UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017"

Transkriptio

1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1. Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous vuosina Uudenkaupungin nykytilanne Elinvoimainen UUSI KAUPUNKI strategia Kaupungin päämäärät talousarviovuonna 2015 ja suunnitelmakaudella Tulo- ja menoperusteet Talousarvion ja taloussuunnitelman sitovuus Kaupungin yleiset tavoitteet ja konsernitavoitteet Käyttösuunnitelmat Raportointi Tulos- ja rahoituslaskelmat Uudenkaupungin kaupungin organisaatio TALOUSSUUNNITELMAKAUDEN TULOS JA ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN RAHASTOT JA VARAUKSET TALOUDEN LASKELMAT JA YHDISTELMÄT 15. Lainat Talouden tunnusluvut Käyttötalous palvelukeskuksittain Talousarvion määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenveto Liikelaitosten vaikutus kunnan tuloksen muodostumiseen Palkat ja henkilöstö, eläköityminen Investoinnit palvelukeskuksittain HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS VIRANHALTIJAORGANISAATIO KÄYTTÖTALOUS Tarkastustoimi Elinkeinopalvelut Hallinto- ja talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Tietohallintopalvelut Maankäyttöpalvelut Yritysten toimitilat Rakennuttaminen Tukipalvelut Kiinteistönhoitopalvelut Puhtaanapitopalvelut Ruokapalvelu Tukipalvelut yhteensä Jätehuoltopalvelut Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu... 95

3 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS VIRANHALTIJAORGANISAATIO KÄYTTÖTALOUS Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto Vanhusten palvelut Sosiaalityö Erikoissairaanhoito Terveyspalvelut Seudullinen ympäristöterveydenhuolto SIVISTYSPALVELUKESKUS VIRANHALTIJAORGANISAATIO KÄYTTÖTALOUS Sivistyspalvelukeskuksen hallinto Varhaiskasvatus Perusopetuspalvelut Lukio Muu toisen asteen koulutus Vapaa sivistystyö Kulttuuripalvelut Nuoriso- ja liikuntapalvelut KÄYTTÖTALOUS, UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI YHTEENSÄ INVESTOINNIT KAUPUNKI+ LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ Hallinto- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveyskeskus Sivistyspalvelukeskus Pitkän tähtäimen investointihankkeet LIIKELAITOKSET Uudenkaupungin Vesi liikelaitos Vakka-Suomen Vesi liikelaitos 1

4 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Maailmantalouden kasvun ennustetaan nopeutuvan vuonna 2015 ja erityisesti Yhdysvaltojen ja Iso- Britannian talouksien ennakoidaan vahvistuvan. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä, Irakissa ja Libyassa varjostavat kuitenkin teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Euroalueen taantuma on päättymässä, ja talous on kääntymässä hitaaseen nousuun. Hauraan kasvun taustalla on toipuminen velkakriisin vaikutuksista. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, viennin matala taso ja Saksan talouden hiipuminen sekä yksityisen sektori velkaantuminen. Tämä rajoittaa sekä yksityisen kulutuksen että investointien kasvua. Suomen bruttokansantuote supistuu vuonna 2014, vaikka talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun vuoden loppupuolella. Vuonna 2015 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaa 4 %. Yksityisten investointien kasvu nopeutuu sekä rakennus että koneinvestointien lisääntyessä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %, ja kasvu on laajapohjaista. Kasvuvauhti on hidasta, koska talouden kasvupotentiaali on alhainen: työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet ali jäämän kasvua. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtiontalouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kuntasektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Työeläkelaitosten ylijäämää heikentää kasvavat eläkemenot. Muiden sosiaaliturvarahastojen odotetaan pysyvän lähellä tasapainoa. Julkisyhteisöjen menojen samoin kuin niiden saamien verojen suhde kokonaistuotantoon nousee edelleen v. 2014, mutta sopeutustoimet ja viriävä talouskasvu kääntävät menoasteen laskuun v Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan vuonna Vaimea kotimainen talouskehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat vähäiset. Kuluttajahintojen nousu hidastuu 1,1 prosenttiin tänä vuonna ja nopeutuu 1,5 prosenttiin vuonna Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,5 prosenttiyksikköä. Korkotaso on pysynyt edelleen historiallisen matala, ja talouden heikko kehitys on siirtänyt korkojen nousupaineita eteenpäin. Korkotason ennakoidaan pysyvän ensi vuonna likimain nykytasolla. Matala korkotaso pitää kaupungin korkomenot pieninä. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Tilastokeskuksen lukujen mukainen työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna Vuonna 2015 se on n. 8,5 %. Rakenteellisen työttömyyden taso on noussut huolestuvan korkeaksi ja edes talouden kasvu ei auta sitä poistamaan. 1

5 2. KUNTATALOUS Kuntien menot vuosina Heikko talouskehitys vaikuttaa koko julkiseen talouteen ja erityisesti kuntatalouteen. Heikko talouskehitys vähentää kuntien verotuloja ja lisää työttömyyttä ja kuntien menoja. Erityisesti tämä näkyy sosiaali- ja terveystoimen menokehityksessä. Lisäksi valtionosuusleikkaukset ovat muodostuneet keskeiseksi osaksi valtion säästötoimenpiteitä. Kuntien valtionosuuksia on neljän viime vuoden aikana leikattu poikkeuksellisen paljon. Vuonna 2015 valtionosuusleikkaukset ovat jo 1,5 miljardia euroa. Ilman viime vuosina tehtyjä valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi tasapainossa. Valtion kuntiin kohdistamat säästötoimet siirtävät verotuksen painopistettä kunnallisveroon, mikä puolestaan jakoverona vaikuttaa merkittävästi enemmän pieni- ja keskituloisiin kuntalaisiin kuin valtion tulovero. Hallituksen tavoitteena ollut miljardin euron säästö kuntien tehtäviä purkamalla ei ole toteutumassa. Työvaltaisella kunta-alalla toimintamenojen kasvun hillintä voi merkittävästi tapahtua vain palkkakustannusten kautta. Tässä mielessä voimassa oleva erittäin maltillinen palkkaratkaisu luo pohjaa tilanteen vakiintumiselle. Uudenkaupungin kaupungin taloutta, niin kuin muutakin julkista taloutta ja kuntakenttää, koskettavat suuret haasteet. Heikko tulopohjan kehitys ja valtionosuuksien jatkuvat leikkaukset murentavat voimakkaasti talouden perustaa. Talouden tasapainottaminen edellyttää voimakkaita palveluihin liittyviä priorisointipäätöksiä, rakenteellisia muutoksia ja palvelujen tuottamisen tehokkuuden parantamista. Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti. Kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Pääsääntöisesti vuoden 2014 heinäkuuhun ajoittuneiden sopimuskorotusten kustannusvaikutus on keskimäärin 0,8 %. Korotuksen talousarviovaikutus 2

6 on puolet tästä eli 0,4 %. Vuonna 2015 sopimuskorotusten ja palkkaperinnön kustannusvaikutus on noin 0,6 prosenttia. Toisen jakson sopimusratkaisusta neuvotellaan vuonna Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman muutosten arviointia vaikeuttavat vuonna 2014 ja 2015 kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Yhtiöittämisten myötä osa aikaisemmin kuntatalouteen liittyneistä toiminnoista siirtyy kuntatalouden ulkopuolelle. Tämä näkyy kuntatalouden kehitysarviossa useina muutoksina sekä tulo- että menopuolella. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat vuosina Vuonna 2014 sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laskevat. Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Vuonna 2014 sosiaalivakuutusmaksut kevenivät keskimäärin 0,4 prosenttiyksiköllä. Vuonna 2015 maksutason arvioidaan laskevan 0,1 prosenttiyksiköllä. Kuntatyönantajan keskimääräiset sosiaalivakuutusmaksut ovat vuosina noin 30 % palkkasummasta, mutta vuoteen 2018 mennessä niiden arvioidaan laskevan 29,5 prosentin tuntumaan. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 %. Vuonna 2014 peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kuntien verotulot vuosina Kuntien verotilitykset kasvoivat vuonna 2013 peräti 6,8 prosenttia, 20,6 mrd. euroon. Vuonna 2014 verotilitysten kasvuvauhti hiipuu. Verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat myös muun muassa uuden työmarkkinaratkaisun maltilliset sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Koko kansantalouden palkkasumma kasvaa hyvin vaimeasti, sillä alkuvuoden heikon kehityksen perusteella palkkasumman kasvu on laskettu 0,7 prosenttiin. Yhteensä ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän 2,2 prosenttia, sillä eläketulot ja työttömyysturvaetuudet kasvavat reippaasti. Kunnallisveron tilityksiä pienentävät kuitenkin osaltaan kunnallisverotuksen vähennyksiin tehdyt perustemuutokset. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän 1,4 prosenttiin vuonna 2014, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Vuonna 2014 kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan noin 18,2 miljardia euroa. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Vuonna 2015 tullaan korottamaan useita vähennyksiä, kuten kunnallisverotuksen eläketulovähennystä, työtulovähennystä ja perusvähennystä. Myös uusi lapsivähennys ja valtion tuloveroasteikon kolmen alimman tulorajan korotus 1,7 prosentilla vaimentavat kun- 3

7 nallisveron kasvua. Kaikkien kuntien tuloveroihin vaikuttavien veroperustemuutosten yhteisvaikutukseksi vuonna 2015 arvioidaan -131 milj. euroa. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtion-osuusjärjestelmän kautta lisäämällä kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 %. Yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna 6,0 prosentilla, jolloin sitä kertyy kunnille noin 1,39 mrd. euroa. Kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee vuonna 2015, koska kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroon on esitetty myös muita pienempiä veroperustemuutoksia, jotka tullaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennusteessa kuntien osuus yhteisöveron tuotosta on 36,36. Kuntien osuus yhteisöverotilityksistä on vuonna 2015 arviolta 1,47 miljardia euroa, ja yhteisövero kasvaisi 5,8 %. Kuntien jako-osuuden väliaikainen 5 prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa. Vuonna 2015 kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin ja vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin osalta. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentin uusi vaihteluväli on 0,37-0,80 % ja yleisen kiinteistöveroprosentin 0,80-1,55 %. Muutoksen tuottoa vastaava lisäys leikataan pois kunnilta valtionosuusjärjestelmän kautta kuntakohtaisesti kohdentaen. Kiinteistöveron tilitykset nousevat vuonna 2014 kiinteistöverouudistustyön vuoksi yli 10 prosenttia. Kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 4 prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. 4

8 5

9 3. UUDENKAUPUNGIN NYKYTILANNE Uudenkaupungin kaupungin kehitykseen ja talouteen vaikuttavat keskeiset tekijät: 1. Kaupungin yhteisöverotulot ovat 2000-luvulla laskeneet rajusti 2000 eurosta/asukas euroon/asukas. Samanaikaisesti kaupungin asukasluku on laskenut ja työllisen työvoiman määrä on pienentynyt, ja tästä johtuen verotettavien tulojen kasvu on ollut Uudessakaupungissa muuta maata hitaampaa. Tulopohjan romahtaminen on muuttanut kaupungin talouden alijäämäiseksi. Taloutta tasapainottaakseen kaupunki on kymmenen vuoden aikana joutunut monta kertaa korottamaan tuloveroprosenttiaan ja nostamaan kiinteistöveroprosentteja. 2. Kaupungin väestökehitys on ollut jo 20 vuotta negatiivinen. Uudenkaupungin asukasluku on laskenut vuodesta 1990 noin 2900 henkilöllä ja 2000-luvulla 1500 henkilöllä. Uudenkaupungin ikärakenne vinoutuu nopeasti: lasten määrä laskee ja työikäisten ja vanhusten määrä nousee muuta maata ja vastaavankokoisia kuntia nopeammin ja huoltosuhde on heikentynyt. Työpaikkojen määrä on 2000-luvulla laskenut 1000 ja työssäkäyvien palkansaajien noin 1006 hengellä. Väestön väheneminen on verotulojen lisäksi pienentänyt valtionosuuksia. Vuonna 2014 sekä asukasluku että työpaikkojen määrä on kääntynyt nousuun ja jos positiivinen vire jatkuu, kasvu näkyy ennen pitkää sekä työllisten määrässä että verotuloissa. 3. Kaupungin talous on tervehdytettävä, ja se edellyttää säästötoimenpiteitä. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimen ja siellä erikoissairaanhoidon menot ovat erittäin korkeat ja niiden osuus kaupungin menoista kasvaa koko ajan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän Terveyden- ja sosiaalihuollon tarvevakioidut menot kunnittain 2012 selvityksessä Uudenkaupungin tarvevakioidut menot olivat ko. vuonna 112 (koko maa=100). Euroissa tämä tarkoittaa noin 5 miljoonan euron ylikäyttöä. Uudenkaupungin henkilöstömäärää ja kokonaismenoja muihin kuntiin verrattaessa on otettava huomioon se, että Uudenkaupungin kaupunki vastaa Kustavin, Pyhärannan, Taivassalon ja Vehmaan kuntien perusterveydenhuollosta. Uudellakaupungilla oli myös vuoden 2010 loppuun saakka oma ammatillinen oppilaitos. Useimmissa vastaavankokoisissa ja pienemmissä kunnissa edellä mainitut toiminnot on siirretty kuntayhtymän hoidettaviksi. 6

10 VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS /08 syntyneet kuolleet nettomuutto väkiluku muutos kum. muutos / VÄESTÖENNUSTE Asukasluvun ja ikärakenteen muutos Ikäluokat Tot Osuus v Osuus v Muutos > kaikista % kaikista % 2030 kaikista % kpl %:ia , , , ,2 Peruskoulu, , , , ,3 Lukio, , , , ,7 Työikä, , , , , , , , , , , , ,5 yli , , , ,3 Eläkeikä, yli 64 v , , , ,3 Yhteensä Lähde: Tilastokeskus Uudenkaupungin asukasluku on ollut pitkään laskussa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestömäärä laskisi henkeen vuonna 2015 ja alle :een vuoteen 2025 mennessä. Kaupungin asukasluku on kuitenkin vuonna 2014 ensimmäisen kerran pariinkymmeneen vuoteen muuttoliikkeen ansiosta kasvussa. Siitä huolimatta lasten ja nuorten määrä pienenee ja yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa lähivuosina. Myös työikäisten määrä laskee - mutta ennusteita hitaammin. Uudenkaupungin ikärakenne ja huoltosuhde heikkenevät lähivuosikymmeninä muita kuntia nopeammin. Niihin voidaan vaikuttaa vain, jos muuttoliike pysyy seuraavina vuosina positiivisena ja kaupunkiin saadaan satoja uusia työikäisiä asukkaita. 7

11 Mikäli väestömuutos ja ikärakenne ja siitä johtuva palvelutarpeen muutos toteutuisivat Tilastokeskuksen ennusteiden ja FCG:n laskelmien mukaisesti, kaupungin palvelu- ja henkilöstörakenne muuttuisi ratkaisevasti vuoteen 2029 mennessä. Palvelutarpeen muutos Väestön määrällisiin ja ikärakenteellisiin muutoksiin perustuva palvelutarpeen ennakointi vuoteen 2029 saakka on laadittu kuudesta sektorista sekä ns. muista tehtävistä. Uudenkaupungin palvelutarve kasvaa 18 prosenttia vuoden 2012 tasosta vuoteen 2029 mennessä. Merkittävin kasvu ajoittuu luvulle. Palvelutarpeen muutokset heijastelevat selvästi ikärakenteen muutosta ja mm. nuorempien ikäluokkien pienenemistä. Erityisesti päivähoito- ja esiopetuspalvelujen (-15 %) sekä lukiopalvelujen tarve (-18 %) vähenee selvästi vuoteen 2029 mennessä. Myös perusopetuspalvelujen tarve pienenee. Palvelutarve kasvaa eniten vanhusten hoidon palveluissa, joiden tarpeen kasvu kiihtyy voimakkaasti 2020-luvulla. Vuonna 2029 vanhusten hoidon palveluja tarvitaan 72 prosenttia nykytasoa enemmän. Myös erikoissairaanhoidon tarve kasvaa selvästi (+15 %). Perusterveydenhuollon avohoidon palvelutarpeeseen ennakoidaan pientä kasvua. Koko henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2013 Uudessakaupungissa 48,8 vuotta. Koko maassa kunnallisen henkilöstön keski-ikä oli 45,7 vuotta (KT Kuntatyönantajat). Uudessakaupungissa henkilöstön keski-ikä oli siis valtakunnallista tasoa korkeampi. Prosentuaalisesti eniten eläköityy vuoteen 2025 mennessä toimistotyössä, ruokapalveluissa, päivähoidossa ja esiopetuksessa sekä siivouksessa ja kiinteistönhuollossa työskenteleviä ja terveyden- 8

12 huollon muuta henkilöstöä. Kyseisten ammattiryhmien työntekijöistä eläköityy aikavälillä yli puolet. Henkilöstötarve kasvaa 2020-luvun puoliväliin mennessä eniten terveydenhuollossa, erityisesti perus- ja lähihoitajien ammattiryhmässä. Voimakkaimmin rekrytointitarve vähenee päivähoidossa ja esiopetuksessa. UUDENKAUPUNGIN TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN Toimiala Muutos 2002->2012 Maa- ja metsätalous Mineraalien kaivu Teollisuus Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto Rakentaminen Kauppa, majoitustoiminta ym Kuljetus, varastointi ja tietoliik Rahoitustoiminta ym Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Yhteensä Viimeiset käytettävissä olevat viralliset työpaikkatilastot ovat vuodelta Tilaston mukaan työpaikkojen määrä laski Uudessakaupungissa 737 kappaleella vuosien aikana. Suurin vähennys tapahtui teollisissa työpaikoissa, ja niiden määrä laski 753:llä. Nyt työpaikkojen määrä on kääntynyt uudelleen nousuun, ja teollisten työpaikkojen määrä on 2014 noussut usealla sadalla. 9

13 TYÖLLISYYSASTEEN KEHITYS Uudenkaupungin työllisyys kehittyi 2000-luvun puolivälin jälkeen suotuisasti aina vuoden 2008 loppupuolelle saakka, mutta sen jälkeen se on heilahdellut. Vuonna 2008 työttömyys laski jo alle koko maan tason ollen vain 6,7 %. Maailmanlaajuisen laman takia vuoden 2009 aikana työttömyys puolitoistakertaistui, ja se nousi 9,3 %:iin. Vuonna 2010 työttömyys oli jo yli 10 %. Vuoden 2011 aikana työllisyystilanne hieman parani, mutta vuonna 2012 työttömyysaste oli 9,9 % (v ,4 %). Uudenkaupungin työllisyystilanne on parantunut loppukesästä alkaen, ja syyskuussa 2014 Uudenkaupungin työttömyysaste oli 9,3 %, kun se koko maassa oli 12 % ja Varsinais-Suomessa 12,2 %. Vuoden 2015 työllisyystilannetta on tällä hetkellä vaikea arvioida, koska Euroopan talous on edelleen vaikeuksissa, mutta Uudessakaupungissa autotehtaan työllisyystilanne on paranemassa. 10

14 4. ELINVOIMAINEN UUSI KAUPUNKI 2020 STRATEGIA TAVOITTEET VUOTEEN 2020 KEHITTYMISTÄ ARVIOIVAT KEINOT 1. Sujuvat arjen palvelut Perheet ovat hyvinvoivia ja terveitä. Opetus- ja kasvatuspalvelut ovat laadukkaita. Kuntalaisilla on monipuoliset harrastemahdollisuudet. Lapsiperheiden määrä on kasvanut: 0-6- vuotiaiden määrä on pysynyt vuoden 2013 tasolla (1 000 lasta) ja työikäisten ( vuotiaiden) määrä ei ole laskenut alle 9 000, huoltosuhde on 0,8 (alle 17 ja yli 64 v. yhtä v. kohti). 2. asteen opiskelijoiden määrä on kasvanut. Asukasluvun väheneminen on ennustetta hitaampaa (ennuste n henkilöä vuoteen 2025 mennessä). 2. Investoinnit tulevaisuuteen Turvataan monipuolinen joustava kaavoitus ja maanhankinta. Elinkeinotoiminta on vireää ja monipuolista (mm. palvelu-, matkailu- ja ICT-yritykset). Yrityksille tarjotaan nopeaa, joustavaa ja henkilö kohtaista palvelua. Määritelty pitkäjänteisessä maanhankintasuunnitelmassa. Määritelty elinkeinostrategiassa. Yritysten määrä on kasvanut. 3. Elävät taajamat Ympäristötietoisuus ja asukkaiden oma aktiivisuus ohjaa toimintaa. Maaseudun mahdollisuudet on hyödynnetty. Merellisyyden mahdollisuudet on hyödynnetty Asiakaskyselyt. Rakennuslupien määrä. Yöpymisten määrä (hotellit, venesatamat ja vapaa-ajan asunnot) Säilytetään peruspalvelut taajamissa. 11

15 PAINOPISTE 1 TERVE TALOUS TAVOITTEET JA TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET VUOTEEN 2016 KEHITTYMISTÄ ARVIOIVAT KEINOT 1. Tehokkaat ja toimivat palvelut Määrittelemme palvelut ja palvelutasot. Yhdistämme julkisen ja yksityisen palvelu tuotannon tehokkaasti. Teemme aiempaa enemmän yhteistyötä palvelukeskusten sisällä ja välillä. Palvelurakenne (ESH, huostaanotot vähentyneet). Tilat ovat hyötykäytössä ja kustannukset eivät reaalisesti kasva. Asiakastyytyväisyys. 2. Korkea tuottavuus Rakennamme organisaatioomme optimirakenteet. Tehostamme jatkuvasti prosessejamme ja toimintatapojamme. Tulemme toimeen omilla tuloillamme ja haemme uusia keinoja lisätä tuloja. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlaskettu vuosikate kattaa poistot ja tulos on ylijäämäinen. Liikelaitosten tilikausien tulokset ovat ylijäämäisiä. Yksikköhinnat. Taseessa ei ole kattamatonta alijäämää. 3. Johtaminen auttaa onnistumaan Vahvistamme johtoryhmän roolia. Teemme ratkaisut ajoissa, tänään. Johdamme johdonmukaisesti, jokaisen omaa vastuunottoa ja työhyvinvointia tukien. Sektoriajattelu on vähentynyt ja konserninäkökulma lisääntynyt. Pysytään talousarviossa. Työhyvinvointikysely: Työn mielekkyys on korkea ja työn tekemisen mahdollisuudet ovat hyvät. 12

