VANHEMPIEN SANOMAT S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O M A R I A N K A T U 2 8 B 5, H E L S I N K I ( 0 9 )

Transkriptio

1 VANHEMPIEN SANOMAT 1 09 S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O M A R I A N K A T U 2 8 B 5, H E L S I N K I ( 0 9 ) Vanhempien Sanomat 1

2 1/09 Positiivisen puuttumisen politiikka Uusia kasvoja liiton hallintoon Suomen Vanhempainliiton uusi johtokunta ja edustajisto on aloittanut työnsä Johtokuntaan erovuoroisten tilalle valittiin Sirpa Elomaa Iisalmesta, Niina Junttila Naantalista, Aarre Katisko Oulusta Edustajisto vuosille sekä Outi Suortti Espoosta. Johtokunnasta erovuorossa jäivät pois Eero Pajula Rovaniemeltä, Asta Saarenpää Lohjalta sekä Eeva-Riitta Puomio Espoosta. Liiton edustajiston puheenjohtajaksi kaksivuotiselle kaudelle valittiin Tuija Tikkanen Helsingistä. Tikkanen toimii myös helsinkiläisten vanhempainyhdistysten alueyhdistyksen puheenjohtajana (HELVARY ry). Joka toinen vuosi kokoontuva liittokokous valitsee Vanhempainliiton 20-jäsenisen edustajiston ja sen puheenjohtajan. Liittokokouksessa päätäntävaltaa käyttävät liiton jäsenyhdistykset. Jokainen jäsenyhdistys voi lähettää liittokokoukseen yhden edustajan. Liittokokousten välisenä aikana liiton ylintä päätäntävaltaa käyttää edustajisto. Se kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja valitsee liiton puheenjohtajan ja johtokunnan jäsenet, vahvistaa toimintasuunnitelman ja talousarvion sekä hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen. Liiton hallituksena toimii johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan muuta jäsentä. Puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Edustajiston jäsenet: Oili Airaksinen-Rajala, Vaasa Anitta Aksela, Helsinki Maisa Antila, Ylikiiminki Hannele Halonen, Vantaa Henna Junttila, Naantali Seija Kivelä, Nokia Pirkko Koski, Helsinki Sari Laine, Jyväskylä Anne-Maija Laukas, Lappeenranta Raimo Luukkainen, Pyhtää Pirkko Nurmi, Järvenpää Jarmo Piirainen, Kiukainen Seppo Reinikainen, Espoo Katja Repo, Järvenpää Marja-Leena Räisänen, Iisalmi Anne Toivanen, Varkaus Mervi Tuohimaa, Kemi Raili Tuppurainen, Joensuu Pirjo Varumo, Lahti Leena Vättö, Hämeenlinna Vahempainliiton toimintaa tukevat Raha-automaattiyhdistys ja Opetushallitus. Vanhempien Sanomat tilaa lisää lehteä liitosta Vanhempien Sanomia toimitetaan tilauksesta liiton rekisteröityneille jäsenyhdistyksille. Lehti on oiva tapa kertoa vanhempaintoiminnasta ja virittää keskustelua esimerkiksi vanhempainilloissa. Olemme uusineet Vanhempainliitosta ja vanhempainyhdistystoiminnasta kertovia esitteitä, Koti ja koulu yhdessä sekä Koti ja Päiväkoti yhdessä. Lehti- ja esitetilaukset voit tehdä liittoon sähköpostitse osoitteeseen tai soittamalla numeroon (09) Henkilöstöuutisia Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Pirjo Somerkivi on syyskuussa 2008 palannut vuorotteluvapaaltaan. Pirjon sijaisena toiminut Tuija Metso jatkaa taas työtehtäviään liiton erikoissuunnittelijana. Puheenjohtajan palsta 7 Oppilashuolto on yhteistä työtä 8 Kouluruokailua kristallipallosta käsin 10 Luonnossa kuin kotonaan 12 Kultamitalisti valtuustoon äänivyöryllä 14 Vieraskynä, Mika Pyykkö 17 Tekijät esiin- Opinto-ohjaaja tekee räätälin työtä 18 Aikuiset välittää 23 Linkkivinkit 27 Yhdistykset toimivat 29 Tässä lehdessä aloitamme uuden juttusarjan, jossa esittelemme oppilashuoltoryhmässä työskenteleviä eri alojen ammattilaisia. Sarjan ensimmäisessä osassa tutustumme opinto-ohjaaja Tiina Valtoseen. S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O Mariankatu 28 B 5, Helsinki (09) Toimisto MERVI VASARA, toimistonhoitaja uusien yhteystietojen ilmoittaminen materiaalitilaukset (09) toimisto@suomenvanhempainliitto.fi PIRJO SOMERKIVI, toiminnanjohtaja (09) tai pirjo.somerkivi@suomenvanhempainliitto.fi ANNE HAUTAMÄKI, projektikoordinaattori (Päihteettömyyttä edistävä lähiyhteisö -hanke) anne.hautamaki@suomenvanhempainliitto.fi LEENA HERLEVI-VALTONEN, tiedottaja (09) tai leena.herlevi-valtonen@suomenvanhempainliitto.fi JAANA HOTI, järjestösihteeri (09) tai jaana.hoti@suomenvanhempainliitto.fi JOHANNA ARTOLA, järjestösihteeri (äitiysvapaalla) OUTI HURME, kehittämispäällikkö (09) tai outi.hurme@suomenvanhempainliitto.fi TUIJA METSO, erikoissuunnittelija (09) tai tuija.metso@suomenvanhempainliitto.fi Julkaisija: Päätoimittaja: Toimitussihteeri: Ulkoasu: Suomen Vanhempainliitto Pirjo Somerkivi Leena Herlevi-Valtonen Vinjetti Ky / Antti Tapola Pirjo Somerkivi Olemme Vanhempainliitossa haastaneet kasvatuskumppanimme toteuttamaan positiivisen puuttumisen politiikkaa terveellisen ja turvallisen kasvu- ja oppimisympäristön takaamiseksi kaikille lapsille. Vanhempainliitto on mukana varhaisen puuttumisen (ns. Varpun) verkostossa. Varpua ja siinä käytettyä huolten puheeksi ottamisen menetelmää on viime aikoina arvosteltu toimintatavoista, jotka eivät sen alkuperäiseen ideologiaan lainkaan kuulu: lasten leimaaminen, luokitteleminen ja laittomien rekisterien pitäminen. Lisäksi on väitetty, että Varpu-toiminnan avulla julkinen sektori sysää yhä enemmän hyvinvointivastuuta perheille ja lähiyhteisöille. Ennakointimenetelmässä työntekijä ottaa lasta koskevan huolensa puheeksi vanhempien kanssa. Omaan huoleen tarttuminen tarkoittaa avun ja yhteistyön pyytämistä vanhemmilta työntekijän oman huolen vähentämiseksi; lähtökohtana ei ole lapsen tai perheen määritteleminen ongelmaiseksi. Tällainen, dialogia korostava toimintatapa soveltuu mielestäni positiivisen puuttumisen työkaluksi. Siinä kunnioitetaan vanhempia, ollaan kiinnostuneita heidän näkemyksistään ja luotetaan heidän voimavaroihinsa. Työntekijä ei ole kaikentietävä ja asioita ratkaiseva auktoriteetti, vaan enemmänkin kuuntelija, kanssa-ihmettelijä ja -toimija. Kasvatuskumppanuuden tulisi olla kaksisuuntaista vaikuttamista ja tukemista. Opettajalle voi olla aivan uusi näkökulma, että kodin ja koulun yhteistyössä myös hän on apua tarvitseva ja apua saava osapuoli, eikä vastuu ole yksin hänen kannettavanaan. Perinteisesti opettajan perustaitoihin on kuulunut tietäminen, päättäminen, johtaminen, tekeminen asiat ovat usein tapahtuneet hänen käsikirjoituksensa mukaan. Nyt hänen tulisikin uskaltaa väistyä sivummalle, luottaa muiden apuun ja opetella jakamaan asiantuntijuutta. Toimiva kumppanuus kotien kanssa on kuitenkin opettajalle siunaus eikä rasite. Se vähentää opettajan huolten ja työn taakkaa, lisää hänen arvostustaan ja vaikuttaa myönteisesti sekä oppimiseen että hyvinvointiin liittyviin tuloksiin. Positiivista puuttumista voi ammattilaisten lisäksi jokainen meistä harjoittaa omalla tavallamme pienin teoin, kantamalla huolta itsestä, muista ja ympäristöstä. Tällä hetkellä välittäviä verkostoja tarvitaan muun muassa väkivallan vastustamiseen kodeissa ja kouluissa. 2 Vanhempien Sanomat Vanhempien Sanomat 3

3 Ohjeita oppilaitosten turvallisuuden parantamiseen lyysin perusteella valittujen paikkojen turvallisuus kaikissa tilanteissa tulee varmistaa osana paikallista turvallisuussuunnittelua. Jokaisella peruskoululla, lukiolla, ammattikoululla, yliopistolla ja muilla oppilaitoksilla tulee olla päivitetty turvallisuussuunnitelma, jossa on otettu huomioon tulipalo- ja muiden riskien lisäksi myös uu- Sisäministeriö ja opetusministeriö perustavat työryhmän valmistelemaan ehdotuksia oppilaitosten turvallisuuden parantamiseksi. Työryhmän tehtävänä on laatia ohjeet oppilaitosten pelastussuunnitelmien täydentämisestä niin, että ne ottavat huomioon myös Jokelan ja Kauhajoen kaltaiset tapahtumat. Lisäksi työryhmän tulee laatia viranomaisille ohjeet, miten toimitaan oppilaitoksiin kohdistuvissa uhkaustilanteissa ja miten uhkaustilanteita käsitellään oppilaitoksissa ja vanhempien kanssa. Työryhmän tulee myös laatia suunnitelma ohjeiden jalkauttamisesta ja koulutuksesta. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä päätti , että erityskohteiden, kuten koulujen ja muiden riskianadet uhkat, jotka edellyttävät esimerkiksi poistumisen osalta toisenlaisia käytäntöjä kuin onnettomuudet. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteeksi on asetettu, että uudenmuotoiset paikalliset turvallisuussuunnitelmat käsitellään valtuustoissa viimeistään vuoden 2010 aikana. Paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa viranomaiset ja järjestöt sopivat yhteisistä toimista rikosten, häiriöiden, onnettomuuksien ja tapaturmien ennalta ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Tällä ohjelmakaudella turvallisuussuunnittelulla puututaan erityisesti väkivaltatapauksiin ja tapaturmiin. Terveyskeskuslääkäri ja päivähoito Käytetyimmät sosiaalija terveyspalvelut Suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista on vain pienen kansalaisjoukon käytössä. Terveyspalveluista käytetyimpiin kuuluvat terveyskeskuslääkärin vastaanotot ja sosiaalipalveluista lasten päivähoito. Viime vuonna terveyskeskuslääkärillä kävi kuusi kymmenestä suomalaisesta ja noin joka toinen alle kouluikäinen lapsi oli kunnallisessa päivähoidossa. Lasten ja perheiden palveluista laajimmin on käytössä lasten päivähoito: noin puolet alle kouluikäisistä lapsista on kunnallisessa päivähoidossa. Kasvatus- ja perheneuvoloissa kävi viime vuonna 2,5 prosenttia alle 22-vuotiaista. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä oli lähes kuusi prosenttia ja kodin ulkopuolelle sijoitettuna hieman yli prosentti alle 18-vuotiaista. Eniten hoitopäiviä terveyskeskusten ja sairaaloiden vuodeosastoilla käytetään mielenterveyden häiriöiden hoitoon. Vuonna 2007 niiden takia oli sairaalahoidossa vajaa prosentti suomalaisista. Mielenterveyden avohoitokäyntejä oli asukasta kohti 0,4. Päihdehuollon avohoitopalveluja sai noin prosentti ja päihdehuollon laitoshoidon palveluja runsaat 0,5 prosenttia väestöstä. Toimeentulotukea sai 6,8 prosenttia suomalaista. Tiedot ilmenevät Sosiaalija terveydenhuollon tilastollisesta vuosikirjasta, joka tarjoaa keskeiset tilastotiedot Suomen sosiaali- ja terveyspalveluista sekä palvelujen tuottamiseen tarvittavasta henkilöstöstä ja kustannuksista. Lisäksi vuosikirjassa on tietoa lisääntymisterveydestä, alkoholista, huumeista ja toimeentulotuesta. Lähde: Sosiaali- ja terveydenhuollon tilastollinen vuosikirja SVT, Sosiaaliturva 2008, Stakes. Seminaariväki innostui äänestämään Vanhempainliiton järjestämä seminaarissa Vanhempien ja koulun päivänä lokakuussa pureuduttiin pohtimaan osallisuutta. Helsingin kaupungin valtuustosalissa kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja lasten, nuorten, päättäjien ja vanhempien näkökulmasta. Myös seminaariväki sai osal- listua äänestämällä mielestään oikeaa väittämää lasten osallisuudesta ja kouluhyvinvoinnista. Äänestysprosentti oli huikeat 100 % ) Suomen Lasten Parlamentista terveisiä toivat Sinikka Mäntysalo- Lamppu ja Eero Nerelli-Antell. 2) Tutkimusprofessori Matti Rimpelä avasi kuulijoille tutkimustuloksia vanhempien osallisuudesta oppilashuollon suunnitteluun. 3) Opetusministeri Sari Sarkomaa ehti tuoda seminaariin vielä uunituoreita POP uutisia. POP, eli Perusopetus Paremmaksi on hallitusohjelma, jossa yhtenä painopisteenä on mm. kerhotoiminta ja kodin ja koulun yhteistyö. 4) Helsingin kaupungin valtuustosalissa äänestettiin innokkaasti. 4 Vanhempien Sanomat Vanhempien Sanomat 5

