TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS TOIMINTAVUOSI

Transkriptio

1 TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS TOIMINTAVUOSI Hall Valt

2 2 (61) Sisällysluettelo 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kuntayhtymän johtajan katsaus Kuntayhtymän hallinto Valtuusto Hallitus Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAYHTYMÄKONSERNI Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Strategia Käyttötalouden toteutuminen SSKKY Koulutuksen järjestämispalvelut Salon seudun ammattiopisto Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernituloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 50

3 3 (61) Pysyvien vastaavien arvostus Sijoitusten arvostus Vaihto-omaisuuden arvostus Rahoitusomaisuuden arvostus Johdannaissopimusten käsittely Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvuokrasopimukset Muut taloudelliset vastuut Riita-asiat Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET... 61

4 4 (61) 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Kuntayhtymän johtajan katsaus Vuotta 2017 ovat leimanneet laaja organisaatiouudistus sekä valmistautuminen tulevaan ammatillisen koulutuksen reformiin ja siihen liittyviin rahoitusmuutoksiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntämän koulutuksen järjestämisluvan mukaisten ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkojen määrä oli vuonna 2016 yhteensä 1830, lopullisessa rahoituspäätöksessä paikkamäärä nostettiin 1840:een. Opiskelijamäärän painotettu keskiarvo oli 1840, eli keskimääräinen opiskelijamäärä täyttyi. Oppisopimuskoulutuksen keskimääräinen opiskelijamäärä oli 316, eli hieman vuotta 2015 pienempi. Syksyn 2016 laskentapäivänä kaikkien ammattiopistossa kirjoilla olleiden opiskelijoiden kokonaismäärä oli yli Aikuisille suunnatun koulutuksen määrää on lisätty. Siten on mahdollista tarjota laajempi valikoima erilaisia koulutuksia ammatin vaihtajille. Tästä syystä opiskelijoiden ikärakenteessa on tapahtunut muutos, jonka seurauksena aikuisopiskelijoiden määrä on ensimmäistä kertaa ollut suurempi kuin peruskoulun päättäneiden opiskelijoiden määrä. Koulutusta ja sen markkinointia on pyritty suuntaamaan siten, että se entistä paremmin vastaa työvoiman kysyntää. Esimerkiksi metallialan houkuttelevuuden lisäämiseksi on työskennelty voimakkaasti. Ammatillinen koulutus on ollut edelleen yksi merkittävimmistä keinoista, joilla Salon ja Kemiönsaaren seutukuntia kohdanneen rakennemuutoksen aiheuttamia työllisyysongelmia on pyritty ratkaisemaan. Ponnisteluista huolimatta työllistyminen alueella on haasteellista, tosin vuoden 2016 loppupuolella on ollut havaittavissa voimakasta elpymistä erityisesti metalliteollisuudessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämään valtionosuusrahoitukseen ei ole tehty indeksikorotuksia vuosina 2013 ja Lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu niin vuonna 2014, 2015 kuin Suurimmat leikkaukset valtionosuusrahoitukseen kohdistuvat kuitenkin vuoteen Silloin ammatillisen koulutuksen rahoitus vähenee valtakunnallisesti 220 miljoonaa euroa, eli noin 15 % enemmän kuin alun perin on ilmoitettu. Samanaikaisesti rahoitusjärjestelmää muutetaan siten, että siirtymäajan jälkeen rahoitus muodostuu kolmesta elementistä: opiskelijamäärään perustuva perusrahoitus, opintosuoritusten määrään perustuva suoriterahoitus ja mm. valmistuneiden opiskelijoiden työllistymiseen perustuva tuloksellisuusrahoitus. Rahoitusmuutoksiin on varauduttu toteuttamalla kuntayhtymässä opetustoiminnan uudelleenorganisointi. Muutoksessa aikuis- ja ammattiopiston sekä oppisopimuskeskuksen toiminta on yhdistetty vuoden alussa yhdeksi opetuksesta vastaavaksi

5 5 (61) oppilaitokseksi Salon seudun ammattiopistoksi. Muutokset johtivat myös henkilökunnan määrän pienenemiseen, joka toteutui jättämällä täyttämättä vapautuneita tehtäviä, määräaikaisen henkilökunnan vähenemisellä, lomautuksilla sekä irtisanomisilla. Toteutetuilla muutoksilla pystytään varmistamaan kuntayhtymän taloudellinen asema myös vuonna Kuntayhtymän parhaillaan toteutettava strategia on tehty vuoden 2015 aikana. Painopiste toiminnan kehittämisessä on erityisesti opetuksen tuloksellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamisessa. Asiaa lähestytään kolmen strategisen painopistealueen kautta: pedagogiset ratkaisut, ammattiylpeys ja palveluiden toteuttaminen. Painopisteisiin liittyvien toimenpiteiden avulla pystytään vastaamaan ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteisiin tehokkaasti. Erityisesti pedagogisiin ratkaisuihin on panostettu ja panostetaan runsaasti, mikä näkyy osittain myös hanketoiminnan kustannuksina. Asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Tosin kehittämistä ja tulosten paranemista on saatava syntymään muutamilla osa-alueilla: Keskeyttämisasteen pienentämiseksi työskennellään voimallisesti, mutta tehtävää riittää tulevinakin vuosina; opetustilojen käyttöaste on huomattavan alhainen, vaikka tilojen määrää onkin karsittu se näkyy myös korkeina tilakustannuksina; käynnissä oleva suuri muutos vaikuttaa henkilöstön jaksamiseen ja sen myötä työhyvinvointiin. Opetusta ja opiskelua tukevista muutoksista näkyvimpiä ovat olleet kuntayhtymän toimintojen keskittäminen Salorankadun ja Hyvoninkadun väliselle alueelle. Pitemmän tähtäimen tilasuunnitelmaan, joka päivitettiin strategian yhteydessä, on asetettu tavoitteeksi tilojen määrän ja ylläpitokustannusten merkittävä pienentäminen. Tämä toteutetaan luopumalla Mariankadulla sijaitsevasta kiinteistöstä, purkamalla huonokuntoinen Taitajankatu 8 rakennus ja toteuttamalla Mariankadulla sijaitsevalle opetukselle uudet tilat Taitajankatu 6:een ja Hyvoninkatu 1:een saneerattavilla tiloilla sekä Taitajankatu 8:aan toteutettavalla uudisrakennuksella. Vuoden 2016 aikana tilaohjelmaa toteutettiin siirtämällä metalli-, kiinteistönhoito-, tekninen suunnittelu sekä LVI-alojen koulutukset niille saneerattuihin tiloihin Hyvoninkatu 1:ssä ja Taitajankatu 6:ssa. 1.2 Kuntayhtymän hallinto Valtuusto Salon seudun koulutuskuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää 20-jäseninen valtuusto, joka koostuu jäsenkuntien valtuustojen valitsemista edustajista. Vuonna 2016 valtuusto kokoontui kolme kertaa ja päätti yhteensä 32 asiasta.

6 6 (61) VALTUUSTON JÄSENET TOIMIKAUDELLA Puheenjohtaja Antti Ruska, Salo 1. varapuheenjohtaja Ralf Hellsberg, Salo 2. varapuheenjohtaja Saku Nikkanen, Salo Kemiö Mikael Hellbom, varajäsen Tom Nylund Merja Lammervo, varajäsen Jouko Willberg Koski Tl Jyrki Anttila, varajäsen Lassi Almgren Anne Niemelä-Laaksonen, varajäsen Elina Kivikallio Paimio Hannu Riipinen, varajäsen Päivi Kylen Marja Astola-Turpeinen, varajäsen Marita Jätinvuori Hilkka Uuttu, varajäsen Tanja Lujala Salo Ralf Hellsberg, varajäsen Jarmo Viander Juha Mielikäinen, varajäsen Ville Saari Elina Suonio-Peltosalo, varajäsen Anne Sarlin-Rauhala Saku Nikkanen, varajäsen Jari T. Virtanen Maj-Reeta Virtanen, varajäsen Ulla Elovaara asti Kirsti Lannermaa, varajäsen Ulla Elovaara eteenpäin Toni Etelä, varajäsen Altti Järvenpää Agnes Schadewitz, varajäsen Jani Salomaa Antti Ruska, varajäsen Jani Mussaari Hanna Yli-Liipola, varajäsen Minna Valjanen Sauvo Teijä Itälä, varajäsen Päivi Manninen Mika Rauhala, varajäsen Markku Kanervo Somero Eero Manni, varajäsen Markku Mäki-Teeri Jaana Kyyrä, varajäsen Irina Ojala-Sirro Hallitus Hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Vuonna 2016 hallitus kokoontui 16 kertaa ja päätettävänä oli yhteensä 167 asiaa.

7 7 (61) HALLITUKSEN JÄSENET TOIMIKAUDELLA Salo Siv Ilola, hallituksen puheenjohtaja, varajäsen Lea Kaltiomaa Timo Lehti, hallituksen varapuheenjohtaja, varajäsen Miikka Martti Ari Aalto, varajäsen Timo Luukka Mikko Breilin, varajäsen Jari Hulvela Maarit Haapanen, varajäsen Satu Parttimaa Sanna Leivonen, varajäsen Heikki Tamminen Määttänen Asko, varajäsen Jaana Loimisto Somero Niina Mikkola, varajäsen Jarmo Lehtimäki Paimio Marja Astola-Turpeinen, varajäsen Marita Jätinvuori TOIMIKUNNAT Hallintosäännön mukaan (8 ) hallitus asettaa tarvittavat toimikunnat, määrittää toimikunnan tavoitteet ja tehtävät sekä sen, onko toimikunta tilapäinen tai pysyväisluonteinen. Hallitus on asettanut kokouksessaan palkkatoimikunnan, jonka puheenjohtajana on Timo Lehti (hallituksen varapuheenjohtaja). Palkkatoimikunnan muut jäsenet ovat Siv Ilola (hallituksen puheenjohtaja), Mikko Breilin (hallituksen jäsen), Olli-Pekka Juhantila (kuntayhtymän johtaja), Heidi Wihlman- Niinikoski (talousjohtaja) sekä Kirsi Pitkänen (henkilöstöpäällikkö). Palkkatoimikuntaan kutsutaan myös SSKKY:n pääluottamusmiehet läsnäolo- ja puheoikeudella. Palkkatoimikunta kokoontui vuoden 2016 aikana kolme kertaa. TARKASTUSLAUTAKUNTA Vuonna 2016 tarkastuslautakunta kokoontui kolme kertaa. Tarkastuslautakunnan toimikauden jäsenet Maj-Reeta Virtanen, puheenjohtaja, varajäsen Toni Etelä, Salo, asti Kirsti Lannermaa, puheenjohtaja, varajäsen Toni Etelä, Salo eteenpäin Hanna Yli-Liipola, varapuheenjohtaja, varajäsen Valjanen Minna, Salo Esa Ojanen, varajäsen Kari Salovaara, Salo Juha Mielikäinen, varajäsen Elina Suonio-Peltosalo, Salo Valtuusto valitsi tarkastuslautakunnan esityksestä toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten kuntayhtymän tilintarkastusyhteisöksi BDO Audiator Oy:n. Vastuutilintarkastajana on ollut lukien JHT ja HT Jukka Vuorio.

