Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste Kristiina Kariniemi-Örmälä Ohjelmapäällikkö Kaste Etelä-Suomi

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste Kristiina Kariniemi-Örmälä Ohjelmapäällikkö Kaste Etelä-Suomi

2 Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa 1 (2) Ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (STVAL 733/1992, 5 ). Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman joka neljäs vuosi. Se on yhteensopiva valtiontaloutta koskevien päätösten kanssa. Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset.

3 2 (2) Kaste-ohjelma on laadittu valtion, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä. Ohjelma pureutuu sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisten asiantuntijoiden ja kansalaisten esille nostamiin uudistustarpeisiin. Ohjelma toimeenpanee hallitusohjelmaa. Siinä on nivottu yhteen sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukainen säädös-, resurssi- ja vuorovaikutusohjaus. Vuosien ohjelma on osin jatkumo edellisellä ohjelmakaudella ( ) käynnistetylle kehittämistyölle. Laajoja uudistusprosesseja jatketaan, levitetään ja juurrutetaan toimivia käytäntöjä.

4 Miksi Kaste-ohjelmaa tarvitaan? Hyvinvointi- ja terveyseroja on kavennettava sosioekonomisten ryhmien väliset erot huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle lasten turvattomuus mielenterveys- ja päihdeongelmat Rakenteet ja palvelut on järjestettävä asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi peruspalvelut eivät toimi riittävän hyvin kaikissa kunnissa, saatavuudessa ja laadussa puutteita perus- ja erityispalvelujen yhteistyön toimivuudessa parannettavaa tietoperusta ja sähköinen tiedonhallinta kaipaa vahvistamista henkilöstön pysyvyydessä ja riittävyydessä on parannettavaa

5 Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat

6 Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta toisiaan täydentävästä osaohjelmasta Osaohjelmien tehtävänä on koordinoida: normi-, voimavara- ja vuorovaikutusohjausta, alan keskeisten toimijoiden yhteistyötä ja hankerahoittajien välistä yhteistyötä. Osaohjelmien läpileikkaavat periaatteet: Osallisuus ja asiakaslähtöisyys. Osaohjelmat toteutetaan tavoilla, jotka ylläpitävät ja edistävät yhdenvertaisuutta kansalliskielten välillä. Saamen- ja viittomakielisten sekä muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen erityistarpeet otetaan huomioon osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä palvelujen kehittämisessä. Vammaisten ihmisten tarpeet, sukupuolten väliset erot ja tasa-arvon edistäminen otetaan huomioon koko ohjelman toimeenpanossa.

7 /kaste /julkaisut Ohjelma (myös painotuotteena) Toimeenpanosuunnitelma Hankeopas

8

9

10 Moni eri toimija tarjoaa resursseja uudistuksen tueksi Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset 14,5 miljoonaa euroa/vuosi. Vuoden 2013 valtionavustusten hakuaika päättyy Jatkossa hakuaika päättyy syyskuun loppuun. STM koordinoi yhteistyössä eri rahoittajatahojen kanssa muuta kunnille, kuntayhtymille, järjestöille ja yrityksille tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta. Muita rahoittajia muun muassa: Tekes, RAY ja ESR. Hankerahoituksen lisäksi eri toimijat käyttävät omia resurssejaan ohjelman linjausten mukaiseen uudistustyöhön.

11 Työ jatkuu! Tilaa sähköpostiisi STM:n tiedotteet ja Kuntainfot: Sote-uutiskirjeen tilaus:

12 Järjestöt ja Kaste Innostamot Porvoo, Hyvinkää Lappeenranta, Espoo Elina Varjonen Kehittämispäällikkö RAY Elina Varjonen, avustusosasto

13 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Elina Varjonen, avustusosasto