4 Nettifiksuuttaan voi aina hioa Kansallista Tietoturvapäivää ja Tietoturvaviikkoa vietetään taas helmikuussa Tänä vuonna Tietoturvaviikolla syvennytään mediakasvatusasioihin vanhempien näkökulmasta. Mediakasvatus on tärkeä osa lasten kasvatusta, sillä lapset ja nuoret viettävät aikaa yhä enemmän erityisesti sähköisten medioiden parissa. Nuoremmat lapset katsovat paljon televisiota, mutta isommille lapsille internet on jo tärkeämpi media. Netti on lapsille ja nuorille ennen kaikkea sosiaalinen media ja se vaatii vanhempien näkökulmasta uudenlaisia taitoja. Internetissä on muun muassa tärkeää huolehtia omasta yksityisyyden suojasta, ottaa huomioon toiset ihmiset ja muistaa myös, että laki pätee netissä siinä missä netin ulkopuolellakin. Vanhempien tärkeä tehtävä on olla kiinnostuneita lastensa Vanhemmat rohkeammin mukaan lasten ja nuorten mediamaailmaan Lasten ja nuorten mediamaailmasta on koottu tiivis selvitys vanhemmille, kasvattajille, päättäjille ja muille aikuisille. Selvityksen tarkoituksena on auttaa aikuisia ymmärtämään 3 18-vuotiaiden sähköisiä toimintaympäristöjä ja digitaalisia kulttuureja. median käytöstä: tutustua lastensa käyttämiin nettipalveluihin, kännykkäkulttuuriin ja peleihin sekä keskustella niistä lasten kanssa. Yhtä tärkeää on luoda perheen omat pelisäännöt, joissa sovitaan esimerkiksi, mitä netissä saa tehdä, miten paljon päivässä voi käyttää aikaa television ja netin äärellä ja miten kännykkää käytetään. Lapset ja nuoret luovat usein uusia ystävyyssuhteita netissä, joten kannattaa myös sopia siitä, miten nettituttuja voi tavata kasvokkain. Lisää tietoa aiheesta löytyy osoitteesta www. tietoturvakoulu.fi. Tietoturvapäivä hankkeen takana on 36 julkishallinnon, yritysmaailman ja kolmannen sektorin organisaatiota. Tietoturvapäivää ja -viikkoa vietetään jo kuudetta kertaa. Tietoturvaviikon yleisötapahtuma järjestetään Helsingissä kauppakeskus Kampissa lauantaina Tapahtumassa on mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa tietoturvaja mediakasvatusasioista ja testata omia mediakasvatustaitojaan. HELI ALANKO ta. Vanhemmat ja kasvattajat eivät ota aktiivisen osallistujan roolia lasten ja nuorten mediakulttuuriin. Lapset ja nuoret käyttävät useita medioita yhtä aikaa, rinnakkain tai kerroksittain tarpeidensa mukaan. Monien asioiden yhtäaikainen tekeminen, useissa yhteisöissä oleminen sekä vapaa-ajan ja kouluajan sulautuminen tarjoavat uusia haasteita kasvatusja opetustyölle. Selvitys on tehty arjen tietoyhteiskunnan alaisena toi- Selvityksen mukaan mediavanhemmuutta määrittää pitkälti se julkinen puhe, mitä mediasta, lapsista ja kasvatuksesta esitetään. Vanhemmat ovat epävarmoja osin tiedon puutteen vuoksi, mutta myös siksi, ettei ilmiöihin tunnu liittyvän yhtä oikeaa totuutmivan lasten ja nuorten mediafoorumin toimeksiannosta. Suomen Vanhempainliitto on mukana mediafoorumissa. Selvitys lasten ja nuorten mediamaailmasta on luettavissa sähköisenä versiona liikenne- ja viestintäministeriön verkkosivuilla. Linkkivinkki lisätietoa janoavalle: Kouluhyvinvointi yhteistyöprojekti Jarmo Leppiniemi Kirjoittaja on Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja T ässä lehdessä puhutaan oppilashuollosta, liikunnasta, ravinnosta ja terveydestä. Niissä kaikissa niin koululla kuin kodillakin on sekä tehtävä että vastuu. Vanhempainyhdistykset pelkällä olemassaolollaan tukevat näitä tavoitteita. Ne luovat yhteistyömahdollisuuksia ja tietokanavan sekä lisäävät näin turvallisuutta. Turvallisuus on keskeinen oppimisen ja hyvinvoinnin edellytys. Joskus aktiivisuutta etsineet vanhempainyhdistysten työhön osallistuneet kertovat turhautuneensa. Aktiivinen toimija kaipaa pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Sitä taas ovat omiaan alentamaan vanhempaintoiminnan osallistujien vaihtumiset ja se, että on kysymys vapaaehtoistyöstä, määrätä ei ketään voi. Minulta on kysytty, voisiko yritystoiminnasta oppia jotain hyödyllistä vanhempaintoimintaan. Yrityksillä on vahvistettuja tavoitteita ja osatavoitteita. Usein tavoitteet on konkretisoitu eri henkilöille ja eri ajanjaksoille. Mallista voi saada irti hyödyllistä. Kun tiivistetään kodin ja koulun yhteistyötä, kannattaa tutkia, missä vaiheessa nyt ollaan ja mitä voisi saada lisää. Tutkimusraportissa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen peruskouluissa (2007) Heidi Peltonen ja Piia Kalkkinen esittävät otsikolla Kodin ja koulun yhteistyö tietoja siitä, minkälaisiin asioihin vanhemmilla on Toiminta tällä hetkellä mahdollisuus vaikuttaa lastensa kouluissa. Kun kysyttiin, minkä tyyppisissä asioissa huoltajat ovat olleet osallisina, havaittiin, että retki- ja leirikouluasioiden käsittelyyn he yleensä pääsevät osallistumaan (85 %), mutta eivät juuri oppituntien sijoittamiseen (2 %). Keskeiset tulokset olivat: Vanhempien osallistuminen päätöksentekoon (%) Retket, leirikoulut 85 Opetussuunnitelman laatiminen 63 Teemapäivien järjestäminen 55 Koulun juhlien järjestäminen 35 Koulun vuosittaisen suunnitelman laatiminen 29 Kouluruokailun järjestäminen 14 Oppilashuollon toimintamallien kehittäminen 11 Oppituntien sijoittuminen 2 Vanhemmat voisivat tuoda lisää näkökulmia luetelluista asioista tehtäviin ratkaisuihin. Eri vuosille tai lukukausille on hyödyllistä valita painopisteet, joissa erityisesti halutaan edistyä. Tietysti siitäkin on hyvä sopia, mikä on vaikuttamisen sisältö: mitä vanhemmat haluavat ajaa. Monista seikoista voidaan päättää koulun tasolla. Rehtorit ovat avainasemassa. Useat asiat edellyttävät poliittista päätöksentekoa, erityisesti suuret kysymykset, kuten koulujen perustamiset ja lakkauttamiset, budjettirahat yms. Vanhemmilla on omat osaamisensa ja verkostonsa. On hyvä jakaa vastuita sen suhteen, miten yhdessä sovittujen tavoitteiden edistäminen järjestetään. Usein nalkutus on hyödyllistä: se, että useat vanhemmat muistuttavat samoja päätöksentekijöitä tärkeiksi koetuista asioista. Päätöksentekoelimiin voidaan pyrkiä saamaan vanhempainyhdistysaktiiveja mukaan. On hyödyllistä aika ajoin tarkistaa, mitä on saavutettu, mitkä ovat keskeneräiset projektit jne. Läpikäynti ja muistiin merkitseminen auttavat asioiden siirtämisessä uusille vaikuttajille. Samalla tulee mahdollisuus nauttia tehdystä työstä ja sen hedelmistä. 6 Vanhempien Sanomat Vanhempien Sanomat 7

