Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuonna 2016

Transkriptio

1 Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän ilmansuojelun toimintaohjelman toteutuminen vuonna Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Samkommunen Helsingforsregionens miljötjänster Helsinki Region Environmental Services Authority

2 Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä Opastinsilta 6 A Helsinki puhelin Lisätietoja Maria Myllynen, puhelin maria.myllynen@hsy.fi Copyright Kartat, graafit, ja muut kuvat: HSY Kansikuva: HSY 2

3 1 Johdanto Pääkaupunkiseudulla on ilmanlaadun mittauksissa todettu typpidioksidin (NO2) ja hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksille annettujen raja-arvojen, otsonipitoisuudelle (O3) annettujen pitkän ajan tavoitteiden sekä bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylityksiä. Ympäristönsuojelulain mukaan kunta on raja-arvon ylittyessä velvollinen tekemään suunnitelmia ja ohjelmia raja-arvojen ylittymisen estämiseksi. YTV (nykyään Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY ja Helsingin seudun liikenne HSL) sekä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit valmistelivat vuosina silloin voimassa olleen ympäristönsuojelulain (86/2000) ja ilmanlaatuasetuksen (711/2001) mukaisesti ilmansuojelun toimintaohjelmat vuosille Ohjelmien tavoitteena on, että epäpuhtauksien pitoisuudet alenevat pysyvästi raja-arvojen alapuolelle. Lisäksi tavoitteena on yleisesti ilmanlaadun parantaminen ja ilman epäpuhtauksien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Typpidioksidipitoisuuden raja-arvo ylittyy Helsingin keskustan vilkkaasti liikennöidyissä katukuiluissa. Rajaarvo piti saavuttaa vuoteen 2010 mennessä, mutta EU:n komissio myönsi Suomelle jatkoaikaa vuoteen asti. Raja-arvo ylittyi kuitenkin edelleen vuonna ja Helsingin kaupunki on laatinut uuden ilmansuojelusuunnitelmaa ilmanlaadun parantamiseksi. Vuosina HSY sekä Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit valmistelivat myös ympäristönsuojelulain 102 b :n tarkoittaman lyhyen aikavälin toimintasuunnitelman (Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen). Uuden ympäristönsuojelulain (527/) 145 :ssä säädetään ilmansuojelusuunnitelmien laatimismenettelystä ja 146 :ssä lyhyen aikavälin toimintasuunnitelmista. Lain 147 :ssä säädetään suunnitelmien laatimismenettelystä sekä tietojen antamisesta. Sen mukaan kunnan on toimitettava vuosittain 15 päivään toukokuuta mennessä tiedot ilmansuojelusuunnitelman mukaisista toteutetuista toimista sekä mahdollisesta ilmansuojelusuunnitelman ja lyhyen aikavälin toimintasuunnitelman tarkistamisesta valtion valvontaviranomaiselle ja ympäristöministeriölle. Tässä raportissa kuvataan HSY:n seutu- ja ympäristötiedon sekä jätehuollon pitkän aikavälin toimintaohjelmien toteutumista vuonna, joka on myös ohjelman viimeinen voimassaolovuosi. Ohjelman mukaisesti tähän raporttiin pitäisi sisältyä katsaus ilmanlaadun kehittymisestä vuosina Tämän katsauksen korvaa vuonna ilmestynyt laaja katsaus ilmanlaatuun ja siihen vaikuttaviin tekijöihin vuosina Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa sekä HSL laativat omat raporttinsa toimintaohjelmiensa toteutumisesta.

4 2 HSY:n toimenpiteiden toteutuminen vuosina Yhteiset toimenpiteet Vaikutetaan lainsäädäntöön ja verotukseen Annettiin ympäristöministeriölle lausunto ehdotuksesta asetukseksi ilmanlaadusta. HSY ehdotti pienhiukkasten raja-arvon tiukentamista. Osallistuttiin FAIRMODE-verkoston (Forum for air quality modelling in Europe) toimintaan. Vuonna kehitettiin mm. ohjeistusta mittausasemien edustavuuden arviointiin. Osallistuttiin yhteistyössä Helsingin ympäristökeskuksen kanssa EU:n komission Kaupunkiagendakumppanuushankkeeseen ilmanlaadun osalta. Projektissa etsitään parhaita keinoja ilmanlaadun parantamiseksi sekä selvitellään millaisia esteitä niiden toteutumisessa on havaittu. Projektissa tuotetaan taustatietoja myös lainsäädännön tueksi. Osallistuttiin ympäristöministeriön koolle kutsuman pienhiukkasryhmän työhön. HSY osallistui kahteen Ekosuunnitteludirektiivin tulisijoja ja kattiloita koskevaan kuulemistilaisuuteen ja antoi asiasta myös lausunnon. HSY osallistui Joutsenmerkittyjen tulisijojen kriteerejä koskevaan kuulemiseen Kommentoitiin EU:lle ilmanlaadun mittaukseen liittyviä standardeja. Annettiin kommentteja ja kehittämisehdotuksia EUROCITIES:lle (suurten eurooppalaisten kaupunkien verkosto) sekä CEMR:lle (Euroopan kuntien ja alueiden neuvosto) ilmanlaatudirektiivien toimeenpanosta. Kommentoinnit liittyivät ilmanlaatudirektiivien arviointiin, joka on tarkoitus toteuttaa vuonna Kommentoitiin EU-komission tietojenvaihtojärjestelmää ja ilmanlaadun raportointia koskevaa ehdotusta täytäntöönpanopäätökseksi. HSY oli kuultavana ympäristövaliokunnassa uudesta ympäristönsuojelulaista. Annettiin lausunnot laista ympäristönsuojelulain muuttamiseksi ja ilmanlaatuasetuksesta Osallistuttiin EU:n talvihiekoitusta ja suolausta koskevan ohjeen valmisteluun. Ohjeessa annetaan suuntaviivat sille, miten hiekoituksen ja suolauksen osuus hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista määritetään. Seurattiin ja kommentoitiin EU:n leviämismallien käyttöä koskevaa ohjeistusta Fairmode-foorumilla (Forum for air quality modelling in Europe). Osallistuttiin ilmanlaadun mittauksen nykytilaa ja tulevaisuutta käsittelevään AirMonTech-projektin järjestämään työpajaan. Projektin tavoitteena on tuottaa materiaalia ilmanlaatudirektiivin uudistamisen pohjaksi Osallistuttiin pienhiukkaspitoisuuksia koskevaan alustavaan arviointiin. Arvioinnin tekemisestä vastasi Ilmatieteen laitos ja se liittyi ilmanlaatudirektiivin toimeenpanoon Suomessa HSY toimii edelläkävijänä ja esimerkkinä Tiivistettiin yhteistyötä supermittausasemalla tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa. Ilmanlaadun sensoreiden testaustoimintaa laajennettiin. Aloitettiin ilmanlaadun tilannekuva ja ennuste mallin (FMI-ENFUSER) testaus HSY:ssä. Yhteistyössä tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa testattiin sensoreita kauko-ohjattavissa lennokkimittauksissa Mäkelänkadulla. Yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa testattiin satelliittihavaintojen soveltuvuutta typpidioksidipitoisuuksien arviointiin pääkaupunkiseudulla.

