-oravametsissä on tyypillisesti eri-ikäistä puustoa ja useita eri latvuskerroksia. Elinalueet ovat usein kallioiden juurilla, rinteissä ja pienvesistöjen varsilla. Myös rauhalliset suuripuiset puistot ja puutarhat kelpaavat, mikäli kolopuita on tarjolla. Liito-oravat pystyvät käyttämään nuoria metsiä, siemenpuuasentoon hakattuja ja varttuneita taimikoita ruokailuun ja liikkumiseen kuusimetsiköstä toiseen. Liito-orava pesii useimmiten käpytikan tai muiden tikkojen tekemässä kolossa (useimmiten haavassa) sekä vanhoissa oravan tai rastaan tekemissä risupesissä kuusessa. Laji pesii myös linnunpöntössä ja rakennuksissakin. Vaihtopesiä on käytössä useita, yleensä 3-8 kappaletta. Vuodessa syntyy 1-2 poikuetta. Liito-orava liikkuu liitämällä puista toiseen. Liidot ovat tavallisesti 40 metrin pituisia. Maassa se liikkuu kömpelösti ja yleensä vain muutamia metrejä, jos liito jää lyhyeksi. Liito-oravan oleskelusta löydettiin merkkejä useista kohtaa selvitysaluetta. Selvitysalueen luoteiskulman metsikön suurimpien haapojen juurelta tavattiin hyvin runsaasti papanoita merkkinä metsän kuulumisesta reviirin ydinalueeseen. Metsikössä pesi käpytikka, joten liito-oravalle sopivia koloja on kuviossa tarjolla. Lisäksi havaittiin useita lajille sopivia risupesiä. Lajin esiintyminen jatkuu selvitysalueen rajojen pohjoispuolelle. Toinen keskittymä havaittiin selvitysalueen lounaiskulman harvan kuusikon alueella. Useampien puiden juurella oli merkittäviä määriä papanoita. Tämän esiintymän tulkittiin koskevan eri reviiriä kuin pohjoisosan havainnot. 1 LsL:n (luonnonsuojelulaki /1096) 49.1 :n mukaan EY:n luontodirektiivin liitteessä IV (a) (Neuvoston direktiivi 92/43/ETY luonnonvaraisten elinympäristöjen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. ( /553). LsA:n (luonnonsuojeluasetus /160) liitteessä 5 on lueteltu Suomessa luonnonvaraisena esiintyvät luontodirektiivin liitteen IV(a) lajit.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 14 (22) 4.9 Arvokkaat luontokohteet Papanoita havaittiin myös leirikeskuksen pihapiirissä merkkinä lajin laajasta liikkumisesta selvitysalueella. Alueen lehtipuuvaltainen rantametsä tarjoaa lajille erittäin hyvän ruokailualueen. Sääksniemen liito-oravan elinympäristö a (Liite 2, luode) Arvoluokka: kansallisesti arvokas Uhanalaiset lajit: liito-orava (VU, DIR IV) Uhanalaiset luontotyypit: Kosteat runsasravinteiset lehdot (VU) Kohteen ydinalue muodostuu Sääksniemen leirikeskuksen luoteispuoleisesta metsäalueesta, jolta tavattiin kolme merkittävää papanapuuta, joista kaksi oli hyvin vanhoja haapoja. Papanoiden määrä alueella oli poikkeuksellisen runsas. Elinympäristö jatkuu aina leirikeskuksen pihapiiriin asti, jossa oli satoja papanoita. Samoin ympäristö jatkuu tämän selvitysalueen luoteispuolelle, jossa havaittiin merkittäviä papanapuita. Alueella on käpytikan koloja ja risupesiä. Liitekartassa 2 on rajattu lisääntymis- ja levähdysalue punaisella, pihapiirin puut on rajattu erillisinä reviiripuina (levähdys). Sääksniemen liito-oravan elinympäristö b (Liite 2, lounainen) Arvoluokka: kansallisesti arvokas Uhanalaiset lajit: liito-orava (VU, DIR IV) Selvitysalueen lounaisosassa oli useita papanapuita, joissa papanoiden määrä oli merkittävä. Elinpiiri jatkuu selvitysalueen ulkopuolelle. Liitekartassa 2 on rajattu reviiripuut (levähdysalue) punaisella. Kartoitusta ei jatkettu kaavoitettavan alueen ulkopuolelle, jossa voi olla myös pesäpaikkoja. Sääksniemen hakametsä ja lehto (Liite 3, kohteet 1 ja 2) Arvoluokka: alueellisesti arvokas Silmälläpidettävät lajit: sirittäjä (NT) Kohde 1, hakametsä: Uhanalaiset luontotyypit: Vanhat lehtipuuvaltaiset lehtomaiset kankaat (EN), Tuoreet keskiravinteiset lehdot (VU), kuviossa myös kosteaa keskiravinteista lehtoa (NT). Kohteessa yhdistyy osin ihmistoiminnan seurauksena syntyneet Sääksniemen kärjen valoisa hakametsä ja siihen rajautuva kasvillisuudeltaan tiheä lehtoalue. Hakametsän puuston muodostavat varttuneet koivut ja haavat. Lisäksi alueella on suuria, osin huonokuntoisia raitoja. Kasvillisuus on paikoin lehtoa, mutta pääosin lehtomaista kangasta. Poikkeuksellisen runsaina esiintyvät nuokku-, pikku- ja isotalvikki. Osin kasvillisuus on niittymäistä, jossa metsäkurjenpolvi muodostaa yhtenäisen kasvuston. Muita yleisiä lajeja ovat metsävirna, sudenmarja ja kielo. Kämmeköistä tavataan valkolehdokkia. Puustoltaan varttuneet, valoisat lehtimetsät ovat vähentyneet voimakkaasti.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 15 (22) Kohde 2, lehtoalue: Hakametsään liittyvän lehtoalueen vallitseva puulaji on harmaaleppä. Valoisuudesta johtuen vadelma kasvaa paikoin tiheinä kasvustoina. Tuomi on pensaskerroksessa yleinen, lisäksi tavataan lehtopensaista terttuseljaa, punaherukkaa ja taikinamarjaa. Hiirenporras ja metsäalvejuuri ovat runsaat. Lehtolajisto ei ole kovin edustava johtuen ilmeisesti osin alueen historiasta. Ainakin osa lehdosta sijaitsee täyttömään päällä. Lehdossa on jonkin verran lahopuuta, lähinnä pystyssä olevina pökkelöinä. Kuva 6. Hakametsän isotalvikkeja. Kuva 7 Lehtoa.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 16 (22) Sääksniemen neva- ja korpialue (Liite 3, kohde 3) Arvoluokka: alueellisesti arvokas Uhanalaiset luontotyypit: Ruohokorpi (VU, alueellisesti EN), Saraneva (alueellisesti VU). Kohde on osin kaava-alueen ulkopuolella. Kosteampi osuus on saranevaa, jonka kasvillisuuden vallitseva saralaji on pullosara, lisäksi kasvaa runsaasti luhtavillaa. Suoalueen reunassa on kapealti ruohokorpea, joka jatkuu koivua kasvavana kangaskorpena. Kuva 8. Saranevakasvillisuutta, jonka valtalaji on pullosara. 5 Suositukset Alueen maankäyttösuunnittelussa on huomioitava liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat sekä lajin liikkuminen alueen ulkopuolelle sekä alueen sisällä. Lisäksi luonnonsuojelullisesti arvokkaat elinympäristöt (luku 4.9, liite 1) tulisi rajata lähivirkistysalueiksi. Virkistysalueiden arvoa luonnon monimuotoisuudelle voidaan jatkossa lisätä säästämällä/lisäämällä lehti- ja lahopuiden osuutta metsässä sekä välttämällä päättöhakkuita. Suositukset lähivirkistysalueiksi säästettävistä osista on esitetty liitteessä 1.

18

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 1 (1) Liite Liite 1: Suositukset Liito-oravan liikkumisväylät ja alueet ja luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat alueet = säästettävä puustoa ja lähivirkistysalue (VL). Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat= lähivirkistysalue, suojeltavat osa (VL/s). Kivilahden luontoselvitysraportti doc

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys, liite 2 (2) Liite Liite 2: Liito-oravan elinalueet

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys, liite 3 (3) Liite Liite 3: Alueella kartoituksessa havaittu pesimälinnusto

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Luontoselvitys 3 (3) Liite Liite 3: Alueella kartoituksessa havaittu pesimälinnusto Havaitut lajit Parimäärä Tavi Anas crecca 1 Isokoskelo Mergus merganser 1 Pyy Bonasa bonasia 1 Kuikka Gavia arctica 1 Taivaanvuohi Gallinago gallinago 2 Lehtokurppa Scolopax rusticola 2 Metsäviklo Tringa ochropus 1 Rantasipi Actitis hypoleucos 1 Kalalokki Larus canus 2 Kalatiira Sterna hirundo 1 Käpytikka Dendrocopos major 1 Rautiainen Prunella modularis 1 Punarinta Erithacus rubecula 3 Leppälintu Phoenicurus phoenicurus 1 Mustarastas Turdus merula 1 Räkättirastas Turdus pilaris 7 Laulurastas Turdus philomelos 1 Punakylkirastas Turdus iliacus 4 Kultarinta Hippolais icterina 1 Mustapääkerttu Sylvia atricapilla 2 Lehtokerttu Sylvia borin 3 Sirittäjä Phylloscopus sibilatrix 3 Tiltaltti Phylloscopus collybita 1 Pajulintu Phylloscopus trochilus 7 Hippiäinen Regulus regulus 1 Harmaasieppo Muscicapa striata 2 Kirjosieppo Ficedula hypoleuca 4 Hömötiainen Parus montanus 1 Sinitiainen Parus caeruleus 1 Talitiainen Parus major 2 Varis Corvus corone cornix 1 Peippo Fringilla coelebs 7 Järripeippo Fringilla montifringilla 1 Viherpeippo Carduelis chloris 2 Vihervarpunen Carduelis spinus 2 Punavarpunen Carpodacus erythrinus 2 Keltasirkku Emberiza citrinella 1 Kivilahden luontoselvitysraportti doc