14 Kasteen Etelä-Suomen kehittämistoiminnan painopisteet vuosille I Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan Tuetaan riskiryhmien selviytymistä - kehittämällä osallisuutta edistäviä työmuotoja lisätään kohdennettuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen muotoja ja matalan kynnyksen palveluja. -> pitkäaikaisasunnottomuus poistuu ja terveys ja hyvinvointi lisääntyvät II Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita sekä kehitetään lastensuojelutyötä. -> Lapset ja nuoret voivat paremmin III Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan Toteutetaan ikäihmisten palveluiden rakennemuutos kehitetään palvelujen sisältöä ja lisätään vanhenemiseen liittyvää osaamista. -> Yhdessä parempi ikääntyminen IV Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan Tehdään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia Varmistetaan tarpeenmukaisten palvelujen oikeudenmukainen saatavuus -> Peruspalvelut toimivat V Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia toimenpiteineen keskeinen osa jokaista painopistealuetta Asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa! Elina Varjonen, avustusosasto

15 Järjestöt ja Kaste RAY:n avustusstrategialla ja Kasteella yhteisiä tavoitteita Kaste on valtionhallinnon ohjelma, mutta RAY voi rahoittaa yhteistyöhankkeiden järjestöjen osuutta osana normaalia avustustoimintaa Kasteen alueelliset toimeenpanosuunnitelmat nostavat alueellisesti tärkeitä asioita esille Myös järjestöjen kannattaa reagoida näihin järjestölähtöisen auttamistyön keinoin Elina Varjonen, avustusosasto

16 Miksi järjestöt mukaan Kasteeseen? Laajempi kehittämisalusta Linkittyminen ajankohtaisiin kehittämisen alueisiin mahdollisuus, ei pakkopulla Toiminnan juurtumisen hyödyt palvelu/kuntoutuspolut, toimintajatkumot Elina Varjonen, avustusosasto

17 Mitä yhteistyötä? Kuntien ja järjestöjen välillä paljon muutakin Kaste-tavoitteiden suuntaista toimintaa kuin hankeyhteistyötä Työryhmätyöskentelyä, koulutusta, ostopalveluita Toimintaan sitoudutaan parhaiten niin, että eri toimijat ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa Tärkeää, että rinnakkain toteutettavat kehittämishankkeet suunnitellaan samaan aikaan (strateginen yhteistyö) Elina Varjonen, avustusosasto

18 Emma & Elias -avustusohjelma Rahoitetaan järjestöhankkeita, joiden tavoitteena Lisätä aikuisten yhteistä vastuuta lapsista: sekä asenteita että toimintaa vahvistaa ja tukea vanhemmuuteen liittyviä valmiuksia ja voimavaroja puolustaa lapsen oikeutta olla lapsi parantaa lasten ja lapsiperheiden huomioimista yhteiskunnassa eri elämäntilanteissa (lainsäädäntö, työmarkkinat, elinkeinoelämä, palvelujärjestelmä) Sidosryhmäyhteistyön ja toimintaympäristön muiden toimijoiden kanssa tavoitteena luoda yhteisiä palvelupolkuja ja toimintakenttiä Elina Varjonen, avustusosasto

19 Eloisa ikä avustusohjelma Ohjelman tavoitteet Luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle Luoda ja kehittää paikallisten yhteistyömalleja muiden toimijoiden kanssa Vaikuttaa yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi Kohderyhminä 60+ aktiiviset, toimintakykyiset ihmiset riskiryhmiin kuuluvat haastavissa elämäntilanteissa elävät Elina Varjonen, avustusosasto

20 Elina Varjonen, avustusosasto

21 Innostamot Espoo Työpaja 3: Aikuisikäisten hyvinvointi ja terveyserojen kaventaminen Elina Varjonen

22 Hyvää, olemassa olevaa toimintaa Vertaistuki /ammatillisuus rinnakkain yhden toimijan repertuaarissa tai kahden eri toimijan yhteistyönä Kaupallisen toimijan kanssa tapahtuva yhteistyö (vaihtokauppaperiaatteella) Kumppanien löytäminen -> Sosten mahdollisuudet tukea Aiesopimukset Olemassa olevat ryhmät esim. kaupungin kanssa Vammaisneuvostot Verkostot sitoutuminen? Tahtotila! Asiakkaan osallisuus on vahvistunut, mutta sosiaalityön laatu on vaihteleva -> vaikuttaa myös järjestöjen työhön Toimenpiteet eivät aina kohtaa Sektorirajojen yli meneminen vaikeaa Kontaktitapahtumamalli (Aspa) Kylämaja Matinkylässä osallistaa ja voimavaraistaa alueen asukkaita Elina Varjonen