5 HSY käynnisti nk. supermittausaseman toiminnan Mäkelänkadulla. Mittausasema mahdollistaa tavanomaista monipuolisemman ilmanlaadun seurannan ja tutkimusyhteistyön tutkimuslaitosten kanssa. Asemalla selvitetään liikenteen päästöjen vaikutusta kaupunki-ilman koostumukseen tarkemmin kuin missään muualla pääkaupunkiseudulla tai Suomen kaupungeissa. HSY tarjoaa asemaa myös testialustaksi, jolla voidaan edistää uusia innovaatioita, tuotteita ja palveluja ja mm. testata uudentyyppisiä ilmanlaadun mittalaitteita. Ilmanlaadun seurannassa otettiin käyttöön sensorimenetelmiä. Testattiin uudentyyppisen paikkatietotyökalun (Maptionnaire) käyttöä asukkaiden osallistamiseen. Työkalulla selvitettiin kartalla asukkaiden kokemaa ilmanlaatua. HSY otti käyttöön sosiaalisen median kanavia (twitter ja facebook) ilmanlaadun viestinnässä. HSY:n ilmanlaadun mittausverkko uudistettiin. Mustan hiilen ja hiukkasten lukumäärän sekä kokojakauman mittaukset liitettiin seurantaohjelmaan HSY:n Käytä tulisijaasi taiten kampanjan esite ja toimintamalli tarjottiin muiden kuntien käyttöön. Kampanja herätti laajaa kiinnostusta ja sitä toteutetaan monissa kunnissa lämmityskaudella HSY:llä on käytössä henkilöstöetuutena joukkoliikennelippu ja vuoden 2010 alusta myös työmatkaseteli. HSY jätehuollon kilpailuttamissa kuljetusurakoissa on jatkuvasti nostettu kaluston euroluokitusvaatimuksia. Kaluston osalta euroluokitusvaatimukset ovat E4- ja E5-tasolla. Henkilökunnan tietoisuutta ilmanlaatuun vaikuttavista tekijöistä on parannettu kirjoittamalla ilmanlaatuaiheisia uutisia ja artikkeleita intranetiin, henkilökuntalehteen ja asiakaslehteen. 2.2 HSY:n seutu- ja ympäristötiedon toimenpiteet Kehitetään ja ylläpidetään ilmanlaadun mittausverkkoa Mäkelänkadun supermittausaseman uusi asema valmistui. Sen ulkoasun suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota sen sopivuuteen ympäristöönsä. Uusi mittausasema sai laajaa huomiota tiedotusvälineissä. Yhteistyö tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa laajeni ja mm. otettiin testaukseen ilmanlaadun sensoreita. Mäkelänkadun supermittausasemalla aloitettiin myös hiilidioksidipitoisuuden mittaukset liikenteen päästöseurannan tueksi. Ilmanlaadun tarkkailu Uudenmaan ELY-keskuksen alueella jatkui uuden seurantasuunnitelman mukaisesti. Bentso(a)pyreenin mittauksia tehtiin Sipoossa. Typpidioksidin raja-arvon ylitysalueen seurantaa riskialueilla jatkettiin passiivikeräinmenetelmällä. Kallion mittausasema vaihdettiin ja sen ulkoasu ja ilme uudistettiin osana Brahen taidekenttä hanketta. HSY käynnisti nk. supermittausaseman toiminnan Mäkelänkadulla. Toiminta aloitettiin siirrettävällä mittausasemalla ja samalla aloitettiin uuden mittausaseman suunnittelu- ja rakennustyöt. Asemalla seurataan typenoksidien, otsonin, haihtuvien orgaanisten yhdisteiden, hiilidioksidin, hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten, mustan hiilen ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen sekä hiukkasten lukumäärän pitoisuuksia. Lisäksi seurataan tiesäätä (mm. kadunpinnan kosteus). Tutkimusyhteistyönä seurattiin mm. nanohiukkasten pitoisuuksia ja ominaisuuksia sekä pienhiukkasten kemiallista koostumusta ja optisia sirontaominaisuuksia. Mustan hiilen seurantaa tarkennettiin uudelle moniaallonpituusetalometrillä, jonka avulla voidaan arvioida puun pienpolton osuutta mustan hiilen pitoisuuksissa. Jätevoimalan ilmanlaadun tarkkailua toteutettiin jatkuvatoimisella mittausasemalla ja raskasmetallikartoituksella. Ilmanlaadun tarkkailu Uudenmaan ELY-keskuksen alueella jatkui uuden seurantasuunnitelman mukaisesti. Bentso(a)pyreenin mittauksia tehtiin Karkkilassa. Raja-arvon ylitysalueen seurantaa kehitettiin lisäämällä passiivikeräinseurantapisteitä riskialueilla.

6 Uuden seurantasuunnitelman mukaiset mittaukset käynnistyivät lukuun ottamatta katukuiluun sijoitettavaa supermittausasemaa, jonka lupaprosessi ja suunnittelu kuitenkin käynnistettiin. Jätevoimalan ilmanlaatuvaikutusten tarkkailu käynnistyi raskasmetallipitoisuuksien mittauksella. Helsingin Sataman ja Finavian kanssa solmittiin sopimukset ilmanlaadun yhteistarkkailusta vuosiksi Ilmanlaadun tarkkailu Uudenmaan ELY-keskuksen alueella jatkui uuden seurantasuunnitelman mukaisesti. Bentso(a)pyreenin mittauksia tehtiin Loviisassa. Otettiin käyttöön uusi tiedonkeruu- ja raportointijärjestelmä Arvioitiin mittausverkko ja laadittiin seurantasuunnitelma vuosiksi Seurantasuunnitelmaan sisällytettiin vuonna käynnistyvän jätevoimalan ilmanlaatuvaikutusten tarkkailu. Uusittiin yhteistarkkailusopimukset pääkaupunkiseudun energialaitosten kanssa. Finavia liittyi yhteistarkkailuun. Lentokenttätoimintojen ilmanlaatuvaikutusten tarkkailu liitettiin osaksi uutta seurantasuunnitelmaa. Mustan hiilen pitoisuusmittauksia lisättiin. Mittaukset vakiintuivat seurantamenetelmänä ja tulokset raportoidaan ilmanlaadun vuosiraportissa. Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen ilmanlaatuvaikutusten arviointia laajennettiin. Mittauksia tehdään nyt kahdella mittausasemalla. Ilmanlaadun mittausverkko arvioitiin vuonna 2008 ja sen pohjalta ilmanlaadun seurantaa uudistettiin vuoden 2009 alusta. Sekä mittausasemien että mitattavien epäpuhtauksien määrää lisättiin. Perustettiin uudet mittausasemat seuraamaan satamien ja puun pienpolton vaikutuksia ilmanlaatuun. Yksi mittausasema kiertää vuoden jaksoissa eri satamissa. Pienpolton vaikutuksia seuraava asema perustettiin Vartiokylään Helsinkiin. Leppävaarassa ja Tikkurilassa aloitettiin pienhiukkasmittaukset. Pienhiukkasia mitataan nyt Vallilaa lukuun ottamatta kaikilla pysyvillä mittausasemilla. Käynnistettiin mustan hiilen ja hiukkasten lukumääräpitoisuuden mittaukset. Näillä mittauksilla täydennetään kuvaa erityisesti liikenteen vaikutuksista ilmanlaatuun. Uusittiin velvoitetarkkailua koskeva sopimus energiantuotantolaitosten kanssa vuosiksi Aloitettiin seurantayhteistyö myös Helsingin Sataman kanssa. Ilmanlaadun seurannan yhteistyötä Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan kuntien kanssa jatkettiin. Vuonna 2008 laadittiin uusi seurantaohjelma ja solmittiin yhteistyösopimukset seurantajaksolle Lohjan mittausasema siirtyi HSY:n vastuulle. Ämmässuon käsittelykeskuksessa seurattiin yhdellä mittausasemalla hengitettävien hiukkasten (PM10), pienhiukkasten (PM2,5) ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden (TRS) pitoisuuksia Tehdään selvityksiä ilmanlaadusta erityiskohteissa Siirrettävillä mittausasemilla kartoitettiin vuonna ilmanlaatua vilkasliikenteisen Hämeenlinnanväylän varrella, pientaloalueilla Lintuvaarassa ja Puistolassa. Satamatoimintojen vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin Vuosaaressa. Rikkidioksidin pitoisuuksia mitattiin Hernesaaressa tavoitteena selvittää Munkkisaaren huippu- ja varalämpölaitoksen sekä satamatoiminnan vaikutusta ilmanlaatuun. Typpidioksidin pitoisuuksia kartoitettiin passiivikeräimillä yhteensä 55 kohteessa Helsingin keskustan katukuiluissa raja-arvon ylitysalueella, satamissa, lentoasemalla ja Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valituissa kohteissa. Kartoitusten tavoitteena oli erityisesti tuottaa Helsingissä tietoja raja-arvon ylitysalueen arvioinnin pohjaksi. Eliel Saarisen tien tunnelissa jatkettiin typpidioksidikartoitusta passiivikeräimellä ja sensorimenetelmällä. Mittauksilla seurattiin HSL:n bussien retrofittauksen vaikutuksia typpidioksidin pitoisuuksiin. Blominmäessä seurattiin HSY:n uuden jätevedenpuhdistamon louhinnasta syntyvän murskeen kuljetuksen vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Siirrettävillä mittausasemilla kartoitettiin vuonna ilmanlaatua vilkasliikenteisen Hämeenlinnanväylän varrella, pientaloalueella Lintuvaarassa ja katukuilussa Töölöntullissa. Vantaan Energian jäte-

