POLKU. mansikkapaikoille

Transkriptio

1 POLKU mansikkapaikoille 1

2 Työryhmä Hannele Kekäläinen, Länsi-Suomen ympäristökeskus Anneli Heinonen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Maija Mussaari, Keski-Suomen ympäristökeskus Pekka Ilén, ProAgria Keski-Suomen Maaseutukeskus Johanna Alakerttula ja Marita Saksa-Lapikisto, Pirkanmaan ympäristökeskus Riikka Söyrinki, ProAgria Pirkanmaan Maaseutukeskus Kirjoitus ja taitto Maija Mussaari, Keski-Suomen ympäristökeskus Valokuvat työryhmä lisäksi Etelä-Pohjanmaa; Unto Tapio Keski-Suomi: Piia Tersa, Anna Uusitalo, Ilona Yliniemi Piirroskuvat Susanna Alakarhu Julkaisija Polku mansikkapaikoille-hanke, Länsi-Suomen ympäristökeskus Jyväskylä 2006 Kirjapaino Kari Painotuote

3 Tervetuloa matkalle maisemaan! Sisällysluettelo Tuulahdus historiaa, vanhat rakennukset, monivärinen kukkameri, laitumella kirmaavat karitsat, karheakieliset vasikat, auringossa lepattelevat perhoset, kesäinen päivä ja makeat mansikat toivottavat sinut tervetulleeksi perinnemaisemaan! Väljät, valoisat koivuhaat, runsaskukkaiset kiviset ja katajaiset niityt, sekä eläinten polkujen halkomat laajat metsälaitumet ovat sisäsuomalaista perinnemaisemaa. Perinnemaisemat ovat ympäristöjä, joissa pulleimmat ahomansikat viihtyvät. Harmillista kyllä nämä ympäristöt ovat tänä päivänä lähes kadonneet luonnonlaitumien ja niittyjen käytyä maataloustuotannon kannalta tarpeettomiksi. Tähän päivään säilyneet perinnemaisemat ovat paikkoja joilla luonnon monimuotoisuus, nykyaikainen maatalous ja kulttuurihistoriamme kohtaavat. Tämä opas tuo perinnemaisemat jokaisen nähtäville Etelä- Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa. Esittelytiloilla pääset vierailemaan vuosisatojen saatossa muovautuneeseen maisemaan ja luontoon, joka on samalla osa maatilan tuotantoympäristöä. Toivomme että tämä opas löytää tiensä niin ammattilaisten, matkailijoiden, alan oppiskelijoiden kuin kaikien muidenkin asiasta kiinnostuneiden käteen. 3

4 Tämä opas sisältää pölkkyruoho Hakamailla ja rantaniityillä... 5 Elämää perinnemaisemassa... 6 Perinteitä kunnioittaen... 7 Retkelle, retkelle... 8 Etelä-Pohjanmaan esittelytilat... 9 Alajärvi, Jokirannan laitumet Isojoki, Syväjärven metsälaitumet Kurikka, Miedon niityt Töysä, Mäkitalon laitumet Ähtäri, Kantoniemen laitumet Keski-Suomen esittelytilat Hartola, Harjun perinnemaisema Konnevesi, Jouhtiniemenmen haka Leivonmäki, Haapalehdon laitumet Leivonmäki, Kivijärven perinnemaisema Suolahti, Aatulan perinnemaisema Toivakka, Taulun niityt Toivakka, Vaaterin niityt Pirkanmaan esittelytilat Kuhmalahti, Brusilan rantalaitumet Kuhmalahti, Sipilän niitty Luopioinen, Aholan hakamaat Ruovesi, Ylä-Tuuhosen laitumet Valkeakoski, Tuomarlan haat Vammala, Vanhankirkonniemen laidun Vammala, Yliviikarin laitumet Virrat, Taipaleen laitumet Virrat, Syvälahden laitumet Esittelytilaverkoston koonnissa olivat mukana myös Perinnebiotooppifaktaa

5 Hakamailla ja rantaniityillä Maaseutumme mansikkapaikkoja ovat avoimet niityt, valoisat hakamaat ja laajat metsälaitumet. Ne syntyivät aikoinaan karjatalouden sivutuotteena. Karja laidunsi metsissä ja joutomailla, lanta kerättiin laitumilta tarkoin pelloilla kasvatettavan leipäviljan lannoitteeksi ja luonnonniittyjen rehu koottiin talvivarastoiksi. Maaperä vähitellen köyhtyi ja loi olosuhteet, joihin kehittyi omaleimainen, runsaslajinen eliöyhteisö. Näin syntyneitä kulttuurivai- kutteisia luonnonympäristöjä kutsutaan perinnebiotoopeiksi. Rakennettua perinne- maisemaa ovat historialliset rakennukset ja rakennelmat lähiympäristöineen. Edustavimmat perinnemaisemat ovat perinnebiotooppi- en ja rakennettujen perinnemaisemien yhdistelmiä. Perinnebiotooppityypit Perinnebiotooppeja syntyi aikoinaan kaikkialle. Karjan laitumeksi kelpasivat mäet ja laaksot pihapiiristä syvälle metsiin. Niittyheinää saatiin kivennäismaaniittyjen lisäksi soilta, rannoilta ja kaskiahoilta. Nämä maankäyttötavat loivat suuren määrän luonnonolosuhteiltaan erilaisia perinnebiotooppeja. Sisä-Suomelle tyypillistä ovat laajat metsälaitumet, hakamaat, rantaniityt ja tuoreet avoimet niityt ja idässä lisäksi kaskimetsät. Koivikkohaat ja valoisat metsälaitumet Puustoisia laitumia ovat hakamaat ja metsälaitumet. Hakamaat ovat puoliavoimia laidunalueita, joilla puut ja puuryhmät vuorottelevat yhdessä avoimien niittylaikkujen kanssa. Aluskasvillisuudessa niittylajit ovat vallalla. Metsälaitumilla kasvillisuus on metsälajivaltaista, niittylajistoa kuitenkin löytyy aurinkoisilta aukkopaikoilta ja polkujen varsilta. Kukkaniityt ja saraikkorannat Kansankielessä niittyjä kutsutaan usein kedoiksi. Kedolla tarkoitetaan täsmällisesti kuivaa niittyä. Kivennäismaaniittyjen kasvillisuus vaihtelee hyvin paljon juuri kosteuden mukaan. Ketoja hieman kosteampia ovat runsaskukkaiset tuoreet niityt sekä korkeakasvuiset kosteat niityt. Kivennäismaiden lisäksi niittyjä löytyy runsaiden järviemme rannoilta, jokivarsilta ja soilta. 5