8 8 (61) 1.3 Olennaiset muutokset kuntayhtymän toiminnassa ja taloudessa Suurimmat muutokset kuntayhtymän toiminnassa vuoden 2016 aikana liittyivät organisaatioon, tiloihin ja rahoitukseen. Kuntayhtymän organisaatiota uudistettiin yhdistämällä aikuis- ja ammattiopiston sekä oppisopimuskeskuksen toiminta yhdeksi opetuksesta vastaavaksi oppilaitokseksi, jonka nimeksi valittiin Salon seudun ammattiopisto. Samassa yhteydessä toteutettiin koulutuksen järjestämispalveluissa muutoksia, jotka koskettivat materiaalitoimintoja, tilapalveluita, asianhallintaa ja kuntayhtymän hallintoa. Tilojen osalta tehtiin päätöksiä toimintojen keskittämisestä Hyvoninkadulle sekä Taitajankadulle. Muutosten toteuttaminen on jo käynnissä ja ne saadaan loppuun vuoden 2018 aikana. Suurimmat poikkeamat talousarvioon nähden muodostuivat siitä, että koulutusmäärät toteutuivat ennakoitua suurempina ja kustannuksia kyettiin karsimaan. Talousarvioon merkityt ammattiopiston toimintatuotot ylittyivät n. 0,9 milj. euroa, vastaavasti toimintakulut alittuivat lähes 0,4 milj. euroa, mikä johti siihen, että tilikauden tulos nousi n. 1,3 milj. euroa talousarviossa ennakoitua suuremmaksi. Koulutuksen järjestämispalveluissa toimintatuotot ylittyivät lähes 0,1 milj. euroa ja kustannukset alittuivat yli 0,3 milj. euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymän toimintatuotot ylittivät talousarvion n. 1 milj. eurolla ja toimintakulut alittuivat 0,7 milj. eurolla. Eli talousarvion mukaisen n. 0,3 milj. euron tappion ennen tilinpäätöseriä sijaan kuntayhtymän tulos oli n. 1,5 milj. euroa positiivinen. Saavutettu tilikauden tulos mahdollistaa osaltaan niiden investointien toteuttamisen, joilla vastataan ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteisiin. Verrattuna edelliseen vuoteen toimintatuotot ovat kuitenkin kokonaisuudessaan laskeneet yli 1,6 milj. euroa. Toiminnan uudelleenjärjestelyillä ja tehostamisella on kokonaiskustannuksissa saavutettu samaan aikaan yli 2,2 milj. euron lasku. Alla olevassa kuviossa 1 on esitetty kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien muutokset vuosina Liitteessä 1 on esitetty vuoden 2016 ammatillisen peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen laskentapäivien opiskelijamäärät sekä ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien määrä sekä kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat kotikunnittain

9 9 (61) Oppilaitosmuotoisten perustutkintojen opiskelijamäärä Kiintiö Keskiarvo Henkilöstö Kuvio 1. Kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakiintiö ja keskimääräinen opiskelijamäärä vuosina Henkilöstön määrä koulutuskuntayhtymässä oli yhteensä 265 henkilöä, josta opetushenkilöstöä oli yhteensä 167 (TP 2015 vastaavat luvut 301 / 206). Henkilöstön määrä kokonaisuudessaan on vähentynyt 36 henkilöllä edelliseen vuoteen verrattuna. Kuviossa 2 näkyy kuntayhtymän henkilöstömäärän kehitys tulosalueittain laskentapäivänä ajanjaksolla Kuvio 2. Henkilöstön määrä tulosalueittain vuosina Henkilöstön osuudet tulosalueittain vuosina näkyvät kuviossa 3.

10 10 (61) Kuvio 3. Henkilöstön osuudet tulosalueittain vuosina Kuntayhtymätasolla henkilötyövuodet yhteensä 260,19 ovat vähentyneet kahdeksalla prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Kuviossa 4 on esitetty, miten henkilötyövuodet ovat kehittyneet koulutuksen järjestämispalveluissa sekä ammatti- opistossa. Tukipalveluiden henkilöstön määrä (koulutuksen järjestämispalveluiden tulosalue) on laskenut edelliseen vuoteen verrattuna kuusi prosenttiyksikköä. Ammattiopistossa henkilötyövuosien määrä on laskenut vajaalla 18 prosenttiyksiköllä. Henkilötyövuosien laskuun on vaikuttanut mm. se, että eläköityneiden tilalle ei ole palkattu uutta vakituista henkilökuntaa ja kaikkia määräaikaisuuksia ei ole jatkettu. Kuvio 4. Henkilötyövuodet tulosalueittain Kaikkien määräaikaisten palvelussuhteiden osuus koko kuntayhtymässä oli yhdeksän prosenttia vuonna Sijaisten osuus palvelusuhteista oli kolme prosenttia ja muiden määräaikaisten osuus kuusi prosenttia. Määräaikaisten käyttö aleni kuudella prosenttiyksiköllä edellisvuoteen verrattuna. Taulukossa 1 on esitetty yhteenveto palvelussuhteiden laadusta tulosalueittain vuonna PALVELUSSUHTEET 2016 VAKI- NAISET MÄÄRÄ- AIK. SIJAISET KOKOAIK. OSA-AIK. Koulutuksen järjestämispalvelut Ammattiopisto YHTEENSÄ Taulukko 1. Palvelussuhteet tulosalueittain Vuonna 2016 tuloslaskelmassa maksetut palkat ja palkkiot henkilöstösivukuluineen olivat yhteensä 15,238 milj. euroa, josta palkkojen osuus oli 11,974 milj. euroa ja sivukulujen osuus 3,264 milj. euroa. Maksetut palkat ja palkkiot ilman sivukuluja olivat keskimäärin euroa per henkilö ja sivukuluineen keskimäärin euroa per henkilö. Henkilöstökulut ovat laskeneet edellisvuoteen verrattuna kahdeksalla prosentilla eli 1,349 milj. euroa. Kuntayhtymässä on laadittu erillinen henkilöstöraportti, joka antaa tietoja henkilövoimavarojen tilasta, käytöstä ja niiden muutoksista.

11 11 (61) 1.5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kuntayhtymän taloudellinen tilanne on säilynyt kohtuullisena huolimatta rahoitukseen tehdyistä muutoksista. Käynnissä olevalla toiminnan tehostamisella pyritään siihen, että taloustilanne säilyy mahdollisimman vakaana lähitulevaisuudessakin. Kustannusrakenteessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia aikaisempiin vuosiin verrattuna, mutta kustannuksia on saatu karsittua tarkemmalla hankintojen ja henkilöresurssien suunnittelulla. Samalla henkilöstökustannusten osuus kaikista kustannuksista on noussut hieman. Myös tulevaisuuden osalta kustannusten kehittyminen vaikuttaa helposti ennakoitavalta. Sen sijaan tulojen ennakointi valtionosuusrahoituksen perusteiden muuttuessa ja työvoimakoulutuksen siirtyessä työja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriölle on vaikeaa. Merkittäväksi ja ilmeisen pysyväksi epävarmuustekijäksi on osoittautunut globaalin talouden nopea muutos, joka luonnollisesti heijastuu niin valtion- kuin kuntatalouteenkin. Tämän seurauksena niin ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kuin työvoimakoulutuksenkin rahoitusta on vähennetty. Ammatillisen koulutuksen rahoitus laskee vuodesta 2016 vuoteen Ennakkorahoituspäätöksen mukaisesti vuoden 2017 rahoitus on 86 % vuoden 2016 rahoituksesta, eli alle sen, mitä ennakkotietojen perusteella oli arvioitu. Salon seudun koulutuskuntayhtymän osalta tämä tarkoittaa tulojen pienenemistä noin kolme miljoonaa euroa. Alueen elinkeinoelämän rakennemuutokset ja siitä seurannut korkea työttömyysaste pitävät todennäköisesti aikuiskoulutuksen kysyntää korkeina, mutta voivat vaikuttaa negatiivisesti niin ammatilliseen koulutukseen hakeutuvien nuorten kuin oppisopimuskoulutukseen hakeutuvien henkilöiden määrään. Kuntayhtymän sisäisistä riskeistä suurimmat liittyvät kiinteistöihin ja henkilöstöön. Kuntayhtymän kiinteistöjen pitkän tähtäimen kehittämissuunnitelmaa on jouduttu muuttamaan useaan otteeseen. Vuosille ajoittuvat saneeraus- ja uudisrakennusinvestoinnit ovat olleet merkittävä taloudellinen panostus, joka näkyy lainanoton lisääntymisenä sekä kasvaneina poistoina ja rahoituskuluina. Tosin vuonna toteutuviin hankkeisiin ei enää tarvita ulkopuolista rahoitusta. Kiinteistöihin ja opetuksen käytössä oleviin koneisiin ja kalustoon tehtävien investointien kautta kaikkien koulutusalojen tilat ja oppimisympäristöt saadaan muokattua vastaamaan nykyisiä ja lähitulevaisuuden koulutustarpeita. Toteutetut ja tulevaisuudessa toteutettavat toiminnalliset muutokset sekä rahoituksen pieneneminen vaikuttavat suoraan henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Vaikka asioihin pyritään vaikuttamaan aktiivisilla toimenpiteillä, ei kaikkia riskejä ole mahdollista välttää. Työehtojen uudistamiseen liittyvät neuvottelut ovat

12 12 (61) kesken, eikä niiden mahdollisesta vaikutuksesta toimintaan voi vielä esittää arvioita. Riskien hallinnassa on vuoden 2016 aikana pyritty tarkastelemaan riskejä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Kuntayhtymän strategian mukaisesti vuoden 2011 aikana toteutettiin laajamittainen riskikartoitus, jonka perusteella vuoden 2012 aikana laadittiin riskisuunnitelma. Suunnitelma on päivitetty vuonna 2014 ja tarkastettu vuonna Suunnitelman mukaisesti merkittävimpien riskien todennäköisyys ja niiden mahdollisen toteutumisen vaikutukset on arvioita; ja tarvittavat ehkäisevät toimenpiteet on käynnistetty. Lisäksi on työskennelty tilojen- ja työturvallisuuden kehittämiseksi.