16 PAINOPISTE 2 HYVINVOIVAT ASUKKAAT TAVOITTEET JA TOIMINTAA OHJAAVAT PERIAATTEET VUOTEEN 2016 KEHITTYMISTÄ ARVIOIVAT KEINOT 1. Ennaltaehkäisevät ja tasavertaiset palvelut Teemme aktiivista yhteistyötä lähikuntien kanssa. Jaamme hyvinvointipalvelut tasapuolisesti. Noudatamme yhden luukun periaatetta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Yhdessä tuotettujen palvelujen määrä. Palvelutyytyväisyys: hyvinvointierot eivät ole kasvaneet ja jonotusajat ovat lyhentyneet. Varhaisen välittämisen malli on käytössä kaikissa kaupungin työyhteisöissä. Sairastuvuus on pienentynyt (tilastot) a ikääntyvien henkilöiden palveluiden käyttö on vähentynyt. 2. Työllisyyttä edistävä toiminta Luomme edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle. Teemme yhteistyötä yritysten ja 3. sektorin kanssa. Huolehdimme osaamisen kehittymisestä. Työpaikkojen määrä on kasvanut, työllisyysaste on 42 % koko väestöstä. Matalan kynnyksen ja 3. sektorin palvelujen määrä on kasvanut. Koulutuserot eivät ole kasvaneet: koulutustaso. 3. Viihtyisä elinympäristö Ylläpidämme viihtyisät asuinympäristöt, lähipalvelut ja taajamat. Kaavoitamme houkuttelevia asuinalueita ja hyödyn nämme olemassa olevan rakennetun ympäristön. Huomioimme esteettömyyden. Ympäristösertifikaatti. Rakennuslupien määrä. Kaupungin tekemissä sopimuksissa ja kilpailutuksissa koskien myös hankkeiden tilausasiakirjoja otetaan kriteeriksi esteettömyyden lisääminen. 13

17 JOHTAMINEN JA TOIMINTAKULTTUURI ENNAKOIVA, YHTEISTYÖKYKYINEN, KOKEILEVA JA OPPIVA Vahvistamme hyviä jo olemassa olevia asioita. Etsimme kaikki uusia parempia toimintatapoja (esim. sähköiset palvelut). Huomaamme onnistumiset ja viestimme niistä. Teemme valintoja ja kannamme yhdessä vastuuta niistä. Kannustamme itseohjautuvuuteen ja jokaisen vastuu näkyy tekoina. Teemme yhteistyötä yli toimialojen. Rakennamme yhdessä selkeän ja toimivan organisaation. 14

18 5. KAUPUNGIN PÄÄMÄÄRÄT TALOUSARVIOVUONNA 2015 JA SUUNNITELMAKAUDELLA Nykyisen kuntalain säännökset Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Kunnan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, valtuuston on taloussuunnitelman yhteydessä päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Taloussuunnitelmaan kuuluvien vuosien tilikauden tuloksella tarkoitetaan tulosta ennen tilinpäätössiirtoja eli ennen varaus-, poistoero- ja rahastosiirtoja. Alijäämän kattamisvelvoite syntyy siis, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvio on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Kirjanpidollisesti eriytettyjen liikelaitosten arvioidut yli-/alijäämät otetaan huomioon kunnan talousarviovuoden yli- /alijäämäarviossa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tilinpäätöksen toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Tarkastuslautakunnan on omalta osaltaan arvioitava tasapainotuksen toteutumista sekä toimenpiteiden riittävyyttä ja realistisuutta. Uuden kuntalain säännökset Uudessa vuoden 2015 alussa voimaan tulevassa kuntalaissa esitetään tiukennuksia alijäämän kattamista koskeviin säännöksiin ja säännösten ulottamista kuntayhtymiin sekä konserninäkökulman vahvistamista kunnan talousarvion ja -suunnitelman laadinnassa. Kuntalain talousarvio- ja -suunnitelmasäännöksien tarkoituksena on varmistaa, että kunnan tehtävien ja talouden tulee olla kestävällä pohjalla ja tasapainossa. Talouden suunnittelussa lähtökohtana ovat strategiassa kunnan toiminnalle asetetut pitkän aikavälin tavoitteet, ennakoidut talouden kehitysnäkymät, arvioitu väestön ja elinkeinojen kehitys sekä toimintaympäristön muutokset. Esityksessä ehdotetaan, että kunnan ja kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Alijäämän kattamista ei voisi lykätä taloussuunnitelmassa myöhemmäksi. Kunnan ja kuntayhtymän tulisi edellisen tilivuoden tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen tehtävässä taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä seuraavan neljän vuoden taloussuunnitelman ajanjaksona katettaisiin. Käytännössä taseeseen kertyneen alijäämän kattamisajanjaksoksi tulisi viisi vuotta: tilinpäätösvuotta seuraava kuluva tilivuosi, jonka talousarviota kunta voisi jo tarkistaa, sekä neljä sitä seuraavaa taloussuunnitelmavuotta. Muutettua säännöstä sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuoden 2015 taseeseen kertyneisiin alijäämiin. Lain voimaan tullessa kaikkein alijäämäisimmille kunnille turvattaisiin voimaantulosäännöksellä kuusi vuotta aikaa kattaa alijäämänsä. 15

19 Kaupungin talous Kaupungilla oli vuoden 2013 taseessa euroa ylijäämää, mutta kaupungin talous on jäämässä alijäämäiseksi. Taloussuunnitelman mukaan alijäämä saadaan kuitenkin katettua jo vuonna Koska kaupungin on suunnitelmakaudella määrätietoisesti jatkettava talouden tasapainottamista, kaupungin talousarvion osana on erillinen toimenpide-/säästöohjelma. Ohjelman painopistealueena on kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kustannusten alentaminen. Ohjelmassa on yksilöity ne säästötoimenpiteet, joilla kaupungin talous saadaan tasapainoon. Lisäksi talousarviossa ja taloussuunnitelmassa jatketaan vuosina päätettyjä ja jo aloitettuja säästötoimenpiteitä. KUNTA- JA SOTE-UUDISTUKSEN VAIKUTUS KUNTIEN TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEEN Hallitusohjelman mukaan hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto on kokouksessaan päättänyt, että Uudenkaupungin kaupunki käynnistää kuntarakennelaissa tarkoitetut kuntarakenneselvitykset Laitilan kaupungin ja Pyhärannan kunnan kanssa, kummankin kanssa erikseen. Lisäksi Uusikaupunki on valmis käymään erikseen vastaavan selvityksen Kustavin, Taivassalon ja Vehmaan kanssa. Kuntarakenneselvityksien ja mahdollisten yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki (sote -järjestämislaki) on hyväksytty eduskunnassa. Sote -järjestämislaki on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi marraskuussa Meneillään oleva kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveystoimen uudistus tulevat suuresti vaikuttamaan kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan. Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämistä koskevan lain on määrä astua voimaan keväällä 2015 ja sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta käynnistyy vuoden 2017 alusta. Uusi malli tarkoittaa ratkaisevaa muutosta nykyiseen malliin ja Uudenkaupungin kaupungin toimintaan. Vuoden 2015 alusta voimaan astuva valtionosuuslainsäädännön muutos heikentää olennaisesti kuntien rahoituspohjaa. Työttömyysturvalakiin on Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteltu lainmuutosta vuoden alusta. Hallituksen esitys asiasta on parhaillaan eduskunnan valiokuntakäsittelyssä. Toteutuessaan esitetty työmarkkinatukiuudistus nostaisi kuntien osuutta pitkäaikaistyöttömien tuesta selvästi nykyisestä. Nykyisin kunnat maksavat puolet pitkäaikaistyöttömien eli yli 500 päivää työttöminä olleiden työmarkkinatuesta. Vuonna 2013 Uudenkaupungin kaupunki maksoi työmarkkinatuen kuntaosuutta euroa. Jatkossa kunnat maksaisivat puolet > 300 päivää ja 70 % > 1000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisesta työmarkkinatuesta. Uudistukset vaikuttavat kuntien määrään, tehtäviin ja rahoitukseen, mutta Uusikaupunki ei voi jäädä odottamaan päätöksiä kuntarakenteesta tai sote-alueesta ja laiminlyödä taloutensa ja toimintansa uudistamista. Kunnat on jo nykyisen kuntalain perusteella velvoitettu hoitamaan talouttaan siten, että terveen talouden kriteerit täyttyvät, ja kunta pystyy järjestämään kuntalaisille kuntien järjestämisvastuulla olevat palvelut. Uusi kuntalaki tulee sisältämään aiempaa tiukemmat määräykset kuntien alijäämien kattamiselle. Nykyiset talousarvio- ja suunnitelmasäännökset muuttuvat siten, että kuntastrategian tavoin myös talousarviossa ja -suunnitelmassa otetaan huomioon koko kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Säännökset vahvistavat konserninäkökulman huomioon ottamista kunnan toiminnassa. Kunnan 16

20 ja kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Jos kunta tai kuntayhtymä ei saa alijäämäänsä katetuksi säädettynä aikana, kunta tai kuntayhtymä joutuu erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyyn (ns. kriisikuntamenettely). Uudenkaupungin kaupungin tulee siis hyväksyä toimenpideohjelma ja jatkaa säästöohjelman toteuttamista. TOIMENPIDEOHJELMA / SÄÄSTÖOHJELMA Kaupungin keskeisenä tavoitteena on palvelurakenteiden kehittäminen. Se tarkoittaa koko kaupungin ja erityisesti kaupungin taloudellisesti merkittävimmän sektorin, sosiaali- ja terveystoimen palveluiden muuttamista kustannuksiltaan edullisimpaan suuntaan. Jotta tähän päästään sosiaali- ja terveystoimen kokonaiskustannukset saavat lähivuosina kasvaa vähemmän kuin vertailukunnissa. Työnjakoa ja toimivien hoitoketjujen selkiyttämistä perusterveyden, sosiaalipalveluiden ja erikoissairaanhoidon välillä tullaan jatkamaan. Kaupungin talous on vuosikatteella mitattuna vuonna 2015 epätasapainossa (vuosikate ei kata poistoja) ja tasapainossa. Kaupungin ja liikelaitosten pitkä- ja lyhytaikaisen lainan määrä kasvaa vuodesta 2013 vuoteen 2017 mennessä 8,1 miljoonalla eurolla eli 41,3 miljoonaan euroon. Koska toimintaa ei voi pitkään rahoittaa lainanotolla, kaupungin tulojen on jatkossa riitettävä käyttötalous- ja investointimenoihin. Se vaatii voimakkaita toimenpiteitä, koska voimakas velkaantuminen lisää kaupungin korko- ja lainanlyhennysmenoja. Samalla rahaa jää entistä vähemmän kaupungin varsinaisen palvelutuotannon rahoittamiseen. Jos ja kun korkotaso nousee, kaupungin pääomakustannukset kasvavat merkittävästi ja talous kiristyy entisestään. Valtion toimenpiteet ovat osaltaan nekin heikentäneet kuntien taloutta. Erityisesti valtionosuuksien leikkaukset ovat pakottaneet kunnat sekä karsimaan menojaan että nostamaan veroprosentteja. Kaupungin talouden tasapainon saavuttamiseen tarvitaan jatkossakin sekä tulojen lisäystä että menotason laskemista. 50 henkilötyövuotta vastaava säästö Kaupunki asetti vuonna 2013 tavoitteekseen 50 henkilötyövuotta vastaavan euron vuosittaisen kustannussäästön. Vuoden 2014 säästötavoite oli euroa ja vuodesta 2015 alkaen vuotuiset säästöt ovat euroa. Talousarviossa on henkilöstömenojen vähentämisen lisäksi lisätty tuloja ja silloin kun se on ollut mahdollista vähennetty ostopalvelujen ja muiden palvelujen käyttöä. Sosiaali- ja terveyspalvelut A. Terveyspalvelut 1. Terveyskeskuksen vuodeosastolta varataan hoitopaikkoja siten, että potilas voidaan siirtää erikoissairaanhoidosta mahdollisimman pian. 2. Terveyskeskuksen työntekijöiden osaamisrakenne muutetaan edelleen sairaanhoitaja- painotteiseksi. Vastaanotto- ja kontrollikäyntejä sairaanhoitajille lisätään. 3. Terveysasemilla vastaanottotyön kehittäminen niin, että lääkärin työaika tulisi käytettyä mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja vain niille potilaille, jotka siitä hyötyvät. Tämä tarkoittaa itsenäisen hoitajavastaanoton ja sen lääkärituen suunnittelua (sisältää myös kiireellisen hoidon). Henkilökuntarakennetta tulee muuttaa hoidolliseen suuntaan (osittain jo toteutettu). 17

21 4. Eniten palveluita käyttäville asiakkaille nimetään palveluohjaajat, jotka koordinoivat asiakkaidensa palvelukokonaisuutta. Suurkuluttajien tunnistaminen on tehtävä heti aluksi (Osittain jo toteutettu). Erikoissairaanhoidosta jatkohoitoon terveyskeskukseen siirtyminen tehdään helpoksi erikoissairaanhoidossa nyt oleville potilaille. 5. Uudenkaupungin poliklinikkatoiminnan ja perusterveydenhuollon integrointi nykyistä paremmin. Tämä tarkoittaa nopean konsultaatiotoiminnan kehittämistä ja nopea jatkohoidon palautuminen perusterveydenhuoltoon. Uudenkaupungin oman ja sairaalan diabetes, astmahoidon, äitiysneuvola-odottavien äitien poliklinikkapalvelujen yhdistäminen tulee ottaa myös tarkasteluun. B. Ehdotukset erikoissairaanhoidon osalta 1. Neuvotteluja jatketaan Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa niin, että koko Varsinais- Suomen alueella mm. Vakka-Suomessa turvataan potilaiden oikeus laadullisesti hyvään ja riittävään alueelliseen erikoissairaanhoitoon. Samalla otetaan huomioon kuntien taloudelliset edellytykset. 2. Vakka-Suomen sairaalan sisätautien ja kirurgian osastojen ja alueen terveyskeskuksen akuutti- ja kuntoutus hoidon integrointi ja koko tämän vuodeosastokapasiteetin paikkamäärän ja resurssien optimointi. 3. Avovastaanottopalvelujen kehittäminen (vastaanottopalvelujen kehittäminen). 4. Kaiken suunnittelun tavoitteena tulee olla erikoissairaanhoidon käytön lasku, resurssien optimointi ja kustannusten lasku. Se ei tarkoita sairaalan loppumista Uudessakaupungissa vaan kustannustehokkaan ja tarkoituksenmukaisen palvelun tuottaminen integroidusti perusterveydenhuollon kanssa. C. Vanhusten palvelut 1. Vanhusten palveluissa vähennetään laitospaikkojen määrää ja vahvistetaan kotiin annettavia palveluja. 2. Pyritään vähentämään ostopalvelujen osuutta. D. Sosiaalityö 1. Nuorten ja aikuisten työllistymistä edistäviä aktivointitoimia tehostetaan yhteistyössä TE - toimiston kanssa siten, että työmarkkinatuen kuntaosuutta saadaan vähennettyä 2. Vammaispalveluissa selvitetään erityisesti vaikeavammaisten palveluiden osa-aluetta, jotta asiakaskohtaiset kustannukset saadaan Kuntamaisemaselvityksen vertailukuntien keskitasolle. 3. Kodin ulkopuolelle tehtävissä sijoituksissa pääpaino on perhesijoituksissa. Muut toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi suunnitelmakaudella Uudenkaupungin strategian mukaisia toimenpiteitä toteutetaan suunnitelmakaudella Strategiassa määritellään Uudenkaupungin kaupungin tavoitteet ja toimintaa ohjaavat periaatteet. Palvelukeskusten strategioiden ja toiminnan on oltava strategian mukaista. 18

22 2. Kaupungin strategian pohjalta laaditaan kaupungin palvelustrategia, jossa määritellään kaupungin palvelut ja palvelutaso. Strategiset linjaukset otetaan huomioon vuoden 2016 talousarviossa ja vuosien taloussuunnitelmassa. 3. Investointiesitysten yhteydessä on aina esitettävä niiden käyttötalousvaikutukset. 4. Kaupungin kaikkien liikelaitosten tulee toimia tehokkaasti ja tuottavasti. Liikelaitosten on arvioitava tarkkaan toteutettavien investointien kannattavuus ja tarpeellisuus. Tavoitteena on, että liikelaitosten tuottamien palveluiden hinnat ovat kilpailukykyiset. Omaisuuden myynti Uusikaupunki jatkaa kaupungin palvelutuotannon kannalta tarpeettoman omaisuuden myyntiä. Vuonna 2015 kaupunki kaavoittaa ja myy Vilissalon saaressa olevat vapaa-ajan tontit. Saaritonttien arvo on noin 1,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 omaisuuden myyntitulot ovat euroa ja euroa vuosina SÄÄSTÖOHJELMAN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS JA SEURANTA Kaupunginhallitus vastaa kuntalain 23 :n mukaan kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kaupunginhallitus vastaa tämän takia toimenpideohjelmassa olevien toimenpiteiden valmistelusta, toteuttamisesta ja seurannasta. YLEISET PÄÄMÄÄRÄT JA TAVOITTEET Henkilöstöpolitiikka Kaupungin henkilöstöpolitiikkaa ohjaa henkilöstöstrategia vuosille Tavoitteena on, että kaupungin henkilöstö on osaava, motivoitunut ja uudistushaluinen. Palvelut asiakkaille järjestetään kokonaistaloudellisesti edullisesti toimintatapoja kehittämällä ja tuloksellisuutta parantamalla. Toimintakauden aikana kaupungin vakituisesta henkilöstöstä arvioidaan jäävän vanhuuseläkkeelle 89 henkilöä. Lisäksi muita eläkeratkaisuja on vuosittain kpl. Vakinaiseen virkaan tai toimeen suoritetaan aina pääsääntöisesti ulkoinen haku, sama koskee myös yli kuuden kuukauden sijaisuuksia, poikkeuksena opettajat. Lisäksi pääsääntönä on, että virkavapautta/työlomaa ulkopuolisen vakituisen työn hoitamiseen voidaan myöntää koeajaksi, mikäli työn sujuvuus ei vaarannu. Kunnan velvoite on huolehtia työllisyydestä niin, ettei kaupungin maksuosuus työmarkkinatuesta ylitä talousarviota. Vastuutaho: henkilöstöpalvelut Omistaja- ja asuntopolitiikka Tarpeettoman omaisuuden/kiinteistöjen myynti jatkuu. Vilissalon saaritonttien myynti vuonna Kaupunki kaavoittaa yhteistyössä Lakea Oy:n kanssa kerrostaloalueen Mältinkalliolle ja Lakea Oy rakennuttaa yhden vuokrakerrostalon ja yhden Lakea mallilla asutettavan talon. Rakentaminen alkaa vuoden 2015 aikana. Monipuolinen tonttitarjonta on turvattava koko kaupungin alueella. 19

23 Kaavoitus- ja tonttipolitiikka Kaupungin maa-, kaavoitus- ja tonttipolitiikassa otetaan huomioon erityisesti uusien asukkaiden ja työpaikkojen saaminen kaupunkiin. Vuoden 2015 tärkeimpänä haasteena on saada uusien työpaikkojen työntekijät perheineen asumaan Uuteenkaupunkiin. Vuoden 2015 tonttitarjonnan alueina keskusta-alueella ovat Hiu ja Janhua. Tonttitarjontaa löytyy myös Kalannin ja Lokalahden alueilta. Pyhämaahan kaavoitetaan uusi asuinalue Pyhäsalmen rantaan seurakunnan maalle. Maapoliittinen ohjelma päivitetään kerran valtuustokaudessa. Raakamaan hankinta on maapoliittisen ohjelman tavoitteiden mukaista. Tuulivoimayleiskaavalla luodaan edellytykset uusiutuvan energian käytölle. Kalannin yleiskaava laaditaan vuoden 2015 aikana. Käyttötalous- ja investointimenot Kaupungin ja liikelaitosten käyttötalouden nettomenot (tulojen ja menojen erotus) ilman poistoja laskevat vuonna 2015 noin 0,7 miljoonaa euroa eli noin 0,8 % vuoden 2014 tarkistetusta talousarviosta. Kaupungin investointimenot ovat suunnitelmakaudella 5,5-7,4 miljoonaa euroa ja kaupungin ja liikelaitosten yhteensä 6,5-12,4 miljoonaa euroa vuodessa. Investoinneissa on vuosittain euron määräraha yritysten toimitilainvestointeihin. Vuonna 2015 kaupungin investoinnit ovat 6,2 miljoonaa ja kaupungin ja liikelaitosten yhteensä 7,7 miljoonaa euroa. Kaikki vuonna 2014 aloitetut seuraavana vuonna jatkuvat hankkeet tai vuodelle 2014 siirtyvät hankkeet eivät ole vielä tiedossa, joten kokonaisinvestointien määrä kasvaa vielä jonkin verran. Suurimmat yksittäiset investoinnit suunnitelmakaudella ovat katuvalaistuksen uusiminen euroa (suunnitelmakaudella euroa), Kaupunginlahden reuna euroa (suunnitelmakaudella euroa), Hiun kunnallistekniikka euroa (suunnitelmakaudella euroa), Viikaisten koulun saneeraus euroa (suunnitelmakaudella euroa), Pakastamo nettokustannus euroa, uimahalli euroa (suunnitelmakaudella euroa), taloushallinnon atk-järjestelmän uusiminen euroa (suunnitelmakaudella euroa) ja terveyspalvelujen tietojärjestelmän päivittäminen euroa (suunnitelmakaudella euroa). Kaupungin investoinnit keskittyvät korjaus- ja ylläpitoinvestointeihin. 6. TULO- JA MENOPERUSTEET Vuonna 2014 kunnallisveroa ennustetaan kertyvän n. 51,2 milj.. Ennuste perustuu 1-9/2014 tilityksiin ja Kuntaliiton veroennustekehikon pohjalta tehtyihin ennusteisiin. Ennusteen mukaan tuloverokertymä kasvaa vuonna 2015 alle prosentin, vaikka tuloveroprosenttia korotetaan 0,25 %-yksiköllä 20,75:een ja työllisyys on parantunut. Vuonna 2015 kunnallisveron tilitysten arvioidaan olevan 51,7 milj. Koko maan verotuloilla painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,74 % vuonna 2014 ja aritmeettinen keskiarvo 20,36. Aritmeettinen keskiarvo lasketaan jakamalla yhteenlasketut kuntien tuloveroprosentit kuntien määrällä ja painotetussa jaetaan koko maan verotettavat tulot saaduilla verotuloilla. 20