6 Elämää perinnemaisemassa Perinnebiotoopit ovat kasvillisuudeltaan runsaslajisimpia elinympäristöjämme. Yhdellä neliömetrillä voi kasvaa sisäsuomalaisissa oloissa jopa yli 30 kasvilajia. Perinnebiotooppien kasvilajit rakastavat aurinkoa. Ne tulevat parhaiten toimeen niukkaravinteisessa maassa, aurinkoisilla paikoilla. Runsaslajisuuden säilyminen vaatii jatkuvaa hoitoa. Käytön päättyessä korkeakasvuiset lajit valtaavat alueen ja matalakasvuiset niittyjen lajit taantuvat. Kasvillisuuden lisäksi perinnebiotoopit tarjoavat kodin monille muillekin eliöille. Väljien hakamaiden ja metsälaitumien järeät lehtipuut toimivat kasvualustoina esimerkiksi jäkälille ja ovat haluttuja pesäpaikkoja linnuille ja hyönteisille. Karjan vaellellessa rantaniityillä ne syövät korkean ruovikon tehden tilaa vesilinnuille. Laidunnetuilla rannoilla viihtyvätkin useat kahlaajat. Vaativat kaunottaret Niittyjen lajit ovat usein matalakasvuisia, hentoja ja huonoja kilpailemaan reheväkasvuisia lajeja vastaan. Ilman eläinten suorittamaa parturointia tai viikatteen terää ne tukahtuvat kookkaampien kasvien syleilyssä. Niittyjen vähennyttyä myös niillä elävät kasvit ovat taantuneet ja jopa uhanalaistuneet. Tällaiset kasvilajit ovat tunnusmerkkejä alueen pitkästä käyttöhistoriasta. Niittyjen vaateliaita kasvilajeja esitellään tämän oppaan sivuilla piirroskuvin. Niittyjen pienimmät Monilajisella kasvillisuudella elää monipuolinen hyönteislajisto, joka ruokailee kukilla, vilistää kuumalla maanpinnalla tai nautiskelee kasvien vihreillä osilla. Niityt ovat kuuluisia runsaasta perhoslajistostaan, mutta niillä elää runsaasti muutakin mielenkiintoista. Auringossa sirittävät heinäsirkat ja kukilla ruokailevat moniväriset kovakuoriaiset kuuluvat perhosten ohella niittyjen tunnuspiirteisiin. 6

7 Perinteitä kunnioittaen Miten iten perinnemaisemia hoidetaan? Perinnemaisemia hoidetaan siten kuin ne syntyivätkin eli niittämällä tai laiduntamalla. Perusperiaatteena on vähentää maaperän ravinteita ja pitää ravinnemäärät alhaisina. Siksi niitossa kertyvä niittojäte kerätään tarkoin pois niityltä, laiduntavalle karjalle ei anneta lisäruokaa ja perinnebiotooppia laidunnetaan omana lohkonaan erillään nurmilaitumista. Hyvin hoidettu perinnemaisema palkitsee hoitajansa ja vierailijat silmiähivelevällä kauneudellaan. Jos maisema on jo umpeutunut ja niittylajit hätää kärsimässä, ei ole vielä liian myöhäistä kunnostaa perinnemaisemaa. Kunnostuksella tarkoitetaan käytännössä nuoren puuston raivausta ja ravinteita vähentävää niittoa tai laidunnusta. Jos hyvin käy, maaperän siemenpankki itää ja niittyjen vaatelias lajisto hiipii pikku hiljaa takaisin aurinkoon. Maanviljelijät ja laiduntava karja ovat edelleen perinnemaisemien parhaita ja tärkeimpiä hoitajia. Mikäli karja on tienoolta kaikonnut, voidaan niittyjä ja avoimia hakamaita hoitaa myös niittämällä. Joitain käytöstä poistuneita arvokkaita kohteita hoidetaan niittotalkoilla. Laiduneläimiä voi myös vuokrata kesätyöläisiksi, kuten muutamat esittelytiloistakin tekevät. Lisätietoja sopimuslaidunnuksesta saat laidunpankista osoitteesta Korvausta luonnonhoidosta Vuodesta 1995 lähtien maanviljelijät ovat voineet hakea maatalouden ympäristötuen erityistukea perinnebiotooppien hoitoon. Korvaus perustuu hoitosuunnitelmassa määrättyihin kustannuksiin. Lisätietoa ja käytännön ohjeita saat maisemanhoidon neuvojilta ProAgria Maaseutukeskuksista. Hakemuslomakkeet ja lisätietoa erityistuista löytyy maa- ja metsätalousministeriön internetsivuilta 7

8 Retkelle, retkelle Esittelytilaverkosto koostuu 21:stä tilasta, joista viisi sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, seitsemän Keski-Suomessa ja yhdeksän Pirkanmaalla. Esittelytiloihin pääset tutustumaan tätäkin opasta tarkemmin osoitteessa perinnemaisemamatkailu. Ympäristöhallinnon internetsivuilta saat lisätietoa myös perinnemaisemista ja niiden lajistosta. Kohteet ovat keskenään hyvin erilaisia, joten vierailtuasi yhdellä et suinkaan ole nähnyt kaikkea. Seuraavana vuonna voit käydä vaikkapa naapurimaakunnassa kylässä. Myös tilojen palvelutarjonta vaihtelee suuresti kohteittain. Osalla tiloista voit käydä vierailemassa päiväkävelyn merkeissä tai nauttimassa nuotiokahvit. Toisilla voit viettää vaikkapa viikonlopun tai varata mökin kesälomaviikoksi. Monilla perinnemaisematiloilla löytyy tekemistä myös perheen pienimmille. Perinnebiotooppeja hoitava karja tai tilan lemmikkieläimet pitävät seuraa eläimiä rakastaville. Ratsastusvaellus lähimetsään, perhosretki metsälaitumelle tai kirmailu karitsojen kanssa niityllä tuovat vaihtelua arkeen. Tilat ovat myös oivallisia opetuskohteita maatalousalan ammattilaisten, maatalous-, metsä- ja ympäristöalan oppilaitosten sekä neuvontaorganisaatioiden käyttöön. Käytännön opetus perinnemaisemien tunnistukseen ja hoitoon onnistuu parhaiten paikan päällä. Kunkin esittelytilan omalla sivulla kerrotaan oleelliset asiat kohteesta. Johdanto vie sinut kohteen sydämeen, Historian kirjoista kertoo menneestä ajasta. Koska perinnebiotooppien historia on usein luettavissa myös siellä kasvavasta kasvillisuudesta Kasvien kertomaa kappaleesta saat tietoa kohteen vaateliaasta lajistosta. Kullakin sivulla pääset myös tutustumaan yhteen niittyjemme kasvilajiin. Kohteet on esitelty maakunnittain aakkosjärjestyksessä. Valikoi mieleisesi retkikohde ja seuraa polkua mansikkapaikoille! 8

9 Etelä- Pohjanmaan esittelytilat 9

10 Alajärvi, Jokirannan laitumet nurmitatar Peltojen jatkeena joen rannassa valkokylkinen koivikko, avoimet ranta- niittylaikut ja näillä laiduntava karja värittävät kauniisti Levijoen alajuoksun maalaismaisemaa. Joen rannat olivat entisaikoina arvokkaita karjan ravin- nonlähteitä ja kelpaavat niiksi edelleen. Puustoltaan järeän koivuhaan maapohjaa peittää heinävaltainen niitty, jota värittää paikoin satapäinen joukko nurmitattaren valkoisia kukintoja. Tilan historia ulottuu aina vuoteen 1549, mistä saakka Levijoen rantamaat ovat olleet eläinten laitumina tai niittymaina. Sata vuotta sitten rannassa toimivat myös mylly ja pieni saha. Rakennukset on kuitenkin purettu 1980-luvulla ja vain pihapiiriin jäänyt myllyn jauhinkivi jäi muistoksi näistä ajoista. Rantaniityltä löytyy niin rantojen kuin niittyjenkin kasvilajeja. Kiehtova nurmitatar ja eläinten hyljeksimä jäkki sekä hakamaalla piileskelevä harvinaistunut vihreä pussikämmekkä ovat lajiston parhainta antia. Orkideojen sukuun kuuluva pussikämmekkä yllättää etsijänsä oikullisuudellaan näyttäytymällä vain joinain vuosina. Myllysaaressa pienet ketomaiset mättäät muodostavat mielenkiintoisen vastakohdan kosteaa rantaniittyä hallitsevalle korkealle nurmilauhalle ja painanteiden saraikoille. Tule tutustumaan! Levijoen laitumille pääset retkeilemään tilaamalla esittelykierroksen tilan emännältä, Sarilta. Myös kahvi- ja muonituspalveluita voit tiedustella häneltä. Yhteystiedot Sari Palmu, Soinintie 728, Alajärvi puh: , (06 )