13 13 (61) 2. SELONTEKO KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kuntayhtymän johdon vastuulla on huolehtia siitä, että kuntayhtymässä on sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön nähden toimiva sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Hallituksen ja viranhaltijoiden ratkaisuvallasta säädetään hallintosäännössä. Hallintosäännön 3 :n mukaan kuntayhtymän hallitus vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta. Kuntayhtymän johtaja vastaa kuntayhtymän strategisesta johtamisesta ja kokonaisuuden kehittämisestä sekä tulostavoitteiden toteutumisesta (hallintosääntö 4). Hallintosäännön 29 :n mukaan hallitus päättää kuntayhtymän riskienhallintaa koskevista periaatteista ja kuntayhtymän johtaja vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta. Ulkoista arviointia varten kuntayhtymässä on kuntalain 121 :n mukainen tarkastuslautakunta, jonka tehtävistä säädetään lisäksi tarkastussäännössä. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa arvioitiin kuntayhtymän hallitukselle ja esimiehille suunnatun kyselyn avulla. Kysely on toteutettu saman sisältöisenä vuodesta 2008 lähtien. Vuodesta 2013 kyselyyn ovat vastanneet myös hallituksen jäsenet. Kyselyssä sisäistä valvontaa tarkastellaan viidestä eri näkökulmasta: 1. Johtamistapa ja valvontakulttuuri 2. Riskienhallinta 3. Valvontatoimenpiteet 4. Raportointi ja tiedonvälitys 5. Seuranta Kyselyn vastausasteikko on 1 4; muutamien kysymysten osalta kyllä/ei. Kysymysten lisäksi vastaajia pyydettiin kertomaan, millä tavoin kysymyksissä esitettyjä väittämiä todennetaan. Kysely kohdennettiin yhteensä 22 vastaajalle (vuonna vastaajalle). Vastaajien määrän pieneneminen johtuu organisaatiomuutoksesta, jonka yhteydessä esimiestehtävien määrää on vähennetty. Vastausprosentti oli 55 (88), eli edellisvuotta pienempi. Vastaukset jakaantuvat tulosalueittain seuraavasti: Virkamiehet 25 7 Hallitus 10 5 YHTEENSÄ Kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tila on pysynyt hyvänä. Vuoteen 2015 verrattuna kaikkien tarkasteltujen näkökulmien arvosanat nousivat tasaisesti. Yleisarvosana vaihteli välillä 3,1 3,5 (v vaihteluväli 3,0 3,4). Kuviossa 5 on esitetty eri näkökulmien keskiarvot vuodesta 2008 alkaen.

14 14 (61) Kuvio 5: Hallituksen selontekokyselyn näkökulmien keskiarvot ajanjaksolla Korkeimmat arvosanat näkökulmista saivat johtamistapa ja valvontakulttuuri; seuranta sekä valvontatoimenpiteet. Johtamistavan osalta haasteellisena koetaan osaamiskartoitukset ja henkilöstön koulutuksen suunnitelmallisuus. Sen sijaan hyvän hallintotavan noudattamisen; resurssien mitoittamisen ja kohdentamisen; arvojen mukaisen toiminnan; poikkeamiin reagoinnin; ja lainsäädännön ja muiden ohjeiden mukaisen toiminnan taso on noussut merkittävästi. Riskienhallintaan on kiinnitetty runsaasti huomiota niin työturvallisuus-, taloudellisten-, tietoturvallisuus- kuin tilojen turvallisuuteen kohdistuvien riskien kannalta. Riskien kartoittaminen, analysointi ja riskisuunnitelmien laatiminen sekä korjaavat toimenpiteet ovat nostaneet tietoisuutta riskienhallinnasta ja saaneet henkilöstön suhtautumaan kriittisemmin turvallisuuteen liittyviin näkökulmiin. Samalla se on johtanut riskienhallinnan kokonaisuuden positiiviseen kehitykseen. Koulutusta riskienhallintaan tosin tarvittaisiin lisää. Työ riskienhallinnan ja turvallisuuden parantamiseksi jatkuu myös vuonna Valvontatoimenpiteissä oman työn laadun taso verrattuna tavoitteisiin sekä prosessien arvioinnin ja kehittämisen koettiin aiempaa heikompitasoiseksi. Valtionosuuksien oikeamääräisyyden varmistamisen ja ostopalveluiden sopimuksenmukaisuuden varmistamisen taso taas on noussut. Myös raportoinnin ja tiedonvälityksen arvosana on noussut hieman vuodesta Haasteelliseksi koetaan tietojärjestelmien päätöksenteolle tarjoama tuki; tiedon

15 15 (61) siirtyminen tulosalueiden välillä; sekä hiljaisen tiedon siirtyminen organisaation sisällä. Sen sijaan tiedonkulku ylhäältä alas, tiedon välittyminen sidosryhmille, uusien työntekijöiden perehdytys, tiedon tallentaminen ja raportointitietojen analysointi ovat parantuneet huomattavasti. Seurannan tila on myös parantunut edellisestä vuodesta. Erityisesti on kehittynyt annettuihin suosituksiin reagointi. 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma kuvaa, miten tilikauden tuotot ovat riittäneet kattamaan toiminnan tuottamisesta aiheutuneet kulut. Tuloslaskelmaan otetaan ainoastaan ulkoiset tulot ja menot. Tuloslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosikatteen ja tilikauden tuloksen avulla osoitetaan tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyys jaksotettuihin menoihin. Arvioinnissa käytetään lisäksi tuloslaskelman eristä sekä toimintaja vuosikatteesta laskettuja tunnuslukuja. Tilinpäätökseen 2015 verrattuna sekä kuntayhtymän tulot että menot laskivat. Toimintakate oli edelliseen tilikauteen verrattuna 0,577 milj. euroa suurempi. Kuntayhtymän vuosikate ylitti poistot 55 prosentilla. Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja muodostui voitolliseksi 1,484 milj. euroa. Poistoeron ja varausten muutosten jälkeen tilikauden voitto oli 0,507 milj. euroa. Taulukossa 2 on esitetty kuntayhtymän tuloslaskelma ja tase. TP 2016 TP 2015 TP 2014 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvon alentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden voitto/tappio TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintakate% 17 % 14 % 11 % (= (toimintakate/toimintatuotot*100) Vuosikate/poistot, % 155 % 133 % 113 % Toimintatuotot/Toimintakulut 120 % 116 % 112 % Taulukko 2. Kuntayhtymän tuloslaskelma ja sen tunnusluvut (1000 euroa).

16 16 (61) Toimintatuotot Kuntayhtymän toimintatuottojen kokonaismäärä oli tilikaudella 2016 yhteensä 26,440 milj. euroa. Edelliseen tilikauteen verrattuna toimintatuotot laskivat vajaalla neljällä prosentilla, yhteensä 1,042 milj. euroa. Laskuun vaikuttivat eniten työvoimakoulutuksen myyntitulojen pieneneminen neljänneksellä yhteensä 0,926 milj. eurolla sekä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen pieneneminen yhteensä 0,448 milj. eurolla. Toisaalta ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus kasvoi 0,290 milj. euroa edelliseen tilikauteen verrattuna. Vahvistettu opiskelijakiintiö ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 1840 (OKM/79/531/2016/ ). Verrattaessa kuntayhtymän järjestäjäkohtaista yksikköhintaa tilikauteen 2015 yksikköhinta laski 354 euroa/opiskelija. Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus kasvoi 17 prosentilla edelliseen tilikauteen verrattuna: Opetus- ja kulttuuriministeriö (myöh. OKM) nosti päätöksellään (OKM/53/221/2015) ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosiksi yhteensä 222,5 opiskelijatyövuotta, joka lisäsi ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta yhteensä 0,617 milj. euroa. Toimintatuottojen rakenne on esitetty kuviossa 6. Toimintatuottojen rakenteessa valtionosuustulojen osuus kasvoi kolme prosenttiyksikköä edelliseen tilikauteen verrattuna. Vastaavasti myyntitulot pienivät saman verran, johon vaikutti työvoimakoulutuksen voimakas lasku. Kuvio 6. Toimintatuottojen rakenne tilinpäätös Toimintakulut Toimintakulut olivat tilikaudella 2016 yhteensä 22,072 milj. euroa. Toimintakulut pienenivät edelliseen tilikauteen verrattuna vajaalla seitsemällä prosentilla, yhteensä 1,619 milj. euroa. Euromääräisesti eniten laskivat henkilöstömenot yhteensä 1,349 milj. euroa. Toimintakulujen rakenne on esitetty kuviossa 7. Kulurakenteessa ei ole tapahtunut olennaisia muutoksia edelliseen tilikauteen verrattuna. Kuvio 7. Kuntayhtymän toimintakulujen rakenne tilinpäätöksessä Toimintakate ja vuosikate Kuntayhtymän toimintakate oli 4,368 milj. euroa positiivinen. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamassa yleis-

17 17 (61) ohjeessa kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta todetaan, että kuntayhtymän, jolla ei ole verorahoitusta, toimintakatteen tulee olla positiivinen. Tämän asetetun vaatimuksen kuntayhtymän toimintakate täytti. Verrattaessa toimintakatetta edelliseen tilikauteen, toimintakate parani 0,577 milj. eurolla. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvaava tunnusluku (= 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)) pysyi hyvänä edellisten tilikausien tapaan ollen 120 prosenttia (tilinpäätös %, tilinpäätös %). Kuntayhtymän vuosikate nousi 0,576 milj. euroa edelliseen tilikauteen verrattuna. Vuosikate on keskeinen kateluku, kun arvioidaan tulorahoituksen riittävyyttä. Vuosikate ylitti suunnitelman mukaiset poistot 1,484 milj. eurolla. Vuosikatteen ja poistojen vertailun perusteella laskettava tunnusluku parani 22 prosenttiyksikköä tilinpäätökseen 2015 verrattuna. Tässä tunnusluvussa vähimmäistasona pidetään 100 prosenttia edellyttäen, että poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan/kuntayhtymän keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Kuntayhtymässä suunnitelman mukaiset poistot ylittävät keskimääräisten poistonalaisten investointien määrän 48 prosentilla. Tilikauden tulos Kuntayhtymän tilikauden tulos ennen tilinpäätöseriä oli 1,484 milj. euroa ollen 0,592 milj. euroa suurempi kuin edellisenä tilikautena. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävien poistoero- ja tuloksenkäsittelyerien jälkeen tilikauden tulos muodostuu ylijäämäiseksi ollen 0,507milj. euroa. Poistoerokirjaukset on tehty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti ja niiden vähennys oli 0,507 milj. euroa. Varausten lisäys oli 1,484 milj. euroa. 3.2 Toiminnan rahoitus Tilikauden toiminnan rahoitusta tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä sekä rahoitustoiminnan, oman pääoman ja maksuvalmiuden nettomäärät. Näiden kahden nettomäärän erotus osoittaa kuntayhtymän rahavarojen muutoksen tilikaudella. Kuntayhtymän rahoituslaskelma ja siitä laskettavat tunnusluvut on esitetty taulukossa 3.

