Ikääntyneet yhteiskunnallisina vaikuttajina ja toimijoina Vapaaehtoistyön arvo. Markku Lehto valtuuston puheenjohtaja Vanhustyön keskusliitto

Transkriptio

1 Ikääntyneet yhteiskunnallisina vaikuttajina ja toimijoina Vapaaehtoistyön arvo Markku Lehto valtuuston puheenjohtaja Vanhustyön keskusliitto

2 Aluksi: on arvoja ja arvoja Ikääntyneiden arvoa voi punnita kahdella, eri lopputulokseen johtavalla tavalla: o Korostetaan ihmisarvoa, ihmisen arvoa päämääränä, ei vain välineenä. o Korostetaan ikääntyneiden roolia aktiivisena toimijana, heidän yhteiskunnallista hyötyarvoaan Hyötyarvoa kumarrettaessa on vaikea olla pyllistämättä ihmisarvolle: Toimintakyvyn ja omarahoituksen korostaminen vähentää kiinnostusta pysyväishoidossa oleviin ja vähävaraisiin.

3 Vaikutusvallan muodot o Väitteitä esitetään kumpaankin suuntaan: ikääntyneillä on liikaa valtaa ikääntyneet unohdetaan o Neljä näkökulmaa Taloudellinen valta Poliittinen valta Tiedon valta Kokemuksen valta

4 Poliittinen valta + Ikääntyneiden osuus äänestäjistä kasvaa. + Ikääntyneiden äänestysaktiivisuus on korkea ei kuitenkaan vanhimpien vanhojen keskuudessa. + Vanhusneuvostot uusia vaikuttamisen kanavia. - Joka viides kansalainen on 65 +, vain joka kymmenes kansanedustaja, ministereistä ei yhtään (hallituksen aloittaessa). - Ikääntyminen ja eläkkeet nähdään ennen muuta ongelmina, huoltosuhteen huollettavina. +/- Eläkeläisten poliittista aktiivisuutta on sulautettu eläkeläisjärjestöjen kautta puolueiden toimintaan.

5 Taloudellinen valta Pääosin ikääntyneiden oma talous on vakaalla pohjalla, mutta suuri osa on pienituloisia eläkeläisiä. Taloudellisina toimijoina konservatiivisia. Kulutusalttius pieni eli kuluttajina eivät herätä mielenkiintoa, säästäjinä kyllä. Hyvinvointipalvelujen suuntaajina rooli voisi olla merkittävä, jos valinnan mahdollisuuksia avataan.

6 Tiedon ja kokemuksen valta Tieto uusiutuu nopeasti, nuorimmat ovat aina parhaiten uusimman tiedon äärellä. Kvartaalirytmi ei suosi kokemukseen perustuvaa tietoa; vanhuuden viisaus ei ole arvostettua. Siirtyminen työelämän ulkopuolelle pudottaa verkostoista, ei ole enää mielenkiintoinen keskustelukumppani. Eli: Vaikutusvaltaa kasvattaa lukumäärän kasvu, mutta määräänsä nähden ikääntyneet ovat yhteiskunnallisina vaikuttajina aliedustettuina.

7 Vapaaehtoistyö: saajan ja antajan näkökulma Vapaaehtoistyötä katsellaan usein kohteiden kannalta: olojen parantaminen vapaaehtoistyöllä (altruismi). Nyt kysytään, voiko vapaaehtoistyön avulla lisätä ikääntyneiden vaikutusmahdollisuuksia (egoismi) ja samalla saada heidän panoksensa käyttöön (yleishyvä). Vaikutusmahdollisuuksien tavoittelu ei kuitenkaan saa olla ristiriidassa kohteen tavoitteen kanssa muistettava eettiset periaatteet. Taustaorganisaation on annettava riittävä koulutus ja perehdytys.

8 Vapaaehtoistyö ja hyvinvointi Tuttu hyvinvoinnin kolmijako 70-luvulta: having, loving, being. Tähän on sittemmin usein lisätty neljäs: doing. Vapaaehtoistyö tarjoaa mahdollisuuden toimintaan, verkostoitumiseen ja vuorovaikutukseen (loving, doing, being).

9 Auttamishalukkuutta näyttää olevan Yhdeksän kymmenestä sanoo auttaneensa lähipiiriin kuuluvaa. Seitsemän kymmenestä antaa rahaa keräyksiin. Kolmannes on mukana vapaaehtoistoiminnassa. Neljännes on sitoutunut pidempiaikaiseen avustustoimintaan.

10 Vapaaehtoistyön määrä ajankäyttötutkimuksen mukaan Määrä pysynyt samana: vajaa kolmannes kaikista ja neljännes 65 vuotta täyttäneistä oli tehnyt vapaaehtoistyötä edeltäneen kuukauden aikana. Suhteellisesti eniten vapaaehtoistyötä ikäryhmässä 45 64; nuorten osallistumisaste on alentunut. Aktiivisuus lisääntyy koulutuksen mukaan. Ammatin mukaan aktiivisimpia ovat maatalousyrittäjät ja yrittäjät yleensä sekä ylemmät toimihenkilöt. Miehet ovat hieman aktiivisempia.

