Kestävän kehityksen näkökulmat paikallisessa lämmöntuotannossa - tapaustutkimus Enon energiaosuuskunnasta
|
|
- Anja Virtanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Jussi Kupari diplomityön tiivistelmäteksti Kestävän kehityksen näkökulmat paikallisessa lämmöntuotannossa - tapaustutkimus Enon energiaosuuskunnasta
2 2 TIIVISTELMÄ Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Jussi Kupari Kestävän kehityksen näkökulmat paikallisessa lämmöntuotannossa - tapaustutkimus Enon energiaosuuskunnasta Työn tavoitteena on tuottaa informaatiota kunnalliseen päätöksentekoon, jonka avulla kestävän kehityksen näkökulmia voidaan huomioida kunnan energiaratkaisusta päätettäessä. Yhtenä työn lähtökohtana on ollut myös uusi EU-direktiivi, jonka mukaan ympäristönäkökohtia voidaan huomioida julkisten hankintojen tarjouspyyntömenettelyssä valintaperusteena. Tarkastelun kohteena oli kokoluokaltaan 0,5 3 MW:n aluelämpölaitokset sekä polttoaineiden tuotantoketjut. Työssä vertailtavat polttoaineet olivat metsähake, raskas polttoöljy, kevyt polttoöljy ja turve. Diplomityössä on perehdytty kestävän kehityksen käsitteeseen ja muodostettu sen mukaan ekologiselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle näkökulmalle kunnallisen energiaratkaisun indikaattoreita. Empiirisessä osassa käsitellään kestävän kehityksen näkökulmien muodostumista Enon energiaosuuskunnan toimintaan perustuen. Käytettävät kestävän kehityksen näkökulmien mukaiset indikaattorit ovat polttoaineen tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, polttoaineen tuotannon työllisyysvaikutukset sekä energian hinnan muodostuminen osuuskunnan asiakkaille. Tämä tiivistelmäteksti perustuu nimenomaan diplomityön empiiriseen osaan. Työssä tarkastelluilla kestävän kehityksen indikaattoreilla mitattuna, metsähakkeen käytöllä energiantuotannossa on positiivinen vaikutus niin kunnan kasvihuonekaasutaseessa, työllisyystilanteessa sekä myös enemmän kuluttajaystävällinen asema, lämmön hinnan vakauden ansiosta, kuin muilla työssä käsiteltävillä polttoaineilla. Polttoaineen tuotantoketjun osalta metsähakkeelle saatiin tuotannon ja käytön aiheuttamaksi kasvihuonekaasupäästöksi 2,9 4,2 g CO 2 -ekv/mj. Tulos perustuu Enon
3 3 energiaosuuskunnan polttoaineen hankinnassa käytössä oleviin keskimääräisiin etäisyyksiin metsäkuljetuksessa (250 m) ja kaukokuljetuksessa (15 km). Tuotannon ja käytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt olivat raskaalla polttoöljyllä 88,2 g CO 2 - ekv/mj, kevyellä polttoöljyllä 85,0 g CO 2 -ekv/mj ja turpeella 104,0 108,1 g CO 2 -ekv/mj. Metsähakkeen osalta polttoaineen tuotannon osuus koko tarkastellun energiaketjun kasvihuonekaasupäästöistä oli noin %. Enon energiaosuuskunnan tapauksessa vuoden 2005 odotetulla toiminta-asteella metsähakkeella tuotetun lämmön tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 160 t CO 2 -ekv. Kevyellä polttoöljyllä tuotetun lämmön tuotantoketjun kasvihuonekaasupäästöt olisivat noin 3700 t CO 2 -ekv sekä turpeen (50 %) ja metsähakkeen (50 %) seoskäyttöön perustuvalla ketjulla noin t CO 2 -ekv. Samaisella toiminta-asteella työllisyysvaikutukset ovat käytettäessä metsähaketta 2,2 8,6 htv, raakaöljyä 0,12 htv ja turvetta 1,4 1,6 htv. Metsähakkeen käyttö aluelämpölaitosten pääpolttoaineena takaa myös vakaan hintakehityksen osuuskunnan asiakkaille.
4 4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMAT Työssä käytettävät kestävän kehityksen indikaattorit TAPAUSTUTKIMUS ENON ENERGIAOSUUSKUNNASTA Osuuskunnan polttoaineen hankinta Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaperusteet Työssä käytetyt päästökertoimet Enon energiaosuuskunnan metsähakkeen hankinnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Puun polton kasvihuonekaasupäästöt Energiapuun käytön työllisyysvaikutukset Enon energiaosuuskunnan polttoaineen hankintaketjun työllisyysvaikutukset Energiapuun käytön taloudelliset vaikutukset Enon energiaosuuskunnan tuottaman energian hinta Vertailupolttoaineet Turve Raakaöljy TULOSTEN TARKASTELU YHTEENVETO...30 LÄHTEET...33 LIITTEET
5 5 1 JOHDANTO Tämä työ pohjautuu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun toimeksiannosta tehtyyn diplomityöhön Kestävän kehityksen näkökulmien huomioiminen kunnan energiaratkaisussa. Työn tavoitteena on tuottaa informaatiota kunnalliseen päätöksentekoon, jonka avulla kestävän kehityksen näkökulmia voidaan huomioida kunnan energiaratkaisusta päätettäessä. Yhtenä työn lähtökohtana on ollut myös uusi EU-direktiivi, jonka mukaan ympäristönäkökohtia voidaan huomioida julkisten hankintojen tarjouspyyntömenettelyssä valintaperusteena. Kestävän kehityksen mukaisen toiminnan edistäminen on asetettu kansallisen ja kansainvälisen politiikan tavoitteeksi ja se mainitaan myös useassa kohtaa Suomen-lakia. Tämä tiivistelmä perustuu diplomityön empiiriseen osaan ja keskittyy näin ollen kestävän kehityksen näkökumien muodostumiseen paikallisessa lämmöntuotannossa. Tarkastelun kohteena on kokoluokaltaan 0,5 3 MW:n aluelämpölaitokset eri polttoainevaihtoehdoilla. Vertailtavat polttoaineet ovat metsähake, kevyt polttoöljy (POK), raskas polttoöljy (POR) ja turve. Työ perustuu Enon kuntaan ja Enon energiaosuuskunnan toimintaan. Tarkastelu suoritetaan kestävän kehityksen näkökulmien mukaisesti valituilla indikaattoreilla. Ihmiskunnan toimien seurauksena hiilidioksidipäästöjen määrä ilmakehässä on lisääntynyt viimeisen sadan vuoden ajanjaksolla merkittävästi. Hiilidioksidin haitallinen vaikutus ilmakehässä perustuu sen merkittävyyteen ilmaston lämpenemistä edistävänä tekijänä. Ilman asianmukaisia toimenpiteitä tilanne pahenee entisestään. Tässä työssä paikallisen lämmöntuotannon kestävän kehityksen ekologisena indikaattorina tullaan käyttämään polttoaineen tuotannon ja käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Jotta tarkastelu ei jää yksipuoleiseksi, tullaan paikallista lämmöntuotantoa tarkastelemaan myös kestävän kehityksen muiden näkökulmien kannalta. Sosiaalisen ulottuvuuden mittarina käytetään polttoaineen tuotantoketjun työllisyysvaikutuksia ja taloudellisen ulottuvuuden mittarina energian hinnan muodostumista kuluttajille. Näin saadaan muodostettua kokonaisvaltainen kuva, miten eri polttoaineilla vastataan kestävän kehityksen tavoitteisiin paikallisessa lämmöntuotannossa.
6 6 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖKULMAT Kestävää kehitystä koskevassa keskustelussa sen kolmeksi peruselementiksi ovat muodostuneet ekologinen, taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Ekologisen näkökulman reunaehtona pidetään biodiversiteetin turvaamista siten, että ekosysteemit ja niiden lajit voivat kehittyä siten, että ne ylläpitävät maapallon mahdollisimman hyvänä ympäristönä nykyisille ja tuleville sukupolville. Ekologisen vastuun sisältö muodostuu näin ollen aiheutuvista ympäristövaikutuksista. Energiantuotanto aiheuttaa monia muutoksia ekosysteemissä. Merkittävimpänä haitallisena ympäristövaikutuksena voidaan pitää tällä hetkellä ilmastonmuutosta. /1, 2/ Sosiaalinen kestävyys liittyy keskeisesti sosiaaliseen pääomaan. Sosiaalisella pääomalla tarkoitetaan ihmisten hyvinvointia ja sitä, että yhteiskunnat ovat oikeudenmukaisia, turvallisia ja hyviä elinympäristöjä. Sosiaalisen ulottuvuuden merkittävänä sisältönä voidaan käsittää organisaation toiminnan vaikutuksia sille sosiaaliselle ympäristölle, jossa se toimii. Sosiaalisen vastuun sisältö muodostuu sidosryhmien hyvinvoinnin muutoksista, joita organisaation toiminta aiheuttaa. /1, 2/ Taloudellinen kestävyys on taloudellista toimintaa, joka ottaa huomioon ympäristönäkökohdat ja sosiaaliset näkökohdat. Taloudellisesti kestävä toiminta ottaa huomioon myös sidosryhmille kohdistuvat taloudelliset vaikutukset paikallisella ja globaalilla tasolla. Taloudellisen vastuun sisällön voidaan määrittää muodostuvan siitä, kuinka sidosryhmien taloudellinen tila muuttuu organisaation taloudellisten toimien seurauksena. /1, 2/
7 7 2.1 Työssä käytettävät kestävän kehityksen indikaattorit Tässä työssä käytetään kestävän kehityksen mukaiselle ekologiselle näkökulmalle indikaattorina polttoaineen tuotannosta ja käytöstä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä, sosiaaliselle näkökulmalle polttoaineketjun työllisyysvaikutuksia ja taloudelliselle näkökulmalle polttoaineen hinnan muodostumista kuluttajalle.
8 8 3 TAPAUSTUTKIMUS ENON ENERGIAOSUUSKUNNASTA Enon kunta sijaitsee Pohjois-Karjalan maakunnassa noin 35 kilometriä Joensuusta koilliseen. Enossa on kaksi taajamaa, kirkonkylä ja Uimaharju, jotka sijaitsevat 16 kilometrin päässä toisistaan. Kirkonkylä on jakautunut ylä- ja alakylään ja Uimaharjun taajama on puolestaan syntynyt teollisuuden ympärille. Taajamien jakaantumisen vuoksi kunnassa on kolme hakelämpökeskusta. Lämpölaitosten raaka-aineen hankinnasta sekä niiden hoidosta vastaa vuonna 1999 perustettu Enon energiaosuuskunta, jossa on 41 jäsentä. Ensimmäinen vuonna 2000 valmistunut Yläkylän lämpölaitos on kunnan investoima. Osuuskunta omistaa lämpöputkistoineen vuonna 2002 valmistuneen Uimaharjun lämpölaitoksen sekä vuonna 2004 valmistuneen Alakylän lämpölaitoksen. Kunta maksaa toimitetusta energiasta omistamansa laitoksen osalta 10 vuoden tai osuuskunnan omistamien laitosten osalta 15 vuoden voimassa olevan lämmöntuotantosopimuksen mukaisesti. Osuuskunta toimittaa kunnan lisäksi lämpöä myös yksityisille kiinteistöille. /3/ 3.1 Osuuskunnan polttoaineen hankinta Lämpölaitosten pääpolttoaineena käytetään metsähaketta ja kuorta. Laitoksissa käytettävä metsähake on pääosin rankahaketta. Osuuskunnan puuraaka-aineen tarve on noin m 3 vuodessa, josta % saadaan osuuskunnan jäsenten metsistä. Varapolttoaineena laitoksissa käytetään öljyä. /3/ Enon energiaosuuskunta hankkii polttoaineensa pääosin Enon kunnan alueelta. Huomattava osa polttoaineesta hankitaan osuuskunnan jäseniltä. Polttoaineena käytetään pääasiassa rankahaketta (kokopuuta), hakkuutähdehaketta ja kuorta. Vuonna 2004 käytetystä puupolttoaineesta oli kokopuuta 70 %, kuorta 20 % ja hakkuutähdehaketta 10 %. Osuuskunnan käyttämä kuori on Stora Enso Enocellin kuoriraaka-ainetta. Polttohake
9 9 tuotetaan tienvarsihaketusperiaatetta käyttäen. Lämmön tuottaminen metsähakkella perustuu Enon kunnassa kevyellä polttoöljyllä tuotetun lämmön korvaamiseen. /3/ Osuuskunnan polttoaineen hankinnassa rankojen hakkuu ja karsinta tapahtuu niin miestyönä kuin koneellisesti. Tässä työssä on rankahakkeen tuotantoketjussa tapahtuva puiden kaato ja karsinta oletettu tapahtuvaksi hakkuukoneella. Metsäkuljetuksen osalta kalustona käytetään maatalous- ja metsätraktoreita. Metsäkuljetusmatkat ovat keskimäärin 250 m, yli 400 m metsäkuljetusetäisyydet ovat harvinaisia. Tienvarsihaketusmenetelmään perustuvassa haketuksessa on käytössä osuuskunnan sopimusurakoitsijalla Sisu hakkurikuorma-auto, jossa on päälle rakennettu Kesla Foresteri 4560 rumpuhakkuri. Kaukokuljetuksissa käytetään samaisen sopimusurakoitsijan toimesta kuorma-autoa. Kaukokuljetuksissa keskimääräinen kuljetusmatka on km. Yli 50 km kaukokuljetusetäisyydet ovat harvinaisia. Hakkeen kaukokuljetuksessa kuljetettavan kuorman koko on aina 42 m 3. /3/ 3.2 Kasvihuonekaasupäästöjen laskentaperusteet Tarkasteltavan polttoaineketjun osalta kasvihuonekaasupäästöt lasketaan kulutetun polttoaineen ja päästökertoimien avulla. Tarkastelussa huomioidaan työvaiheet, jotka suoritetaan, jotta raaka-aine saadaan metsästä polttoainetta käyttävälle laitokselle asti. Lisäksi huomioon otetaan polttoaineen polttamisesta aiheutuneet päästöt. Polttoaineen ja koneiden valmistuksesta aiheutuvia päästöjä ei huomioida. Kuvassa 1 on esitetty tuotejärjestelmärajaus, jonka mukaan määritetään puupolttoaineen tuotantoketjujen kasvihuonekaasupäästöt.
10 10 Kuva 1. Polttoaineen tuotantoketjun päästöjen määrittäminen. Tässä työssä käytettävät metsäkuljetuksen tuottavuudet perustuvat hakkuutähdehakkeen osalta Joensuun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen Hakkuutähdehakkeen kustannustekijät ja suurmittakaavaisen hankinnan logistiikka. Tutkimuksessa on laadittu hakkuutähteen metsäkuljetuksen tuottavuudelle regressiomalli. /4/ Hakkuutähdehakkeen tuotantoketju on rajattu siten, että hakkuutähteiden keräys ja kasaaminen on oletettu suoritettavan ainespuunhankinnan yhteydessä. Näin ollen näistä tuotantoketjunvaiheista aiheutuvat päästöt kuuluvat ainespuun hankintaketjulle. Tarkastelu tässä työssä on rajattu alkamaan hakkuutähdehakkeen osalta metsäkuljetuksesta. Rankahakkeen osalta hakkuun ja metsäkuljetuksen tuottavuudet perustuvat Metsäntutkimuslaitoksen ja Työtehoseuran toteuttamaan tutkimushankkeeseen Karsitun energiapuun korjuuvaihtoehdot ja kustannustekijät. Tutkimuksessa on tutkittu kokopuun korjuuta niin männiköillä kuin lehtipuuvaltaisilla kohteilla. /5/ Työssä käytetyt päästökertoimet Tässä työssä tarkasteltavien metsähakkeen tuotantoketjujen tuotantotekijöiden polttoaineena on dieselpolttoaine. Dieselpolttoaineen CO 2 -päästökertoimena käytetään 2660 g CO 2 /l dieselpa. CH 4 :n ja N 2 O:n päästökertoimet saadaan soveltamalla VTT:n tekemien
11 11 TYKO 1999 ja LIPASTO laskentajärjestelmien tuloksia. Taulukossa 1 on esitetty työssä käytettävät päästökertoimet. Taulukossa esitettyihin päästökertoimiin on huomioitu CO 2 -, CH 4 - ja N 2 O-päästöt sekä lisäksi 1 % aiheutuneista NO X -päästöistä epäsuorina N 2 O- päästöinä. /6, 7/ Taulukko 1. Työssä käytettävät päästökertoimet. Kasvihuonekaasupäästö [g CO 2 -ekv/l dieselpa ] Maataloustraktori 2790 Metsätraktori 2780 Muut dieseltyökoneet 2780 Puoliperävaunulla varustettu yhdistelmä Enon energiaosuuskunnan metsähakkeen hankinnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Metsähakkeen tuotantoketjujen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt on esitetty kuvassa 2. Metsäkuljetusmatkana on käytetty 250 m ja kaukokuljetusmatkana 15 km. Hakkuutähteen osalta hakkuuta ja hakkuutähteiden kasausta ei huomioida, sillä kyseisten työvaiheiden oletetaan sisältyvän ainespuun hankintaketjuun.
12 Hakkuu Metsäkuljetus Haketus Kaukokuljetus 8000 CO2-ekvivalentti [g/mwh] Hakkuutähdehake (metsätraktori) Hakkuutähdehake (maataloustraktori) Rankahake Kuva 2. Metsähakkeen tuotantoketjujen aiheuttamat CO 2 -ekvivalentit. Hakkuutähteistä tuotetun metsähakkeen tuotantoketjun päästöt ovat metsätraktoriin perustuvalla tuotantoketjulla noin 3300 g CO 2 -ekv/i-m 3 ja maataloustraktoriin perustuvalla tuotantoketjulla noin 4100 g CO 2 -ekv/i-m 3. Rankahakkeen tuotantoketjun päästöt ovat noin 7000 g CO 2 -ekv/i-m 3. Yksi irtokuutio metsähaketta sisältää energiaa keskimäärin 0,8 MWh, joten tuotantoketjujen kokonaisekvivalentit CO 2 -päästöt ovat hakkuutähdehakkeella noin 4,1 5,1 kg CO 2 -ekv/mwh ja rankahakkeella noin 8,8 kg CO 2 -ekv/mwh. Suurin osa päästöistä (60 %) aiheutuu rankahakkeen tuotantoketjussa hakkuusta ja karsinnasta. Metsätraktorin käyttöön perustuvassa hakkuutähdehakkeen tuotantoketjussa suurin osa päästöistä (45 %) aiheutuu haketuksesta ja maataloustraktorin käyttöön perustuvassa tuotantoketjussa suurin osa päästöistä (50 %) aiheutuu metsäkuljetuksesta. Hakkuutähdehakkeen tuotantoketjun aiheuttamat päästöt olivat noin % rankahakkeen tuotantoketjun aiheuttamista päästöistä.
13 13 Metsäkuljetusmatkan vaikutus aiheutuneisiin kasvihuonekaasupäästöihin eri tuotantokoneilla hakkuutähdehakkeen tuotantoketjussa ja rankahakkeen tuotantoketjussa on esitetty kuvassa 3. Kaukokuljetusmatka on esitetyissä tapauksissa 15 km CO2-ekvivalentti [g/mwh] Hakkutähteen kuljetus metsätraktorilla Hakkuutähteen kuljetus maataloustraktorilla Rankojen kuljetus metsäkuljetusmatka [m] Kuva 3. Metsäkuljetusmatkan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Kuvassa 4 on esitetty kaukokuljetusmatkan vaikutus aiheutuneisiin kasvihuonekaasupäästöihin. Metsäkuljetusmatka on esitetyissä tapauksissa 250 m.
14 14 CO2-ekvivalentti [g/mwh] Hakkuutähteen kuljetus metsätraktorilla Hakkuutähteen kuljetus maataloustraktorilla Rankojen kuljetus kaukokuljetusmatka [km] Kuva 4. Kaukokuljetusmatkan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Liitteessä I on esitetty yhden muuttujan herkkyystarkastelut metsähakkeen tuotantoketjuille. Muuttujina on käytetty hakkuun ja karsinnan käyttötuntituottavuutta, metsäkuljetuksen käyttötuntituottavuutta, haketuksen tuottavuutta sekä kaukokuljetusmatkaa. Hakkuutähdehakkeen tuotantoketjuissa merkittävin kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttava tekijä on metsäkuljetuksen tuottavuus. 10 % muutos metsäkuljetuksen tuottavuudessa aiheuttaa noin 4 5 % muutoksen kasvihuonekaasupäästöihin käytetystä kuljetusvälineestä riippuen. 10 % muutos metsäkuljetuksen tuottavuudessa vastaa metsätraktorin käyttöön perustuvassa tuotantoketjussa noin 50 metrin muutosta metsäkuljetusmatkassa ja maataloustraktorin käyttöön perustuvassa tuotantoketjussa noin 100 m muutosta metsäkuljetusmatkassa. Rankahakkeen osalta merkittävin kasvihuonekaasupäästöihin vaikuttava tekijä on hakkuun ja karsinnan tuottavuus. 10 % muutos hakkuun ja karsinnan tuottavuudessa aiheuttaa noin 4,5 % muutoksen kasvihuonekaasupäästöihin. 10 % muutos metsäkuljetuksen tuottavuudessa vastaa noin 100 metrin muutosta metsäkuljetusmatkassa.
15 Puun polton kasvihuonekaasupäästöt Puun polton aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Puun polton päästöt. /8, 9, 10/ CO 2 [g/mj] CH 4 [g/mj] N 2 O [g/mj] NO X [g/mj] Päästöt 109,6 0,04 0,002 0,1 Puuperäiset polttoaineet käsitellään käytön osalta hiilidioksidi-neutraaleina. Taulukossa 2 esitetty CO 2 -päästö täsmää runkopuun osalta, mutta poltettaessa hakkuutähteitä ja muita jäte-eriä, jotka muuten hajoaisivat luonnossa, ei ole kasvihuoneilmiön kannalta mielekästä rajoittaa näiden erien hyödyntämistä energian tuotannossa. Puupolttoaineiden poltossa syntyviä hiilidioksidipäästöjä ei huomioida, koska puu on uusiutuva luonnonvara, joka kasvaessaan sitoo ilmakehässä luonnollisessa hajoamisessa tai poltossa vapautuneen hiilen. Näin ollen, kun otetaan huomioon puun poltossa muodostuva CH 4 ja N 2 O, puun polton ekvivalentti CO 2 -päästö on 1,5 g CO 2 -ekv/mj. Kirjallisuudessa on arvioitu, että 1 % aiheutuneista NO X -päästöistä muuttuu välilliseksi dityppioksidiksi. Kun huomioidaan puun arinapoltosta aiheutuvat välilliset N 2 O-päästöt, saadaan puun polton ekvivalentiksi CO 2 - päästöksi noin 1,8 g CO 2 -ekv/mj. 3.5 Energiapuun käytön työllisyysvaikutukset Tässä työssä kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden mittarina käytetään polttoaineen tuotannon työllisyysvaikutuksia. Tässä kappaleessa esitetään lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden tuotantoketjujen aiheuttamat työllisyysvaikutukset. Eri polttoaineketjujen tarjoamille työllisyysmahdollisuuksille on esitetty kirjallisuudessa paljon eri variaatioita. Tässä työssä on pyritty käyttämään hyödyksi mahdollisimman tuoretta tietoa, sillä kehitys, esimerkiksi metsähakkeen tuotantoteknologiassa, on ollut viime vuosikymmenen aikana merkittävää ja koneiden hyväksikäyttö on lisääntynyt. Tämä on puolestaan vähentänyt välitöntä työvoiman tarvetta metsähakkeen tuotannossa. Nykyään metsähake tuotetaan, kuten ainespuu, lähes kokonaan konetyönä. Ainoastaan
16 16 nuorissa harvennusmetsissä pienpuuhakkeen tuotannon ensimmäinen vaihe, eli puiden kaato, kasaus ja karsinta, suoritetaan ajoittain miestyönä. /11/ Teknologian kehittämiskeskuksen Puuenergian teknologiaohjelman puitteissa tehtiin selvitys metsähakkeen tuotannon sosioekonomisista vaikutuksista eri tuotannon mittakaavoissa. Vaihtoehtoisten tuotantoketjujen työllisyysvaikutukset on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Eri hankintaketjujen työllisyysvaikutukset. /11/ Tutkimuksessa Pietarsaaren Alholmens Kraftin voimalaitos edusti suurinta metsähakkeen kuluttajaa. Voimalaitoksen metsähakkeen käyttö oli m 3 /a. Oulu Energian Toppilan voimalaitoksella käyttö oli m 3 /a, Ruukin kunnan aluelämpölaitoksella 4800 m 3 /a ja Perhon energiaosuuskunnan hoitaman lämpölaitoksen metsähakkeen kulutus oli 2900 m 3 /a.
17 17 Metsähakkeen ja muiden polttoaineiden tuotantoketjujen työllisyysvaikutuksia ovat aikaisemmin tutkineet myös Halonen et al. Tutkimuksessa metsähakkeen valmistuksen työllisyysvaikutukseksi on saatu 63,1 htv/pj, mikä vastaa noin 227 htv/twh. /12/ Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksessa on saatu taulukon 3 mukaisia tuloksia eri polttoaineiden tuotannon ja kuljetuksen työllisyysvaikutuksille. Taulukko 3. Polttoaineiden tuotannon ja kuljetuksen työllisyysvaikutukset, htv/twh. /13/ Palaturve [htv/twh] Kokopuuhake [htv/twh] Jyrsinturve [htv/twh] Metsätähdehake [htv/twh] Raskas polttoöljy [htv/twh] 1 9 Paikallinen Muu kotimaa Yhteensä Enon energiaosuuskunnan polttoaineen hankintaketjun työllisyysvaikutukset Vuonna 2004 Enon energiaosuuskunnan metsähakkeen käyttö oli noin 4500 m 3. Työllisyysvaikutukset on laskettu siten, että on huomioitu myös vuonna 2004 valmistuneen Enon Alakylän lämpölaitoksen arvioitu polttoaineen kulutus vuodelle Arvioitu polttoaineen kulutus on näin ollen noin 6200 m 3, mikä vastaa noin MWh. Taulukossa 4 on esitetty Enon energiaosuuskunnan metsähakkeen hankinnan aiheuttamat työllisyysvaikutukset laskettuna eri arvioiden mukaan. Varapolttoaineena käytettävää öljyä ei ole huomioitu. Sulkuihin merkitty työllisyysvaikutus kuvaa vuoden 2004 todellisen metsähakkeen hankinnan määrän mukaisen työllisyysvaikutuksen.
18 18 Taulukko 4. Enon energiaosuuskunnan metsähakkeen hankinnan työllisyysvaikutukset. Hakkila /11/ - hakkuutähdehake (Ruukki) - kokopuuhake (Ruukki) - kokopuuhake (Perho) Työllisyysvaikutukset [htv/twh] Enon energiaosuuskunnan työllisyysvaikutukset [htv] 3,1 (2,3) 4,9 (3,6) 8,6 (6,3) Halonen et al. /12/ - metsähake 227 2,8 (2,0) Mäenpää & Männistö /13/ - hakkuutähdehake - kokopuuhake ,2 (1,6) 3,1 (2,3) 3.6 Energiapuun käytön taloudelliset vaikutukset Kestävän kehityksen taloudellisen ulottuvuuden indikaattorina käytetään tässä työssä energian hinnan muodostumista kuluttajalle. Tuotetusta energiasta perittävä korvaus tulee olla riittävän suuri, jotta polttoaineen hankinnasta, käyttökustannuksista ja investoinneista aiheutuvat kustannukset voidaan kuolettaa kohtuullisella ajalla. Käytännössä lämpöyrittäjälle energiasta maksettava korvaus on sidottu hintaindekseihin, jotka perustuvat kilpailevien energianlähteiden muodostamaan keskimääräiseen hintaan. Yleensä indeksi perustuu kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä palaturpeen hintoihin. Pienissä laitoksissa on käytössä myös menetelmä, jossa hinta on sidottu suoraan kevyen polttoöljyn hintaan. /14/ Hakkutähteistä valmistetun metsähakkeen tuotantokustannukset ovat suuruusluokkaa 10 /MWh ja kokopuusta tuotetun metsähakkeen 15 /MWh. Kuvassa 6 on esitetty hakkuutähdehakkeen ja kokopuuhakkeen kustannusrakenteet. /11/
19 19 Kuva 6. Hakkuutähdehakkeen ja kokopuuhakkeen kustannusrakenne. /11/ Pienpuuhakkeen 50 % korkeammat tuotantokustannukset hakkuutähdehakkeen kustannuksiin verrattuna aiheutuvat lähinnä kalliista kaadosta ja kasauksesta. Hakkuutähteen hankinta voidaan hakkuukoneen työtapaa muuttamalla integroida ainespuun korjuuseen, joten hakkuutähteen osalta kaadosta ja kasauksesta ei juuri kustannuksia muodostu. Muissa työvaiheissa kustannuserot hakkuutähdehakkeen ja pienpuuhakkeen välillä ovat vähäiset Enon energiaosuuskunnan tuottaman energian hinta Enon energiaosuuskunnan ja Enon kunnan tekemän sopimuksen mukaan osuuskunta toimittaa kunnalle ja kunnan asukkaille näiden tarvitsemaa lämpöenergiaa. Kunta maksaa toimitetusta energiasta omistamansa laitoksen osalta 10 vuoden tai osuuskunnan omistamien laitosten osalta 15 vuoden voimassa olevan lämmöntuotantosopimuksen mukaisesti. Energian hinta on sidottu KTM:n energiakoriin, joka on riippuvainen POR:n, POK:n, polttoturpeen ja polttohakkeen kuluttajahinnoista. Kuvassa 7 on esitetty Enon energiaosuuskunnan tuottaman lämmön hinta sekä kevyen polttoöljyn hinta ennen kattilaaa ja kevyellä polttoöljyllä tuotetun lämmön hinta. Kuten kuvasta 7 nähdään on osuuskunnan
20 20 tarjoaman energian hinnan kehitys erittäin vakaata verrattuna kevyellä polttoöljyllä tuotettuun lämpöön. /3/ /2001 6/2001 9/ /2001 3/2002 6/2002 9/ /2002 3/2003 6/2003 9/ /2003 3/2004 /MWh alv 0 % 6/2004 9/ /2004 Aluelämmön hinta kattilan jälkeen POK:n hinta ennen kattilaa Todellinen öljylämmön hinta kattilan jälkeen [90 % kattilahyötysuhde] Kuva 7. Enon energiaosuuskunnan tuottaman aluelämmön hinta kuluttajalle verrattuna POK:in markkinahintaan. /3/ Polttoturpeen ja polttohakkeen hinnan vakaa pysyminen 10 :n tuntumassa takaa vakaan hintakehityksen, vaikka raaka-öljyn hinnan kehitys olisikin epävakaata. Osuuskunnan edustajien arvioiden mukaan raaka-öljyn hinta voisi vaihdella 20 % ennen kuin hinnan muutoksella olisi merkittävää vaikutusta energianhintaan. /3/ Öljyn hintataso on viimeaikoina ollut noususuhdanteessa ja tämä on puolestaan parantanut metsähakkeen kilpailukykyä lämmöntuotannossa. Metsähaketta on ollut kannattavaa hankkia käyttöön entistä suuremmilla kustannuksilla. Vaikka tässä työssä tarkasteltu lämpölaitoskokoluokka ei kuulu päästökaupan piiriin, ulottuu sen vaikutukset myös tähän kokoluokkaan. Päästökaupan vaikutus öljylämmittäjän kustannuksiin aiheutuu jalostamoiden päästörajoitteen kautta. Kustannusten lisäys on vielä tässä vaiheessa minimaalista, koska päästöoikeudet on jaettu jalostamoille suurimmaksi osaksi maksutta. Suurin vaikutus päästökaupasta aiheutuu tässä vaiheessa sähkölämmitettyihin
21 21 rakennuksiin. Näyttää siltä, että sähkölämmityksen kilpailuasema heikkenee eniten muihin lämmitysmuotoihin verrattuna. /15/ 3.7 Vertailupolttoaineet Paikallisessa lämmöntuotannossa merkittävimmät ja käytetyimmät polttoaineet metsähakkeen ohella ovat raakaöljy ja turve. Tässä kappaleessa esitetään vertailtavien polttoaineiden tuotantoketjujen vaiheet ja työvaiheiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt Turve Energiaturvetuotannossa turve irrotetaan kunnostetun suon pinnasta kerrokseksi, joka kuivatetaan auringon säteilyenergian avulla. Kuivattu turve varastoidaan varastoaumaan, josta se kuljetetaan käyttökohteisiin. Kasvihuonekaasupäästöjä aiheutuu suon kunnostuksessa, turpeen tuotannossa, korjaamisessa ja kuljettamisessa käytettyjen koneiden polttoaineiden käytöstä. Työkoneina käytetään yleensä maataloustraktoreita, joiden polttoaineena on dieselpolttoaine. Kaukokuljetuksissa varastoaumasta käyttöpaikalle suoritetaan kuorma-autoilla. Tupeen tuotantoketjun aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Turpeen tuotannon aiheuttamat päästöt. /9, 16/ CO 2 [g/mj] CH 4 [mg/mj] N 2 O [mg/mj] Päästöt 1,1 1,4 0,03 0,5 Turpeen tuotannon aiheuttamiksi kasvihuonekaasupäästöiksi saadaan näin ollen jyrsinturpeelle 1,25 1,35 g CO 2 -ekv/mj ja palaturpeelle noin 1,3 1,6 g CO 2 -ekv/mj.
22 22 Turpeen poltosta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat moninkertaisia tuotannon aiheuttamiin päästöihin verrattuna. Turpeen polton aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6. Turpeen polton aiheuttamat päästöt. /8,17/ CO 2 [g/mj] CH 4 [mg/mj] N 2 O [mg/mj] Päästöt 102,0 105,9 4,5 2,0 Turpeen käytön ekvivalentiksi hiilidioksidipäästöksi saadaan esitetyillä päästökertoimilla noin 102,7 106,7 g CO 2 -ekv/mj Raakaöljy Öljyn energiaketjun päävaiheet ovat raakaöljyn pumppaaminen maanpinnalle, kuljetus öljyn tuottajalta öljynjalostamoihin, jalostaminen eri tuotteiksi, jalostetun tuotteen kuljettaminen käyttäjille ja jalostetun tuotteen käyttö. Raakaöljyn tuotantoketjun aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Raakaöljyn tuotannon aiheuttamat päästöt. /9/ Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy [g CO2 /MJ] [mg CH4 /MJ] [mg N2O /MJ] [g CO2 /MJ] [mg CH4 /MJ] [mg N2O /MJ] Päästöt 7,6 68,0 0,4 7,6 64,0 0,4 Raakaöljyn tuotannon aiheuttamaksi kasvihuonekaasupäästöksi saadaan näin ollen raskaalle polttoöljylle 9,2 g CO 2 -ekv/mj ja kevyelle polttoöljylle 9,3 g CO 2 -ekv/mj. Raakaöljyn käytön aiheuttamat päästöt on esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Raakaöljyn käytön aiheuttamat päästöt. /8,9/ Raskas polttoöljy Kevyt polttoöljy [g CO2 /MJ] [mg CH4 /MJ] [mg N2O /MJ] [g CO2 /MJ] [mg CH4 /MJ] [mg N2O /MJ] Päästöt 77,4 65,0 0,4 74,1 65,0 0,4
23 23 Kasvihuonekaasupäästöiksi saadaan näin ollen raskaan polttoöljyn käytölle noin 79,0 g CO 2 -ekv/mj ja kevyen polttoöljyn käytölle noin 75,7 g CO 2 -ekv/mj.
24 24 4 TULOSTEN TARKASTELU Kasvihuonekaasupäästöjen osalta hakkuutähdehakkeen tuotanto tuottaa vähemmän päästöjä kuin rankahakkeen tuotantoketju. Tämä johtuu tarkastellun tilanteen rajauksesta, jossa hakkuutähdehakkeen tuotantoketjun alkupää rajattiin alkamaan metsäkuljetuksesta. Toisin sanoen hakkuu ja hakkuutähteiden keräyksen oletettiin tapahtuvan ainespuun hankinnan yhteydessä. Näin ollen tästä työvaiheesta aiheutuneita kasvihuonekaasupäästöjä ei huomioitu hakkuutähdehakkeen tuotantoketjussa. Kuvassa 8 on esitetty tarkasteltavien polttoaineen tuotantoketjujen kasvihuonekaasupäästöt. CO2-ekvivalentti [g/mj] ,2 9,3 2,4 1,6 1,4 1,4 POR POK Palaturve Jyrsinturve Hakkuutähdehake Rankahake Kuva 8. Polttoaineen tuotannon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt eri tuotantoketjuilla. Kuvassa esitettävässä tapauksessa hakkuutähdehakkeen osalta tulokset perustuvat maataloustraktorikäyttöiseen tuotantoketjuun. Kaukokuljetusmatkana on käytetty raskaalle polttoöljylle 437 km ja kevyelle polttoöljylle 372 km /9/, turpeelle 80 km /16/ ja metsähakkeelle 15 km. Metsähakkeen metsäkuljetusmatka on 250 m. Vertailtavien polttoaineiden osalta kaukokuljetusmatkat ovat juuri oikeassa mittasuhteessa siihen, että polttoaineita käytetään juuri Enon kunnan alueella. Kuvassa 9 on esitetty tuotantoketjuista aiheutuneet päästöt metsähakkeen kaukokuljetusmatkan mukaisesti.
25 CO2-ekvivalentti [g/mwh] ]] Hakkuutähdehake [metsätr.] Hakkuutähdehake [maataloustr.] Rankahake POR POK Palaturve, 80 km Jyrsinturve, 80 km kaukokuljetusmatka [km] Kuva 9. Polttoaineen tuotannon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt metsähakkeen eri kaukokuljetus etäisyyksillä. Raakaöljyllä ja turpeella suurin osa aiheutuneista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin polttoaineen käytöstä. Metsähakkeella tuotannosta ja käytöstä aiheutuneet päästöt ovat likimain yhtä suuria. Taulukossa 9 on esitetty eri polttoaineiden tuotannon ja käytön aiheuttamat välittömät kasvihuonekaasupäästöt. Taulukko 9. Polttoaineiden tuotannon ja käytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Tuotanto [g CO 2 -ekv/mj] Käyttö [g CO 2 -ekv/mj] Yhteensä [g CO 2 -ekv/mj] POR 9,2 79,0 88,2 POK 9,3 75,7 85,0 Palaturve 1,3 1,6 102,7 104,0 104,3 Jyrsinturve 1,3 1,4 106,7 108,0 108,1 Hakkuutähdehake 1,1 1,4 1,8 2,9 3,2 Rankahake 2,4 1,8 4,2 Kuvassa 10 on havainnollistettu tarkasteltavin polttoaineiden tuotannon ja käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Kuvassa esitettävässä tapauksessa
26 26 hakkuutähdehakkeen osalta tulokset perustuvat maataloustraktorikäyttöiseen tuotantoketjuun tuotanto käyttö CO2-ekvivalentti [g/mj] POR POK Palaturve Jyrsinturve Hakkuutähdehake Rankahake Kuva 10. Polttoaineen tuotannon ja käytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt. Puupolttoaineiden poltossa syntyviä hiilidioksidipäästöjä ei huomioida, koska puu on uusiutuva luonnonvara, joka kasvaessaan sitoo ilmakehässä luonnollisessa hajoamisessa tai poltossa vapautuneen hiilen. Palamisessa aiheutuneet CH 4 - ja N 2 O-päästöt huomioidaan myös puupolttoaineiden osalta. Enon kunnan tapauksessa ympäristölle aiheutuva kuormitus kevyen polttoöljyn käytöstä olisi huomattavasti suurempi kuin nykyisessä metsähakkeen käyttöön perustuvassa lämmöntuotannossa. Noin MWh tuotannon ja käytön aiheuttama ekvivalentti hiilidioksidipäästö olisi kevyellä polttoöljyllä noin 3700 t CO 2 -ekv. Metsähaketta käyttämällä ekvivalentti hiilidioksidipäästö on noin t CO 2 -ekv. Mikäli vastaava lämpömäärä tuotettaisiin turpeen (50 %) ja metsähakkeen (50 %) seospoltolla olisi ekvivalentti hiilidioksidipäästö noin t CO 2 -ekv. Jotta päästäisiin mahdollisimman lähelle todellista Enon energiaosuuskunnan lämpölaitosten ja polttoaineen hankinnan aiheuttamaa kasvihuonekaasupäästöä, arvioidaan polttoaineena käytettävän kuoren tuotannon aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
27 27 Käytännössä Stora Enso Enocelliltä ostettavan kuoren tuotantoketjun aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kuuluvat ainespuun korjuuketjulle. Näin ollen kuoren hankintaketjun aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat ainoastaan kuoren kuljetuksessa lämpölaitokselle. Kaukokuljetuksesta (15 km) aiheutuva ekvivalentti hiilidioksidipäästö on, kuten rankahakkeella ja hakkuutähdehakkeella, noin 880 g CO 2 - ekv/mwh. Kuoren polton osalta käytetään vastaavaa päästökerrointa kuin rankahakkeella ja hakkuutähdehakkeella. Näin ollen kuoren tuotannon ja käytön ekvivalentti hiilidioksidipäästö on noin 7360 g CO 2 -ekv/mwh. Osuuskunnan metsähakkeen käyttö jakautui vuonna 2004 siten, että 70 % oli kokopuuta, 20 % kuorta ja 10 % hakkuutähdehaketta. Esitetyillä parametreilla osuuskunnan metsähakkeella tuotetun lämmön tuotantoketjun aikaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat noin 160 t. Metsähakkeella tuotetun lämmön tuotantoketjun päästöt ovat vain noin 4 % kevyttä polttoöljyä käytettäessä syntyviin kasvihuonekaasupäästöihin. Paikallisessa lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden tuotantoketjujen työllisyysvaikutukset ovat paljolti tapausriippuvaisia. Eri arvioiden mukaiset kertoimet on esitetty kuvassa 11.
28 28 Kuva 11. Paikallisessa lämmöntuotannossa käytettävien polttoaineiden tuotantoketjujen työllisyysvaikutukset. /11, 12, 13/ Kuvassa 11 esitetyillä arvioilla työllisyysvaikutuksista Enon energiaosuuskunnan työllisyysvaikutukset vuoden 2005 käyttöasteella ovat metsähakkeen osalta 2,2 8,6 htv. Vuosittaisen toiminta-asteen mukaan parhaiten Enon energiaosuuskunnan tapausta kuvaa Ruukin kunnan aluelämpölaitoksen mukaan mallinnettu työllisyysvaikutus. Ruukin kunnan aluelämpölaitosten metsähakkeen kulutus on noin 4800 m 3 /a ja Enon energiaosuuskunnalla noin m 3 /a. Näin ollen Enon energiaosuuskunnan työllisyysvaikutukset olisivat kokopuuhakkeen arvion mukaan 4,9 htv, joista 4,3 htv olisi ns. välittömiä työpaikkoja ja 0,6 htv välillisiä työpaikkoja muualle maakuntaan ja Suomeen. Raakaöljyn osalta työllisyysvaikutukset ovat 0,12 htv. Raakaöljyn tuotantoketjun työllisyysvaikutuksista suurin osa kohdistuu muualle kuin lähikuntiin, kun taas metsähakkeen tuotantoketju luo työpaikkoja ja luo pohjaa elinkeinoelämälle nimenomaan paikallisesti. Turpeen tuotantoketjun työllisyysvaikutukset olisivat 1,4 1,6 htv. Enon energiaosuuskunnan tapauksessa työllisyysvaikutusten haitari on leveä. Osuuskunnan edustajien mukaan työllisyysvaikutus on todellisuudessa noin 4 5 htv /3/. Huomioitavaa metsähaketuotannon tarjoamissa työpaikoissa on se, että toiminnan tarjoamat työpaikat
29 29 eivät ole kokonaisuudessaan ympärivuotisia. Energiapuun hakkuu keskittyy kevääseen ja alkukesään, metsäkuljetus loppukesään tai syksyyn sekä haketus ja hakkeen kaukokuljetus talvikaudelle. Metsähakkeen käyttö aluelämpölaitosten pääpolttoaineena takaa vakaan hintakehityksen lämpölaitosten asiakkaille. Raakaöljyn hinnan vaihtelut eivät pääse vaikuttamaan merkittävästi energian hintaan, sillä hinta on sidottu energiakoriin joka koostuu hinnaltaan erittäin vakaasta palaturpeesta ja polttohakkeesta sekä lisäksi kevyestä ja raskaasta polttoöljystä. Rankahakkeen osalta puun kilpailukyvyn esimerkiksi hakkuutähdehakkeeseen verrattuna takaa Kemera-tuki. Tuen myötä rankahakkeen tuotantokustannukset käyttöpaikalla ovat samaa suuruusluokkaa kuin hakkuutähdehakkeella.
30 30 5 YHTEENVETO Tässä työssä on käsitelty kuinka kestävän kehityksen näkökulmat muodostuvat paikallisessa lämmöntuotannossa. Ekologisena indikaattorina on käytetty polttoaineen tuotantoketjun aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä, sosiaalisena indikaattorina polttoaineen tuotantoketjun työllisyysvaikutuksia ja taloudellisena indikaattorina energian hinnan muodostumista kuluttajille. Paikallisessa lämmöntuotannossa metsähakkeella korvataan yleensä raakaöljyä. Aikaisemmin raakaöljyn suhteellisen edullinen hintataso, toimivat ja kannattavat energiainvestoinnit sekä metsähaketta käyttävien laitosten suhteellisen korkeat investointikustannukset ovat rajoittaneet hieman metsähakkeen käyttöä lämmöntuotannossa. Lisäksi käytön vaivattomuus on ollut eduksi öljyn käyttämiselle polttoaineena lämmöntuotannossa. Öljyn hinnan viimeaikaisten muutosten ja metsähakkeen käytön toimivien tukitoimien myötä on kuitenkin päästy tilanteeseen, jossa öljyn korvaaminen metsähakkeella on järkevää. Energiapuun käyttö paikallisessa lämmöntuotannossa parantaa kunnan energiantuotannon omavaraisuutta, kunnan työllisyyttä sekä lisäksi käytöllä on myös positiivinen vaikutus kunnan kauppa- ja kasvihuonekaasutaseeseen. Merkittävä tekijä, joka puhuu energiapuun käytön puolesta, on myös kunnan imago. Nykyään kuluttajat ja päättäjät eivät perusta ratkaisujaan pelkästään taloudelliselle kannattavuudelle vaan myös ympäristönäkökohdat ovat saaneet huomattavasti enemmän painoarvoa päätöstenteossa. Uuden julkisia hankintoja koskevan EU-direktiivin mukaan, ympäristönäkökohtia voidaan käyttää arviointiperusteena päätettäessä kunnallisesta energiaratkaisusta. Kyseisen direktiivin tarjoama mahdollisuus on syytä käyttää hyväksi, jotta Suomelle asetetut tavoitteet niin kestävän kehityksen kuin myös kansallisen ilmastostrategian toteutumiseksi saavutetaan. Kestävän kehityksen ja erityisesti ympäristönäkökohtien hyödyntämisen puolesta kunnallisessa päätöksenteossa puhuvat myös eri laeissa ja julistuksissa määritetyt velvoitteet kestävän kehityksen edistämiseksi kunnallishallinnossa. Vaikka kestävän kehityksen sosiaalisen ulottuvuuden ja taloudellisen