11 Isojoki, Syväjärven metsälaitumet Viehättävästi solisevan Siironjoen varressa vanha lammaslaidun on puhkeamassa uuteen kukoistukseen. Monet välillä jo kadonneet lajit ovat palanneet takaisin laidunkarjan ja sitkeän raivaustyön myötä. Omaa tarinaansa avoimen laidunmaan historiasta kertoo katajikkoisen rinteen vankkaoksainen koivuvanhus, joka tarjoaa vielä viimeisinä vuosinaankin kodin monelle laitumen pienimmistä elävistä. Syväjärven tilan nuorkarja ja lehmät kunnostavat perinnebiotooppeja myös muualla tilan mailla. Jokivarsi on ollut ikimuistoiset ajat lampaiden laidunmaana. Lampaat katosivat maisemasta 1960-luvulla, minkä jälkeen laitumella kävivät pari vuosikymmentä nuoret, vielä poikimattomat lehmät. Välillä alue oli käyttämättömänä vuosia ja aidattiin uudelleen laitumeksi 1990-luvun puolivälissä. Pienten niittykasvien sitkeydestä kertoo niiden ilmestyminen kuin tyhjästä laiduneläinten jäljille. Tänä päivänä voit löytää jokivarresta kissankäpälää, nurmitatarta, uhanalaista ketoneilikkaa ja jouhimaista karkeaa jäkkiä, jotka kaikki olivat välillä jo lähes hävinneet karjan polkujen umpeuduttua käyttämättöminä. Poikkea pistäytymään! Voit nauttia jokivarren kauniista laidunmaisemasta tai pyytää talonväkeä avuksi kertomaan alueesta, sen käytöstä ja erityisesti sen ahkerista hoitajista. Yhteystiedot Mika Syväjärvi, Tarmaanmäentie 39, Isojoki puh: jäkki 11

12 Kurikka, Miedon niityt ketoneilikka Loivasti kumpuilevat Paloluomaan viettävät avoimet niityt värittävät maisemaa Miedon kylässä. Heinämaina ja nautakarjan laitumina olleilla niityillä kukkivat tuoreiden niittyjen kasvilajit. Näiden mesivarastojen houkuttelemina niityllä lentelee runsas perhosten joukko. Koska karja on kylältä kaikonnut, turvaudutaan hoidossa niittoon. Tällä kauniilla paikalla on karu ja synkkä historia; luoman rannan mestauspaikalla on pyöveli muinoin sivallellut päitä poikki. Miedon tila on erotettu Yli-Miedon talosta vuonna Nykyisen isännän vanhemmille tila siirtyi kaupan myötä 1930-luvulla. Muinaisen mestauspaikan lisäksi Paloluoman rannassa näillä kohdin sijaitsi aiemmin yhteinen pyykinpesu- ja vedenhakupaikka. Niityn laitaa kulkee 1916 käyttöön otettu Suupohjanrata, jonka komea kivinen kaarisilta on rakentajiltaan varsinainen taidonnäyte. Luoman itäpuoli säilyi laitumena 1970-luvulle saakka, vastarannalla käyskenteli lehmiä vielä vuonna Lukuisat kookkaat heinät ja ruohot kielivät käytön päättymisestä. Matala niittylajisto on kuitenkin sinnitellyt paikalla ja koillispuolen rinteen puolivälistä voit löytää silmälläpidettävää ketoneilikkaa sekä ketohärkkiä, päivänkakkaraa ja nurmitatarta. Vuosittainen niitto auttaa niittylajistoa valtaamaan takaisin menetettyjä kasvupaikkojaan. Lähde luoman rantaan! Tervetuloa tutustumaan luoman kukkiviin rinteisiin. Voit nauttia maisemasta joko omatoimisesti Paloluoman tieltä käsin tai pyytää isäntää avuksi kertomaan lisää niitystä. 12 Yhteystiedot Pentti Yli-Karjanmaa, Jyllintaival 295, Mieto Puh:

13 Töysä, Mäkitalon laitumet Useista erillisistä lohkoista koostuvia laajoja Mäkitalon hakamaita laiduntaa 40-päinen emolehmäkarja. Luomu- viljelyyn erikoistuneen tilan laidunlohkot sijaitsevat Akkojärven luoteisrannalla Ritolan kylässä, osin järveen työntyvällä niemellä. Kum- puilevat laitumet muodostavat yhdessä peltojen kanssa maisemallisesti viehät- tävän kokonaisuuden. Hakamaiden puusto on pääosin koivuvaltaista, pohjoispuoleinen metsälaidun on männikköä. Järeiden latvuspuiden rinnalla marjovat pihlajat ja katajat. Mäkitalo lohkottiin omaksi tilakseen reilut sata vuotta sitten. Siitä saakka ja aina 1980-luvulle asti laidunsivat lehmät tilan hakamaita ja metsälaitumia. Laidunnus aloitettiin uudelleen vuonna 2004, parinkymmenen vuoden tauon jälkeen. Valo palaa pikkuhiljaa maan pinnalle lehmien jälleen vaeltaessa laitumilla risteilevillä poluilla. löytyy useita. Näistä voit kulkiessasi kohdata hohtavan mäkitervakon, vaatimatoman nurmitattaren tai kaksivärisen kissankäpälän. Tule matkalle maisemaan! Valoisiin hakamaihin ja rannan laitumiin pääset tutustumaan tilan isännän johdolla soittamalla oheisiin numeroihin ja tilaamalla esittelykierroksen.tilalla on tarjolla myös ruokailu- ja majoituspalveluita sekä kokoustiloja ja savusauna. kissankäpälä Yhteystiedot Heikki Levelä, Lehtimäentie 1147, Ritola Puh: (06) , 0400 / Huolimatta pitkästä laidunkatkosta, niittylajit ovat pitäneet pintansa laidunten valoisilla osilla. Kasvillisuus on paikoin jopa ketomaista ja huomionarvoisia lajeja 13

