Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste Kristiina Kariniemi-Örmälä Ohjelmapäällikkö Kaste Etelä-Suomi

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste Kristiina Kariniemi-Örmälä Ohjelmapäällikkö Kaste Etelä-Suomi

2 Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa 1 (2) Ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (STVAL 733/1992, 5 ). Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman joka neljäs vuosi. Se on yhteensopiva valtiontaloutta koskevien päätösten kanssa. Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset.

3 2 (2) Kaste-ohjelma on laadittu valtion, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä. Ohjelma pureutuu sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisten asiantuntijoiden ja kansalaisten esille nostamiin uudistustarpeisiin. Ohjelma toimeenpanee hallitusohjelmaa. Siinä on nivottu yhteen sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukainen säädös-, resurssi- ja vuorovaikutusohjaus. Vuosien ohjelma on osin jatkumo edellisellä ohjelmakaudella ( ) käynnistetylle kehittämistyölle. Laajoja uudistusprosesseja jatketaan, levitetään ja juurrutetaan toimivia käytäntöjä.

4 Miksi Kaste-ohjelmaa tarvitaan? Hyvinvointi- ja terveyseroja on kavennettava sosioekonomisten ryhmien väliset erot huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle lasten turvattomuus mielenterveys- ja päihdeongelmat Rakenteet ja palvelut on järjestettävä asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi peruspalvelut eivät toimi riittävän hyvin kaikissa kunnissa, saatavuudessa ja laadussa puutteita perus- ja erityispalvelujen yhteistyön toimivuudessa parannettavaa tietoperusta ja sähköinen tiedonhallinta kaipaa vahvistamista henkilöstön pysyvyydessä ja riittävyydessä on parannettavaa

5 Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat

6 Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta toisiaan täydentävästä osaohjelmasta Osaohjelmien tehtävänä on koordinoida: normi-, voimavara- ja vuorovaikutusohjausta, alan keskeisten toimijoiden yhteistyötä ja hankerahoittajien välistä yhteistyötä. Osaohjelmien läpileikkaavat periaatteet: Osallisuus ja asiakaslähtöisyys. Osaohjelmat toteutetaan tavoilla, jotka ylläpitävät ja edistävät yhdenvertaisuutta kansalliskielten välillä. Saamen- ja viittomakielisten sekä muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen erityistarpeet otetaan huomioon osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä palvelujen kehittämisessä. Vammaisten ihmisten tarpeet, sukupuolten väliset erot ja tasa-arvon edistäminen otetaan huomioon koko ohjelman toimeenpanossa.

7 /kaste /julkaisut Ohjelma (myös painotuotteena) Toimeenpanosuunnitelma Hankeopas

8

9

10 Moni eri toimija tarjoaa resursseja uudistuksen tueksi Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset 14,5 miljoonaa euroa/vuosi. Vuoden 2013 valtionavustusten hakuaika päättyy Jatkossa hakuaika päättyy syyskuun loppuun. STM koordinoi yhteistyössä eri rahoittajatahojen kanssa muuta kunnille, kuntayhtymille, järjestöille ja yrityksille tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta. Muita rahoittajia muun muassa: Tekes, RAY ja ESR. Hankerahoituksen lisäksi eri toimijat käyttävät omia resurssejaan ohjelman linjausten mukaiseen uudistustyöhön.

11 Työ jatkuu! Tilaa sähköpostiisi STM:n tiedotteet ja Kuntainfot: Sote-uutiskirjeen tilaus:

12 Järjestöt ja Kaste Innostamot Porvoo, Hyvinkää Lappeenranta, Espoo Elina Varjonen Kehittämispäällikkö RAY Elina Varjonen, avustusosasto

13 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Elina Varjonen, avustusosasto

14 Kasteen Etelä-Suomen kehittämistoiminnan painopisteet vuosille I Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan Tuetaan riskiryhmien selviytymistä - kehittämällä osallisuutta edistäviä työmuotoja lisätään kohdennettuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen muotoja ja matalan kynnyksen palveluja. -> pitkäaikaisasunnottomuus poistuu ja terveys ja hyvinvointi lisääntyvät II Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita sekä kehitetään lastensuojelutyötä. -> Lapset ja nuoret voivat paremmin III Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan Toteutetaan ikäihmisten palveluiden rakennemuutos kehitetään palvelujen sisältöä ja lisätään vanhenemiseen liittyvää osaamista. -> Yhdessä parempi ikääntyminen IV Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan Tehdään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia Varmistetaan tarpeenmukaisten palvelujen oikeudenmukainen saatavuus -> Peruspalvelut toimivat V Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia toimenpiteineen keskeinen osa jokaista painopistealuetta Asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa! Elina Varjonen, avustusosasto

15 Järjestöt ja Kaste RAY:n avustusstrategialla ja Kasteella yhteisiä tavoitteita Kaste on valtionhallinnon ohjelma, mutta RAY voi rahoittaa yhteistyöhankkeiden järjestöjen osuutta osana normaalia avustustoimintaa Kasteen alueelliset toimeenpanosuunnitelmat nostavat alueellisesti tärkeitä asioita esille Myös järjestöjen kannattaa reagoida näihin järjestölähtöisen auttamistyön keinoin Elina Varjonen, avustusosasto

16 Miksi järjestöt mukaan Kasteeseen? Laajempi kehittämisalusta Linkittyminen ajankohtaisiin kehittämisen alueisiin mahdollisuus, ei pakkopulla Toiminnan juurtumisen hyödyt palvelu/kuntoutuspolut, toimintajatkumot Elina Varjonen, avustusosasto

17 Mitä yhteistyötä? Kuntien ja järjestöjen välillä paljon muutakin Kaste-tavoitteiden suuntaista toimintaa kuin hankeyhteistyötä Työryhmätyöskentelyä, koulutusta, ostopalveluita Toimintaan sitoudutaan parhaiten niin, että eri toimijat ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa Tärkeää, että rinnakkain toteutettavat kehittämishankkeet suunnitellaan samaan aikaan (strateginen yhteistyö) Elina Varjonen, avustusosasto

18 Emma & Elias -avustusohjelma Rahoitetaan järjestöhankkeita, joiden tavoitteena Lisätä aikuisten yhteistä vastuuta lapsista: sekä asenteita että toimintaa vahvistaa ja tukea vanhemmuuteen liittyviä valmiuksia ja voimavaroja puolustaa lapsen oikeutta olla lapsi parantaa lasten ja lapsiperheiden huomioimista yhteiskunnassa eri elämäntilanteissa (lainsäädäntö, työmarkkinat, elinkeinoelämä, palvelujärjestelmä) Sidosryhmäyhteistyön ja toimintaympäristön muiden toimijoiden kanssa tavoitteena luoda yhteisiä palvelupolkuja ja toimintakenttiä Elina Varjonen, avustusosasto

19 Eloisa ikä avustusohjelma Ohjelman tavoitteet Luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle Luoda ja kehittää paikallisten yhteistyömalleja muiden toimijoiden kanssa Vaikuttaa yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi Kohderyhminä 60+ aktiiviset, toimintakykyiset ihmiset riskiryhmiin kuuluvat haastavissa elämäntilanteissa elävät Elina Varjonen, avustusosasto

20 Elina Varjonen, avustusosasto

21 EKSOTE:n ydinprosessit ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

22 Kolme tuottavuuden innovaatioaluetta ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI

23 Innostamo Lappeenranta Työpaja 3: Aikuisikäisten hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen/ Elina Varjonen

24 Olemassa olevaa hyvää toimintaa hyvis.fi -sivusto toimintaa klubitalolla, siirtymätyötä, Lappeenrannan kaupunki työllistää, mahdollisuus opiskella kansalaisten vertaistukimalleja, keskusteluapua, terveysvalmennus Mallu-auto selkeitä asiakasprosesseja, esim. palveluohjaus projektioppimisen malli sisäänrakennettuna koulutukseen mamujen ja työttömien terveystarkastukset nyt Ester-hankkeen hankerahalla, jatkossa toimivaksi käytännöksi mahdollisuus kokeilla eri työtehtäviä Etelä-Karjalan omaishoitajat ja läheiset ry:n Puhumalla puhtia -hanke Elina Varjonen

25 Tärkeimmät kehittämistyön tarpeet tiiviimpi ja konkreettinen yhteistyö mallit jullkinen ja kolmas sektori koordinoidumpi palveluohjaus sote-eheys - työterveyshuollot mukaan kehittämistoimintaan ja verkostoihin! Vertaistoiminta havahduttaminen! dialogi, yhdistävä linkki viriketoiminta, pitkäjännitteisyys käyttäjälähtöisen palvelumallit hyvien toimintatapojen ja toimintojen juurruttaminen tiedottaminen, muistuttaminen omassa olemassaolosta Saimaan amk: järjestöt ja yhdistykset esittäytyvät järjestöjen keskinäinen yhteistyö - järjestötalo aikeena riskien tunnistaminen, preventio Elina Varjonen

26 Mitä tehdään nyt? tiedotetaan, mitä itse kukin tekee, verkostot sosiaalialan osaamiskeskuksen rooli kokoajana ja verkottajana Hyvis.fi käyttöön! yhteystiedot kaikille tietoon tätä kautta. sähköiset työkalut käyttöön kiertävä, järjestöjen yhteinen hankeneuvoja - kuka maksaa? kuntaan yhteyshenkilö Luetaan Leila Märkjärven Järjestöjohtamisen pyörteissä tarve ja osaaminen, ihmiset ja luovuus! living lab, kevään hankevalmistelujakso alueelliset järjestöpäivät Heikintalossa Elina Varjonen

27 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Etelä-Karjalan toimijat/lappeenranta Mikä toimii hyvin? - Yhteistyö kehittävä ote. - Palveluita lapsiperheille ennen kuin tarvitaan lastensuojelun palveluita. Yhteistyöhalukkuutta, paljon uutta syntyy. - Verkostoyhteistyö Eksoten suuntaan ja 3. sektorin kesken, vapaaehtoiset - Eksote panostaa palveluohjaajia - Lapsiperheen näkökulmasta paljon palveluita Lappeenrannan alueella panostetaan lapsiperheisiin - Yhteistyö kaupunginosahankkeessa Lappeenrannassa Yhteisöllisyys, yhteinen kasvatusvastuu - Alueella tunnistettu yhteistyömahdollisuudet. Toistensä erityisosaamisen löytäminen. Vavu hanke, koulutettu kouluttajia. - Lasten ja nuorten talo/eksote, hajanaisuuden poistaminen - Neuvola kehittänyt päivähoidon kanssa yhteistyötä/eksote. Perheille tukea! - Iso hyvinvointineuvola moniammatillinen yhteistyö, resurssit, yhteistyö 3. sektorin (esim. Martat) ja koulun kanssa. - Tehdään paljon ei vain puhuta! Yhteistyö neuvolatoiminnassa hyvällä mallilla. Ammattitaitoinen henkilöstö ja hyvä ilmapiiri. - Palveluita on vuotiaille syrjäytyneille tai syrjätymisriskissä oleville on olemassa vaikka aina kehitettävääkin on/kannatellen -hanke. - Seurakuntayhtymän yhteistyö toimii - Ammattikorkeakoulun yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa - Saimaan amkk linkittynyt hyvin työelämään. - Järjestön (4H) yhteistyö koulujen kanssa. Myös oppilaitosyhteistyötä (harjoittelijoita). - Lappeenrannan lasten ja nuorten hyvinvointiselonteko -> Mukana kaikki, jotka toimivat lasten ja nuorten hyvinvoinnin parissa. Kun johto on sitoutunut, toiminta jalkautuu alaspäin. - Avoimet vanhempainillat - Monenlaista toimintaa Esim. Tilapäinen lastenhoitoapu, Mummo ja Vaari toiminta, perhekahvilat, vahvuutta vanhemmuuteen ryhmät - Valmistumassa useampia verkostokonsultteja Dialogiset menetelmät hyviä varhaisen puuttumisen menetelmiä/sosiaalialan osaamiskeskus - Syrjäytyneille nuorille tarkoitettu teatteritoiminta - Lasten liikuntamaa, edullinen hinta (1 euro/lapsi), Kaupunki takana. - Lasten oikeuksien päivän tapahtuma, Yhteistyötä ja aktiivista toimintaa

28 Missä on haasteita? - Lasten kuntoutus - Hankevetoisuus, jatkuvuuden turvaaminen - Yhteiskuntatakuukelpoisuus, näkymättömät lapset - Pirstaleisuus tiedossa ja toiminnassa ongelmana, asiakaslähtöisyyden kehittämisessä luottamus, pitkäkestoisuus, osallisuus - Mistä löytää kaikki palvelut (hankkeet, järjestötoiminta) -> tietopankki - Miten aikuisten palveluissa huomioidaan perheen lapset - Huonoiten voivat perheet: riittääkö tuki, paljon toimijoita - Asiakkaalla samanaikaisesti monta toimijaa = monta asiakassuunnitelmaa - Selkokielisyys puuttuu, liikaa viranomaiskieltä - Salassapitoasiat - Lapsi näkyväksi kaikissa palveluissa! - Toimijoita paljon, mutta ei tietoa -> saattaa johtaa päällekkäiseen työhön ja menetelmiin - Yhteinen kehittämispäivä/koulutusta eri toimijoiden välillä - Uusille asiakkaille tietopaketit palveluista ja järjestöistä kuntaan muuttaessa - Tietojen päivittäminen? -> yhteinen www osoite - Lapsiperheiden kotipalvelu (Eksote), lisää resursseja - Neuvola: kodinhoitajat perheiden avuksi opettamaan arkielämän taitoja, talousneuvontaa perheille, parisuhdeneuvontaa, palveluseteli lapsiperheille - Koulut: merkkaritoiminta takaisin, perhetyötä myös koululaisille - Alueelliset tarpeet huomioiden palvelut tarjotaan tasavertaisesti - perhevalmennusta eri elämänvaiheissa - Yhteisen tekemisen meininki, huomioiden myös rakenteet, monimuotoisen luonnon huomioiminen Kehittämisideoita Ryhmä 1. Haaste: Pirsteisuus tiedossa ja toiminnassa, ongelmana asiakaslähtöisyyden kehittämisessä. Erityistietoa, kokonaisuus hukassa, hankevetoisuus ei turvaa pitkäkestoisuutta, Luottamuksellinen suhde ei synny. Kehittämisidea: - Koulutus- ja kehittämishanke Bikva, palvelumuotoilu - esim. verkostodialogi menetelmänä - Pirstaleisuuden näkökulmat - Asiakaslähtöisyys ja osallisuus

29 Ryhmä 2. Haaste: Lapsi näkyväksi kaikissa palveluissa! Miten lapset huomioidaan kaikissa aikuistenkin palveluissa? Mielenterveys- ja päihdevanhempi, mutta myös laajemmin (esim. eroperheet) -> Lapsen etu. Kehittämisidea: - Lapsen oman mielipiteen huomioiminen o Tunteet, näkemykset, työntekijän havainnot - Luottamuksen syntyminen - Jos yhdellä ongelma, autetaan automaattisesti koko perhettä/läheisiä - Verkostotyön menetelmien käyttö - Löydä lapsesi ja rakasta häntä (kaikilta toimijoilta neuvoja), anna aikaa lapsellesi, isovanhemmat - Lapsi on perheen ilmapuntari (kiinnitä huomio oireiluun) Ryhmä 3. Haaste: Eri toimijat ja niiden välinen yhteistyö - Toimijoita paljon - Ei tietoa mitä kukakin tekee - Päällekkäisyys - Yli sektorirajojen Kehittämisidea: - Hyvis toimiva pohja toimijoiden/toimintojen näkyväksi tekemiseen ajantasaisuus, tehokas markkinointi Toimiva (helppous,ketteryys)/houkutteleva ulkoasu, paikallisuus näkyviin! - Asiakkaat löytää tietoa & eri toimijat löytävät toisensa - Kolmannen sektorin tekemä hyvinvointityö myös vahvasti näkyville/monteri aloittanut tekemistä - Eri kehitttämistiimien yhteistyö & sektorien näkyminen - Erilaisia tekijöitä -> mikä tekemisen sisältö?

