1 JOHTAMISKOULUTUKSEN TAVOITTEET... 2 Johtamiskoulutuksen yleiskuvaus ja tavoitteet... 2

Transkriptio

1 Sisällys 1 JOHTAMISKOULUTUKSEN TAVOITTEET... 2 Johtamiskoulutuksen yleiskuvaus ja tavoitteet KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE...3 Johtamisen teoria... 4 Kurssitarjonta... 4 Johtajaksi kehittyminen portfoliotyöskentelynä... 6 Johtamisprojekti(t) kehittämistyönä... 6 Kehittymistehtävät REKISTERÖITYMINEN JA MAKSUT JOHTAMISKOULUTUKSEN VASTUUHENKILÖT SUORITUSTEN AIKATAULU 6. HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA... Henkilökohtaisen opintosuunnitelman esimerkkirakenne PORTFOLION KÄYTTÖTARKOITUS ARVIOINTI Arviointiohjeet Oppimisen arviointi KIRJALLISUUTTA Lomakkeet: Teoreettisen koulutuksen suoritteet Projektit ja kehittämistehtävät Portfoliotyöskentely ja kehittämishanke HAKEMUS suoritusten hyväksymiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyteen Rekisteröitymislomake päivitetty

2 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajakoulutus 1. JOHTAMISKOULUTUKSEN TAVOITTEET Johtamiskoulutuksen yleiskuvaus ja tavoitteet Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan koulutus on mahdollista suorittaa vähintään kahden vuoden aikana. Turun yliopiston johtamiskoulutusmallin mukaisesti kukin koulutettava voi laatia itselleen työ- ja elämäntilanteidensa mukaisesti parhaan mahdollisen etenemistavan. Koulutusohjelma muodostuu kurssimuotoisista lähiopetusjaksoista, portfolio-työskentelystä sekä johtamisprojektityöskentelystä. Johtamisosaaminen syntyy parhaiten työkokemuksen karttumisen rinnalla toteutettavan systemaattisen koulutuksen kautta. Moniammatillisen ja laajapohjaisen näkökulman saamiseksi koulutukseen kuuluu opintoja jotka ovat yhteisiä mm. kauppatieteiden, yhteiskuntatieteiden, oikeustieteiden ja sosiaalitieteiden opintojen kanssa. Johtamiskoulutuksen ydinosaamisalueet ovat: 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne ja toiminta 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikka 3. Henkilöstöjohtaminen 4. Sosiaali- ja terveyspolitiikka 5. Terveydenhuollon talous Turun yliopistossa Terveydenhuollon johtamisen ja hallinnon 15 opintoviikon laajuisen approbatur -koulutuksen suorittaneille on erikseen laadittu täydentävä koulutusohjelma. 2

3 2. KOULUTUSOHJELMAN RAKENNE Turun yliopistossa tarjottava Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyteen johtava koulutus koostuu kolmesta opintokokonaisuudesta, a) johtamisen teoria osuudesta, jossa kurssimuotoisella koulutuksella on keskeinen asema, b) johtajaksi kehittyminen osuudesta, jossa työssä oppimista dokumentoidaan portfoliotyöskentelyn avulla ja c) johtamisprojektin/tien toteutuksesta, joka perustuu kehittämistyössä oppimisen kirjalliseen dokumentointiin. Kunkin kolmen opintokokonaisuuden laajuus voi vaihdella 5-15 opintopisteen välillä, eli pätevyyden suorittaja voi laatia itselleen sopivimman opintokokonaisuuden, joka parhaiten palvelee hänen johtajaksi kehittymistään. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys (30 OP) opintojen rakenne Johtamisen teoria 5-15 op Ydinalueet (Vähintään 1 op kustakin viidestä ydinalueesta) Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne ja toiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon juridiikka Henkilöstöjohtaminen Sosiaali- ja terveyspolitii kka Terveydenhuollon talous OPINTOKOKONAISUUDET Johtajaksi kehittyminen 5-15 op Johtamisprojekti 5-15 op Työskentelymuotona: itsenäinen opiskelu + lähiopetus moniammatillisessa ryhmässä aktivoivin työmenetelmin Johtamisen portfolion kokoaminen teoriaopintojen rinnalla Työskentelymuotona: itsenäinen opiskelu + palaute Syventävä kehittämistyö/ projektityö jostakin soveltuvasta aiheesta Työskentelymuotona: työssä oppiminen, itsenäinen opiskelu ja raportointi Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyttä suorittaessaan koulutettavan tulee suorittaa määrätyn laajuiset suoritteet kustakin kolmesta opintokokonaisuudesta: johtamisen teoria, johtajaksi kehittyminen ja johtamisprojektit. Johtamisen teoriassa on viisi ydinaluetta, joista kustakin tulee olla vähintään yhden opintopisteen laajuiset suoritukset. Viiden ydinalueen minimisuoritteiden lisäksi opintoihin voi sisällyttää muita kurssimuotoisia suoritteita, kuitenkin korkeintaan 15 opintopisteen verran. Portfoliotyöskentelynä toteutettu johtajaksi kasvaminen tulee niin ikään olla vähintään 5 opintopisteen laajuinen suorite. Portfoliotyöskentely voi myös olla merkittävästi laajempi ja kattavampi työmuotona, jolloin maksimisuorite voi olla enimmillään 15 opintopisteen laajuinen. Kolmannesta opintokokonaisuudesta, johtamisprojektista, tulee myös olla vähintään 5 opintopisteen ja enintään 15 opintopisteen laajuinen suoritus. 3

4 Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyttä varten koulutettavan tulee saada yhteensä 30 opintopisteen suoritteet. Näin ollen koulutettava voi halutessaan vaikkapa valita suhteellisesti vähemmän teoreettista koulutusta ja kompensoida sitä laajemmilla työssä oppimisen suoritteilla, tai päinvastoin laajempien teoriaopintojen lisäksi tarvitsee suorittaa suhteellisesti vähemmän työssä oppimisen menetelmillä. Tämä mahdollistaa sen, että koulutettavalla on suurempi vapaus valita sellaisia opintoja ja opetusmuotoja jotka parhaiten palvelevat hänen johtajaksi kehittymistään. Johtamisen teoria Teoreettisia suoritteita voi koulutettava kerätä missä opintojensa vaiheessa tahansa. Tällaisia voivat olla yhtä hyvin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan perusopetuksessa annettava johtamiskoulutus (kuten valinnaiset kurssit), ammatilliseen tai tieteelliseen jatkokoulutukseen liittyvät johtamisopinnot kuin myös täydennyskoulutuksena hankitut suoritteet. Hyväksyttäviä suoritteita voivat olla sekä Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun yhteisen MediMerc-johtamiskoulutuksen puitteissa että muualla suoritetut ja tämän koulutusohjelman mukaisiksi hyväksyttävät koulutukset. Mikäli koulutettava haluaa lukea MediMerc-johtamiskoulutuksen ulkopuolella hankitun suoritteen hyväkseen, kannattaa pyrkiä saamaan sille hyväksyntä jo etukäteen. Korvaavien suoritteiden hyväksymisestä päättää koulutuksen vastuuhenkilö. Tällöin tarkistetaan kurssin sisällön ja laajuuden yhteensopivuus koulutuskokonaisuuden kanssa. Teoreettiset opinnot voivat sisältää kurssimuotoisia suoritteita tai erilaisia kirjallisia suoritteita, kuten esimerkiksi kirjallisuustenttejä tai seminaaritöitä. Kurssitarjonta Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan puitteissa toimiva MediMercjohtamiskoulutus tarjoaa kurssimuotoista teoreettista koulutusta minimissään kahden vuoden rotaatioperiaatteella. Esimerkiksi, kurssi joka tarjotaan jonain syyslukukautena, on tarjolla jälleen viimeistään kahden vuoden kuluttua syksyllä. Mikäli tarvetta esiintyy, ja toteuttaminen on muutoin mahdollista, tullaan soveltuvia kursseja tarjoamaan useamminkin. Kurssitarjonta toteutetaan kuitenkin siten, että koulutettavat voivat suunnitella kurssimuotoisen koulutuksensa kahden vuoden tarjontasyklin perusteella. 4

5 Kurssitarjonnan runko kahdelle lukuvuodelle (opintopisteinä) Kurssit LUKUVUOSI LUKUVUOSI syksy 2011 kevät 2012 syksy 2012 kevät 2013 Terveysjohtajan oikeudelliset perustiedot 1,0 2,0 1,0 2,0 Viestintää terveysjohtajille 1,0 Terveystaloustiede 2,0 Terveydenhuollon etiikka 1,0 Projektin hallinta ja viestintä terveydenhuollossa 2,0 Työelämän konfliktitilanteet 2,0 Kustannuslaskenta ja budjetointi 2,0 2,0 Henkilöstövoimavarojen johtaminen 2,0 Työ- ja organisaatiopsykologia 2,0 Terveysjohtajan käytännön työ 2,0 Kriisitilanteiden johtaminen ja terveydenhuolto 1,0 2,0 Terveydenhuollon arviointi 1,0 2,0 Sosiaaliturvajärjestelmä ja sosiaalioikeus 1,0 2,0 Terveydenhuollon prosessijohtaminen 2,0 2,0 Asiakkuus terveydenhuollossa 2,0 Terveydenhuollon laadunhallinta ja sen kehittäminen 1,0 Terveys- ja sosiaalipolitiikka 2,0 Projektityöskentelyn seminaari 2,0 2,0 Tämä alustava kurssitarjonta voi muokkautua tulevien lukukausien osalta. Näiden kurssien lisäksi tullaan tarjoamaan erillisiä kursseja, joita pyritään toteuttamaan mm. eri yhteistyötahoilta ja koulutettavilta saatavien palautteiden pohjalta. Erillisten lisäkurssien tarjonta tapahtuu kuitenkin vierailevien asiantuntijoiden saatavuuden ja käytettävissä olevien resurssien määräämissä rajoissa. 5

6 Johtajaksi kehittyminen portfoliotyöskentelynä Portfoliotyöskentely tukee oppimisprosessia. Tavoitteena on ammattitaidon kehittäminen itsearvioinnin avulla. Koulutuksen aikana kootaan perusportfolio, jonka avulla näyteportfolion laatiminen esimerkiksi työnhakutilanteita ajatellen on mahdollista. Johtamiskoulutuksen portfolion strukturoitu runko noudattelee koulutuksen ydinopetusteemoja. Portfolion alkuun koulutettava laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jonka avulla hän itse pystyy seuraamaan omaa kehittymistään. Opintosuunnitelmaan sisältyy ainakin johtamiskoulutuksen suunnitelma aikatauluineen, systemaattinen koulutuksen seuranta, sekä koulutuksen edistymisen arviointi, sekä itsearviointi että ulkoinen arviointi, jonka voi suorittaa oma johtamiskoulutuksen ohjaaja ja/tai muut ulkopuoliset henkilöt. Portfolioon koulutettava kerää systemaattisesti jäsennellen kaikki johtamiskoulutuksen suoritteensa. Kurssitodistukset, kirjalliset suoritteet ja erilliset arvioinnit sekä muut dokumentit seuraavat portfolion liitteinä. Portfolion avulla koulutettava ja hänen tuutorinsa pystyvät koulutuksen suunnittelussa ja seurannassa varmistamaan että koulutukseen sisältyy riittävä määrä suoritteita johtamisen eri osa-alueilta, ja että niiden suorittaminen tapahtuu suunnitelman mukaisesti. Näin käytettynä portfolio toimii erinomaisena työvälineenä johtamistietojen ja taitojen kehittymisen arvioinnissa, sekä itsearvioinnissa että ulkoisessa arvioinnissa. Portfolion laajuus, yksityiskohtaisuus, rakenne ja toteutus määrittävät sen laajuuden. Koulutettavan ohjaaja määrittelee portfolion opintopistemäärän. Periaatteena on, että minimisuoritteeseen edellytetään kahden vuoden ajalta pidettyä johtajaksi kehittymisen portfoliota, jossa ovat kaikki määritetyt osat. Perusedellytyksenä on itsenäisten ja tuutorinn suorittamien määräaikaisarviointien sisältyminen portfolioon. Muiden ulkopuolisten tahojen vertaisarvioinnit ja vastaavat dokumentaatiot ovat sellaisia, joiden sisällyttäminen portfolioon voivat lisätä opintopistemäärää. Laajemman opintopistemäärän saaminen edellyttää siis portfoliossa tarkempia ja laajempia kuvauksia ja arviointeja. Johtamisprojekti(t) kehittämistyönä Koulutettava voi osallistua yhteen tai useampaan projektiin, jotka toimivat käytännön kehittämistyönä. Projekti tulee etukäteen hyväksyttää nimetyllä ohjaajalla, joka arvioi projektin laajuuden ja koulutettavan työpanoksen siinä, sekä sopii koulutettavan kanssa kuinka paljon opintopisteitä tästä projektityöstä voi hyväksyttävän raportoinnin jälkeen maksimissaan saada. Projektityö ja sen kuvaus sekä koulutettavan suunniteltu työskentely kuvataan portfoliossa. Projektityön etenemisestä ja koulutettavan työpanoksesta sekä projektityön vaikutuksista koulutettavan johtamistaitoihin tehdään arvioita portfolioon. Nämä havainnot voivat olla itsearvioita sekä esimerkiksi kollegojen ja muiden projektista perillä olevien havaintoja tai tuutorin arviointeja. 6

7 Projektityön edettyä suunniteltuun päätökseen, tulee koulutettavan laatia kokonaisuudesta kirjallinen raportti. Raporttiin tulisi, mikäli soveltuvaa, kuulua alkuperäisen projektitavoitteen kuvaus, projektin etenemisen kuvaus, koulutettavan oman työpanoksen kuvaus ja projektin lopputulokset. Koulutettava voi raportin osana myös tehdä arvioinnin projektityön vaikutuksista omaan johtamisosaamiseensa ja johtamisfilosofiaansa, jne. Vaikka näitä ei projektiraporttiin sisällytettäisikään, tulee nämä arvioinnit kirjata portfolioon. Projektista mahdollisesti syntyneet kirjalliset ja muut tuotokset liitetään raportoinnin liitteiksi. Koulutettava hyväksyttää projektityön raporttinsa ohjaajallaan. Ohjaaja tarkistaa raportista koulutettavan työpanoksen ja arvioi projektityöstä myönnettävän lopullisen opintopistemäärän. Mikäli koulutettava työskentelee sellaisessa ympäristössä jossa ei ole tarjolla soveltuvia johtamiseen ja kehittämiseen liittyviä projekteja, hän voi suorittaa tämän opintokokonaisuuden edellyttämiä suoritteita erilaisilla kehittymistehtävillä. Kehittymistehtävät Kehittymistehtävistä hyväksyttäviä suoritteita tulee olla vähintään viiden (5) opintopisteen verran, ja johtajan pätevyysvaatimuksista voidaan kattaa kehittymistehtävillä enimmillään viisitoista (15) opintopistettä. Järkevästi valitut kehittymistehtävät tukevat ja täydentävät muita suoritteita joiden avulla oma johtajaksi kehittyminen on mahdollista. Verkkosivuiltamme löytyvät kehittymistehtävät on laadittu yhteistyössä kaikkien viiden lääketieteellisen tiedekunnan kesken. Usein voi olla mielekkäämpää muokata tehtävän rakennetta ja sisältöä, jotta se paremmin soveltuu omaan käyttöön. Kehittymistehtävät voi siis valita tarjolla olevista valmiista esimerkeistä, tai ehdottaa joitain omia tehtäviä. Samoin kehittymistehtävän laajuus voi vaihdella. Lähtökohtaisesti kunkin kehittymistehtävän laajuuden ja suorituksen tulisi olla vähintään kaksi (2) opintopistettä. Valmiit mallitehtävät on laadittu siten, että niiden suorittaminen ja raportointi vastaisi tuota laajuutta. Eri työpaikoilla voi olla tarjolla myös huomattavasti laajempia ja vaativampia tehtäviä, joita voi soveltaa kehittymistehtävänä omissa johtajaopinnoissaan. Mikään ei estä kehittymistehtävien osaalueen suorittamista vaikka vain yhdellä tehtävällä, mikäli löytyy riittävän laaja hanke tai projekti jonka puitteissa tällaisen kehittymistehtävän voi suorittaa. 3. REKISTERÖITYMINEN JA MAKSUT Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyttä suorittavan tulee rekisteröityä Turun yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan tätä varten suunnitellulla lomakkeella joka löytyy MediMerc-koulutusohjelman verkkosivuilta. Rekisteröitymislomakkeen liitteenä koulutettavan tulee toimittaa henkilökohtainen opintosuunnitelma. Koulutukseen sisältyvä portfoliotyöskentely alkaa vasta kun henkilökohtainen opintosuunnitelma on laadittu. Opintosuunnitelmasta löytyy ohjeita tämän ohjeiston kohdasta 8. 7

8 Turun yliopistossa Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyden suorittamisesta peritään 3000 euroa. Tämä maksu laskutetaan rekisteröinnin hyväksynnän jälkeen. Tällä perusmaksulla katetaan mm. koulutuksen organisoinnista ja hallinnoinnista koituneita kustannuksia, sekä portfolio-työskentelyn ohjaamiseen ja hyväksymiseen liittyviä menoja. Perusmaksun lisäksi pätevyyttä suorittava huolehtii teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen kurssimaksuista. MediMerc-johtamiskoulutuksen kurssien hinnat vaihtelevat, riippuen kunkin kurssin laajuudesta sekä organisoinnin kustannuksista. Näin ollen on mahdotonta määritellä koulutukseen osallistuvan henkilön koulutuskustannuksia kokonaisuutena, koska ne riippuvat hyvin suuresti koulutettavan vapaasti valitsemien aihepiirien kurssitarjonnasta ja yksittäisten kurssien hinnoista. 4 KOULUTUKSEN VASTUUHENKILÖT Sosiaali- ja terveydenhuollon johtamiskoulutuksen vastuuhenkilönä toimii Medi- Merc-johtamiskoulutuksen johtaja. Jokaisen koulutettavan tulee sopia itselleen esimiesasemassa tai muuten ohjaavassa asemassa olevan henkilön kanssa tuutorina toimimisesta. Koulutettavan rekisteröityessä suorittamaan Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyttä, vahvistetaan tuutorin sopivuus tehtävään, ja myös hänet rekisteröidään johtamiskoulutuksen tietokantaan. Mikäli koulutettavalla on erikoistumiskoulutuksen tai muun vastaavan koulutuksen nimetty ohjaaja, on luontevaa, että tämä sama henkilö vastaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon johtaja -koulutuksen suoritteiden ohjaamisesta ja hyväksymisestä. Toki tuutorina voi olla myös joku muu tehtävään soveltuva henkilö. Tuutorit toimivat yliopiston laitoksissa, terveyspalvelujärjestelmän tai esimerkiksi sosiaalihuollon toimipisteissä. He vastaavat koulutusedellytysten toteutumisesta koulutuspaikassa, sekä koulutettavan oppimisen ja osaamisen arvioinnista vähintään vuosittain. 5. SUORITUSTEN AIKATAULU Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyden suorittamisen voi aloittaa periaatteessa milloin vain. Kurssimuotoinen koulutus on rakennettu itsenäisistä moduuleista, joiden suorittaminen ei ole riippuvainen minkään muun kurssin suorittamisen kanssa. Kurssit kuitenkin muodostavat myös laajempia kokonaisuuksia. Kurssitarjonnan ydin muodostuu kahden vuoden rotaatiolla tarjottavista 1 2 opintopisteen laajuisista kurssimoduuleista. Kukin kurssi tarjotaan vähintään kahden vuoden välein. Lukuisia kursseja on tarjolla myös vuosittain. Itsenäisinä moduuleina tarjottavat kurssit mahdollistavat sen, ettei kurssimuotoisten opintojen aloittamisen tarvitse tapahtua lukukauden tai -vuoden alusta, vaan jokainen voi valita kurssitarjonnasta itselleen parhaiten sopivat kurssit ja aloittaa kurssien suorittamisen milloin itse haluaa. 8

9 Teoreettisiksi kurssimuotoisiksi opinnoiksi hyväksytään myös aiemmin suoritetut kurssit. Näitä voivat olla yhtä hyvin perusopintojen osana olevat valinnaiset tai vastaavat kurssit, tai esimerkiksi erikoistumisopintoihin kuuluvat soveltuvat johtamiseen ja hallintoon liittyvät kurssimuotoiset opinnot. Koska Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys ei ole itsenäinen tutkinto, voi pätevyyden osana olla sellaisia suorituksia jotka ovat osasuoritteita johonkin tutkintoon. Aiemmat kurssisuoritteet kannattaa hyväksyttää ohjaajallaan ja johtamiskoulutuksen vastuuhenkilöllä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa etukäteen, jotta vältytään mahdollisilta johtamisopintojen suoritusten viivästymisiltä. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyden suorittaminen alkaa sillä, että koulutettava laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman koulutusohjelman yleisohjeiden mukaisesti. Opintojen tuutor tarkistaa ja hyväksyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Tämän jälkeen koulutettava täyttää rekisteröitymislomakkeen ja liittää henkilökohtaisen opintosuunnitelmansa sen liitteeksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyysvaatimusten yhtenä osa-alueena olevan portfolion laadinta voi alkaa vasta rekisteröitymisen jälkeen. Opintosuunnitelman laadinta ja rekisteröityminen opintojen suorittajaksi voivat tapahtua mihin aikaan vuodesta tahansa. Portfolion tulee kattaa johtamiseen kasvamisen arviointia vähintään kahden vuoden ajalta, ja approbatur -opintojen 15 opintoviikon laajuiset opinnot suorittaneilla vähintään yhden vuoden ajalta. Näin ollen Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyden suorittaminen kestää vähintään portfoliotyöskentelyn minimiajan. Suoritettuja teoreettisia kurssimuotoisia opintoja hyväksytään myös rekisteröitymistä edeltävältä ajalta. Projektityöskentelyn kautta tapahtuvan työssä oppimisen suoritteita voidaan myös hyväksyä takautuvasti. Edellytyksenä kuitenkin on, että projektityöstä on laadittuna vaatimusten mukainen portfolion liitteeksi tuleva raportti. Moduulirakenteinen kurssitarjonta ja projektityöskentelyn laaja valinnanmahdollisuus takaavat sen, että jokainen voi laatia itselleen sopivan aikataulun pätevyyden suorittamiselle. 6 HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA Koulutettava laatii tuutorinsa kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman, joka sisällytetään rekisteröitymislomakkeen liitteeksi ja koulutuksen portfolioon. Suunnitelma sisältää mm. oppimistavoitteet, eri opintokokonaisuuksien sisältöjen ja laajuuksien alustavat suunnitelmat; kuten mitä teoreettisia opintoja ja missä laajuudessa koulutettavan johtamiskouluttautumisen arvioidaan edellyttävän, sekä johtamisprojektien aihepiirit ja mahdolliset kuvaukset. Nimetty tuutor hyväksyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman. Suunnitelman toteutumista arvioidaan yhteistyössä tuutorin kanssa, mikä toteutetaan määräajoin tapahtuvissa arviointi- ja kehityskeskusteluissa. Koska pätevyyden saamisen edellytyksenä on vähintään kahden vuoden aika- 9

10 na toteutettu portfoliotyöskentely, tulee henkilökohtainen opintosuunnitelma tehdä, ja hyväksyttää se tuutorilla ennen johtamiskoulutuksen aloittamista. Teoreettisia kurssimuotoisia suoritteita ja johtamisprojekteja tai kehittämistehtäviä raportteineen voidaan hyväksyä jälkikäteenkin, mutta johtajaksi kehittymisen portfoliotyöskentely voi alkaa vasta koulutettavan rekisteröidyttyä suorittamaan sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyttä ja laadittuaan henkilökohtaisen koulutussuunnitelman. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) sisältää suunnitelman omien koulutustavoitteiden saavuttamiseksi. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman laadinta ennen johtamiskoulutuksen aloittamista on erityisen tärkeää, koska koulutuksen suorittaminen on mahdollista räätälöidä varsin vapaasti. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman esimerkkirakenne Kirjoita vapaamuotoinen 1-2 sivun mittainen suunnitelma johtamiskoulutuksen toteuttamisesta, jossa kuvaat suunnitelmasi kokonaisuutena. Nykyosaaminen (mistä olet tulossa ja missä olet nyt) Oman työhistorian kertaaminen erityisesti siltä kannalta, miten aikaisemmat (työ)tehtävät ovat edesauttaneet omaa oppimista ja kehittymistä johtamisen alueella. Osaamisen diagnoosi voi käsittää sekä pohdintaa omista vahvuuksista ja kehittymisalueista että ympäristöanalyysiä kuvaamaan johtamiseen liittyviä havaintoja oman työympäristön osalta. Yhteenvedon teon apuna voi käyttää esimerkiksi swot - analyysiä (strengths-weaknesses-opportunities-threats) tai vaikka numeerista skaalaa (esim. 4-10). Oppimistavoitteet (minne haluat päästä) Jokaiseen koulutusohjelman tavoitteeseen kannattaa asettaa myös henkilökohtaiset oppimistavoitteet. Näihin vaikuttaa moni asia: 1. Oman osaamisen nykytaso tai odotettavissa olevat osaamistarpeet. 2. Näkemys siitä, miten osaamistaan aikoo hyödyntää: suuntautuuko kliinikoksi, virkamieheksi, akateemiseksi opettajaksi vai esimiestehtäviin. 3. Ulkoiset realiteetit: esimerkiksi perhetilanne, ajankäyttömahdollisuudet, mahdollisuudet saada virka tai tehtävä, tai päästä mukaan erilaisiin hankkeisiin. Keinot Keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi on monia: virat ja sijaisuudet, osallistuminen kehittämis-, tutkimus- tai arviointihankkeisiin, kurssit ja muu koulutus, kirjat ja lehdet. Osa tavoitteista edellyttää käytännön työskentelyä, osaan kurssit ja itseopiskelu sopivat paremmin. Tässä osassa suunnitelmaa on luontevaa esittää opintokokonaisuuden kolmen eri osa-alueen suunniteltu toteutus: miten laajasti aikoo suorittaa teoreettisia opintoja ja mistä aihepiireistä; minkä laajuisia tai tyyppisiä johtamisprojekteja aikoo sisällyttää johtamisopintoihinsa; mikä on portfoliotyöskentelyn suunniteltu laajuus. Arviointi 10

11 Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit johdetaan esitetyistä omista johtajaksi kehittymisen tavoitteista. Arvioinnin tulee olla jatkuvaa, ja tärkeää on, että se on luonteva osa johtajaksi kehittymistä. Kuvaile/pohdi millä tavoin arviointi voisi toteutua sinun teoreettisten opintojesi, projektityöskentelysi ja portfolion osalta, ja millä tavoin voisit hyödyntää saamaasi arviointia. Arviointi voi olla esimerkiksi palautteen saamista tuutorilta tai/ja kollegoilta, tai se voi olla myös itsearviointia. 7. PORTFOLION KÄYTTÖTARKOITUS Portfolio tukee ja jäsentää johtamiskoulutusta. Se auttaa koulutuksen suunnittelussa ja helpottaa koulutuksen ja oppimisen seurantaa. Johtamiskoulutuksen osalta on tärkeää, että koulutettava itse suunnittelee koulutustaan, tavoitteitaan ja keinoja niiden saavuttamiseksi. Portfoliota voi käyttää johtamiskoulutuksen suunnittelun ja seurannan välineenä sellaisenaan, tai sitä voi muokata omien tarpeittensa mukaisesti, poistaa siitä osia tai lisätä uusia. Portfolio sisältää koulutukseen liittyvät keskeiset asiat, kuten koulutusohjelman tavoitteet ja sisällön. Liitteenä on hakemus Turun yliopiston lääketieteelliselle tiedekunnalle suoritusten hyväksymiseksi Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyteen. Lisäksi portfolioon tallennetaan materiaalia koulutettavan ja hänen ohjaajansa käyttöön ja ohjauskeskustelujen tueksi. Lomakkeista kannattaa ottaa käyttöön ne, joista on hyötyä. Lomakkeiden käyttö ei ole pakollista; parhaimmillaan ne auttavat oman koulutuksen suunnittelussa ja arvioinnissa. 8. ARVIOINTI Arviointiohjeet Johtamiskoulutuksen arvioinnin avulla edistetään oppimisen ja koulutuksen kehitystä. Arvioinnin tarkoituksena on tukea koulutettavan oppimista, mutta myös kerätä palautetta itse koulutuksesta, koulutusympäristöstä sekä koulutettavan tukena olevista ohjaajista. Arviointi on siis aina molemminpuolista. Koulutuksen vastuuhenkilö arvioi opintokokonaisuuden toteutumista yhdessä johtoryhmän ja ohjausryhmän kanssa. Arviointi kohdentuu: o koulutuskokonaisuuteen o kurssitarjontaan, sen laajuuteen ja aihepiirien kattavuuteen o yksittäisten kurssien toimivuuteen ja sisältöön palautteiden pohjalta Koulutettavan tuutor arvioi: o johtamiskoulutuksen prosessia kokonaisuutena 11

12 o koulutettavan edistymistä opintojen aikana o arviointi pohjana mahdollisille suunnan tarkistuksille o tuutor voi tarvittaessa olla yhteydessä esimerkiksi koulutettavan muihin esimiehiin ja kerätä heiltä palautetta o tuutor voi olla yhteydessä koulutuksen vastuuhenkilöön halutessaan tarkennuksia koulutuksen yleisistä linjoista ja periaatteista Koulutettava itse arvioi o oman koulutuksensa prosessia kokonaisuutena o edistymistään eri osa-alueilla o saamaansa koulutusta, kouluttajia ja tuutoria Oppimisen arviointi Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajaksi pätevöitymisen yhteydessä suoritettavan oppimisen ja koulutuksen arvioinnin tarkoitus on edistää koulutettavan oppimista ja kehittymistä. Arvioinnin avulla on mahdollista havaita asiat joita voidaan parantaa ja joihin voidaan panostaa lisää. Arvioinnin onnistumisen perustana on avoin vuorovaikutus koulutettavan ja hänen tuutorinsa välillä. Henkilökohtainen tuutori arvioi ja hyväksyy koulutettavan projekti- ja portfoliotyöskentelyn laajuuden opintopisteinä, ja laatii tästä vapaamuotoisen lausunnon, josta kyseisten oppimistehtävien laajuudet ilmenevät. 12

13 9. KIRJALLISUUTTA Broms U, Mäntyranta T, Silventoinen K, Verkasalo P, Peura A, Sarlio-Lähteenkorva S. Kasvaminen tutkijan ammatissa: kokemuksia portfoliotyöskentelystä. Sosiaalilääket Aikak 1999;36: Havunen R, Lavikkala A. Ongelmia ratkaiseva esimies. Talentum, Helsinki Keskimäki I, Mäntyranta T, Vuorma S, Aromaa A, Brommels M. Terveydenhuoltopieni, mutta kasvava erikoisala. Suom Lääkäril 1999;54: Lavonius M, Huttunen M, Turunen J P. Lokikirja- väline hyvään ammattitaitoon. Nuori Lääkäri 1998(11) Mattila P. Johdettu muutos. Avaimet organisaation hallittuun uudistumiseen. Talentum, Helsinki Merenmies J, Turunen J P, Kekki P. Arviointi uudessa erikoislääkärikoulutuksessa. Suom Lääkäril 2000;55: O-Brien E. Prepare a curriculum vitae. Kirjassa: How to do it. BMJ Publishing Group, Lontoo Parboosing J. Learning portfolios: potential to assist health professionals with self directed learning. J Cont Educ Med Prof. 16:75.81,1996 Pitkälä K, Mäntyranta T, Pauna A-R, Korhonen M, Heinänen T. Portfolio oppimisen välineenä lääketieteessä. Duodecim 2000;116: The Royal College of General Practitioners. Portfolio-based Learning in General Practice. Occasional Paper 63. RCGP Snadden D, Thomas M. The use of portfolio learning in medical education. Med Teacher 1998;20: Sydänmaanlakka P. Älykäs johtajuus. Talentum, Helsinki

14 Teoreettisen koulutuksen suoritteet Pvm Suoritettu kurssi ja sen arviointi oman koulutuskokonaisuuden kannalta

15 Projektit ja kehittämistehtävät Hankkeet, joista olet ollut vastuussa tai osallistunut, kuten kehittämishankkeet, arviointihankkeet, tutkimushankkeet. Hankekuvaukset tai mahdolliset raportit liitteinä. Lisäksi voit liittää niitä soveltuvin osin portfolioon. Hanke Oma osuus Ajankohta 15

16 PORTFOLIOTYÖSKENTELY JA KEHITTÄMISHANKE Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutus PORTFOLIOTYÖSKENTELY milloin aloitettu: pvm Laajuus (op) * Kommentteja Opintosuunnitelma Kurssitodistukset Kirjalliset suoritteet Arvioinnit KEHITTÄMISHANKE (/-HANKKEET) JOHTAMISPROJEKTI # *Portfolio-työskentelyn laajuus: Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyteen tähtäävissä opinnoissa: 30 op opinnoissa: vähintään kaksi (2) vuotta; laajuus 5 15 op Erikoislääkärin- ja erikoishammaslääkärin tutkinnoissa: yksi (1) vuosi; laajuus 2 5 op # Kehittämishankkeen / johtamisprojektin laajuus: Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyteen tähtäävissä opinnoissa: 30 op opinnoissa: laajuus 5 15 op 16

17 HAKEMUS suoritusten hyväksymiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyteen Erittele lomakkeelle ne suoritteet, jotka esität otettavaksi huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyyttä hakiessasi. Kaikista esittämistäsi teoreettisen koulutuksen suoritteista tulee olla todistukset hakemuksen liitteenä. Portfolion ja johtamisprojektien raporttien kopiot sekä henkilökohtaisen ohjaajan hyväksymistodistukset tulee olla liitteinä. Pätevöityvän henkilön nimi Syntymäaika Lähiosoite Postitoimipaikka Puhelinnumero virka-aikaan Sähköpostiosoite Rekisteröitymispäivä Portfoliotyöskentelyn aloituspäivä Portfoliotyöskentelyn päätöspäivä Hakemuksen liitteenä: kpl teoreettisen koulutuksen kurssitodistuksia kpl portfolioita kpl portfolion liitteitä kpl johtamisprojektien raportteja kpl kehittämistehtävien todistuksia kpl henkilökohtaisen ohjaajan todistuksia kpl muita dokumentteja Päiväys Hakijan allekirjoitus Pätevyyden ja todistuksen myöntäminen Turun yliopistossa Päiväys Allekirjoitus

18 REKISTERÖITYMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JOHTAJAKOULUTUKSEEN Huom. Kaikki kohdat tulee olla täytetty. Henkilötunnus Suku- ja etunimet Osoite (alleviivaa puhuttelunimi) Lähiosoite Opiskelijanumero Koulutus / toimi Postinumero ja -toimipaikka Puhelin (myös suunta) Koti Työ Sähköpostiosoite Rekisteröityminen johtamiskoulutukseen Lähijohtajan pätevyys Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys, 30 op Approbaturin täydentäminen, 8 op Ohjaaja Opintojen ohjaaja: (nimi, oppiarvo, asema, toimipaikka, puhelin, sähköpostiosoite) Liitteet (ks. ohje) henkilökohtainen opintosuunnitelma Allekirjoitus Vakuutan yllä antamani tiedot oikeiksi Allekirjoitus Päiväys / Hyväksytty Päiväys / yliopistossa Allekirjoitus Nimen selvennys Rekisteröitymisen laskutusosoite: Rekisteröitymismaksut: 3000 : Sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys, 30 op 1000 : Approbaturin täydentäminen, 8 op Lomake palautetaan Turun yliopistoon osoitteella: Kansanterveystiede / MediMerc, Turun yliopisto 18