Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste Kristiina Kariniemi-Örmälä Ohjelmapäällikkö Kaste Etelä-Suomi

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste Kristiina Kariniemi-Örmälä Ohjelmapäällikkö Kaste Etelä-Suomi

2 Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa 1 (2) Ohjelma perustuu Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta annettuun lakiin (STVAL 733/1992, 5 ). Valtioneuvosto vahvistaa ohjelman joka neljäs vuosi. Se on yhteensopiva valtiontaloutta koskevien päätösten kanssa. Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja terveyspoliittiset tavoitteet, kehittämistoiminnan ja valvonnan painopisteet sekä niiden toteuttamista tukevat keskeiset lainsäädäntöhankkeet, ohjeet ja suositukset.

3 2 (2) Kaste-ohjelma on laadittu valtion, kuntien ja järjestöjen yhteistyönä. Ohjelma pureutuu sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisten asiantuntijoiden ja kansalaisten esille nostamiin uudistustarpeisiin. Ohjelma toimeenpanee hallitusohjelmaa. Siinä on nivottu yhteen sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukainen säädös-, resurssi- ja vuorovaikutusohjaus. Vuosien ohjelma on osin jatkumo edellisellä ohjelmakaudella ( ) käynnistetylle kehittämistyölle. Laajoja uudistusprosesseja jatketaan, levitetään ja juurrutetaan toimivia käytäntöjä.

4 Miksi Kaste-ohjelmaa tarvitaan? Hyvinvointi- ja terveyseroja on kavennettava sosioekonomisten ryhmien väliset erot huono-osaisuus siirtyy sukupolvelta toiselle lasten turvattomuus mielenterveys- ja päihdeongelmat Rakenteet ja palvelut on järjestettävä asiakaslähtöisesti ja taloudellisesti kestävästi peruspalvelut eivät toimi riittävän hyvin kaikissa kunnissa, saatavuudessa ja laadussa puutteita perus- ja erityispalvelujen yhteistyön toimivuudessa parannettavaa tietoperusta ja sähköinen tiedonhallinta kaipaa vahvistamista henkilöstön pysyvyydessä ja riittävyydessä on parannettavaa

5 Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat

6 Kaste-ohjelma muodostuu kuudesta toisiaan täydentävästä osaohjelmasta Osaohjelmien tehtävänä on koordinoida: normi-, voimavara- ja vuorovaikutusohjausta, alan keskeisten toimijoiden yhteistyötä ja hankerahoittajien välistä yhteistyötä. Osaohjelmien läpileikkaavat periaatteet: Osallisuus ja asiakaslähtöisyys. Osaohjelmat toteutetaan tavoilla, jotka ylläpitävät ja edistävät yhdenvertaisuutta kansalliskielten välillä. Saamen- ja viittomakielisten sekä muiden kieli- ja kulttuurivähemmistöjen erityistarpeet otetaan huomioon osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä palvelujen kehittämisessä. Vammaisten ihmisten tarpeet, sukupuolten väliset erot ja tasa-arvon edistäminen otetaan huomioon koko ohjelman toimeenpanossa.

7 /kaste /julkaisut Ohjelma (myös painotuotteena) Toimeenpanosuunnitelma Hankeopas

8

9

10 Moni eri toimija tarjoaa resursseja uudistuksen tueksi Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustukset 14,5 miljoonaa euroa/vuosi. Vuoden 2013 valtionavustusten hakuaika päättyy Jatkossa hakuaika päättyy syyskuun loppuun. STM koordinoi yhteistyössä eri rahoittajatahojen kanssa muuta kunnille, kuntayhtymille, järjestöille ja yrityksille tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuollon hankerahoitusta. Muita rahoittajia muun muassa: Tekes, RAY ja ESR. Hankerahoituksen lisäksi eri toimijat käyttävät omia resurssejaan ohjelman linjausten mukaiseen uudistustyöhön.