7 voimalan vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin Vantaalla voimalan läheisyydessä. Rikkidioksidin pitoisuuksia mitattiin Hernesaaressa tavoitteena selvittää Munkkisaaren huippu- ja varalämpölaitoksen sekä satamatoiminnan vaikutusta ilmanlaatuun. Typpidioksidin pitoisuuksia kartoitettiin passiivikeräimillä yhteensä 66 kohteessa Helsingin keskustan katukuiluissa raja-arvon ylitysalueella, satamissa, lentoasemalla ja eräissä muissa Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valituissa kohteissa. Kartoitusten tavoitteena oli erityisesti tuottaa Helsingissä tietoja raja-arvon ylitysalueen arvioinnin pohjaksi. Eliel Saarisen tien tunnelissa jatkettiin typpidioksidikartoitusta passiivikeräimellä ja sensorimenetelmällä. Siirrettävillä mittausasemilla kartoitettiin vuonna ilmanlaatua vilkasliikenteisen Kehä II:n varrella, pientaloalueella Ruskeasannassa ja katukuilussa Hämeentiellä. Laivaliikenteen ja satamatoimintojen vaikutuksia seurattiin Länsisatamassa. Lämmityskaudella mitattiin lisäksi rikkidioksidin pitoisuuksia Länsisatamassa tavoitteena selvittää Munkkisaaren huippu- ja varalämpölaitoksen sekä satamatoiminnan vaikutusta ilmanlaatuun. Typpidioksidin pitoisuuksia kartoitettiin passiivikeräimillä yhteensä 34 kohteessa Helsingin keskustan katukuiluissa raja-arvon ylitysalueella, satamissa, lentoasemalla ja eräissä muissa Espoon, Vantaan ja Kauniaisten valituissa kohteissa Siirrettävillä mittausasemilla kartoitettiin vuosina vilkasliikenteisten pääväylien vaikutuksia ilmanlaatuun Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Katukuilujen ilmanlaatua seurattiin Helsingissä. Puun pienpolton vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin Vantaalla Päiväkummussa, Espoossa Kattilalaaksossa, Helsingissä Tapanilassa ja edellisten lisäksi Kauniaisissa. Laivaliikenteen ja satamatoimintojen vaikutuksia kartoitettiin Eteläsatamassa ja Länsisataman alueella Hernesaaressa sekä Katajanokalla. Typpidioksidin pitoisuuksia kartoitettiin passiivikeräimillä mm. Helsingin keskustan katukuiluissa rajaarvon ylitysalueella, satamissa, Helsinki-Vantaan lentoasemalla, vilkasliikenteisten väylien läheisyydessä eri etäisyyksillä sekä herkissä kohteissa. Rikkidioksidin pitoisuuksia kartoitettiin passiivikeräimillä satamissa. Eliel Saarisen tien tunnelissa mitattiin typpidioksidin pitoisuuksia. Siirrettävillä mittausasemilla kartoitettiin vuosina ilmanlaatua Helsingin keskustan katukuiluissa ja vilkasliikenteisten pääväylien varsilla Espoossa ja Vantaalla. Puun pienpolton vaikutuksia ilmanlaatuun seurattiin Vantaalla. Typpidioksidin passiivikeräinkartoituksia laajennettiin ja menetelmää ryhdyttiin käyttämään typpidioksidin raja-arvon ylitysalueiden selvittämiseksi ja pitoisuuksien kehittymisen seuraamiseksi. Typpidioksidin pitoisuuksia kartoitettiin passiivikeräimillä Helsingin keskustan katukuiluissa ja herkissä kohteissa (koulut, päiväkodit, vanhainkodit), vilkasliikenteisten väylien läheisyydessä eri etäisyyksillä sekä kaavoituksen kannalta merkityksellisissä ja ajankohtaisissa kohteissa. Rikkidioksidin pitoisuuksia kartoitettiin passiivikeräimillä satamissa. Eliel Saarisen tunnelissa toteutettiin mittauskampanja syksyllä Siirrettävällä mittausasemalla seurattiin typenoksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia ja passiivikeräimillä typpidioksidin pitoisuuksia. Mittauksia täydennettiin Nuuskija-autolla yhteistyössä Metropolian kanssa Kehitetään ilmanlaadun seurannan yhteistyötä Yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Ilmatieteen laitoksen, Helsingin yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kassa on jatkunut tiiviinä. Yhteistyönä on toteutettu mm. hiukkasten lukumääräpitoisuuksien ja hiukkaskokojakaumien sekä mustan hiilen pitoisuuksien seurantaa. Tutkimusyhteistyössä seurattiin mm. nanohiukkasten pitoisuuksia ja ominaisuuksia sekä pienhiukkasten kemiallista koostumusta ja optisia sirontaominaisuuksia. Ilmanlaadun sensoreiden testaukset käynnistyivät. Supermittausasema Mäkelänkadulla mahdollistaa entistä monipuolisemman tutkimusyhteistyön. Ilmatieteen laitos on tehnyt HSY:n ilmanlaadun seurantaa tukevia erityismittauksia HSY:n mittausasemilla. Helsingin yliopiston Kumpulan mittaustuloksia on saatu HSY:n käyttöön. HSY on osallistunut Ilmatieteen laitoksen organisoimiin hiukkasanalysaattoreiden vertailumittauksiin antamalla laitteita ja osallistumalla tulosten arviointiin.

8 HSY suorittaa Etelä-Suomen siitepölykeräykset Turun yliopiston aerobiologian yksikölle Kehitetään ilman epäpuhtauksien päästöarvioita Kehitettiin todellisen ajoneuvokannan ja todellisen ajon päästöarvioita pääkaupunkiseudun leviämisselvitysten yhteydessä. Julkaistiin pienpolton päästöarviota koskeva raportti. Julkaistiin katupölyn päästömallia (NORTRIP) koskeva raportti. Tehtiin pienpolton päästöarvio pohjautuen alla mainitun, vuoden kyselyn tuloksiin. Päästöarvio koski hengitettäviä hiukkasia, pienhiukkasia, mustaa hiiltä, bentso(a)pyreeniä, typenoksideja, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja hiilimonoksidia. Osallistuttiin yhteispohjoismaisen katupölyn päästömallin NORTRIP kehitystyöhön. Julkaistiin raportti ei-pakokaasuperäisten hiukkasten päästöistä pääkaupunkiseudulla. Kehitettiin todellisen ajoneuvokannan ja todellisen ajon päästöarvioita pääkaupunkiseudun leviämisselvitysten yhteydessä. MMEA-hankkeessa tehtiin katupölyn päästöarvio, jossa hyödynnettiin mm. NORTRIP katupölyn päästömallin tuloksia. Kartoitettiin asukkaiden tulisijan käyttötottumuksia ja puunkäyttömääriä kyselyllä. Kyselyn tuloksia hyödynnetään vuonna tehtävässä päästöarviossa Teetettiin arvio mustan hiilen päästöistä pääkaupunkiseudulla. Teetettiin alustava arvio työkoneiden päästöistä pääkaupunkiseudulla. Selvitettiin bentso(a)pyreenin tavoitearvon ylitysalueet ja toimet tavoitearvon saavuttamiseksi. Tässä yhteydessä arvioitiin puun pienpolton aiheuttamat bentso(a)pyreenin päästöt. Puunpolton pienhiukkasten päästöarvioita päivitettiin niin, että päästökertoimet ovat yhdenmukaisia Suomen ympäristökeskuksen päästökertoimien kanssa. Vuonna 2011 arvioitiin typenoksidien päästöjen kehittymistä raja-arvon ylitysalueilla vuoteen asti. Otettiin käyttöön uusia liikenteen ruuhkautumisen huomioon ottavia päästökertoimia. HSY osallistui vuosina EU:n Interreg-ohjelmasta rahoitusta saaneeseen hankkeeseen (SNOOP), jossa kehitettiin laivojen ja satamatoiminnan päästöjen arviointia ja selvitettiin ja niiden vaikutuksia ilmanlaatuun ja ihmisten terveyteen. Tehtiin puun pienpolton päästöarvio pääkaupunkiseudulla. Samalla tehtiin yhteistyössä Työtehoseuran kanssa kysely puun käytöstä pääkaupunkiseudun eräillä pientaloalueilla. Osallistuttiin VTT:n vetämään yksikköpäästöprojektiin, jossa arvioitiin liikenteen ominaispäästöt ja lisäksi laadittiin nopeudesta riippuvat päästökertoimet eri liikennemuodoille. Helsingissä arvioitiin kaupunkiliikenteen päästöjä todellisissa ajo-olosuhteissa. HSY osallistui hankkeen rahoitukseen ja suunnitteluun Edistetään leviämismallien käyttöä ilmanlaadun seurannassa Osallistuttiin Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Ilmatieteen laitokselta tilaamaan LES-virtausmalliarvioon, jossa tutkittiin erilaisten korttelirakenteiden vaikutuksia katukuilun tuulettuvuuteen. Samassa yhteydessä arvioitiin OSPM-mallilla tulevien kaupunkibulevardien ilmanlaatua. Osallistuttiin INKA/ILMA/EAKR ja CITYZER projekteihin, joissa ilmanlaadun tilannekuvan ja ilmanlaatuennusteen (FMI-ENFUSER) kehittämistyö jatkui. Arvioitin OSPM-mallilla Helsingin ilmansuojelusuunnitelman toimienpiteiden vaikutuksia ilmanlaatuun katukuiluissa. OSPM-mallia käytettiin myös Pikku-Huopalahden asemakaavamuutoksen vaikutusarvioinnissa.