5 Teksti: PIA KALKKINEN Oppilashuolto on yhteistä työtä Perusopetuslain mukaan oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa (477/2003). Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut. Näihin palveluihin kuuluvat kansanterveyslain mukainen kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulain mukainen kasvuolojen kehittäminen eli muun muassa koulupsykologi- ja -kuraattoripalvelut. Oppilashuollon kokonaisuus onkin kolmen hallinnonalan (sosiaali-, terveys- ja opetustoimen) yhteistä työtä, jota toteutetaan yhdessä huoltajien kanssa. Koulun arjessa oppilashuolto näkyy arjen huolenpitona ja välittämisenä sekä ongelmatilanteissa huolen puheeksi ottamisena ja lapsen tukemisena. Kehitystyötä oppilashuollon vahvistamiseksi Opetusministeriö myönsi toukokuussa 2007 sadalle kunnalle valtion erityisavustusta oppilashuollon laadun ja palvelurakenteen kehittämiseen. Kunnat järjestivät toimintaa joko yhden kunnan toimintana tai useiden kuntien yhteistoimintana. Kesäkuussa 2008 myönnettiin 92 kunnalle jatkorahoitusta kehittämistoiminnan vakiinnuttamiseen ja sen laajentamiseen lukiokoulutukseen. Tällöin lähtökohtana oli, että esi- ja perusopetus sekä lukiokoulutus muodostavat oppilas/opiskelijahuollollisen jatkumon, jolloin esimerkiksi siirtymät eri kouluasteiden välillä sujuvat ilman syrjäytymisen riskiä. Joulukuussa 2008 Opetushallitus on asettanut haettavaksi valtion erityisavustusta uusille KUNTA kunnille, jotka eivät vielä ole mukana vuosina aloitetussa oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen kehittämistoiminnassa. Yhteistyön rakenteita vahvistettava KOULU KOTI Oppilashuollon kehittämiseksi jaettavan valtionavustuksen tarkoituksena on parantaa valtakunnallisesti ja paikallisesti oppilashuollollisen tuen saatavuutta. Toinen kehittämistoiminnan tavoite on oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen selkiytyminen ja sen toimivuuden lisääntyminen lasten ja nuorten, heidän huoltajiensa sekä opetus- ja sosiaalija terveystoimen henkilöstön näkökulmista. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi kunta tai kunnat yhdessä laativat oppilas- ja opiskelijahuollon strategian. Strategian laatimiseksi kunnissa tulee vahvistaa yhteistyön rakenteita varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen sekä sosiaali- ja terveystoimen välillä. Useissa kunnissa kehittämistyön suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuvat myös nuorisotoimi, seurakunta, eri järjestöt ja monet muut lapsen ja nuoren hyvinvointia edistävät toimijat. Kehittämistoiminnalla tuetaan lisäksi kuntien ja koulujen opetussuunnitelmien toimeenpanoa. Opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen oppilashuollon toteuttaminen on kaikkien koulun aikuisten tehtävä. Kehittämistoiminnassa koulujen toimenpiteet sekä työn- ja vastuunjako esimerkiksi poissaolojen seurannaksi tai kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi ovat olleet huomion kohteena. Pidemmällä aikavälillä valtionavustuksen tavoitteena on siirtää oppilashuollollisen työn painopistettä korjaavasta ennalta ehkäisevään työhön ja varhaiseen tunnistamiseen ja tukemiseen. Kuntavierailuilla saamani kokemuksen mukaan kehittämistyön myötä hallinnonalojen välinen yhteistyö on lisääntynyt ja yhteistyörakenteita on selkeytetty. Kunnissa oppilashuollon palvelukokonaisuus on selkeytynyt, aikuisten hereillä olo on lisääntynyt, jolloin lapsen ja nuoren tuen saanti on helpottunut. Huoltajat mukana ohjaustyöryhmissä Oppilashuollon kehittämistä ohjaa kunnassa tai seudulla eri hallinnonalojen edustajista muodostuva ohjausryhmä. Useissa kunnissa huoltajat on pyydetty mukaan ohjausryhmän toimintaan. Osallisuus ohjausryhmässä on mahdollistanut yhteisen pohdinnan lasten ja nuorten tilasta paikkakunnalla, mutta myös erilaisten toimenpidelinjausten miettimisen yhdessä. Huoltajien näkökulman tuominen ohjausryhmään on mahdollistanut aidon pohdinnan siitä, miten palvelut järjestetään lasten näkökulmasta ja miten palvelut toteutetaan suhteessa perheisiin. Osallisuus strategian laatimiseen ja sen viemiseen eteenpäin kunnan eri päättäjille on huoltajien itsensäkin mukaan ollut mielekästä. Näin kehittämistyössä yli hallinnonalojen säilyy näkökulma siitä, että lapsen tukeminen on myös perheiden tukemista. Kehittämistoiminnassa on pohdittu paljon sitä, onko lapsi, huoltaja ja perhe tarpeeksi mukana ja miten perheen osallisuutta on mahdollista lisätä. Oppilashuollon suunnittelu ja toteuttaminen on mitä suurimmassa määrin yhteistyötä sekä yhteistä työtä. Se edellyttää luottamuksen, kunnioituksen ja arvostamisen ilmapiiriä. Oppilashuollon oppaiden, käsikirjojen ja esimerkiksi vuosikellojen laatiminen tulevista tapahtumista lisää työn suun- nitelmallisuutta, mutta myös huoltajien tietoisuutta koulun käytänteistä. Luokkakohtaisuus avaa uusia yhteistyömuotoja Koulun yhteistyötarjoukset on kehittämistyössä otettu eri tavoin vastaan. Osa huoltajista on lähtenyt mukaan kehittämään oppilashuollon suunnitelmia ja vanhempainiltojen sisältöjä, mutta osa on jättänyt tulematta paikan päälle. Vanhempien osallisuutta on kuitenkin lisännyt se, että toiveita yhteistapaamisten sisältöihin on kysytty heiltä itseltään, ja tilaisuuksia on toteutettu yhteisvoimin. Lisäksi huoltajat ovat toivoneet, että koko koulun yhteisten tapaamisten rinnalla tulisi keskittyä miettimään erityisesti luokkatason vanhempaintoimintaa. Kiinnostus oman lapsen luokan toimintaan on avannut koulukohtaisesti uusia yhteistyön tapoja. Huoltajien kanssa merkityksellisinä keskusteluina on koettu muun muassa yhteisen kielen löytäminen ja siten yhteisen ymmärryksen mahdollistuminen kodin ja koulun yhteistyöstä lapsen osallisuutta unohtamatta. Hyviä kuntakohtaisia esimerkkejä löytyy myös kodin ja koulun yhteistyön tiivistämisestä osana kerhotoiminnan kehittämistä. Oppilashuollon kehittämistoiminta on mahdollistanut vuoropuhelua kodin ja koulun välille: Yhteisenä tavoitteena sekä huoltajilla ja oppilashuollon toimijoilla on lapsen hyvä ja turvallinen arki. 8 Vanhempien Sanomat Vanhempien Sanomat 9

6 Ohrapuuroa ja kuoriperunoita kristallipallossa Suomalaisen kouluruokailun historiasta ja nykytilasta on syytä olla ylpeä; käytäntöömme ja sen pedagogisiin vaikutuksiin käydään tutustumassa eri puolilta maailmaa. Suomi oli vuonna 1948 ensimmäinen maa maailmassa, jossa kaikille koulua käyville lapsille tarjottiin maksuton lämmin ateria koulupäivän aikana. Edelleen malli on maailmalla harvinainen. Marjaana Manninen näkee tulevaisuudessa terveitä ja hyvinvoivia oppilaita. Kouluruokailu, suomalainen ylpeydenaihe on osa lasten ja nuorten hyvinvointia. Välipalan tulisi perustua viljatuotteisiin, kasviksiin, hedelmiin ja marjoihin, mutta ei sokeripitoisiin leivonnaisiin tai rasvaisiin snackseihin. Lapset valitsevat luonnostaan terveellisemmän tuotteen, jos sellaisia vain on tarjolla. Koululaiset voisivat myös itse osallistua välipalajärjestelyjen toteutukseen yhdessä keittiöhenkilökunnan kanssa. Näin myös opetuksellinen tavoite täyttyisi. Kotiruokailu kunniaan Opetusneuvos on huolissaan etenkin nuorten ruokailutottumuksista ja huonoista pöytätavoista. Perusasiat opitaan kotona, tai sitten ei. Perheen yhteiset, päivittäiset ateriatuokiot näyttävät jääneen uhkaavasti suorituskeskeisen elä- mänmenon jalkoihin. Liian monet lapset popsivat nuudeleita, hampurilaisia ja herkkuja lukuisten harrastustensa lomassa, verkossa surffaillessaan ja viettäessään paljon aikaa ilman aikuista. Lapset pitäisi ottaa pienestä pitäen mukaan ruoanlaittoon ja antaa heille ohjattua vastuuta keittiössä. Säännölliset ruoka-ajat vahvistavat perheen yhteisöllisyyttä ja samalla opetellaan luontevasti pöytätapoja. Kaikkea vastuuta ei voi sysätä koulun harteille, kyllä haarukan ja veitsen oikeaoppinen käyttö tai perunan kuoriminen on opittava kotona. Kansalaiseksi kasvaminen edellyttää monenlaisia taitoja, pelkkä pärjääminen ei riitä. Työelämässä ruokakulttuurin tuntemus ja pöytätavat ovat tärkeitä taitoja, tulevaisuuden monikulttuurisessa maailmassa ne vain korostuvat. Suomalaisesta mallista vientituote? Manninen visioi edelleen, että Suomi voisi parhaimmillaan tehdä osaamisestaan brändin. Metsätietous, teknologiainnovaatiot ja design ovat meillä tunnustettuja vienti- ja imagotuotteita. Kouluruokailuun liittyviä käytänteitämme käydään ihailemassa ja kopioimassa kaikkialta maailmasta. Miksi emme jalostaisi ja tuotteistaisi osaamistamme osaksi kansainvälistä vientiä? Kouluruokailukäytänteemme on osa arvokasta kulttuuriperintöämme. Meidän pitäisi olla tästä yhtä ylpeitä kuin ranskalaiset juustoistaan tai italialaiset viineistään, hän hehkuttaa. Teksti: LEENA HERLEVI-VALTONEN Kouluruokailun asiantuntija, opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta juhli ylpeänä kouluruokailun 60-vuotista syntymäpäivää loppuvuodesta. Uuden vuoden alkaessa hän haluaa kuitenkin katsoa eteenpäin. Ohrapuuro on, ja saakin olla edelleen lasten suosikkiruoka koulussa. Se on terveellinen suomalainen perinneruoka. Kumiperunoiden maine on jo niin legendaarinen, että olkoon. Mutta miltä kouluruokailun tulevaisuus näyttäisi asiantuntijan kristallipallossa? Ruokakulttuurin merkitys suomalaisessa opetuksessa Hanketta toteuttavat marttapiirien koulutetut kotitalousneuvojat ympäri Suomea. Aihe sopii mainiosti esimerkiksi yhdeksi teemaksi vanhempainiltaan. Lisäksi alakoululaisille ja heidän vanhemmilleen järjestetään kahden kerran maksuttomia välipalakursseja. Kurssilla opetellaan yhdessä tekemään maukkaita ja terveellisiä välikasvaisi ja monipuolistuisi. Oppilaat osallistuisivat aktiivisesti kouluruokailun toteutukseen, osaisivat pienestä pitäen käyttäytyä ruokapöydässä ja liputtaisivat terveellisen ja puhtaan ruoan puolesta. Ruokapalvelun tuottajia koulutettaisiin aktiivisesti, he olisivat motivoituneita ja arvostettuja alansa ammattilaisia. Opettajat kannustaisivat ja motivoisivat oppilaita kiinnostumaan ruokakulttuurista, kriittisen valvojan rooli olisi historiaa, Marjaana Manninen visioi. Välipala vakiintuneeksi osaksi koulupäivää Mannisen mielestä kouluaikaiseen ruokailuun pitäisi varata nykyistä enemmän aikaa, jotta sen kasvatuksellinen ja terveyttä edistävä tehtävä paremmin toteutuisi. Osa lapsista joutuu nyt syömään lounaan liian aikaisin. Pitkän iltapäivän aikana ehtii tulla nälkä, ja keskittyminen opiskeluun herpaantuu. Oikein ajoitettu ja riittävän pitkä ateriatauko tukee lapsen fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Oppilaiden pitäisi voida nauttia ruokailusta kiireettä ja rauhassa. Ruokailun jälkeen pitäisi jäädä oikeasti aikaa liikkua ja ulkoilla, jotta voimia riittää loppupäivän opintoihin. Puolituntinenkaan ei ole riittävä tauko tulevaisuuden ruokailussa. Päivittäisen lounaan lisäksi Manninen toivoo, että huomisen koulussa lapsille tarjotaan myös terveellinen välipala. Makeis- ja virvoitusjuoma-automaatit olisivat lopullisesti historiaa kaikissa oppimisympäristöissä. Lasten hampaat olisivat kunnossa ja tilastot kasvavasta liikalihavuudesta laskisivat. Miten sinun lapsesi syö kymmenen vuoden kuluttua? Terveellisten elämäntapojen juurruttaminen lapsuudessa on avainasemassa, jotta lapsista kasvaa terveitä ja hyvinvoivia aikuisia. Lapsen lähipiiriin kuuluvilla aikuisilla on keskeinen vastuu tässä tehtävässä. Suomen Vanhempainliitto on mukana Marttojen käynnistämässä Lasten ravitsemus raiteillaan hankkeessa. Sen myötä halutaan vahvistaa vanhemman vastuuta lapsen ruokailusta myönteisellä tavalla. Yhdessä syöminen, mallina oleminen lapselle ja tasainen päivärytmi ovat keskeisiä aiheita. Hankkeen kohderyhminä ovat vauva-, leikki- ja alakouluikäisten lasten vanhemmat. paloja ja maistellaan niitä. Kurssilta saa mukaan reseptimonisteen ja innostunutta mieltä kotikokkailuun. Luentoja ja välipalakursseja voi tiedustella lähimmästä marttapiiristä. Piirien yhteystiedot löytyvät osoitteesta Hankkeen koordinaattorina Marttaliitossa toimii Milla Härkönen. 10 Vanhempien Sanomat Vanhempien Sanomat 11