24 Yleinen kiinteistöveropsentti Vakituiset asuinrakennukset Muut asuinrakennukset Yleishyödylliset yhteisöt Voimalaitosrakennukset rajat, nykyiset 0,60-1,35 0,32-0,75 0,60-1,35 enint. 2,85 rajat, uudet 0,80-1,55 0,37-0,80 0,80-1,55 enint. 2,85 Uki ,95 0,42 1,02 2,80 ka Suomi ,94 0,43 1,05 Kiinteistöverojen ala- ja ylärajat ovat muuttumassa. Kuntien yleisen kiinteistöveroprosentin ala- ja yläraja nousee 0,20 prosenttiyksiköllä jolloin uudeksi vaihteluväliksi muodostuu 0,80-1,55 javakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajaa nostetaan 0,05 prosenttiyksikköä jolloin uudeksi vaihteluväliksi muodostuu 0,37-0,80 %. Kuntien valtionosuuksista vähennetään arvioitu kuntien saama verohyöty, korottavat ne kiinteistöveroprosenttejaan tai eivät. Tämän takia kunnat ovat korottamassa kiinteistöveroprosettejaan ja talousarviossa on mukana 7,7 % kiinteistöveron korotus vuonna Kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan euroa. Uudenkaupungin vuodelta 2013 maksuunpantavat verot kasvoivat 2,9 %, kun koko maan kasvu oli 3,8 %. Uudenkaupungin kunnallisveron tuotto kasvoi 2,4 %, vuonna 2013, kun koko maassa tuloverot nousivat 6,7 %. Yhteisöveron määrä nousi Uudessakaupungissa 44 % ja koko maassa 8,2 %. Uudenkaupungin yhteisöveron tuoton arvioidaan olevan noin 4,2 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja 3,7-3,9 miljoonaa euroa vuosina Yhteisöveron jako-osuudet perustuvat kahden edellisen vuoden verotietoihin. Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 5 %-yksikön korotus on voimassa vuoden 2015 loppuun saakka. Vuonna 2015 jako-osuus on 36,26 % ja verovuonna 2016 kuntaryhmän jakoosuudeksi esitetään 30,31 %. Talouden ongelmien takia yhteisöveron tuottoon kohdistuu isoja epävarmuustekijöitä koko maan ja Uudenkaupungin tasolla. 21

25 Tot. arvio * 2016* 2017* Kunnallisvero Kasvu% 3,1 9,7 6,6 0,4 4,8 0,0 4,8 2,4 3,4 0,9 3,9 3,8 Vero% 18,50 19,25 19,25 19,25 19,25 20,25 20,25 20,25 20,50 20,75 20,75 20,75 Kiinteistövero Kasvu% 2,9 2,8 26,3 12,3 21,0 0,5 3,4 5,9 12,4 3,5 7,7 0,0 Yhteisövero Kasvu% -25,3 13,9 11,4-15,8 103,9 27,8-53,8 44,1 41,6 0,0-11,6 6,9 Yhteensä Muutos ed. vuoteen 1,6 9,5 7,7 0,4 9,2 1,9-0,1 4,2 6,0 1,0 3,1 3,7 22

26 Kaupungin maksuja ja taksoja korotetaan kustannuksia vastaavasti. Viemäriverkoston ylläpidon- ja saneerauskustannusten noususta johtuen Uudenkaupungin Vesi korottaa jäteveden maksua 7 % vuonna 2015 ja 5 % vuonna Talousveden hinta pysyy ennallaan suunnitelmakaudella Kaupungilla on alkaen kaksi liikelaitosta: Uudenkaupungin Vesi ja Vakka-Suomen Vesi. Liikelaitosten on toimittava kannattavasti. Liikelaitosten on katettava menonsa omilla tuloillaan eikä niiden rahoittamiseen voida käyttää verovaroja. Liikelaitosten kustannuksista suuri osa on kiinteitä kustannuksia, pääomakustannuksia. Kunnallisen liikelaitoksen on lain 87 l :n mukaan suoritettava korvaus peruspääomasta. Korvauksen määrästä päättää valtuusto. Korvauksen määrää ei ole erikseen säädetty, mutta lain perustelujen mukaan sen tulee vastata likimäärin keskimääräistä pitkäaikaisen rahoituksen hintaa kunta-alalla. Uudessakaupungissa otettiin vuonna 2010 käyttöön peruspääoman korko. Liikelaitokset maksavat jatkossa peruspääomastaan kaupungille 12 kk euriborkorkoa vastaavan korvauksen. Peruspääoman 1 %:lla laskettu korko on euroa vuonna Uudenkaupungin kaupungin omistama Uudenkaupungin Satama Oy aloitti toimintansa Yhtiön kannattavuus on erittäin hyvä vuonna 2014, ja sen lähivuosien näkymät ovat vakaat. Kaupungin taloussuunnitelmassa on arvioitu, että yhtiö maksaa omistajalle vuosittain euron osingot. Valtionosuudet 2015 valtionosuusuudistus Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Peruspalvelujen valtionosuuslaki on muuttumassa. Hallitus o n antanut eduskunnalle esityksen kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Lain muutos ja valtionosuusjärjestelmän muutos tulevat voimaan Uudistus pohjautuu pitkälle nykyisille perusteille, mutta järjestelmää on yksinkertaistettu ja määräytymisperusteita onuusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille. Toisen asteen koulutus ei sisälly uudistukseen. Sitä valmistellaan erillisissä opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmissä Lain muutokset tältä osin tullevat voimaan ja rahoitusperusteiden muutosten osalta todennäköisesti Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennalliset perusteet. Uuden järjestelmän mukaan peruspalvelujen laskennallisia kustannuksia koskee yksi yhteinen ikäryhmitys. lkäryhmitys on seuraava: 23

27 0-5-vuotiaat 6-vuotiaat 7-12-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 85-vuotiaat Järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristoisuus ja koulutustausta. Laskennallisen osan valtionosuus saadaan vähentämällä kuntakohtaisesta laskennallisten kustannusten yhteismäärästä kunnan omarahoitusosuus, joka on kaikille kunnille asukasta kohti yhtä suuri. Tämän lisäksi kunnalle myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella. Lisäosissa ei ole omarahoitusosuutta. Lisäosia ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Nykyinen yleinen asukaskohtainen valtionosuus poistuu kuten myös erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan ja saamelaisten kotiseutualueen kuntien lisäosat Laskennallisten kustannusten ja lisäosien perusteena ovat vuosittain vahvistettavat perushinnat ikäryhmille, kriteereille ja kolmelle lisäosalle. Laskennalliset kustannukset muodostuvat: ikäryhmittäin: asukasluku x perusosan hinta ja kriteereittäin: asukasluku x perusosan hinta x kriteerin kerroin. Sairastavuus lasketaan sairastavuuskertoimen perusteella, jonka pohjana ovat keskeiset kansansairaudet. Peruspalvelujen valtionosuuden osana otetaan huomioon myös verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus. Tasausraja on nostettu sataan prosenttiin siirtämällä 724 miljoonaa euroa peruspalvelujen laskennallisista kustannuksista tasaukseen. Tasausvähennyksenä valtionosuudesta vähennetään kunnan laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta 30 % lisättynä kyseisen erotuksen luonnollisella logaritmilla silloin, kun kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella. Tasausrajan alapuolella oleville kunnille tasauslisänä lisätään valtionosuuteen tasaus rajan ja kunnan laskennallisen verotulon erotuksesta 80 % (kunnan omavastuu 20 %). Uudenkaupungin verotulotasaus on vuonna 2015 yli 3 miljoonaa euroa. Verotulotasausta ei voi verrata aikaisempien vuosien tasoon järjestelmämuutosten takia. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, joka vaimentaa merkittävästi sen vaikutuksia. Valtion talousarvioesityksen mukaiset valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuudet vuonna 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) v v valtionosuusprosentti (%) 29,57 25,42 kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 3417, ,07 uuden järjestelmän mukaan (laskelmassa) ,51 24

28 Ylläpitäjärahoitus (lukiot, ammatillinen) (OKM) v v valtionosuusprosentti (%) 41,89 29,32 kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 348,64 307,40 Valtionosuuksissa tapahtuvat merkittävimmät muutokset Valtio kompensoi kunnille 75 milj. työmarkkinatuen kunnille aiheutuvista kustannuksista. Arvioidut kunnille aiheutuvat kustannukset ovat 160 milj.. Kompensointi toteutetaan yhteisöveron jako-osuutta korottamalla (korotus 1,81 prosenttiyksikköä). Vuoden 2015 alusta työmarkkinatuen rahoitusvastuusta siirretään kuntien vastuulle 50 % 300 työttömyyspäivän jälkeen ja 70 % työttömyyspäivän jälkeen. Koska yhteisövero ei jakaudu kunnille velvoitteen kustannusten mukaisesti, kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään tai vähennetään kuntien kustannusosuuden ja yhteisöverotuoton erotuksella kuntakohtaisesti 75 milj. :n osalta. Opetus ja kulttuuritoimen rahoitus Ammattikorkeakoulu ei kuulu enää vuoden 2015 alusta kunnalliseen järjestelmään ja rahoitus siirtyy valtion vastuulle. Kuntien rahoitusosuudella on kuitenkin pienennetty kuntien valtionosuuksia, peruspalvelujen valtionosuutta 164 milj. eurolla ja jäljelle jäävää toisen asteen koulutuksen valtionosuutta 291 milj. eurolla. Ammattikorkeakoulusiirto toteutetaan näin kustannusneutraalisti valtiokuntasuhteessa. Opetus ja kulttuuritoimen valtionosuusprosentti alenee tämän johdosta merkittävästi ja on talousarvioesityksen perusteella 29,32 % (kuntien osuus 70,68 %). Valtionosuuslaskelmat Opetus ja kulttuuriministeriön osalta ei ole käytettävissä kuntakohtaisia laskelmia vuoden 2015 valtionosuudeksi. Talousarvioesitykseen perustuva rahoitusosuus on 307,40 /asukas, jossa on alentumista kuluvaan vuoteen verrattuna nettomääräisesti noin 40 euroa/asukas. Tätä alentumista kaventavat kunnissa yksikköhintaleikkaukset etenkin lukiokoulutuksen osalta. Rakennepoliittiset toimenpiteet vuonna 2015 Ammatillisen koulutuksen sekä lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko uudistetaan lailla, jonka on tarkoitus tulla voimaan Rahoitusjärjestelmiä koskeva uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2017 alusta. Perustamishankkeet Valtion talousarvioesityksen mukaan oppilaitosten perustamishankkeiden valtionosuusjärjestelmästä luovutaan vuoden 2015 alusta. Valtionosuusleikkaukset Kuntien valtionosuuksia on jo leikattu ja leikataan edelleen merkittävästi osana maamme julkisen talouden tasapainottamista. Viime vuosien ja tulevat leikkaukset: Valtionosuusleikkaukset Uusi leikkaus ko.vuodelle,milj Uusi leikkaus ko.vuodelle,euroa/as Vuonna 2015 valtionosuuksia lisäleikkaus on 296 miljoonaa euroa eli 54 euroa asukasta kohti. Uudenkaupungin osalta tämä merkitsee yli euron valtionosuuden menetystä. Vuodesta

29 leikkausten määrä asukasta kohti on 262 euroa (1,5 mrd euroa). Leikkaukset pienentävät Uudenkaupungin valtionosuuksia noin 4 miljoonalla eurolla. Vuoden 2015 valtionosuus Uudenkaupungin valtionosuuksien kokonaismäärä on arviolta 24,1 milj. euroa. Kaupungin valtionosuudet laskevat 0,6 miljoonalla vuodesta 2014, vaikka verotulotasaus nousee 3 miljoonaan euroon. Menoperusteet Henkilöstömenoissa on vuodella 2015 arvioitu keskimäärin 1 %:n palkkojen nousu 2014 toukokuun tasosta. Koko suunnitelmakaudella palkkojen nousuun on varattu 3 % (1 % vuonna 2016 ja 2017). Palkkaperusteinen KuEL-eläkevakuutusmaksu on 17,05 % (16,75 % v. 2014). Eläkemenoperusteisen maksun arvioidaan laskevan 3 % vuoden 2014 tasosta, mutta vastaavasti varhaiseläkemenoperusteinen maksu nousee vuoden 2014 tasosta 2 %:lla. Lopulliset eläkemenotiedot saadaan vasta tammikuussa Uudenkaupungin KuEl-maksut ovat yhteensä yli 26,8 % KuEL:in alaisista palkoista, kun koko maan keskiarvo on 23,6 %. Uudenkaupungin maksut ovat siis poikkeuksellisen korkeat. Euroissa erotus on 1,1 miljoona euroa. Kansaneläkevakuutusmaksu poistui kokonaan vuonna Työttömyysvakuutusmaksu on 2,95 % (3,20 % v. 2014) ja sairausvakuutusmaksu 2,44 % (2,35 % v. 2014) palkkasummasta. Menopuolella suurimmat epävarmuustekijät kohdistuvat sosiaali- ja terveystoimeen ja henkilöstömenoihin. 7. TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN SITOVUUS Valtuusto päättää talousarvion ja taloussuunnitelman hyväksyessään, millä tasolla annetut talousarvion määrärahat sitovat toimielimiä. Samoin valtuusto vahvistaa toimintaa sitovat tavoitteet. Kaupunginhallitus antaa luvan talousarviossa olevien euron ja sitä isompien hankkeiden toteuttamiseen. Hallintosäännön mukaan valtuusto hyväksyy talousarviossa toimielimille tehtäväkohtaiset ja hankekohtaiset toimintatavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Nämä toimielimet voivat siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Käyttötaloudessa noudatetaan koko talousarvion osalta tulosalueittain nettomenositovuutta ja sitovaksi eräksi määritellään ulkoisten ja sisäisten toimintatuottojen ja toimintakulujen erotus eli toimintakate. Investoinneissa määrärahojen sitovuustasona ovat tulosalueen nettoinvestoinnit. Investointisuunnitelman investointikohteet ovat sitovia. Tuloslaskelmassa etsitetään myös valtuuston nähden sitovat määrärahat ja tuloarviot toimintakatteen jälkeisten seuraavien erien osalta: verotulot, valtionosuudet, korkotulot ja menot sekä rahoitustulot ja menot. Talousarvion tuloslaskelmaosaan otetaan myös tuloksen käsittelyä koskeva suunnitelma. Rahoitusosassa esitetään valtuuston nähden sitovia eriä: antolainojen vähennys/lisäys, pitkäaikaisten lainojen lisäys. 26

30 Talousarviossa esitetyt tunnusluvut, tuloslaskelmat ja rahoituslaskelmat eivät ole valtuustoon nähden sitovia. Hankintojen (tavarat, palvelut ja urakat) yläraja viranhaltijapäätöksissä on euroa. Toimielimet määrittelevät näissä rajoissa viranhaltijoiden hankintarajat toimikaudekseen. Vakka-Suomen hankintarenkaan yhteishankinnoissa hankintasihteeri tekee viranhaltijapäätökset hankinnoista ilman ylärajaa. Investointiraja on euroa. 27

31 8. KAUPUNGIN YLEISET TAVOITTEET JA KONSERNITAVOITTEET 2015 Talousarvion 2015 tavoitteet Talousarvion 2015 mittarit Talousarvion 2015 tavoitetaso YLEISET TAVOITTEET: Toteutetaan kuntarakenneuudistuksen edellyttämät toimenpiteet. Toteutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen edellyttämät toimenpiteet YLEISET KONSERNITAVOITTEET: Konsernijohto raportoi konserniyhteisöistä valtuustolle Kunnilta edellytetyt toimenpiteet (esim. selvitykset, yhteistyöneuvottelut ja päätökset) Kunnilta edellytetyt toimenpiteet (esim. selvitykset, yhteistyöneuvottelut ja päätökset) Raportointi Toimenpiteet tehty Toimenpiteet tehty Kolme kertaa vuodessa Konsernijohdolle asetetutut tavoitteiden/ tunnusluvut raportoidaan kerran vuodessa tilinpäätöksen yhteydessä Konsernin vuosikate poistoista Konsernin korolliset lainat enintään /asukas min. 80 % max /asukas Konserniyhteisöjen ja kuntayhtymien on toimittava taloudellisesti ja itsensä kannattavasti ja niiden tulee Uudenkaupungin kaupungin tavoin tehostaa toimintaansa. Kaupungin maksuosuudet Kaupungin maksettavaksi tulevat käyttömenot ja/tai investoinnit eivät saa reaalisesti kasvaa Kiinteistöyhtiöt eivät saa aiheuttaa kustannuksia kaupungille. Kaupungin tytäryhtiöiden omistamien vuokra-asuntojen käyttöaste on hyvä. Asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden on toteutettava kuntoarvioihin perustuvat hyväksytyt korjaussuunnitelmat aikataulun mukaisesti. Tulojen ja menojen suhde Yhtiöt kattavat pääoma- ja käyttökustannuksensa vuokratuloilla. Käyttöaste Käyttöaste 95 % Korjaussuunnitelman toteutuminen Vuodelle 2015 päätetyt toimenpiteet on tehty 28

32 Talousarvion 2015 tavoitteet UUDENKAUPUNGIN SATAMA OY Sataman liikennemäärät ja liikevaihto kasvavat vuosittain. Vuoden 2015 aikana tehdään selvitys sataman maa-alueen palauttamisesta kaupungille. UKIPOLIS Talousarvion 2015 mittarit Talousarvion 2015 tavoitetaso tavaratonni, euromäärä Tehty selvitys Liikennemäärän kasvu 5 % Liikevaihdon kasvu 5 % Edistää kaupungin työpaikkatavoitteiden saavuttamista Uudet työpaikat Yhtiön neuvonta- ja kehittämistoiminta on vaikuttanut vähintään 50 työpaikan syntymiseen Uuteenkaupunkiin. Säilyneet/turvatut työpaikat Kehittämistoimien piirissä olleissa yrityksissä on vähintään 300 työpaikkaa. Monipuolistaa valituilla osaamisaloilla kaupungin elinkeinorakennetta Vahvistaa toimivien yritysten kilpailukykyä ja osaamista Syntyneet uudet yritykset Toimialojen kehittämishankkeet Tukea saaneiden yritysten määrä Neuvonta- ja kehittämistoiminta on vaikuttanut vähintään 30 uuden yrityksen syntymiseen Kehittämishankkeita syntyy vähintään 2 kpl. Yhtiön neuvontatoiminta on vaikuttanut siihen, että vähintään / 10yritystä on saanut tukea Tukea saaneiden kehittämishankkeiden kokonaiskustannukset. Tukea saaneiden kehittämishankkeiden arvo on vähintään 0,5 milj.. Kehittämishankkeiden piirissä olleiden yritysten määrä ja työpaikkojen määrä. Yhtiön vetämien kehittämishankkeiden piirissä on 30 yritystä ja yli 300 työpaikkaa. 29

33 9. KÄYTTÖSUUNNITELMAT Kaupunginhallitus ja lautakunnat vahvistavat valtuuston päätösten mukaisesti käyttösuunnitelmat, joilla niiden alaisen toiminnan rahoitus ja vastuut määrätään. 10. RAPORTOINTI Valtuustolle raportoidaan taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta kolmannesvuosittain: ensimmäinen raportointikausi kattaa kuukaudet 1-4, toinen 1-8 ja kolmas Raportit toimitetaan tulosalueittain. Kaupunginhallitukselle ja muille toimielimille raportoidaan talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein. Palvelukeskusten johtajat velvoitetaan kuukausittain seuraamaan talousarvion toteutumista. Mikäli talousarviossa syntyy ylityspaineita, korjaustoimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi budjetissa pysymiseksi ja ilmoitettava tehdyistä toimenpiteistä kaupunginhallitukselle. Konsernitavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kaksi kertaa vuodessa. 11. TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA Talousarvion tulos- ja rahoituslaskelmasta on tehty kaksi laskelmaa; varsinainen talousarvion tulos- ja rahoitusosa, joka sisältää sisäiset erät ja informaationa toinen, johon on yhdistetty riveittäin liikelaitokset ja josta on sen jälkeen poistettu riveittäin sisäiset erät. Talouden tasapainon tärkein arviointikriteeri on vuosikate. Vuosikate ilmoittaa rahoitusylijäämän sen jälkeen, kun käyttötalouden nettomenot ja rahoituksen nettomenot on rahoitettu. Vuosikate on se tulorahoituksen määrä, joka on käytettävissä investointeihin. Talous on tasapainossa, jos vuosikatteella voidaan rahoittaa investointien nettomenot Kuntaliitto on luonut seuraavat kriteerit tulorahoituksen riittävyyden eli vuosikatteen tason arvioinnille: 1. Vahva talous Vuosikate riittää investointien nettomenon ja lainojen lyhennysten rahoittamiseen. 2. Tasapainossa oleva talous Vuosikate riittää lainojen lyhennysten ja suunnitelman mukaisten poistojen eli korvausinvestointien rahoittamiseen. 3. Hyväksyttävän alarajalla oleva talous Vuosikate on yhtä suuri kuin suunnitelman mukaiset poistot eli vuosikate riittää korvausinvestointien mutta ei kokonaan lainojen lyhennysten rahoittamiseen. 4. Heikkenevä talous Vuosikate on positiivinen, mutta tilikauden tulos poistojen jälkeen negatiivinen. Tällöin vuosikatteella ei pystytä rahoittamaan suunnitelman mukaisia poistoja kokonaan eikä lainojen lyhennyksiä ollenkaan. 5. Kriisitalous Vuosikate on negatiivinen, jolloin käyttö- ja rahoitusmenojen rahoittamiseen joudutaan ottamaan vierasta pääomaa. 30

34 YHDISTELMÄ TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA Kaupunki ja liikelaitokset, ulkoinen Yhdistelmä Yhdistelmä Yhdistelmä TULOSLASKELMA yhteensä yhteensä yhteensä TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT Tuet ja avustukset MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Verotulot Valtionosuudet RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot Peruspääoman korko liikelaitoksilta Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot ja kulut TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Varausten muutos Rahastojen muutos Varausten ja rahastojen muutokset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintamenot % Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, euro / asukas Kertynyt yli- /alijäämä, euro/ asukas Kertynyt yli- /alijäämä, 1000 euroa Asukasmäärä vuoden lopussa

35 YHDISTELMÄ TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA Kaupunki ja liikelaitokset, ulkoinen Yhdistelmä Yhdistelmä Yhdistelmä RAHOITUSLASKELMA yhteensä yhteensä yhteensä TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN RAHAVIRTA Vuosikate / Liikeylijäämä / (-alijäämä) Satunnaiset erät 0 Tulorahoituksen korjauserät TOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuotot INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET LAINAKANNAN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos LAINAKANNAN MUUTOKSET Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS Tunnusluvut Toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate 1,3 1,4 1,4 32