9 Teetettiin yhteistyössä pääkaupunkiseudun energiantuotantoyhtiöiden ja Finavian kanssa koko pääkaupunkiseudun kattava autoliikenteen, energiantuotannon, laiva- ja satamatoimintojen sekä lentoliikenteen päästöjen leviämisselvitys. Leviämisselvityksen toteutti Ilmatieteen laitos. Ilmanlaadun tilannekuvan ja ilmanlaatuennusteen (nk. fuusiomalli) kehittämistyö jatkui INKA/ILMA/EAKR projektissa. Erityyppisisten katukuilujen ilmanlaatua arvioitiin OSPM-mallilla. Lisäksi mallinnettiin typpidioksidin ja pienhiukkasten pitoisuuksia Helsingin yleiskaavan kaupunkibulevardeilla Otettiin käyttöön OSPM-katukuilumalli, jolla laadittiin arvioita erilaisten päästöjen vähentämisskenaarioiden vaikutuksia typpidioksidin pitoisuuksiin Helsingin katukuiluissa. Testattiin edelleen CAR-FMI-mallin käyttöä. Avustettiin pääkaupunkiseudun kaavoittajia ja liikennesuunnittelijoita leviämismallien käytössä ja tulosten tulkinnassa. SNOOP-hankkeessa arvioitiin EXPAND-altistumismallilla satamien päästöille altistumista Helsingissä, Turussa ja Tallinnassa. Lisäksi mallinnettiin rikkidirektiivin vaikutuksia laivaliikenteen päästöille altistumiseen. Katukuilumallilla arvioitiin typpidioksidipitoisuuksia ja niiden kehittymistä raja-arvon ylitysalueilla Helsingissä. Osallistuttiin TRANSPHORM-hankkeeseen, jossa arvioitiin puunpolton päästöjen vaikutusta hiukkaspitoisuuksiin. Testattiin ja otettiin käyttöön pienen mittakaavan leviämismalleja, joita ovat katukuilumalli OSPM ja avoimen väylän malli CAR-FMI. Niitä käytetään mm. arvioitaessa raja-arvojen ylitysalueita ja toimenpiteitä, joilla typpidioksidin pitoisuudet pyritään saamaan raja-arvon alapuolelle. Kaavoittajille ja liikennesuunnittelijoille laadittiin suosituksia leviämismallien hyödyntämisestä kaavojen ja suunnitelmien vaikutusten arvioinnissa Kehitetään ilmanlaatutiedotusta ja viestintää Aloitettiin ilmanlaadun tilannekuva ja ennuste mallin (FMI-ENFUSER) testaus HSY:ssä. HSY:n ilmanlaatutietoja on saatavilla avoimena datana Ilmanlaatuportaalin kautta ja HSY:n omilta verkkosivuilta. Tehostetiin SOME:n käyttöä ilmanlaatuviestinnässä. HSY:n verkkosivut uudistettiin. Ilmanlaatusivujen käytettävyyttä parannettiin siten, että tiedot esitetään erikseen asukkaille ja asiantuntijoille. Samalla arvioitiin sivujen sisältö ja tehtiin tarpeelliset päivitykset. Tekstiviestipalvelu jatkui vielä vuoden, joskin palvelun tilaajamäärä oli vähäinen. Järjestettiin varautumisharjoitus typpidioksidin osalta. HSY otti käyttöön sosiaalisen median kanavia (twitter ja facebook) ilmanlaadun viestinnässä Otettiin käyttöön ilmanlaadun tekstiviestipalvelu osana Redust-hanketta. Ilmanlaatutietojen saatavuutta parannettiin. Ajantasainen ilmanlaatutilanne on nyt asukkaiden seurattavissa entisten näyttöjen lisäksi HSL:n ilmanlaatunäytöillä metroissa ja raitiovaunuissa sekä aikataulunäytöissä Vantaalla ja Espoossa. PESCaDO-hankkeessa jatkettiin ilmanlaatuviestintään tarkoitetun sovelluksen kehitystyötä. Mittausasemille lisättiin QR-koodit, joiden avulla asukkaat voivat katsoa ilmanlaadun kännykästään. HSY tviittaa arkiaamuisin ilmanlaadusta pääkaupunkiseudulla Osallistuttiin Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoimaan, varautumissuunnitelmaan liittyvän joukkoliikenteen hallintasuunnitelman laatimiseen.

10 Osallistuttiin pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelman päivitykseen ja laajentamiseen. Uusi suunnitelma koskee koko pääkaupunkiseutua ja sisältää toimenpiteitä typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten, pienhiukkasten ja otsonin pitoisuuksien äkillisen kohoamisen varalle. Otettiin käyttöön uusia ilmanlaatunäyttöjä yhteistyössä HSL:n kanssa (Tikkurilan asema ja uimahalli, Lumo, Myyrmanni jne.) Tehostettiin viestintää siirrettävien mittausasemien tuloksista: Vuonna 2009 viestittiin Katajanokan ilmanlaadusta Katajanokka-seuran www-sivuilla ja vuosijulkaisussa. Lisäksi käytiin esittelemässä ilmanlaatua katajanokkalaisille. Vuonna 2010 osallistuttiin Tavataan Satamassa tapahtumaan, jossa esiteltiin satamissa tehtyjen ilmanlaatumittausten tuloksia. EU-rahoitteisessa PESCaDO-hankkeessa ( ) aloitettiin verkkopohjaisen ilmanlaatuviestintään tarkoitetun sovelluksen kehitystyö. Sovellus on tarkoitettu asukkaille ympäristötiedon hyödyntämiseksi esim. kun asukas suunnittelee ulkoiluharrastuksiaan ja haluaa ottaa huomioon ilmanlaadun, siitepölytilanteen ym Kehitetään ja otetaan käyttöön ilmanlaatuennusteita Ilmanlaadun tilannekuva ja ennuste -mallin (FMI-ENFUSER) kehittämistyö jatkui INKA/ILMA/EAKRja CITYZER-projekteissa. Mallin toimintaa testattiin HSY:ssä. Ilmanlaadun tilannekuva ja ennuste -mallin (nk. fuusiomalli) kehittämistyö jatkui INKA/ILMA/EAKR projektissa. Valmisteltiin ilmanlaadun ennustemallin kehittämistyötä Ilmanlaadun osaamis- ja innovaatiokeskittymä projektiin. Hanke käynnistyy vuonna Ilmanlaatuennusteiden kehitystyö jatkui PESCaDO-, KASTU- ja PASODOBLE-projektissa. Ilmatieteen laitokselta saatiin entiseen tapaan ennusteet epäedullisista säätilanteista ja pienhiukkasten kaukokulkeumatilanteista, joissa ilmanlaatu saattaa heikentyä. Ilmatieteen laitos jatkoi SILAM-mallin kehitystyötä mm. kansainvälisessä PASODOBLE-projektissa. Osallistuttiin mallin testaamiseen ja annettiin kommentteja mallin loppukäyttäjän näkökulmasta. Osallistuttiin Ilmatieteen laitoksen kehittämien ennustemallien testaamiseen (SILAM, Ubicasting-projektin ennustemalli). SILAM:ia käytetään erityisesti pienhiukkasten kaukokulkeumien ennustamiseen. Malliin on liitetty myös otsonipitoisuuksien mallinnus. Osallistuttiin KASTU-tutkimukseen, jossa kehitettiin metsäpalosavujen ennustejärjestelmää. Osallistuttiin Ilmatieteen laitoksen koordinoimiin Testbed- ja Ubicasting-hankkeisiin, joiden tavoitteena on tuottaa entistä parempia säätietoja ilmanlaadun malleihin Edistetään asukkaiden tietoisuutta ilmanlaadusta Julkaistiin neljännesvuosittain ilmanlaadusta uutiskirje sidosryhmille ja asukkaille. Järjestettiin tiedotustilaisuus supermittausaseman käynnistymisestä ja tutkimusyhteistyöstä Viestittiin katupölyaikaan tehostetusti katupölyn haitoista. Osallistuttiin allergia- ja hengitysyhdistysten jäsentilaisuuksiin. Osallistuttiin asiantuntijana Kiinteistöliiton ja Hengitysliiton katupölyä koskeviin videoihin. Osallistuttiin Helsingin ilmansuojelusuunnitelman viestintään ja Helsingin ympäristökeskuksen ilmansuojeluvisan laatimiseen. Osallistuttiin Helsingin ympäristökeskuksen ilmansuojelusuunnitelmaa koskevan esitteen tekoon. Viestittiin asukkaille nykyistä paremmista puun säilytystavoista, keinoina o Ilmianna toimiva puuvaja kilpailu o Urbaanin puuvajan suunnittelukilpailu Aalto-yliopiston opiskelijoille o Laadittiin opas puun säilytyksestä ja paremmista polttotavoista. o Tehtiin video tulisijan oikeaoppisesta sytyttämisestä. Vastattiin Urbaani puuvaja hankkeen viestinnästä: Ylläpidettiin verkkosivuja (urbaanipuuvaja.fi, vuoden aikana noin kävijää), tiedotettiin aiheesta ja viestittiin sosiaalisessa mediassa. Osallistuttiin Vantaan omakotimessuille puupolttoteemalla.