14 Ähtäri, Kantoniemen laitumet aholeinikki Valtakunnallisesti arvokkaalla Ähtärin reitin kulttuurimaisema-alueella sijaitsevat perinnemaisemat ovat moni- puolinen kokonaisuus. Kohteista osa sijaitsee tilakeskuksen yhteydessä järven rannassa, osa etäämpänä Vähä Haapa- järvestä laskevan joen varressa. Kantoniemen laitumien kasvillisuus vaihtelee synkästä salaperäisestä kuusikosta valoisiin, väljiin koivu- hakoihin ja avoimin Vähä-Peränteen rantaniittyihin. Pitkästä perinteisestä käytöstä kertovat useat kasvilajit. Vähä-Peränteen rannassa perinnebiotoopit syntyivät 1930-luvulla, jolloin järvenpintaa laskettiin metrillä. Rantojen laidunnus on ollut tästä asti yhtäjaksoista. Alkujaan laitumilla kävi lypsykarja, nyttemmin tilan nuorkarja. Vähä Haapajärven eteläpuolisella metsä- laitumella ovat laiduntaneet hiehot jo ainakin 50 vuotta. Metsästä osa lienee kaskeamisen jäljiltä syntynyttä. Laitumien lajisto koostuu alueelle tyypillisistä niittyjen ja hakamaiden sekä rantojen lajeista. Kasvillisuudeltaan edustavin on hieholaitumen koivuhaka, jonka eläimet ovat pitäneet avoimena ja valoisana. Siellä kukkivat useat perinnemaisemien erikoisuudet; karvainen aholeinikki, torvikukkainen isolaukku, pienikokoinen nurmitatar sekä harvinaistunut vihreä pussikämmekkä. Tervetuloa tutustumaan! Kävelylle menneisyyden maisemaan pääset ilmoittamalla retkestäsi tilalle tai kysymällä tilalta opasta mukaasi. Majoitus- ja ruokailupalveluita voit tiedustella läheiseltä Hyvölän tilalta, missä myös voit tutustua lampaiden hoitamaan perinnebiotooppiin. Yhteystiedot Juha Kantoniemi, Niementie 73, Peränne puh: (06) , Ari ja Katriina Hyvölä, puh: (06) , / Ari 14

15 Keski-Suomen esittelytilat 15

16 Hartola, Harjun perinnemaisema mäkitervakko Hartolan Vuorenkylässä sijaitsevalla Harjun tilalla on pitkä ja monipuolinen historia. Se lohkottiin itsenäiseksi tilaksi 1780-luvulla. Tänä päivänä, yli 200 vuotta myöhemmin, Harjun pihapiirin sekä metsälaidunten, niittyjen ja hakamaiden muodostama perinne- maisema on tunnustettu maakunnallisesti merkittäväksi. Lampaiden hoitamilla niityillä ja valoisilla hakamailla luon- nonkukat kukkivat värikkäästi. Harjun tilan nykyiset omistajat ovat harjoittaneet luomuviljelyä ja perinnemaisemien hoitoa jo yli 20 vuotta. Karja on laiduntanut Harjun tilan metsissä lähes yhtäjaksoisesti ainakin 1700-luvulta asti. Tilaa asutti Harjun suku aina luvulle saakka. Nykyiset omistajat ostivat paikan sen oltua parikymmentä vuotta asumatta. Tilan historiasta on tiedossa mielenkiintoisia yksityiskohtia - hevosen tiedetään tanssineen tuvan komeilla lankuilla luotien vauhdittamana. Kasvi asvien en kertomaa Tilan alueelta on tähän mennessä löytynyt yhteensä 316 kasvilajia. Etenkin Keijumäen niityltä, paikalta jonne Vuorenkylän nuoriso kerääntyi aikoinaan keinumaan, voit tavata pitkästä historiasta kertovaa kasvilajistoa. Keijumäen kiviaidan kupeella kasvavat mm. rautakautisesta asutuksesta vihjaava nurmilaukka sekä pikkuruinen ahonoidanlukko. Sukella historiaan! Tilan isäntäväki järjestää kesäisin kasviretkiä perinnemaisemaan. Musiikkitaiteilijaperheen kotona voit nauttia myös konserteista. Tilan kaikenkattavilta internetsivuilta saat helposti lisätietoa. Myös puhelin on oiva väline lisätiedon kalastuksessa. Yhteystiedot Marja ja Tapio Mattlar, Vuorenkyläntie 2249, Putkijärvi puh: (03) , (Tapio) harju@vuorenk.pp.fi, 16

17 Konnevesi, Jouhtiniemen haka Jouhtiniemen hakaa on laidunnettu lähes taukoamatta ainakin viimeiset sata vuotta. Sammaleiset, suuret ja pienet kivet yhdessä kiviaitojen ja järeiden puiden kanssa luovat hakaan satumaisen tunnelman. Vaikka kivistä on rakennettu järeä aita haan reunoille, riittää niitä vielä laitumellekin. Laitumen antimia nauttivat pääasiassa suomenhevoset - Kukka ja Vilipotti sekä poni Kusti,, mutta silloin tällöin myös tilan maitokarja. Perheen lapset ovat taitavia ratsastajia niin hevosilla kuin lehmilläkin. Luomutilan suomenkarja nauttii silminnähden hakamaalla ja metsissä vaeltelusta. Jouhtiniemen haka syntyi hevosten, lehmien ja -erikoista kyllä- sikojen laidunnuksen tuloksena. Portin pielessä on yhä pystyssä aidan korkuiset, kiviset sikasuojan seinät. Hakamaalla kasvavat runsaina mm. niittyhumala, nurmirölli ja syysmaitiainen, joukossa niittyjen kaunottaria pukinjuurta, aho-orvokkia ja päivänkakkaraa. Kivien kuivilla kupeilla viihtyy ketojen vaaleankeltainen huopakeltano. Hakamaille tyypillisesti niittylajien joukosta löytyy metsien varpuja. Seikkailulle satumaahan? Tunnelmallinen hakamaa luo mahtavat puitteet saduille ja tarinoille. Tilan emäntä taitaakin runsaasti kumpiakin. Hakamaan esittelyn saduilla tai ilman voit tilata oheisesta numerosta. päivänkakkara Yhteystiedot Jaana ja Jyrki Rossi, Jouhtniementie 491, Konnevesi puh: (014) ,

18 Leivonmäki, Haapalehdon laitumet Haapalehdon pientila sijaitsee Haapa- suon syleilyssä, keskellä Leivonmäen kansallispuistoa. Vuohien, lampaiden, hevosten ja vasikoiden yhteistyöllä hoidetut niityt ja perinteisesti kunnos- tetun pihapiirin vanhat rakennukset ovat mielenkiintoinen kokonaisuus. Kaski- kulttuurin jäänteenä voit käydä katsastamassa järeää koivikkoa, jota lampaat nyt laiduntavat. Tuon ajan työväline, tuli, nuolee edelleen Haapa- lehdon maaperää kaskitalkoiden aikaan. Osa niitystä kasketaan lähes vuosittain. Puolentoista vuosisadan takaa löytyy kirkonkirjoista merkintä Haapalehdosta. Tila tuotti pitäjän ainoana tilana siemenviljaa luvun nälkävuosina. Myöhemmin sitä pidettiin mallitilana ja edullisten pienilmasto-olosuhteidensa vuoksi sadonkorjuutalkoot aloitettiin Haapalehdosta. Keski-Suomen museon rakennusinventoinnissa tilan vanhat rakennukset on todettu maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokkaaksi. Vaikka niittyjen hoito katkesi kahdeksikymmeneksi vuodeksi, ne kukkivat tänä päivänä taas. Niityiltä tapaat nurmitatarta, ruusuruohoa, aholeinikkiä ja valtakunnallisesti silmälläpidettäviä ketoneilikkaa ja ketonoidanlukkoa. Tervetuloa kävelylle kaskimaille! Haapalehdossa pääset tutustumaan kokonaisvaltaisesti ekologiseen elämäntapaan. Niittyjen ja kaskimetsien esittely kuuluu samaan pakettiin. ruusuruoho Yhteystiedo hteystiedot Lea-Elina Nikkilä, Haapalehdontie 141, Kivisuo puh: (014) ,