11 Työ jatkuu! Tilaa sähköpostiisi STM:n tiedotteet ja Kuntainfot: Sote-uutiskirjeen tilaus:

12 Järjestöt ja Kaste Innostamot Porvoo, Hyvinkää Lappeenranta, Espoo Elina Varjonen Kehittämispäällikkö RAY Elina Varjonen, avustusosasto

13 Strategiset päälinjat Tavoitetila: Tuloksellinen järjestötoiminta ihmisten hyväksi Päämäärä: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaa ja hankkeita tukemalla Elina Varjonen, avustusosasto

14 Kasteen Etelä-Suomen kehittämistoiminnan painopisteet vuosille I Riskiryhmien mahdollisuutta osallisuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen parannetaan Tuetaan riskiryhmien selviytymistä - kehittämällä osallisuutta edistäviä työmuotoja lisätään kohdennettuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen muotoja ja matalan kynnyksen palveluja. -> pitkäaikaisasunnottomuus poistuu ja terveys ja hyvinvointi lisääntyvät II Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja uudistetaan Kehitetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuksia ja otetaan käyttöön toimintamalleja, jotka tukevat perheitä, vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten kanssa työskenteleviä aikuisia Vahvistetaan ehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita sekä kehitetään lastensuojelutyötä. -> Lapset ja nuoret voivat paremmin III Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan Toteutetaan ikäihmisten palveluiden rakennemuutos kehitetään palvelujen sisältöä ja lisätään vanhenemiseen liittyvää osaamista. -> Yhdessä parempi ikääntyminen IV Palvelurakennetta ja peruspalveluja uudistetaan Tehdään asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia Varmistetaan tarpeenmukaisten palvelujen oikeudenmukainen saatavuus -> Peruspalvelut toimivat V Tieto ja tietojärjestelmät saatetaan asiakkaiden ja ammattilaisten tueksi VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia toimenpiteineen keskeinen osa jokaista painopistealuetta Asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa! Elina Varjonen, avustusosasto

15 Järjestöt ja Kaste RAY:n avustusstrategialla ja Kasteella yhteisiä tavoitteita Kaste on valtionhallinnon ohjelma, mutta RAY voi rahoittaa yhteistyöhankkeiden järjestöjen osuutta osana normaalia avustustoimintaa Kasteen alueelliset toimeenpanosuunnitelmat nostavat alueellisesti tärkeitä asioita esille Myös järjestöjen kannattaa reagoida näihin järjestölähtöisen auttamistyön keinoin Elina Varjonen, avustusosasto

16 Miksi järjestöt mukaan Kasteeseen? Laajempi kehittämisalusta Linkittyminen ajankohtaisiin kehittämisen alueisiin mahdollisuus, ei pakkopulla Toiminnan juurtumisen hyödyt palvelu/kuntoutuspolut, toimintajatkumot Elina Varjonen, avustusosasto

17 Mitä yhteistyötä? Kuntien ja järjestöjen välillä paljon muutakin Kaste-tavoitteiden suuntaista toimintaa kuin hankeyhteistyötä Työryhmätyöskentelyä, koulutusta, ostopalveluita Toimintaan sitoudutaan parhaiten niin, että eri toimijat ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa Tärkeää, että rinnakkain toteutettavat kehittämishankkeet suunnitellaan samaan aikaan (strateginen yhteistyö) Elina Varjonen, avustusosasto

18 Emma & Elias -avustusohjelma Rahoitetaan järjestöhankkeita, joiden tavoitteena Lisätä aikuisten yhteistä vastuuta lapsista: sekä asenteita että toimintaa vahvistaa ja tukea vanhemmuuteen liittyviä valmiuksia ja voimavaroja puolustaa lapsen oikeutta olla lapsi parantaa lasten ja lapsiperheiden huomioimista yhteiskunnassa eri elämäntilanteissa (lainsäädäntö, työmarkkinat, elinkeinoelämä, palvelujärjestelmä) Sidosryhmäyhteistyön ja toimintaympäristön muiden toimijoiden kanssa tavoitteena luoda yhteisiä palvelupolkuja ja toimintakenttiä Elina Varjonen, avustusosasto

19 Eloisa ikä avustusohjelma Ohjelman tavoitteet Luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä ikäihmisten osallisuudelle ja mielekkäälle tekemiselle Luoda ja kehittää paikallisten yhteistyömalleja muiden toimijoiden kanssa Vaikuttaa yhteiskunnan ja kansalaisten asenteisiin myönteisen ikäidentiteetin vahvistamiseksi Kohderyhminä 60+ aktiiviset, toimintakykyiset ihmiset riskiryhmiin kuuluvat haastavissa elämäntilanteissa elävät Elina Varjonen, avustusosasto