11 Kirjoitettiin kaksi artikkelia Vantaan omakotiyhdistysten lehteen (jakelu ) ja Vantaan allergiayhdistyksen jäsenlehteen. Edistettiin skaalautuvan pitoisuuskartan julkaisua YLE:n verkkosivuilla. Julkaistiin neljännesvuosittain ilmanlaadusta uutiskirje sidosryhmille ja asukkaille. Järjestettiin katupölykampanja, jonka aikana jaettiin katupölyesitettä asukkaille Sellon kauppakeskuksessa yhteistyössä Allergia- ja astmaliiton kanssa. Yhteistyössä Työtehoseuran ja Aalto-yliopiston kanssa käynnistettiin EAKR-rahoituksen saanut Urbaani puuvaja hanke, jossa kehitetään puuvajan suunnittelukilpailun ja yritysyhteistyön avulla polttopuun kuivumista edistäviä uusia ja toimivia polttopuun varastointi- ja palveluratkaisuja kaupunkien pientaloalueilla ja tiedotetaan oikeista polttopuun säilyttämisen ja polttamisen käytännöistä. Hanke on kaksivuotinen ja se käynnistyi syyskuussa. Urbaani puuvaja hankkeen verkkosivuille ( koottiin tietopaketti hyvistä polttopuun säilytystavoista. Järjestettiin asukkaille kuvakilpailu hyvistä puun säilytysratkaisuista. HSY osallistui Vantaan omakotimessuille puunpolttoteemalla osana Urbaani puuvajahanketta. HSY teki asukaskyselyn ja kuluttajakäyttäytymiskyselyn, joissa oli myös ilmansuojeluaiheisia kysymyksiä. Pääkaupunkiseudun kaupunkien tiedotuslehtiin tarjottiin artikkeleita ilmanlaadusta. Julkaistiin neljännesvuosittain ilmanlaadusta uutiskirje sidosryhmille ja asukkaille. Osana Redust-hanketta järjestettiin katupölykampanja, jonka aikana jaettiin katupölyesitettä asukkaille Pasilan asemalla. HSY teki asukaskyselyn ja kuluttajakäyttäytymiskyselyn, joissa oli myös ilmansuojeluaiheisia kysymyksiä. HSY osallistui Vantaan omakotimessuille puunpolttoteemalla. HSY:n ilmansuojeluyksikkö ja ilmastoinfo järjestivät yhteisen puunpolttoillan asukkaille Julkaistiin HSY:n kalenteri, jossa on asukkaille vinkkejä ympäristöystävälliseen arkeen myös ilmanlaatuun liittyen. Julkaistiin neljännesvuosittain ilmanlaadusta katsaus, jota jaettiin mm. kirjastoissa ja kaupunkien yhteispalvelupisteissä. Vuonna 2013 katsaus uudistettiin ja muutettiin uutiskirjeeksi, joka ilmestyy verkossa. HSY:n viestintä tarjosi aktiivisesti ilmansuojeluaiheisia juttuja kaupunkien tiedotuslehtiin. Järjestettiin osana Redust-hanketta yhteistyössä pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa Vähemmän katupölyä kampanja. Laadittiin esite, jota jaettiin vuosina asukkaille rautatieasemilla ja kauppakeskuksissa. Esite on saatavana myös ruotsinkielisenä. Järjestettiin medialle katupölyaamiainen, jossa kerrottiin katupölykauden alkamisesta, katupölyn terveysvaikutuksista, ilmanlaatuviestistä ja keinoista, joilla asukkaat voivat vähentää katujen pölyämistä. Järjestettiin Käytä tulisijaasi taiten -kampanja. Laadittiin opas puunpolttoon, jota nuohoojat jakavat pääkaupunkiseudun kotitalouksiin. Kampanja on herättänyt laajasti kiinnostusta ja se on toteutettu myös muualla maassa. Osallistuttiin esim. Kattilalaaksossa ja Pakilassa asukastilaisuuksiin, joissa kerrottiin ilmanlaadun mittaustuloksista ja pienpolton vaikutuksista ilmanlaatuun. Toteutettiin ilmanlaatugallup, johon osallistui noin 700 pääkaupunkiseudun asukasta. Osallistuttiin mm. Autottomaan päivään, Liikkujan viikkoon sekä Tiedettä Kampissa tapahtumaan, joissa jaettiin asukkaille tietoa ilmanlaatuun liittyvistä kysymyksistä. Osallistuttiin joutokäyntiä ja pienpolttoa koskeviin tiedotuskampanjoihin. Yläasteille ja lukioille suunnattu Liikkeelle-hanke jatkui vuosina koulussa tehtiin ilmanlaatumittauksia ja HSY opasti kouluja tulosten tulkinnassa. HSY:lle laadittiin uudet verkkosivut ja lisättiin ruotsin- ja englanninkielistä materiaalia verkkosivuilla. Samalla parannettiin mittaustulosten saatavuutta ja käytettävyyttä (esimerkkinä GoogleMaps kartta). Julkaistiin esite Millaista ilmaa hengität suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

