Kuntauudistus mahdollisuudet ja haasteet

Transkriptio

1 JULKAISU 3/2012 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Kuntauudistus mahdollisuudet ja haasteet Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti tiistaina keskustelutilaisuuden aiheesta "Kuntauudistus mahdollisuudet ja haasteet ". Keskustelutilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Lauslahti. Alustajina toimivat Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen, Valtiovarainministeriö Professori Arto Haveri, Tampereen yliopisto Professori Risto Harisalo, Tampereen yliopisto Emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopisto Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Professori Mari Vaattovaara, Helsingin yliopisto Professori Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto Paneelikeskustelu: Paneelin puheenjohtaja kansanedustaja Sanna Lauslahti, kok Professori Risto Harisalo, Tampereen yliopisto Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, sd Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala, ps Kansanedustaja Tapani Tölli, kesk Kansanedustaja Osmo Soininvaara, vihreät Tähän julkaisuun on liitetty kaikki sähköisinä saadut alustukset ja puheenvuorot.

3 Kuntauudistus - mahdollisuudet ja haasteet TUTKAS-seminaari Pikkuparlamentin auditoriossa tiistaina Seminaarin avaus Kansanedustaja Sanna Lauslahti, Tutkaksen puheenjohtaja Kuntauudistuksen tavoitteet Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen, Valtiovarainministeriö Kuntarakenne muutoksessa miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin? Professori Arto Haveri, Tampereen yliopisto Luottamus kuntien ja valtion suhteessa Professori Risto Harisalo, Tampereen yliopisto Kuntauudistus syntyykö säästöjä, paranevatko palvelut? Mitkä ovat vaihtoehdot? Emeritusprofessori Pentti Meklin, Tampereen yliopisto Kahvitauko Kuntauudistuksen vaikutus lähipalveluihin ja lähidemokratiaan. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Metropolialue verkosto vai miljoonakaupunki? Professori Mari Vaattovaara, Helsingin yliopisto Kuntauudistuksen vaikutus pienten kuntien ja maaseudun asemaan Professori Hannu Katajamäki, Vaasan yliopisto i Paneelikeskustelu Paneelin puheenjohtaja kansanedustaja Sanna Lauslahti, kok Professori Risto Harisalo, Tampereen yliopisto Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, sd Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala, ps Kansanedustaja Tapani Tölli, kesk Kansanedustaja Osmo Soininvaara, vihreät Tilaisuuden päätös

4 Ajankohtaista kuntauudistuksesta Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen TUTKAS,

5 Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen itse vastaamaan peruspalveluista (pl. vaativa erikoissairaanhoito ja vaativa sosiaalihuolto). Vahva peruskunta kykenee tulokselliseen elinkeinopolitiikkaan ja kehittämistyöhön sekä voi tehokkaasti vastata yhdyskuntarakenteiden hajauttamiskehitykseen. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Hallitus ohjaa kuntauudistuksen etenemistä ja käynnistää koko maan kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Kunta- ja aluehallinto-osasto

6 Kuntien rahoitus uudistetaan Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta parannetaan. Kuntien kykyä selvitä tehtävistään ja velvoitteistaan pääosin omalla verotulorahoituksellaan edistetään. Arvioidaan mahdollisuudet vähentää kuntien velvoitteita. Uusien ja nykyisten tehtävien ja velvoitteiden lisäämistä ja laajentamista kunnille rajoitetaan ja niille osoitetaan valtion rahoitusosuutena yli puolet todellisista kustannuksista. Valtion ja kuntien väliset tehtävien siirrot toteutetaan kustannusneutraalisti. Luodaan kuntapalvelujen laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi kestävän kuntatuottavuuden mittaristo osana kuntatuottavuuden ja vaikuttavuuden kampanjaa. Kunta- ja aluehallinto-osasto

7 Kuntalain uudistus Kuntarakenneuudistus muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle. Kuntalain uudistuksen sisältö: Uudistetaan kunnan talouden sisäistä ohjausta, kuntien johtamisjärjestelmiä, luottamushenkilöiden asemaa, kuntalain ja erityislakien välistä suhdetta, kunnanosahallintoa sekä kuntien ja markkinoiden välistä suhdetta. Työn tueksi kootaan parlamentaarinen seurantaryhmä. Kuntarakenteen eheytyessä ja vahvistuessa tarve kuntien välisille yhteistoimintarakenteille vähenee, mikä selkeyttää ja yksinkertaistaa hallintoa ja vahvistaa paikallista demokratiaa. Selvitetään malleja suoran ja käyttäjälähtöisen demokratian kehittämiseksi, sekä myös edustuksellista järjestelmää tarve tarkastella Kansalaispaneelit, vaalipiirit, kunnanosahallinto, aluetoimielimet, tiedotus- ja vuorovaikutuskäytännöt, aloiteoikeus, kansanäänestys, luottamushenkilöiden toimintaedellytykset ja ajankäyttö, jne. Tutkijat Ritva Pihlaja ja Siv Sandberg selvitysnaisina, lisäksi virkatyönä kartoitus vaalipiireistä ja kansalaispaneeleista Kunta- ja aluehallinto-osasto