36 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI TULOSLASKELMA Ulkoiset ja sisäiset Tulovero% 20,5 20,75 20,75 20,75 20, euroa TP 2013 TA HK TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT TUET JA AVUSTUKSET VUOKRATUOTOT MUUT TOIMINTATUOTOT Käyttöomaisuuden myyntivoitto TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ T O I M I N T A K A T E VEROTULOT KUNNAN TULOVERO, verotulokehikko KIINTEISTÖVERO OSUUS YHTEISÖVERON TUOTOSTA VEROTULOT YHTEENSÄ VALTIONOSUUDET RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT PERUSPÄÄOMAN KORKO LIIKELAITOKSILTA 1 % TAKAUSPROVISIO + TULOUTUS SATAMALTA MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ V U O S I K A T E POISTOT JA ARVONALENTUMISET SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT SATUNNAISET TUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ T I L I K A U D E N T U L O S POISTOERON LISÄYS(-) TAI VÄHENNYS(+) VARAUSTEN LISÄYS(-) TAI VÄHENNYS(+) RAHASTOJEN LISÄYS(-) TAI VÄHENNYS(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ /ALIJÄÄMÄ Tunnusluvut Kaupunki Toimintatuotot / Toimintamenot % Vuosikate / Poistot, % Vuosikate, euro / asukas Kaupunki ja liikelaitokset Kertynyt yli- /alijäämä, euro/ asukas Kertynyt yli- /alijäämä, 1000 euroa Asukasmäärä vuoden lopussa

37 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI RAHOITUSLASKELMA Ulkoiset ja sisäiset 1000 euroa TP 2013 TA HK TOIMINNAN RAHAVIRTA TULORAHOITUS VUOSIKATE SATUNNAISET ERÄT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -254 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN PYS. VAST.HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT 256 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINOJEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYKSET ANTOLAINOJEN MUUTOKSET YHTEENSÄ LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS LAINAKANNAN MUUTOKSET YHTEENSÄ OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOKSET 36 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 24 SAAMISTEN MUUTOS 152 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 457 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS Tunnusluvut Toiminnan ja investointien vuotuinen rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä Lainanhoitokate -0,6 0,7 1,3 1,4 34

38 35

39 36

40 12. UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN ORGANISAATIO

41 13. TALOUSSUUNNITELMAKAUDEN TULOS JA ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET Taloussuunnitelman mukaan kaupungin taseessa on euroa ylijäämää vuonna Vuosien tulos on negatiivinen, mutta vuonna 2017 se kääntyy positiiviseksi. Kaupungin talousarvion toimenpide-/säästöohjelmassa on yksilöity ne säästötoimenpiteet joilla kaupungin talous saadaan tasapainoon. Ohjelman painopisteenä on kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kustannusten alentaminen vertailukuntien tasolle. Lisäksi vuoden 2015 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma sisältävät useita säästötoimenpiteitä. Talousarvio Tuloveroprosentti 20,50 % vuonna 2014 Tuloveroprosentti 20,75 % vuonna Taloussuunnitelmakauden tulos Vertailu: Taseen ylijäämä verrattuna tilikausien tulokseen 2013 Tot. arvio sis.liikelait. sis.liikelait. sis.liikelai sis.liikelai sis.liikelai Taseen ylijäämä- /alijäämäarvio Tilikauden tulos ennen tilinpäätössiirtoja Alijäämä- negatiivinen tulos Alijäämän kattaminen Taseen ylijäämä verrattuna tilkauden yli-/alijäämään Ed. tilikausien ylijäämä/alijäämä Tilikauden yli- +/alijäämä 2013 Tot. arvio sis.liikelait. sis.liikelait. sis.liikelai sis.liikelai sis.liikelai Taseen ylijäämä/alijäämä Asukasmäärä Kattamaton alijäämä / ylijäämä, /asukas

42 14. RAHASTOT JA VARAUKSET RAHASTOT Rahasto Pääoma Lisäys +/ Vähennys Lisäys +/ Vähennys Lisäys +/ Vähennys Lisäys +/ Vähennys Jäljellä Nervander-palkintorahasto Pääomasijoitusrahasto Rahastot yhteensä VAPAAEHTOISET VARAUKSET Varaus Jäljellä Puretaan 2014 Puretaan 2015 Puretaan 2016 Puretaan 2017 Jäljellä Var. tietotekniikkakoulutukseen Yritysten toimitilavaraus Elinkeinoelämän kehittämisvaraus 0 0 Vapaaehtoiset yhteensä

43 15. LAINAT Pitkäaikaiset lainat TP 2013 Tot.arvio LAINAT kaupunki LAINAT Lyhennykset Lainan otto Lainat LAINAT liikelaitokset Uudenkaupungin Vesi LAINAT Lyhennykset Lainan otto Lainat Vakka-Suomen Vesi LAINAT Lyhennykset Lainan otto Lainat LAINAT LIIKELAITOKSET LAINAT YHTEENSÄ Lainojen muutos, euroa Lainojen muutos, % -10,67 14,87 9,97 1,95 22,22 Asukasmäärä /ASUKAS, kaupunki /ASUKAS, kaup+liikel

44 Uudenkaupungin kaupunki ottaa vuonna 2015 suunnitelman mukaan 5 miljoonaa euroa uutta pitkäaikaista lainaa. Kaupungin pitkäaikaisen lainan määrä kasvaa vuodesta 2013 yli 9,4 miljoonaa euroa vuoteen 2017 mennessä ja liikelaitosten lainamäärä nousee 0,6 miljoonaa euroa. Kaupungin ja liikelaitosten lainamäärä kasvaa siis yhteensä 10 miljoonaa euroa. Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat LAINAT kaupunki LAINAKANTA Lyhennykset Lainan otto Lainakanta LAINAT liikelaitokset LAINAKANTA Lyhennykset Lainan otto Lainakanta LAINAKANTA YHTEENSÄ Asukasmäärä /asukas, kaupunki /asukas, kaupunki + liikelait

45 16. TALOUDEN TUNNUSLUVUT Kaupunki Asukasluku Tuloveroprosentti 20,50 20,75 20,75 20,75 Verotulot, Verotulot, /asukas Toimintatuotot / toimintakulut 31,5 32,0 30,8 30,3 Vuosikate, Vuosikate, /asukas 197,7 217,5 282,2 324,1 Vuosikate poistosta, % 65,3 73,0 87,4 98,4 Nettoinvestoinnit, Investointien tulorahoitus, % 28,2 54,4 78,7 67,9 Pitkäaikainen vieras pääoma, Pitkäaikainen vieras pääoma, / asukas Lainanhoitokate 0,7 1,1 1,3 1,4 Kaupunki ja liikelaitokset Asukasluku Tuloveroprosentti 20,50 20,75 20,75 20,75 Verotulot, Verotulot, /asukas Toimintatuotot / toimintakulut 26,1 27,3 26,1 25,9 Vuosikate, Vuosikate, /asukas 287,2 347,3 426,0 476,0 Vuosikate poistosta, % 78,1 96,4 109,7 119,7 Nettoinvestoinnit, Investointien tulorahoitus, % 39,3 69,6 101,2 59,6 Pitkäaikainen vieras pääoma, Pitkäaikainen vieras pääoma, / asukas Lainanhoitokate 1,3 1,3 1,4 1,4 42

46 17. KÄYTTÖTALOUS PALVELUKESKUKSITTAIN Ulkoiset ja sisäiset, mukana poistot 1000 euroa HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Menot Tulot Netto SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Menot Tulot Netto SIVISTYSPALVELUKESKUS Menot Tulot Netto KAUPUNKI YHTEENSÄ Menot Tulot Netto LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ Menot Tulot Netto KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ Menot Tulot Netto Muutos % 1,7 2,0 43

47 KÄYTTÖTALOUS PALVELUKESKUKSITTAIN ulkoiset ja sisäiset, poistot erikseen 1000 euroa Toimintakulut Toimintatuotot Toimintakate Muutos Palvelukeskukset % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,4 Sosiaali- ja terveyskeskus ,8 Sivistyspalvelukeskus ,0 Liikelaitokset ,7 Yhteensä ilman poistoja ,8 Käyttöomaisuuden poistot ,8 Yhteensä ,9 44

48 KÄYTTÖTALOUS PALVELUKESKUKSITTAIN ulkoiset, mukana poistot 1000 euroa Toimintakulut + poistot Toimintatuotot Arvio Palvelukeskukset Toimintakate + poistot Arvio Muutos Arvio 2014 % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,1 Sosiaali- ja terveyskeskus ,2 Sivistyspalvelukeskus ,9 Kaupunki yhteensä ,6 Liikelaitokset ,2 Yhteensä ,9 45

49 KÄYTTÖTALOUS KAUPUNKI YHTEENSÄ ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Täydet valtiolta saadut korvauk Korvaukset kunnilta ja kuntayht Muut suoritteiden myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Yleishallinnon maksut Terveydenhuollon maksut Sosiaalitoimen maksut Opetus- ja kulttuuritoimen maks Yhdyskuntapalvelujen maksut Muut palvelumaksut Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas , , , , ,49 46

50 KÄYTTÖTALOUDEN MENOLAJIT / KAUPUNKI ulkoiset 1000 euroa 2015 Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet ja tarvikkeet 6108 Tuet ja avustukset 6136 Vuokrat 1449 Muut menot 385 Yhteensä

51 18. TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO ulkoiset ja sisäiset, 1000 euroa Toimintakate / -jäämä Arvio 2015 Arvio 2016 Arvio 2017 Määrärahat Tuloarvio Määrärahat Tuloarvio Määrärahat Tuloarvio KÄYTTÖTALOUSOSA Hallinto- ja kehittämiskeskus Tarkastustoimi N Elinkeinopalvelut N Hallinto- ja talouspalvelut N Henkilöstöpalvelut N Tietohallintopalvelut N Maankäyttöpalvelut N Yritysten toimitilat N Rakennuttaminen N Kiinteistönhoitopalvelut N Puhtaanapitopalvelut N Ruokapalvelut N Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu N Jätehuoltopalvelut N Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto N Vanhusten palvelut N Sosiaalityö N Erikoissairaanhoito N Terveyspalvelut N Seudullinen ympäristöterveydenhuolto N Sivistyspalvelukeskus Sivistyspalvelukeskuksen hallinto N Varhaiskasvatus N Perusopetuspalvelut N Lukio N Muu toisen asteen koulutus N Vapaa sivistystyö N Kulttuuripalvelut N Nuoriso-ja liikuntapalvelut N TULOSLASKELMAOSA Verotulot B Valtionosuudet B Korkotuotot B Muut rahoitustuotot B Korkokulut B Muut rahoituskulut B INVESTOINTIOSA Hallinto- ja kehittämiskeskus Elinkeinopalvelut N Hallinto- ja talouspalvelut N Tietohallintopalvelut N Maankäyttöpalvelut N Yritysten toimitilat N Rakennuttaminen N Kiinteistönhoitopalvelut N Ruokapalvelut N Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu N Sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto N Sosiaalityö N -24 Vanhusten palvelut N Terveyspalvelut N Seudullinen ympäristöterveydenhuolto N Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus N Peruskoulupalvelut N Lukio N Kulttuuripalvelut N Nuoriso- ja liikuntapalvelut N Sivistyspalvelukeskus yhteinen N RAHOITUSOSA Antolainasaamisten muutokset Antolainojen lisäys N Antolainojen vähennys N Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Lyhytaikaisten lainojen vähennys Pitkäaikaisten lainojen vähennys B Vaikutus maksuvalmiuteen Talousarvion loppusumma N=sitovuus nettomääräraha/tuloarvio, B=sitovuus bruttomääräraha/tuloarvio 48

52 19. LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KUNNAN TULOKSEN MUODOSTUMISEEN Uudekaupungin kaupunki tuloslaskelma pl. Liikelaitokset Uudekaupungin liikelaitokset yhteensä kaupunki Liikelaitokset yhteensä Uudekaupungin kaupunki tuloslaskelma ml. liikelaitokset Toimintatuotot Myyntitulot, ulkoiset 1) Myyntitulot, sisäiset 2) Tuet ja avustukset kunnalta Muut toimitatuotot, ulkoiset 1) Muut toimitatuotot, sisäiset 3) Toimintamenot Henkilöstömenot, ulkoiset Henkilöstömenot, sisäiset Palvelujen ostot, ulkoiset Palvelujen ostot, sisäiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, ulkoiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäiset Avustukset Avustukset liikelaitoksille Muut toimintakulut, ulkoiset Muut toimintakulut, sisäiset Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Korkotulot, ulkoiset Korkotulot, sisäiset 0 Muut rahoitustulot, ulkoiset Muut rahoitustulot, sisäiset Korkomenot, ulkoiset Korkomenot, sisäiset 0 0 Korvaus peruspääomasta Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Vientiselitykset 1) Liikelaitoksen ulkoinen myynti 2) Kunnan muiden tehtävien sisäinen myynti liikelaitoksille 3) Vuokratuotot liikelaitoksilta Eliminoidaan: (Tilinpäätöksen 2013 mukaisesti) Myyntisaamiset Sisäiset myynnit, ostot sekä rahoitustuotot ja kulut Talousarvio 2015 Eliminoinnit 49

53 Talousarvio 2015 Eliminoinnit Uudekaupungin kaupunki rahoituslaskelma Liikelaitokset Uudekaupungin pl. liikelaitokset yhteensä kaupunki Liikelaitokset yhteensä Uudekaupungin kaupunki rahoituslaskelma ml. liikelaitokset Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys Antoalaisaamisten lisäys, sisäiset Antolainasaamisten vähennys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Lyhytaikaisten lainojen muutos, sisäinen Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutos Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Vaikutus maksuvalmiuteen Eliminoidaan: (Tilinpäätöksen 2013 mukaisesti) Vuosikate Sisäiset myynnit, ostot sekä rahoitustuotot ja kulut Muut maksuvalmiuden muutokset Sisäisten saatavien ja velkojen muutos 50

54 20. PALKAT JA HENKILÖSTÖ PALKAT euroa Toimielimet Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,1 Sosiaali- ja terveyskeskus ,3 Sivistyspalvelukeskus ,1 Kaupunki yhteensä ,4 *) Liikelaitokset ,0 Kaikki yhteensä ,4 *) 0,40 htv siirretty sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinnosta 0,50 htv siirretty sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinnosta 2 htv siirretty sosiaali- ja terveyskeskuksesta/terveyspalvelut/vuodeosasto HENKILÖSTÖMENOT euroa Toimielimet Muutos Muutos % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,4 Sosiaali- ja terveyskeskus ,7 Sivistyspalvelukeskus ,7 Kaupunki yhteensä ,1 Liikelaitokset ,4 Kaikki yhteensä ,0 Henkilöstökulut eivät nouse vuodesta

55 HENKILÖSTÖ HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Tarkastustoimi Elinkeinopalvelut 2,50 1,50 1,50 1,50 Hallinto- ja talouspalvelut 25,80 21,50 21,50 21,50 Henkilöstöpalvelut 4,08 3,48 3,48 3,48 Tietohallintopalvelut 3,50 4,00 4,00 4,00 Maankäyttöpalvelut 15,68 14,15 14,15 14,15 Rakennuttaminen 22,91 21,71 21,71 21,71 Tukipalvelut - kiinteistönhoitopalvelut 13,17 12,12 12,12 12,12 - puhtaanapitopalvelut 30,75 32,76 32,76 32,76 - ruokapalvelu 27,11 26,86 26,86 26,86 Jätehuoltopalvelut 2,00 2,00 2,00 2,00 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 6,02 6,02 6,02 6,02 Yhteensä 153,52 146,10 146,10 146,10 Muutos ed. vuoteen -7,05-7,42 0,00 0,00 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Hallinto 4,60 2,80 2,80 2,80 Vanhusten palvelut 153,76 157,22 157,22 157,22 Sosiaalityö 42,60 43,70 43,70 43,70 Terveyspalvelut 223,63 214,5 214,5 214,5 Seudullinen ympäristöterveydenhuolto 11,00 11,00 11,00 11,00 Yhteensä 435,59 429,22 429,22 429,22 Muutos ed. vuoteen 4,53-6,37 0,00 0,00 SIVISTYSPALVELUKESKUS Hallinto 3,20 3,12 3,12 3,12 Varhaiskasvatus 126,18 128,00 128,00 128,00 Perusopetuspalvelut 138,63 132,04 132,04 132,04 Lukio 16,50 16,11 16,11 16,11 Kulttuuripalvelut 16,17 16,17 16,17 16,17 Nuoriso- ja liikuntapalvelut 14,78 13,78 13,78 13,78 Yhteensä 315,46 309,22 309,22 309,22 Muutos ed. vuoteen -1,78-6,24 0,00 0,00 Kaupunki yhteensä 904,57 884,54 884,54 884,54 Muutos ed. vuoteen -4,30-20,03 0,00 0,00 Liikelaitokset 14,5 14,5 14,5 14,5 Ugin Vesi liikelaitos 11,5 11,5 11,5 11,5 Vakka-Suomen Vesi liikelaitos KAUPUNKI JA LIIKELAITOKSET YHT. 919,07 899,04 899,04 899,04 Muutos edellisestä vuodesta -4,30-20,03 0,00 0,00 52

56 HENKILÖSTÖN ARVIOITU ELÄKÖITYMINEN TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA Vakituinen virka/toimi Arvioitu eläköityminen Yhteensä Tulosalue/Palvelukeskus Hallinto- ja kehittämiskeskus Kaupunginjohtaja 1 Elinkeinopalvelut 1 0 Hallinto- ja talouspalvelut Henkilöstöpalvelut 4 0 Maankäyttöpalvelut Rakennuttaminen Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 5 0 Tietohallintopalvelut Tukipalvelut Jätehuoltopalvelut Hallinto- ja kehittämiskeskus yhteensä Sosiaali- ja terveyskeskus Hallinto Vanhusten palvelut Sosiaalityö 25 0 Terveyspalvelut Seudullinen ympäristöterveydenhuolto Sosiaali- ja terveyskeskus yhteensä Sivistyspalvelukeskus Hallinto Varhaiskasvatus Perusopetuspalvelut Lukio Kulttuuripalvelut Nuoriso- ja liikuntapalvelut Sivistyspalvelukeskus yhteensä Liikelaitokset Uudenkaupungin Vesi liikelaitos Vakka-Suomen Vesi liikelaitos 3 0 Liikelaitokset yhteensä Yhteensä

57 21. INVESTOINNIT PALVELUKESKUKSITTAIN 1000 euroa Menot Tulot Netto Muutos Palvelukeskukset 2015 TA TA TA 2014 % Hallinto- ja kehittämiskeskus ,09 Sosiaali- ja terveyskeskus ,88 Sivistyspalvelukeskus ,57 Kaupunki yhteensä ,67 Liikelaitokset yhteensä ,08 Kaupunki ja liikelait. yht ,99 54

58 Käyttötalous Hallinto- ja kehittämiskeskus

59 HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS VIRANHALTIJAORGANISAATIO 2015 Elinkeinopalvelut Kaupunginjohtaja Atso Vainio Hallinto- ja talouspalvelut Talousjohtaja Anne Takala Henkilöstöpalvelut Kaupunginjohtaja Atso Vainio Tekninen johtaja Palvelukeskuksen johtaja Kaupunginjohtaja Atso Vainio Maankäyttöpalvelut Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellen Rakennuttaminen Jätehuoltopalvelut Tekninen johtaja Tukipalvelut Rakennusmestari Rami Arola Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelupäällikkö Susanna Puottula Tietohallintopalvelut Tietohallintopäällikkö Olli-Pekka Kari 55

60 HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Käyttötalous yhteensä, ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Yleishallinnon maksut Opetus- ja kulttuuritoimen maks 80 Yhdyskuntapalvelujen maksut Muut palvelumaksut Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas -333,08-407,18-303,29-418,28-440,29 56

61 Käyttötalous tulosalueittain ulkoiset ja sisäiset Hallinto- ja kehittämiskeskus Toimintatuotot Toimintakulut Toiminta- kate/- jäämä Tarkastustoimi Elinkeinopalvelut Hallinto- ja talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Tietohallintopalvelut Maankäyttöpalvelut Yritysten toimitilat Rakennuttaminen Kiinteistönhoitopalvelut Puhtaanapitopalvelut Ruokapalvelut Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu Jätehuoltopalvelut Yhteensä

62 KÄYTTÖTALOUDEN MENOLAJIT / HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Ulkoiset ja sisäiset Muutos% Henkilöstökulut ,4 Palvelujen ostot ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Tuet ja avustukset ,8 Vuokrat ,2 Muut menot ,2 Yhteensä ,3 58

63 HENKILÖSTÖ HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Tarkastustoimi HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Elinkeinopalvelut 2,50 1,50 1,50 1,50 Tarkastustoimi Hallinto- ja talouspalvelut 25,80 21,50 21,50 21,50 Elinkeinopalvelut 2,50 2,50 1,50 1,50 1,50 Henkilöstöpalvelut 1) 4,08 3,48 3,48 3,48 Hallinto- ja talouspalvelut 27,20 25,80 21,75 21,75 21,75 Tietohallintopalvelut Henkilöstöpalvelut 1*) 2) 3,50 3,86 4,00 4,08 4,00 3,48 4,003,48 3,48 Maankäyttöpalvelut Tietohallintopalvelut *2) 15,68 3,50 14,15 3,50 14,15 4,00 14,154,00 4,00 Rakennuttaminen Maankäyttöpalvelut 22,91 14,68 21,71 15,68 21,71 14,15 21,71 14,15 14,15 Tukipalvelut Rakennuttaminen 23,91 22,91 21,71 21,71 21,71 Tukipalvelut - kiinteistönhoitopalvelut 13,17 12,12 12,12 12,12 - puhtaanapitopalvelut kiinteistönhoitopalvelut 3) 30,75 13,27 32,76 13,17 32,76 12,12 32,76 12,12 12,12 - ruokapalvelu puhtaanapitopalvelut 3*) 27,11 34,77 26,86 30,75 26,86 32,76 26,86 32,76 32,76 Jätehuoltopalvelut - ruokapalvelu 2,00 28,61 2,00 27,11 2,00 26,86 2,00 26,86 26,86 Jätehuoltopalvelut 2,00 2,00 2,00 2,00 2,00 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 6,02 6,02 6,02 6,02 Rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu 6,27 6,02 6,02 6,02 6,02 Yhteensä Yhteensä 153,52 160,57 146,10 153,52 146,10 146,35 146,10 146,35 146,35 Muutos ed. vuoteen -7,05-0,49-7,42-7,05 0,00-7,17 0,00 0,00 0,00 1*) 0,40 htv siirretty sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinnosta 2*) 0,50 htv siirretty sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinnosta 3*) 2 htv siirretty sosiaali- ja terveyskeskuksesta/terveyspalvelut/vuodeosasto 59