12 Julkaistiin neljännesvuosittain ilmanlaadusta katsaus, jota jaettiin mm. kirjastoissa ja kaupunkien yhteispalvelupisteissä. Kehitettiin yläkouluille ja lukioille mallia, jossa ilmanlaatututkimus on osa kemian ja fysiikan opetusta (Heureka, koulut). Toimintamalli otettiin käyttöön Liikkeelle hankkeessa, jossa 35 yläkoulua tai lukiota teki ilmanlaatumittauksia eri puolella Suomea. Tuloksia käsiteltiin yhteisellä alustalla netissä. Ilmanlaatutietoa jaettiin asukkaille erilaisissa tilaisuuksissa (Autoton päivä, ympäristömessut). Osallistuttiin joutokäyntiä ja pienpolttoa koskeviin tiedotuskampanjoihin. Vuosina 2008 ja 2010 tehtiin asukkaille kysely ilmanlaadusta ja ilmanlaatutiedon saatavuudesta. Osana YLE:n Aamu-tv:n Luonto lähellä sarjaa tehtiin yhteistyössä YLE:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa video Katupölyä ilmassa. Lisäksi Luonto lähellä -sarjaan toteutettiin yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen ja Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen kanssa video Jäkälät ilmanlaadun bioindikaattoreina. Videot ovat nähtävissä verkossa, ja niitä on jaettu Uudenmaan kuntiin sekä Hengitysliiton ja Allergia- ja Astmaliiton potilasyhdistyksille. Edistettiin ilmanlaatuun liittyvien kysymysten käsittelyä aikakauslehdissä: Esimerkiksi Yhteishyvälehdessä käsiteltiin liikenteen ilmanlaatuvaikutuksia ja Omakoti-lehdessä tulisijojen käytön haittavaikutuksia Järjestetään ilmanlaatuun liittyvää koulutusta Järjestettiin ilmanlaadun tutkimusseminaari, jossa esiteltiin pääkaupunkiseudulla viime vuosina valmistuneiden ilmanlaatuun liittyvien tutkimusten ja selvitysten tuloksia. Osallistuttiin ilmansuojelupäivien ja mittaajatapaamisen suunnitteluryhmien työhön. Osallistuttiin HSY:n järjestämään Ekotukihenkilöiden koulutukseen ilmanlaadun osalta. Ilmansuojeluasiantuntijat pitivät esitelmiä/postereita kansainvälisissä ja kansallisissa konferensseissa ja seminaareissa. Ilmansuojeluasiantuntijat kävivät luennoimassa mm. Eläinlääketieteellisen opiskelijoille ja Ilmanlaadun mittaajatapaamisessa. Esiteltiin HSY:n ilmanlaadun seurantaa useille ulkomaisille vierailijaryhmille. Järjestettiin kaupunki- ja liikennesuunnittelijoille seminaari ilmanlaatuun, ilmastonmuutokseen ja paikkatiedon hyödyntämiseen liittyvistä ajankohtaisista teemoista. Osallistuttiin ilmansuojelupäivien ja mittaajatapaamisen suunnitteluryhmien työhön. Osallistuttiin HSY:n järjestämään Ekotukihenkilöiden koulutukseen ilmanlaadun osalta. Ilmansuojeluasiantuntijat pitivät esitelmiä/postereita kansainvälisissä ja kansallisissa konferensseissa ja seminaareissa. Ilmansuojeluasiantuntijat kävivät luennoimassa mm. Eläinlääketieteellisen opiskelijoille ja Ilmanlaadun mittaajatapaamisessa. Järjestettiin tutkimusseminaari, jossa esiteltiin pääkaupunkiseudulla viime vuosina valmistuneiden ilmanlaatuun liittyvien tutkimusten ja selvitysten tuloksia. Osallistuttiin ilmansuojelupäivien suunnitteluryhmän työhön. Ilmansuojelupäivillä pidettiin esitelmä ilmanlaadun huomioon ottamiseksi kaavoituksessa. HSY toimi mittaajatapaamisen järjestäjänä yhdessä ISY:n ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. HSY:n edustajat pitivät tapaamisessa kaksi esitelmää. Ilmansuojeluasiantuntijat pitivät esitelmiä/postereita kansainvälisissä ja kansallisissa konferensseissa ja seminaareissa. Ilmansuojeluasiantuntijat kävivät luennoimassa mm. eläinlääketieteellisen ja Metropolian opiskelijoille Vuonna 2013 järjestettiin kaupunki- ja liikennesuunnittelijoille seminaari ilmanlaatuun ja ilmastonmuutokseen liittyvistä kysymyksistä. Tutkimusseminaarit järjestettiin vuosina 2008, 2010 ja Vuosittain on osallistuttu ilmansuojelupäivien ja mittaajatapaamisen suunnitteluryhmän työhön. Vuonna 2012 järjestettiin pienpolttoa käsittelevä seminaari sidosryhmille. Vuonna 2012 osallistuttiin Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen nuohoojille järjestämään koulutustilaisuuteen, jossa esiteltiin Käytä tulisijaasi taiten kampanja. Koulutettiin Helsingin yliopiston ympäristöhygienian kurssilla opiskelijoita ilmanlaadusta. Ilmanlaatua koskevia esitelmiä on pidetty lukuisissa eri tilaisuuksissa.

13 Edistetään ilmanlaatuun liittyvää tutkimusta (liikenne, pienhiukkaset, altistuminen, terveysvaikutukset) Alla mainituista vuoden tutkimushankkeista jatkuivat INKA-ILMA/EAKR, CITYZER, Ympäristöterveyskysely, PUUTE ja KALPA. Osallistuttiin THL:n SATULA hankkeeseen, jossa tutkitaan ilmansaasteille altistumista pääkaupunkiseudulla pyöräiltäessä. Osallistuttiin uusien hankkeiden valmisteluun yhteistyössä tutkimuslaitosten kanssa. Esimerkkinä mainittakoon Smart & Clean säätiön kautta haettava HAQT-hanke (Helsinki metropolitan Air Quality Testbed), jossa tavoitteena on mm. tiheän sensoriverkon testaaminen ja ilmanlaadun tilannekuva ja ennuste mallin (FMI-ENFUSER) kehittäminen ja yhteistyön tiivistäminen Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen SMEAR III-mittausaseman kanssa. ILMApilot (Satelliittipohjaisten ilmakehähavaintojen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lisääminen ilmanlaadun seurannassa) ja TAQIITA (Traffic and air quality in India: technologies and attitudes hankkeet käynnistyivät vuoden loppupuolella. Mannerheimintien pienhiukkasten lähteistä ja koostumuksesta julkaistiin raportti HSY:n julkaisusarjassa. Vuonna valmisteltu Ilmanlaadun osaamis- ja innovaatiokeskittymä hanke (INKA-ILMA) ei saanut TEKES:n rahoitusta, mutta hankkeen olennaisimmat osat sisällytettiin alla mainittuihin CITYZERja INKA-ILMA/EAKR -hankkeisiin tai toteutetaan omana työnä (REPA-ILMA). Osallistuttiin THL:n koordinoimaan TEKES:n INKA-ohjelmasta EAKR-rahoituksen saaneeseen hankkeeseen Ulkoilman laatuun ja väestön terveyteen liittyvän uusimman osaamisen ja innovaatiotoiminnan vauhdittaminen (INKA-ILMA/EAKR). Hankkeen tavoitteina ovat mm. sisäilman laadun parantaminen vilkkaissa liikenneympäristöissä ja runsaiden puunpolton savujen ympäristöissä, ilmanlaadun sensoreiden kehittäminen ja demonstraatiot sekä nk. fuusiomallin edelleen kehittäminen. Hanke on kaksivuotinen ja se käynnistyi huhtikuussa. Osallistuttiin CITYZER-hankkeen (Services for efficient decision making and environmental resilience) valmistelutyöhön. Hanke korvaa osittain CLEEN:n CITY+ -hankkeen, jonka valmistelu keskeytettiin SHOK-rahoituksen päättymisen vuoksi. CITIZER-hankkeen tavoitteena on kehittää uusi digitaalisten palveluiden ja tuotteiden ekosysteemi tukemaan sääilmiöihin ja ilmanlaatuun liittyvää kaupunkitason päätöksentekoa. Hanke saa rahoitusta TEKES:n Teollinen internet ohjelmasta, ja sen kesto on kolme vuotta ( ). Hankkeen koordinaattorina toimii Ilmatieteen laitos. Yrityspartnereita ovat Vaisala, Sasken, Emtele, Pegasor, HSY ja Inno-W ja tutkimuspartnereita Ilmatieteen laitos, Tampereen teknillinen yliopisto, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Osallistuttiin MMEA (Measurement, Monitoring and Environmental Assessment) tutkimusohjelmaan, joka on yksi Strategisen huippuosaamisen keskittymän CLEEN:in ohjelmista. MMEA-ohjelmassa kehitetään mm. hiukkasten mittausmenetelmiä. Ohjelma rahoittaa mm. TEKES. Hanke päättyi vuonna. Osallistuttiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuosina - pääkaupunkiseudulla toteutettavaan laajaan kyselytutkimukseen, jonka avulla arvioidaan kaupunkilaisten kokemuksia altistumisesta ympäristötekijöille, käsityksiä ympäristöstä aiheutuvista terveysriskeistä, sekä koetun ja mallinnetun altistumisen yhteyttä hyvinvointiin ja terveyteen. Osallistuttiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puun pienpolton terveysvaikutuksia pääkaupunkiseudulla koskevaan tutkimukseen (PUUTE). Osallistuttiin Katupölyn lähteet, päästövähennyskeinot ja ilmanlaatuvaikutukset tutkimushankkeeseen (KALPA). Tutkimus on yhteistyöhanke, jota rahoittavat HSY, Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin kaupungin ympäristökeskus, Vantaan kaupungin tekninen toimi ja Vantaan kaupungin ympäristökeskus. Hanke on kaksivuotinen ja sen tavoitteena on jatkaa katupölyn lähteisiin ja vähennysmahdollisuuksiin kohdistuvia tutkimuksia pääkaupunkiseudulla REDUST- ja KAPU-hankkeiden pohjalta, selvittää päästöihin ja pitoisuuksiin vaikuttavia tekijöitä sekä eri lähteiden osuuksia eri katukohteissa sekä tunnistaa lupaavimpia päästövähennysmahdollisuuksia ja edesauttaa niiden käyttöönottoa. Hankkeen päävastuullinen toteuttaja on Nordic Envicon Oy. Valmisteltiin Ilmanlaadun osaamis- ja innovaatiokeskittymä projektia, joka kuuluu TEKES:n Innovatiiviset kaupungit ohjelmaan (INKA) ja on osa myös HSY:n strategista hanketta Resurssiviisas pääkaupunkiseutu (REPA). Osallistuttiin CLEEN:n CITY+ ohjelman valmisteluun ilmanlaadun osalta.