23 Yhteiskunnallisia haasteita nyt Yksinäisyys (sinkut, ikäihmiset ) -> syrjäytyminen, osallisuus Olemmeko liian individualisteja ja riippumattomia toisistamme? Yhteisöllisyyden mahdollisuudet? Yhteydet kieli- ja kulttuuriryhmien kesken, erityisesti pienet ryhmät Varhainen tuki ja puuttuminen Horisontaaliset ratkaisut (haaste mm. johtamiselle ja organisoitumiselle) Pelko / pelko puuttua, turvallisuus Menestymisen pakko, entä jos ei sovi muottiin? Maaseudun sosiaalinen kontrolli Taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin erot, kuilu on kasvanut Pitkäjänteistä konkreettista työtä ja rahoitusta tarvitaan Asenteissa korjattavaa Isot paikkakunnat suvaitsevaisempia? Soten katvealueet? Kuka resursoi? Pieniä ryhmiä, joissa kunta on liian pieni toimija, väestöpohja liian pieni. Kasteen toiminta on ylikunnallista ja rakenteiden yli menevää, mutta tätä toimintatapaa ei ole valtavirrassa Elina Varjonen

24 Kehittämiskohteita Verkon mahdollisuudet esim. yksinäisyyden ehkäisemisessä Jalkautuva työ: pienikin on kaunista, välittämisen kulttuuri kaupunkikyttääjä, ruokaosuuskunnat ym. Yhteisöt Tiivis toimijakenttä Kenellä pallo? JONKUN täytyy laittaa pallo liikkeelle Esim. Kalliolan puitteissa toimiva kansalaisaktiivisuus, Pasila-seura Yhteistyötä tehdään, mutta monet satunnaisverkostoja Kokonaisnäkemys joskus hakusessa Järjestäytymispintoja RAY-ELY-Kuntaliitto? Tiettyjen teemojen ympärille, Sosten rooli? pääkaupunkiseudun järjestöliike Elina Varjonen

25 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Pääkaupunkiseudun toimijat, ESPOO Mikä toimii hyvin? - Paljon toimijoita, yhteistyö tärkeää - Aktiivista toimintaa seurakunnalla, esim. leirit, parisuhteisiin liittyvä toiminta. Ohjataan myös eteenpäin ketään ei jätetä ilman apua. - Kolme sukupolvea osallistava projekti - Motivoituneet, kiinnostuneet ihmiset ympärillä hankkeessa - Kaste rahoituksella on saatu kehitettyä palveluita - Verkostoituminen, (PePPi), Lapset ja nuoret toimii! -> voimavarat, Tiimi toimii, vapaaehtoisuus toimii - Lapsivaikutusten arviointi - Verkostoyhteistyö kaupungin kanssa - Emma ja Elias toimii - Ammatillinen vapaaehtoisuus - Koulujen kanssa yhteistyö toimii/folkhälsan - Kun oikeat ihmiset oikeassa paikassa pohtimassa, saadaan aikaan (vertaisuus), srkopisto - Perustyö, perinteinen arjessa tehtävä työ toimii, srkopisto - Lapsityön perhekerhot seurakunnassa toimivat -> esim. tuoreiden äitien verkostotapaaminen - Kulttuurisidonnainen tiedottaminen omalla kielellä - Järjestöyhteistyö maahanmuuttajakentällä. Myös muut järjestöt nostavat asia esiin. - Jäsenet voimavara - Yhden vanhemman perheiden liitossa aktiivisia jäseniä, yhteistyö srk:n ja kunnan kanssa. Elatusapulaskuri selkeät periaatteet, lapsiystävällinen tuomioistuin kokeilu. - Monitoimikeskus internetissä, vanhemmat jakavat asioita. Fyysinen keskus myös hyvä olla olemassa. - Uudella tavalla tarttuminen lasten ylipaino-ongelmaan. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa. - Vapaaehtoistyö. Seurakunnissa on halukkuutta toimia lapsiperheiden parissa. - Erityislasten omaishoidon tukemiseen olemassa hyviä toimintoja, paikallisyhdistykset, vertaistuki Missä on haasteita? - Millä kriteereillä jaetaan/kohdistetaan resurssit? Välttää päällekkäistyö tai kohtaamattomuus - Miten välttää järjestöjen asiakastietoa kuntien työntekijöille, vrt KELAn asiakasraadit. Järjestöjen ja kuntien työntekijöiden yhteistyö. - Löytää kohderyhmän ihmiset/kohderyhmä löytää palvelut. Yhteistyö järjestöjen ja seurakunnan kesken

26 - Hyödyntää diakoniatyön ennakoivaa tietoa nopeammin tietoa muutoksista kuin kunnan palveluissa - > matalan kynnyksen palvelut - Rakenteet yhteistyölle o asiakkaat, järjestö, srk, kuntatoimijat esim. eroryhmät neuvolassa, sosiaalitoimessa o perhekeskuksiin myös järjestöjä mukaan - Maahanmuuttajavanhempien tiedon ja tuen tarve - Maahanmuuttajaperheiden vähäiset mahdollisuudet vapaaehtoistyöhön, myös omaishoito, perheet, lasten erityisryhmät tarvitsevat myös tukea (omaishoitajat + perhe) -> erityiset haasteen maahanmuuttajaperheissä - Apua lapsiperheille vain lastensuojelun kautta, aina ei ole lastensuojelutarvetta vaikka apua tarvitaan, ehkäisevä työ - Rakenteet eivät ole kunnissa valmiita ottamaan vastaan uudistettuja toimintatapoja/palveluita. - Samoja asioita keksitään aina uudestaan > ratkaiseeko Innokylä tämän?! Mitä kannattaa laittaa, jotta rahoitus ei vaarannu Hankkeiden välinen kilpailu - Odotus, että hanke ratkaisee ongelmat. - Lisää resursseja ennaltaehkäisevään työhön (pikkulapsiperheiden erot) - Yhteistyön tarve, mutta tekniikka puuttuu - Resursseja liian vähän odotuksiin nähden - Omakielinen tiedottaminen on aliarvostettu (ei tarpeeksi resursseja) - Maahanmuuttajilla on viranomaispelkoa - Lapsiperheillä kiire/stressi/tukiverkostojen puute - Miten perheet tavoitetaan? - Miten puhua ongelma suoraan? - Raha: Kilpailu toimijoiden kesken, myös kohderyhmästä kilpaillaan - Syrjäyttäminen, esim. muut lapset eroperheen lapsia - Tiedotus/yhteistyöverkostot, tuleva/lähtevä, Palveluohjauksen puute sirpaloitunut - Hyvien käytäntöjen juurruttaminen Kuka hoitaa, raha? - Työntekijöiden vaihtuvuus - yhteistyökumppanit, omat - Nuorilla omien ongelmien tunnistus - Maahanmuuttajaryhmät nähdään yhtenäisenä ryhmänä käytännön tasolla. - Mitkä asiat voidaan viedä yhdessä eteenpäin on haaste. - Nuorten asema yhteiskunnassa, ennaltaehkäisevä työ, vahvistava kohtaaminen - murrosiän vaiheen tukeminen koulun ja kodin yhteistyö, vanhemmuuden tukeminen - Varhaiskasvatuksen merkitys, perusresurssien niukkuus - Lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu Vanhemmuuden tukeminen varhaislapsuudessa

27 - Viestintä - Osallisuus - Monenlaisuus - Kuulluksi tuleminen Kehittämisideoita Ryhmä 1. Haaste: Rakenteet yhteistyölle (kunta, järjestö ) - palveluohjaus ja sen ongelmat Kehittämisidea: - Asiakasraati (kuten KELAssa) - Kokemusasiantuntijuus - Verkon käyttö - Substanssikoordinaattori kuntaan Ryhmä 2. Haaste: Lisäresurssit ennaltaehkäisevään työhön lapsiperheissä Kehittämisidea: - Suuri julkinen keskustelu: Mitä on riittävän hyvä vanhemmuus? - Olemassa olevan päällekkäisen työn selvittäminen - Perheille apua myös kotiin. Vapaaehtoismummot ja papat. - Tiedottaminen. Somen hyödyntäminen, kulttuurisensitiivisyys - Käytävällä istuvien aktivointi - Neuvola koordinoi. Perheen saatava kootusti tietoa. - Vertaisryhmät, vertaisapu - Neuvolasta perhetaloon ytimeksi, mukana eri toimijat (järjestöt, srk:t, kunnan muut toimijat, yritykset), käynnistysprojekti. Ryhmä 3. Haaste: Hyvien käytäntöjen juurruttaminen, Kilpailu toimijoiden kesken Kehittämisidea: - Muutetaan rakenteet sellaisiksi, että ne edistävät uusien toimintatapojen käyttöönottoa. (Strategiassa toimintatapa seuranta velvoite) - Tulevan menetelmän käyttäjä, esim opettaja, mukana kehittämisessä - Hanketyöntekijä tiimissä mukana - Elyt + AVIt -> pärjätäänko ilman? - Patenttisuoja rahoittajalla säännöt miten verorahoilla kehitettävää menetelmää myydään

28 Ryhmä 4. Haaste: Vanhemmuuden tukeminen. Vauvasta aikuisuuteen, erityisesti maahanmuuttajaperheissä Kehittämisidea: - Monimuotoinen vanhemmuus - Monenlainen vanhemmuus ammattilaisten sietokyky hyväksyä erilaista vanhemmuutta asennetason muuttaminen - vanhempien oma asiantuntijuus käyttöön esim. pidempään vanhempana elänyt mentorina - Tunnetaidot, tietoisuus vanhemmuuden vaikeista tunteista - Vanhemmuuden ilo ja rikkaus ei ongelmakeskeinen suuntautuminen vanhemmuuteen - Vanhemmuudessa kasvaminen - Vanhemmuuden ja työelämän yhteensovittaminen Ryhmä 5. Haaste: Vain lastensuojelun kautta oikeus tukeen? Kehittämisidea: - Valtionosuudet ehkäisevän lastensuojelun mukaan (ei korjaavan) -> vaikutetaan lainsäädäntöön - Lasten suojelu kaikille! o aikuisten palvelut -> Kaste - Asiakaslähtöiset palvelurakenteet Ryhmä 6. Haaste: Monenlaisuus. Miten mukaan lähiyhteisöön? Kehittämisidea: - Kokonaisvaltainen yhteistoiminta: järjestöt, kunta, rahoittajat, yksilöt jne - Hankkeet, joissa pyritään poistamaan ns. rakenteellisia esteitä osallisuudelle (akvaario/melukylä -> tarjouma) - Valtakunnallinen Asenteet kohdalleen hanke o Muutos/asenne/ilmapiiri hanke o verkko, koulutus, työ

29 Innostamo Työpaja 2. Eloisaa ikää - ikäihmiset Espoo

30 Ennakkotehtävä Espoo: Millaisia ihmisten hyvinvointiin liittyviä ongelmia tai tarpeita alueellanne on? 1. Miten löytää, innostaa ja saada mukaan eri-ikäisiä asukkaita (erityisesti eläkeikäisiä)alueen toimintaa suunnittelemaan ja toteuttamaan?! 2. Miten käynnistää "luonnollista" naapuriapua? 3. Miten saada vanhat toimijat pois omista urista ja puolustuskuopista verkostoitumaan, jakamaan ja tekemään yhdessä muiden toimijoiden kanssa alueelle yhteistä hyvää. Ikäihmisiä, vammaisia sekä myös perheitä, joilla on pieniä lapsia yhdistävät samat käytännön ongelmat: Liikkumisen ja saavutettavuuden/toiminnan esteet ja haitat - sekä asumisen, mukaan luettuna palveluasumisen saatavuuden pulmat (asuntojen kalleus, sopivien asuntojen vähäisyys jne). Lisäksi sos. ja terv. palvelujen saannin hitaus - pitkät odotusajat. Käpyrinteen Vahvaksi verkossa projektin kohderyhmänä ovat pääkaupunkiseudun lähinnä kotona asuvat ikäihmiset. Tässä projektissa keskitytään vain sellaisiin tarpeisiin, joihin pystytään vastaamaan teknologian keinoin: sosiaalisten aktiviteettien tarve, virkistystoiminnan tarve, yhteydenpito omaisiin tai hoitajaan, turvallisuus, fyysisen ja psyykkisen kunnon ylläpitäminen, medialukutaidon parantaminen, tiedon haku. Koivukylän alueella käynnissä Koivukylä-meidän kylä hanke, jossa alueellisia erityispiirteitä tullut esille. Miten tukea eri-ikäisten, eri kulttuuritaustaisten, kyläläisten kohtaamista, osallisuutta, vuorovaikutusta? Etsivä seniorityö? Yksinäiset, yksinasuvat vanhukset ja toimettomat nuoret. Omalla tavallaan syrjäytymisuhan alla molemmat. Masennus, näköalattomuus vaivaa molempia. ict-teknologian osaamattomuus ja tietoyhteiskuntavalmiudet puuttuvat

31 Valitut kehittämiskohteet I Sukupolvien välinen yhteistyö II Hyvinvointia edistävä toiminta eläkkeelle jäädessä III Ikäihmisten kannustaminen ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan

32 I Sukupolvien välinen yhteistyö Mitä tulisi tehdä ja keiden kanssa, jotta sukupolvien välinen yhteistyö toteutuisi? Työpankki, aikapankki, sharetribe vaihdanta, hyödyllisyys, ilo & ajankulu Yhdessä kulttuuria kaikille Sekaryhmiä, juhlia, tekemistä, kokemista Yhteispalvelupisteitä Uusia asumismuotoja (elämänkaaripäiväkodit, -asuminen) Mentorointia (vanhat nuoret) Luodaan kaupunkirakenteisiin luonnollisia kohtaamispaikkoja Kaupungin/kunnan tulee koota toimijat yhteen

33 II Hyvinvointia edistävä toiminta eläkkeelle jäädessä Mainitse hyviä toimintatapoja omalla toiminta-alueellasi Seniorineuvonta (Espoo) Seniorineuvola (Vantaa) Järjestöjen vapaaehtoistoiminta Työterveyshuolto eläkkeelle valmennus

34 II Hyvinvointia edistävä toiminta eläkkeelle jäädessä Millaista yhteistyötä tulisi tehdä ja keiden kanssa? Vapaaehtoistoiminnan koordinointi Kaikkien vapaaehtoistoimijoiden tiedot eri sektoreilla Alueellinen tiivis verkostotyö Kaikki toimivat yhdessä saman kohderyhmän kanssa Yhteistyö yritysten kanssa Eläkkeelle jäävät Eläkeläinen / eläkkeelle jäävä Minkälainen, minkä ikäinen? Uudenlaisen houkuttelevan eläkeläisbrändin vahvistaminen yhdessä eri toimijoiden kanssa

35 II Hyvinvointia edistävä toiminta eläkkeelle jäädessä Mitä pitäisi tehdä, että eri toimijoiden välinen yhteistyö käynnistyisi? Yritysesittely Työpaja: Vapaaehtoistoiminnan eri mahdollisuuksien markkinointi tuleville eläkeläisille, myös mahdollisuus vapaaehtoistoimintaan työaikana Irrottautua urista, poistaa esteitä, sopia käytännöistä Miten kyetä näkemään laajemmin ikääntyneen tilanne ja luopua oman osuuden suorittamisesta Houkuttelevia, ajankohtaisia tilaisuuksia/tapahtumia

36 III Ikäihmisten kannustaminen ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnista Mainitse hyviä toimintatapoja omalla toiminta-alueellasi (palvelutalo) Ensikontakti Ryhmätoiminnot (ohjatut) Omatoimiryhmät Aktiivinen asukastoimikunta Hyvä toimintaympäristö ja monipuoliset toimintamahdollisuudet Vapaaehtoistoiminta Espoon Järjestöjen Yhteisö; avustajat

37 III Ikäihmisten kannustaminen ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan Millaista yhteistyötä tulisi tehdä ja keiden kanssa? Positiivinen medianäkyvyys Itsemääräämisoikeus sisältää myös velvollisuuksia Ensikontaktin tärkeys - tasavertaisuus Lähialueen toimijoiden verkostoituminen EJY, Omaishoitajat, VTKL, VALLI, Eläkeläisjärjestöt, seurakunta, oppilaitokset, työvoimatoimisto Espoon kaupungin vanhus- ja vammaispalvelut, kotihoito, veteraanipalvelut, liikuntatoimi, seniorineuvonta, vanhusneuvosto