30 Innostamo Työpaja 2. Eloisaa ikää - ikäihmiset Lappeenranta

31 Ennakkotehtävä Lappeenranta: Millaisia ihmisten hyvinvointiin liittyviä ongelmia tai tarpeita alueellanne on? Yksinäisyys Eksoten lääkärijonot ovat usein aivan liian pitkät. Monella ihmisellä on joka kerran eri lääkäri, silloin ei synny hyvää potilas- lääkäri suhdetta. Seniori-ikäisille toivotaan tuntuvia alennuksia hiljaisempina aikoina kuntosalille ja uimahalliin koska kunnon hoito on kaikkien etu. Vanhusten asuminen: sijainti terveys-, hoiva- ja kaupalliset palvelujen lähellä ja esteettömästi -> liikkuvat palvelut osaratkaisu (Mallu-auto ym.) vanhusten kaatumiset: lonkkamurtumat ovat lisääntyneet vuosikymmenessä 70%, kolmasosa murtumapotilaista kuoli murtumaa seuraavana vuonna (Eija Lönnroos 2009) -> miten tulisi toteuttaa tehostettu ja keskitetty hoito ja kuntoutus? Uusien laitoshoidon ja avohoidon väliin sijoittuvien hoitomuotojen, kuten lyhytkestoisten vuorohoitojen ja perhehoidon kehittäminen jos palveluja karsitaan, niin mitä palveluja priorisoidaan? Kuinka paljon uusi teknologia tuo helpotusta? väestön vanheneminen: yli 80- vuotiaiden määrä tuplaantuu alle 20vuodessa (4%->8%) jolloin mm. dementiakysymyksen haasteet kasvavat henkilöstön osaaminen ja riittävyys: Suomen kunta-alan eläkepoistuma kasvaa jyrkästi. Lisäksi vanhustyö ei ole erityisen vetovoimainen ala. Muistisairaiden kanssa tehtävässä työssä, josta itse osaan sanoa, asiakkaiden puheissa korostuvat puutteet alkuvaiheen palveluissa -tiedon saaminen on hankalaa, seurantaa ei ole, "kevyitä" palveluita ei ole, palveluiden piiriin on ehkä hankala päästä ym. mutta näitä on lähdetty työstämään v käynnistyneessä MuistiApu-hankkeessa. Paljon voisi mielestäni tehdä myös eri tahojen yhteistoiminnan tiivistämiseksi ja yhteisen toiminnan järjestämiseksi, mm. järjestöjenkin kesken. Ennaltaehkäisevää tai terveyttä edistävää toimintaa ikäihmisille on mielestäni melko vähän tarpeeseen ja innostukseen nähden.