20 Lapset, nuoret ja lapsiperheet Keski- ja Länsi-Uudenmaan toimijat, HYVINKÄÄ Mikä toimii hyvin? - Monenlainen yhteistyö on mahdollista seurakuntaopistossa ja sitä myös tehdään. - Asiakasfoorumien hyödyntäminen vammaispalveluhankkeessa. Perheiden tarpeiden kuulemista ja samalla oman toiminnan suunnan tarkistamista. Riihimäen ja Hyvinkään yhteistyö toimii aihealueen osalta. - Lasten ja perheiden elämäntapoihin liittyvässä työskentelyssä voimavaralähtöinen ideologia perheitä lähestyttäessä ja perheiden osallisuus. Hyvä tahtotila asian eteenpäin viemisessä. - Lasten itsetunnon vahvistaminen kouluissa positiivisella lähestymistavalla. Järjestön yhteistyö koulujen kanssa toimii, kun tekeminen tukee opettajia ja tiedetään mitä ollaan tekemässä ja tekeminen on hyvin suunniteltu. - Järjestön hankkeen ja siihen liittyvän kuntayhteistyön onnistuminen. Seudullinen yhteistyö, verkottuminen, vapaaehtoistyö ja monenlainen muu toiminta toimii. MLL:n perhekahvilat monelle se mistä lähdetään mukaan monenlaiseen muuhunkin toimintaan. - Nuorisokodissa vanhemmille suunnattu riippuvuuksiin liittyvä vertaistukiryhmä. Toimivaa myös hyvä henkilökunta ja rakenteet. - Kun henkilökunta ja aikuiset voi hyvin, lapsetkin voivat hyvin. - Perheleirit, joita myös paikallisia. Näissä voidaan tukea vanhemmuutta ja saada vertaistukea. - Pelastusarmeijassa tiedetään mitä ihmisille oikeasti kuuluu varsinkin silloin kun kuuluu huonoa. - Facebook voi toimia matalana kynnyksenä tulla mukaan ryhmään. FB-ryhmä voi aktivoida eteenpäin ja mahdollistaa myös ystävystymisen. - Kuulovammaisten lasten vanhemmat aktiivisia, antavat palautetta ja ideoita. Koko perhe saa osallistua toimintaan. - Vapaaehtoiset voimavarana sijaisperheiden tukemisessa. Toiminta lähtee nuorilta ja perheiltä tulevan tiedon pohjalta. - Monitoimikeskuksen, jossa tehdään mm. maahanmuuttajatyötä ja järjestetään työllistävää työpajatoimintaa, yhteistyö toimii hyvin esim. oppilaitosten ja TE-toimiston kanssa. Missä on haasteita? - Yhdistysten keskinäinen verkostoituminen. Asiat eivät etene kun ei ole foorumeita, joissa ihmiset tutustuvat. - Sitoutumisen muodot muuttuneet. - Lomakoti on vain kesäisin lyhyen aikaa. Tuki muuna aikana?

21 - Pitkäaikainen sosiaaliavustuskierre. Kierteen katkaiseminen, kokonaisvaltaisemman kosketuksen saaminen. - Sellaisten lasten mukaan saaminen toimintaan, joiden vanhemmat eivät ole aktiivisia. - Pitäytyminen vanhoissa toimintamalleissa on kovassa (muutosvastarinnan rikkominen) - viranomaisten ja asiakkaiden välinen kuilu. - organisaatiokeskeisyys johtaa tehottomuuteen - Järjestöjen toimintojen päällekkäisyys, mutta myös yksinäisyys o Asiakkaat <-> palvelut. Tavoittaminen o Taloudellinen merkitys tehokkuus - Jatkumo o vastakkainasettelu esim. sos.tsto <-> järjestö - Mihin jäänyt neuvottelu? o työntekijän ahdinko = asiakkaan ahdinko - Yhteisöllisyys o Tasapaino itsensä + yhteisön näkökulmasta - Yhteistyötä vaikeuttavat välimatkat, lisätietoa tarjonnasta, kysyntä-tarjonta, kohtaamisongelmat - rohkaista verkostoitumaan - Tavoittaminen, moniongelmaiset, asiantuntijalähtöisyys, yhteistyö - Pysyviä rakenteita, oleellisen löytäminen, jatkaako kunta työtä? Kehittämisideoita Ryhmä 1. - Resurssipankki aikapankki. - Eläköityneiden aktivointi - Ihmisyys ennemmin kuin ammattilainen - Auttajatahojen yhdistäminen - yhteisöllisyys, järjestökahvila - Voimavaralähtöisyys, Auttamiselle jokin vastike kunkin voimavarojen mukaisesti Ryhmä 2. - Palvelut perheiden arjen sujumiseksi hanke. o kkmppanuus järjestöjen välillä, yhdistysten keskinäinen verkostoituminen o Koordinoiva taho. Toimijaverkon kokoaminen. Palveluvalikon/-verkoston kokoaminen. Esim. Lastenhoitotoiminta -> Lastenhoitajakursseja SI-nuorille (sisäkorvaistute), LapCI MLL yhteistyönä. -> Eteva koordinoi Perhekummit Lomatoimintaa, leirit vammaisille lapsille