18 18 (61) TP2016 TP2015 TP Toiminnan rahavirta Vuosikate Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahakertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 1326 % 70 % 51 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 560 % 66 % 49 % Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv Taulukko 3. Kuntayhtymän rahoituslaskelma ja siitä laskettavat tunnusluvut (1000 euroa). Rahoituslaskelmasta nähdään, että toiminnan ja investointien rahavirta on ollut positiivinen. Rahoituksen rahavirta on ollut negatiivinen. Kuntayhtymän rahavarat ovat kasvaneet yhteensä 3,417 milj. eurolla. Tulorahoitus on riittänyt kattamaan yksistään toiminnan ja investoinnit sekä lainanlyhennykset. Kuntayhtymän pitkäaikaiset lainat eivät ole lisääntyneet tilikaudella Kuviossa 8 on kuvattu vuosikatteen ja poistojen riittävyyttä nettoinvestointeihin ajanjaksolla

19 19 (61) Kuvio 8. Vuosikatteen ja poistojen riittävyys nettoinvestointeihin vuosina Rahoituslaskelman tunnusluvuista toiminnan ja investointien rahakertymä viideltä vuodelta tunnusluku on pienentynyt edellisiin tilikausiin verrattuna. Investointien tulorahoitus tunnusluku osoittaa, että tulorahoituksella on pystytty tilikaudella yksistään kattamaan investointien omahankintamenot. Pääomamenojen tulorahoitus tunnusluku kertoo vuosikatteen prosenttiosuuden kuntayhtymän investointien omahankintamenojen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten arvoon. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Lainanhoitokate on vaihdellut kuntayhtymässä vuosina välillä Tunnusluvun arvo on pysynyt samalla tasolla kuin tilinpäätöksessä Maksuvalmiutta kuvaava tunnusluku eli kassan riittävyys on pysynyt hyvällä tasolla.

20 20 (61) 4. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET Kuntayhtymän rahoitusrakennetta kuvaa tase ja siitä laskettavat tunnusluvut, jotka kuvaavat omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta sekä velkaisuutta. Taulukossa 4 on esitetty kuntayhtymän tase ja tunnusluvut tilikaudelta 2016 ja edelliseltä tilikaudelta VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Arvonkorotusrahasto Edellisten kausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet POISTOERO JA VAPAA- Rakennukset EHTOISET VARAUKSET Kiinteät rakenteet Poistoero Koneet ja kalusto Vapaaehtoiset varaukset Ennakkomaksut ja kesken- 0 0 eräiset hankinnat 81 0 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrah. erityiskatteet VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen VAIHTUVAT VASTAAVAT Lainat rahoituslaitoksilta Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 5 32 Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset Lainat rahoituslaitoksilta Muut saamiset Saadut ennakot Siirtosaamiset Ostovelat Muut velat Rahat ja pankkisaamiset Siirtovelat VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA YHTEENSÄ TASEEN TUNNUSLUVUT: TP 2016 TP 2015 Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä Lainakanta Taulukko 4: Kuntayhtymän tase ja siitä laskettavat tunnusluvut (1000 euroa). Tase sisältää kuntayhtymän omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltynä luonteensa mukaan. Erät eivät sisällä eri tulosalueiden välisiä sisäisiä eriä. Taseen loppusumma oli 43,731 milj. euroa. Taseen vastaavaa puolella merkittävin erä on aineelliset hyödykkeet, joka sisältää mm. kiinteistöt sekä koneet ja kaluston. Vastattavaa puolella suurimman ryhmän puolestaan muodostaa oma pääoma. Taseen loppusumma kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 1,198 milj. euroa.

21 21 (61) Kuntayhtymän omavaraisuusaste nousi kaksi prosenttiyksikköä edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Tunnusluku mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Kuntataloudessa yleisesti omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellisen velkaantuneisuuden, % -tunnusluvun arvo pysyi samalla tasolla edelliseen tilikauteen verrattuna. Kuntayhtymän kertynyt ylijäämä on kasvanut edelliseen tilikauteen verrattuna 0,507 milj. eurolla. Lainakanta on pienentynyt 0,429 milj. eurolla tilinpäätökseen 2015 verrattuna. 5. KOKONAISTULOT JA MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma laaditaan tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tuotot, kulut ja rahoitustapahtumat. Kokonaistulo- ja menokäsitteet kattavat varsinaisen toiminnan ja investointien tuotot ja kulut sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Lyhytaikaisten lainojen ja oman pääoman muutokset esitetään kuitenkin kumpikin nettoeränä joko menona tai tulona. Taulukossa 5 on esitetty kuntayhtymän tilikauden 2016 kokonaistulot ja menot. TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot Toimintakulut Korkotuotot 0 Korkokulut 205 Muut rahoitustuotot 1 Muut rahoituskulut 1 Tulorahoituksen korjauserät 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 Investoinnit 0 Investoinnit Rahoitustoiminta Käyttöomaisuusinvestoinnit 314 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Rahoitustoiminta Pitkäaikaisten lainojen vähennys 429 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oma pääoman muutokset 0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys Kokonaistulot - Kokonaismenot= = Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutokset = [-3] - [3.417] = Taulukko 5. Kuntayhtymän kokonaistulot ja menot 2016 (1000 euroa) Kuntayhtymän kokonaistulot ylittivät kokonaismenot 3,420 milj. eurolla.

22 22 (61) 6. KUNTAYHTYMÄKONSERNI Vuoden 2015 alussa aloitti toimintansa koulutuskuntayhtymän 100 % omistama tytäryhtiö, Salon seudun koulutus Oy, jonka toimitusjohtajana on rehtori Anne Bragge oman tehtävänsä ohella. Osakeyhtiössä ei ole ollut henkilöstöä tilikaudella Koulutusten toteuttaminen ja tukipalvelut ostetaan koulutuskuntayhtymältä. Salon seudun koulutus Oy toteutti tilikaudella 2016 koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja yksityishenkilöille sekä oppisopimuksen tietopuolista koulutusta muille koulutuksenjärjestäjille. Toiminta on ollut laajuudeltaan ja palveluiltaan hyvin samankaltaista kuin Ainoa muutos palvelutarjontaan tapahtui, kun suomen kielen yleiset kielitutkinnot siirrettiin koulutuskuntayhtymästä Salon seudun koulutus Oy:n toteutettavaksi. Myyntituottojen osalta lupakorttikoulutukset ja oppisopimuskoulutukset olivat keskimäärin 2015 vuoden tasoa. Yrityksille myytävän koulutuksen osalta tuotot olivat suuremmat. Tytäryhtiön tilikauden voitto oli välittömien verojen jälkeen 0,028 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa 6 on esitetty Salon seudun koulutus Oy:n tuloslaskelma. TULOSLASKELMA (1000 EUR) LIIKEVAIHTO Materiaalit ja palvelut 0 0 Ulkopuoliset palvelut Poistot ja arvonalentumset 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot -5-5 Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO (-TAPPIO) 35 2 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 VOITTO (TAPPIO) ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 35 2 VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA 35 2 Välittömät verot -7 0 TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO) 28 1 Taulukko 6. Salon seudun koulutus Oy:n tuloslaskelma Tytäryhtiön taseen loppusumma oli tilinpäätöksessä 2016 yhteensä 0,163 milj. euroa (TP ,168 milj. euroa). Loppuvuodesta 2016 käynnistettiin valmistelu tutkintoon johtamattoman työvoimakoulutuksen siirtämisestä Salon seudun koulutus Oy:lle vuoden 2017 alusta kuntalain siirtymäsäännöksen umpeuduttua. Samalla valmisteltiin koulutuksen toteuttamisesta vastaavan opetushenkilöstön sekä myyntisihteerin siirtoa Salon seudun koulutus Oy:n palvelukseen.

23 23 (61) 6.1 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernin tuloslaskelma on esitetty taulukossa 7. Konsernin tulos ennen tilinpäätöseriä oli ylijäämäinen 1,519 milj. euroa. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvaava tunnusluku (= 100*Toimintatuotot/(Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)) pysyi hyvänä ollen 120 prosenttia (tilinpäätös %). Vuosikate ylitti 57 prosentilla suunnitelman mukaiset poistot. KONSERNITULOSLASKELMA (1 000 euroa) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Verot -7 0 Tilikauden ylijäämä TUNNUSLUVUT Toimintakate% 17 % 14 % Toimintatuotot/toimintakulut 120 % 116 % Vuosikate/poistot 157 % 133 % Taulukko 7. Konsernituloslaskelma Taulukossa 8 esitetystä rahoituslaskelmasta käy ilmi, että konsernin toiminnan ja investointien rahavirta on ollut positiivinen. Tulorahoituksella on pystytty kattamaan sekä investoinnit että lainanlyhennykset. Lainanhoitokate osoittaa, että konsernin tulorahoitus riittää lainakorkojen ja lyhennysten hoitoon, ja lainanhoitokyky on hyvä.

24 24 (61) KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA (1 000 euroa) Toiminnan rahavirta Vuosikate Tilikauden verot -7 0 Investointien rahavirta Investointimenot Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 2 Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 2-2 Vaihto-omaisuuden muutos 27 3 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus 1339 % 71 % Pääomamenojen tulorahoitus 566 % 66 % Lainanhoitokate 7 7 Kassan riittävyys, pv Taulukko 8. Konsernin rahoituslaskelma Taulukossa 9 on esitetty konsernin tase, jonka loppusumma on kasvanut edelliseen tilikauteen verrattuna 1,221 milj. euroa. Konsernin omavaraisuusaste ja suhteellinen velkaantuneisuus ovat samalla tasolla koulutuskuntayhtymän kanssa. Vieraan pääoman takaisinmaksuun kuluisi puolet vuoden toimintatuotoista.

25 25 (61) KONSERNITASE (1 000 euroa) Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset 2 2 Toimemksiantojen varat Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihto-omaisuus 5 32 Lyhytaikaiset saamiset Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Edellisten tilikausien ylijäämä Tilikauden ylijäämä Oma pääoma yhteensä Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset yhteensä Toimeksiantojen pääomat Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä Vastattavaa yhteensä TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kertynyt ylijäämä , eur Lainakanta , eur Taulukko 9. Konsernin tase

26 26 (61) 7. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kuntalain 115 :n mukaan hallituksen on tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen varaus- ja rahastosiirtoja eli tilinpäätössiirtoja. Kuntayhtymän tulos tilikaudella 2016 on yhteensä ,31 euroa. Hallitus on päättänyt esittää valtuuston hyväksyttäväksi sitovien määrärahojen poikkeamat esityksen mukaisina sekä tilikauden tuloksen ,31 euron käsittelystä seuraavaa: 1. Tuloksesta tehdään investointivaraus ,31 euroa Taitajankatu 8:n rakennettavaa uudisrakennusta varten. 2. Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja ,85 euroa. 3. Kirjataan ,85 euron ylijäämä taseeseen edellisten tilikausien yli-/alijäämien tilille.