19 Leivonmäki, Kivijärven perinnemaisema Kivijärven perinnemaisema sijoittuu vanhan Toivakan maantien varteen, sen molemmille puolille. Tilan mailla vapaana kuljeskeleva maitokarja, kiviset niityt ja vanha rakennuskanta luovat pihapiiriin vanhanajan tunnelman. Perinnemaisemat ovatkin kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja luon- nonsuojelullisesti arvokas kokonaisuus. Hieman etäämmällä tilakeskuksesta, tielle näkymättömissä, sijaitsevat vanha vesimylly ja Purolan pieni mutta upea päivänkakkaraniitty. Moni harvinaistunut eliölaji elelee edelleen Kivijärven pe- rinnemaisemassa. Kivijärven tilan perusti vuonna 1850 nykyisen isännän isoisoisä. Pihapiirin niityt, hakamaat ja metsälaitumet ovat entisiä kaskimaita. Tilalla on kaskettu keskisuomalaisittain verraten myöhään. Kivisiä niittyjä on ilmeisesti muokattu hevosilla ja risukarhilla vielä luvulla. Tämän jälkeen ne ovat toimineet laitumina. Osa tilan ruohonleikkaajista on Suomen alkuperäisrotua, suomenkarjaa. Kivijärven laitumilla kasvaa runsaasti perinnemaisemille tyypillisiä kasvilajeja. Niityiltä voit löytää valtakunnallisesti silmälläpidettävät ketoneilikan ja ketonoidanlukon. Perinnebiotooppien huomionarvoisista kasveista siellä löytyvät aholeinikki, jäkki, ruusuruoho sekä nurmitatar. Myös uhanalaisia hyönteisiä elelee alueella. Tule tutustumaan! Tilan isäntä vie sinut esittelykierrokselle laajoille niittymaille. Voit jäädä myös pidemmäksi aikaa nauttimaan maaseudusta, sillä Kivijärven tilalla voit majoittua omatoimimökkiin, omaan rauhaan. Kaikki palvelut tilauksesta. ketonoidanlukko Yhteystiedo hteystiedot Aila ja Eero Partala, Myllypirtintie 78, Leivonmäki puh: (014) , /Eero 19

20 Suolahti, Aatulan perinnemaisema nurmitatar Aatulan valtakunnallisesti arvokas perinnemaisema kuuluu Natura 2000 verkostoon. Se sijaitsee Aatunselän rantarinteessä lähellä Suolahden keskustaa. Laitumet ovat monipuolinen, maisemallisesti kaunis kokonaisuus. Rannassa avoin havupuustoinen hakamaa jatkuu ylempänä järeiden koivujen hallitsemana hakamaana ja runsas- kukkaisina niittyinä. Laidunmaana toimii myös pihapiirin vanha pelto. Perinne- maisemaa hoitavat lähitilan hevoset ja nuorkarja. Eliölajisto on monipuolinen; kolopuissa pesii lehtopöllö ja maan pin- nalla elää runsas kasvi- ja hyönteislajisto. Aatulan laitumet ovat olleet laidunkäytössä ainakin 150 vuoden ajan. Aluksi sieltä saivat ravintonsa tilan lehmät, nuorkarja ja hevoset. Nykyisellään aluetta hoitavat kesätyöläiset, läheisen tilan hevoset ja nuoret naudat. Luonnosta ja harvinaisista lajeista kiinnostuneille Aatulan laitumet tarjoavat monipuolisesti nähtävää. Alueella viihtyvät useat huomionarvoiset ja uhanalaiset lajit. Valtakunnallisesti silmälläpidettävät keto-ja ahonoidanlukko sekä ketoneilikka ja huomionarvoiset nurmitatar ja kissankäpälä elävät alueen avoimilla osuuksilla. Puiden suojissa kukkivat tuoksuva valkolehdokki ja piileskelevä pussikämmekkä. Rannassa viihtyy kaunis luhtalitukka. Tervetuloa tutustumaan! Tilan vanha isäntä tuntee alueen kuin omat taskunsa. Hänen apunaan esittelyssä on laiduneläinten omistaja. Esittelykierroksen lisäksi voit päästä kohteelle hevosen selässä. Hevosten kotipaikka, Paatelan ratsastuskoulu järjestää vaelluksia perinnemaisemaan. Kaikki palvelut tilauksesta. 20 Yhteystiedo hteystiedot Ari Rantanen, Paatelantie 32, Suolahti Puhelin: (014) ,

21 Toivakka, Taulun niityt Majoitus- ja ravintolapalveluja tarjoavan Taulun kartanon päärakennus sijaitsee mäen päällä, josta avoimet niityt vapauttavat maiseman Hautajärvelle. Järven rannalla vanhat hirret henkivät uutta elämää. Siellä komeilee vanhasta materiaalista rakennettu, uusi savusauna. Kartanoa ympäröiviä niittyjä kunnos- tavat ja hoitavat suomenlampaat sekä islanninhevoset. Laajat niityt kukkivat heinäkuussa värikkäästi. Mehiläiset muuttavat kellojen, päivänkakkaroiden, tädykkeiden ja keltanoiden värikkään meren maistuvaksi hunajaksi. Kartano perustettiin alunperin kruunun sotilasvirkataloksi, mutta ei tässä virassa toiminut päivääkään. Tuolloin tila sai elantonsa maataloudesta, lehmiä oli enimmillään 20, hevosia viisi. Osa nykyisistä niityistä on ollut aikoinaan viljelykäytössä. valtakunnallisesti silmälläpidettävät ketonoidanlukko ja ketoneilikka, sekä huomionarvoiset kaunis ahdekaunokki ja tienpientareilta tuttu ruusuruoho. Heinäkuisesta niitystä nauttivat monet perhoset. Tervetuloa viihtymään! Ravintola- ja majoituspalvelujen lisäksi kartanossa järjestetään mm. juhlia, kokouksia, tapahtumia ja retkiä. Niittyihin pääset tutustumaan vapaasti vierailusi aikana tai opastetulla kierroksella emännän kanssa. Lisätietoja kartanosta ja sen tarjonnasta saat Taulun kartanon Internet-sivuilta tai suoraan isäntäväeltä. Vaikka niityt umpeutuivat välillä pahoin, säilyi puuston puristuksissa kuitenkin runsaslajista ja arvokasta kasvillisuutta, joka nyt hoidon myötä laajentaa kasvualuettaan. Niityiltä löytyvät kaunokki Yhteystiedo hteystiedot Riitta ja Jyrki Halttunen, Tauluntie 596, Kankainen puh: (014) , tai

22 Toivakka, Vaaterin niityt tuoksusimake Toivakan kunnan korkeimmalla kohdalla, pitkän hiekkatien päässä, Vaaterinvuoren rinteellä kukkivat upeat niityt omassa rauhassaan.vaaterin niityt ovat hieno esimerkki vanhan ajan kukkaniityistä. Sata vuotta sitten pientilaa ympäröivillä laajoilla metsäalueilla laidunsi niin oma kuin lähitilojenkin karja ja hevoset. Järein kiviaidoin ympäröity tila on perus- tamisestaan asti kuulunut Rantasen suvulle. Nykyään se on kesämök- kikäytössä. Perinteitä pidetään yllä niittämällä niitty joka vuosi käsipelillä, vanhanajan viikatteella. Osaa niitystä hoitavat lemmikkilampaat. Vaaterin tila erotettiin itsenäiseksi tilakseen vuonna Vuosittain toukokesäkuussa hevoset tuotiin Vaateriin ja laskettiin metsään. Pois ne haettiin, kun kuivan heinän talliin ajo alkoi. Myös tilojen lehmät laidunsivat päivisin metsässä. Niityt toimivat tuolloin heinäpeltoina, mutta myöhemmin niiltä korjattiin ainoastaan luonnonheinää. Niittämällä hoidetut niityt ovat niittyjen aatelia. Runsaasti kukkivalla Vaaterin niityllä kasvavat mm. pitkästä käytöstä kertovat valtakunnallisesti silmälläpidettävä ketoneilikka sekä aholeinikki ja ruusuruoho. Ketoa hallitsee kuivien niittyjen tuoksuva heinä: tuoksusimake. Hyönteislajisto on monipuolinen. Sitruunaperhoset, hopeatäplät ja sinisiivet ovat niityillä tavallinen näky unohtamatta kaunista ketokultasiipeä. Tule ule kävelylle kukkamereen! Vaaterin kolmannen polven omistajat, Heimo ja Saara, vievät halukkaat niityille kukkien, heinäsirkkojen sirityksen ja perhosten keskelle. Yhteystiedo hteystiedot Saara ja Heimo Rantanen, Nisulanväylä 646, Rutalahti puh: ,

23 Pirkanmaan esittelytilat 23

24 Kuhmalahti, Brusilan rantalaitumet peurankello Lieskaniemen avoimet rantalaitumet ja niitä hoitava emolehmäkarja vasikoineen näkyvät kauniina yksityiskohtana kauas Längelmävedelle. Laitumet koostuvat laajoista rantaniityistä, joiden kasvillisuu- den karja pitää tehokkaasti kurissa, sekä niemen keskiosien valoisista metsälai- tumista. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi sisämaassa sijaitsevat Aholanmäen ja Männistön metsälaitumet ja hakamaat. Täällä pitkään hoitamatta olleet alueet ovat saaneet ensiapua raivauksesta ja laidunnuksesta. Nyt perinnemaiseman ominaispiirteet ovat vähitellen palautu- massa. Laitumien hoitajat ovat kotoisin Brusilan tilalta, kivenheiton päästä. Rantaniittyjen kasvillisuudessa voidaan valtalajeina erottaa korkeat heinät luhtarölli ja korpikastikka. Metsälaitumilla ja hakamailla viihtyvät sekä niittyjen että metsien lajit valaistusolosuhteista riippuen. Perinteisestä käytöstä kertovat perinnebiotooppien huomionarvoiset kasvit nurmitatar ja peurankello. Lähde tutustumaan kohteeseen! Tarjolla on opastettu päiväkävely Lieskaniemen niityillä ja metsälaidunten suojissa. Lieskaniemen rantoja on aikanaan käytetty rehumaina. Rannoilta niitetty mehevä sarakasvillisuus oli herkkua karjalle talven kylminä päivinä. Metsälaitumet ja hakamaat ovat toimineet karjan kesäaikaisena ravinnonlähteenä. Yhteystiedot Pasi Brusila, Supastie 2, Kuhmalahti puh; (03) , Laitumet: Lieskantie, Kuhmalahti 24

25 Kuhmalahti, Sipilän niitty Kasvistollisesti ja maisemallisesti upea Sipilän niitty kuuluu Natura ver- kostoon. Se sijaitsee itsee Pajulanjärveen pis- tä-vällä niemellä Pajulan kylässä. Laajaa jaa niittyä hallitsevat hakamaasaarekkeet, komeat pylväskatajat sekä kiviröyk- kiöiden päällä kasvavat pihlajat. Aluetta laiduntavat Hereford-rotuiset naudat. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ko- konaisuuteen kuuluu niityn lisäksi tilan päärakennus sekä niityn pohjoisosan rii- hi. Sipilän niitty on ollut nautakarjan laitumena 1900-luvun alusta saakka. Kivisyytensä vuoksi sen jäi aikoinaan raivaamatta pelloksi. Niityn käyttö kesti lähes sata vuotta, jonka jälkeen se jäi hoitamatta. Kymmenen vuoden laiduntauon jälkeen naudat palauttavat alueen ilmettä ja kasvillisuutta hiljalleen entiseen asuunsa. Sipilan niittyjen kasvillisuus on edustavaa. Sillä vuorottelevat kuivan ja tuoreen niityn lajit. Alueella elävät useat harvinaistuneet niittyjen kasvit; ketoneilikka, keto-kaunokki, kesämaitiainen, nurmitatar, jäkki sekä aholeinikki. Tarkkasilmäinen voi löytää joukosta myös ketonoidanlukon. Tule tutustumaan yhteen maataloushistoriamme helmistä, nauti kahvit niityllä heinäsirkkojen sirityksen säestämänä. Niittyyn voi tutustua myös itsenäisesti. Laitumen puolelle ei kuitenkaan ole lupa mennä ilman maanomistajaa. kesämaitiainen Yhteystiedot Pia Kärki, Kärjentie 73, Ristakallio puh; Niityn osoite: Sipiläntie, Kuhmalahti 25

26 Luopioinen, Aholan hakamaat Aholan tila on ollut saman suvun omis- tuksessa aina vuodesta Tilan perinnebiotoopit sijaitsevat Kukkiajärven Natura-alueen kupeessa Niemikunnan kulttuurimaisema-alueella. Maisemaa värittävät avoimilla rannoilla, järeiden pui- den rinnalla kukkivat kellot ja kaunokit sekä komeat pylväsmäiset katajat. Laajaa perinnemaisemakokonaisuutta hoitavat tilan Ayrshire-rotuisen lypsykarjan nuo- ret jälkeläiset. Avoimilla niityillä, hakamailla ja metsälaitumilla on laidunnettu eläimiä koko tilan historian ajan. Mäkiä ja rantoja ovat kalunneet niin lehmät ja hiehot kuin lampaatkin. Kivikasat koivikkoisella mäellä antavat uskoa, että myös kaskitulet olisivat roihunneet paikalla. Tilan mailta löytyvät myös Kuivassalmen kalliomaalaukset sekä kivikautinen asuinpaikka. Pitkästä laidunhistoriasta kertovat alueella kasvavat perinnebiotooppien erikoisuudet; komea peurankello ja viereisen kuvan karvainen aholeinikki. aholeinikki Tule ule tutustumaan! Tarjolla on opastus kohteelle kodalla tarjoiltavien nokipannukahvien kera. Myös ruokailu on mahdollista järjestää. Yhteystiedot Leena ja Erkki Vierikka, Aholantie 84, Luopioinen puh; (Leena), (Erkki) 26