14 Osallistuttiin Redust-hankkeeseen, jossa selvitetään parhaita talvikunnossapidon keinoja katupölyn vähentämiseksi ja edistetään näiden keinojen käyttöönottoa. Hankkeen koordinaattorina toimii Helsingin ympäristökeskus. Hankkeen toteuttamisessa ovat mukana myös Espoo, Vantaa, Metropolia Ammattikorkeakoulu, HSY ja Nordic Envicon Oy. Hankkeen rahoitukseen on saatu EU Life+ -rahoitustukea. Hanke päättyi vuonna. Osallistuttiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puun pienpolton terveysvaikutuksia pääkaupunkiseudulla koskevaan tutkimukseen (PUUTE). Osallistuttiin MMEA (Measurement, Monitoring and Environmental Assessment) tutkimusohjelmaan, joka on yksi Strategisen huippuosaamisen keskittymän CLEEN:in ohjelmista. MMEA-ohjelmassa kehitetään mm. hiukkasten mittausmenetelmiä. Ohjelma rahoittaa mm. TEKES. Vuonna mitattiin reaaliaikaisesti hiukkasten kemiallista koostumusta Mannerheimintiellä, tehtiin katupölyn päästöarvio ja jatkettiin aikaisempien mittausten tulosten käsittelyä. Selvitettiin oikeisiin puunpolttotapoihin ohjaavan kampanjan vaikuttavuutta osallistumalla SYKE:n nuohoojille tekemään puunpolttotapoja koskevaan kyselyyn. Osallistuttiin NORTRIP-mallin (katupölyn päästöjen ja leviämisen mallinnus) validointiin, testaukseen ja demonstraatioon pääkaupunkiseudun aineistolla. Osallistuttiin Ilmatieteen laitoksen puun pienpoltosta peräisin olevan bentso(a)pyreenin leviämisen mallinnustyöhön. Osallistuttiin Aalto-yliopiston KaToHan-hankkeeseen, jossa selvitettiin mahdollisuuksia parantaa ilmanlaatutiedon välittämistä asukkaille ja lisätä osallistamista sekä avoimen datan hyödyntämistä Osallistuttiin vuosina NASTA-tutkimusohjelmaan. HSY rahoitti ohjelmassa kahta hanketta, joista toisessa tutkittiin nastarenkaiden vaikutusta ulkoilman hiukkaspitoisuuksiin ja toisessa katupölyn terveysvaikutuksia. Tutkimusohjelmaa koordinoi Helsingin kaupungin rakennusvirasto. HKR:n lisäksi rahoittajina toimivat ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto, Helsingin kaupungin ympäristökeskus sekä HSY. Käynnistettiin yhteistyössä THL:n kanssa liikenteen päästöjen terveysvaikutuksia koskeva tutkimushanke, jossa arvioidaan sekä kokeellisesti että mallintamalla pitoisuuksien laimenemista tiestä etäännyttäessä ja nk. ilmanlaatuvyöhykkeiden noudattamisella saavutettavia terveyshyötyjä. Lisäksi arvioidaan katukuilujen aiheuttamia terveysvaikutuksia ja tehdään kirjallisuusselvitys muualla maailmassa käytössä olevista ilmanlaatuvyöhykkeistä. Hanketta rahoittavat HSY:n ja THL:n lisäksi STM ja Helsingin ympäristökeskus. Osallistuttiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puun pienpolton terveysvaikutuksia pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudellamaalla selvittävään tutkimukseen. Pienpolton ilmanlaatuvaikutuksista tehtiin selvitys ja tulokset raportoitiin kansainvälisessä julkaisussa. Osallistuttiin Redust-hankkeeseen, jossa selvitetään parhaita talvikunnossapidon keinoja katupölyn vähentämiseksi ja edistetään näiden keinojen käyttöönottoa. Hankkeen koordinaattorina toimii Helsingin ympäristökeskus. Hankkeen toteuttamisessa ovat mukana myös Espoo, Vantaa, Metropolia Ammattikorkeakoulu, HSY ja Nordic Envicon Oy. Hankkeen rahoitukseen on saatu EU Life+ -rahoitustukea. Osallistuttiin alihankkijana Transphorm-tutkimusprojektiin (Transport related Air Pollution and Health impacts - Integrated Methodologies for Assessing Particulate Matter), joka saa rahoitusta EU:n 7. tutkimusohjelmasta. Siihen osallistuu 21 tutkimuslaitosta 14 Euroopan maasta, Suomesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Ilmatieteen laitos. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa liikenteen hiukkaspäästöistä ja niiden terveysvaikutuksista sekä kehittää ja ottaa käyttöön uusia paikallisen ja alueellisen skaalan arviointityökaluja. HSY avustaa ja tuottaa tietoja projektin käyttöön. Vuosina alkaneista hankkeista jatkuivat tutkimussuunnitelmien mukaisesti SNOOP, ES- CAPE, KASTU, PESCaDO ja MMEA. Hankkeet ovat päättyneet MMEA:ta lukuun ottamatta. Osallistuttiin katupölyä koskeviin KAPU-tutkimushankkeisiin. Hankkeita koordinoi Helsingin ympäristökeskus ja siihen osallistuivat myös Espoo, Vantaa, Tampere, Riihimäki, Kerava, Porvoo ja Turku. Tutkimuksissa selvitettiin eri tekijöiden vaikutuksia katupölyn määrään sekä puhdistusmenetelmien tehokkuutta ja puhdistuksen laadunvalvontamenetelmiä. Vuosina tutkittiin yhteistyössä HKR:n, Helsingin ympäristökeskuksen ja Nordic Enviconin kanssa hiukkasnäytteiden koostumusta Mannerheimintiellä sellaisina päivinä, jolloin hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso ylittyi. Tavoitteena oli selvittää, mitkä kaikki lähteet vaikuttivat rajaarvotason ylityksiin.