11 Mitä tehdään Miesten ja keski-ikäisten osuutta selittänee se, että eniten osallistutaan urheiluseurojen ja liikuntakerhojen toimintaan. Asuinalueeseen liittyvät tehtävät ovat seuraavalla sijalla. Seurakuntien ja järjestöjen vapaaehtoistyö on lähes samalla tasolla. Miehet suuntautuvat ensiksi mainittuihin ja naiset jälkimmäisiin (sosiaali- ja terveysala, kotitalous).

12 Naapuriapu (ilman järjestöä) Lähes 60 % oli auttanut edellisen kuukauden aikana ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. Suhteellisesti eniten työikäiset (>60 %) ja vähiten yli 65-vuotiaat (40 %). Naiset auttoivat ruoanlaitossa, lastenhoidossa ja siivouksessa ja vastaavissa. Miehet puolestaan korjaus-, piha-, lumi- ja kuljetustehtävissä.

13 Apua saaneiden osuus Puolet ajankäyttötutkimukseen vastanneista oli saanut apua kotitalouteen liittyvissä tehtävissä sukulaiselta, naapurilta tai tuttavalta. Yleisin oli lastenhoito (12 %), lähes samaa tasoa ruoanlaitto, siivous, ajovälineen huolto, asiointi ja kuljetus. Eniten apua saivat hyväosaiset ja vähiten ne, joille apu olisi ilmeisesti ollut eniten tarpeen; sukulaisten ja tuttavien verkosto on vahvimmillaan siellä, missä vahvuutta on muutenkin.

14 Vapaaehtoistyön taloudellinen arvo Jos vapaaehtoistyön arvo määritellään käyttämällä arvostuksen mittana vastaavasta työstä maksettavaa markkinahintaista korvausta, päädytään satoihin miljooniin euroihin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suomen 4Hliiton, Suomen Punaisen Ristin ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vapaaehtoistyön rahallinen arvo on laskettu noin 130 miljoonan euron suuruiseksi. SLU ilmoittaa oman eli liikunnan ja urheilun vapaaehtoistoiminnan arvoksi 1,6 mrd euroa.

15 Ikääntyneet vapaaehtoistyön tekijöitä ja vastaanottajia Vapaaehtoistyöhön osallistuu noin yli 65 vuotiasta ja naapuriapua heistä antaa Ikääntyneet hoitavat toisia ikääntyneitä ja myös muihin ikäryhmiin kuuluvia kuten lastenlapsia. Omaishoitajasopimuksen tehneistä yli on yli 65 vuotiaita. Jos työstä maksettaisiin esim. 15 /h, korvaussumma nousisi useaan sataan miljoonaan.

16 Vapaaehtoistyössä on sallittava paljon vapausasteita Vapaaehtoistyön kohteiden odotusten ja tekijöiden toiveiden eriaineksisuus on osattava kääntää rikkaudeksi, ideoille on annettava tilaa. Tekijöiden motiivien erilaisuus on hyväksyttävä: sitoutuneisuus vahvistuu, jos useampia motiiveja (auttaa, kehittyy itse, tapaa ihmisiä). Samalla haettava tapoja, jossa ammatillinen auttaminen ja vapaaehtoistyö tukevat toisiaan, ei pitäisi korostaa eriytymistä ja selkeää rajaviivaa.

17 Toimintaa riittää sote-asioissakin Asiantuntijatehtävät: johtaminen, talous, teknologia, hoivan organisointi, hoivan sisältö, luennot, tiedon hankinta, yhteyksien luominen. Tukipalvelut: siivous, kuljetus, asiointi, korjaus, ulkotyöt. Virkistys: tilaisuuksien organisointi, harrastusten ohjaaminen, esiintyminen, vierailut, ulkoilu, kommunikaatio. Esteenä voivat olla toimintarutiinit ja ennakkoluulot. Perehdyttämiseen, kouluttamiseen ja eettisiin sääntöihin on paneuduttava riittävällä huolella.

18 Vapaaehtoistyö ja julkiset menot Vapaaehtoistyö parantaa auttajan ja autettavan elämän laatua. Täydentää ammattityötä. Kaiken kaikkiaan omaishoidolla, naapuriavulla sekä vapaaehtoistyöllä on huomattava taloudellinen merkitys. Sitä on mahdollista edelleen kasvattaa kehittämällä toimintamalleja. Taloudellinen vaikutus ei ole mullistava, mutta pienetkin marjat kannattaa poimia.

19 Näkymä eteenpäin Kansakuntaa on yhdistänyt ja innoittanut Mytologia (Kalevala), luonto (tunturit, tuhannet järvet), kulttuuri (Sibeliuksesta Wirkkalaan ja Waltariin), ulkoinen uhka (sota) ja osaaminen (IT, Pisa). Voisiko seuraava vaihe olla Joustava elämänhallinta työn ja toimintakyvyn sovittaminen erilaisiin yhdistelmiin: ansiotyö-vapaaehtoinen / opiskelu, perhe, työttömyys, työkyvyttömyys, vanhuus

20 Yhteensä Ikääntyneiden vaikutusvalta lienee suunnilleen oikealla tasolla iäkkäimpien asema on heikoin. Vapaaehtoistyö tarjoaa monelle mahdollisuuden vaikuttaa, tehdä jotain mielenkiintoista ja hyödyllistä. Vapaaehtoistyö voi täydentää ammatillista palvelua ja parantaa sen tuloksellisuutta (esim. varmistaa ymmärretyksi tuleminen).