64 KÄYTTÖTALOUS TARKASTUSTOIMI Talousarvion 2015 tavoitteet Arviointikertomuksen laadinta määräajassa Talousarvion 2015 mittarit Arviointikertomus Talousarvion 2015 tavoitetaso Vuoden 2014 arviointikertomus laadittu Työohjelman toteuttaminen Työohjelma Toteutettu Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos TARKASTUSTOIMI KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat -17 Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas -2,82-3,13-3,02-3,22-3,49 60

65 ELINKEINOPALVELUT Toiminta-ajatus Elinkeinopalvelut vastaa elinkeinotoimesta sekä osallistuu kaupungin markkinointiin ja kehittämiseen. Elinkeinopalveluun kuuluu myös matkailutoimi. Tärkeimpänä tehtävänä on elinkeino- ja palvelurakenteen monipuolistaminen ja kaupungin tunnettuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen. Tärkeää on myös uusasukashankinta ja uusien työpaikkojen luominen paikkakunnalla jo toimiviin yrityksiin, uusiin yrityksiin sekä paikkakunnalle siirtyviin yrityksiin. Kaupunki voi tukea yritysten ja yhdistysten yleisötapahtumien järjestämistä kohdennettuna avustuksena esim. markkinointiin. Talousarvion 2015 tavoitteet Elinkeino-ohjelman toimenpiteiden toteuttaminen Talousarvion 2015 mittarit Talousarvion 2015 tavoitetaso Elinkeino-ohjelman toteutuminen Elinkeino-ohjelman toteutus käynnistynyt. Uusien toimipaikkojen perustanta Uusien perustettujen yritysten määrä 40 yritystä/ vuosi Uusasukashankinta Uusien asukkaiden määrä 50 asukasta / vuosi Matkailuohjelman toimenpiteiden toteuttaminen Matkailuohjelman toteutuminen Matkailuohjelman toteutus käynnistynyt. Uudenkaupungin tunnettuuden ja kiinnostavuuden lisääminen markkinointiviestinnän johdonmukaisella toteuttamisella Markkinoinnin suunnittelu ja toteuttaminen Osallistuminen markkinointikampanjoihin messuihin ja erilaisiin tapahtumiin. Resurssit TP 2013 TA 2014 TA 2015 TA 2016 TA 2017 Henkilöstön määrä 2,5 2,5* 1,5 1,5 1,5 *) Vuonna 2015 henkilöstömäärän vähennys 1 htv (yhteysjohtaja). Elinkeinopalvelujen henkilöstömäärä on siten 1,5 htv (matkailusihteeri 1 ja palvelusihteeri 0,5 elinkeinopalvelut/matkailu). Lisäksi elinkeinopalveluilla on määräaikaisia työntekijöitä matkailusesongin ja erilaisten tapahtumien aikana. Tilivelvolliset Kaupunginjohtaja 61

66 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos ELINKEINOPALVELUT KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Yleishallinnon maksut Opetus- ja kulttuuritoimen maks 80 Muut palvelumaksut Maksutuotot Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas -47,92-43,14-41,88-40,71-40,80 62

67 HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT Toiminta-ajatus Hallintopalvelu luo edellytykset kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen tehokkaalle päätöksenteolle vastaamalla asioiden hyvästä valmistelusta ja täytäntöönpanosta ja muista kaupunkikonserninohjaustehtävistä sekä vastaa keskushallinnosta ja seutu- ja kuntayhteistyöstä. Hallintopalvelu vastaa myös asuntotoimesta. Talouspalvelu hoitaa kaupungin talouteen, taloussuunnitteluun ja palkanlaskentaan liittyvät tehtävät reaaliaikaisesti, virheettömästi ja kilpailukykyisesti, asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeet huomioon ottaen. Talouspalvelu vastaa myös hallinto- ja kehittämiskeskuksen talouden ohjauksesta. Talousarvion 2015 tavoitteet Talousarvion 2015 mittarit Talousarvion 2015 tavoitetaso Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannusten osuus kaupungin käyttökustannuksista ei nouse. Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannukset % kaupungin ja liikelaitosten käyttötalousmenoista Taloushallinnon ja palkanlaskennan kustannukset ovat max. 0,90 % kaupungin ja liikelaitosten käyttötalousmenoista. Arkistonmuodostussuunnitelmat on tehty vuoden 2014 loppuun mennessä. Hallinto- ja talouspalvelujen organisaatio toimii tehokkaasti. Sähköisten palvelujen ja tuotantotapojen edistäminen Hallinto- ja talouspalvelujen arkistonmuodostussuunnitelmien valmiusaste Menojen muutos Uusien sähköisten palvelujen käyttöönotto 100 % suunnitelmista on valmiina vuoden 2015 loppuun mennessä. Ulkoiset menot kasvavat enintään inflaation verran (ei sisällä ohjelmistojen ylläpitomaksuja) Päätös yhden uuden palvelun käyttöönotosta Talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmien uusiminen ja talousja henkilöstöpalvelujen tuottamistavasta päättäminen Uutta Selvitys ohjelmistoista ja palvelujen tuottamistavasta Päätös vuonna 2015 ja käyttöönotto vuosien aikana. Vuosina esitykseen sisältyy Uudenkaupungin kaupungin 400-vuotisjuhlan järjestelykustannuksia yht euroa. Kaupunki palkkaa vuonna 2015 palkkatuella koordinaattorin Uudenkaupungin kaupungin 400- vuotisjuhlien ja Suomen 100-vuotisjuhlien suunnitteluun ja valmisteluun. Vuoden 2017 esitykseen on lisätty määräraha uusien luottamushenkilöiden koulutusta ja perehdyttämistä sekä Uudenkaupungin strategian laatimista varten yhteensä euroa Perustelut Talousarvioesityksessä on varattu euroa Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymän eläkemenoperusteisiin maksuihin (50 % eläkemaksuista). 63

68 Resurssit Henkilöstön määrä TP 2013 TA Hallintopalvelu Talouspalvelu Yhteensä 10,2 15,20 25,4 10,55 15,25 25,8 8,75 12,75 21,50 8,75 12,75 21,50 8,75 12,75 21,50 Tilivelvolliset Talousjohtaja 64

69 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos HALLINTO- JA TALOUSPALVELUT KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Yleishallinnon maksut Muut palvelumaksut Maksutuotot Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön 152 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas -237,98-245,27-134,89-238,41-252,63 65

70 HENKILÖSTÖPALVELUT Toiminta-ajatus Henkilöstöpalvelut avustaa kaupunginhallitusta ja palvelukeskuksia tarkoituksenmukaisen ja oikeudenmukaisen henkilöstöpoliittisen linjan luomisessa. Henkilöstöpalvelut ohjaa ja valvoo palvelukeskuksia siten, että niiden henkilöstöhallintoa hoidetaan virka- ja työehtosopimusten, tehtyjen päätösten sekä kaupunginhallituksen antamien yleisohjeiden ja vahvistamien periaatteiden mukaisesti. Lisäksi henkilöstöpalvelut tuottaa henkilöstölle sopimukseen ja päätöksiin perustuvia palveluita, vastaa keskitetystä koulutuksesta, henkilöstön kehittämisestä ja työsuojelutoiminnasta sekä työllistämisestä ja nuorten kesätyöpaikoista. Henkilöstöpalvelut huolehtii myös työhyvinvointipalvelujen tuottamisesta henkilöstölle. Talousarvion 2015 tavoitteet Työhyvinvointi Työterveyshuoltoyhteistyön kehittäminen Talousarvion 2015 mittarit Tyhy- (työhyvinvointia edistävä toiminta) tapahtumien lukumäärä Sairauspoissaolot Yhteiset suunnittelupalaverit, vähintään 4 krt/vuodessa. Talousarvion 2015 tavoitetaso Järjestetään vähintään kaksi henkilöstölle tarkoitettua tyhytapahtumaa. Toistuvien lyhytaikaisten sairauspoissaolojen määrä ei kasva vuoden 2014 tasosta. Työterveyshuollon ja henkilöstöpalvelujen yhteistyön näkyvyyden parantaminen. Kaupungin työllistäminen palkkatuella painottuu henkilöihin, joiden työttömyysajan työmarkkinatuesta kunnalle aiheutuu kuntaosuus (ns. sakkomaksu). Perehdytetään nuoria työelämään ja helpotetaan yritysten mahdollisuuksia palkata kesätyöntekijöitä. Työllistettävien määrä Kunnan maksuosuuden kehitys työttömyysajan työmarkkinatuesta Nuoret kesätyöntekijät kaupungin organisaatiossa ja yritystuetut kesätyöpaikat Työllistämismäärärahoilla palkataan vuoden aikana noin 50 hlöä siten, että voimassa olevien työsopimusten määrä on keskimäärin 25 kpl. Toteutetaan nuorten yhteiskuntatakuuta alle 25-vuotiaiden työttömien osalta tukemalla yritysten työllistämistä. Talousarvio ei ylity, maksu max /kk Kaupungin organisaatioon on palkattu 75 kesätyöntekijää ja kesätyöpaikkoja yrityksiin syntyy noin 120 kpl. Resurssit TA Henkilöstön määrä 3,86 *4,08 *3,48 (*sisältää työsuojeluvaltuutetun + työsuojelupäällikön) Tilivelvolliset Kaupunginjohtaja 66

71 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos HENKILÖSTÖPALVELUT KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot 270 Myyntituotot 270 Maksutuotot Yleishallinnon maksut Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot 101 Muut toimintatuotot 101 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat -326 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas -14,80-35,40-35,75-36,68-37,41 67

72 TIETOHALLINTOPALVELUT Toiminta-ajatus Tietohallinnon tehtävänä on palvella koko Uudenkaupungin kaupunkia siten, että sillä on sen toimintoja tukeva tehokas ja laadukas tietohallinnon palvelujärjestelmä. IT-palveluja tuottamalla, kehittämällä ja hankkimalla sekä koordinoimalla tietohallinto tukee tuottavaa toimintaa ja tietotekniikan tehokasta käyttöä, sekä huolehtii tietoturvasta ja verkkoyhteyksien toimivuudesta -- mukaan lukien viestintätekniset järjestelmät tukipalveluineen -- sekä tarvittavasta osaamisesta korkeatasoisten ja jatkuvasti kehittyvien palvelujen sekä tehokkaan sisäisen toiminnan toteuttamiseksi. Tietohallinnon ohjauksen ja koordinoinnin tavoitteena on järjestää toiminta Uudenkaupungin kaupungilla järkevästi ja tavoitteellisesti, jakaa voimavarat tarkoituksenmukaisesti ja turvata toimintaedellytykset pitkäjänteisesti. Talousarvion 2015 tavoitteet Asiakastyytyväisyyskyselyn tekeminen Talousarvion 2015 mittarit Asiakastyytyväisyys Talousarvion 2015 tavoitetaso Kehitystoimenpiteet määritetty Kaupungin sähköpostijärjestelmän yhtenäistäminen poistamalla rinnakkaiset järjestelmät Kaupungilla on käytössä vain yksi sähköpostijärjestelmä Virtualisoinnin laajentaminen Työasemien määrä Vähintään 30 työasemaa on testitai tuotantokäytössä virtuaaliympäristössä Uutta Aloitettua virtualisointia laajennetaan työasemiin ja jatketaan palvelinten osalta. Perustelut Virtualisoinnon säästöt muodostuvat sähkönkulutuksen, laiteinvestointien ja ylläpitomaksujen säästöinä. Resurssit TP 2013 TA Henkilöstön määrä 3,5 3, Tilivelvolliset Tietohallintopäällikkö 68

73 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos TIETOHALLINTOPALVELUT KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Maksutuotot Muut palvelumaksut Maksutuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k 301 Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat -29 Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas 7,76-0,38-1,26-2,89-0,92 69

74 MAANKÄYTTÖPALVELUT Toiminta-ajatus Maankäyttöpalvelut vastaa hyvän ja laadukkaan kaupunkikuvan ja ympäristön muodostumisesta ja kaavojen yhdyskuntatekniikan ja kaupungin omien rakennusten suunnittelusta sekä tuottaa kaupungin ja muiden tilaajien tarpeisiin maaomaisuuden hallintaan ja hoitoon liittyviä palveluja. Vastaamme siitä, että kaupungilla on riittävästi maata elinkeinoelämän ja tonttikysynnän tarpeisiin ja vastaamme kaupungin maaomaisuudesta ja luonnonvaroista. Tuotamme kuntalaisille, elinkeinoelämälle ja hallintokunnille tarkoituksenmukaista, taloudellista, turvallista sekä arkkitehtonisesti korkeatasoista ympäristöä. Osallistumme elinkeinoelämän kehittämiseeen. Vastaamme kaupungin maastomittaus-, karttatuotanto- ja paikkatietopalveluista. Hoidamme tonttien luovutukset ja asemakaava-alueen kiinteistönmuodostamistehtävät sekä yksityisteihin liittyvät asiat koko kaupungin alueella Hoidamme joukkoliikenteeseen liittyvät tehtävät. Ylläpidämme kunnallisteknisten verkostojen tiedostoja sekä ajantasakaavaa. Lisäksi hoidamme teknisen kopioinnin. Talousarvion 2015 tavoitteet Uusia asemakaavan mukaisia rakennuspaikkoja luovutettaviksi Talousarvion 2015 mittarit Asuntotontteja /kpl Teollisuustontteja /kpl Talousarvion 2015 tavoitetaso yht. 20 kpl/v Maanhankinta Maa-alueiden myynti Ostettu ha Myyntitulot Hankittu raakamaata riittävästi kaavoituksen tarpeisiin. 5 vuoden tontti varantoa vastaava. Maanmyyntitulot /v Sähköisen arkistoinnin kehittäminen Skannatun aineiston määrä kpl - kaavat - tonttijaot - kiinteistötoimitukset Arkistoitava aineisto inventoitu 2/3 arkistoitavasta aineistosta skannattu Olemassa olevien ATK-ohjelmien käytön tehostaminen ja paikkatiedon saatavuuden helpottaminen Kaupungin käyttäjien määrä Ohjelmien ja paikkatiedon käyttäjien määrän lisääntyminen 2 hlö/vuosi. Web-mapin käyttöönotto. Resurssit TP 2013 TA Henkilöstön määrä 14,68 15,68 14,15 14,15 14,15 Tilivelvolliset Kaupunginarkkitehti 70

75 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos MAANKÄYTTÖPALVELUT KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Yhdyskuntapalvelujen maksut Muut palvelumaksut Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat -691 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

76 Suoritteet Käyttö 2013 TA+muutos Asukas /asukas -40,10-51,51-51,76-58,91-62,31 Asemakaavoitettu/ha Ranta-asemakaavoitettu /kpl 50, Poikkeusluvat/kpl 53, Talonsuunnittelu/ korjauskohteita/kpl 15, Ympäristösuunnitelmia/kpl 5, Yhdyskuntatekninen suunnittelu/ Kunnallisteknisiä suunnitelmia 28, Kiinteistötoimituksia/kpl 30, Maa-alueita vuokrattu, myyty tai ostettu /kpl 48, Rakennusvalvontamittauksia/kpl 272, Metsän myynti m³ Kalastuslupien myynti/kpl Matkustajamäärä

77 YRITYSTEN TOIMITILAT Toiminta-ajatus Yrityksille normaalilla vuokrasopimuksella tai lunastussopimuksella vuokratut hallitilat hoidetaan taloudellisesti ja käyttäjän tarpeet huomioon ottaen. Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos YRITYSTEN TOIMITILAT KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Muut palvelumaksut 40 Maksutuotot 40 Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat -13 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut -532 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas 8,00 3,36 3,09 1,65 0,98 73

78 RAKENNUTTAMINEN Toiminta-ajatus Rakentamisyksikkö suorittaa tilauksesta kaupungin omien rakennushankkeiden rakennuttamistehtävät sekä rakentaa kaupungin omana työnä tehtävät talonrakennustyöt. Rakentamisyksikkö vastaa myös yhdyskuntatekniikan sekä kauppatorin rakentamisesta ja ylläpidosta ja suorittaa tilauksesta yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitotöitä. Varikko vastaa kaupungin varasto-, konekeskus- ja konekorjaamotoiminnasta. Puistoyksikkö vastaa puistojen ja leikkikenttien rakentamisesta ja ylläpidosta tavoitteenaan merellinen, vihreä puistokaupunki. Yksikkö vastaa ulkoliikuntapaikkojen hoidosta. Talousarvion 2015 tavoitteet Rakennusyksikkö Työohjelman toteutuminen Talousarvion 2015 mittarit Investointimäärärahat Aikataulu Talousarvion 2015 tavoitetaso Määrärahoja ei ylitetä Työt toteutetaan aikataulussa Katujen ja teiden kunnossapidon kustannustaso /m² 0,59 /m² Katuja ja väyliä n m² Katuvalolamppujen vaihto CO2-päästöjen pienentäminen Katuvalojärjestelmän uusiminen Varikko, puistot ja liikuntapaikat kpl/a 150 kpl/a käyttömenoissa säästöä LED n /a ja monimetalli n /a CO2-päästöt pienenevät LED n. 30,56 tn/a ja monimetalli n. 23,44 tn/a Korjaamon kustannustaso /laskutettu korjaamon työtunti Enintään 37,44 /laskutettu korjaamon työtunti Koneiden käyttö- ja huoltokustannusten taso /käyttötunti ilman poistoja Enintään 22,95 /käyttötunti Leikkikenttien 30 kpl tarkastukset suoritetaan EN SFS standardin edellyttämällä tavalla Vuositarkastuksia suoritettu 1 krt/v, toiminnallinen tarkastus 3 krt/v Leikkikenttien vuositarkastukset ja toiminnalliset tarkastukset tehty 74

79 Resurssit Henkilöstön määrä - tekninen johtaja - talonrakennus - yhdyskunta - varikko - puistot - liikunta Yhteensä TP 2013 TA ,70 6,51 3,00 5,30 2,40 20,91 4,20 6,86 3,05 5,35 3,45 22,91 1,00 2,60 6,41 3,00 5,30 3,40 21,71 1,00 2,60 6,41 3,00 5,30 3,40 21,71 1,00 2,60 6,41 3,00 5,30 3,40 21,71 Tilivelvolliset Tekninen johtaja 75

80 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos RAKENNUTTAMINEN KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Muut palvelumaksut Maksutuotot Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

81 Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos Asukas /asukas -149,55-169,41-174,26-170,85-172,93 Kunnossapidettävät kadut, tiet ja väylät m² Valaistuja liikenneväyliä, km ,91 152,12 152,12 Varastotapahtumat (yli 5 ) sis. työkaluvälinevuokrauksen /kpl Koneiden käyttötunnit, tunti Laskutetut korjaamotyötunnit, tunti Kunnossapidettävät kadut, tiet ja väylät: - vuonna 2015 tulee lisää Hiun III alue m² - vuonna 2016 tulee lisää Onkakadun loppuosa m² ja Janhuanniemen loppuun saattaminen (neliöt saadaan suunnitelmien valmistuttua) - vuonna 2017 tulee lisää Betoran alue (Soijatie) (neliöt saadaan suunnitelmien valmistuttua) Valaistuja liikenneväyliä: - vuonna 2015 tulee lisää Hiun III alue 569 m - vuonna 2016 tulee lisää Onkakadun loppuosa 213 m ja Janhuanniemen loppuun saattaminen (määrät saadaan suunnitelmien valmistuttua) - vuonna 2017 tulee lisää Betoran alue (Soijatie) (määrät saadaan suunnitelmien valmistuttua) 77

82 TUKIPALVELUT KIINTEISTÖNHOITO Toiminta-ajatus Kiinteistönhoito vastaa kaupungin hallinnassa olevien rakennusten ja huoneistojen sekä niiden piha-alueiden hoidosta ja kunnossapidosta. Hoito- ja kunnossapitotoimet suoritetaan taloudellisesti, energiatehokkaasti käyttäjien tarpeet ja kiinteistöjen ylläpito huomioonottaen. Talousarvion 2015 tavoitteet Kiinteistöjen kunnossapito toteutetaan laaditun kunnossapitoohjelman mukaisesti Talousarvion 2015 mittarit Toteutumisaste (%) Määrärahan käyttö ( ) Talousarvion 2015 tavoitetaso 100 % 2015:lle laaditun kiinteistöjen kunnossapito-ohjelman mukaisista hankkeista toteutettu ja määrärahoja ei ylitetä. Kiinteistöhoidon käyttötalouden kustannusten seuranta /kam² / v Kiinteistöhoidon kustannukset ilman poistoja ovat vuonna 2015 enintään 34,30 /kam² / v Kiinteistöjen energiakäytön seuranta ja saavutetun energiatehokkaan toiminnan ylläpitäminen Energiamäärä MWh Kiinteistöjen energiansäästö tulee olemaan vuonna MWh eli 8% vuoden 2005 tasosta. Resurssit TP 2013 TA Henkilöstön määrä 13,27 13,17 12,12 12,12 12,12 Uutta Vuonna 2014 kaksi henkilöä eläköityi, osa-aikaisuuksien summa oli 1,05. Uutta täyttölupaa ei myönnetty. Kiinteistönhoitoa jaettu uudestaan olemassa olevilla sekä ostettu palvelua ulkopuolelta. Kiinteistönhoidon sisäinen ylläpitovuokra voi vuosittain nousta enintään kiinteistön ylläpitoindeksin verran. Kiinteistön ylläpitoindeksi nousi 2,8 % vuonna sisältää sisäisen ylläpitovuokran korotuksen 2,8 %:lla vuodelle viedään kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Tilivelvolliset Tekninen johtaja 78

83 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos KIINTEISTÖNHOITOPALVELUT KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Muut palvelumaksut Maksutuotot Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas 151,88 150,30 149,62 147,07 145,14 Hoidetut kiinteistöt, kam² Energiankäyttö (Energiaseurannassa olevien kiinteistöjen lämpö ja sähkö), MWh : Nuorisotalo myyty, Pohjoiskulman koulurakennukset myyty, Päivälä Merilinnuntie 17 purettu, Suukarintien hallit purettu. 79