27 Ruovesi, Ylä-Tuuhosen laitumet Ylä-Tuuhosen perinnemaisemat sijaitsevat Tarjanneveden ja Alhonjärven välissä, Tuuhoskylän arvokkaassa kulttuurimaisemassa. Koivuvaltaiset haka- maat ja metsälaitumet ovat kolmessa osassa tilakeskuksen lähiympäristössä. Perinteisesti hoidetut valoisat koivikot kehystävät kulttuurihistoriallisesti arvokasta tilakokonaisuutta. Lehmät laidunsivat alueita aina luvulle saakka, jonka jälkeen laitumet jäivät käyttämättöminä odottamaan hoitajiaan. Perinnemaisemat palautettiin laidunmaiksi noin kymmenen vuotta sitten. Nykyään niillä käyskentelee vähän yli kymmenpäinen lammaslauma karitsoineen. Vanhatekoiset riukuaidat pitävät lampaat hoitoa kaipaavilla kohteilla. Laitumien kasvillisuus koostuu hakamaille ja metsälaitumille tyypillisistä lajeista. Varjoisimmilla kohdilla vallitsevat varvut, aurinkoisimmilla niittyjen heinät ja ruohot mm. nurmitädyke, nurmirölli ja heinätähtimö. Laidun elpyy edelleen pikkuhiljaa käyttämättömien vuosien aiheuttamasta kasvillisuuden muutoksesta. Laitumien historiasta kertovista kasveista sieltä löytyvät punaisena hohtava ketoneilikka ja keltainen aholeinikki. Tervetuloa tutustumaan! Perinnemaisemaopastuksen lisäksi Ylä- Tuuhosen tila tajoaa sinulle monipuolisia palveluita. Maaseutumatkailutilalla voit syödä, juoda ja majoittua. Kaikki palvelut saat tilauksesta. Yhteystiedot Ylä-Tuuhonen, Tanhuantie 105, Ruovesi puh: (03) , päivänkakkara 27

28 Valkeakoski, Tuomarlan haat Kissankello Vuosisatoja vanha Tuomarlan tila sijait- se Kärjenniemen kylän kulttuurimaisemassa. Tilan laajaan ja monipuoliseen pe- rinnemaisemakokonaisuuteen sisältyy erityyppisiä alueita ketomaisista rinne- niityistä hakamaihin ja metsälaitumiin. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan tila- keskuksen ympäristössä sijaitsevat kumpareiset laidunalueet ovat maisemal- lisesti viehättävä kokonaisuus. Eteenkin Toltinväärän katajainen hakamaa erottuu maisemassa kauniina yksityiskohtana. Tuomarlan on entisen Sääksmäen pitäjän vanhimpia tähän päivään säilyneitä kantatiloja. Sen historia ulottuu aina luvun alkupuoliskolle saakka. Nykyisen suvun hallussa tila on ollut aina 1700-luvun alkuvuosista saakka. Vanhoilla niitty- ja laidunmailla laidunsivat tilan lypsylehmät luvun alkuun saakka. Tämän jälkeen alueet olivat kymmenkunta vuotta käyttämättä. Nyt perinnemaisemia laiduntavat lampaat, muutama kyyttö, joinain vuosina myös hevonen. Syksyisin viikate viuhuu, kun laidunnuksesta levossa olevat alueet niitetään yhteisvoimin. Kauniisti kukkivien niittyjen lajisto on muotoutunut vuosisatoja kestäneen laidunnuksen tuloksena. Kasvillisuus vaihtelee metsäpolkujen mansikoista avointen niittyjen kukintaan. Pitkäjänteisestä hoidosta kertovat perinnebiotooppien erikoisuudet ketoneilikka, kelta-apila, aholeinikki sekä peurankello. Tervetuloa nauttimaan maise- masta ja luonnosta! Tuomarlan tila tarjoaa monipuolista kulttuuritietoutta. Tilan maisemanhoidon tuloksia esitellään diasarjalla ja maastokierroksella. Tämän jälkeen voit istahtaa aterioimaan tunnelmalliseen 1860-luvun kivipirttiin kuulemaan tilan historiasta. Pirkka-Hämeen jätkäperinne ry:n jäsenenä myös tukkilais- perinnenäytöksen järjestäminen kuluu isännän repertuaariin. Kaikki palvelut toimitetaan tilauksesta. Yhteystiedot Heimo Tuomarla Kärjenniementie 60, Kärjenniemi puh: ,

29 Vammala, Vanhankirkonniemen laidun Vanhankirkonniemen laitumet sijait- sevat kulttuurihistoriallisesti ja maise- mallisesti lisesti erittäin keskeisellä paikalla Kallialassa Rautaveden länsirannalla Tyrvään vanhan kirkon eli Pyhän Olavin kirkon kupeessa. Se on osa valtakun- nallisesti arvokasta Karkun Tyrvään maisema-aluetta ja Rautaveden länsirannan kulttuurimaisemaa. Itse perinnebiotooppikokonaisuuteen sisältyy hyvin erityyppisiä alueita kuivista kedoista tuoreisiin ja kosteisiin niittyihin, metsälaitumiin sekä rantaniittyihin. Vanhan- kirkonniemeä pitävät kunnossa Sarkosen luomutilan lampaat. vat keltamatara, ketoneilikka, mäkitervakko, kissankäpälä, kevättädyke sekä keltamaksaruoho. Sukella kohteen historiaan! Sarkosen tilalla on monipuolista matkailutoimintaa; kokous- / juhla- ja ruokapalveluita, mökkivuokrausta sekä ohjelmapalveluita. Kesäkahvila on avoinna toukokuusta elokuulle. Perinnebiotooppiin pääset tutustumaan esittelykierroksen avulla. Seutu on ollut asuttua hyvin pitkään, siitä kertovat laidunten läheisyydestä löytyneet kiinteät muinaisjäännökset. Vanhankirkonniemeä laidunnettiin lehmillä aina vuoteen 1995 asti, jonka jälkeen laiduneläimiksi vaihtuivat lampaat. Kedoilla kukkivat runsaina pienet ja matalakasvuiset lajit. Perinnebiotooppien huomionarvoisiin kasvilajeihin lukeutu- mäkitervakko Yhteystiedot Esko Piranen, Vanhankirkontie 17-19, Vammala puh: (03) , mieli.aitta@kopteri.net, 29