31 31 ulottuvuuden indikaattorien käyttäminen julkisten hankintojen valintakriteerinä on usein ristiriidassa käytössä olevan hankintalainsäädännön kanssa, vaikuttavat nämä mainitut seikat merkittävästi kunnallisessa päätöksenteossa. Tässä työssä käytettyjen kestävän kehityksen indikaattorien merkitys kunnallisessa päätöksenteossa on huomattava. Puuenergian käyttö on merkittävimpiä keinoja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Muita keinoja ovat mm. energian tuotannon ja käytön tehostaminen sekä kulutuksen muuttaminen vähemmän energiaa kuluttavaan ja päästöjä aiheuttavaan suuntaan. Tässä työssä tarkastellun metsähakkeen tuotannon ja käytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat 2,9 4,2 g CO 2 -ekv/mj. Raakaöljyn energiaketjun aiheuttamat päästöt ovat 85,0 88,2 g CO 2 -ekv/mj ja turpeen energiaketjun päästöt 104,0 108,1 g CO 2 -ekv/mj. Biopolttoaineiden käyttö edistää konkreettisesti yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä energiaomavaraisuutta Suomessa. Tässä työssä tutkitun Enon energiaosuuskunnan tapauksessa vuoden 2005 odotetun polttoaineen kulutuksen mukaiset kasvihuonekaasupäästöt olisivat metsähakkeella noin 160 t, kevyellä polttoöljyllä noin 3700 t sekä turpeen ja metsähakkeen seospoltolla t. Työllisyysvaikutukset olisivat metsähakkeella noin 2,2 8,6 htv, raakaöljyllä 0,12 htv ja turpeella 1,4 1,6 htv. Energiapuulla tuotetun lämmön tuotantoketjun työllisyysvaikutukset ovat huomattavasti suuremmat kuin Enon kunnassa aikaisemmin käytössä olleen kevyellä polttoöljyllä tuotetun lämmön tuotantoketjun. Enon energiaosuuskunnan tuottaman energian hinta on sidottu KTM:n hintakoriin. Kuluttajalle energian hinta määräytyy polttohakkeen, raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja polttoturpeen keskimääräisistä kuluttajahinnoista. Osuuskunnan tarjoaman energian hinta, ilman arvonlisäveroa, on ollut jo useamman vuoden 27,5 /MWh. Hinta on erittäin kilpailukykyinen verrattuna kevyellä polttoöljyllä tuotettuun energiaan. Lisäksi metsähakkeen käyttöä paikallisessa lämmöntuotannossa puoltaa sen erittäin vakaa hintakehitys. Enon energiaosuuskunnan toiminta perustuu lämpöenergian tuotantoon Enon kunnassa. Osuuskunnan toiminta on tässä työssä tutkituilla indikaattoreilla kestävän kehityksen
32 32 mukaista, varsinkin kun toimintaa verrataan lämmöntuotantoon, jossa energia tuotetaan kevyttä polttoöljyä käyttäen. Energiapuun käyttäminen energiantuotannossa tuo joustavuutta ja monipuolisuutta energianhuoltoon sekä parantaa oleellisesti energiajärjestelmien kriisi- ja huoltovalmiutta. Lisäksi energiapuun käyttö fossiilisten polttoaineiden korvaajana energiantuotannossa, vaikuttaa myös positiivisesti ympäristöön ja ilmastoon sekä edistää konkreettisesti yrittäjyyttä ja työllisyyttä sekä energiaomavaraisuutta niin kunnallisella kuin valtakunnallisella tasolla.
33 33 LÄHTEET /1/ Rohweder, L Yritysvastuu kestävää kehitystä organisaatiotasolla. Porvoo, WS Bookwell Oy. S /2/ GRI Sustainability Reporting Guidelines. Boston, Global Reporting Initiave. S. 94. /3/ Enon energiaosuuskunta Henkilökohtainen tiedonanto. /4/ Asikainen, A., Ranta, T., Laitila, J. & Hämäläinen, J Hakkuutähdehakkeen kustannustekijät ja suurmittakaavaisen hankinnan logistiikka. Joensuun yliopisto, Metsätieteellinen tiedekunta, tiedonantoja 131. Joensuu, Joensuun yliopisto & Metsätieteellinen tiedekunta. S /5/ Heikkilä, J Karsittuna vai kokopuuna? Työtehoseuran metsätiedote 1/2005 (683). S. 4. /6/ VTT TYKO 1999 laskentajärjestelmän tuloksia. Mallin perusteella lasketut keskimääräiset kertoimet konetyypeittäin, Excel tiedosto. [VTT:n www-sivuilla]. Päivitetty [viitattu ]. Saatavissa tulokset.htm /7/ VTT Yksikköpäästöt, tavara-autot [VTT:n www-sivuilla]. Päivitetty [viitattu ]. Saatavissa: iet.htm /8/ Tilastokeskus Polttoaineluokitus. [Tilastokeskuksen www-sivuilla]. Päivitetty [viitattu ]. Saatavissa: itus.html /9/ Wihersaari, M Biopolttoaineet ja ympäristö. Loppuraportin luonnos. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 17/1996. Helsinki, Kauppa- ja teollisuusministeriö. S /10/ Wihersaari, M. & Palosuo, T Puuenergia ja kasvihuonekaasut. Osa 1: Päätehakkuu haketuotantoketjujen kasvihuonekaasupäästöt. VTT energian raportteja 8/2000. Espoo, VTT. S. 55. /11/ Hakkila, P Puuenergian teknologiaohjelma Teknologiaohjelmaraportti 5/2004, loppuraportti. Helsinki, Tekes. S /12/ Halonen, P., Helynen, S., Flyktman, M., Kallio, E., Kallio, M., Paappanen, T. & Vesterinen, P Bioenergian tuotanto- ja käyttöketjut sekä niiden suorat työllisyysvaikutukset. VTT tiedotteita Espoo, VTT. S. 51.
34 34 /13/ Mäenpää, I & Männistö, J Bioenergian yhteiskuntataloudelliset vaikutukset. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 111/1995. Helsinki, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Energiaosasto. S /14/ Puhakka, A., Alakangas, E., Alanen, V-M., Airaksinen, L., Soini, R., Siponen, T. & Kainulainen, S Hakelämmitysopas. Helsinki & Joensuu, Motiva & Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. S. 63. /15/ KTM EU:n päästökaupan, energiaverotuksen ja energiantuotannon tukien yhteensovittaminen. Työryhmän mietintö. [verkkodokumentti]. Julkaistu [viitattu ]. Saatavissa: files/ohjauskeinotr_mietinto.pdf /16/ Laihanen, M. & Tarjanne, R Hakkuutähteistä tuotetun puupolttoaineen tuotannon aiheuttamat hiilidioksidipäästöt. Tutkimusraportti EN B-147. Lappeenranta, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu. S. 76. /17/ Crill, P., Hargreaves, K. & Korhola, A Turpeen asema Suomen kasvihuonekaasutaseissa. Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 20/2000. Helsinki, Kauppa- ja teollisuusministeriö. S. 70.
Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.
Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja
LisätiedotMetsäenergian hankinnan kestävyys
Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon
LisätiedotMetsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia
Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,
LisätiedotKATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA
KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotNuoren metsän energiapuu ja hiilinielu
Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu Kalle Karttunen Metsäekonomian laitos Hiilikonsortion loppuseminaari 13.1.2006 Sisältö Nuoren metsän energiapuupotentiaali Energiapuuharvennus osana metsänkasvatusta
LisätiedotPuuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012
Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotKansantalouden ja aluetalouden näkökulma
Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4
LisätiedotLämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä
Lämpöyrittäjyyden merkitys Uusiutuvia energiaratkaisuja yrityksille palveluna Helsinki, Postitalo Timo Määttä Luotettavaa tietoa ja vaikuttavia ratkaisuja resurssitehokkaisiin toimiin ja kestäviin valintoihin.
LisätiedotKokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan
Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotKESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014
KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013
METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotVIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009
VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat
LisätiedotKOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012
KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien
Lisätiedot23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla
Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
LisätiedotMetsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma
Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma Jussi Lintunen (Luke) Puuta vai jotain muuta Johdantoa Energiaa on monenlaista: Sähkö, lämpö, jalostetut polttoaineet ja polttonesteet
LisätiedotKÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO
KÄYTTÖPAIKALLAHAKETUKSEEN PERUSTUVA PUUPOLTTOAINEEN TUOTANTO Projektiryhmä Antti Korpilahti, Sakari Suuriniemi, Kaarlo Rieppo Rahoittajat A. Ahlström Oy, Fortum Power and Heat Oy, Metsähallitus, Metsäliitto
LisätiedotRiittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen
19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotEnergiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus
Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti
LisätiedotMetsäbioenergia energiantuotannossa
Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden
LisätiedotBIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006
BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on
LisätiedotKESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus
LisätiedotYksikkö 2011 2012 2013
KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotBioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto
Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotKOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.
KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet
LisätiedotMetsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet
Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet Tutkija Karri Pasanen Antti Asikainen, Perttu Anttila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2016 Arviot vuosilta 2010-2015 Emma Liljeström, emma.liljestrom@benviroc.fi Suvi Monni, suvi.monni@benviroc.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus 2. Uusiutuvan
LisätiedotMaakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa
Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833
LisätiedotUusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta
Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus
LisätiedotMetsähakkeen energiakäytön alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset
Metsähakkeen energiakäytön alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset Gaia Consulting 17.3.2015 1 Gaia 17 March 2015 Johdanto Tämä selvitys arvioi, mitä alue- ja kansantaloudellisia vaikutuksia ja päästövaikutuksia
LisätiedotMetsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää
LisätiedotKorjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa
Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet
LisätiedotTulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014
Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen
LisätiedotPuusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010. Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa
Puusta lämpöä Energia-ilta Mynämäki 30.9.2010 Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuu Puupolttoaineet Käyttökohteita
LisätiedotEsimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma
Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA
LÄMPÖYRITTÄJYYDESTÄ LISÄANSIOITA Urpo Hassinen Biomas-hanke Kesälahti 2.11.2012 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ 2005 JA TAVOITTEET 2020 64 80 % 20 28,5 38 8,5 Eurooppa Suomi Pohjois-Karjala 2005 2020 2 1
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotTuotantotukisäädösten valmistelutilanne
Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotOnko puu on korvannut kivihiiltä?
Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot
LisätiedotSuomessa vuonna 2005
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2005 Kalle Kärhä Metsähakkeen tuotantoketjut 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Vuonna 2005 metsähakkeen
LisätiedotPäästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010
Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden
LisätiedotKokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2
Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2 1/2010 Hankkeen tavoitteet Aines- ja energiapuun korjuun integrointi paalausmenetelmällä
LisätiedotENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO
ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA 4.6.2013 HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO 1 Esityksen sisältö Energiapuun korjuukohteet Metsähakkeen tuotantomenetelmät ja
LisätiedotTURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?
TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun
LisätiedotENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin
ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase
LisätiedotTaustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi
Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n
LisätiedotTulevaisuuden puupolttoainemarkkinat
Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja
LisätiedotSelvityksen tausta ja toteutus (1/2)
Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään
LisätiedotPk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki
Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008
LisätiedotPuupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa
A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotTUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)
TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotPuhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa
Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa Teuvo Hirvonen 23.3.2017 LÄMPÖYRITTÄJYYDEN MAHDOLLISUUDET Yleinen suhtautuminen myönteistä Paikallistaloudelliset hyödyt (raha kiertää 4-6 kertaa) Työllisyyden edistäminen
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotMetsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt
Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta
LisätiedotTuontipuu energiantuotannossa
Tuontipuu energiantuotannossa Yliaktuaari Esa Ylitalo Luonnonvarakeskus,Tilastopalvelut Koneyrittäjien Energiapäivät 2017 Hotelli Arthur Metsähakkeen käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000 2015 milj. m³
LisätiedotVesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen
Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:
LisätiedotEnergiatuki Kati Veijonen
Energiatuki 2017 Kati Veijonen Energiatukea Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka: 1) lisäävät uusiutuvien energialähteiden
LisätiedotSelvitys biohiilen elinkaaresta
Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet
LisätiedotMetsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä ja puumarkkinavaikutusten seuranta. Olli Mäki ja Pekka Ripatti
Metsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä ja puumarkkinavaikutusten seuranta Olli Mäki ja Pekka Ripatti 24.4.2015 SISÄLTÖ 1 Puu energiantuotannossa - Metsähakkeen käyttö - Metsähakkeella tuotetun
LisätiedotLämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua
Lämpöyrittäjyys Toiminnan ja kannattavuuden tarkastelua Lämpöyrittäjyyden perusteet to 2.2.2012, Nurmes Lasse Okkonen FT, tuntiopettaja biotalouskoordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Biotalouden
LisätiedotPienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi
PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset
LisätiedotAines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu
Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka
LisätiedotETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008
ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009. Kalle Kärhä, Metsäteho Oy
Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna 2009, Metsäteho Oy 9/2010 Hakkuutähteet Pienpuu www.metsateho.fi Kannot Järeä, (lahovikainen) runkopuu 2 Metsähakkeen käyttö Suomessa Metsähakkeen käyttö on
LisätiedotBiokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen
BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot
Metsähakkeen tuotantoketjut 2006 ja metsähakkeen tuotannon visiot Kalle Kärhä 1 Metsähakkeen käyttö Suomessa I 3,5 Metsähakkeen käyttö, milj. m 3 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 2000 2001 2002 2003 2004 2005
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotIhmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos
Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos Hannu Ilvesniemi Metla / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Maailman väkiluvun muutos viimeisen
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotLCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT
LCA in landscaping Hanke-esitys Malmilla 20.3.2013 Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana
LisätiedotMETSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA
SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA
LisätiedotTekniset vaihtoehdot vertailussa. Olli Laitinen, Motiva
Tekniset vaihtoehdot vertailussa Olli Laitinen, Motiva Energiantuotannon rakenteellinen muutos Energiantuotannon rakenne tulee muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana Teollinen energiantuotanto Siirtyminen
LisätiedotEnergiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015
Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä
LisätiedotMetsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset. Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti
Metsähakkeen logistinen ketju ja taloudelliset kokonaisvaikutukset Suomen Vesitieyhdistys ry - Metsähakeprojekti TAUSTOJA >> Suomen metsien kasvu on 225 milj.im3 (90 milj.m3), josta yli 100 milj.im3 (40
LisätiedotPuuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT
Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian
LisätiedotBioForest-yhtymä HANKE
HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden
LisätiedotEnergiapuun korjuutuet
Energiapuun korjuutuet Mikko Korhonen, Suomen metsäkeskus, Pohjois-Karjalan alueyksikkö Metsähakkeen tavoitteet ja keinot TAVOITE: Metsähakkeen käyttötavoite energiantuotannossa 25 TWh eli noin 13,5 milj.
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotRiittääkö puuta kaikille?
Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä
LisätiedotMetsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset
Metsähakkeen tuotantoprosessikuvaukset Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon tuloskalvosarja 3/2008 Metsätehon tuloskalvosarja 3/2008 24.4.2008 Kalle Kärhä 1 Projektin tavoitteet Projektissa tuotettiin
LisätiedotUusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella
Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat
LisätiedotTUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011
TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus
LisätiedotPonssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen
1 24.10.2014 Author / Subject Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Tuomo Moilanen Ponsse Oyj 2 Aiheet: 1. Ponssen näkökulma Bioenergian
LisätiedotMILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?
MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari Johtava asiantuntija Pöyry Management Consulting Oy SISÄLTÖ Turpeen käyttö ja tuotanto Suomessa Turpeen korvaavat polttoaineet
LisätiedotHakelaitoskäynti. Teuvo Hirvonen
27.9.2017 Avaus Perustiedot Raaka-ainehankinta Aluetalousselvitys Aurinkosähköhanke Hakelaitoskäynti Teuvo Hirvonen Urpo Hassinen Matti Ikäheimonen Lasse Okkonen Kim Blomqvist Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa
LisätiedotMetsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä
Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotСПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov
Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö
LisätiedotBiohiilen käyttömahdollisuudet
Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä
LisätiedotOuti Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö
21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,
Lisätiedot