84 KIINTEISTÖNHOITO TULOSLASKELMA Ulkoiset, sisäiset TP 2013 TA , , 1000 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT MAKSUTUOTOT VUOKRATUOTOT Asuntojen vuokratuotot Muiden rakennusten vuokratuotot Sisäinen pääomavuokran korkotuotto Sisäinen kiint.hoidon ylläpitovuokra Sisäinen kiint.hoidon korjausvastikevuokra Sisäinen kiint.hoidon maanvuokra Muut vuokratuotot Sis. vuokratuotot 101 MUUT TOIMINTATUOTOT TOIMINTATUOTOT YHTEENSÄ VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT MUUT HENKILÖSIVUKUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT MUUT TOIMINTAKULUT TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ T O I M I N T A K A T E RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT KORKOTUOTOT 0 SIS. PÄÄOMAVUOKRAN KORKO-OSUUS KH:LLE MUUT RAHOITUSTUOTOT KORKOKULUT MUUT RAHOITUSKULUT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ V U O S I K A T E SATUNNAISET TUOTOT JA -KULUT YHTEENSÄ T I L I K A U D E N T U L O S POISTOERON LISÄYS(-) TAI VÄHENNYS(+) VARAUSTEN LISÄYS(-) TAI VÄHENNYS(+) RAHASTOJEN LISÄYS(-) TAI VÄHENNYS(+) TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ /ALIJÄÄMÄ TIEDOKSI SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT

85 KIINTEISTÖNHOITO RAHOITUSLASKELMA euroa TP 2013 TA , , 1000 TOIMINNAN RAHAVIRTA TULORAHOITUS VUOSIKATE SATUNNAISET ERÄT TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA INVESTOINTIMENOT RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTIMENOIHIN PYS. VAST.HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULOT INVESTOINTIEN RAHAVIRTA TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINOJEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYKSET ANTOLAINOJEN MUUTOKSET YHTEENSÄ LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS LAINAKANNAN MUUTOKSET YHTEENSÄ OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOMIEN MUUTOKSET VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS SAAMISTEN MUUTOS KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET RAHOITUKSEN RAHAVIRTA RAHAVAROJEN MUUTOS

86 KIINTEISTÖNHOIDON INVESTOINNIT 2015 Kiinteistönhoito Investoinnit Investoinnit, jotka ovat kiinteistöjen korjausta Kiinteistönhoito Investoinnit Investoinnit, jotka ovat olemassa olevien tilojen parannusta tai käyttötarkoituksen muuttamista Kohde 2015 Kohde 2015 Päiväkotien pihojen kunnossapito Kameravalvonta Kiinteistöjen kunnostusohjelma Haidus Kiinteistöjen ennalta-arvaamaton Kuntoarvioiden laatiminen Kulttuurikeskus Investoinnit yhteensä Raatihuoneen vesikaton maalaus Kaikki investoinnit yht Jäähallin korjaukset Korjausvastike Asuntojen kunnostus Investoinnit Kaukovalvonta Terveyskeskuksen sekä sairaalakoulun tilojen saneeraus ja hissi Vuosikate Investoinnit Crusell-salin muokkaus kokouskäytäntöön 0 Merituulikodin piha-alueen saneeraus Poistot Investoinnit Zachariassenin talo Kalannin v.kodin vanhan osan katon maalaus Telakkatie 5:n korjaustyöt Ent. keskuskeittiön tilojen kunnostus Seikowin saneeraus Saarniston koulun katon ja julkisivun maalaus Koulujen pihojen kunnostus Museot Viikaisten koulun saneerauksen suunnittelu Uimahalli Pakastamo Pakkahuone/ julkisivun maalaus Investoinnit yhteensä

87 KIINTEISTÖNHOIDON INVESTOINNIT 2016 Kiinteistönhoito Investoinnit Investoinnit, jotka ovat kiinteistöjen korjausta Kiinteistönhoito Investoinnit Investoinnit, jotka ovat olemassa olevien tilojen parannusta tai käyttötarkoituksen muuttamista Kohde 2016 Kohde 2016 Päiväkotien pihojen kunnossapito Kameravalvonta Kiinteistöjen kunnostusohjelma Haidus Kiinteistöjen ennalta-arvaamaton Merituulikodin jäähdytysjärj. rakentaminen Kulttuurikeskus Kalannin alakoulun luokkien ja käytävien pintaremontti Investoinnit yhteensä Kaikki investoinnit yht Jäähallin korjaukset Korjausvastike Asuntojen kunnostus Investoinnit Kaukovalvonta Terveyskeskuksen sekä sairaalakoulun tilojen saneeraus ja hissi Lokalahden koulun julkisivun maalaus Vuosikate Investoinnit Pyhämaan koulun ja liikuntasalin vesikaton maalaus Poistot Investoinnit Zachariassenin talo Merilinnuntien 1 yrityshallin A-osn vesik. uusim Telakkatie 5:n korjaustyöt Kuntoarvioiden laatiminen Koulujen pihojen kunnostus Museot Viikaisten koulun saneerauksen suunnittelu Uimahalli Pääkirjaston peltikaton maalaus Pakkahuone/ julkisivun maalaus Investoinnit yhteensä

88 KIINTEISTÖNHOIDON INVESTOINNIT 2017 Kiinteistönhoito Investoinnit Investoinnit, jotka ovat kiinteistöjen korjausta Kiinteistönhoito Investoinnit Investoinnit, jotka ovat olemassa olevien tilojen parannusta tai käyttötarkoituksen muuttamista Kohde 2017 Kohde 2017 Päiväkotien pihojen kunnossapito Kameravalvonta Kiinteistöjen kunnostusohjelma Haidus Kiinteistöjen ennalta-arvaamaton Merituulikodin potilaskutsujärj. uusiminen Kulttuurikeskus Investoinnit yhteensä Kalannin yhtenäiskoulun, yläkoulun vesikatteen uusiminen Kaikki investoinnit yht Jäähallin korjaukset Korjausvastike Asuntojen kunnostus Investoinnit Kaukovalvonta Terveyskeskuksen sekä sairaalakoulun tilojen saneeraus ja hissi Telakkatie 5:n korjaustyöt Vuosikate Investoinnit Kuntoarvioiden laatiminen Poistot Investoinnit Koulujen pihojen kunnostus Museot Viikaisten koulun saneerauksen suunnittelu Uimahalli Pääkirjaston sisätilaremontti Pakkahuone/ julkisivun maalaus Investoinnit yhteensä

89 TUKIPALVELUT PUHTAANAPITOPALVELU Toiminta-ajatus Puhtaanapitopalvelun toiminnan tavoitteena on huolehtia kaupungin hallinnassa olevien kiinteistöjen siivouksesta. Työt tehdään tilaaja-asiakkaan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan, jolla luodaan käyttäjäasiakkaille puhtaustasoltaan tarkoituksenmukaiset tilat. Samalla puhtaanapitopalvelu vastaa omalta osaltaan kaupungin rakennusomaisuuden kunnon ja arvon säilymisestä. Talousarvion 2015 tavoitteet Siivouksen käyttötalouden kustannusten seuranta Talousarvion 2015 mittarit /h/v (keskiarvo) /neliö/v Talousarvion 2015 tavoitetaso Siivouksen kustannukset ovat vuonna 2014 enintään 25,3 /h ja 25 /neliö Siivouksen tehokkuuden seuranta Siivottavien neliöiden määrä Siivottava neliömäärä vuonna 2014 on keskimäärin 264,3 neliötä tunnissa / hlö Siivoustyön suunnittelun perusteet päivitetään ajan tasalle; Mitoitettavia kiinteistöjä on n. 47 kpl Kohteet on päivitetty vuoden 2017 loppuun mennessä Uutta Uusi siivouskohde, Maria-Sofian osasto siirtyy Puhtaanapitopalveluun Ryhmäperhepäiväkodit (Nonparelli ja Lintukoto) muuttuvat päiväkodeiksi, niiden siivous siirtyy kokonaisuudessaan Puhtaanapitopalveluun alkaen. Edellisten johdosta sekä siivottavat neliöt, siivoustunnit että kustannukset nousevat. Resurssit TP 2013 TA Henkilöstön määrä 32,1 30,75 32,76 32,76 32,76 Suoritteet Siivottavien neliöiden määrä, m² *) *) Haapaniemen koulun liikuntatilojen siivous lopetettu Puhtaanapitopalvelun toimesta. Nuorisotilojen siivottavat neliömäärät pienentyneet. Vuodeosastolta siirtyvä siivottava neliömäärä on Tilivelvolliset Tekninen johtaja 85

90 Talousarvion kehykseen lisäystä: Vuodeosastolta siirtyy palkkoja sivukuluineen , sisältää myös erilliskorvauksia Tarkoittaa 2 henkilöä. Henkilöstötarve on n. 2,5 henkilöä (viikonloppuvuorot). Tarvikerahaa siirtyy 500. (Tarvikekulut eivät riitä kattamaan välineiden uusimisia). Muita kuluja 0 euroa; mm. kalusto, työasut. Ikkunoiden pesu. Nonparellista eikä Lintukodosta ei siirry määrärahoja, koska ne ovat uusia kohteita. Nonparellin siivousmäärän lisäys 10 tuntia viikossa. Lintukodon siivousmäärän päiväkodin toiminnan kasvun vaikutus on 9,8 viikkotunnin lisäys siivouksen määrään. 86

91 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos PUHTAANAPITOPALVELUT KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot 490 Myyntituotot 490 Maksutuotot Muut palvelumaksut Maksutuotot Muut toimintatuotot Vuokratuotot 420 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat -973 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas 9,76 2,50 1,07-0,16-0,70 Siivottavien neliöiden määrä, m² *) *) Haapaniemen koulun liikuntatilojen siivous lopetettu Puhtaanapitopalvelun toimesta. Nuorisotilojen siivottavat neliömäärät pienentyneet. Vuodeosastolta siirtyvä siivottava neliömäärä on

92 TUKIPALVELUT RUOKAPALVELU Toiminta-ajatus Ruokapalvelu vastaa laadukkaiden ja ravitsemuksellisesti täysipainoisten ateriapalvelujen saatavuudesta tehokkaasti ja taloudellisesti. Ruokapalvelu tuottaa itse koulu- ja päivähoidon ateriapalvelut ja ostaa hoiva- ja vanhuspuolen ravintopalvelut sairaanhoitopiiriltä Talousarvion 2015 tavoitteet Asiakastyytyväisyyden takaaminen muutosten keskellä. Talousarvion 2015 mittarit Asiakkaiden rohkaiseminen jatkuvan palautteen antamiseen. Talousarvion 2015 tavoitetaso Nopea reagointi asiakkaiden palautteisiin, 1-2 päivän sisällä yhteydenotosta. Kylmävalmistus osaksi Pohitullin ruoanvalmistusprosessia kiirehuippuja tasoittamaan Asiakastapaamiset keväällä Osuus lounasruoista (8 viikon kiertävän ruokalistan mukaan), joissa kylmävalmistus osana valmistusprosessia. Asiakastapaamiset ja koonti mahdollisista kehittämiskohteista on tehty kaikkien päiväkotien ja koulujen kanssa. 30 %:ssa ruokalajeista kylmävalmistus on mukana. Muutosten vaatiman uuden henkilöstömitoituksen onnistuminen ja työhyvinvoinnin takaaminen Kehityskeskustelut syksy 2015 Työtyytyväisyyskysely koko ruokapalveluhenkilöstölle vuoden lopulla 2015 Kehityskeskustelun pohjalta muutostarpeiden kartoittaminen ja mahdollinen toteuttaminen. Työtyytyväisyys keskimäärin yli keskitason eli asteikolla 1-5 yleisarvosana yli 3. Perustelut Elintarvikekustannusten osalta vähennetty 3,7 % maltillisten sopimushintojen ja korotusten vuoksi eikä nähtävissä ole suuria korotuksia myöskään vuodelle Tämä tekee euroissa noin euroa säästöä. Lisäystä tulee Seikowin yhdistelmätyöntekijän muuttamisesta ruokapalveluvastaavaksi kasvaneen lapsimäärän vuoksi, jolloin henkilötyövuosimäärä kasvaa 0,74:stä 1 henkilötyövuoteen. Tämän lisäksi Myllymäen päiväkodissa on vuorohoidon vuoksi ruokapalveluissa iltavuoro, jonka vaikutus on 0,5 henkilötyövuotta. Näistä johtuva lisäys palkkakuluissa on noin euroa. Päiväkotisuoritteiden laskennassa on otettu tarkemmin huomioon toteuman perusteella huomioidut lasten poissaolot kertoimia tarkentamalla, jolloin suoritemäärä on pienentynyt, vaikka lasten määrän on ilmoitettu lisääntyvän vuodelle Kotihoidon suoritteet kasvavat ja tämä näkyy palvelujen ostojen määrärahan lisääntymisenä. 88

93 Resurssit TP 2013 TA Henkilöstön määrä 28,61 27,11 26,86 26,86 26,86 Tilivelvolliset Ruokapalvelupäällikkö 89

94 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos RUOKAPALVELUT KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Muut palvelumaksut Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot 108 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön 232 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat -93 Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

95 Suoritteet Käyttö 2013 TA+muutos Asukas /asukas 1,91-3,71 2,18-0,40-1,84 Keittiöitä yhteensä, joista valmistuskeittiöitä palvelukeittiöitä Toimituspisteitä Ostopalvelun piirissä Yhteensä Ostopalvelun ateriasuoritteet Tuotetut ateriasuoritteet Ateriasuoritteita yhteensä Tuotettuja suoritteita/ työntekijä/työvuosi

96 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos TUKIPALVELUT KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot 490 Myyntituotot Maksutuotot Muut palvelumaksut Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas 163,55 149,09 152,87 146,51 142,59 92

97 JÄTEHUOLTOPALVELUT Toiminta-ajatus Jätehuoltopalvelut järjestää kaupungin asukkaille ja yrityksille parhaat mahdolliset jätehuollon palvelut. Talousarvion 2015 tavoitteet Haja-asutusalueen jätehuollon uudelleen järjestely Talousarvion 2015 mittarit Aloitusajankohta Talousarvion 2015 tavoitetaso Valmis vuoden loppuun mennessä Jätehuoltorekisterin päivitys Aloitusajankohta Valmis vuoden loppuun mennessä Saarikiinteistöjen jätehuollon järjestely Keräyspisteet 4 kpl Valmis vuoden loppuun mennessä Uutta Haja-asutusalueen jätehuolto organisoidaan uudelleen. Perusmaksua korotetaan 20 % vuonna 2015 ja 10 % vuosina 2016 ja Kustavin jätehuollon maksua korotetaan 10 % vuonna Perustelut Jätehuollon johtokunta käynnisti selvityksen asiasta. Resurssit TP 2013 TA Henkilöstön määrä Tilivelvolliset Tekninen johtaja 93

98 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos JÄTEHUOLTOPALVELUT KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Myyntituotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat -97 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k 371 Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas -5,68-2,57-2,60-1,40-0,26 Hyötyjätepisteitä taajama-alueella/ kpl 38,

99 RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Toiminta-ajatus Ympäristönsuojelu ja rakennusvalvonta ovat viranomaistoimintaa. Niiden tehtävänä on osaltaan varmistaa, että niin rakennettu kuin luontoympäristökin säilyy terveellisenä, turvallisena ja viihtyisänä. Talousarvion 2015 tavoitteet Talousarvion 2015 mittarit Talousarvion 2015 tavoitetaso Ympäristönsuojelu Uutta toimintaa koskevan ympäristölupahakemuksen nopea käsittely. Lupien käsittelyaika Ympäristölupahakemuksen käsittelyn tavoiteaika on 4 kk. Viranhaltijapäätösten, lausuntojen ja ilmoitusten nopea käsittely. Ilmoitusten ja lausuntojen käsittelyaika Viranhaltijapäätösten, lausuntojen ja ilmoitusten käsittelyaika on alle 30 vrk. Rakennusvalvonta Lupa-asioiden nopea käsittely. Rakentamislupien käsittelyaika. Rakentamislupien käsittelyaika on 3-5 viikkoa Resurssit TP 2013 TA Henkilöstön määrä 5,60 6,02 6,02 6,02 6,02 Tilivelvolliset Ympäristönsuojelupäällikkö 95

100 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos RAKENNUSVALVONTA JA YMPÄRISTÖNSUOJELU KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Maksutuotot Yhdyskuntapalvelujen maksut Muut palvelumaksut Maksutuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT Valmistus omaan käyttöön TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat -485 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas -13,54-13,89-13,82-13,37-13,10 Ympäristöluvat Muut luvat, lausunnot, viranhaltijapäätökset, ilmoitukset Tarkastukset, maastokäynnit, neuvontatilaisuudet ja laaditut asiakirjat yms Rakennusvalvonnan lupa-asiat Rakennusvalvonnan katselmuksia ja tarkastuksia

101 Käyttötalous Sosiaali- ja terveyskeskus

102 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS VIRANHALTIJAORGANISAATIO 2015 Sosiaalityö Sosiaalityön johtaja Maria Silver Vanhusten palvelut Vanhustyön johtaja Päivi Parkkila Palvelukeskuksen johtaja Sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantanen Talous- ja henkilöstöasiat Talous- ja henkilöstöpäällikkö Piia Syvänen Terveyden- ja sairaanhoidollinen johto ja valvonta Vastaava ylilääkäri Pia Lahtinen Erikoissairaanhoito Sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantanen Kaupunginhallitus Terveyspalvelut Terveyspalvelujen johtaja Marika Lanne Seudullinen ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuollon johtaja Kaisa Nivola 97

103 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Käyttötalous yhteensä, ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Täydet valtiolta saadut korvauk Korvaukset kunnilta ja kuntayht Muut suoritteiden myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Yleishallinnon maksut Terveydenhuollon maksut Sosiaalitoimen maksut Yhdyskuntapalvelujen maksut Muut palvelumaksut Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas , , , , ,78 98

104 Käyttötalous tulosalueittain ulkoiset ja sisäiset Sosiaali- ja terveyskeskus Toimintatuotot Toimintakulut Toiminta- kate/- jäämä Sosiaali- ja terveyskeskuksen hallinto Vanhusten palvelut Sosiaalityö Erikoissairaanhoito Terveyspalvelut Seudullinen ympäristöterveydenhuolto Yhteensä

105 KÄYTTÖTALOUDEN MENOLAJIT / SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Ulkoiset ja sisäiset Muutos% Henkilöstökulut ,7 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Tuet ja avustukset ,2 Vuokrat ,8 Muut menot ,2 Yhteensä ,0 100

106 HENKILÖSTÖ SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS Hallinto 4,60 2,80 2,80 2,80 Vanhusten palvelut 153,76 157,22 157,22 157,22 Sosiaalityö 42,60 43,70 43,70 43,70 Terveyspalvelut 223,63 214,5 214,5 214,5 Seudullinen ympäristöterveydenhuolto 11,00 11,00 11,00 11,00 Yhteensä 435,59 429,22 429,22 429,22 Muutos ed. vuoteen 4,53-6,37 0,00 0,00 101

107 SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS JA HALLINTO Toiminta-ajatus Palvelukeskus vastaa Uudessakaupungissa asukkaiden tarvitsemien sosiaali- ja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä sekä Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueilla ympäristöterveydenhuollosta, perusterveydenhuollosta ja erikseen sovituista sosiaalihuollon palveluista. Tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä väestön ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Toimintaa ohjaavat seuraavat arvot: ennakoivuus, ammatillisuus, yhdenvertaisuus, muutosvalmius, ekologisuus (ml. taloudellisuus). Hallinto luo riittävät edellytykset sosiaali- ja terveyskeskuksen palvelujen toteutumiselle ja vastaa keskitetysti hallinto-, henkilöstö- ja talousasioista. Vuoden 2015 aikana hallinto on aktiivinen toimija alueellaan suunnitellessa ja muodostettaessa kansallista soteuudistusta. Talousarvion 2015 tavoitteet Kaupungin strategian jalkauttaminen soten tulosalueittain. Uudistetaan sosiaali- ja terveyskeskuksen pääprosessit huomioiden kansallinen soteuudistus Henkilöstön osaamisen ja hyvinvoinnin turvaaminen. Talousarvion 2015 mittarit Tulosalueitten lukumäärä, jossa strategia käsitelty Päivityksen toteutumisaste. Koulutuspäivien määrä, vähintään 3 pv/hlö. Talousarvion 2015 tavoitetaso Strategia on käsitelty kaikissa tulosalueissa. Pääprosessit on päivitetty vastaamaan soteuudistusta Koulutuspäivien määrä on vähintään vuoden 2014 tasolla. Sairauspoissaolojen määrä on pienempi kuin kuntasektorilla keskimäärin. Sairauspoissaolojen määrä on pienempi kuin vuonna Laatujärjestelmän kehittäminen ja ylläpitäminen Laatutavoitteiden toteutuminen. Voimassaoleva laaduntunnustus säilyy. Resurssit TP 2013 TA Hallinnon henkilöstön määrä 4,6 4,6 2,8 2,8 2,8 Sosiaali- ja terveyskeskuksen henkilöstön määrä 416,72 435,59 429,22 429,22 429,22 Tilivelvolliset Sosiaali- ja terveysjohtaja Talous- ja henkilöstöpäällikkö 102

108 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUKSEN HALLINTO KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Muut suoritteiden myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Sosiaalitoimen maksut Maksutuotot Muut toimintatuotot Vuokratuotot 17 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Avustukset kotitalouksille -128 Avustukset -128 Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas -22,45-25,67-24,40-24,19-23,96 103

109 VANHUSTEN PALVELUT Toiminta-ajatus Vanhustyön tehtävänä on järjestää ikääntyneille hyvinvointia edistäviä ja tukevia palveluja sekä iäkkään asiakkaan tarvitsemat palvelutarpeen arviointiin perustuvat oikea-aikaiset ja riittävät avo- ja laitoshoidon palvelut. Kaikkea työtä ohjaa ajatus ikääntymisestä luonnollisena osana elämää. Työ pohjautuu vanhustyön yhteisiin arvoihin, jotka ovat asiakaslähtöisyys, yhdenvertaisuus ja luotettavuus. Talousarvion 2015 tavoitteet Talousarvion 2015 mittarit Talousarvion 2015 tavoitetaso Vanhusten kotona tai kodinomaisissa oloissa asumista tuetaan. Kotona asuvien osuus (pois lukien ympärivuorokautisen palvelun piirissä olevat). Yli 75-vuotiaista yli 91 % asuu omassa kodissaan/kodinomaisissa olosuhteissa. Vanhusten palveluiden pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaita ovat ne kotihoidon asiakkaat, joilla on tarkastelukuukauden aikana voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kotihoidon asiakkaiksi lasketaan myös kotihoidon vaihtoehtona palvelusetelin valinneet asiakkaat. (Valtakunnallinen laskentapäivä ) Yli 75-vuotiaista 13 % saa säännöllistä kotihoitoa. Ympärivuorokautisessa hoidossa on korkeintaan 9 % yli 75- vuotiaista. Ympärivuorokautisessa hoidossa painopistettä siirretään laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen. Ympärivuorokautisen hoidon piirissä ovat ne asiakkaat, jotka tarkastelupäivänä asuvat tehostetussa palveluasumisessa tai ovat pitkäaikaishoitopäätöksellä asukkaina vanhainkodeissa tai vuodeosastoilla. (Valtakunnallinen laskentapäivä ) Ympärivuorokautisessa hoidossa on korkeintaan 9 % 75- vuotta täyttäneistä. Tehostetussa palveluasumisessa on korkeintaan 6 % ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa korkeintaan 3 % 75-vuotta täyttäneistä. Vanhuspalvelulain toimeenpano Neljännesvuosittain seurataan, että pysytään lain edellyttämissä aikatauluissa. Vanhustyötä toteutetaan lain edellyttämällä tavalla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen SHQS-laatuohjelman soveltamista jatketaan. Ulkoisen ylläpitoauditoinnin toteutuminen vanhustyössä. Ulkoinen ylläpitoauditointi on toteutettu ja läpäisty v loppuun mennessä Väestöennuste Ennuste 2014 Ennuste 2015 Ennuste 2016 Ennuste 2017 Yli 75 v. yht