30 Vammala, Yliviikarin laitumet Keto-orvokkien ja mäkitervakkojen vä- riloisto kallioisella kedolla sekä pärekattoinen aitta toivottavat vieraat tervetulleeksi Yliviikarin matkailu- ja luomutilalle. Yliviikarin maakunnal- lisesti arvokkailla perinnebiotoopeilla näet ketoa, niittyä sekä pähkinä- ja harmaaleppähakaa, joita laiduntavat hevo- set ja nuorkarja. Vanhankirkonniemen laidunten tapaan Yliviikarikin sijaitsee Karkun-Tyrvään valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Yliviikarin laitumien kasvillisuus on monipuolista. Paahteisilla kedoilla viihtyvät osin eri lajit kuin tuoreilla niityillä ja puoliavoimilla hakamailla. Perinnemaisemassa kasvaa runsaasti vaateliaita perinnekasvilajeja, joiden joukossa komeilee useita huomionarvoisia kasveja. Kedolla ja tuoreilla niityillä kukkivat valtakunnallisesti silmälläpidettävä ketoneilikka, uhanalainen keltamatara, niittyjen kaunotar keto-orvokki sekä vanhasta asutuksesta kertova pölkkyruoho. Hakamailla joukkoon ilmestyy metsien varpuja. Tervetuloa vierailemaan! Tielle näkyvät laitumet ovat jokaisen saavutettavissa. Laitumille ei kuitenkaan ole lupa mennä ilman maanomistajaa. Esittelykierroksen avulla pääset tutustumaan kohteeseen lähemmin. Kierroksen kahvin kanssa tai ilman voit tilata sähköpostilla tai puhelimitse. keltamatara Seudun historia ulottuu kauas menneisyyteen. Muinaisesta asutuksesta kertoo Koirakallion rautakautinen polttokalmisto. Pähkinähaka oli hevoslaitumena jo yli sata vuotta sitten. Noin puoli vuosisataa sitten siellä käyskentelivät lehmät. Yhteystiedot Sinikka ja Tapani Taipale Kutalantie 469, Karkku puh: (03) ,

31 Virrat, Taipaleen laitumet Taipaleen tilan vanhojen komeiden rakennusten ympärillä levittäytyvät matalakasvuiset kukkivat niityt, katajaiset hakamaat sekä peltolohkot muodostavat maisemallisesti upean kokonaisuuden. Sen kruunaa taustalla siintävä järvi- maisema. Laitumet on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kokonai- suudeksi. Ne ovat olleet yhtäjaksoisesti laidunnuskäytössä vähintään 70 vuoden ajan. Kukkaloistosta vastaavat muun muassa siankärsämö, syysmaitiainen, niittyleinikki, kumina, päivänkakkara, nurmitädyke ja niittyhumala. Laitumen anti- mia nauttivat lampaiden lisäksi tarhatut mehiläiset. Monivärinen kukkameri muuttuu kuin huomaamatta makeaksi hunajaksi. Vuoteen 1976 laitumilla kävi tilan lypsykarja. Tuolloin laitumet olivat nykyistä laajemmat, karja vaelsi myös tilan metsämailla. Noin kymmenpäinen lauma parturoi niityt ja laajat metsälaitumet tehokkaasti. Joukossa kirmaili muutama lammas. Parikymmentä vuotta sitten alue siirtyi lampaiden käyttöön. Nyt katras koostuu sekä omista että toisen tilan lainalampaista. Pitkästä perinteisestä käytöstä kertoo runsaan kukinnan lisäksi joukko huomionarvoisia lajeja. Näitä ovat alueella kasvavat jäkki, nurmitatar, aholeinikki ja valtakunnallisesti silmälläpidettävä musta-apila. Tule matkalle maisemaan! Taipaleen tila tarjoaa sinulle perinnemaisemaretken lisäksi kahvit tai ruokailun niin halutessasi. Taipaleen laitumiin ja niitä ympäröivän maisemaan voit tutustua myös itsenäisesti Peltoniemen tieltä käsin. Laitumille ei kuitenkaan ole lupa mennä ilman talon väkeä. päivänkakkara Yhteystiedo hteystiedot Matti Heikkilä, Peltoniementie 17, Kotala puh: (03) ,

32 Virrat, Syvälahden laitumet rätvänä Syvälahden laitumet sijaitsevat Virtain Vaskivedellä, Vaskiveden maakunnallisesti arvokkaan kulttuuri- maisemakokonaisuuden kupeessa. Kumpuilevat, kiviset ja jyrkkärinteiset laitumet värittävät Äijänlahden rantamaisemaa. Talkoilla rakennettu järeä riukuaita reunustaa vuosikymmenen käyttämättä ollutta metsä- laidunta. Karjan jälleen vaeltaessa laitumella risteilevillä poluilla valo palaa vähitellen hämärän kuusimetsän siimekseen tuoden niittykasvit mukanaan. Syvälahden metsälaitumet ja niityt toimivat työhevosten laitumina jo 500 vuotta sitten. Parisataa vuotta sitten tilan maille raivattiin peltoja, mutta nämä laitumet säilyivät alkuperäisessä käytössään. Nautakarja ja hevoset nauttivat metsälaidunten suojasta ja rantaniityn saraikosta aina 1990-luvulle saakka. Nyt niillä laiduntavat Ayrshire-lypsyrodun hiehot. Metsälaidunten kasvilajisto koostuu tyypillisesti pääosin metsien kasvilajeista. Siellä vallitsevat muun muassa mustikka, ja käenkaali, löytyypä joukosta myös metsälaitumien tunnuskasvi ahomansikka. Laitumilla kasvaa levinneisyytensä pohjoisrajoilla sinnittelevä metsälehmus. Rantaniitylle retkeilemään! Tilan emäntä ja isäntä vievät sinut mielihyvin tutustumaan kohteeseen. Esittelykierroksen voit tilata oheisesta numeroista. Yhteystiedot Kristiina Jalonen ja Esa Tallila, Pihtisalmentie 452, Vaskivesi Puh: (03) , (Kristiina) 32

33 33

34 loistokultasiipi Esittelytilaverkoston koonnissa olivat mukana myös 34

35 Perinnebiotooppifaktaa Perinnebiotooppien määrän kehitys 1800-luvun lopulla niittyjä oli enemmän kuin peltoja eli arviolta yli puolitoista miljoonaa hehtaaria. Kylien ja asutuksen lähimetsät olivat laitumina luvun alkuun tultaessa niittyjen määrä oli pudonnut neljänneksen luvun puolivälissä alkoi todellinen alamäki, jonka myötä niittyjen ja luonnonlaitumien määrä tipahti murto-osaan sadan vuoden takaisesta luvulla tehdyn kartoituksen mukaan niittyjä ja luonnonlaitumia on jäljellä enää yhteensä noin hehtaaria. Kaikki perinnebiotooppityypit ovat nykyään hyvin harvinaisia. Kartoituksissa löydetyt kohteet luokiteltiin edustavuutensa mukaan paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaiksi. Uhanalaiset lajit Maamme uhanalainen lajisto löytyy ns. punaisesta kirjasta (Rassi ym., 2000) ja ympäristöhallinnon internetsivuilta Uhanalaiset lajit luokitellaan kolmeen luokkaan. Neljänteen silmälläpidettävien luokkaan sisältyy lajeja, jotka ovat lähes uhanalaisia ja tarvitsevat siksi tarkkailua. Luokat ovat: äärimmäisen uhanalaiset lajit joihin kohdistuu välitön äärimmäisen suuri uhka hävitä luonnosta. erittäin uhanalaiset lajit, jotka eivät ole äärimmäisen uhanalaisia, mutta joihin kohdistuu erittäin suuri välitön uhka hävitä luonnosta. vaarantuneet lajit joihin kohdistuu suuri uhka hävitä lähitulevaisuudessa silmälläpidettävät luokka sisältää puutteellisesti tunnettuja ja voimakkaasti taantuneita lajeja sekä sellaisia uhanalaisia lajeja, jotka saavat täydennystä maamme rajojen takaa. Monilta esittelytiloilta löytyvä ketoneilikka on yksi ennen hyvin yleinen, mutta nykyisin yhä harvemmin tavattava, silmälläpidettävä perinnebiotooppien laji. 35

36 36