8 Kuntauudistuksen eteneminen Hallitus käynnisti kuntauudistuksesta alueellisen kuulemiskierroksen, ja pyysi kuntien lausunnot virkamiestyöryhmän esityksestä sekä kuntien kommentit kuntalain ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksista. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta käynnistettiin oma jatkotyö. Työn tulee olla valmis toukokuussa Lausuntokierroksen jälkeen hallitus linjaa kuntauudistuksen jatkon, määrittelee rakenneuudistusta ohjaavan rakennelain sisällön eli erityisesti vahvan kunnan kriteerit ja toteuttamistavan. Kuulemisen jälkeen käynnistetään myös kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelu. Hallituksen tavoitteena kuntauudistuksen toteuttamisessa on, että uudet kunnat voisivat aloittaa laajasti vuoden 2015 alussa. Kunta- ja aluehallinto-osasto

9 Kuntien kuuleminen Kuulemiskierros sekä nettilähetykset 18 alueellista keskustelutilaisuutta, 10 kutsuttua per kunta, noin osallistujaa Tilaisuuksia seurasi netin kautta noin henkilöä Kirjalliset lausunnot mennessä 292 kuntaa antanut lausuntonsa ja 89 muuta tahoa Lisäksi sähköiset keskustelualustat, joista kootaan yhteenveto päätöksenteon tueksi: ja : satoja kommentteja Kunta- ja aluehallinto-osasto

10 Kuntarakenne muutoksessa - miten tähän on tultu ja miten tästä eteenpäin? Eduskunta, Tutkas Arto Haveri, Tay Johtamiskorkeakoulu

11 Hallinnon uudistukset ovat polkuriippuvaisia, todennäköisesti paljon enemmän kuin yleensä tunnustetaan (Peters & Pierre 1998) Tarkoittaen sitä että menneisyys ja nykytila määrittävät uudistajien käytettävissä olevia valintoja *Governance Without Government? Rethinking Public Administration. Journal of Public Administration Research and Theory. 1998/2: Arto Haveri, Tay Johtamiskorkeakoulu 2

12 Suomalaisen kuntajärjestelmän erityisyys eurooppalaisessa vertailussa tekee ymmärrettäväksi sen tilanteen, jossa olemme nyt Suomessa laajin hyvin erilaisia kuntia yhtenäisesti koskeva tehtäväkenttä Arto Haveri, Tay Johtamiskorkeakoulu 3

13 EU Member States Administrative Territorial Structure 1st level 2nd level 3rd level Federal States Austria 2357 Gemeinden 9 Länder Belgium 589 communes 10 provinces 6 communautes and regions Germany Gemeinden 300 Kreise 16 Länder Unitary States Bulgaria 265 obshtina Cyprus 523 (39 munic, 484 communit.) Czech Republic 6250 obec 14 kraje Denmark 98 kommuner 5 regions Estonia 226 (193 valladi/33 linnad) Finland 336 kunta France communes 102 département 26 régions Greece 325 municipalities (dimos) 13 regions (peripheria) Hungary 3175 municipalities 19 counties Ireland 85 (5 boroughs, 80 towns) 34 (5 cities 29 counties) Italy 8094 comuni 101 province 20 regioni Latvia 119 (110 novads, 9 Pilseta) Lithuania 60 municipalities (savivaldybe) Luxembourg 106 communes Malta 68 local councils Netherlands 418 municipalities (gemeenten) 12 provincies Poland 2479 municipalities (gminy) 379 counties (powiaty) 16 regions (voivodship) Portugal 4259 parish 308 municipalities 2 regions Romania 2861 municipalities, counties towns, 103 cities Slovakia 2792 municipalities 138 cities 8 regions Slovenia 211 municipalities (obcin) Spain 8117 municipalities 50 provincias 17 communities 2 cities Sweden 290 kommuner 17 landsting 4 regioner United Kingdom 466 local authorities 4 nations and regions Source: Council of Europe Local and Regional Government in Europe 4

14 Kuntakoon suurentaminen ratkaisuna - näyttää luontevalta (polkuriippuvalta) jatkolta sille kehitykselle, joka on ollut käynnissä viimeisten kahden vuosikymmenten aikana (yhteistyö-liitos) - voi helpottaa kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, lisätä rakenteiden läpinäkyvyyttä ja luo mahdollisuuksia voimavarojen kokoamiselle, palvelujen uudelleenorganisoinnille ja keskittämiselle MUTTA - irrallisena ei ole kestävä tapa ratkaista näkyvissä olevia ongelmia eikä poista kuntien välisen yhteistyön tarvetta vaan rakenteiden veivaaminen jatkuu (kuinka vähän on riittävän vähän?) - muuttaa kuntien roolia kohti (teknokraattista) palvelukuntamallia pois lähidemokratiasta johtaen erilaisiin paikkailutarpeisiin (kunnanosademokratiat) - keskitetysti toteutettuna rikkoo toimivia hyviä käytäntöjä ja rapauttaa omaehtoisen paikallisen kehittämisen perustaa Arto Haveri, Tay Johtamiskorkeakoulu 5

15 Mikä on kunta, millainen kameli* on kunta? Kysymys on paljolti siitä millaista roolia kunnalle sovitellaan Pitäisikö kunnan toimia paikallisen itsehallinnon ja lähidemokratian välineenä? työkaluna jonka avulla kansalaiset voivat päättää lähellä olevista asioista, kokea osallisuutta, toteuttaa omaehtoisia kehityspyrkimyksiä ja näin edistää oman alueensa ja koko yhteiskunnan kasvua ja kehitystä *Kameli on beduiinille välttämätön työväline. Mutta miten kävi kamelille, jolle ahne omistaja lastasi liikaa kuormaa? 6 6

16 Miten tehtäisiin jos voitaisiin vapautua polkuriippuvuudesta, millainen kuntajärjestelmä Suomeen luotaisiin? Jos mittakaavaeduista hyötyvät tehtävät hoidettaisiin nykyisiä kuntia laajemmissa kokonaisuuksissa, kunta voisi toteuttaa paremmin sille parhaiten sopivaa roolia paikallisena itsehallintoyhteisönä Kaksitasoinen malli edistäisi kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa tehokkaammin erilaisissa heille tärkeissä kysymyksissä ***Mutta Täydellistä rakennetta ei ole olemassa Arto Haveri, Tay Johtamiskorkeakoulu 7

17 Valikoima tekijän aihepiiriin liittyviä julkaisuja Hulst R, van Montfort A, Haveri A, Airaksinen J, & Kelly J (2009) Institutional Shifts in Inter-Municipal Service Delivery. An analysis of development in eight Western European countries. Public Organization Review. Springer. Netherlands. Haveri A, Stenvall, J (2009) Kuntarakenteen muutos kuntien strategisena valintana ja valtion toteuttamana reformina. Kunnallistieteellinen aikakauskirja. 3/2009. s Haveri A (2008): Evaluation of change in local Governance; The Rhetorical Wall and the Politics of Images. Evaluation, the International Journal of Theory, Research and Practice. Vol 14(2). SAGE. Haveri A (2006): Complexity in Local Government Change: Limits to Rational Reforming. Public Management Review. Vol 8, Haveri A, Laamanen E (2006): Boundaries, Size and Performance - A Delphi Study on the Development of Local Government Structure in Finland. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 3/ Haveri, Arto (2006): Regional reorganization in Finland. Local strategic choice or forced amalgamation? In: Salet, Willem (edt): Synergy in Urban Networks. European Science Foundation. Habiforum. Amsterdam. Haveri, Arto Airaksinen, Jenni (2007): Intermunicipal Cooperation as a Part of Local Governance in: Rudie Holst & André van Montfort (ed.): Inter municipal cooperation in Europe. Springer Publishing. Haveri Arto, Stenvall Jari, Majoinen Kaija (2011). Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Suomen Kuntaliitto. Helsinki. Tolkki Helena, Airaksinen Jenni, Haveri Arto (2011). Metropolihallinta. Neljä mallia maailmalta ja niiden sovellettavuus Suomessa. Suomen ympäristö 9/2011. Ympäristöministeriö. Helsinki. Tolkki H, Haveri A, Airaksinen J, Valkonen E (2011). Governance in regional development between regulation and self-regulation. Public Organization Review. Vol 10, number 3. Springer. Jäntti Anni, Airaksinen Jenni, Haveri Arto (2010). Siniset ajatukset. vapaasta pudotuksesta hallittuun sopeuttamiseen. Kainuun hallintokokeilun vaikutukset. Valtiovarainministeriön julkaisuja 20/2010. Airaksinen, Jenni Haveri, Arto Vallo, Minna (2005): Seutuyhteistyön tilinpäätös. Seutukuntien tuki hankkeen loppuarvio. Tampere University Press. Tampere. 280 s. Haveri, Arto - Laamanen, Elina - Majoinen Kaija (2003): Kuntarakenne muutoksessa. Tutkimus kuntajaon muutostarpeista tulevaisuudessa. Suomen Kuntaliitto. Acta sarja. Helsinki. Haveri, Arto & Majoinen Kaija (2000): Muutosprosessit ja johtajuus. Kuinka kunnat yhdistyvät. Suomen kuntaliiton Acta-sarja nro 123. Arto Haveri, Tay Johtamiskorkeakoulu 8

18 KUNTIEN LUOTTAMUS VALTIOON Risto Harisalo Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

19 Tutkimusprosessin idea Saavutukset Korjaavat toimenpiteet Tutkimus kuntien luottamuksesta valtioon Tutkimus valtion luottamuksesta kuntiin Tulosten vertailu ja pohdinta Luottamus

20 Miksi luottamuksesta on syytä olla kiinnostunut? Luottamus on taloudellinen tosiasia, realiteetti Luottamus on pääoma ja pääomana tärkeämpi kuin: Taloudellinen pääoma Henkinen pääoma Luottamus on pääomien pääoma

21 Ja sitten tuloksiin Kunnissa luotetaan : a) kunnalliseen itsehallintoon b) kunnalliseen demokratiaan c) palveluiden strategiseen kehittämiseen d) palveluiden operatiiviseen toiminnalliseen kehittämiseen e) ja jopa palvelurakenteiden kehittämiseen f) valtion viranomaisten tekniseen osaamiseen

22 Kunnissa ei luoteta : a) valtion kykyyn vahvistaa kuntien strategista päätöksentekoa b) valtion haluun kehittää asioita yhteistyössä kuntien kanssa c) valtion haluun ja kykyyn toimia kuntien kumppaneina d) valtion haluun ottaa kuntien intressit huomioon omassa toiminnassaan (palvelu-, sääntely- ja tulonjakotehtävä) e) valtion kykyyn helpottaa ja vähentää kuntatalouteen kohdistuvia paineita

23 Se iso havainto! Kuntien ja valtion välisille suhteille on tunnusomaista: Monimutkaisuus Epävarmuus Ennakoimattomuus Hallitsemattomuus Lisääntyvä keskitys? Lisääntyvä hajautus

24 Tutkimusprosessin käytännöllinen idea: Tavoiteltava tila Saavutukset Luottamus

25 Tutkimusprosessin käytännöllinen idea: Vältettävä tila Saavutukset Epäluottamus

26 Kuntauudistus syntyykö säästöjä, paranevatko palvelut? Mitkä ovat vaihtoehdot? Pentti Meklin Emeritusprofessori Tampereen yliopisto

27 Säästöt termiä käytetään hyvin leväperäisesti ja tarkoitushakuisesti missä tahansa tilanteessa! Wikipedia: Säästö on taloustieteessä määritelty käytettävissä olevien tulojen ja kulutuksen erotus. Säästöllä tarkoitetaan yleisesti rahan laittamista "sivuun" eli talteen myöhempää käyttöä varten.

28 - Kyse ei ole aidosti rahan laittamista sivuun tulevaa käyttöä varten - Kyse on a. tulevien menojen kasvun hillinnästä palvelujen ja menojen kasvupaineet ovat suuret -Parannetaan tuottavuutta, samoilla resursseilla tyydytetään kasvavat tarpeet - vältetään uusia palveluja ja menoja b. menojen ja palvelujen leikkaamisesta?

29 Palvelutarpeet ja menopaineet kasvavat >Huoltosuhde heikkenee!

30

31 1. Mitä tiedämme yleensä kuntakoon ja palvelujen kustannusten ja palvelutason yhteydestä? (poikkileikkaus) > Suurissa kunnissa pitäisi olla jo saavutettuna liitoskuntien edut! 2. Mitä tiedämme kuntakoon suurentamisen ja kustannusten ja palvelutason muutoksen yhteydestä?

32 Esim. Kunnat ovat alueeltaan erikokoisia Kontekstuaaliset tekijät taajamat vs. hajaasutusseudut Toiminnan ja palvelujen monipuolisuus: kaupunkiseutu vs. maaseutu Kunnan organisaatiorakenteet - konsernirakenteet, erilaiset toimintatavat - yhteistoiminta-alueet Mittareiden antamat tulokset suuntaa-antavia, paljon jää tulkinnan varaan.

33 Suomenniemi Kiikoinen Ristijärvi Rautavaara Myrskylä Pyhäranta Koski Tl Ypäjä Lapinjärvi Lemi Kaavi Simo Aura Kaustinen Säkylä Taipalsaari Sievi Ruokolahti Teuva Ähtäri Iitti Virrat Loppi Hausjärvi Alavus Hattula Sotkamo Lieksa Orimattila ( 2010 kuntaj.) Janakkala Mustasaari Siilinjärvi Raisio Ylöjärvi Rauma Vaasa Lahti >50000

34

35 Pienissä kunnissa toimintojen kustannukset ovat korkeat, johtuuko se palvelutarpeista vai tehottomuudesta?

36 a) Tarvevakioitujen menojen mukaan Nettomenot Nettomenot, indeksi Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Järjestys Kunta Sairaanhoitopiiri Euroa/asukas Koko maa=100 Koko maa=1,00 Koko maa=100 1 Lumijoki , Hartola , Suomenniemi , Hirvensalmi , Polvijärvi , Sysmä , Tammela , Pertunmaa , Isojoki , Virolahti , Oripää , Hankasalmi , Teuva , Heinola , Karijoki , Kannonkoski , Hämeenkyrö , Pyhäjoki , Miehikkälä , Lieksa , Imatra , Nastola , Myrskylä ,09 85

37 1. Suurissa kunnissa - palvelut monipuolisia, lukiot - palvelut lähempänä, mutta saattaa olla jonoja - palveluprosesseissa hallintaongelmia 2. Pienissä kunnissa - Palvelut kapea-alaisia - Palvelut voivat olla kauempana ja aukioloajat lyhyitä, ei jonoja - Voi olla vaikeampi päästä kalliisiin hoitoihin - Palveluprosessit helpommin hallittavissa

38 Julkinen keskustelu on jäsentymätöntä ja sitä käydään aivan liian yleisellä tasolla! Missä kohdin syntyy suuruuden ekonomian tarjoamia hyötyjä? a. kiinteät kustannukset voidaan jakaa suurella määrällä suoritteita b. Suurempi koko tarjoaa mahdollisuuksia tehdä asioita, joita pienempi ei pysty tekemään: kehittämistehtävät

39 Kunta 1 Kunta 2 Kunnan yleishallinto 3-4% Kunnan yleishallinto 3-4% Ydinpalvelu Päiväkoti 1 Toimialojen hallinto muutama % Päiväkoti 2 Päiväkoti 3 Päiväkoti N Vertikaaliset, hierarkiatasojen kustannukset Ydinpalvelu Päiväkoti 1 Toimialojen hallinto muutama % Päiväkoti 2 Päiväkoti 3 Päiväkoti N n. 90 % Horisontaaliset kustannukset 14

40 Suomenniemi Kiikoinen Ristijärvi Kinnula Lumijoki Miehikkälä Kesälahti Humppila Alavieska Reisjärvi Punkalaidun Lappajärvi Punkaharju Rautjärvi Sysmä Ylitornio Taipalsaari Juankoski Maalahti Rusko Siikalatva Kruunupyy Kemiönsaari Haapajärvi Laitila Pudasjärvi Alavus Masku Huittinen Liperi Kauhajoki Lieto Forssa Mäntsälä Iisalmi Savonlinna Nokia Nurmijärvi Vaasa Lahti

41 Toimialojen tasolta ei ole yleistä tilastoitua tietoa hallinnosta

42 Ydinkysymys on, mitä palveluverkolle ja ydin palvelujen tuottamiselle voidaan tehdä kuntien yhdistämisen jälkeen? Täälläkin on hallintoa! Lääkäreiden työajasta puolet kuluu hallinnossa! Palveluyksikön koko synnyttää hyötyjä, koska kiinteät kustannukset voidaan jakaa suuremmalla määrällä suoritteita Kustannusten kasvun hillinnässä keskeinen tekijä on palveluyksikköjen suurentaminen!

43 . Kuntaliitoskunnat ovat kyllä saaneet hieman hillityksi menojen kasvua! Vaikutukset syntyvät pitkällä aikavälillä! Liitoksessa syntyy fuusiokustannuksia osa poistuu, osa jää - Palkkojen ja palvelujen harmonisointi - Henkilökunnan irtisanomissuoja - Henkilökunnan sijoittelu ja koulutus - Tietojärjestelmäratkaisut

44 Vievätkö liitokset palvelut reuna-alueilta? Paranevatko palvelut? Havaintoja - Yleisesti kunnat ovat supistaneet kouluverkkoa riippumatta kuntaliitoksista jos ei ole kouluikäisiä, ei ole kouluja! - Markkinasektorin ja valtion palvelut säilyvät, jos on asiakkaita ja asukkaita - Palvelujen kehittämisessä reuna-alueet saattavat jäädä tulevaisuudessa vähemmälle huomiolle

45 - Yhteiskunnalle kestävyysvajeen torjuminen edellyttää suurten kuntien tuottavuuden paranemisesta - Yhteisesti kunnille? - Alueille? - Yksittäiselle kunnalle liitokset tarjoavat kehittämispotentiaalia, joka uuden kunnan otettava käyttöön - jos voi.

46 Kuntien ulkoisten menojen kumulatiivinen summa kuntakoon mukaan vuonna 2010, mrd. mrd Kuntien lukumäärä vuoden 2010 kuntajaon mukaan (kunnat pienimmästä suurimpaan) Lähde: Tilastokeskus /hp

47 1. Kuntaliitokset itsessään eivät tuo säästöjä, mutta ne tarjoavat kehittämispotentiaalia 2. Potentiaalia on eri puolilla pääasiassa palvelurakenteessa 3. Kehittämispotentiaalin suuruus riippuu kontekstuaalisista tekijöistä, kuten - taajamarakenne - väestörakenne - supistuva, kasvava - sijainti suhteessa kasvukeskuksiin 4. Kehittämispotentiaalin käyttöönotossa oleellista on johtaminen uuden kunnan

48 TUTKAS, Pikkuparlamentti Kuntauudistuksen vaikutus lähipalveluihin ja lähidemokratian Vuokko Niiranen professori, sosiaalihallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto, Kuopion kampus Internet:

49 Sisältö 1 Lähtökohdat esitykselle - tutkimusnäkökulma 2 Kuntauudistusten monet muodot ja vaikutusten arvioinnin mahdollisuudet 3 Demokratia, osallistuminen, osallisuus ja niiden edellytykset 4 Tutkimustuloksia 5 Koonta Tutkimustaustana: Sosiaali- ja terveyspalvelut kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa ARTTU-SOTEPA ( ) Johtamisen duaalimalli sekä aikaisemmat Demokratia- ja Vapaakuntakokeilun tutkimukset Vuokko Niiranen

50 Lähidemokratian ja lähipalveluiden arvioinnin konteksti (Puustinen & Niiranen 2011) KANSALLISET JA KANSAINVÄLISET MUUTOSSUUNNAT JA ILMIÖT - Väestörakenteen kehitys, talouspoliittinen tilanne, elinkeinopolitiikka, talouspolitiikka, sosiaali- ja terveyspolitiikka Lainsäädäntö ja sen muutokset Perustuslaki, Kuntalaki, Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö, Kuntarakenteiden uudistamista koskeva lainsäädäntö KUNTA hallinto johtamisjärjestelmät toimintarakenteet palvelutuotanto Kunnallinen itsehallinto Kunnan tavoitteet ja voimavarat Kuntatalous Valtionohjaus Hallitusohjelmat, Peruspalveluohjelma ja peruspalvelubudjetti, Kuntien tuottavuusohjelma, Kehittämisohjelmat KUNTALAISET JA KUNTALAISTEN TARPEET Vuokko Niiranen

51 Kansalaisten ja kuntalaisten osallistuminen on turvattu lainsäädännöllä ja kansainvälisillä sopimuksilla Perustuslaki Hallintolaki Kuntalaki (Valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on edellytykset osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. ( KuntaL 2010/1408, 27 1 m) Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö, asiakas- ja potilaslait Nuorisolaki Kv. ihmisoikeussopimukset, EU:n subsidiariteettiperiaate, EN:n paikallisen itsehallinnon asiakirja Osallistumisen edellytykset: tieto, taito, tahto, halu ja kyky (Niiranen 1999) Ettei asiakkuus kaventaisi kansalaisuutta! Vuokko Niiranen

52 Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kanta lähidemokratiaan ja lähipalveluihin vaihtelee (Sandberg 2012: N= 1457, 40 ARTTU-hankkeen kuntaa) Kunnanosahallinnon tarpeellisuus korostuu etenkin kuntakoon suurentuessa: runsas puolet vastaajista pitää tarpeellisena, noin neljännes ei oikein osaa sanoa ja vajaa viidennes on eri mieltä kunnanosahallinnon tarpeellisuudesta Noin 95 % pitää lähipalvelujen turvaamista tärkeänä, mutta, vajaa puolet pitää tärkeänä myös pienten palveluyksiköiden lakkauttamista, ja noin 2/3 vastaajista pitää suurempien palveluyksiköiden perustamista ainakin jossain määrin tärkeänä Vuokko Niiranen

53 Tutkimustuloksia Paras-hankkeen ajalta Tavoitteet kuntien rakenteiden ja palveluiden uudistamiseksi ovat pitkälle samankaltaisia koko 2000-luvun ajalta keinot vaihtelevat! Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikana ( ) suurimmat uudistukset sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteellisella tasolla - Tyypillistä palvelujen yhdistäminen ja rakenteiden kirjavuus! Kuntaliitoksissa ja yt-alueilla pyritty alussa säilyttämään lähipalveluita myöhemmin tapahtunut myös keskittämistä Yhteistoiminta-alueet ovat lisääntyneet sosiaali- ja terveyspalveluissa - niiden sisällä erittäin suuri vaihtelu! Palvelujen rakenteellinen integraatio sisältää sekä toiminnallista yhdistämistä että eriytymistä - sekä vastuun yhdistämistä että sen sirpaloitumista. (Puustinen & Niiranen 2011) Vuokko Niiranen

54 Tutkimustuloksia lähipalveluja ja lähidemokratiaa arvostetaan STKL: Kansalaisbarometri 2009: suomalaisista 88 % pitää erittäin tärkeänä tai tärkeänä sote-palvelujen saamista läheltä asuinpaikkaansa Kansalaisbarometri 2011: Vaikuttamismahdollisuudet oman asuinympäristön asioihin koetaan parhaimpina alle 5000 asukkaan kunnissa ja heikoimpina yli asukkaan kunnissa. Vaikuttamismahdollisuudet asuinympäristön asioihin ovat kokonaisuudessa heikentyneet verrattuna vuoteen Arttu-kuntalaiskysely (Pekola-Sjöblom) valtaosa kuntalaisista (87 %) kuntalaisista pitää tärkeänä että palvelut (esim. lähikoulut ja terveysasemat) tarjotaan mahdollisimman lähellä kotia. Vuokko Niiranen

55 Lähidemokratian ja kuntalaisten osallistumisen reunaehtoja Miten lähidemokratia ymmärretään ja mitä sillä tarkoitetaan? Edustuksellinen demokratia Pluralistinen demokratia Osallistuva demokratia Käyttäjädemokratia (asiakkuus- ja työpaikkademokratia). Paikallisdemokratian järjestelmä on kuntakeskeinen, luottamuselin- ja luottamushenkilökeskeinen sekä puoluepoliittisesti rakentunut (Sandberg 2012) Kuntalaiset haluavat osallistua, mutta eivät välttämättä ole kiinnostuneita kunnallispolitiikasta > Tarvitaan uusia, luovia lähidemokratian muotoja - kaiken ikäisille! Vuokko Niiranen

56 Lähteitä Niiranen, Vuokko & Puustinen, Alisa Local Government and Services in Flux: Restructuring the governance of health and social services in Finland. IRSPM, Rome Puustinen Alisa & Niiranen Vuokko (2011). Rakenteet, päätöksenteko ja toiminta sosiaali- ja terveyspalveluissa. SOTEPA -sosiaali- ja terveyspalvelut Paras-hankkeessa. Paras-ARTTUohjelman tutkimuksia nro 16. Itä-Suomen yliopisto ja Suomen Kuntaliitto. Sandberg, Siv Paras-uudistus kuntapäätäjien silmin. Paras-ARTTU-ohjelman tutkimuksia nro 20. Åbo Akademi ja Suomen Kuntaliitto. Niiranen, Vuokko & Puustinen, Alisa. Kuka johtaa kunnan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa. Premissi 2011:4, Niiranen Vuokko Municipal democracy and citizens' participation : citizens' views on municipal decision-making and possibilities to affect local social policies. In: Luc Rouban (ed.) Citizens and the New Governance. Beyond New Public Management. Amsterdam: IOS Press. International Institute of Administrative Sciences Monographs. 1999:10, Niiranen, Vuokko Keskiössä kuntalainen demokratia kunnallisen itsehallinnon kivijalkana. Julkaisussa Arto Haveri, Jari Stenvall & Kaijaa Majoinen (toim.) Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Acta nro 224., Suomen Kuntaliitto 2011, s Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto. Kansalaisbarometri 2009, Vuokko Niiranen

57 Otan mielelläni vastaan kommentteja ja palautetta. Sähköposti: Puhelin Kiitos! Vuokko Niiranen

58 Metropolialue verkosto vai miljoonakaupunki? Mari Vaattovaara Kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopisto

59 Kuntauudistus ja metropoli? Halme, Timo, Päivi Kilpeläinen, Seppo Laakso, Heikki A. Loikkanen & Pääkaupunkiseudun erityiskysymykset on aiemmin pääsääntöisesti ohitettu aluepoliittinen katse on ollut muualla Ehkä epäonnekasta, että nyt mukana, vaikeuttaa prosessin molempia tärkeitä osia Mari Vaattovara (2005). Kirkkonummen kunnan muuttoliiketutkimus.

60 Neljä huomiota - Kaupunkiseutujen kehittämisen olennaisista ulottuvuuksista - Rakenteellisen kehityksen tuottamista haasteista - Segregaatiosta - Hallintotavasta

61 Kaupunkiseutujen kehittämisessä ja suunnittelussa on useita olennaisia ulottuvuuksia (Patsy Healey) 1) Fyysinen rakenne - aluesuunnittelu 2) Valtio-kunta- väliset vastuunjaot 3) Jaetut poliittiset näkemykset tarvittavista muutoksista 4) Olennaisten vuorovaikutussuhteiden hahmottaminen (talous, asukkaat, yms.) 5) Ja niiden suhteen ja formaalin hallinnon (investoinnit, regulaatio) yhteyksien ymmärtäminen

62 Samalla kun uutta kompleksista alueellista dynamiikkaa on hankala kuvitella tai ottaa haltuun Länsimaissa on noussut esiin isoja kysymyksiä siitä, missä hallintoa pitäisi toteuttaa, ja keiden pitäisi olla mukana Social forces to mobilise the new strategies Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että muutokset onnistuvat parhaiten paikoissa, missä on vahva institutionaalinen historia local energy and mobilisation forces

63 Kaupunkiseutujen strateginen suunnittelu ja ohjaus on siis Fyysinen rakenne alueellinen kysymys Poliittinen prosessi, joka pyrkii mobilisoimaan huomiota, vaihtamaan diskurssia ja toimintatapoja. Älyllinen projekti (intellectual project): missä rakennetaan uudenlaista tietoa ja ymmärrystä, jonka perusteella poliittinen prosessi täsmentyy ja pysyy hengissä sisällöllisesti olennaista on hahmottaa alueelliset erikoispiirteet - to see and act differently, to innovate new governance practises and new socio-spatial imaginations

64 Prosessi itsessään on päämäärää tärkeämpi

65 - Kaupunkiseutujen kehittämisen olennaisista ulottuvuuksista - Rakenteellisen kehityksen tuottamista haasteista - Segregaatiosta - Hallintotavasta

66 Kaupunkisuunnittelun ja metropolihallinnon suuri(n) haaste on ymmärtää ja ottaa haltuun kaupunkien muutos hajaantuviksi metropoleiksi Ajatus hierarkkisesta kaupunkirakenteesta tulee haastetuksi yksikeskuksisen metropolin kasvaessa ja muuntuessa monikeskuksiseksi Haasteellisinta 1,2-1,5 miljoonan kohdalla N. 2 milj. kohdalla on jo tapahtunut käänne näkökulmassa (vrt. Eurooppa) Anssi Joutsiniemi: Becoming metropolis 2010

67 - Kaupunkiseutujen kehittämisen olennaisista ulottuvuuksista - Rakenteellisen kehityksen tuottamista haasteista - Segregaatiosta - Hallintotavasta

68 Segregaatiosta on tullut paikoin alueellinen erityispiirre - vakava ongelma Helsingin seudun työssäkäyntialueen sisällä.

69 Helsingin seutu alkaa muistuttaa eurooppalaista kaupunkiseutua - huono-osaisuus seudulla keskittyy Helsinkiin Euroopan suurissa kaupungeissa on tavallista, että kaupunkiseudun keskuskuntaan keskittyy sekä syvin ja suurin köyhyys että seudun suurin varallisuus. Suhteellisten osuuksien näkökulmasta tarkasteltuna ylimmät tuloluokat ovat yliedustettuja Espoossa. Helsingissä kolmen alimman tulokymmeneksen osuudet väestöstä ovat suurimmat koko pääkaupunkiseudulla.