27 27 (61) 8. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion toteutumisvertailut osassa esitetään, miten valtuuston asettamat sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ovat toteutuneet. Kuntayhtymän tulosalueet ovat nettobudjetissa. Strategiaosassa valtuustotasolla sitovia ovat strategian mukaisille mittareille asetetut kuntayhtymätason tavoitteet sekä tuloskorttiin kirjatut strategisten painopisteiden mukaisille mittareille asetetut tavoitteet. 8.1 Strategia Käyttötalousosassa ovat valtuustotasolla sitovia sekä ammattiopiston että koulutuksen järjestämispalveluiden tilikauden toimintakate. Tuloslaskelmaosassa sitova tavoite on rahoitustulojen ja menojen netto sekä poistoerojen muutokset. Tuloslaskelmaosan tunnusluvuista sitova on kuntayhtymän toimintakateprosentti. Investointiosassa sitovia eriä ovat kiinteän omaisuuden investointihankkeille hyväksytyt määrärahat sekä irtaimelle omaisuudelle hyväksytty kokonaismääräraha. Rahoitusosassa valtuuston nähden sitovia eriä ovat lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä tunnusluvuista lainanhoitokate. Hallitukseen nähden sitovaa on kassan riittävyys. Toiminnan kehittämistä on jatkettu uudistamalla kuntayhtymän strategia. Suunnittelun aikajänne ovat vuodet , vaikka on todennäköistä, että toimintaympäristön muutokset edellyttävät suunnitelmien muuttamista jo lyhyemmällä tarkastelujaksolla. Nykyinen strategia painottaa erityisesti opetuksen ja opiskelun sekä niitä tukevan toiminnan kehittämistä. Kuntayhtymän strategian toteutumista seurataan neljän keskeisen mittarin mukaisesti, jotka esitetty taulukossa 6. Seuranta tapahtuu vuosittain, paitsi työtyytyväisyyden osalta joka toinen parillinen - vuosi. Työtyytyväisyyden, opiskelijapalautteen ja työelämäpalautteen seuranta perustuu kohderyhmille tehtäviin kyselyihin, joissa arviointiasteikko on yhdestä viiteen. Työtyytyväisyyttä lukuun ottamatta tavoitteet on saavutettu. Henkilöstökyselyn tuloksia on analysoitu ja niistä on keskusteltu kaikkien kuntayhtymän työntekijöiden kanssa. Tavoitteena on ollut löytää ratkaisuja tilanteen kohentamiseksi. Erityisesti tyytymättömyyttä esiintyy opetushenkilöstön keskuudessa. Sille on kaksi muiden ylitse nousevaa syytä: ammatillisen koulutuksen reformin mukanaan tuoman laajat muutokset niin toiminnassa kuin rahoituksessakin aiheuttavat suuren määrän sekä epävarmuutta että valmistelutyötä; ammatti- ja aikuisopiston yhdistymisen jälkeen toisistaan poikkeavat työ- ja virkaehtosopimukset aiheuttama eriarvoisuuden tunne.

28 28 (61) MITTARI TAVOITEARVO 2016 TOTEUTUMA 2016 Käyttöaste 100 % 100,1 % Toimintakate % 10 % 16,4 % Työtyytyväisyys 3,8 3,2 Tulosindeksi Suurten monialaisten koulutuksen järjestäjien ryhmässä Sija Taulukko 10. Kuntayhtymän strategian mittarit, tavoitearvot sekä toteutuneet luvut vuoden 2016 osalta. Strategiassa on määritelty toimenpiteitä, joiden vuonna 2016 toteutettaviksi päätettyjen toimenpiteiden toteutusta opetuksen ja ohjauksen osalta on viety eteenpäin ammattiopiston projekteissa. Niiden tuloksia on käsitelty kappaleessa Lisäksi tilasuunnitelman toteuttamista on jatkettu, vaikkakin aikatauluun on jouduttu tekemään pieniä muutoksia Taitajankatu 8:n uudisrakennuksen osalta. Tilajärjestelyt ovat vaikuttaneet myös koneiden ja laitteiden käyttöasteen nousemiseen, kun laitekantaa on vähennetty ammatti- ja aikuisopiston yhdistämisen yhteydessä. 8.2 Käyttötalouden toteutuminen Kokonaisuutena kuntayhtymän toiminta ja talous toteutui hyvin talousarviovuonna Kuntayhtymätasolla toimintatuotot ylittyivät yhteensä 0,998 milj. eurolla. Toimintakulut puolestaan alittuivat yhteensä 0,689 milj. eurolla talousarvioon nähden. Kuntayhtymän tuloista valtionosuustulojen osuus on 83 prosenttia. Taulukossa 11 on esitetty valtionosuustulojen toteutuminen talousarvioon nähden. RAHOITUSMUOTO YKSIKKÖHINTA per opiskelija TA TOT ENNAKKO, 1000 eur LOPULLINEN, 1000 eur TULOT YHTEENSÄ, 1000 euroa TAM*** TOT TA% MUUTOS, Ammatillinen peruskoulutus * % -242 Ammatillinen lisäkoulutus * ; ** % -763 Oppisopimuskoulutus * % -17 NAA- ja ENO -avustukset % 72 * OKM /53/221/2015 ** OKM /53/221/2015 *** VHP /ANBR; VALT / 23 Taulukko 11. Valtionosuustulot Ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallinen järjestäjäkohtainen yksikköhinta oli euroa/opiskelija, joka laski edelliseen vuoteen verrattuna 317 euroa. Kuntayhtymän järjestäjäkohtainen yksikköhinta laski 354 euroa. Talousarvion laatimisen perusteena käytettiin OKMn vahvistamaa vuotuista opiskelijamäärää eli 1830 opiskelijaa. OKM teki joulukuussa 2016 uuden päätöksen kuntayhtymän vuo-

29 29 (61) tuisesta opiskelijamäärästä koskien vuotta Päätöksen perusteella kuntayhtymän opiskelijakiintiö nousi kymmenellä opiskelijalla 1840 opiskelijaan. Uutta kiintiötä sovellettiin myös vuoteen Tämän takia kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus kasvoi 0,135 milj. eurolla myönnettyyn ennakkorahoitukseen nähden. OKM:n rahoituspäätöksessä 44/221/2015/ ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosiksi vahvistettiin yhteensä 153,3, ja rahoitus yhteensä 1,338 milj. euroa. Toukokuussa 2016 OKM korotti opiskelijatyövuodet 222,5 opiskelijatyövuoteen, jolloin rahoituksen määrä nousi 0,617 milj. euroa eli 1,955 milj. euroon. Talousarvioon nähden ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus kasvoi 0,763 milj. euroa. Tämä raportoitiin sekä hallitukselle (hall / 81) että valtuustolle (valt / 23). Oppisopimuskoulutuksen rahoitus ylittyi talousarvioon nähden yhdellä prosentilla, mutta kuntayhtymä joutui palauttamaan saatua ennakkoa OKM:lle yhteensä 0,037 milj. euroa. Työvoimakoulutuksen myyntituotot laskivat yhdeksän prosenttia talousarvioon nähden, yhteensä 0,258 milj. euroa. Koska toimintatuottojen lisäys yhteensä alitti hallintosäännön viiden prosentin rajan, talousarviomuutosesitystä ei tehty. Tulosaluetasolla molemmat tulosalueet ylittivät niille asetetut sitovat toimintakatetavoitteet. Tulosalueiden taloutta koskevat sitovat erät valtuustoon nähden on merkitty taulukkoon 12 varjostettuna. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen on kuvattu kuntayhtymän tuloskortissa. TULOSALUE Alkuperäinen talousarvio Talousarviomuutos * Talousarvio muutoksen jälkeen (TAM) Toteutuma Poikkeama (TAM- TOT) Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen on esitetty tuloskorteissa KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISPALVELUT Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät Tilikauden tulos (laskennallinen) AMMATTIOPISTO Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät Tilikauden tulos (laskennallinen) * valt , 23 Taulukko 12. Yhteenveto kuntayhtymän talousarviosta 2016 ja sen toteutumisesta Ammattiopistolla toimintakulut (eivät sisällä poistoja) alittuivat talousarvioon nähden kahdella prosentilla, yhteensä 0,378 milj. eurolla: henkilöstökulut alittuivat 0,242 milj. euroa ja palvelujen ostot 0,240 milj. euroa. Aineet, tarvikkeet ja tavarat

30 30 (61) -erä puolestaan ylittyi 0,165 milj. eurolla. Koulutuksen järjestämispalveluissa toimintakulut alittivat talousarvioluvut viidellä prosentilla, yhteensä 0,311 milj. euroa: henkilöstökulut alittuivat 0,150 milj. euroa ja palvelujen ostot 0,103 milj. euroa. Kuntayhtymätasolla henkilöstökulut toteutuivat reilu kaksi prosenttia, yhteensä 0,392 milj. euroa pienempänä kuin talousarviota laadittaessa arvioitiin. Henkilöstökulujen alittumiseen vaikutti yhtenä tekijä lomapalkkajaksotusten pieneneminen 0,158 milj. eurolla. Palvelujen ostot toteutuivat kuntayhtymätasolla 11 prosenttia alle talousarvion: mm. asiantuntijapalveluihin varatut määrärahat toteutuivat arvioitua pienempänä. Aineet, tarvikkeet ja tavarat ylittyivät kuudella prosentilla, 0,155 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa 13 on esitetty em. toimintakulujen toteutuminen tulosalueilla: HENKILÖSTÖKULUT (1000 ) PALVELUJEN OSTOT (1000 ) TA TOT TA % TA -TOT TA TOT TA % TA -TOT Ammattiopisto % % 240 Koulutuksen järjestämispalvelut % % 104 SSKKY yhteensä % % 344 AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT (1000 ) MUUT TOIMINTAKULUT (1000 ) TA TOT TA % TA -TOT TA TOT TA % TA -TOT Ammattiopisto % % 47 Koulutuksen järjestämispalvelut % % 51 SSKKY yhteensä % % 99 Taulukko 13. Tulosalueiden toimintakuluerien toteutuminen talousarvioon verrattuna

31 31 (61) SSKKY Kuntayhtymän organisaatiorakenne on esitetty alla olevassa kuviossa 9. Kuvio 9. Salon seudun koulutuskuntayhtymän organisaatio Kuntayhtymän käyttötalouden toimintatuotot ja toimintakulut sekä toimintakate on esitetty alla olevassa taulukossa. Koska toimintatuottojen talousarviossa ennakoitu tavoitearvo ylittyi 0,998 milj. eurolla ja toimintakuluarvio alittui 0,689 milj. eurolla, koulutuskuntayhtymän toimintakatetavoite ylittyi 1,687 milj. eurolla. Toimintakateprosentti toteutui viisi prosenttiyksikköä tavoitearvoa suurempana. TA TALOUSARVIO- MUUTOS TALOUSARVIO MUUTOKSEN JÄLKEEN TOTEUTUMA TA -TOT TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE% 10 % 100 % 11 % 16 % Taulukko 14. Kuntayhtymän toimintatuotot, -kulut ja -kate. Kuntayhtymän tuloskorttiin asetetut tavoitteet on pääosin saavutettu. Suoritettujen tutkinnon osien määrä opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa tosin jäi asetetun tavoitteen alle. Purettujen oppisopimusten osuus kaikista oppisopimuksista nousi yli tavoitteen. Suurin vaikuttava tekijä tilanteeseen on yleinen talouden ja työmarkkinoiden epävarmuus. Työvoimakoulutuksen päättäneiden työllistymisestä ei ole saatavilla mittaustietoa, joten kyseisen mittarin toteutumista ei ole voitu arvioida. Hanketoiminnan osalta toteutettujen hankkeiden omarahoitusosuudet olivat ennakoituja suurempia. Syynä on ollut voimakas panostus opetuksen ja sitä tukevien

32 32 (61) toimintojen kehittämiseen. Merkittävä osa tästä kehitystyöstä on toteutettu omalla rahoituksella. Tilojen käyttöasteessa on edelleen kehittämisen varaa, mutta tilasuunnitelman toteutuminen korjaa myös tätä tilannetta. Tilakustannukset ilman laitoshuollon kustannuksia ovat euroa/m 2 /vuosi. Henkilöstön tyytyväisyyteen vaikuttavat erityisesti käynnissä olevat ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvät muutokset ja niistä seurannut epävarmuus, sekä ammatti- ja aikuisopiston yhdistymisen seurauksena korostuneesti esiin tulleet virkaehtosopimusten moninaisuuden aiheuttamat erot työsuhteiden ehdoissa.