22 Ryhmä 3. - Järjestöjen esittelymessut selkeästi kohdennetulle ryhmälle -> kohderyhmänä esim. sosiaalitoimi, neuvolan henkilökunta

23 Innostamo Työpaja 2. Eloisaa ikää - ikäihmiset Hyvinkää

24 Ennakkotehtävä: Millaisia ihmisten hyvinvointiin liittyviä ongelmia tai tarpeita alueellanne on? Ikäihmisille suunnatun toiminnan lisääminen. Miten saada heidät mukaan erilaisiin aktiviteetteihin? Miten saadaan ihan yksinäiset ikäihmiset vedettyä toimintaan mukaan. Miten heidät löydetään? Vapaaehtoistoimintaan liittyvät haasteet kiinnostavat erityisesti.

25 Valitut kehittämiskohteet Yksinäisyyden ehkäisy, helpottaminen Ikäihmisten voimavarat käyttöön Asiointi-/ulkoiluapu

26 Yksinäisyyden ehkäisy, Mitä pitäisi tehdä? helpottaminen Ikäihmisten päivätoiminnan kehittäminen: kaupunki Ikäihmiset ja heidän läheiset osallistetaan suunnitteluun ja toteutukseen Kerhotoiminta, vertaisryhmät, Senioripysäkki: srk, järjestöt, oppilaitokset Tiedottamisen kehittäminen: kaupungin verkkosivut Aikapankki: järjestön koordinoima Ystävätoiminta > vapaaehtoistoiminta: srk, järjestöt, kunta Kirjastopalveluiden kehittäminen > äänikirjat ym: järjestöt Helppokäyttöisen hyvinvointiteknologian hyödyntäminen Puhelimet, tietokoneet Laitteiston vuokraaminen palvelusetelikäytännön piiriin Syrjäseuduille Hyvinvointibussi

27 Ikäihmisten voimavarat käyttöön Mitä pitäisi tehdä? Ikäihmisten näkeminen resursseina Heidän kouluttamisensa vapaaehtoisiksi 3. ikä hoitaa 4. ikäiset Yhdessä tekemisen lisääminen Päällekkäisyydet pois > organisointi Korttelikohtaiset liikunta- ja kuntoryhmät Kuntouttava työote Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Ohjaaminen pois palveluista (muut konstit käyttöön) Työterveyshuollon kannustus ennen eläkkeelle jääntiä

28 Mitä pitäisi tehdä? Kotona asuville Asiointi-/ulkoiluapu Kunnalta ei mahdollista saada säännöllisesti > järjestöt, srk Juridiset kysymykset Esim. pankki- ja virastoasioissa Vapaaehtoisten perehdytys, jatkokoulutus ja ammatillinen tuki Tiedottaminen järjestöjen ja kunnan välillä

29 INNOSTAMO/HYVINKÄÄ TYÖPAJA "TEROT Työpajassa keskusteltiin siitä, mitkä käytännöt edistävät järjestöjen ja kuntien välistä yhteistyötä. Eduksi on, jos kunnassa on järjestötyöhön myönteisesti suhtautuvia päättäjiä ja henkilöitä. Lisäksi pohdittiin, miten syrjäyneitä - tai syrjäytettyjä - henkilöitä saataisiin mukaan järjestötoimintaan ja mitkä voisivat olla etsivän työn keinot. Toimivia esimerkkejä voisi löytyä uudenlaisten toimintamuotojen kautta, joita voitaisiin perustaa osallistujien omia taitoja ja vahvuuksia hyödyntäen. Myös ns. kummitoiminnasta on hyviä kokemuksia: esimerkiksi liikuntaryhmissä pidempään mukana olleet toimivat uusille tulokkaille kummeina. Asunnottomien ja työttömien terveystarkastuksista on saatu hyviä kokemuksia; olisiko syytä viedä terveystarkastukset myös esim. lähiöpubeihin tai toteuttaa kotiin vietäviä palveluja esim. eläkkeellä olevien terveydenhuoltoalan työntekijöiden toimesta? Sosiaali- ja terveyspalveluista tulisi asiakkaita ohjata systemaattisesti vapaaehtoistoiminnan piiriin.