15 Osallistuttiin EU:n Interreg-ohjelmasta rahoitusta saavaan SNOOP-hankkeeseen, jossa selvitetään laivojen ja satamatoiminnan vaikutuksia mm. ilmanlaatuun ja ilmansaasteille altistumiseen. Tutkimusta koordinoi Turun kaupunki. Osallistuttiin TEKES:n Turvallisuus-teknologiaohjelmaan kuuluvaan KASTU-hankkeeseen, jossa selvitettiin metsäpalohiukkasten terveysvaikutuksia ja kehitettiin hälytysjärjestelmiä. Osallistuttiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimukseen otsonin terveysvaikutuksista pääkaupunkiseudulla ja Ilmatieteen laitoksen tutkimukseen typpidioksidin osuudesta liikenteen suorissa päästöissä. Osallistuttiin MMEA (Measurement, Monitoring and Environmental Assessment) tutkimusohjelmaan, joka on yksi Strategisen huippuosaamisen keskittymän CLEEN:in ohjelmista. MMEA-ohjelmassa kehitetään mm. hiukkasten mittausmenetelmiä. Ohjelma rahoittaa mm. TEKES. Osallistuttiin TEKES:iltä rahoitusta saaneeseen Biodiesel terveys -hankkeeseen, jossa selvitettiin biopolttoaineiden vaikutuksia liikenteen päästöihin ja terveyteen. Tutkimusta koordinoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Osallistuttiin PILTTI -hankkeen ohjausryhmään. PILTTI:ssä arvioitiin pienhiukkasten lähipäästöjen (puun pienpoltto ja liikenne) terveysriskejä. Tutkimuksen toteuttivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ilmatieteen laitos sekä Suomen ympäristökeskus. Osallistuttiin vuonna 2009 alkaneeseen ESCAPE-tutkimukseen, jossa arvioidaan ilmansaasteiden aiheuttamia pitkän aikavälin terveyshaittoja. Tutkimus saa rahoitusta EU:n tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta, ja sen Suomessa tehtävästä osasta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valmistellaan tietopaketti palvelemaan kaupunkisuunnittelua ilmanlaadun huomioon ottamiseksi Valmisteltuja aineistoja hyödynnettiin käytännön yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa. Uudistettiin aiempien mittaustulosten karttapohjainen julkaisualusta verkkosivuille. Laadittiin yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa opas Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa, joka julkaistiin ELY-keskuksen julkaisusarjassa. Opasta esiteltiin mm. vuoden ilmansuojelupäivillä, ja HSY:n kaupunkisuunnitteluseminaarissa. Tietopakettia koskevat toimenpiteet on nyt saatu pääosin toteutetuiksi. Yhteistyössä THL:n kanssa toteutettiin liikenteen päästöjen terveysvaikutuksia koskeva tutkimushanke, jossa arvioitiin sekä mittauksin että mallintamalla pitoisuuksien muutosta tiestä etäännyttäessä ja nk. ilmanlaatuvyöhykkeiden noudattamisella saavutettavia terveyshyötyjä. Lisäksi arvioitiin katukuilujen aiheuttamia terveysvaikutuksia ja tehtiin pienimuotoinen kirjallisuusselvitys muualla maailmassa käytössä olevista ilmanlaatuvyöhykkeistä. Hanketta rahoittivat HSY:n ja THL:n lisäksi STM ja Helsingin ympäristökeskus. Yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa valmisteltiin opasta Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa. Typpidioksidin ja pienhiukkasten pitoisuuksia erilaisissa esimerkeiksi valituissa katukuiluissa arvioitiin OSPM-mallilla. Yhteistyössä THL:n ja VTT:n kanssa koottiin verkkosivulle tietoaineisto ilmanvaihdosta ja suodatuksesta. Päivitettiin keinokortit ilmanlaadun huomioonottamiseksi kaupunkisuunnittelussa ja julkaistiin ne HSY:n verkkosivuilla. Uudistettiin Google-Maps kartta, josta ilmenevät takautuvasti kaikki HSY:n ilmanlaadun mittauspisteet ja saadut tulokset. Teetettiin kirjallisuuskatsaus kasvillisuuden ja meluesteiden vaikutuksista ilmanlaatuun Avoimen ympäristön ilmanlaatuvyöhykkeet uudistettiin. Niitä esiteltiin laajasti mm. pääkaupunkiseudun kaupunkien ympäristöviranomaisille, kaavoittajille ja liikennesuunnittelijoille sekä ELY-keskukselle. Laadittiin malli konkreettisista keinoista ilmansaasteille altistumisen vähentämiseksi. Keinoja käsiteltiin työpajassa sekä kaupunkisuunnittelu- ja ilmansuojelu ryhmässä, ja lisäksi kaupungeille tarjottiin mahdollisuus kommentoida niitä. Yhteistyössä Tietoyhteistyöyksikön kanssa laadittiin karttapohjainen esitys väylien ilmanlaatuvyöhykkeistä ja arvioitiin vyöhykkeillä asuvien määrät sekä niillä olevat herkät kohteet. Päästö- ja pitoisuuslaskurin kehitystyöstä luovuttiin, koska ilmanlaatuvyöhykkeet todettiin helppokäyttöisemmäksi työkaluksi.

16 Teetettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella verkkosivuille aineisto liikenteen päästöjen terveysvaikutuksista. Laadittiin verkkosivuille kaupunkisuunnittelun tarpeisiin aineistoja mm. lainsäädännöstä ja ilmansaasteille altistumisesta Tehtiin selvitys Suomessa käytetyistä liikenteen päästöjen leviämismalleista. Laadittiin verkkosivuille ilmansaasteiden leviämismallien esittely ja suosituksia mallinnustyön tilaamisesta. Jalostettiin HSY:n mittaustuloksia kaupunkisuunnittelussa hyödynnettävään muotoon. Parannettiin mittaustietojen hyödynnettävyyttä GoogleMaps:n avulla. Kaikki pääkaupunkiseudun mittauspisteet vuodesta 2004 alkaen esitetään kartalla. Selvitettiin kuntien toimintatapoja ilmanlaadun arvioinnista kaavoituksessa ja liikennesuunnittelussa ja valmisteltiin suuntaviivoja kaavoihin tarvittavista ilmanlaatuselvityksistä Kehitetään ilmanlaatuyhteistyötä kaupunkisuunnittelijoiden kanssa Yhteistyö ja vuorovaikutus kaupunkisuunnittelijoiden kanssa jatkuivat tiiviinä. Yhteistyö Helsingin KSV:n kanssa jatkui kaupunkibulevardien ilmanlaatuvaikutusten arviointiin liittyen. Tehtiin Vantaan Kaupunkisuunnittelulle Kaivokselan asemakaavaa koskeva ilmanlaatuarvio ja samalla opastettiin kaavoittajia ilmanlaatuvaikutusten arvioinnissa. Valmisteltiin HSY:n lausunnot ilmanlaatuun liittyvien asioiden osalta ja konsultoitiin tarvittaessa kaupunkeja suunnittelukohteiden ilmanlaatuarvioissa. Kaupunkisuunnittelu ja ilmansuojelu -ryhmä kokoontui neljä kertaa. Yhteistyö ja vuorovaikutus kaupunkisuunnittelijoiden kanssa on laajentunut ja tehostunut. Yhteistyö Helsingin KSV:n kanssa jatkui tiiviinä yleiskaavatyöhön liittyen. Tehtiin Helsingin KSV:lle Pikku-Huopalahden asemakaavamuutosta koskeva ilmanlaatuarvio. Valmisteltiin HSY:n lausunnot ilmanlaatuun liittyvien asioiden osalta ja avustettiin tarvittaessa kaupunkeja suunnittelukohteiden ilmanlaatuarvioissa. Kaupunkisuunnittelu ja ilmansuojelu -ryhmä kokoontui neljä kertaa. Osallistuttiin Helsingin KSV:n yleiskaavatyön vaikutusarvioon mallintamalla typpidioksidin ja pienhiukkasten pitoisuudet esimerkeiksi valituilla kaupunkibulevardeilla. Kaupunkisuunnittelu ja ilmansuojelu -ryhmä kokoontui neljä kertaa. Valmisteltiin HSY:n lausunnot ilmanlaatuun liittyvien asioiden osalta ja konsultoitiin tarvittaessa kaupunkeja suunnittelukohteiden ilmanlaatuarvioissa. HSY:n asiantuntija osallistui Espoon kaupunkisuunnittelun järjestämään kaupunkisuunnitteluseminaariin luennoitsijana ja panelistina Vuorovaikutusta sekä kaavoittajien että liikennesuunnittelijoiden kanssa on merkittävästi lisätty esittely- ja keskustelutilaisuuksissa sekä työpajoissa. Kaupunkisuunnittelu ja ilmansuojelu -ryhmä kokoontui 2 5 kertaa vuodessa. Avustettiin kaavoittajia leviämismallien käytössä ja tulosten tulkinnassa. Valmisteltiin HSY:n lausunnot ilmanlaatuun liittyvien asioiden osalta. Kaavoituksen kannalta merkityksellisissä kohteissa tehtiin ilmanlaatumittauksia. Avustettiin kaavoittajia leviämismallien käytössä ja tulosten tulkinnassa. Osallistuttiin Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman seurantatyöhön. Valmisteltiin HSY:n lausunnot ilmanlaatuun liittyvien asioiden osalta Kaupunkisuunnittelu ja ilmansuojelu -ryhmä on kokoontunut muutamia kertoja vuodessa. Järjestettiin työpajoja ilmanlaadun huomioimiseksi kaavoituksessa. Osallistuttiin ilmanlaatuvaikutusten arviointiin erilaisissa suunnittelukohteissa. Osallistuttiin Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman vaikutusten arviointiin (HLJ SOVA). Osallistuttiin HSY:n lausuntojen valmisteluun ilmanlaatuun liittyvien asioiden osalta. Kaavoituksen kannalta merkityksellisissä kohteissa tehtiin ilmanlaatumittauksia.