Sisällys. Johdatus Linuxiin/Unixiin: Osa3. Internet ja WWW. Kone Internet-verkossa. IP-osoite

Transkriptio

1 Sisällys Johdatus Linuxiin/Unixiin: Osa3 Internet ja WWW Sähköposti Uutisryhmät Tekstin muotoilu Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 2 Internet ja WWW Kone Internet-verkossa Uusi viestintäväline Ennen: Yhdeltä monelle Nyt: Monelta monelle Halpa Maailmanlaajuinen, reaaliaikainen Palveluiden ja kaupankäynnin murros Uusi markkinointi- ja jakelukanava Tärkein alan mullistus PC:n keksimisen jälkeen 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 3 Asiakas/palvelin periaate Työasemat (client) käyttävät WWW-palvelimia (server) Lähi- tai puhelinverkon kautta Verkkokortti tai modeemi/isdn Yhteys muodostetaan vain tiedonsiirron ajaksi Lähiverkko (Local Area Network, LAN) Paikallinen, esim. yrityksen verkko Väylä- tai rengasverkko Liittyy reitittimellä laajaverkkoon 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 4 IP-osoite Laajaverkko (Wide Area Network, WAN) Esim. kaupunkien välillä Runkoverkko Internet yhdistää (ali)verkot toisiinsa Unix/ Linux tärkein Internet-palvelimien alusta 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 5 Jokaisella Internetin koneella (oik. liitäntäkortilla) on oma IP-osoite IP-osoitteen esitystavat Neljä tavua (byte) eli 32 bittiä esim Usein tavut kirjoitetaan desimaalilukuina esim Aluenimijärjestelmä esim. www. cs.helsinki.fi 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 6

2 Aluenimijärjestelmä Domain Name System, DNS Hierarkkinen, kertoo koneen sijainnista esim. www. cs.helsinki.fi fi -> maatunnus helsinki -> organisaatio cs -> aliverkko, osasto www -> palvelintyyppi Koneella voi olla monta nimeä 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 7 Kolme ylimmän tason aluetta 1. ARPA (Vain sis.käytössä) 2. Yleiset alueet com Kaupallinen verkkoalue: nokia.com edu Opetus, yliopistot: stanford.edu gov USA:n hallitus int Kansainväliset järjestöt mil USA:n armeija net Verkkoalue,joka ei sovi muihin org Järjestöt 3. Maaryhmät Esim. fi, se, de, us,... 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 8 Nimipalvelin(name server) Ohjelmisto, joka kääntää aluenimet IP-osoitteiksi Internetin puhelinluettelot Yleensä asennettu erilliseen nimipalvelinkoneeseen Jokaisella alueella ainakin 2 koko Internetistä tavoitettavaa nimipalvelinta (Suomessa) Alueen nimipalvelin tuntee Oman alueensa nimistön Laajemman vyöhykkeen nimipalvelimen IP-osoitteen selvittäminen voi joskus kestää Numeerisen osoitteen käyttö nopeuttaa 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 9 URL: Uniform Resource Locator Osoitejärjestelmä Internetin resursseihin Kolme pääosaa Protokolla Verkko-osoite Polku Eräitä protokollia HTTP FTP MAILTO NEWS TELNET 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 10 Esim: HTTP-protokolla Hypertext Transfer Protocol porttina oletuksena 80 (ei siksi tarvitse kirjoittaa) isäntäkone kertoo IP -osoitteen: => tiedostopolku (URI) kertoo siirrettävän datan sijainnin (HTML-sivu, kuva tms.) cs.helsinki.fi/opetus/index.html?hakupolku valinnainen (käyttöä esit. myöh.) 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 11 IP-protokolla Internetissä tieto kulkee paketteina (packet) Koko yleensä merkkiä Tasaa ja demokratisoi verkon kuormitusta Internet protokolla IP tarjoaa reitityspalvelut aliverkkojen välille Robusti reitittyminen Reitiltä poistettu kone osataan ohittaa Idea lähtöisin kylmän sodan ajalta(u.s. Army) Ydiniskusta toipuva tietoliikenne 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 12

3 TCP-protokolla: Kuljetuspalvelu Yhdessä IP:n kanssa: TCP/IP Lähettäjäpäässä: Palastelee siirrettävän tiedon paketeiksi Liittää palasiin järjestysnumeron ja osoitteen Vastaaottopäässä: Liittää osat yhteen järjestyksessä Pyytää tarvittaessa puuttuvan tiedon lähettäjältä uudelleen Socket-liittymä Rajapinta (API, Application Program Interface), jonka kautta TCP/IP-verkon kanssa kommunikoidaan Käyttäjänä esim. WWW-selain, FTPohjelmisto, 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa /12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 14 Internet-verkon palveluja Käyttäjien välinen kommunikointi Istunnot muihin koneisiin Tietojen ja ohjelmien haku (down/upload) Sähköposti, uutisryhmät Erilaisia Internet-osoitteita käyttäjä (saman koneen osoite) käyttäjä@kone (sama lähiverkko) käyttäjä@kone.alue.maa Etu.Sukunimi@postialue.maa (sähköposti) Myös koneeseen voi viitata. Isoilla ja pienillä kirjaimilla ei eroa 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa /12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 16 Käyttäjätietojen haku: w [optiot][käyttäjä] Antaa tietoja järjestelmän käytöstä ja istunnoista (kaikki taitietty käyttäjä) Optioita: -h Ei otsikkorivejä who [optiot] Kuten w, mutta hiukan eri tiedoilla Optioita: who --help whoami Näyttää kutsujan käyttäjätunnuksen last [käyttäjätunnus] Kertoo koska käyttäjä on viimeksi ollut koneella. Ilman parametria antaa kaikkien käyttäjien istunnot 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 17 finger [optiot][käyttäjät ] Näytää tietoja yhdestä tai useammasta käyttäjästä Mm. tiedostojen ~/.plan ja ~/.project sisällöt Jos käyttäjiä ei anneta, listaa tiedot kaikista koneella olijoista. Optiot: -l pitkä kuvaus (mm..plan näkyy) 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 18

4 Käyttäjien kommunikointi Käyttäjät: Internet-osoite etunimi/sukunimi/tunnus finger eahyvone finger hyvonen finger Jotta.project ja.plan näkyvät finger-tulostuksessa, käyttäjällä pitää olla kotihakemistossa maailmalla suoritusoikeudet ja tiedostoissa.projectja.plan maailmalla lukuoikeudet write käyttäjä Lähettää stdin:n käyttäjälle käyttäjä write:a voidaan käyttää samaan aikaan koneella olevien kommunikointiin. Lähetys tapahtuu riveittäin, komento päätetään antamalla loppumerkki C-d 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa /12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 20 Yhteydenotto ja tietojen haku: talk internet-osoite Kuten write, mutta lähetys tapahtuu merkki kerrallaan. talk:n avulla voi jutella myös verkon yli. C-d tai C-c lopettaa yhteyden Talk viepaljon resursseja. Yleensä sähköposti on parempi keskustelutapa mesg [yes no] Sallii tai kieltää write-ja talk-viestien tulon päätteelle. telnet [osoite][portti] Ottaa yhteyden toiseen koneeseen. Jos osoitetta ja porttia ei anneta, telnet päätyy komentotilaan (opastus: "?") Osoite: mikä tahansa koneosoite Portti: mihin Unix-porttiin otetaan yhteyttä (yleensä oletusportti kelpaa) 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa /12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 22 Tiedostojensiirto: FTP rlogin[optiot][kone] Aloittaa yhteyden toiseen lähiverkon koneeseen, esim. HY:n sisäiseen koneeseen toisesta HY:n koneesta. Optiot: -8 Käytetään 8-bittistä yhteyttä (yleensä oletus) -l tunnus Käytetään käyttäjätunnusta tunnus, oletusarvona on kutsuvan istunnon käyttäjätunnus ssh [-l login-nimi] kone Salattu yhteys (secure shell client) Suositeltava tapa! 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 23 ftp [kohdekone] ftp melkki.cs.helsinki.fi Siirtää tiedostoja verkon yli lähtökoneen ja kohdekoneen välillä. Jos konenimeä ei anneta, ftp päätyy komentotilaan (opastus: "?") Muutamia ftp-komentoja quit Yhteyden lopetus pwd Kohdekoneen työhakemisto dir Kohdekoneen hakemistolistaus cd hakemisto Siirry kohdekoneessa hakemistoon hakemisto 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 24

5 lcd hakemisto Siirry lähtökoneessa hakemistoon hakemisto ascii Tiedostoissa tehdään mahdollisia merkkimuunnoksia koneiden välillä binary Tiedonsiirto sellaisenaan ilman muunnoksia get tiedosto Tiedoston kopiointi kohdekoneesta lähtökoneelle put tiedosto Tiedoston kopiointi lähtökoneesta kohdekoneelle Eräs FTP toteutus Windowsissa WS_FTP 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 25 ftp kysyy käyttäjätunnuksen ja salasanan yhteydenottovaiheessa. Käyttäjätunnuksella "anonymous" pääsee joissain koneissa julkiseen käyttöön tarkoitettuun hakemistoon. Tällöin salasanaksi annetaan oma Internet-osoite. Lisätietoa: man ftp 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 26 Selaimia: lynx lynx [url-osoite] Tekstipohjainen liittymäworld Wide Web - järjestelmään (WWW). Jos osoitetta ei anneta, aloittaa järjestelmän kotisivulta. url-osoite: osoite on muotoa Esim /12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 27 www on uusin Internet-palvelu. Sen avulla käyttäjä voi selata maailmanlaajuisesti tietoja eri alueilta. Tietojen selaus perustuu linkkeihin lynx:ssa linkki aktivoidaan <Return>-näppäimellä. Ulos pääsee q:lla. Muista komennoista saa parhaiten tietoja kokeilemalla; ohjelmassa on oma opastus. lynxia kehittyneempiäwww-selaajia löytyy graafisista ympäristöistä (mm. Netscape) Lisätietoja (mm. oman kotisivun teosta ja www:sta yleensä): 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 28 Graafisia selaimia Mosaic Käynnisti WWW-vallankumouksen 1993 Netscape Navigator Toinen valtaselain Internet Explorer Nykyään käytetyin Opera Kevyt norjalainen selain Eri versiota eri selaimista käytössä Tukevat eri HTML-piirteitä eri tavoin 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 29 Sähköposti Sähköposti on kirjeen (tiedoston) lähettämistä nimetylle käyttäjälle joko samassatai toisessa tietokoneessa Tietokoneiden välillä kirje kulkee tietoliikenneverkkoa pitkin usean koneen kautta. Tämä aiheuttaa viivettä, mutta yleensä kirje saapuu perille parissa minuutissa Lähetykseen tarvitaan vastaanottajan sähköpostiosoite, joksi käy mm. Internet-osoite Osoitteissa ei käytetä skandeja 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 30

6 Unix-sähköpostiohjelmia Saapuvia viestejä varten kullakin käyttäjällä on postilaatikko-tiedosto, jonne saapuvat viestit laitetaan odottamaan käsittelyä. Postin voi ohjata toiseen koneeseen luomalla tiedosto.forward johon kirjoitetaan osoite mihin posti halutaan ohjata Postikoneen vaihto voi aiheuttaa postisilmukan (kahdessa osoitteessa on.forward toisiinsa) Harjoitella voi kokeilemalla. Aluksi voi lähettää postia itselleen pine [optiot][vastaanottajat] Käyttäjäystävällinen postiohjelma, joka opastaa käyttäjää suoritusaikana Käyttäjällä on joukko kansioita(folders), joihin saapuneet viestit voidaan lajitella aiheen mukaan. Lisäksi on systeemikansio, johon järjestelmä tallettaa saapuneet viestit. Hyvä tapa on siirtää systeemikansioon tulleet viestit muihin kansioihin 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa /12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 32 Optiot: -f kansio Avaa kansio kansio (oletuksena INBOX, eli systeemikansio) vastaanottajat: vastaanottajien osoitteet (voi antaa ajoaikana). Komentoja: Viestin luku: Nuolinäppäimillä viestin kohdalle ja <Return> Opastus:? Lähetys: C, tai valinta Compose Message Vastaus: R Kansioon talletus: S Kansion valinta: L Viestin poisto : D Lopetus: q elm [optiot][vastaanottajat] pine:n tyylinen sähköpostiohjelma (oikeastaan pine on tehty elm:n pohjalta). elm ei hallitse multimediapiirteitä kovinkaan hyvin, joten sen käyttö on vähenemässä optiot: kuten pine vastaanottajat: kuten pine mail [vastaanottajat] Unix:n alkuperäinen sähköposti-ohjelma. Ei sovellu perus- eikä jatkuvaan käyttöön. mail:n paras puoli on kyky lukea stdin -syöttökanavaa. Näin ohjelmien tulos voidaan putkittaa mailille ja lähettää saman tien vastaanottajalle vastaanottajat: Internet-osoitteita 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa /12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 34 Uutisryhmät News Jos sähköposti vastaa kirjettä, uutisryhmät vastaavat yleisönosastoja, joihin kuka tahansa saa kirjoittaa Ryhmiä on tuhansia eri aiheille Uusia ryhmiä syntyy päivittäin Useimmat ryhmät ovat avoimia. Muutamissa ryhmissä viestit tarkastetaan ennen julkaisua Uutisryhmäjako on hierarkkinen: Ryhmien nimet ovat muotoa pää.alitaso, pää.alitaso.ryhmä Jokainen uutisryhmä muodostuu artikkeleista. Samaan keskusteluun liittyvät artikkelit muodostavat säikeen (thread). Säie on artikkeli ja siihen liittyvä vastaus- ja kommenttiketju. 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa /12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 36

7 Netscape Communicator Unix/Linux-uutisohjelmia Communicator > Newsgroups File > Subscribe 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 37 tin [optiot][uutisryhmät ] Helppokäyttöinen perusohjelma Optiot: lukuisia (tin -h listaa optiot) Uutisryhmät: halutut uutisryhmät, ei pakollinen Käynnistettäessä tarkastetaan uudet uutisryhmät ja kysytään käyttäjältä haluaako hän liittää ne seurattavaksi Ensimmäisellä kerralla kannattaa antaa komento "y", jolloin saa listan kaikista uutisryhmistä. Komennolla "s" liitytään uutisryhmään, komennolla "u" erotaan uutisryhmästä 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 38 tin q y <tab> <return> <tab> <return> Uutisryhmät tin:n näyttökartta: Valitun ryhmän otsikot Artikkeli Tasojen yhteiset komennot: h: avustusruutu q: poistuminen listan selaus c/z: merkitse luetuksi q q y <tab> Ryhmien lisäys ja poisto Välilyönti/b: sivu eteenpäin/taaksepäin 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 39 Uutisryhmätasolla: r:näytä kaikki uutisryhmät/näytä ryhmät joissa on uusia viestejä Valitun ryhmän tasolla /: hae merkkijonoa otsikosta, esim /unix a: hae kirjoittajaa,esim. a juha K: poista kaikki otsikon alaiset artikkelit r:näytä lukemattomat/kaikki artikkelit w: kirjoita viesti uutisryhmään 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 40 Artikkelitasolla: /,a,w: kuten edellä B: hae merkkijonoa artikkelin sisällöstä f: Kirjoita kommentti (vastine) artikkeliin r: vastaa artikkelin kirjoittajalle sähköpostitse Lisätietoja: man tin, kokeilemalla tin sisältää help-ohjelman 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 41 rn [optiot][uutisryhmät] Alkuperäinen uutistenlukuohjelma. Luku mahdollista vain artikkeleittain saapumisjärjestyksessä trn [optiot][uutisryhmät] rn:n uudempi versio, jossa onmahdollista lukea uutisia säikeittäin strn [optiot][uutisryhmät] trn:n versio, jossa on parempi valikko-ohjaus nn [optiot][uutisryhmät] No News -uutistenlukuohjelma,aika suosittu. Luku mahdollista vain artikkeleittain. Hyvä valikko-ohjaus Kaikista ohjelmista lisätietoja: man < ohjelman-nimi> 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 42

8 Tekstin muotoilu Unixissa voi muotoilla joko tavallista tekstiä tai tehdä postscript-tulostuksia voi liittää mm. kuvia ja taulukoita Muutamia muotoilukomentoja: cat [optiot] [tiedostot] Liittää tiedostot yhteen ja kirjoittaa tuloksen stdout:lle. Jos yhtään tiedostoa ei ole annettu, lukee stdin:sta. Optiot: man cat 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 43 cut optiot [tiedostot] Valitsee sarakelistan taijoukon kenttiä tiedostoista ja tulostaa sarakkeet stdout:lle. Jos tiedostoja ei anneta, valitsee sarakelistan stdin:sta. Optioita: -csarakelista: Valitsee listan luettelemat sarakkeet. Sarakkeet erotellaan pilkuin. Sarakevälin voi antaa väliviivalla. Esim. -c1-10,15,20,50- -fkenttälista: Valitsee listan luettelemat kentät. Kenttälista on samaa muotoa kuin -c -option sarakelista. -dc: Asettaa kentän oletuserottimeksi merkin c (oletusarvona tab-merkki) Joko optio -c tai optio -f on pakko antaa. 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 44 echo parametrilista Tulostaa parametrinsa stdout:lle paste [optiot] tiedostot Liittää annettujen tiedostojen rivit sarakkeittain Kentät TAB-merkillä erotettuna STDIN merkitään "-" Optioita: -dc Kentät erotetaan merkillä c Esim. Listataan tiedostot kolmella sarakkeella: paste saraketiedosto1 saraketiedosto2 ls paste - - Kaksi listaussaraketta 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 45 pr [optiot] [tiedostot] Lukee tiedostot ja lähettää muotoillun tuloksen stdout:lle. pr:n avulla voidaan asettaa mm. sivunpituus, rivinpituus, otsikkotiedot, sivunumerointi ja palstojen lukumäärä. Optioita: -h otsikkorivi: Käytä omaa otsikkoriviä -ln: Aseta sivun pituudeksi n riviä (oletus 66) -Wn: Aseta sivun leveydeksi n merkkiä (oletus 72) F Erota sivut sivun vaihdolla (eikä rivinvaihdolla) 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 46 ispell [optiot][tiedostot] Tarkastaa oikeinkirjoituksen annetuista tiedostoista. Tarkistus tapahtuu vertaamalla tiedostojen sanoja järjestelmän sanalistaan. split [optio ][lähtö][maali] Jakaa annetun tiedoston useaan osaan ja asettaa jokaiselle osalle uuden tiedostonimen maaliaa, maaliab. Lisätietoja man split. tr[optiot] [lähtö [maali]] Kopioi stdin:n stdout:lle korvaten merkkejä lähtömerkkijonosta maali-merkkijonon mukaan, tai poistaa merkit lähtö- merkkijonosta tr-komennossa lähtö-merkkijonon merkit korvataan maali-merkkijonon merkeillä vastinmerkeittäin Optiot: -c: Muut kuin lähtömerkit poistetaan -d: lähtömerkit poistetaan 9/12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa /12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 48

9 Kalvot perustuvat: Esim. Tiedosto isoista kirjaimista pieniksi: cat tiedosto tr '[A-Z]ÅÄÖ' '[a -z]åäö' Rivinvaihdot pilkuiksi cat tiedosto tr '\n' ',' Poistetaan ':' tiedostosta ja talletetaan: cat tiedosto tr -d ':' >talletuspaikka Juha Taina: Unix-perusteita -kalvomateriaali, 1998 Juha Pelomäki: WWW-ohjelmointi, Teknolit, 1998 Fred Hantelmann: Linux Start up Guide, Springer, /12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa /12/2002 E. Hyvönen: Linux Osa 3 50