110 Uutta/perustelut Vanhustenpalveluille talousarviovalmisteluun 2015 annettu ulkoinen sitova toimintakate on , eli euroa pienempi kuin vuonna Talousarvioesitys ylittää annetun kehyksen eurolla. Vanhustyön yksiköiden esitykset vuodelle 2015 ovat pääsääntöisesti pienemmät, kuin vuodelle 2014 hyväksytyt yksikkökohtaiset talousarviot. Kehyksen ylitys selittyy omaishoidontukeen esitettävällä uudella hoitopalkkioluokalla sekä tarpeella lisätä ympärivuorokautisten hoitopaikkojen määrää. Vanhuspalvelulain toimeenpano Vanhuspalvelulaki on tullut voimaan Lisäksi on annettu laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Lakisääteinen suunnitelma uusikaupunkilaisen ikääntyneen väestön tukemiseksi ja ikäkkäiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi on valmisteluvaiheessa ja saanee valtuuston hyväksynnän loppuvuodesta Laki ja suositus edellyttävät palvelurakenteen muuttamista siten, että ympärivuorokautisessa hoidossa laitoshoidon osuutta vähennetään ja samalla vahvistetaan kotiin annettavia palveluita. Lain noudattaminen, ikärakenteen muutos ja taloudelliset realiteetit tekevät vanhuspalveluiden toteuttamisesta erityisen haasteellisen kaikkina suunnitelmavuosina. Kotihoito Vanhusten palveluiden pääpaino on kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa ja kotihoidon kuntouttavan toiminnan kehittämisessä. Kotihoidon henkilöstöä ei kuitenkaan lisätä suunnitelmavuosilla aikaisemman suunnitelman mukaan vaan esityksestä on jo vuoden 2014 talousarviolaadinnan yhteydessä vähennetty vuodelta 2015 yksi sairaanhoitaja ja yksi lähihoitaja ja vuodelta 2016 kaksi lähihoitajaa. Sensijaan esitetään, että kotihoitoon palkataan yksi lähihoitajan varahenkilö vuonna Palkkaukseen tarvittavat määrärahat siirretään vuosilomansijaismäärärahoista. Kotihoidon tiimityöskentelyä kehitetään ja tiimivastaavina toimivat sairaanhoitajat. Tästä syystä esitetään, että vuonna 2015 yksi lähihoitajan toimi muutetaan sairaanhoitajan toimeksi. Kotihoidossa otetaan käyttöön Mediatrin kotihoito-osio, joka mahdollistaa seuraavina vuosina kotihoidon Mobiilin ja toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotot. Omaishoidon tuki Omaishoidon tuen määrärahaan on laskettu 3% korotus nykyisille 52:lle hoitajalle maksettaviin hoitotukiin. Omaishoidon tuen hoitopalkkiot ovat vuonna 2014 olleet I luokassa 1 206,42 /kk ja II luokassa 634,96 /kk. Esitetään uutta kolmatta maksuluokkaa 12:lle hoitajalle. Tuen määrä on lain mukainen minimituki, joka vuonna 2014 on ollut 381./kk. Uuden tukiluokan käyttöönoton kustannusvaikutus on ja olemassa olevien tukien arvioitu 3% indeksikorotus , yhteensä Ympärivuorokautinen hoito Ympärivuorokautisten hoitopaikkojen tarve on väestörakenteen perusteella vuonna , vuonna ja vuonna paikkaa. Vuodelle 2014 arvioitu hoitopaikkojen tarve oli 184 ja budjettiin saatiin 174 paikkaa. Hoitopaikkoja oli tilanteessa käytössä 181,5. Ympärivuorokautisessa hoidossa painopistettä pyritään siirtämään laitoshoidosta tehostettuun palveluasumiseen Laitoshoitoa järjestetään aikaisempien vuosien tapaan Kalannin vanhainkodissa (21 paikkaa) ja Merituulikodissa (43 paikkaa). Matleenan osaston toiminnan mahdollinen supistaminen ja muuttaminen enemmän kuntouttavaan suuntaan ovat vielä suunnitteluvaiheessa, joten tässä talousarviosuunnitelmassa Matleenalla on edelleen 32 paikkaa. Pitkäaikaista laitoshoitoa ostetaan Vehmaan terveyskeskuksen hoivaosastolta 6 paikkaa ja lyhytaikaispaikkoja ns venttiilikäyttöön hankitaan tarpeen mukaan. Kalannin Palvelukeskuksen muutos tehostetun palveluasumisen yksiköksi etenee ja vuonna 2015 tavallisen palveluasumisen asiakkaita on enää yksi. Tehostetun palveluasumisen asiakkaita on 21 ja yksi paikka on varattu intervallihoitoon. Yhteensä paikkoja on 22. Tehostetun palveluasumisen paikkoja (uusia) ei enää osteta yksityisiltä palveluntuottajilta, vaan asiakkaille tarjotaan vaihtoehtona tulosidonnaista tehostetun palveluasumisen palveluseteliä. Määrärahaa esitetään varattavaksi 33 olemassa olevan tehostetun palveluasumispaikan ostoon ja 30 palvelusetelin myötämiseen. Perhehoitoa esitetään järjestettäväksi kahdelle asiakkaalle. Tavallista tai tuettua palveluasumista ostetaan edelleen 105

111 viidelle pääasiassa mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville ikäihmisille. Kustannusvaikutus vuodelle Henkilökunta Henkilökuntaa ei vanhustenpalveluissa suunnitelmavuosien aikana olla lisäämässä. Sensijaan tarkoituksena on, että laitospaikkojen vähentämisen yhteydessä vapautuvaa henkilöstöresurssia siirrettäisiin vanhuspalveluiden sisällä eläköitymisten johdosta vapautuviin toimiin tai käytettäisiin kotihoidon vahvistamiseen. Resurssit TP 2013 TA Henkilöstön määrä 152,42 153,76 157,22 157,22 157,22 Tilivelvollinen vs vanhustyön johtaja 106

112 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos VANHUSTEN PALVELUT KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Täydet valtiolta saadut korvauk Muut suoritteiden myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Terveydenhuollon maksut Sosiaalitoimen maksut Muut palvelumaksut Maksutuotot Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

113 Suoritteet Käyttö 2013 TA+muutos Asukas /asukas -720,56-743,91-790,38-823,65-854,51 Kotihoitokäynnit, kpl Kotihoidon tukipalvelukäynnit, kpl Kotihoidon fysioterapiakäynnit, kpl Ostettu kotihoito (muu kuin palveluseteli), kpl Palveluseteli: kotihoitokäynnit, kpl Palvelupäivät (Sakunkulma ja Kalannin palvelukeskus), kpl Vanhusneuvolakäynnit, kpl Tarjotut ja kotiinkuljetetut ateriat, kpl Kutsutaksimatkat, kpl Pyykkihuolto, kpl Saunotus, kpl Turvapuhelin, kpl/kk Kauppapalvelu, kpl Palveluseteli: siivousapuseteli - ja kauppakäynnit, kpl Omaishoitajat hlö/ka/kk Oman palveluasumisen paikat, kpl Oman tehostetun palveluasumisen hoitopäivät Ostetun tavallisen ja tehostetun palveluasumisen paikat Ostetun tavallisen ja tehostetun palveluasumisen hoitopäivät Palveluseteli: tehostetun palveluasumisen paikat, kpl Palveluseteli: tehostetun palveluasumisen hoitopäivät, kpl Vanhainkotien hoitopaikat, kpl Vanhainkotien hoitopäivät, kpl Vuodeosaston hoitopaikat, kpl Vuodeosaston hoitopäivät, kpl Ostettu laitoshoito, kpl Ostetun laitoshoidon hoitopäivät, kpl Ikäihmisten perhehoito, paikat Ikäihmisten perhehoito, hoitopäivät

114 SOSIAALITYÖ Toiminta-ajatus Sosiaalityön tehtävänä on tuottaa kohtuulliset valtion ohjeistuksen mukaiset palvelut seuraavissa asioissa - antaa toimeentulotukea pienituloisille ja tulottomille, - antaa ohjausta, neuvontaa ja edistää sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä tarjota tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheen turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta - huolehtia vammaisista ja pitkäaikaissairaista tukitoimin ja palveluin, - järjestää perhe- ja yksilökohtainen lastensuojelu, kuten avohuollon tukitoimet, perhehoito, laitoshuolto sekä jälkihuolto - lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/83) sosiaalilautakunnalle säädettyjen tehtävien toteutuminen. - tukea perheitä lapsen kanssa selviytymisestä ja antaa asiantuntija-apua kasvatus- ja perheasioissa Kumppaneina toiminnassa ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yksiköt, kela, te-toimistot ja yksityiset palvelujen tarjoajat. Toiminnassa on tärkeää asiakaslähtöinen, asiakkaan toimintakyvyn parantamiseen tai ylläpitämiseen tähtäävä toimintatapa ja nopea päätöksenteko. Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvä arki kaikenikäisille asiakkaille, joilla on erityinen palvelutarve. Talousarvion 2015 tavoitteet Tunnistettujen sosiaalityön prosessien kuvaus Talousarvion 2015 mittarit Nimetyt prosessiryhmät ja tehdyt prosessikuvaukset Talousarvion 2015 tavoitetaso Valmistuneita prosesseja 5 Laatutyön laajentaminen Laatutyön kehittämispäivien määrä Laajennettu laatutyöskentelyä yhdelle uudelle toimintasektorille Organisaatiomallin muutos Pidetyt suunnittelupalaverit Vuoden 2015 lopulla uudenlainen organisaatio käytössä Henkilöstön työnkuvien päivittäminen Päivitettyjen työnkuvien määrä Koko henkilöstön työnkuvat ovat ajantasaiset Uutta / perustelut Koko sosiaalityön tulosalueella muutetaan toimintaa tiimimallin mukaiseksi. Perustettavat tiimit ovat aikuissosiaalityön (sisältää työllistämistoiminnan), lastensuojelun (sisältää perhetyön), vammaispalveluiden (sisältää Pajalan ja Merililjakodin) ja perheneuvolan tiimit. Laatutyön laajentaminen tulosalueen sisällä on osa kokonaiskehittämistä. Prosessien työstämistä jatketaan ja tunnistettuja prosesseja lähdetään kuvamaan, erityisen tärkeää olisi kuvata moniammatillisia prosesseja. Aikuissosiaalityössä Aikuissosiaalityöntekijöiden työaikaa pitäisi saada entistä enemmän asiakasohjaukseen, jolloin asiakkaiden kokonaistilanne saadaan kartoitettua ja heidät ohjattua tarvitsemiensa palveluiden piiriin jo asiakassuhteen alussa. Töitä tulee järjestää niin, että sosiaalityöntekijöillä on enemmän aikaa asiakkaille ja toimeentulotuen laskee muut työntekijät, säästösyistä etuuskäsittelijän tehtävästä luovutaan, mikä vaikeuttaa aikuissosiaalityöntekijöiden asiakasohjaukseen. Etuuskäsittelijän tehtäväsi olisi määräaikainen vuoteen 2017, jolloin perustoimeentulotuki on siirtyy Kelalle. 109

115 Kunta rahoittavaa jatkossa puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 300 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille. Kunnan maksuosuudet ovat nousseet ja työllistämistoiminnan hoitoon tulee edelleen kiinnittää huomiota. Erityisen tärkeää on vahvistaa työllistämistoiminnan polutusta molemmista suunnista (alusta ja lopusta). Kaupungin eri toimipisteiden aktivoiminen työllistämishaasteeseen on tärkeää työmarkkinatuen kuntaosuuden vähentämisessä. Lastensuojelussa ja perhetyössä on osaamista vahvistettava ja siirryttävä prosessien mukaiseen työskentelyyn. Selkeästi on tarvetta nuorten sosiaaliohjaajan (tai tukihenkilön) palveluille, mutta säästösyistä tästä palvelusta on luovuttu. Puutteet vanhemmuudessa johtavat siihen, että tarvitaan entistä enemmän ns vierellä kulkijaa tai turvallista aikuista erilaisissa nuorten päivittäisissä tilanteissa. Perheneuvolan toimintaa pyritään vakiinnuttamaan ja selkeyttämään muuttamalla toiminta kuvatun prosessin mukaisesta ja uuden työryhmän avulla. Vammaispalvelussa työmäärä on edelleen suuri subjektiivisten oikeuden piiriin kuuluvien lakisääteisten palvelujen järjestämisen vuoksi. Tämän vuoksi on tärkeää, että työntekijän osaaminen ja pysyvyys varmistetaan ja että kaikki ne toiminnat, jotka eivät kuulu vammaispalveluiden tai erityishuollon palveluiden piiriin siirretään muualle. On huomattu, että alle 65 -vuotiaiden tilapäiselle kotihoidolle ja siivousapusetelille on tarvetta ja olisi järkevää, että samanlaiset palvelut ja asiantuntijuus keskitettäisiin yhteen paikkaan. Toimiva asiakaspalvelu vammaispalvelussa edellyttää asiakkaan tilanteen seurantaa ja päivitystä. Jatkossa vammaispalveluissa tulee varmistaa, ettei vammaispalvelussa ole asiakkaita, joiden tarvitsemat palvelut voitaisiin järjestää peruspalvelujen avulla, eikä toissijaisen vammaispalvelulain perusteella. Kustannusten hillitsemiseksi on myös tärkeää, että asunnonmuutos töihin saadaan riittävä asiantuntijuus rakennuspuolelta. Erityishuollon palveluissa asiakasmäärä lisääntyy edelleen vuosittain (arvio 3 henkilöä), mikä näkyy mm asumispaikkojen tarpeen kasvuna. Palvelusuunnitelmien laatimisen yhteydessä nousee esiin myös uusia palveluntarpeita, esim. asumispalvelujen suhteen. Kustannukset nousevat myös, koska erityishuoltopiirin tutkimusosaston käyttöä on jouduttu lisäämää akuuteissa ja vaikeahoitoisissa tilanteissa. Oman kehitysvammaneuvolan toiminnan jatkuminen myös tulevaisuudessa on tärkeää, haasteena on lääkäripalveluiden järjestäminen. Uusikaupunki on mukana erityishuoltopiirin ja Kehitysvammaisten palvelusäätiön järjestämässä Ikäperhetoiminnassa. Pajalan toimintakeskuksen henkilöstörakennetta muokataan. On tärkeää, että Pajalan toimitilat tulee mahdollisimman pian saada vastaamaan nykyajan vaatimuksia. Merilijakodissa kokeillaan uutta työjärjestelyä, jossa toinen iltahoitajista tekee Merilijakodin asiakastyön lisäksi kotikäyntejä vammaispalveluiden asiakkaiden luona. Tällä järjestelyllä pystytään vähentämään ostopalveluiden käyttö ilta/ yöaikana. Sosiaalityön tulosalueella työsuhteet tulisi saada vakiinnutettua, sillä jatkuva henkilöstön vaihtuvuus on ongelmallinen sekä työn organisoinnin että palveluiden järjestämisen näkökulmasta. Resurssit TP 2013 TA Henkilöstön määrä 41,6 42,6 43,7 43,7 43,7 Henkilöstön lisäys edellisestä vuodesta - palvelusihteeri 0,8 (siirto sosiaali- ja terveystoimen hallinnosta) Tilivelvolliset Sosiaalityön johtaja 110

116 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos SOSIAALITYÖ KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Korvaukset kunnilta ja kuntayht Muut suoritteiden myyntituotot 724 Myyntituotot Maksutuotot Sosiaalitoimen maksut Muut palvelumaksut -47 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

117 Suoritteet Käyttö 2013 TA+muutos Asukas /asukas -761,65-755,17-695,48-670,42-658,31 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset Toimeentulotuen kotitaloudet Vammaisten tukitoimenpiteiden as Merililjakodin hoitopäivät Erityishuollon asiakkaat Pajalan käyttöpäivät

118 ERIKOISSAIRAANHOITO Toiminta-ajatus Kunnan, joka on kotikuntalain (201/1994) mukaan henkilön kotikunta, on huolehdittava siitä, että henkilö saa tarpeellisen erikoissairaanhoidon terveydenhuoltolain mukaisesti. Tämän velvollisuuden toteuttamiseksi kaupunki kuuluu Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Lisäksi erikoissairaanhoidon palveluja ostetaan tarvittaessa sairaanhoitopiirin ulkopuolelta ja yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Talousarvion 2015 tavoitteet Toimiva hoidon porrastus ja toimivat hoitoketjut. Talouden ja toiminnan ennakoitavuus ja luotettavuus. Talousarvion 2015 mittarit Vuodeosaston hoitopäivien ja poliklinikkakäyntien määrän väheneminen valtakunnalliselle tasolle. Kuukausittainen, kuntakohtainen raportointi erikoisaloittain tehdyistä toimenpiteistä ja niihin perustuvasta laskutuksesta. Talousarvion 2015 tavoitetaso Hoitoprosessien pääpaino on perusterveydenhuollossa. Asiakkaille tarjotaan kokonaistilanteeseen nähden tarkoituksenmukaisin hoito. Terveyspalvelut tuotetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tarkoituksenmukaisena yhteistyönä terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti. Kunta-asiakas saa luotettavan raportin toiminnasta ja taloudesta sekä pystyy arvioimaan laskutuksen oikeellisuutta. Lähipalveluina tuotettavien peruserikoissairaanhoidon palvelujen määrittely Neuvottelujen aloittaminen. Aikataulutettu suunnitelma peruserikoissairaanhoidon palvelujen tuottamisesta TYKS Vakka- Suomen sairaalassa. Neuvottelujen käynnistäminen sairaanhoitopiirin kanssa siitä, mitä peruserikoissairaanhoidon palveluja alueellisessa erikoissairaanhoidossa jatkossa tuotetaan ja miten ne tukevat perusterveydenhuollon palvelutarjontaa väestön terveysindikaattorit huomioiden. Uutta Hallintosäännön (KV , voimaan ) mukaan kaupunginhallitus vastaa kaupungin osalta erikoissairaanhoidon asioista ja linjauksista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen erikoistoimenpiteet tarkemmin sivuilla Kaupunginjohtajan karsinta euroa vuonna 2015 ja euroa vuonna 2016 ja vuonna Jos erikoissairaanhoidon karsinta ei toteudu, ei sitä voida toteuttaa sosiaali- ja terveyspuolen sisältä. Tilivelvolliset Kaupunginjohtaja 113

119 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos ERIKOISSAIRAANHOITO KÄYTTÖTALOUS TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat -19 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas , , , , ,49 Avohoidon käynnit Tyks Tyks, Vakka-Suomen sairaala Psykiatria Somaattisen hoidon tulosalue Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos Vuodeosaston hoitojaksot Tyks Tyks, Vakka-Suomen sairaala Psykiatria Somaattisen hoidon tulosalue

120 TERVEYSPALVELUT Toiminta-ajatus Terveyspalvelut tulosalue huolehtii yhteistoiminta-alueen asukkaiden perusterveydenhuollon sekä siihen läheisesti liittyvien sosiaalihuollon palvelujen tuottamisesta alueen kuntalaisille voimassaolevan lainsäädännön, kansallisten suositusten mukaisesti sekä kuntien tilauksen mukaisesti. Terveyspalvelujen tavoitteena on väestön terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin parantaminen sekä sairauksien tehokas, tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen hoito. Palvelutarjonnalla tuetaan väestön itsenäistä selviytymistä sekä vahvistetaan terveystietoisuutta ja omahoitoisuutta. Palvelutuotantoa ohjaa väestön arvioitu palvelujen tarve sekä laatu- ja kokonaistaloudellinen ajattelu. Palvelut tuotetaan omana toimintana ja niitä täydennetään tarvittavilla ja tarkoituksenmukaisilla ostopalveluilla. Talousarvion 2015 tavoitteet Talousarvion 2015 mittarit Talousarvion 2015 tavoitetaso SHQS Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman käytön vakiinnuttaminen koko terveyspalveluiden alueelle. Jatkuvat ylläpitoarvioinnit. Laadullinen ajattelu ja toiminnan jatkuva laadullinen arviointi ovat vakiintunutta toimintaa kaikissa yhteistoiminta-alueen terveydenhuollon toimipisteissä. Tulevaisuusorientoitunut suunnittelu ja raportointi Palvelutuotantoa parantavan tutkimus-, kehitys- tai innovaatioidean esittely kahdesti vuodessa (huhtikuu, lokakuu). Aikataulutettu kehittämisen kokonaissuunnitelma laadittu. Palvelujen saatavuus on lainsäädännön (hoitotakuu ja muut säädökset) edellyttämällä tasolla. Hoitotakuun ja asetuksen toteutumisen seuranta. Hoitotakuun ja asetuksen edellytysten täyttyminen. Osaava, ammattitaitoinen ja hyvinvoiva henkilöstö. Osaamiskartoitus on laadittu. Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelman toteutumisen raportointi kahdesti vuodessa. Asiakaspalvelukoulutus, asiakastyytyväisyyskyselyt. Painopistealue: asiakaspalvelun kehittäminen. Osaamiskartoituksen laatiminen ja soveltaminen henkilöstösuunnitteluun. Työhyvinvoinnin jatkuva edistäminen. Asiakaspalvelun parantaminen. Uutta, perustelut Terveyspalvelut tulosalueen ulkoinen menokehys vuodelle 2015 on euroa, mikä on 1,2 %:a ( ) pienempi kuin vuoden 2014 ulkoinen menokehys. Lisäksi on huomioitava 1 %:n palkankorotusten vaikutus, mikä vuodelle 2014 budjetoidusta palkkasummasta on euroa (n. 60 %:n kohdentuu Ugin toimintoihin). Vuoden 2015 palvelujen järjestämiseen on käytettävissä n euroa vähemmän verrattuna vuoden 2014 tasoon. Yhteensä Uudenkaupungin perusterveydenhuollon palveluihin kohdentuu noin 2 %:n vähennys. Maria-Sofian siivoustyö siirtyy vuoden 2015 alusta puhtaanapitopalveluille, missä yhteydessä siirretään myös kyseiseen toimintaan v sitoutunut määräraha, euroa, ko. tulosalueelle. Tästä muutoksesta johtuen perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisen ulkoinen menokehys vuodelle 2015 on euroa. Ulkoinen menokehys kuvaa Uudenkaupungin maksuosuutta yhteistoiminta-alueen palvelutuotannosta. 115