33 33 (61) STRATEGINEN PAINOPISTE INDIKAATTORI MITTARI Tavoite Toteutuma OPS NT OPSO OPS NT OPSO Tavoite / tulos Tavoite / tulos Suoritettujen perustutkintojen määrä (vähintään) OPS perusteinen: valmistuneet ko. vuoden lopussa / kolme vuotta aikaisemmin aloittaneet Tutkintojen suorittaminen Näyttötutkinto: tutkintojen määrä / ko. vuonna opiskelun lopettaneet Tutkinnon suorittaneet / ko. vuonna päättyneet tutkintotavoitteiset oppisopimukset >66% 66 % Suoritettujen erikois- ja ammatti-tutkintojen määrä / ko. vuonna opiskelun lopettaneet Tutkinnon osien suorittaminen Valtionosuusrahoitteinen koulutus suoritetut tutkinnon osat (vähintään kpl) Pedagogiset ratkaisut Keskeyttäminen VOS-rahoitteinen peruskoulutus, eronneet opiskelijat (ko. vuonna eronneet / opiskelijamäärä) (Lasketaan mukaan kaikki muut paitsi SSKKY:n sisällä toiseen opiskelu-paikkaan siirtyneet - tavoite enintään) 10 % 9,8 % Ko. vuonna puretut oppisopimukset / opiskelijavirtauma ko. vuonna (enintään) 6 % 9 % Asiakastyytyväisyys Opiskelijoiden tyytyväisyys koulutukseen. Asteikko 1..5 (vähintään) 3,8 4,0 Työelämäpalaute Työpaikkaohjaajien / oppisopimuksen työpaikkakouluttajien palaute. Asteikko 1..5 (vähintään) 3,8 4,5 Opiskelijoiden työllistyminen Valmistumisen jälkeen työllistyneet opiskelijat (vähintään) Ammatillisen työvoimakoulutuksen päättäneiden työllistyminen (vähintään) 65 % 65 % 65 % Ei saatavilla Jatko-opintoihin hakeneet Koulutuksen päättymisen jälkeen korkeaasteelle hakeneet opiskelijat (vähintään) 15 % 23 % Tilojen käyttöaste Teorialuokat + harjoitustilat (vähintään) 70 % 45 % Käytössä olevien tilojen pinta-ala Kaikki kuntayhtymän käytössä olevat tilat (enintään) m m2 Tilakustannukset Nettokustannukset sisältäen poistot ja rahoituskulut (enintään) 95 /m2 102,98 /m2 Hanketoiminta Hankkeiden omarahoitusosuus hankkeiden kustannuksista (enintään) 19 % 19,6 % Palveluiden tuottaminen Opetustoiminnan kustannukset Toimintakate (vähintään) KJP:n osuus kuntayhtymän toimintakuluista (enintään) 32 % 35,8 % 26,0 % 24,8 % Näyttötutkinto: VOS opiskelijat / painotettu ka (lisäkoulutuksen myöntö) Opiskelija-paikkojen käyttöaste VOS lisäkoulutus toteutuneet otv / myönnetyt otv OPS perusteinen: Laskentapäivien painotettu ka / kiintiön painotettu ka Oppisopimus: Lisäkoulutuskiintiön käyttöaste > 100 % 100,1 % Henkilöstön tyytyväisyys Parillisina vuosina toteutettava henkilöstökysely. Asteikko (vähintään) 3,8 3,2 Ammattiylpeys Hakeutuminen koulutukseen Näyttötutkinto: Hakijat / VOS aloituspaikat OPS perusteinen: Ensisijaiset hakijat / yhteishaun aloituspaikat Uusien oppisopimusten määrä (vähintään) 1, ,4 221 Pedagoginen pätevyys Päätoimisten opettajien/kouluttajien pedagoginen pätevyys (vähintään) 93 % 97 % Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämiseen käytetyt / henkilöstökustannukset (enintään) 3 % 2 % OPS = opetussuunnitelmaperusteinen koulutus NT = näyttötutkinto OPSO = oppisopimuskoulutus

34 34 (61) Koulutuksen järjestämispalvelut Vastuuhenkilö: Talousjohtaja Kuvio 10: Koulutuksen järjestämispalveluiden organisaatio Koulutuksen järjestämispalveluiden toimintaa ohjasi talousarviovuodelle asetetut strategiset toimenpiteet sekä tulosyksiköiden toimintasuunnitelmissa asetut tavoitteet. Tulosaluetasolla koulutuksen järjestämispalveluiden tavoitteena on laadukkaiden palveluiden tuottaminen opetukselle mahdollisimman kustannustehokkaasti. Mittarina tälle tavoitteelle on tulosalueen kustannusten suhteellinen osuus koko kuntayhtymän kustannuksista. Tavoitearvo vuodelle 2016 oli 26 prosenttia, joka alitettiin: toteutuneiden kustannusten osuus oli 25 prosenttia kaikista kustannuksista. Alla on esitetty taulukossa 15 koulutuksen järjestämispalveluiden tuloslaskelma (1000 eur):

35 35 (61) TP2015 TA2016 TAM TA MUUTOS- TEN JÄLKEEN TOT Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate (SITOVA) Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Varausten ja rahastojen muutos (SITOVA) Tilikauden yli-/alijäämä KJP:N KULUJEN OSUUS SSKKY:N KULUISTA, enintään (SITOVA) 23 % 26 % 26 % 25 % Taulukko 15. Koulutuksen järjestämispalveluiden tuloslaskelma, 1000 eur Strategisten toimenpiteiden lisäksi keskeisiä toimenpiteitä talousarviovuonna 2016 oli: Raportoinnin kehittäminen vastaamaan uuden organisaation tarpeita hyödyntämällä tietovarastoa: Tietovarastoon määriteltiin toiminnan ja talouden raportin pohja, joka otetaan käyttöön Prosessiohjatun sähköisen asianhallinnan toteuttaminen: Talousarviovuodelle asetetut tavoitteet järjestelmän kilpailuttamisesta toteutui. Käyttöönoton valmistelu aloitettiin projektisuunnitelman mukaisesti tiedonohjaussuunnitelman tehtäväluokissa 00 Hallinto ja Hankintatoimi. Kuntayhtymän tietoturvapolitiikan sekä tietoturvaohjeiden laatimisen ja käyttöönoton tavoitteista tietoturvapolitiikka hyväksyttiin kuntayhtymän johtoryhmässä loppuvuodesta Tietoturvaohjeiden laatiminen ja käyttöönotto siirtyi vuodelle Tähän vaikutti toimintojen uudelleenjärjestely, joka johtui yhteistoimintaneuvotteluiden perusteella toteutetusta henkilöstöresurssin vähentämisestä. Sähköisen huoltokirjan käyttöönoton loppuunsaattaminen: Tavoite huoltoohjelmien ja huoltotoimenpiteiden systemaattisesta dokumentoinnista huoltokirjaan toteutui. Oppilashallintojärjestelmän Kurre-ohjelman hyödyntäminen tilojen käyttöasteen tarkastelussa. Tavoitteena oli myös selvittää mahdollisuutta kustannusperusteiseen tilojen käyttöön: Raportointi tilojen käyttöasteesta Kurreohjelmasta toteutui. Kehitystyö tilojen käyttöasteen tehostamiseen jatkuu edelleen vuonna Majakkatoiminnon käyttöönotto oppilasruokailussa ruokailijoiden kokonaismäärien tarkasteluun otettiin käyttöön Taitajankatu 6 oppilasruokalassa.

36 36 (61) Tavoite siivoustyön mitoituksen päivittämisestä kuntayhtymän tilasuunnitelmaan sekä henkilöstöresursseihin toteutui. Sähköisen kilpailutusjärjestelmän kilpailuttaminen ja käyttöönotto. Tämä tavoite liittyi osana sähköisen asianhallintajärjestelmän käyttöönottoon. Tehdyn kartoituksen perusteella todettiin, ettei hankita erillistä sähköistä kilpailuttamisjärjestelmää vaan se rakennetaan osana sähköistä asianhallintajärjestelmää. Kuten aikaisempinakin vuosina koulutuksen järjestämispalveluiden tavoitteena oli tarjota opiskelijoille vähintään 25 työssäoppimispaikkaa. Vuoden 2016 aikana koulutuksen järjestämispalveluiden tiimit tarjosivat yhteensä 42 työssäoppimispaikkaa: henkilöstö- ja taloushallinnossa oli kolme työssäoppijaa, ruokahuollossa yhdeksän, laitoshuollossa kaksikymmentä, kiinteistöhuollossa sekä tietohallinnossa molemmissa viisi Salon seudun ammattiopisto Vastuuhenkilö: Ammattiopiston rehtori Kuvio 11. Salon seudun ammattiopiston organisaatiokaavio Muutos ja muutokseen sopeutuminen on ollut leimaavaa vuodelle Vuoden alusta Salon seudun ammattiopisto, Salon seudun aikuisopisto ja Salon seudun oppisopimuskeskus yhdistettiin yhdeksi oppilaitokseksi. Organisaatiomuutos ja valmisteilla oleva ammatillisen koulutuksen reformi on asettanut uudelle oppilaitok-

37 37 (61) selle lukuisia toiminnan ja toimintakulttuurin kehittämiseen liittyviä haasteita. Organisaatiomuutoksen valmistelut olivat jälleen loppuvuodesta esillä, kun tutkintoon valmentamaton työvoimakoulutus henkilöstöineen tuli siirtää vuoden 2017 alusta Salon seudun koulutus Oy:öön. Ammattiopiston tuloslaskelma on esitetty taulukossa 16. TP2015 TA2016 TAM TA MUU- TOSTEN JÄLKEEN Toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate (SITOVA) Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Laskennalliset erät Tilikauden yli-/alijäämä TOIMINTAKATE% (SITOVA) 32 % 32 % 32 % 36 % TOT Taulukko 16. Ammattiopiston tuloslaskelma, 1000 eur Toimintatapojen kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen liittyi keskeisesti seitsemän valmisteluprojektia. Lisäksi henkilöstön perehdyttämiseen ja toimintatapojen käyttöönottamiseksi on toteutettu useita erilaisia perehdytystilaisuuksia ja kehittämispäiviä. Projekti 1 Tehtävänä oli suunnitella opetussuunnitelmaperusteisen ja näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen rakenteen muutokset tavoitteena mahdollistaa henkilökohtaistaminen valinnaisuuksien, koulutusajan ja toteutustavan osalta ja lisätä läpäisyä ja tutkintosuorituksia. Opetuksen toteutuksen rakenteellinen muutos on useamman vuoden projekti. Toimintavuoden aikana ammatillisen perustutkinnon osalta opintokokonaisuudet on laadittu osaamiskorteiksi ja opetussuunnitelmarunko osaamiskortteineen on viety opiskelijahallintojärjestelmään e-hopsina. Opetustarjonnan koonti tarjotinmalliksi aloitettiin loppusyksystä. Projekti 2 Tehtävänä oli luoda yksilöllinen yrittäjyyspolun koulutusmalli, jonka eri alojen opiskelijat voivat valita osaksi opintojaan. Yrittäjäpolun toteutusmalli on kuvattu ja sen mahdollistaa opiskelijalle yrittäjyyteen tutustumisesta aina yrittäjän ammattitutkinnon suorittamiseen.

38 38 (61) Projekti 3 Opiskelijaohjauksen ja erityisopetuksen organisointi ja työnjako uudistettiin. Ohjauspalvelut ja erityisen tuen palvelut sekä niiden kytkeytyminen opiskelun eri vaiheisiin kuvattiin. Salon kaupungin nuorten työpajojen kanssa käynnistettiin entistä tiiviimpi yhteistyö, jatkossa opiskelija voi kerryttää osaamista omiin opintoihinsa myös suorittaessaan työvaltaista oppimista työpajassa. Projekti 4 Keskittyi opintotoimistopalveluiden organisointiin. Opintotoimistot keskitettiin kahteen kiinteistöön neljän sijasta. Lisäksi yhdenmukaistettiin raportointikäytäntöjä. Projekti 5 Opiskelijahallintojärjestelmän kehittämistä tehtiin monipuolisesti; aikaisemmat kaksi Primuskoulua yhdistettiin, opiskelijoihin liittyvät päätökset vietiin kokonaisuutena järjestelmään, raportointia varten tehtiin useita muutoksia, joilla varaudutaan rahoitusmallin muutokseen. Lisäksi hankittiin ja otettiin käyttöön uusi verkko-oppimisympäristö ja koulutettiin henkilöstöä hyödyntämään sitä opetuksessa. Projekti 6 Työelämäpalveluiden kehittämisessä keskityttiin ennen kaikkea opiskelijahankintaan. Vuoden aikana otettiin käyttöön ns. jatkuva haku ja keskitettiin asiakashankinnan koordinointi myynnin henkilöstölle. Markkinoinnissa lisättiin näkyvyyden yhdenmukaisuutta. Projekti 7 Keskittyi linjaamaan koulutusalojen arkea henkilöstöjohtamisen näkökulmasta. Projektiryhmä valmisteli mm. henkilöstöjohtamisen linjauksia ja varmisti matriisiorganisaation toimivuutta. Valmisteluprojektien kehittämistehtävät jatkuvat edelleen vuoden 2017 aikana ja projekteille on täsmennetty tavoitteet jatkotyölle. Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijahankinnassa onnistuttiin ja käytössä olevat 1830 paikkaa ylittyi ja toteutuma oli Ammatillisessa peruskoulutuksessa oli kirjoilla 2016 vuoden aikana yhteensä 3846 opiskelijaa, joista opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa 2055 ja näyttöperusteisessa Ammatillisen lisäkoulutuksen määrä oli useilla aloilla talousarviotavoitetta suurempi. Tätä selittää se, että 2015 myönnettiin äkillisen rakennemuutoksen perusteella lisämääräraha ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Tuolloin aloittaneiden opiskelijoiden opintojen jatkamiseen avautui lisärahoitushaku keväällä 2016, joka mahdollisti 87 opiskelijan opintojen jatkumisen.

39 39 (61) Oppisopimuskoulutuksessa oli edelleen kysyntää niin ammatillisen peruskoulutuksen kuin ammatillisen lisäkoulutuksenkin osalta. Työvoimakoulutuksen määrä on laskenut merkittävästi äkillisen rakennemuutoksen vuosista ja asetetut tavoitteet eivät täysin toteutuneet. Asiakashankinnassa oli haasteita mm. metalli- ja rakennusalalla. Lisäksi logistiikan ja maarakennusalan koulutuksia jouduttiin aloittamaan suunniteltua myöhemmin ELY-keskuksen päätöksellä. Nuorten aikuisten ja aikuisten osaamisohjelmat jatkuivat vielä Aikuisten osaamisohjelma päättyi 2016 loppuun, mutta nuorten osaamisohjelma on jatkumassa vielä Näillä erityisavustuksilla on ollut oppilaitoksen kirjoilla 2016 vuoden aikana 106 opiskelijaa. Yhteensä vuoden aikana oppilaitoksen kirjoilla oli lähes 4900 opiskelijaa. 8.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen Tuloslaskelmaosassa valtuuston kuntayhtymälle asettama toimintakateprosenttitavoite ylitettiin viidellä prosenttiyksiköllä. Rahoitustuottojen ja kulujen netolle asetettu tavoite jäi kolme prosenttia tavoitteesta, ylitys yhteensä 0,005 milj. euroa. Poistoeron muutos toteutui asetetun tavoitteen mukaisesti (valt ).

40 40 (61) TA TALOUS- TA ARVIO- MUUTOS- MUUTOK- TEN SET JÄLKEEN TOT POIKKE- AMA (TA - TOT) TOT% Toimintatuotot % Myyntituotot % Tuet ja avustukset % Muut toimintatuotot % Toimintakulut % Henkilöstökulut % Palkat ja palkkiot % Henkilösivukulut % Palvelujen ostot % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % Avustukset % Muut toimintakulut % Toimintakate % Rahoitustuotot ja -kulut % Korkotuotot *** Muut rahoitustuotot Korkokulut % Muut rahoituskulut Vuosikate % Poistot ja arvon alentumiset % Tilikauden tulos Varausten ja rah. muutos % Poistoeron muutos % Varausten muutos Tilikauden ylijäämä % Toimintakate% 10 % 11 % 16 % Taulukko 17. Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2016 (1000 euroa) 8.4 Investointiosan toteutuminen Investointimäärärahat on vahvistettu valtuustossa erikseen kiinteälle ja irtaimelle omaisuudelle. Kiinteä omaisuus käsittää pääosin kuntayhtymän kiinteistöjen investointihankkeet. Vuonna 2016 aloitettiin kuntayhtymän tilasuunnitelman viimeisen vaiheen toteutus eli hiusalan tilojen saneeraus Taitajankatu 6:een sekä uudisrakennuksen rakentaminen Taitajankatu 8:aan. Loppuvuodesta 2016 alkoivat E-rakennuksen purkutyöt uudisrakennuksen tieltä. Uudisrakennuksen varsinainen rakentaminen alkaa Valtuusto on päättänyt kokouksessaan , että uudisrakennus valmistuisi kesällä Alkuperäisen tilasuunnitelman mukaan tilat piti valmistua kesällä Hiusalan tilojen rakentamista talousarviovuonna 2016 viivästytti mm. asbestitöiden toteutuminen asbestikartoitusta laajempana. Hiusalan tilat valmistuvat aikataulun mukaan kesällä Taulukossa 18 on esitetty yhteenveto investointien toteutumisesta talousarviovuonna.

41 41 (61) KIINTEÄ OMAISUUS TA TOT TA- TOT Uudisrakennus Logistiikka, rakennusala ja puuala. Uudisrakennus "C-siipi" Peruskorjaus, Taitajankatu 6: Hiusalan remontti Ilmanvaihtokoneiden modernisointi Hissi Taitajankadun puoleiseen päätyyn YHTEENSÄ IRTAIN OMAISUUS (määrärahan kohdistaminen hall TA TOT TA- TOT Ammattiopisto Koulutuksen järjestämispalvelut YHTEENSÄ OSAKKEET JA OSUUDET Taitoa Kuntaperintä Oy:n osake INVESTOINNIT YHTEENSÄ Taulukko 18. Investointiosan toteutuminen 2016 (1000 euroa) Kokonaisuutena talousarviovuoden 2016 kiinteän omaisuuden investointimäärärahat alittuivat kolmanneksella, yhteensä 0,174 milj. eurolla. Irtaimessa omaisuudessa pääpaino oli edelleen eri koulutusalojen opetusvälineistön ajantasaistamisessa. Irtaimen omaisuuden määrärahoja jäi käyttämättä yhteensä 0,013 milj. euroa. Kiinteän ja irtaimen omaisuuden investointien lisäksi kuntayhtymä hankki Taitoa Kuntaperintä Oy:n osakkeen perinnän ulkoistamiseen liittyen. Kuntayhtymän nettoinvestoinnit olivat yhteensä 0,314 milj. euroa. Kokonaisuutena kuntayhtymälle myönnetyt investointimäärärahat alittuivat 0,186 milj. eurolla.

42 42 (61) 8.5 Rahoitusosan toteutuminen Alla olevassa taulukossa 19 on esitetty kuntayhtymän rahoitusosan toteutuminen. TALOUSARVIO, valt , 23 Toteutuma Poikkeama (TAM- TOT) Toiminta ja investoinnit Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Investointien rahavirta Investointitulot Investointimenot * Toiminta ja investoinnit, netto Rahoitustoiminta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisen lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Taulukko 19. Rahoitusosan toteutuminen 2016 (1000 euroa) Valtuustoon nähden sitovaksi määritelty oman pääoman muutos toteutui suunnitellun mukaisesti. Lainakannan muutokset toteutuivat 0,092 milj. euroa suurempana. Tähän vaikuttivat pitkäaikaisten lainojen lyhennysten toteutuminen ennakoitua suurempana. Rahoitusosan tunnusluvuissa valtuustoon nähden sitova lainanhoitokate ja hallitukseen nähden sitova kassan riittävyys toteutuivat tavoitteen mukaisesti. Talousarvion käyttötalous- ja tuloslaskelmaosista siirtyvä toiminnan rahavirta toteutui 1,683 milj. euroa talousarviota parempana. Tähän vaikutti vuosikatteen toteutuminen ennakoita suurempana. Investointien rahavirta toteutui 0,186 milj. euroa pienempänä talousarvioon verrattuna. Valtuuston hyväksymien rahoituksen perusteiden (valt , 10 ) mukaisesti pitkäaikaista vierasta pääomaa ei ole käytetty käyttötalouden menojen kattamiseen, vaan ainoastaan toiminnallisesti ja taloudellisesti mielekkäiden investointien rahoittamiseen. Kuntayhtymä on hajauttanut rahoitusperusteiden mukaisesti lainamäärän korkoriskiä eri korkoperusteisiin. Vieraan pääoman määrä ilmenee taseesta. Sen erääntymisaikataulu ja koronvaihtosopimuksen markkina-arvo on raportoitu taseen liitetiedoissa.