32 Ennakkotehtävä: Millaisia ihmisten hyvinvointiin liittyviä ongelmia tai tarpeita alueellanne on? Muistityön näkyvyyden lisääminen alueella, tarjota muistisairauteen sairastuneille ja heidän omaisilleen, opiskelijoille ja ammattilaisille mahdollisuuksia osallistumiseen erilaisiin toimintoihin, jotka tukevat arjessa selviytymistä, lisäävät tietoisuutta muistisairauksista ja antavat mahdollisuuden vertaistukeen. Muistiystävällinen Kymenlaakso tavoitteena. Yksin asuvien vanhusten arjenhallinnan tukemiseen liittyvät asiat. Muistisairauksista tiedottaminen, muistisairaiden ongelmien tunnistaminen ja heidän sekä heidän läheistensä tukeminen. Vapaaehtoistyön puute muistisairaiden kohdalla - taustalla pelko kohdata muistisairas? Terveyskeskusongelmat, ikääntyneet ihmiset joutuvat liian usein eri lääkäreille. Ei ehdi syntyä potilas-lääkäri suhdetta ja potilas ei jaksa joka kerta kertoa koko todellisuutta. Senioreitten kuntoiluun on saatava eväitä. Hiljaisempina aikoina ilmaisia kuntosali ja uimahallivuoroja. Kulttuuripuolella alennuksia teatteriin ja konsertteihin,esim.kaksi yhden hinnalla. Ikääntyneiden merkityksellisen elämän ja aktiivisen arjen löytäminen, kulttuurimuutoksen asenne ongelma työntekijöiden keskuudessa, sillä useimmiten nykyisin työskentelemme ikääntyneiden kotiympäristössä eli laitoskeskeisyydestä on päästävä ns. sosiaalisen elämisen malliin. Elämä ei voi olla pelkkaa sairastamista. Ikäihmisten miielipiteiden tehokkaampi hyödyntäminen ennen päätöksentekoa Järjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen Vanhusneuvoston parempi hyödynnettävyys Ikäihmisen kotona asumisen tukeminen -Lähipalvelut Ennaltaehkäisevät palvelut Ikäihmisten yksinäisyys, syrjäytyneisyys Omaishoitajuuden näkökulmasta asukkaat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa eri paikkakunnilla.esim. palvelusetelien käytössä on huomattavia eroja. Paitsi paikallista mielenterveysseuraa olen mukana Kataja ry:n 65+ Parisuhdeprojektissa (RAY:n) rahoittama. Pääseekö jälki-ilmoittautuja mukaan?

33 Valitut kehittämiskohteet I Ikäihmisten näkemysten huomiointi palveluissa ja toiminnoissa II Ennalta ehkäisevä toiminta ikäihmisille III Yksinäisyyden ehkäisy ja lievittäminen IV Muistisairaan hyvä arki

34 I Ikäihmisten näkemysten huomiointi palveluissa ja toiminnoissa 1. Mainitse hyviä menetelmiä omalla toiminta-alueellasi ikäihmisten näkemysten esille saamiseksi palvelujen ja toimintojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin Heikot signaalit Ennakointi Tuuppaus Eläkkeelle jääminen taitekohta Osallisuus Systemaattinen tiedonkeruu (kuuntelu > tiedon kumuloituminen) Jalkautuminen Vanhusneuvostot ja raadit

35 I Ikäihmisten näkemysten huomiointi palveluissa ja toiminnoissa 2. Mitä pitää tehdä, että ikäihmisten omat näkemykset hyödynnetään palveluissa ja toiminnoissa? Toimiva arki Ikäihmisen omien valintojen kunnioittaminen joustavuus (kriteerit ja oikeudenmukaisuus) Osallistavat foorumit ei tiimejä ilman asiakasta (tietotekniset mahdollisuudet) Kriittiset taitekohdat Kieli (ei organisaatiolähtöisesti) Palvelut tukena, ei kontrollina Jalkautuminen Itsekkyys kuriin - solidaarisuus

36 II Ennalta ehkäisevä toiminta ikäihmisille 1. Mainitse 3-5 hyvää ennalta ehkäisevää toimintatapaa omalla toiminta-alueellasi Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Jalkautuva palveluohjaus esim. Mallu Järjestötoiminta (liikunta- ym. palvelut) Voimaa vanhuuteen Hyvä ravitsemus (Omassa kodissa hanke) Toimivat asunnot Vertaistuki (Esim. leski-, omaishoitoryhmä) Palveluoppaat Kulttuurikahvila, kirjaston kotipalvelu Vapaaehtoiskeskukset Kyläyhdistys-, korttelikotitoiminta Terveyskioski