121 Säästöjen kohdentuminen ja vaikutukset Tarvittavat säästöt on toteutettu henkilöstö- ja vuodeosastopaikkojen vähennyksillä. Maria-Sofian osaston vuodepaikkojen määrä vähennetään 30:en, lisäksi Vehmaan vuodeosaston käyttöä vähennetään 1,7 paikalla (jää yksi paikka, 365 hoitopäivää). Osastohoitoon kohdennettujen vähennysten kustannusvaikutus on euroa. Henkilöstövähennyksinä toteutetaan yhden psykiatrisen sairaanhoitajan ( ) vähennys avosairaanhoidon mielenterveys- ja päihdeyksiköstä sekä 0,4 varahenkilön ( ) vähennys ennalta ehkäisevästä terveydenhuollosta. Säästöjen lisäksi em. vähennyksillä rahoitetaan mm. KanTa -järjestelmän ja sähköisen asioinnin käyttöönottoa. Vuoden 2015 talousarvioehdotukseen sisällytettyjen säästöjen vaikutus näkyy edelleen kiireettömän hoidon (avosairaanhoito ja neuvolatyö) odotusaikojen ajoittaisena kasvuna sekä Kalannin terveysaseman aukioloaikojen osittaisena supistamisena. Uusikaupunkilaisia ohjataan ruuhkatilanteissa käyttämään muiden kuntien terveysasemien palveluja. Tästä käytöstä laskutetaan Uuttakaupunkia kyseisen terveysaseman käynnin yksikköhinnan mukaisesti. Mielenterveys- ja päihdeyksikössä on toteutettu toiminnallisia uudistuksia, joiden myötä vastaanottotyöhön on saatu vapautettua lisää asiakasaikoja, mistä johtuen mielenterveys- ja päihdepalvelut pystytään tuottamaan henkilöstövähennyksistä huolimatta. Ko. tehtävä on ollut tarkoitus siirtää vahvistamaan sairaanhoitajien kiireetöntä vastaanottotoimintaa, ja sen myötä jatkaa lääkärien ja hoitajien työnjaon edelleen kehittämistä. Tämän toteuttamisesta on säästötoimen johdosta luovuttava. Uudellakaupungilla on vuonna 2015 käytettävissään 6,7 terveyskeskussairaalan vuodepaikkaa vähemmän kun vuonna Tämä tarkoittaa hoitopäivää. Hoidon painopistettä on muutettu kotona annettavan hoidon suuntaan, minkä osaltaan on hoitomuotojen ja lääketieteen kehitys mahdollistanut, mm. toimenpiteiden jälkeinen kotiutuminen on vauhdittunut. Tästä johtuen vuodeosastohoidon tarpeessa on ollut nähtävissä vähentymistä. Tarve kuitenkin on osin ennakoimatonta esim. päivystyspotilaiden osalta. Em. perusteella säästöjen kohdentaminen hoitopaikkojen vähentämiseen on kuitenkin katsottu mahdolliseksi. Ajoittaisissa kysyntähuipuissa potilaat joudutaan ohjaamaan erikoissairaanhoidon vuodepaikoille. Muilta osin suun terveydenhuollon, terapiapalvelujen, laboratorio- ja kuvantamispalveluiden sekä mielenterveysja päihdepalvelujen menot on budjetoitu vuoden 2014 tasolle, mikä tarkoittaa toiminnan supistamista palkkojen ja hintojen nousun vaikutuksen verran. Toiminnalliset uudistukset Toiminnallisia uudistuksia ohjaava kehittämisen kokonaissuunnitelma on laadittu osana talousarvion valmistelua. Kehittämisen viitekehyksenä toimivat terveyshyötymalli ja LEAN-ajattelu. Vuonna 2015 käynnistetään yhdennetyn neuvolatyön (äitiys- ja lastenneuvola) pilotti Kalannin neuvolassa ja laajennetaan mammografiaseulonnat asetuksen mukaisesti koskemaan 68-vuotiaiden ikäryhmää. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ennalta ehkäisevien palveluiden parantamiseksi käynnistetään osana virtuaalista hyvinvointineuvolaa leimaamaton perhetyö sekä lapsiperheiden kotipalvelu alkaen. Ne sijoittuvat toiminnallisesti terveyspalvelut -tulosalueen ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon, ja vaativat toteutuakseen lisäresursointia, mikä ei sisälly annettuun ulkoiseen menokehykseen. Leimaamattoman perhetyön käynnistäminen vaatii yhden sosionomin ja kahden lähihoitajan työpanoksen lisäämistä terveyspalveluihin. Henkilöstön kustannus vuonna 2015 on euroa ja jatkossa vuositasolla euroa. Lapsiperheiden kotipalvelu toteutetaan yhteistyössä Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa, ja palvelun ostoon on varattava euron vuosittainen määräraha, koska asiakasmaksut eivät kata toiminnan kokonaiskustannuksia. Suun terveydenhuollossa aloitetaan asetuksen mukainen hammaslääkärin iltapäivystys klo (yhteispäivystyksessä Turussa). Toiminnan kustannusvaikutukseksi on arvioitu euroa. Lisäksi kehitetään suuhygienistien ja hammaslääkärien työnjakoa ja pyritään vähentämään toiminnan hammaslääkäripainotteisuutta. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminnassa otetaan laajamittaisesti käyttöön sähköinen asiointi ja kartoitetaan mahdollisuuksia iltavastaanoton aloittamiseen. Lisäksi kartoitetaan runsaasti palveluja käyttävät asiakkaat, keskitetään heidän asiointiaan yhdelle hoitajalle (care manager) ja siten pyritään parantamaan palvelun laatua. Vuodeosastohoidossa tiivistetään Maria-Sofian ja Vehmaan vuodeosaston yhteistyötä, jatkossa ne toimivat yhtenä osastona. Lisäksi käynnistetään selvitystyö osastojen mahdollisuudesta profiloitua tiettyjen potilasryhmien hoitoon tulevaisuudessa sekä selvitetään kotisairaalatoiminnan käynnistämisen edellytyksiä yhteistyössä 116

122 Uudenkaupungin vanhustyön kanssa. Sairaanhoitopiirin kanssa aloitetaan neuvottelut potilassiirtojen tehostamisesta terveyskeskuksen vuodeosastoille (vrt. kuntien lausunnot). Vehmaan hoivaosaston sinisiipi ja hopeasiipi osastot muutetaan tehostetun palveluasumisen yksiköiksi sekä laaditaan suunnitelma osasto Kultasiiven toiminnasta ja käyttötarkoituksesta jatkossa. Maria-Sofian osaston siivoustyö siirtyy kaupungin puhtaanapitopalveluiden vastuulle Muutoksen yhteydessä siirretään terveyspalveluista osaston kaksi hoitoapulaisen vakanssia sekä näihin vakansseihin ja toiminnan järjestämiseen sitoutuneet määrärahat, euroa, ko. tulosalueelle. Työterveyshuollon osalta seurataan yhtiöittämiseen liittyvän säädösvalmistelun etenemistä ja tarvittaessa yhtiöittämistä ryhdytään valmistelemaan vuoden 2015 aikana. Työterveyshuollon hinnoittelua muutetaan alkaen Kelan korvauskäytäntöihin liittyvien tarkennusten (kirje ) johdosta. Perusmaksulla on jatkossa mahdollisuus kattaa avustavasta toiminnasta (mm. ajanvaraus, postitus) aiheutuvia kuluja, muut toimintakulut on sisällytettävä suoriteperusteisiin maksuihin. Tästä johtuen työterveyshuollon asiakasyrityksiltään perimä vuosimaksu alenee 17,20 euroon ja suoriteperusteiset maksut nousevat 2,75 %. Terveyspalveluissa otetaan käyttöön sähköinen asiointi asiakkaan terveystilin, omahoidon ja lomakkeiden osalta. Vuonna 2016 sähköistä asiointia laajennetaan soveltuvin osin internet-ajanvaraukseen. Sähköinen asiointi vapauttaa työaikaa puhelinasioinnista ja kirjaamisesta asiakkaiden kohtaamiseen, mm. neuvoloissa, työterveydessä ja diabeteshoidossa on käytössä runsaasti lomakkeita, jotka syötetään potilastietojärjestelmään manuaalisesti. Vapautuneen työajan myötä on mahdollista vastata lisääntyneeseen palvelujen kysyntään, lyhentää hoidon odotusaikoja sekä parantaa palvelun laatua esim. lisäämällä neuvolan kotikäyntejä ja diabeteshoidon kontrolleja lääkehoidon aloituksen jälkeen. Lisäksi hankitaan uudet kasvukäyrät ja laskutusohjelma. Sähköisen asioinnin kokonaisuuden hankintahinta on euroa, joka rahoitetaan investointina. Vuosittaisen käyttökustannukset ensi vuonna hankittavasta kokonaisuudesta ovat euroa. Kansallisen arkiston (KanTa) käyttöönotto on siirtynyt vuoden 2015 helmikuulle. KanTa aiheuttaa investointimenojen lisäksi vuosittain n euron kustannukset erilaisina järjestelmän ylläpitoon ja sanomaliikenteen välitykseen liittyvinä käyttömaksuina. Suun terveydenhuolto liittyy KanTaan vuonna Liittymä edellyttää järjestelmäpäivityksiä vuonna 2015 potilastietojärjestelmä Efficaan. Niiden kustannus on euroa ja se rahoitetaan investointimenona. Vuosille on yhteistyössä TYKS-erva-alueen toimijoiden kanssa haettu STM:ltä rahoitusta Hyvinvoiva länsirannikkolainen -Kaste-hankkeelle. Hanke kuuluu Kaste-osaohjelmaan VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista ja työhyvinvointia. Uudenkaupungin terveyskeskuksen hanketavoitteet liittyvät asiakasprosessien sujuvuuden, tarkoituksenmukaisen työnjaon, muutosjohtamisen sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen. Hankkeen omarahoitusosuus koostuu olemassa olevista toimintamenoista (osastonhoitajan palkka, koulutusmääräraha), jotka vuoden 2015 käyttötaloussuunnitelmassa siirretään hankkeen kustannuspaikalle, mikäli rahoitus hankkeelle myönnetään. Mahdollisesti saatava hankeraha kohdennetaan henkilöstön koulutukseen sekä hoitohenkilökunnan palkkaukseen. Uudet vakanssit, määrärahaesitykset vuodelle 2015 Tehtävä Peruste Kustannusvaikutus Lääkäri (0,6) Vehmaan vastaanottopalvelujen vahvistaminen Sosionomi Leimaamattoman perhetyön käynnistäminen Lähihoitaja x 2 Leimaamattoman perhetyön käynnistäminen Palvelun osto Lapsiperheiden kotipalvelu Lääkärin vakanssi sijoittuu Vehmaan terveysasemalle ja vakanssin kustannukset katetaan yhteistoimintakorvauksilla. Vehmaan terveysaseman lääkäriresurssi on muita alueen kuntia huomattavasti pienempi väestöpohjaan suhteutettuna, eikä ole riittävä alueen väestön tarpeisiin. Vehmaan terveysaseman lääkäriresurssia kohdennetaan myös samassa rakennuksessa sijaitseville osastoille sekä kotihoitoon. 117

123 Sosionomin ja lähihoitajien vakanssit sekä kotipalvelun osto ovat uutta toimintaa, ja edellyttävät euron lisämäärän myöntämistä vuodelle 2015 ja euron määrärahaa vuodesta 2016 eteenpäin. Määrärahavarauksia ei ole mahdollista allokoida muusta toiminnasta. Talousarvion riskit Talousarvion pitävyyden osalta suurin riski liittyy hoitoketjujen toimimattomuuteen. Mikäli asiakkaita ei saada siirrettyä terveyskeskuksen vuodeosastoilta oikea-aikaisesti jatkohoitopaikkoihin, syntyy jonoa, eivätkä vuodeosastohoitoon varatut rahat tule riittämään. Riskinä on myös, että uusikaupunkilaisten kiireettömään vastaanottotoimintaan varattu resurssi ei riitä, jolloin asiakkaan ohjautuvat muiden kuntien terveysasemille, mistä seuraaviin kustannuksiin ei ole varauduttu. Talousarvioesityksessä ei ole myöskään varauduttu yllättäviin epidemioihin tai korvauskäytäntöjen muuttumiseen (Kela). Resurssit TP 2013 TA 2014 TA Henkilöstön määrä 209* 223,63 214,5** 214,5 214,5 * Talousarviota pienempi toteuma on seurausta lomautusten henkilöstövaikutuksista. **Vuoden 2015 henkilöstön määrästä on vähennetty kotisairaanhoidon vakanssien osuus, luku ei sisällä esitettyjä uusia vakansseja (3,6). Tilivelvolliset Terveyspalvelujen johtaja 118

124 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos TERVEYSPALVELUT KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Täydet valtiolta saadut korvauk Korvaukset kunnilta ja kuntayht Muut suoritteiden myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Terveydenhuollon maksut Sosiaalitoimen maksut Maksutuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

125 Suoritteet Käyttö 2013 TA+muutos Asukas /asukas -612,78-570,19-585,01-596,49-603,23 Avoterveydenhuollon käynnit Ennaltaehkäisevän terv.huollon käynnit Avosairaanhoidon käynnit Suun terveydenhuollon käynnit Työterveyshuollon suoritteet - käynnit ja aikaveloitteinen toiminta kokonaisina tunteina Vuodeosastohoidon hoitopäivät

126 SEUDULLINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Toiminta-ajatus Ympäristöterveydenhuolto käsittää terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon. Terveysvalvonta pyrkii ennaltaehkäisemään ympäristöstä aiheutuvia terveysvaaroja valvomalla sekä tuotteita että olosuhteita. Eläinlääkintähuolto turvaa lakisääteiset ympärivuorokautiset eläinlääkintäpalvelut eläinten omistajille ja hoitaa kunnalle määrätyt eläinsuojelulain ja eläintautilain tehtävät. Talousarvion 2015 tavoitteet Talousarvion 2015 mittarit Talousarvion 2015 tavoitetaso Tarkastussuunnitelman tekeminen kokonaisuudessaan riskinarviointiin perustuen Toteutumisaste 100 % Oivahymyjärjestelmän käyttöönotto hygienialaitoksissa Eviran edellyttämällä tasolla Toteutumisaste 100 % Uusien lääkityssäädösten jalkauttaminen käytäntöön ja koulutustilaisuuden järjestäminen tuottajille lääkkeiden hallitusta käytöstä Toteutumisaste 100 % Resurssit TP 2014 TA Henkilöstön määrä Tilivelvolliset Ympäristöterveydenhuollon johtaja 121

127 Ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos SEUDULLINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Täydet valtiolta saadut korvauk Korvaukset kunnilta ja kuntayht Muut suoritteiden myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Yleishallinnon maksut Yhdyskuntapalvelujen maksut Muut palvelumaksut Maksutuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat -676 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas -11,28-11,94-13,04-13,18-13,28 Valvonnan tarkastukset 919, Viranhaltijapäätökset 48, Eläinlääkäreiden potilaskäynnit 6 442, Viranomaistodistukset 1 050,

128 Käyttötalous Sivistyspalvelukeskus

129 SIVISTYSPALVELUKESKUS VIRANHALTIJAORGANISAATIO 2015 Varhaiskasvatus Päivähoidon johtaja Kirsi Häkkinen Perusopetuspalvelut Rehtorit Palvelukeskuksen johtaja Opetus ja kulttuuritoimenjohtaja Inkeri Parviainen Talous- ja henkilöstöasiat Talous- ja henkilöstöpäällikkö Sinikka Kallio Lukio Rehtori Juha Salaterä Kulttuuripalvelut Kirjasto Kirjastotoimenjohtaja Tiina Viik Museo Museonjohtaja Mari Jalava Kulttuuri Kulttuurikoordinaattori Rauno Melos Nuoriso- ja liikuntapalvelut Nuoriso Nuorisokuraattori Tiina Airio Liikunta Erityis- ja terveyslii kunnanohjaaja Heidi Vuori 123

130 SIVISTYSPALVELUKESKUS Käyttötalous yhteensä, ulkoiset ja sisäiset Sitovuustaso Käyttö 2013 TA+muutos SIVISTYSPALVELUKESKUS KÄYTTÖTALOUS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Liiketoiminnan myyntituotot Korvaukset kunnilta ja kuntayht Muut suoritteiden myyntituotot Myyntituotot Maksutuotot Yleishallinnon maksut 19 Sosiaalitoimen maksut Opetus- ja kulttuuritoimen maks Muut palvelumaksut Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Vuokratuotot Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot Jaksotetut palkat Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Henkilöstökorvaukset,menojen k Henkilösivukulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Avustukset kotitalouksille Avustukset yhteisöille Avustukset Muut toimintakulut Vuokrat Muut toimintakulut Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ Suoritteet Asukas /asukas , , , , ,42 124

131 Käyttötalous tulosalueittain ulkoiset ja sisäiset Sivistyspalvelukeskus Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate/ -jäämä Sivistyspalvelukeskuksen hallinto Varhaiskasvatus Perusopetuspalvelut Toisen asteen koulutus Vapaa sivistystyö Kulttuuripalvelut Nuoriso- ja liikuntapalvelut Yhteensä

132 KÄYTTÖTALOUDEN MENOLAJIT / SIVISTYSPALVELUKESKUS Ulkoiset ja sisäiset Muutos% Henkilöstökulut ,7 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,0 Tuet ja avustukset ,3 Vuokrat ,0 Muut menot ,5 Yhteensä ,2 126

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio ja taloussuunnitelma -2017 Kaupunginhallitus 10.11.2014 Kaupunginhallitus 13.11.2014 Kaupunginvaltuusto 9.12.2014 SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 1. Yleinen taloudellinen

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupunki

Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin kaupunki Kaupunginhallitus 11.11.2013 Kaupunginvaltuusto 9.12.2013 Uudenkaupungin kaupunki HALLINTO- JA KEHITTÄMISKESKUS Elinkeinopalvelut Hallinto- ja talouspalvelut Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen

Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Ajankohtaista kuntataloudesta mitä uutta kehysriihen jälkeen Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Paikallispolitiikan seminaari 6.4.2014 Lahti Isoja kuntatalouteen vaikuttavia päätöksiä Kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009

Hallituksen kehysriihi. Jyrki Katainen 24.3.2009 Hallituksen kehysriihi Jyrki Katainen 24.3.2009 Lähivuosien talouskehitys erittäin heikkoa 2008 2009 2010 2011 2012 2013 BKT, määrän muutos, % 0,9-5,0-1,4 3,3 2,5 1,8 Työllisyys,1000 henkilöä 2531 2420

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019

Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Vuoden 2016 talousarvioesitys Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2016-2019 Neuvotteleva virkamies Lauri Taro / budjettiosasto YmV:n kuuleminen Kansantalouden kehitys ennuste, syyskuu 2015 2012 2013*

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas

Suomen vaihtoehdot. Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Suomen vaihtoehdot Talousfoorumi Kuntamarkkinoilla 12.9.2012 Raimo Sailas Talouskasvu vaisua Euroalue USA Kiina Japani Brasilia 6 BKT:n neljännesvuosimuutos, % 4 2 0-2 -4-6 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus

Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015

TALOUSARVIO 2016 15.9.2015 TALOUSARVIO 2016 KANSANTALOUDEN KEHITYSENNUSTE (VM) BKT ja inflaatio BKT inflaatio 2012-1,4% 2,8% 2013-1,3 % 1,5 % Nordea 1.9. VM? 2014-0,1 % 1,0 % -0,3% -0,2 2015 0,3 % 0,1 % +0,5% 1,3 2016 1,4 % 1,2

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Kuntatalouden hallinta

Kuntatalouden hallinta Kuntatalouden hallinta Jukka Pekkarinen Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden seminaari 2.12.2014 Finlandia-talo Kuntatalouden tila heikentynyt haasteena kestävyyden turvaaminen Kuntatalouden tulot eivät

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018 1 IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntalaisiin ja kuntiin vaikuttava lainsäädäntö on voimakkaasti uudistumassa. Uusi kuntalaki

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous

Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Peruspalveluohjelma ja TME 2015 budjettiriihen tulemat Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Reijo Vuorento apulaisjohtaja, kuntatalous Budjetin menolinjauksia Vaalikauden sopeutustoimet yht. (veronkiristykset

Lisätiedot

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta

Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta Kunnanhallitus 193 03.11.2015 Kunnanvaltuusto 81 09.11.2015 Tulovero- ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2016 - Pihtiputaan kunta 597/000/2015 Kunnanhallitus 03.11.2015 193 Kuntalain mukaan

Lisätiedot

tulevaisuuden näkymät

tulevaisuuden näkymät Kaupungin taloustilanne ja tulevaisuuden näkymät 3.2.2011 Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2011 Julkaisuajankohta BKT muutos Inflaatio

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2015

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2015 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2015 Talousarvioseminaari 29.10.2012 Kaupunginhallitus 12.11.2012 Kaupunginvaltuusto 11.12.2012 Kaupunginhallitus 25.2.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013

Hallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Mistä löytyy Suomen kuntien tie?

Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Mistä löytyy Suomen kuntien tie? Kuntajohtajapäivät, Seinäjoki Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja Uhkaava talouskriisi tuo lisähaasteita entisetkin isoja Uhkaava talouskriisi tuo vain lisähaasteita,

Lisätiedot

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä 1 IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011 Yleistä Kuntalain 65 :n mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi

Lisätiedot

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011

45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen Sastamalan Tilakeskuksen 45 27.09.2011 63 23.11.2011 71 14.12.2011 Tilakeskuksen talousarvio 2012 ja taloussuunnitelma 2012-2015 - liikelaitoksen talousarvion

Lisätiedot

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KUHMOISTEN KUNTA 8.9.2014 1 Lautakunnat Hallintokunnat VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talousarvioesityksen laadinnan perusteet Kuntalain 65 :n mukaan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot