Sosiaalisen luototuksen käynnistäminen

Transkriptio

1 Hallitus Hallitus Sosiaalisen luototuksen käynnistäminen H 162 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen) Sosiaalinen luototus on sosiaalihuollon keinovalikoimaan kuuluva laki sää tei nen palvelu, jolla voidaan edistää kuntalaisten itsenäistä talou del lis ta selviytymistä, ehkäistä toimeentulotukikustannusten kasva mis ta sekä edistää kansanterveyttä. Laki sosiaalisesta luototuksesta (1133/2002) astui voimaan Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luo tonan toa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja yli vel kaan tu mis ta sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suo riutu mis ta ja kunta voi järjestää sosiaalista luototusta päättämässään laa juu des sa. Jos kunta päättää järjestää sosiaalista luototusta, kunnan tulee määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet ottaen huomioon, mitä laissa sosiaalisesta luototuksesta säädetään. Myös uudessa sosiaalihuoltolaissa sosiaalinen luototus mainitaan osa na tuen tarpeisiin vastaavia sosiaalipalveluita (luonnos so si aa lihuol to lais ta , 15 ). Sosiaalinen luototus on mainittu vuoden 2013 talouden ta sa pai not tamis oh jel mas sa (hallitus , liite 5) yhtenä toi men pi teenä aikuissosiaalipalveluiden palvelurakenteen kehittämiseksi. Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyslautakunta kä sit te li sosiaalista luototusta omana asianaan vuonna 2005 ( , 213), jolloin päätettiin, ettei sosiaalisen luototuksen käyn nis tä mi seen varauduta seuraavan vuoden talousarviossa ja että mah dol lis ta käyttöön ottoa tarkastellaan myöhemmin uudelleen. Tällä hetkellä sosiaalinen luototus on ehkä vähiten tunnetuimpia sosi aa li huol lon välineitä ylivelkaantuneiden kuntalaisten auttamiseksi. So si aa li nen luototus on otettu käyttöön hieman alle 30 kunnassa. Yk si syy vähäiseen käyttöön voi olla se, että ylivelkaantumisen hy vinvoin ti vai ku tuk sis ta on varsin vähän tutkimustietoa. Tuoreen kir jal lisuus kat sauk sen (Turunen & Hiilamo 2014) mukaan yli vel kaan tu minen on yhteydessä itsetuhoisuuteen, masennukseen, heikompaan ter vey teen sekä terveydelle haitallisten selviytymiskeinojen käyttöön. Tuo reen rekisteritutkimuksen mukaan ylivelkaantuminen on yh teydes sä erityisesti naisten suurempaan sairastavuuteen ja pit kä ai kaiset maksuvaikeudet ovat yhteydessä psykooseihin ja diabetekseen

2 (Blom gren, Maunula & Hiilamo 2014). Näin ollen sosiaalinen luo to tus yhdessä talous- ja velkaneuvonnan kanssa ovat väline kansanterveyden edistämiseen. Sosiaalinen luototus kytkeytyy sosiaalihuollon toimeentuloturvan lisäk si olennaisesti talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen ja näiden palveluiden tulisi muodostaa saumaton palvelukokonaisuus. Sosi aa li sel la luototuksella on myös kiinteä yhteys toimeentulotukeen, kos ka sosiaalinen luototus on hyvin lähellä ehkäisevää toi meen tu lotu kea ja toisaalta sosiaalisella luototuksella voidaan joissakin asiakas koh tai sis sa tilanteissa ehkäistä toimeentulotukikustannusten lisään ty mi nen. Lain mukaan henkilön oikeutta saada toi meen tu lo tukea ei voi rajata tai tuen määrää alentaa sen vuoksi, että hänellä oli si mahdollisuus saada sosiaalinen luotto. Kunta voi myöntää sosiaalisen luototuksen henkilölle, jolla ei ole mah dol li suut ta saada kohtuuhintaista luottoa muulla tavoin, mutta kui ten kin kyky suoriutua takaisinmaksusta. Yleisimmät syyt luoton saa mi seen ovat viime vuosina olleet kulutus- ja ulosottovelat ja talou den hallintaan saattaminen. Myönnetyn lainan määrä on kun nis sa ollut noin euroa ja takaisinmaksuaika 3 kuukautta 7 vuotta. Sosiaalisen luototuksen käynnistäminen vaatii lain mukaan so si aa lisen luoton myöntämisperiaatteiden määrittämisen lainsäädännön mu kai ses ti. Lisäksi on selvitettävä käytännön työnjaolliset ky sy mykset aikuissosiaalipalveluiden sekä talous- ja velkaneuvonnan kesken. Olennaisimpana kysymyksenä voidaan kuitenkin pitää so si aa lisen luototuksen käynnistämiseksi tarvittavaa rahaston al ku pää omaa, jonka suuruudeksi Kainuun alueella on arvioitu euroa. Palkka- ja muut toiminnalliset kustannukset olisivat kar kean arvion mukaan noin euroa vuodessa. Käyn nis tä mi nen vaatii myös henkilöresurssin lisäämisen ai kuis so si aa li pal ve lui hin. Periaatteessa sosiaalisen luototuksen toimeenpanosta aiheutuu kunnal le vain vähän kustannuksia, koska alkupääoma palautuu pit käl lä aikavälillä takaisin, Periaatteessa sosiaalinen luototus on in ves toin ti, joka maksaa mahdollisista luottotappioista huolimatta it sen sä takaisin. STM:n järjestämässä sosiaalisen luototuksen se mi naa ris sa ( ) kerrottiin käytännön esimerkkejä eri puolilta Suo mea. Esimerkiksi Espoossa oli arvioitu sosiaalisella luototuksella saa dun merkittäviä taloudellisia säästöjä (vuosittain n. 10 % ra has to pääomas ta) luottotappioihin nähden. Lisäksi luototuksella on pys tyt ty järjestämään esimerkiksi kunnallisille vuokra-asunto-osakeyhtiöille syn ty nei tä velkasuhteita ja turvaamaan asuminen. Seminaarissa koros tet tiin myös kunnan harkintavaltaa perintätoimen järjestämisessä. Voi olla käytännössä ristiriitaista, että kunta on ulkoistanut pe rin tä toimen ja samalla kaikissa kunnissa ei noudateta hyvää perintätapaa

3 Kuntayhtymän johtajan ehdotus: Hallitus: ku lut ta ja pe rin näs sä (ks. Kuntaliiton kysely perintätoimen hoi ta mi sesta ). Kainuun alueen jäsenkunnista Kajaanissa ja Paltamossa on tällä het kel lä käynnissä yhteistyöhanke Takuu-Säätiön kanssa ns. pien laina toi min nas ta, joka muistuttaa sosiaalista luototusta. Hanke ei kuiten kaan korvaa kuntien sosiaalista luototustoimintaa, eikä hank keen kautta myönnetyt pienlainat käytännössä ole aina mah dol li suus toimeentulotuen piirissä oleville kuntalaisille. Hanke pyrkii ke hit tämään täydentävää toimintamallia ja samalla selvittämään edel ly tyksiä sosiaalisen luototuksen toteutumiselle laajemmin Suo mes sa. Puolangan kunnan edustaja ei osallistu asian käsittelyyn. Lisätietoja asiasta antaa vastuualuepäällikkö Päivi Ahola-Anttonen, puh , perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen, puh tai kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, puh Sähköpostiosoitteet ovat muotoa Hallitus keskustelee asiasta ja antaa tarvittaessa jatkovalmisteluohjeita. H 215 Hyväksyi. (valmistelijat: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Päi vi Aho la-ant tonen) Sosiaalisen luototuksen käynnistämisen valmistelua on jatkettu virka mies työ nä. Sosiaalisen luototuksen käynnistäminen vaatii lain mukaan so si aa lisen luoton myöntämisperiaatteiden määrittämisen lainsäädännön mu kai ses ti. Esityksen mukaan Kainuun sote -kuntayhtymässä so siaa lis ta luottoa myönnetään enintään euroa. Luoton ta kai sinmak su ai ka on enintään viisi vuotta. Sosiaalisen luoton käyt tö koh teita ovat asumisen turvaaminen, velkakierteen katkaiseminen, ta louden hallintaan saattaminen, opiskelun turvaaminen, kuntoutumisen ja työllistymisen tukeminen, sosiaalisen kriisin ylittäminen, ter veyden huol to ku lut, kodin hankinnat, pienet kodin muutostyöt tai muu ha ki jan itsenäiseen selviytymiseen vaikuttava meno.

4 Luottoa ei myönnetä, jos asiakas pystyy omilla tuloillaan sääs tämään hankintoihin tarvittavan määrän tai tekemään hankinnat vä hitel len. Luottoa ei myönnetä yritystoimintaan. Luottoa ei niin ikään myön ne tä, jos on perusteltua syytä olettaa, että hakija ei tulisi suoriu tu maan luoton takaisinmaksusta tai noudattaisi maksuohjelmaa. Tar kem pi luonnosesitys myöntämisen perusteiksi on liitteenä. Luonnok seen on erikseen merkitty kohdat, jotka edellyttävät vielä sel vitte lyä. Lisäksi on selvitettävä käytännön työnjaolliset kysymykset ai kuis sosi aa li pal ve lui den sekä talous- ja velkaneuvonnan kesken. Olen naisim pa na kysymyksenä voidaan kuitenkin pitää sosiaalisen luo to tuksen käynnistämiseksi tarvittavaa alkupääomaa. On arvioitu, että Kai nuun alueella tarve on euroa. Arvio perustuu vuon na 2010 tehtyyn kyselyyn sosiaalisen luototuksen tar peel li suudes ta. Aikuissosiaalipalvelujen henkilöresurssitarve sosiaalisen luoto tuk sen osalta on noin euroa vuodessa kattaen ko ko ai kaisen sosiaaliohjaajan palkka- ja muut toiminnalliset kustannukset. Perhepalvelujen, talouspalvelujen ja kuntayhtymän johtajan yh teisneu vot te lus sa päädyttiin kuntayhtymän erittäin vaikean talou del li sen tilanteen vuoksi esittämään vuoden 2015 talousarvioon al ku pää omak si euroa ja määrärahaa yhden 50 % so si aa li ohjaa jan palkkausta ja toiminnallisia kustannuksia varten. Yhteensä mää rä ra ha tar ve vuonna 2015 on euroa. Alustavasti on so vittu, että talouspalvelut sijoittavat virkajärjestelyjen seurauksena yhteen sä 50 % henkilötyövuoden työpanoksen sosiaaliseen luo to tukseen. Tulevina vuosina sosiaaliseen luototukseen käytettävää pääomaa kasvatetaan kysynnän ja tarpeen mukaisesti. Samalla hen kilö re surs sien riittävyyttä seurataan ja tarkistetaan karttuneen ko kemuk sen pohjalta. Sovittiin, että sosiaalinen luototus käsitellään kirjan pi dos sa lainasaatavina, eikä erillistä rahastoa sosiaaliseen luo totuk seen perusteta. Nykyinen tietojärjestelmä mahdollistaa tarpeelliset toimenpiteet so siaa li sen luototuksen käynnistämiseksi, eikä toiminnasta synny tie tojär jes tel mään liittyviä lisäkustannuksia. Syksyn 2014 aikana val mistel laan tietohallinnon kanssa tarvittavat hakemus-, päätös- ja so pimus poh jat ja selvitetään tarvittavat tietojärjestelmän käyt tö oi keuksien muutokset sekä sosiaalisessa luototuksessa syntyvien asia kirjo jen arkistointi- sekä rekisteriasiat. Lisäksi valmistellaan so si aa li sen luototuksen esite ja muu tiedottaminen väestölle. Valmistelussa tehdään yhteistyötä talous- ja velkaneuvonnan sekä muiden yh teis työta ho jen kanssa. Lisäksi suunnitellaan henkilöstön ja yh teis työ kumppa nei den tiedottaminen ja perehdytys. Toiminnan tur vaa mi sek si sosiaaliseen luototukseen perehdytetään muutama ai kuis so si aa lipal ve lui den työntekijä varahenkilöiksi.

5 Kainuun alueen jäsenkunnista Kajaanissa ja Paltamossa on jo tällä het kel lä käynnissä yhteistyöhanke Takuu-Säätiön kanssa ns. pienlai na toi min nas ta, joka muistuttaa sosiaalista luototusta. Hanke ei kui ten kaan korvaa kuntien sosiaalista luototustoimintaa, vaan pyrkii ke hit tä mään täydentävää toimintamallia ja samalla selvittämään edel ly tyk siä sosiaalisen luototuksen toteutumiselle laajemmin Suomes sa. Pienlainatoiminnalla ei esimerkiksi ole mahdollista jär jes tel lä aikaisempia velkoja. Liite: Esitys sosiaalisen luototuksen myöntämisen perusteiksi Liite nro: 7 Kuntayhtymän johtajan ehdotus: Lisätietoja asiasta antavat vastuualuepäällikkö Päivi Aho la-ant tonen, p , perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen, puh ja kuntayhtymän johtaja Maire Ahopelto, puh , tai sähköpostitse etunimi.sukunimi@kainuu.fi. Hallitus päättää, että sosiaalinen luototus käynnistetään alkaen ja päättää järjestää sosiaalisen luototuksen euron al kupää omal la vuoden 2015 talousarviossa. Muiden toiminnallisten ku lujen osalta vuoden 2015 talousarviossa huomioidaan edellä mai nit tu toimintasuunnitelma käytännön järjestelyistä aikuissosiaali- ja talous pal ve lui den kesken. Hallitus keskustelee sosiaalisen luoton myöntämisen perusteista ja an taa tarvittaessa valmistelijoille lisäohjeita. Hallitus: Hyväksyi.