43 43 (61) 8.6 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Talousarvion sitovista määrärahoista ja tuloarvioista on esitetty alla oleva yhteenvetotaulukko, johon on koottu käyttötalousosan, investointiosan, tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan valtuuston sitoviksi hyväksymien erien talousarvio, toteutuma ja poikkeama. Sitovuustasossa N tarkoittaa nettositovuustasoa ja B tarkoittaa bruttositovuustasoa. MÄÄRÄRAHAT TULOARVIOT SITO- VUUS TA TOTEU- TUMA (TOT) POIKKE- AMA (TA - TOT) TA TALOUS- ARVIO- MUUTOK- SET * TA MUUTOSTEN JÄLKEEN (TAM) TOTEU- TUMA (TOT) POIKKE- AMA (TAM- TOT) N B KÄYTTÖTALOUSOSA Nettoyksiköt Koulutuksen järjestämispalvelut N Ammattiopisto N TULOSLASKELMAOSA Korkotulot Muut rahoitustulot Korkomenot B Muut rahoitusmenot 1-1 INVESTOINTIOSA Kiinteä omaisuus B Taitajankatu 8, uudisrakennus B Taitajankatu 6, hiusala B Taitajankatu 6, hissi Taitajankatu 6, iv-koneet B Sijoitukset KuntaPerintä Taitoa Oy Irtain omaisuus B RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset N Pitkäaik. lainojen lisäys Pitkäaik. lainojen väh Lyhytaik. lainojen muut. Oman pääoman muut. B Vaikutus maksuvalm YHTEENSÄ * valt / 23 Taulukko 20. Yhteenvetotaulukko valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 2016 (1000 euroa)

44 44 (61) Liite 1 Toteutunut Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen peruskoulutus yhteensä Oppisopimus lisäkoulutus Oppisopimus lisäkoulutus Oppisopimus lisäkoulutus keskiarvo 236 Nuorten aikuisten osaamisohjelma, lisäkoulutus Nuorten aikuisten osaamisohjelma, lisäkoulutus Nuorten aikuisten osaamisohjelma, lisäkoulutus keskiarvo 3,5 Oppisopimus lisäkoulutus yhteensä, keskiarvo 239,5 Oppisopimus peruskoulutus Oppisopimus peruskoulutus Oppisopimus peruskoulutus keskiarvo 79,5 Oppisopimuskoulutus kaikki: opiskelijoiden keskiarvo 319 Ammatillinen lisäkoulutus, yhteensä 169,7 Taulukko 21. Vuoden 2016 toteutuneet ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksen laskentapäivien opiskelijamäärät sekä ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosien määrä. KOTIKUNTA OPISKELIJAMÄÄRÄT Kemiönsaari % 1 % 1 % Koski Tl % 2 % 2 % Paimio % 7 % 7 % Salo % 71 % 73 % Sauvo % 1 % 1 % Somero % 7 % 6 % Muut kunnat % 12 % 11 % YHTEENSÄ % 100 % 100 % Taulukko 22. Kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat kotikunnittain

45 45 (61) 9. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 9.1 Tuloslaskelma

46 9.2 Rahoituslaskelma 46 (61)

47 9.3 Tase 47 (61)

48 48 (61) 9.4 Konsernituloslaskelma 9.5 Konsernin rahoituslaskelma

49 9.6 Konsernitase 49 (61)

50 50 (61) 10. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 10.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet ja menetelmät sekä jaksotusperiaatteet ja menetelmät. Jaksotusperiaatteet Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelmaa on tarkistettu alkaneella tilikaudella kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistuksen mukaisesti käyttämään suosituksen alarajoja. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihankintahintaan Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon Johdannaissopimusten käsittely Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksen. Koronvaihtosopimus on tehty suojaamistarkoituksessa. Koulutuskuntayhtymä on sitonut pitkäaikaisen lainan vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksella kiinteään korkoon. Koronvaihtosopimuksen korot on jaksotettu tuloslaskelmassa. Sopimus on voimassa asti.

51 51 (61) 10.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty 100 % koulutuskuntayhtymän omistama tytäryhtiö Salon seudun koulutus Oy. Sisäiset liiketapahtumat Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty. Keskinäisen omistuksen eliminointi Konserniyhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty hankintamenomenetelmällä Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot

52 52 (61) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet Kirjanpitolain mukaisesti poistot tehdään hyödykkeen hankintamenosta. Investointiavustuksella katetusta hankintamenosta vähennetään avustus hankintamenosta. Perusparannusmeno voidaan hyödykekohtaisesti poistaa joko omana kokonaisuutena tai lisätä hankintamenoon. Jos perusparannusmeno lisätään hankintamenoon, se voi pidentää poistoaikaa. Poistoaika: Aineettomat hyödykkeet - tietokoneohjelmistot 3 vuotta - muut pitkävaikutteiset menot 2-5 vuotta Aineelliset hyödykkeet - maa- ja vesialueet ei poistoa - hallinto- ja laitosrakennukset - hallintorakennukset vuotta - talousrakennukset vuotta - kiinteät rakenteet ja laitteet sekä koneet vuotta - kuljetusvälineet 5 vuotta - muut koneet ja kalusto - muut liikkuvat työkoneet 5 vuotta - muut raskaat koneet 10 vuotta - muut kevyet koneet 5 vuotta - muut laitteet ja kalusteet 3 vuotta - tietokonelaitteet 3 vuotta - ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat ei poistoa Pysyvien vastaavien sijoitukset - osakkeet ja osuudet ei poistoa Poistomenetelmänä on käytetty tasapoistoa. Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle euroa, on kirjattu vuosikuluiksi. Poistosuunnitelmaa on muutettu alkaen. Valtuusto on vahvistanut suunnitelman mukaisten poistojen poistoaikojen perusteet /4, 37. Koulutuskuntayhtymän hallintosäännön 26 :n mukaan hyödykekohtaiset kiinteän omaisuuden poistosuunnitelmat hyväksyy hallitus Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta

53 53 (61) 10.4 Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Arvonkorotuksen periaatteet ja arvonmääritysmenetelmät Koulutuskuntayhtymässä on tehty vuonna 2012 arvonkorotus pysyvien vastaavien aineellisten hyödykkeiden maa- ja vesialueisiin. Arvonkorotuksen kohteena olevan maa-alueen arvo on määritelty varovaisuuden periaatetta noudattaen. Arvonkorotuksen määrä perustuu riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoihin maa-alueiden todennäköisestä luovutushinnasta. Pysyvät vastaavat Arvonkorotuksen aiheellisuus on tarkistettu vuonna 2015 riippumattomien asiantuntijoiden lausuntojen avulla ja kirjanpitoon tehty arvonkorotus täyttää edelleen kirjanpitolain edellytykset. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Konserni Kuntayhtymä

54 54 (61) Sijoitukset Konserni ja Kuntayhtymä Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Tytäryhteisöt, kuntayhtymäosuudet sekä osakkuusyhteisöt Nimi Kotipaikka Omistusosuus osuus Tytäryhteisöt Salon seudun koulutus Oy Salo 100 % Saamiset tytäryhteisöiltä

55 55 (61) Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Rahoitusarvopaperit Konserni ja Kuntayhtymä

56 56 (61) Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely Erittely peruspääoman jakautumisesta Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyvät lainat

57 57 (61) Pitkä- ja lyhytaikaiset velat tytäryhteisöille Vieras pääoma Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Velat tytäryhteisöille Muut velat 0,00 0,00 0, ,00 Yhteensä 0,00 0,00 0, ,00 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kuntayhtymä Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Korkojaksotukset , , , ,68 Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset , , , ,84 Valtionosuusennakon palautus , , , ,00 Työnantajan vakuutusmaksut , , , ,86 Hankerahoitus ,00 0, ,00 0,00 Muut siirtovelat muille , , , ,62 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , , , ,00 Siirtovelat yhteensä , , , , Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvuokrasopimukset Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen) Konserni Kuntayhtymä Seuraavalla tilikaudella maksettavat , , , ,27 Myöhemmin maksettavat , , , ,77 Yhteensä , , , ,04 Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita.

58 58 (61) Muut taloudelliset vastuut Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt Konserni Kuntayhtymä Sopimusvastuut Vuokravastuut, vastuut voimassa vuoteen 2020 asti , , , ,36 Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimus Jäljellä oleva nimellispääoma , , , ,00 Sopimuksen erääntymispäivä Kiinteä korko 1,216 % -yksikköä p.a. Vaihtuva korko 3 kk euribor Markkina-arvo , , , ,84 Koronvaihtosopimus on tehty vastaavan määräisen lainan korkomenojen kiinnittämiseksi. Arvonlisäveron palautusvastuu alkup. alv - pal.vastuu Vuoden 2008 investoinnit; (palautusvastuu 2 v) , , ,33 Vuoden 2009 investoinnit; (palautusvastuu 3 v) , , ,55 Vuoden 2010 investoinnit; (palautusvastuu 4 v) , , ,55 Vuoden 2011 investoinnit; (palautusvastuu 5 v) , , ,63 Vuoden 2012 investoinnit; (palautusvastuu 6 v) , , ,85 Vuoden 2013 investoinnit; (palautusvastuu 7 v) , , ,04 Vuoden 2014 investoinnit; (palautusvastuu 8 v) 7 832, , ,33 Vuoden 2015 investoinnit; (palautusvastuu 9 v) , , ,75 Yhteensä , , ,03 Palautuksena ja vähennyksenä käsitellyt arvonlisäverot uudisrakennusten ja perusparantamisen hankintamenoista, joihin liittyy mahdollinen palautusvelvollisuus kiinteistöt myytäessä tai niiden käyttötarkoituksen muuttuessa vähennykseen tai palautukseen oikeuttamattomaan tarkoitukseen (AVL 120 ) Riita-asiat Salon kaupungilta on tullut päivätty lasku eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteisista maksuista vuodelta 2013 koskien Kauppaoppilaitoksen, TH-oppilaitoksen sekä Kaupan ja terveyden oppilaitoksen palvelussuhteita. Laskun loppusumma on ,52 euroa. Salon seudun koulutuskuntayhtymä kiistää vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään ja on ilmoittanut Salon kaupungille, ettei laskutusperustetta ole. Kuntayhtymän hallitus käsitteli asiaa ja valtuusto käsitteli asian (Valt , 11 ).

59 59 (61) 10.6 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Konserni Kuntayhtymä Tulosalue Koulutuksen järjestämispalvelut Ammattiopisto Yhteensä alkaen on yhdistetty aikuiopiston ja oppisopimuskeskuksen tulosalueet ammattiopiston tulosalueeseen. Korjattu vertailuvuoden luvut vastaamaan uutta organisaatiorakennetta. Luottamushenkilöiden palkoista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut Konserni Kuntayhtymä Suomen Keskusta 1 052, , , ,88 Suomen Kristillisdemokraatit 1 088,26 36, ,26 36,00 Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue 0, ,13 0, ,13 Yhteensä 2 140, , , ,01 Tilintarkastajan palkkiot Konserni Kuntayhtymä BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot 4 202, , , ,00 Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät 0,00 900,00 0,00 900,00 Tarkastuslautakunnan avustaminen 2 135, , , ,00 Muut palkkiot 0,00 0,00 0,00 0,00 Yhteensä 6 337, , , ,00

60