37 II Ennalta ehkäisevä toiminta ikäihmisille 2. Millaista yhteistyötä tulisi tehdä ja keiden kanssa, jotta ikäihmisten ennaltaehkäisevä toiminta vahvistuisi? Hankkeiden välinen yhteistyö (Voimaa vanhuuteen + Omassa kodissa) Ikäkeskuksen perustaminen (esim. Kouvolan Ikäasema) Vanhusneuvostot Eri sukupolvien välinen kohtaaminen Ikäihmiset näkyviksi (myös lapsikohteissa kuten päiväkodit, lastenkodit, kerhot) Järjestöt, sosiaali- ja terveys-, sivistystoimi ym. yhteistyö Vapaaehtoistoiminnan koordinointi (Eksote) Vanhuspalvelulain mukaiset vastuuhenkilöt Korttelitoiminnan aloittaminen (yhteisöllisyys)

38 II Ennalta ehkäisevä toiminta ikäihmisille 3. Mitä pitäisi tehdä, että yhteistyö käynnistyisi? Eksotelle järjestökoordinaattori Ikäkeskuksen, terveyskioskin perustaminen Ikäihmisten osallisuuden varmistaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Eloisa ikä hankkeen toteuttaminen Ateriapalvelun yhteyteen ravitsemusneuvontaa Jalkojen hoidon virittäminen (diabetes) Asuntojen korjaustoiminnan varmistaminen Lähipalvelut toimivaksi Henkilökuljetusjärjestelmän kehittäminen Teknologia-avustaja

39 III Yksinäisyyden ehkäisy ja lievittäminen 1. Mainitse 3-5 hyvää toimintatapaa omalla toiminta-alueellasi ikäihmisten yksinäisyyden ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi Vapaaehtoiskeskukset (lähimmäispalvelut) Asukastilat Yhteisöllisyys asumisessa EK Omaishoitajat ja Läheiset > yhteydenotot omaishoitajiin Kylätalojen kerhotoiminta Saimaan syöpäyhdistys > vapaaehtoistoiminta Leskiryhmät

40 III Yksinäisyyden ehkäisy ja lievittäminen 2. Millaista yhteistyötä tulisi tehdä ja keiden siihen tulisi osallistua, jotta löydetään tukea tarvitsevat yksinäiset, tarjotaan oikein kohdentuvaa tukea ja hyödynnetään resurssit tehokkaasti? Yksinäisyyden tunnistaminen Hyvien käytäntöjen jakaminen Kootaan eri toimijoista yhteyslista/verkostokartta Seniori- ja eläkeläisryhmät

41 III Yksinäisyyden ehkäisy ja lievittäminen 3. Mitä pitäisi tehdä, että yhteistyö käynnistyisi? Ei pantata hyviä käytäntöjä Vanhusten viikolle Minimessut Kyytiasioiden ratkaiseminen Toimijat helposti löydettäviksi Järjestötalo Portaali ja opetusta tietokoneen käyttöön

42 IV Muistisairaan hyvä arki 1. Mainitse hyviä toimintoja omalla toiminta-alueellasi muistisairaan henkilön hyvän arjen edistämiseksi Asiakasfoorumit Muistihoitajatoiminta muistiyhteyshenkilö, muistivastaava Muistipoliklinikka, matalan kynnyksen paikka IsoApu Kaverikurssi opiskelijoille Yhteistyö oppilaitosten kanssa Saattaja-apu Ensitietopäivät

43 IV Muistisairaan hyvä arki 2. Millaista yhteistyötä tulisi tehdä ja keiden siihen tulisi osallistua, jotta muistisairaan hoitopolku olisi katkeamaton? Muistikoordinaattori ottaa kiinni diagnoosin jälkeen > seuranta Vertaispäivät, ammattilaiset vertaistuki Verkostojen välinen yhteistyö Kuntoutussuunnitelmien laatiminen Teknologian hyödyntäminen Muistikuntoutus moniammatillisuus Miesten omat jutut Omaiset ja läheiset ym. (omaishoitajien jaksaminen)