7 Suomessa on tällä hetkellä viisi Luonnossa kotonaan -päiväkotia, joissa mahdollisuus lähiluonnossa viihtymiseen tarjoutuu lapsille joka päivä. Näissä päiväkodeissa luonto nähdään toimintaympäristönä, joka mahdollistaa omaehtoisen leikin, itselle sopivien liikunnallisten haasteiden kohtaamisen ja oppimisen. Teksti: TIINA ÖRN Kuvat: INSKU MUSTONEN sa tartutaan siihen, mistä lapsi haluaa tietoa. Tiedonhalua ei sammuteta sillä, että aikuinen on suunnitellut jotain muuta. Vaikka suunnitelmia tehdään, ne eivät estä tarttumasta hetken ojentamiin mahdollisuuksiin. Oikea asenne on tärkein varuste Vanhempana huomaa joskus viihtyvänsä marketissa ja ostoskeskuksessa kuin kotonaan. Silloin mieleen voi hiipiä pelko, löytääkö lapsenikin mielekästä tekemistä vain kuluttamalla ja tavaroiden kanssa. Luonnossa kotonaan päiväkoti Kolmivuotias tietää kuinka korvasieni kesytetään tarjoaa lapsille mahdollisuuden löytää iloa luonnosta ja osallisuudesta arjen toimintoihin. Lähiluonnon kokeminen yhdessä aikuisen kanssa tuo arkeen myös jännitystä turvallisissa puitteissa. Vaikka sadesäällä lähimetsä houkuttaa harvaa meistä aikuisista, lasten mielestä se saattaa juuri silloin olla jännittävimmillään. Luonnossa kotonaan -päiväkodissa aikuinen on kanssamatkaaja ja kanssalöytöretkeilijä. Hän on mahdollistaja ja innostuu itsekin oppimaan uutta, tutustakin asiasta. Eikö luonnossa toimiminen säällä kuin säällä lasten kanssa ole hankalaa? Ei ainakaan lapsille, huu- Luonnossa kotonaan -pedagogiikka on kuitenkin paljon muuta kuin vain leikkiä lähiluonnossa. Pedagogiikalla on perustansa Ruotsista kotoisin olevassa I Ur och Skur -toiminnassa. I Ur och Skur -toiminta on puolestaan saanut alkunsa Metsämörritoiminnasta. Metsämörri on hahmo, joka tuo lasten arkeen sadunomaisuutta ja tietoa luonnosta. Luonnossa kotonaan toimintaa koordinoi Suomen Latu ry. Avoin kiinnostus lapsen huomioihin on yksi Luonnossa kotonaan -pedagogiikan kulmakivistä. Lapsen havainnoille ja tavalle nähdä annetaan suuri merkitys. Päiväkodin arjesdahtaa Päiväkoti Luonnossa kotonaan Salamajassa työskentelevä lastentarhanopettaja Jonna Lehessalo. Ei lapsi ole asennoitunut niin, että tietyt asiat pitää aina tehdä tietyssä paikassa. Lapsi kokee, että ihan yhtä hyvin voi piirtää ulkona kivellä, kuin sisällä pöydän päällä. Aikuisella ne tietyt muotit saattavat olla esteenä kokeilla toimintaa eri ympäristössä, summaa Jonna. Päiväkodin tapa toimia välittyy myös koteihin. Luonnossa kotonaan -päiväkodeissa hoidossa olevien lasten perheet liikkuvat ulkona keskimääräistä enemmän, Jonna arvelee. Ulosmenohan on vain varustekysymys ja oikea asenne taitaa olla varusteista se tärkein. Kaarnasta voi tehdä vaikka piirustusvihon Viime viikolla Salamajan lapset rakensivat kepeistä lastenvaunut ja nukuttivat niissä keppinukkea. Kaarnanpalatkaan eivät enää nykyään ole vain laivoja. Niistä syntyy nopeasti leikkiin pelikonsolin ohjain tai piirustusvihko, kertoo Jonna. Näyttää siis siltä, että leikkiin lähiluonnossa tarvitaan oikeastaan vain mielikuvitusta. Lisää aiheesta internetissä osoitteessa www. suomenlatu.fi sekä kirjallisuutta: Susan Drougge (2007). Leikeistä ja seikkailuita luontosuhteseen. Kuvaus Luonnossa kotonaan -toiminnan menetelmistä. Suomen Latu ry. Toki alku on joskus hankalaa. Jonna toteaa, että hoitoon tulevat lapset saattavat ensimmäisinä päivinä hämmästellä, kun päiväkodin pihalla ei olekaan keinua ja kiipeilytelinettä. Hämmästys kuitenkin haihtuu, kun lapset huomaavat, että pihassa on kiipeilyrinne ja paljon vapaata tilaa omaehtoiselle leikille. Rinteeseen ei tarvitse jonottaa vuoroa ja päiväkodin pihasta löytyy sopukoita, joissa saa leikkiä rauhassa itselle mieluisinta leikkiä. Jonna uskoo, että kun lapsi itse huomaa jotain josta haluaa lisää tietoa, niin silloin asiasta jää tarkempi ja vahvempi muistijälki. Hoidossa olevien lasten lähipiiri on hämmästellyt lasten luontotietoisuutta. Eräs kolmivuotias päiväkotimme lapsi oli itsevarmasti todennut isoäidilleen, että korvasienet on ryöpättävä kaksi kertaa, jotta myrkky katoaa. Lasten kanssa lähiluonnossa ulkoileville vanhemmille Jonna vinkkaa, että kannattaa antaa lapsen välillä johdattaa. Lapset tekevät hienoja havaintoja. Ehkä se johtuu myös siitä, että lapsi on metrin korkeudella ja siksi näkee maailman toisin kuin aikuinen, pohtii Jonna. 12 Vanhempien Sanomat Vanhempien Sanomat 13

8 Kultamitalisti valtuustoon äänivyöryn saattelemana Olympiakultaa Paralympialaisissa vuonna 2008 heittänyt Markku Niinimäki on vaihtanut kilpa-areenat kotiseutunsa kuntapolitiikkaan. Keihästä hän heittää tulevaisuudessa muun muassa nuorten vammaisurheilijoiden parissa valmentajana ja asiantuntijana. Kunnan päätöksenteossa hän haluaisi keskittyä lasten ja nuorten hyvinvointiin sekä vanhusten hoitoon. Lapsella oikeus aikuisen tukeen Teksti: LEENA HERLEVI-VALTONEN Kuvat: SOILE KALLIO Urheilu ja liikunta eri muodoissa on oleellinen osa Markku Niinimäen ja Jami-pojan yhteistä arkea. Niinimäki on positiivinen realisti, joka ei kurkottele tähtiä taivaalta. Arvioitu talouden taantuminen ja siihen liittyvät uhkakuvat ovat tosiasioita, jotka uutta vaalikautta käynnistävien päättäjien on tiedostettava. Peruspalveluista on Niinimäen mukaan kuitenkin huolehdittava vähintään yhtä hyvin kuin nyt. Vähemmän tärkeät hankkeet on siirrettävä tuleville vuosille. Toivon, että löydämme päätöksentekijöinä yhteisen sävelen ja osaamme pitää asiat tärkeysjärjestyksessä. Terveydenhoito ja kansalaisten hyvinvointi eivät saa olla listan häntäpäässä. Jo laki velvoittaa meitä huolehtimaan siitä, että peruspalvelut ovat riittävät, tuore valtuutettu pohtii. Päätöksenteon takana on aina oltava myös vahvoja arvoja, ei pelkästään taloudellisia faktoja. Enemmän tilaa kodin ja koulun yhteistyölle Niinimäki on seurannut aktiivisesti uutisia ja keskustelua lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Hän myöntää että kehitys on huolestuttava, vaikka uskookin, että edelleen suurin osa suomalaisista lapsista voi hyvin ja saa kasvaa hyvässä ympäristössä. Yhdeksi lasten kasvavan pahoinvoinnin syyksi Niinimäki arvioi suuret ryhmäkoot, joissa lapsi yksilöllisine tarpeineen helpommin hukkuu massaan. Pienissä ryhmissä sekä ryhmäkuri että ryhmähenki paranee, lasten on helpompi oppia tuntemaan toisia ja tuntea itsensä osaksi ryhmää. Pienemmässä ryhmässä opettajan, lasten ja vanhempien väliselle vuorovaikutukselle olisi enemmän tilaa ja aikaa. Näin myös koulun ja kodin yhteistyö tiivistyy ja lapsi saa paremmin tukea molemmilta. Niinimäki muistuttaa, että lapsen on voitava luottaa siihen, että me aikuiset kuuntelemme ja tuemme lasta juuri silloin kun hän meitä tarvitsee. Aikuisen tuen on oltava lapselle pysyvä etu, ei vain satunnainen lahja. Kokemus siitä että ei kuulu mihinkään, on ulkopuolinen tai erilainen, tai ei tule kuulluksi, lisäävät yksinäisyyttä ja pahoinvointia. Korostaisin koulun ja kodin yhteistä vastuuta ja taustatukea, jotta jokainen lapsi löytäisi itselleen parhaiten sopivan ryhmän, sellaisen jossa kokee olevansa tasavertainen ja arvostettu jäsen. En usko, että sellaista lasta onkaan, jota ei mikään kiinnostaisi. Oman jutun löytyminen ei aina tapahdu hetkessä, vaan vaatii kärsivällistä kokeilemista. Vanhemmilla ja opettajilla pitäisikin olla riittävästi aikaa pohtia lapsen kanssa yhdessä harrastuksiin ja sosiaaliseen elämään liittyviä asioita. Lasten fyysinen kunto on romahtanut Markku Niinimäen 8-vuotias poika Jami heittää jo näppärästi keihästä. Ennätys on 22 metriä. Jami on vanhempiensa kannustamana kokeillut lukuisia eri urheilulajeja jääkiekosta painiin. Joukkuepeleistä jalkapallo tuntuu mukavimmalta, punttisalillakin on kiva käydä isän seurassa. Keihäänheitossa Jami aikoo jonakin päivänä päihittää tuoreen olympiakultamitalistin. Isä sanoi, että se lopettaa mittaamisen sitten kun heitän pidemmälle, Jami nauraa. Isälle ja pojalle urheilu on niin luonnollinen osa elämää, ettei Niinimäki heti keksi, mitä he yhdessä tekisivät jos eivät harrastaisi liikuntaa. Lasten ja nuorten yhä huononeva kunto huolestuttaa. Koululiikuntaa pitäisi ehdottomasti lisätä ja sitoa se osaksi päivittäistä opetusta. Sen ei pitäisi olla edes taloudellinen ongelma, kun tilat ja osaavat opettajat on jo olemassa. Kannustava ja innostava liikunnan opetus on ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää työtä. Pienempien lasten liikunnassa ei Niinimäen mukaan pitäisi liiaksi korostaa kilpailua, vaan yhteisöllisyyden kokemuksia ja iloa. Lapsen kehitystä ei pidä yrittää vauhdittaa, vaan hänen on annettava kasvaa rauhassa omassa tahdissaan. Alakouluikäisten liikunnanohjauksessa sosiaalisten taitojen kehittäminen on tärkeämpää, haasteita voi lisätä lapsen kasvaessa ja silloin kun lapsi itse niitä haluaa. 14 Vanhempien Sanomat Vanhempien Sanomat 15

9 K I R J A T V I E R A S K Y N Ä Selviytymistarina Elämää koulukiusaamisen jälkeen Tina Holmberg-Kalenius Gummerus, 2008 Kun kerran on kokenut kiusaamisen, oppii varovaiseksi. Kun on varovainen, oppii kuuntelemaan ja seuraamaan ympäristöään ja huomaamaan mitä siinä tapahtuu. Näin kuvailee kirjoittaja sekä omia että tyttärensä vaistoja, jotka heräävät koulukiusaamisen myötä. Kirja kertoo hyvin omakohtaisesti miten salakavalilla ja julmilla tavoilla koulukiusaamista esiintyy. Mukana on runsaasti esimerkkejä, joi- ta lukemalla ymmärtää, miten vaikeaa hiljaisen kiusaamisen toteennäyttäminen kouluympäristössä on. Teos ei ole vain selviytymistarina, vaan aineisto on monipuolinen ja antaa myös eväitä muille vastaavissa tilanteissa oleville. Miten kouluissa sitten pitäisi toimia, kun kiusaamista esiintyy? Onko pitkään jatkuneen kiusaamisen ratkaisu se, että kiusattu joutuu vaihtamaan koulua? Miten kokemus kiusaamisesta vaikuttaa lapseen? Miten yhteiskunta tukee toipuvaa koulukiusattua? Kirja ottaa voimakkaasti kantaa ja herättää samalla lukijan katselemaan koululaisten elämää syvemmältä. Lukiessa herää toivo, että näinkin vaikeasta asiasta voi toipua. Toisaalta kirja kertoo myös karua kieltä siitä koulumaailmasta, missä lapsemme elävät. Mervi Vasara Lasten kertomaa Korvaan päin Lasten satujen kirja Toim. Monika riihelä, Liisa Karsson, Reeli Karimäki ja anna-leena Lastikka Lapset kertovat ja toimivat ry, 2008 Kirjassa 1-12-vuotiaat lapset ovat itse keksineet tarinoita, joita saduttamalla on taltioitu omaksi teoksekseen. Kirja on aito lasten puheenvuoro ja lasten ikiomaa kertomakulttuuria. Tarinat ovat kertojiensa näköisiä, lapsen maailman avaavia tarinoita lasten itsensä tuottamina. Korvaan päin- kirjassa on myös ohjeet sadutukseen. Vapaaehtoista voimaa J ärjestöillä ja sen myötä vapaaehtoistyöllä on Suomessa poikkeuksellisen merkittävä rooli myös terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Erityisesti kunnissa järjestöjen asema nähdään jopa niin huomattavaksi, että taloudellisesti tiukan paikan tullen vähemmän tärkeäksi tai poliittisesti vaikeiksi koetut toiminnot ulkoistetaan järjestöille. Sosiaali- ja terveysalalla näin on mahdollista tehdä, koska järjestöthän voivat hakea avustusta RAY:ltä. RAY:n avustuspotti vuodelle 2009 on reilut 300 miljoonaa euroa. Summa on toki iso, mutta esimerkiksi kuntien sosiaali- ja terveyssektorin yhteenlaskettuihin menoihin, reilusti yli 15 miljardia euroa, verrattuna murusia. RAY:n tuella kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita ei siis ratkaista. Julkisella vallalla eli paikallisesti kunnilla on oltava ensisijainen vastuu väestön terveydestä ja hyvinvoinnista. Järjestöille ominta toimintakenttää on lähes mahdotonta määritellä yksiselitteisesti. Tuloksellisimmin sen voidaan ajatella hahmottuvan kunkin kunnan ja siellä toimivien järjestöjen vuorovaikutuksella. Perusteltua on myös ajatella, että järjestöt tai oikeammin niissä työskentelevät ihmiset ovat parhaimmillaan heikkojakin signaaleja kuulevia arjen asiantuntijoita. Tällä tavoin järjestöjen kautta on mahdollista välittää päivitettyä tietoa elävästä elämästä paikalliseen päätöksentekoon. Ja täyttää joustavasti toiminnallisia aukkoja, jotka uhkaavat esimerkiksi lasten ja nuorten turvallista kasvua ja kehitystä. Vapaaehtois- ja vertaistoiminta ovat monella tapaa järjestötyön ydintä. Järjestöt ovat juuri niin vahvoja ja osaavia kuin siellä toimivat ihmiset ovat eikä järjestöjä ylipäätään ole olemassa ilman niissä toimivia ihmisiä. Siksi järjestöjenkään työssä ei saa unohtaa niissä mukana olevista aktiiveista huolehtimista. Tarvitaan koulutusta ja monenlaista muuta tukea toiminnan mielekkyyden säilyttämiseksi. Lopuksi väitän, että monet asiat saisivat aivan uudenlaista huomiota, jos niistä puhuttaisiin niiden oikeilla nimillä. Mitkä siis itse asiassa ovat niitä paljon puhuttuja terveyspalveluita, ei siis sairaanhoitoa. Ja mitkä tekijät ihan oikeasti rakentavat toimintaedellytyksiltään ja iältään erilaisten ihmisten hyvinvointia eivätkä yritä vain lievittää jo syntynyttä pahoinvointia. Mika Pyykkö osastopäällikkö Raha-automaattiyhdistys 16 Vanhempien Sanomat Vanhempien Sanomat 17

10 O P P I L A S H U O L L O N T E K I J Ä T E S I I N Myllypuron yläaste on monikulttuurinen koulu. Kuvassa Saana Rauhamaa (vas.), Marja Ylänne, Goran Huseinnovic ja PimPloy Phongkongngoen (edessä). Opinto-ohjaaja tekee räätälin työtä Yhdeksäsluokkalainen Valeria Myllypuron yläasteelta Helsingistä haaveilee näyttelijän urasta. Hän uskoo, että tie Amerikan Hollywoodiin alkaa Kallion ilmaisutaidon lukiosta, johon hän aikoo peruskoulun jälkeen hakeutua. Valerian ikätoveri suunnittelee suorittavansa kaksoistutkinnon. Silloin hän olisi 19-vuotias kun valmistuu samanaikaisesti ylioppilaaksi ja ammattiin. Teksti ja kuvat: LEENA HERLEVI-VALTONEN Opinto-ohjaaja Tiina Valtosen tehtävä on tukea ja kannustaa Valeriaa ja hänen koulutovereitaan tulevaisuuden suunnitelmissa. Tiinan tavoite on, että jokaisella peruskoulunsa päättävällä oppilaalla on jonkinlainen suunnitelma koulusta lähtiessään. Valmista tulevaisuuspakettia ei ole tarjolla, eri vaihtoehdoista voidaan kuitenkin räätälöidä jokaiselle oman näköinen ratkaisu. Joskus oikea alku voi olla hengähdystauko. Toiselle voi olla tarpeen pitää koulun jälkeen välivuosi esimerkiksi lisäluokalla, jos koulutuspaikkaa tai -alaa ei Opettajia tulee ja menee, mutta perhe on pysyvä, muistuttaa Tiina Valtonen. ole löytynyt. Sekin on suunnitelma, Tiina muistuttaa. Peruskoulu voi olla joillekin oppilaille todella raskas. Joku toinen taas jatkaa vauhdilla matkaa, ja suorittaa tutkinnon jos toisenkin saman tien. Opon työssä ydin on oppilas itse, ryhmä ja yhteisö. Yhtä tärkeää, kuin henkilökohtaiset tapaamiset nuoren kanssa kahden, ovat opinto-ohjaajan vetämät ryhmätunnit, jossa pohditaan yhdessä työelämään ja koulutukseen liittyviä asioita. Ryhmässä toimiminen, ja esiintyminen toisten seurassa ovat tärkeitä taitoja kaikissa opiskelu- ja työympäristöissä. OPO Vanhemmat ovat opon parhaita työkavereita Uravalintaa tai työelämää koskevat kysymykset ovat vain murto-osa opon työtä. Opo luotsaa oppilaita pohtimaan myös syvemmin itseään, heikkouksiaan ja vahvuuksiaan, sekä elämää yleensä. Yläaste on elämäntaitojen oppimiseen mainio temmellyskenttä. Täällä on hyvin monenlaisia nuoria ja kirjava joukko opettajia, joiden seurassa omaa minäkuvaa voi rakentaa ja vahvistaa. Opinto-ohjaaja kuuluu koulun oppilashuoltoryhmään ja on osa moniammatillista joukkoa erityisopettajien, kuraattorin, koulupsykologin ja terveydenhoitajan lisäksi. Tärkeimpänä työparina lapsen tulevaisuuden kannalta Tiina Valtonen näkee kuitenkin vanhemmat. Vanhemmat ovat ehdottomasti parhaimpia työtovereitani. Kaikki vanhempien kanssa yhdessä tehty työ on lapsen parhaaksi. Useimmiten riittää että vain kuuntelemme ja olemme aidosti kiinnostuneita lapsen asioista. On myös muistettava, että opettajia tulee ja menee, mutta perhe on pysyvä. Tiina Valtonen rohkaisee vanhempia osallistumaan mahdollisimman paljon koulussa järjestettäviin tilaisuuksiin ja tutustumaan avoimin mielin kaikkeen oppilaan tuomaan materiaaliin. Vaihtoehtoja on paljon, eikä mikään päätös ole lopullinen. Arvosanoja voi aina korottaa. Nykyään moni opiskelee halki elämän ja saattaa kouluttautua useampaan ammattiin. Kun elämä on tässä ja nyt Oman tulevaisuuden pohtiminen vielä peruskoulua käyvästä nuoresta voi olla kiusallista, jopa pelottavaa. Nuori ei jaksa ajatella kolmen vuoden päähän. Olisi tehtävä isoja ratkaisuja, vaikka elämä on tässä ja nyt. Hän voi olla väsynyt, kärsiä motivaatio-ongelmista tai ajatusten esteenä on muita arjen asioita. Pelkojen kohtaaminen on kuitenkin tärkeää, jotta niistä pääsee yli ja pystyy pitämään puoliaan tulevaisuuden työelämässä. Opon työssä Tiina on vuosien varrella kokenut monenlaisia kohtaamisia. Yksi sanoo tapaamisen jälkeen kiitos, toinen potkaisee ovea mennessään. Myllypuron yläasteella monikulttuurisuus tuo lisäksi omat haasteensa. Yhteisen kielen puuttuminen voi joskus hankaloittaa keskustelua. Suurin osa ulkomailta tulleista lapsista oppii valmistavalla luokalla kyllä kielen, mutta taito ei aina ole riittävä esimerkiksi suoraan lukioon. Sitä on joskus vaikea hyväksyä. Joidenkin vanhempien on myös vaikea ymmärtää täkäläistä koulujärjestelmää ja siihen liittyviä arvoja. Enimmäkseen tapaamiset ovat kuitenkin mukavia hetkiä nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa. Tiina jalkautuu välitunneilla mielellään koulun aulaan nuoria tapaamaan. Minusta on tärkeää, että me oppilashuollon ammattilaiset jalkaudumme myös käytäville ja ulos lasten keskuuteen. Olisi luonnotonta istua kaiket ajat työhuoneessaan. 18 Vanhempien Sanomat Vanhempien Sanomat 19

11 Opinto-ohjauksen saatavuudessa suuria alueellisia ja koulukohtaisia eroja Suomessa oletetaan, että opetus ja ohjaus ovat tasalaatuisia kaikkialla maassa nuoret saavat samanlaista ja yhtä hyvää opetusta ja ohjausta. Opinto-ohjauksen kohdalla tämä ei pidä paikkaansa. Säädökset ovat selkeitä, mutta niitä rikotaan kunnallisen itsehallinnon nimissä. Eniten opinto-ohjauksen ongelmia on toisella asteella. Huolimatta säädöksistä siellä vielä haetaan toimintatapoja, kun opinto-ohjauksen käytänteet yläkoulussa ovat jo vakiintuneet. Tutkija Juha Lerkkanen ja opetusneuvos Erkki Koski katsovat jopa, että lukio on ohjauksellisessa kriisissä (HS syyskuu 2008). Eräissä lukioissa ei vieläkään ole opintoohjaajan virkoja tai niitä hoidetaan vuodesta toiseen vajain tai epäpätevin voimin. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opinto-ohjaajia on vieläkin vähemmän kuin lukioissa. Suomen opinto-ohjaajat ry selvitti ohjauksen ongelmia kyselyllä keväällä Selvitys osoitti, että tilanne ei ole merkittävästi parantunut Opetushallituksen teettämän opinto-ohjauksen tila selvityksen tasosta. Suomen lukiolaisten liitto julkaisi syyskuussa raportin Lukiolaisten kokemuksia opinto-ohjauksesta, joka osoitti myös selvästi opinto-ohjauksen puutteet: resurssit ovat liian vähäiset, kouluilla ei järjestetä riittävästi oppitunteja, henkilökohtaista ohjausta tai vierailuja oppilaitoksiin ja työpaikoille. Opinto-ohjaajilla liikaa ohjattavia Eduskunnan sivistysvaliokunnan suositusten mukaan yhtä opinto-ohjaajaa kohti tulisi olla enintään 250 ohjattavaa. Joissakin oppilaitoksissa ohjaajalla voi olla pahimmillaan jopa tuhat ohjattavaa. Puutteellisen ohjauksen seurauksena opiskelijat voivat ajautua huonoihin jatkoopintovalintoihin, keskeyttämisiin ja turhautumiseen, pahimmillaan jopa syrjäytymiseen. Tilastojen mukaan lukiolaisista noin 90 % suorittaa yo-tutkinnon, mutta ammatillisista opiskelijoista oman tutkinnon tekee vain noin 70%. Yli kymmenellä prosentilla on oireita, stressiä ja masennusta, jotka vaatisivat tarkastelua. Osa opiskelijoista joutuu kokonaan koulutusjärjestelmän ja työelämän ulkopuolelle tai syrjäytyy. Koulut tarvitsevat riittävästi kuraattoreita, psykologeja ja terveydenhoitajia. Ensin on kuitenkin varmistettava, että koulun sisällä opetus, opintoohjaus ja oppilashuolto ovat kunnossa. Koulussa on oltava riittävä määrä päteviä opintoohjaajia, jotka tuntevat oppilaat ja voivat tukea heitä ja ohjata hoitoon ennen kuin ongelmat kärjistyvät. Vanhempien tuki tärkeä Ei ole oikein, että luodaan järjestelmiä, joissa oppilas joutuu jonottamaan ja kulkemaan asiantuntijalta toiselle usein koulun ulkopuolella. Vanhempien tulee tukea ja kannustaa ja jopa vaatia opetuksen järjestäjää huolehtimaan oppilashuolto ja opinto-ohjaus kuntoon. Parhaiten tämä tapahtuu vanhempainyhdistysten toiminnan kautta. Vanhemmat ja vanhempainyhdistykset eivät saa jättää osallistumistaan vain talkootyön ja juhlatilaisuuksien varaan, vaikka ne ovatkin tärkeitä toimintoja niin oppilaille kuin koko koulutyölle. Vanhempien on esitettävä kysymyksiä ja koulutuksen järjestäjän on vastattava. KARI HERNETKOSKI Suomen opinto-ohjaajat, SOPO ry Puheenjohtaja OPO Koulun kerhotoimintaa elvytetään Koulun kerhotoimintaa ollaan elvyttämässä osana Perusopetus paremmaksi eli POP -ohjelmaa. Opetusministeriö on myöntänyt liki kuusi miljoonaa euroa koulun kerhotoiminnan kehittämiseen vuosille Avustusta myönnettiin 306 opetuksen järjestäjälle ja sillä käynnistettiin uutta kerhoa. Suosituimpia käynnistettyjä kerhoja olivat liikunta- ja urheilukerhot. Vuonna 2009 jaetaan vielä seitsemän miljoonaa euroa erityisavustusta koulun kerhotoimintaan. Avustusta voivat hakea sekä uudet opetuksen järjestäjät että jo avustuksen piirissä olevat. Kerhotoiminnan rinnalla koulujen tulee kehittää ja syventää kodin ja koulun yhteistyötä. Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslaissa mainittua ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä toimintaa, jonka järjestämisen periaatteet tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan. Kerhotoiminta on tarkoitettu peruskoulun vuosiluokkien 1-9 oppilaille. Toimintaan osallistuminen on oppilaille vapaaehtoista ja maksutonta. Kerhoja voidaan järjestää ennen tai jälkeen koulupäivän tai keskellä koulupäivää. Niitä voidaan järjestää myös iltaaikaan ja muualla kuin koulun tiloissa, kunhan ne täyttävät koulun kerhotoimintaa määrittävät ehdot. Koulun kerhotoiminnan tavoitteena on saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lasten ja nuorten päivää. Tavoitteena on, että jokaisella lapsella on mahdollisuus yhteen harrastukseen läpi koko peruskoulun. Myös vanhemmilla ja vanhempainyhdistyksillä on tärkeä tehtävä koulun kerhotoiminnan ja kodin ja koulun yhteistyön kehittämisessä. Vanhemmat voivat innostaa ja kannustaa lapsia osallistumaan koulun kerhoihin, tukea lapsia sopivan harrastuksen löytämisessä, välittää kouluille tietoa kerhotoiveista ja jakaa osaamistaan koulun kerhoissa. Kehittämistoimintaa koordinoi Opetushallitus yhteistyössä Kerhokeskuksen, Koululiikuntaliiton, Suomen Vanhempainliiton ja Förbundet Hem och Skola i Finland in kanssa. Lisätietoja: kerhotoiminnan_kehittaminen 20 Vanhempien Sanomat Vanhempien Sanomat 21

12 Kauneus pelastaa maailman, sanoo kirjailija Dostojevski. Vanhemman aloitteesta Tuhansia tulppaaneja koulujen pihoille Yksi ihminen voi vaikuttaa yllättävän paljon. Aloitteestani Viherympäristöliitto lahjoitti neljään helsinkiläiseen kouluun tuhansia tulppaaneja Kevääksi kauneutta - ei enää roskia - tempauksen merkeissä. Olen vieraillut koulujen aamunavauksissa ja koululaisten istutustalkoissa keskustelemassa kauneuden merkityksestä. Toimintamallin saa vapaasti ottaa käyttöön oman lapsen koulussa. Teksti: TUULA-MARIA AHONEN - Kiva kun koulun pihalle tulee väriä, ettei ole niin karua! sanoo Miira Honkanen, 13, Pohjois-Haagan yhteiskoulusta. Oulunkylän yhteiskoulun oppilaan Mia Kuhakosken, 14, mielestä värikkäät kukat tuovat elollisuutta koulun pihalle. Monet muutkin lapset ja nuoret puhuvat värikkyyden tuottamasta ilosta. - Jos on huono aamu, hymyilevät kukat koulun pihalla piristävät, sanoo Anna Eklund, 12. Tämä ajatus on tempauksemme voimanlähde. Hänen koulussaan, Pohjois- Haagan ala-asteella tulppaanit ja muut kevätkukat istutettiin hymyn muotoiseen penkkiin. - Koulumme teema on Ilo oppia, joten hymynmuotoinen kukkapenkki sopii tähän hyvin, sanoo Annan opettaja Hilkka Liukkonen. - Lapset näkevät kauneuden ja osaavat arvostaa sitä, sanoo opettaja Kaisa Latikka. - Kauniit kukat tuottavat hyvän olon tunnetta silmille, toteaa opettaja Sampo Järvinen avatessaan kuudesluokkalaisten kummioppilaiden ja ekaluokkalaisten yhteistä tulppaaninsipuleiden istutustuntia. Eikö sulla itelläs ole pokkaa kerätä roskia? - Tulppaanit koulun pihalla on hyvä idea. Ne muistuttavat siitä, että ei kannata sotkea kaunista luontoa, sanovat Oulunkylän yhteiskoulun oppilaat Joel Lindqvist, 14 ja Emil Sillanpää, Roskat luonnossa näyttävät pelkästään rumilta, toteaa Emil. Molemmat pojat ovat mukana Roska päivässä - liikkeessä. Kysyn Joelilta, hävettääkö häntä kerätä roskia kavereiden nähden. - Jos joku tulee vinoilemaan, vastaan että eikö sulla itelläs ole pokkaa kerätä roskia, Joel vastaa napakasti. Kirjoittaja on sosiaalipsykologi, vapaa toimittaja ja Roska päivässä liikkeen äiti Lisää hankkeesta osoitteessa: Kampanjapäivästä muodostui 400 vapaaehtoisen onnistunut tapahtuma, jossa aikuisia haastettiin pohtimaan alaikäisten alkoholinkäyttöä. Kampanjalla haluttiin saada aikuiset ajattelemaan välittämis ilmiötä riskitekijänä nuorten terveydelle sekä tarkastelemaan omia uskomuksia nuorten alkoholinkäytöstä, kuten Alkoholin kokeiluhan kuuluu nuoruuteen tai Ajattelin ostaa nuorelleni pari siideriä, tiedänpähän sitten ainakin mitä hän juo... Aikuiset Välittää -kampanjapäivä käynnisti valtakunnallisen ehkäisevän päihdetyön viikon. Suomen Vanhempainliitossa on koko vuoden ajan kannustettu vanhempainyhdistyksiä näkymään viikon aikana. Oli ilo huomata, kuinka monipuolisesti vanhemmat oli- Lasten piirustuksia välittämisestä oli esillä Järvenpäässä kampanjaviikolla. Kuinka hyvin tiedät missä raja kulkee? Vantaalla tehdyn kyselytutkimuksen mukaan joka kolmas aikuinen hyväksyy alaikäisen alkoholinkäytön. Aikuiset Välittää- kampanjalla pyrittiin marraskuun lopulla herättämään aikuisten huomio siihen, että alle 18-vuotiaalle alkoholin välittäminen on rikos. Teksti: ANNE HAUTAMÄKI vat tarttuneet haasteeseen. Yhdistykset järjestivät avoimia yleisöluentoja ja oppilaille suunnattuja tapahtumia yhteistyössä koulujen kanssa. Vanhemmat pelastivat yösählyä nuorten kanssa ja keräsivät nimiä adressiin, jolla haluttiin saada kaupunkien päättäjät huomaamaan ehkäisevän päihdetyön tärkeys. Ehkäisevän päihdetyön tekeminen näkyväksi ei ole vaikeaa, meillä jokaisella on mahdollisuus tarttua toimeen. Järvenpäässä valtakunnallista ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietettiin nimellä Välittämisen Viikko. Tänä vuonna viikon avasi valtuuston puheenjohtaja Kaarina Wilskman. Järvenpään ehkäisevän päihdetyön työryhmä haastoi kaikki kaupungin koulut mukaan minä välitän piirustuskilpailuun ja lasten piirustuksista koottu näyttely koottiin Järvenpään kaupunginkirjastoon. Työryhmään kuuluu kaupungin virkamiehiä, vanhempainverkoston edustus, sekä eri yhdistysten ja järjestöjen edustajia. Palkinnot lahjoitti seurakunta. Piirtäjien kesken arvottiin kolme lahjakorttia nuorten vaateliikkeeseen. Kaarina Wilskman toivoi tapahtuman päätöspuheenvuorossaan: Olkoon välittämistä 365 päivää vuodessa! Välittämisestä ja siitä, missä raja kulkee saa lisää tietoa osoitteessa. fi. Suomen Vanhempainliiton Päihteettömyyttä edistävä lähiyhteisö- hanke kannustaa aikuisia näkemään elämän sellaisena kuin se on. Järjestöt vetosivat kansanedustajiin alkoholin mielikuvamainonnan kieltämiseksi Kymmenen järjestöä allekirjoitti joulukuussa vetoomuksen kansanedustajille alkoholin mielikuvamainonnan kieltämiseksi. Järjestöt kannattavat alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä toimivalla tavalla sekä alkoholin tv- ja radiomainonnan kieltämistä kokonaan. Järjestöt kannustivat eduskuntaa keskustelemaan myös ulkomainonnan kieltämisestä. Lapset ja nuoret altistuvat ulkomainonnalle koti-, koulu- ja vapaa-ajan ympäristöissä liikkuessaan eivätkä voi tähän itse valinnoillaan vaikuttaa. Alkoholimainokset muokkaavat lasten ja nuorten asenteita alkoholinkäytölle myönteisiksi, lisäävät todennäköisyyttä aloittaa alkoholinkäyttö nuorempana ja juoda runsaammin. Yleinen mielipide puoltaa järjestöjen näkemystä mainonnan rajoittamisesta: yli puolet suomalaisista kannattaa alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä (Suomalaisten alkoholiasenteet 2008). Vetoomuksen allekirjoitti Elämäntapaliitto, Elämäni Sankari ry, Helsingin NMKY, Irti Huumeista ry, Koulutus Elämään säätiö, Lappeenrannan raittiustoimisto, Nuorisokasvatussäätiö, Nykterhetsförbundet Hälsa och Trafik rf, Raittiuden Ystävät ry ja Kännikapina sekä Suomen Vanhempainliitto. 22 Vanhempien Sanomat Vanhempien Sanomat 23

13 Lapsillakin oikeus työsuojeluun Vaajakoskella oppilaat marssivat viime joululoman alla ulos koulusta vastalauseena huonolle sisäilmalle. Eivätkä vaajakoskelaiset ole ongelmansa kanssa yksin. Suomalaisissa päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa esiintyy huomattavia terveys- ja turvallisuuspuutteita, jotka vaarantavat niin oppilaiden kuin henkilökunnan fyysisen terveyden. Seuraukset voivat olla elinikäiset. Kaikkein huonoimmassa asemassa ovat lapset. Oppilaat eivät henkilökunnan tavoin kuulu työsuojelulain piiriin. Oppivelvollisuus sitoo lapset moneksi vuodeksi koulunkäyntiin olosuhteissa, joihin he eivät voi vaikuttaa. Lasten terveyden suojeleminen on aikuisten velvollisuus, josta olemme huolehtineet huonosti. Pelkäämme kouluväkivaltaiskuja, mutta sallimme homepommien aiheuttaman tuhon jatkua tavallisessa arjessa. Puutteet koulujen työoloissa ovat olleet pitkään tiedossa. Niistä on jo muodostunut sekä kansanterveydellinen että kansantaloudellinen ongelma, joka voitaisiin vielä hoitaa. Vaikka vastuu kosteus- ja homeongelmien poistamisesta on koulutuksen järjestäjillä (yleensä kunnilla), ilman kansallista lisärahoitusta homepommia ei pystytä purkamaan. Ajoissa suoritetut korjaustyöt ovat kannattavia investointeja, eivät vain kustannuseriä. Stakesin ja Opetushallituksen äskettäin tekemien valtakunnallisten kyselyjen mukaan jopa 80 prosentissa kouluista puutteellinen ilmanvaihto haittasi koulutyötä ainakin jonkin verran. Ahtaus, lämpötila, melu ja tiloihin liittyvät puutteet koettiin melko tai erittäin paljon haittaaviksi noin joka neljännessä yläkoulussa. Noin neljänneksessä kouluista oli havaittu altisteita, joiden poistaminen olisi kiireellistä, mutta joita ei ollut poistettu. Liian usein korjaustoimenpiteisiin on ryhdytty vasta vanhempien pitkällisen taistelun jälkeen ja usean lapsen ja työntekijän terveyden hinnalla. Monessa koulussa on tuhlattu tarpeettomasti aikaa ja rahaa viivyttelyyn, väärin tehtyihin korjaustöihin ja/tai korjausseurannan laiminlyömiseen. Yhteistyöstä vanhempien ja vanhempainyhdistysten kanssa on myös hyviä kokemuksia: vanhempien asiantuntemus ja tuki ovat voimavara koululle. Vanhempainliiton liittokokous otti syksyllä kantaa homepommin purkamiseksi. Kannanotossa liitto vaatii valtiota ja viranomaisia ryhtymään pikaisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Vanhempainliitto toivoo henkilökunnan, vanhempien ja lasten yhdessä kartoittavan tilannetta ja vaikuttavan itse omalla tavallaan ja mahdollisuuksiensa mukaan terveyttä ja turvallisuutta edistävästi. Kokemuksia ja ehdotuksia toivotaan myös jaettavaksi liiton verkkosivujen palaute- tai keskusteluosioissa osoitteessa Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten korjaaminen Vesa Asikainen ja Susanna Peltola Opetushallitus, 2008 Osa 1 ja 2 Opas on tarkoitettu tueksi kuntokartoitukseen ja korjaushankkeiden läpivientiin kaupunkien ja kuntien kiinteistöistä vastaaville, omistajille ja alan asiantuntijoille. Teos on osa Sisäilmaongelmaisten koulurakennusten riskitekijät, korjausratkaisut ja prosessi tutkimushanketta. Kaksiosaisen oppaan ensimmäinen osa käsittelee kuntotutkimuksia ja korjaushankkeen läpivientiä. Toisessa osassa keskitytään korjausratkaisuihin. Lisätietoja: Se ei pelaa, joka pelkää Tiedätkö mitä hämähäkin kuva tietokonepelin pakkauksen kyljessä merkitsee? Pelien yhteyteen liitetyt merkinnät kertovat lapsen hyvinvoinnin kannalta tärkeää tietoa pelin sisällöstä. Kun ikärajamerkinnät elokuvissa ja televisioissa ovat ehdottomia, peleissä ne ovat usein suosituksia. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö niitä tulisi noudattaa. Linkkivinkki lisätietoa janoavalle: Pelien ikämerkinnät koetaan tarpeellisiksi ja hyödyllisiksi, mutta niitä ei välttämättä ymmärretä oikein. Kyseessähän ei ole lautapelien tyylinen osaamiseen perustuva ikäsuositus vaan oletettuun haitallisuuteen pohjautuva tarkasti harkittu ikäluokittelu, joka tulee ottaa huomioon peliä valittaessa. Kaikki pienet pojat ja tytöt haluavat olla isompia, mutta pyydän vanhempia miettimään todella tarkasti pelin vaikutusta alaikäisen kehitykselle, valistaa Suomen peliohjelmisto- ja multimediayhdistys FIGMAn toiminnanjohtajatoiminnanjohtaja Riku Olkkonen. FIGMA tekee yhteistyötä Valtion Elokuvatarkastamon kanssa ikärajojen puitteissa. Katsoja valppaana TV-yhtiölle huomautus lain rikkomuksesta Viestintävirasto totesi Subtv Oy:n rikkoneen televisio- ja radiolakia ja antoi yhtiölle huomautuksen viime marraskuussa. Big Brother Game -ohjelmassa syyskuussa näytetty kuvamateriaali ei ollut soveliasta esitettäväksi alkuiltapäivän ohjelmistossa. Subtv Oy on myöntänyt toimintansa olleen lain vastaista. Virasto tutki kyseisenä päivänä lähetetyn ohjelman liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä ja katsojavalituksen perusteella. Televisio- ja radiotoimintalain mukaan alle 11-vuotiaille haitallisia ohjelmia ei saa lähettää arkisin ennen klo Muut kellonajat ovat alle 13-vuotiaita koskeva 19.00, alle 15-vuotiaita koskeva ja alle 18-vuotiaita koskeva Pornografisia ohjelmia ei saa lähettää ennen klo Vanhempien Sanomat Vanhempien Sanomat 25

14 VIIHDY, VIISASTU JA VAIKUTA VERKOSSA Otakantaa.fi valtionhallinnon sähköinen kansalaisfoorumi, jolla kansalaiset voivat kommentoida hallinnossa käynnistyviä tai käynnissä olevia hankkeita, lainsäädäntöuudistuksia tai muita hallinnon ajankohtaisten toimenpiteiden valmistelua. Otakantaa.fi:n päämääränä on saada hallinnon hankeja valmistelutyöhön kansalaisten näkemyksiä, asiantuntemusta ja mielipiteitä. Samalla halutaan lisätä kansalaisten ja hallinnon välistä vuorovaikutusta ja parantaa hankevalmistelun laatua. Mukava, turvallinen ja opettava sivusto perheen pikkuväelle. Lapsi voi luoda oman muffetti-hahmonsa, ja opiskella sen ja vanhempien kanssa yhdessä internetin ilot ja vaarat. Lasten Parlamentti antaa 7-12 vuotiaille lapsille vaikuttamiskanavan, mutta myös viranomaisille ja päättäjille mahdollisuuden kysyä ja selvittää erilaisia asioita suoraan lapsilta. Tavoitteena on lisäksi edistää yhteistyötä ja virikkeitä lasten aseman kehittämiseksi sekä tuottaa materiaalia, koulutusta ja neuvontaa lasten paikalliseen demokratiakasvatukseen. Mitä mieltä olet Vanhempien Sanomista? Arvoisa lukija! Haluamme kehittää Vanhempien Sanomat -lehteä entistäkin paremmaksi lukupaketiksi. Ole ystävällinen ja kerro meille mielipiteesi tästä numerosta 1/09 ja mitä odotat seuraavalta lehdeltä mennessä vastanneiden kesken arvomme kymmenen kappaletta Suomen Vanhempainliiton 100-vuotis historiikkia. Vastauksen voit toimittaa verkon kautta kyselylomakkeella osoitteessa Muista lisätä lomakkeeseen myös yhteystietosi, jos haluat osallistua arvontaan. Kiitos mielipiteestäsi! VANHEMPIEN SANOMAT S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O M A R I A N K A T U 2 8 B 5, H E L S I N K I ( 0 9 ) Keskustelua ja palautetta liiton verkkosivuilla Otamme myös muusta liiton toiminnasta ja palveluista mielellämme palautetta ja ideoita vastaan. Lapsiin, kouluun ja vanhemmuuteen sekä yhdistystoimintaan liittyvistä asioista voit keskustella myös muiden vertaistoimijoiden kanssa keskustelupalstallamme. Molemmat foorumit löytyvät liiton verkkosivuilta etusivun valikosta Wellou on lasten, vanhempien ja opettajien yhteinen ruoka-, ravitsemus ja liikuntapainotteinen sivusto. Sivusto tarjoaa lapsille hyötytietoa pelien välityksellä, vanhemmille tietoa perheen terveystottumuksiin liittyvissä asioissa sekä oman osion opettajille, josta he löytävät aiheeseen liittyvää opetusaineistoa. Uusi Wellou-verkkopalvelu tähtää siihen, että terveellinen ruoka alkaa innostaa ja ulkoilu ja liikunta houkuttaa jo alakoulussa. Perinteistä opetusta on täydennetty uudella teknologialla ja interaktiivisilla menetelmillä. Hankkeen toteuttaja on Beneway Oy ja rahoittajina Sitra, Terveyden edistämisen ja Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelmat sekä Opetushallitus Uutisia menneiltä ajoilta Suomen Vanhempainliitto toimi vuonna 1974 nimellä Kotikasvatusyhdistys ry. Tuolloin Suomessa odotettiin jännittynein, toiset jopa kauhun sekaisin tuntein peruskoulua, kun vanhaa koulujärjestelmää oltiin lakkauttamassa. Kotikasvatusyhdistyksen julkaisemassa lehdessä KOTI JA KASVATUS 3/1974 kirjoitetaan aiheesta dramaattisesti. Jutussa Kaaos uhkaa Helsinkiä nimimerkki Poskiparta kirjoittaa mielipiteessään, että Helsingin valmiudet kolmen vuoden kuluttua siirryttävään koulujärjestelmään ovat olemattomat. Vanhemmat eivät tiedä missä heidän nyt kansakoulua käyvät lapsensa parin kolmen vuoden kuluttua opintojaan jatkavat, sillä mitään varmuutta ala- ja yläasteiden tai lukioiden sijainneista ei vielä ole, Poskiparta kirjoittaa ja jatkaa: Opettajat eivät tiedä, missä he opettavat, keitä he opettavat vai opettavatko he yleensä lainkaan.. Varmalta näyttää tällä hetkellä se, että kukaan ei tiedä tarkalleen mitään. 35 vuotta sitten Suomessa odotettiin jännityksellä uuden koulujärjestelmän aiheuttamaa kaaosta. 26 Vanhempien Sanomat Vanhempien Sanomat 27

15 Usein esitettyjä kysymyksiä Vanhempainliiton toiminnasta 1 Yhdistyksemme on alueyhdistyksen jäsen. Pitääkö sinne päivittää tietoja ja milloin? Vastaus: Tiedot kannattaa päivittää samalla kun päivittää ne prh:n yhdistysrekisteriin ja Suomen Vanhempainliittoon. Näin tiedotus pääsee jatkumaan katkeamattomana puolin ja toisin. 2 Koululla/päiväkodilla on joskus ollut rekisteröity yhdistys. Miten sen toiminta käynnistetään uudelleen? Vastaus: Rekisteröidyn yhdistyksen olemassaolon voi tarkistaa osoitteesta tai soittamalla yhdistysrekisteriin. Jos rekisteröity yhdistys löytyy, sen säännöt voi tilata yhdistysrekisteristä tai Suomen Vanhempainliitosta (Liiton arkistossa ovat perustamisvaiheessa luodut säännöt, Yhdistysrekisteristä löytyvät viimeisimmät, mahdollisesti muutetut säännöt). Yhdistys käynnistetään uudelleen pitämällä vuosikokous sääntöjen mukaan. Periaatteessa vuosikokouksen kutsuu kokoon viimeisin valittu hallitus. Viimeisimmän hallituksen yhteystiedot pitäisi löytyä yhdistysrekisteristä, jos niitä on pidetty ajan tasalla. Jos päätösvaltaista hallitusta ei enää löydy niin tällöin laillinen kokoonkutsuja on jokin yhdistyksen jäsen, joka voi anoa lääninhallituksesta lupaa kutsua yhdistyksen kokous koolle. 3 Tulimme valituksi vanhempainyhdistyksen hallitukseen. Meillä ei ole kokemusta yhdistystoiminnasta. Mistä saamme apua? Vastaus: Suomen Vanhempainliitosta voi kysyä apua. Aina ensimmäiseksi kannattaa tutustua yhdistyksen sääntöihin ja edellisen vuoden toimintakertomukseen, niin saa kuvan siitä mistä on kyse. Säännöt määrittelevät toimintaa, toimintasuunnitelma ja talousarvio ohjaavat sitä. Liiton sivuilta kohdasta yhdistystoiminta löytyy yhdistyksen hallintoon liittyvää tietoa vanhempainyhdistysten hyödynnettäväksi. 4 Kouluja on yhdistetty. Miten yhdistämme myös vanhempainyhdistykset? Vastaus: Vanhempainyhdistysten yhdistämiseen on seuraavia tapoja: a) toinen yhdistys lakkautetaan ja toiseen tehdään mahdollisia nimi- ja sääntömuutoksia. Yhdistysten yhdistäminen ja lakkauttaminen ovat sellaisia päätöksiä, jotka pitää tehdä vuosikokouksessa tai erikseen koolle kutsutussa ylimääräisessä kokouksessa. Kaikkien jäsenten pitää voida olla mukana päättämässä asiasta. Jäsenille lähetetään kutsu, jossa mainitaan että kokouksessa käsitellään yhdistysten yhdistämistä/ lakkauttamista. Ohjeet yhdistyksen lakkauttamiseen löytyy yhdistyksen säännöistä. b) Molemmat yhdistykset lakkautetaan ja perustetaan yksi yhteinen. Tämä on hieman työläämpi vaihtoehto, mutta mahdollinen. Mikäli päätätte perustaa kokonaan uuden yhdistyksen, on molemmat olemassa olevat ensin lakkautettava. Uusi yhdistys perustetaan perustamiskokouksessa ja se rekisteröidään yhdistysrekisteriin. Muutokset tulee ilmoittaa myös Suomen Vanhempainliittoon ja alueyhdistykseen. Eniten vanhemmat kantoivat huolta koulujen suurista opetusryhmistä ja kouluterveydenhuollon supistuksista. Huolta, iloa ja ideoita - Etelä-Suomen läänin alueen vanhempainyhdistykset kertoivat näkemyksiään kouluasioista Kuutisenkymmentä Etelä- Suomen läänin alueella sijaitsevaa peruskoulun vanhempainyhdistystä vastasi liiton kysellessä vanhempien näkemyksiä kouluasioista, niin huolia kuin ilon aiheitakin. Vastauksia oli yhdistyksissä usein pohdittu yhdessä, jotkut olivat lähettäneet kyselyä eteen päin vanhemmille ja lähettivät vastauksista koosteen. Eniten huolta kannettiin suurista opetusryhmistä ja kouluterveydenhuollon supistuksista. Erityisesti toivottiin, että terveydenhoitaja olisi enemmän koululla. Myös tiedon saaminen kouluterveydenhuollon palveluista ja omaa lasta koskevista asioista jätti toisinaan toivomisen varaa. Lasten keskittäminen suuriin kouluyksiköihin arvelutti vanhempia. Pelättiin, etteivät opettajat suurissa kouluissa tunne oppilaita. Monissa yhdistyksissä puhutti koulumatka, kuljetukset ja toisaalta lasten kulkeminen jalan raskaan liikenteen seassa pimeillä teillä. Kouluruoka tuntui loppuvan toisinaan kesken useammassakin paikassa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan järjestäminen vaihteli kovasti kunnasta toiseen. Yleisesti vanhempainyhdistysten vastauksissa oli läsnä ainakin uhka tulevista supistuksista. Mainittiin paljon myös hyvin olevia asioita, usein loppukaneetilla ainakin toistaiseksi. Useammankin vastauksen viesti voidaan kenties kiteyttää seuraavan lainauksen sanoin: Tunnelma koulussa on lämminhenkinen ja se tukee pienen lapsen itsetuntoa ja kouluinnostusta monipuolisesti. Vastauksissa oli myös toiveita ja ideoita. Ehdotettiin mm. koulun ympäristön vuosittaista liikennetarkastusta sekä menetelmiä yhteydenpitoon kouluterveydenhuollon ja vanhempien välillä. Esitettiin, että vanhempainyhdistysten roolia tulee jäntevöittää ja rakentaa uusia mielikuvia siitä, mitä vanhempaintoiminta on. Outi Hurme Iloista menoa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kunniaksi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Juhlavuoden pääteemana on lapsen oikeus osallistua, vaikuttaa ja tulla kuulluksi. Lapsiasiavaltuutettu, kansalaisjärjestöt, kirkko sekä valtioneuvoston lasten, nuorten ja perheiden politiikkaohjelma tulevat vuoden aikana kampanjoimaan sopimuksen tunnettuuden edistämiseksi. Liitto toivoo, että juhlavuosi ja virallinen juhlapäivä näkyisi värikkäinä tapahtumina myös vanhempainyhdistysten ja koulujen toiminnassa ympäri Suomen. Liiton verkkosivuille olemme perustaneet ideapankin, johon keräämme yhdistysten ja vanhempien ideoita siitä, miten juhlapäivää voisi näyttävästi viettää. Lähetä sinäkin omasi, tai nappaa toisten tarjoama idea pankista oman yhteisösi käyttöön! Suomen Vanhempainliitto osallistuu juhlavuoden yhteistyöhön ja järjestää osana sitä Vanhempien ja Koulun päivän seminaarin syksyllä YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna Kaikki maailman maat kahta lukuun ottamatta ovat sopimuksen osapuolia. Suomi liittyi sopimukseen Sopimus velvoittaa Suomessa valtiota, kuntia, lasten vanhempia ja muita aikuisia. Kunniakirja vanhempaintoiminnan tukemisesta Suomen Vanhempainliiton jäsenyhdistys voi tämän vuoden alusta lähtien hakea liiton johtokunnalta kunniakirjaa, kiittääkseen yhteisöä tai henkilöä, joka on maineikkaasti edistänyt vanhempaintoimintaa tai kodin ja koulun yhteistyötä yhdistyksen toimintaympäristössä. Lisätietoja saat liiton verkkosivuilta ja toiminnanjohtaja Pirjo Somerkiveltä. 28 Vanhempien Sanomat Vanhempien Sanomat 29

16 Y H D I S T Y K S E T T O I M I V A T Arjen taidetta vaikka vessan seinään Oppilaat ja vanhemmat tekemässä viihtyisämpää oppimisympäristöä Raumankarin koululla kierrätettiin, tuunattiin ja käytiin kauppaa PÄIVI KAUSTINEN Raumankarin koulun vanhempainyhdistyksen pj. Kuvat on ottanut koulun toimittajaoppilaat Juho Liimatta ja Niko Tuikka. Keväällä 2007 eräässä kokouksessamme, mietimme keinoja joilla saisimme koulumme sisätiloja viihtyisämmäksi. Koulumme on tyypillinen vuonna 1978 valmistunut rakennus, jolloin vallalla oli betoni- ja punatiili rakentaminen. Seinäpinnat niin sisällä kuin ulkonakin ovat harmaata ja punaista, puuta ei ole juurikaan ole rakentamisessa käytetty. Kuvaamataidon opettajan avustuksella keräsimme ideoi- ta, piirustuksia ja toiveita siitä, miten saisimme sisätiloihin väriä. Kevään aikana saimme valtaisan määrän piirustuksia ja ehdotuksia. Yhteinen raati päätti lopulta toteuttaa voimistelusalin seinämaalauksen. Kesän 2007 aikana, kaupungin materiaaliavustuksen turvin aloimme toteuttaa hanketta allekirjoittaneen ja taiteilijamme Eija Kärkkäisen johdolla. Parin viikon ahkeran puurtamisen jälkeen maalaus oli valmis, upea 25 x 3 metrin kokoinen seinäteos koristaa nyt liikuntasalin seinää. Uusi projekti polkaistiin henkisesti käyntiin jo samana kesänä, kohteena tällä kertaa WC-tilojen seinät. Olimme saaneet viestiä pienten ekaluokkalaisten vanhemmilta, että WC-kopit ovat synkkiä ja pimeitä. Toinen ideakilpailu keväällä 2008 poiki noin 300 piirustusta, joista raati vaikean tehtävän edessä valitsi parhaat ja 18 vessaa sai uuden ilmeen. Vaikka urakka aluksi tuntui ylivoimaiselta, ja väsymyskin joskus iski, kokemus oli antoisa. Oli palkitsevaa katsella lasten ilmeitä syksyn ensimmäisenä koulupäivänä, kun he näkivät mitä kesän aikana oli tapahtunut. Suuret kiitokset vielä tiimillemme Eija Kärkkäinen, Ulla Hietala-Sutela, Reino Parkkila, Matti Kärkkäinen. PÄIVI PIRNES. Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys ry. AARRE KATISKO, Puheenjohtaja Alakoululaisten luokat olivat kotijoukkojensa kanssa loihtineet myyntiin kaikkea sitä mitä oli itse tekemällä saatu aikaan; mummujen virkkaamia pöytäliinoja, tädin lahjoittamia omenia tai äidin kanssa yhdessä leivottuja pikkuleipiä ja piiraita. Markkinahenki oli korkealla ja myyntivuoroja vaihdettiin niin, että jokainen pääsi kokeilemaan kauppiaan taitoja. Lisää turvallisuutta pienillä teoilla Veikkolan koulussa on vietetty Vanhempien ja Koulun päivää jo usean vuoden ajan. Viime marraskuussa päivän teemaksi nostettiin turvallisuus. Veikkolan Koti ja koulu -yhdistys halusi osoittaa, miten pienillä teoilla voidaan ehkäistä onnettomuuksia ja lisätä turvallisuuden tunnetta arjessa. Oppilaat saivat toimintapajoissaan kokeilla mm. uusiopaperintekoa. Turvallisesti kotona Tuli on hyvä renki, mutta huono isäntä. Vpk:n alkusammutuspisteessä kokeiltiin muun muassa vaahtosammuttimen käyttöä. Myös ensiaputaidot on hyvä pitää ajantasalla. Ensiapupisteessä sai tutustua moniin arkipäivän taitoihin, kuten nyrjähdysten ja palovammojen hoitoon. Santeri Artola on juuri tutustunut ensiapukaapin sisältöön. Nettikin on hyvä renki, kunhan pelisäännöt on hallussa. Veikkolan koulun nettipisteessä pohdittiin muun muassa kannattaako omia yhteystietojaan jaella netissä ja Polkupyörien huoltopisteessä kunnostettiin ja puhdistettiin fillareita tulevia hyötykilometrejä varten. onko kuvien lataaminen nettiin turvallista? Turvallisesti koulussa Koulussa ei saa juosta käytävällä, eikä heittää lumipalloja - niin kivaa kun se olisikin. Koulussa, kuten muuallakin, tulee kunnioittaa toista ihmistä, oppilasta tai aikuista. Kunnioittaminen on osa hyviä käytöstapoja ja kaikkien huomioimista eri tilanteissa. Käytöstavoista käytiin keskustelua MLL:n videoiden pohjalta. Rehtorit kertoivat koulussa tehdystä kiusaamiseen liittyvästä kyselystä ja koulun toiminnasta konfliktitilanteiden ratkaisemisessa. Koulun vertaissovittelijaoppilaat kertoivat sovittelutoiminnasta koululla. Turvallisesti vapaalla ja liikenteessä Teemapäivän aikana perehdyttiin myös liikenneturvallisuuteen, muistutettiin pyöräilykypärän turvallisuusvaikutuksista ja heijastimen merkityksestä. Turvallisuus on myös olotila. Se on tieto siitä, että ympäristö on ystävällinen, turvallinen ja terveellinen paikka elää. Teksti: JOHANNA ARTOLA Kuva: TONI ARTOLA 30 Vanhempien Sanomat Vanhempien Sanomat 31

17 32 Vanhempien Sanomat