70 Väestö tulokymmenyksittäin vuonna 2009 Pienituloisin Suurituloisin Tulonjaon kokonaistilasto kuvaa henkilöiden ja asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulojen jakautumista. Tilaston tietosisältö perustuu kokonaan hallinnollisiin rekistereihin. Tulonjaon kokonaistilaston perusaineisto kattaa koko asuntokuntaväestön.

71 Lukumääriksi muunnettuna hyvätuloisiin (kahteen ylimpään tulokymmenykseen) kuuluvia on Helsingissä kuitenkin lähes kaksinkertainen määrä Espooseen verrattuna. Huonotuloisiin (kolmeen alimpaan tulokymmenykseen) kuuluvia on Helsingissä kuitenkin yli kolminkertainen määrä sekä Espooseen että Vantaaseen verrattuna.

72 Samalla Köyhissä perheissä asuvien lasten osuus on Helsingissä pääkaupunkiseudun suurin, n. 17%. Vastaava osuus oli 6% v Kasvu Helsingissä on ollut voimakkaampaa kuin koko maassa: lapsiköyhyys Helsingissä on lähes kolminkertaistunut 1990 laman jälkeen. Kehitys ei juurikaan näytä vaihdelleen suhdannevaiheiden mukaan vaan on jatkunut myös voimakkaiden nousukausien aikana.

73 Tulos 4: Huono-osaisuus seudulla keskittyy Helsinkiin Lapsiköyhyys pääkaupunkiseudulla v ,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 Espoo Helsinki Vantaa Koko maa 4,0 2,0 0, Pienituloisuus: Pienituloisiksi on määritelty ne asuntokunnat, joiden ekvivalentti tulo (=käytettävissä oleva rahatulo OECD-kulutusyksikköä kohden) jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien asuntokuntien mediaanitulosta. Lasten pienituloisuus: Alle 18-vuotiaat lapset, jotka asuvat em. pienituloisissa asuntokunnissa.

74 Lopuksi - Kaupunkiseutujen kehittämisen olennaisista ulottuvuuksista - Rakenteellisen kehityksen tuottamista haasteista - Segregaatiosta - Hallintotavasta

75 Paul Kantor: Varieties of city regionalism and the quest for political cooperation: a comparative perspective. Urban Research & Practice, Vol.1. No.2, July

76 Hallintokulttuurista: Paul Kantorin yhteenveto muista länsimaista toteaa: While it is true that the power to impose regional solutions that require political cooperation among local governments exists when higher level governments dominate, the will to use this power for such purposes cannot be assumed (mt., 125). Suomessa on tältä osin erikoinen poliittinen kulttuuri: täällä tällainen tahto on voimakkaana olemassa. Tässä suhteessa Suomi on siis poikkeus länsimaiden joukossa.

77 Kiitos!

78 Kuntauudistus Mahdollisuudet ja haasteet Helsinki Hannu Katajamäki Aluetieteen professori Filosofinen tiedekunta Vaasan yliopisto hannu.katajamaki(at)uwasa.fi Mitä on tehtävä, jotta suuri kuntauudistus ei jyrää maaseutua Pienet kunnat katoavat suuressa kuntauudistuksessa, mutta maaseudun ei tarvitse kärsiä, jos uudet kunnat muodostetaan paikallislähtöisesti ja kunnioitetaan vaihtelevia maantieteellisiä olosuhteita. Kutsun tällaista omaehtoisesti perustettavaa kuntaa työnimellä Omakunta. Lähtökohtana on usean kunnan yhdistyminen. Uuden kunnan idea ja hallinto rakennetaan yhdessä, puhtaalta pöydältä. Omakunta ei ole yhdenkään vanhan kunnan jatke, vaan uuden vuosituhannen moniaineksinen peruskunta, jonka vahvuudet ovat paikallisyhteisöjen paljous, työmarkkinoiden monipuolisuus, hajautettu hallinto ja vahva lähidemokratia. Henkilöstöjohtamisen katsannosta Omakunnan perustaminen on erityisen vaativaa, koska toimenkuvien muuttumista ja työyhteisöjen sekoittumista on mahdoton välttää. Alhaalta ylös rakentuva kunta Omakunta muodostetaan alhaalta ylöspäin. Se rakentuu paikallisyhteisöistä. Omakunnan perustana on lähivaikuttamisen vahva asetelma, jonka yhteys kunnan päätöksentekoon on selkeä. Kunnanosille taataan budjetin kautta riittävät resurssit hoitaa niille yhdessä määriteltyjä tehtäviä. Omakunnassa on selkeä työnjako keskitettyjen ja hajautettujen ratkaisujen välillä. Kansalaisjärjestöjen yhdessä laatimat kylä- ja kaupunginosasuunnitelmat kytketään kunnan suunnittelu- ja budjettiprosessiin. Kaksikielisillä alueilla kansalaisten on saatava täydet palvelut suomeksi tai ruotsiksi. Maaseutu on tärkeä osa Omakunnan kilpailukykyä ja vetovoimaa. Maaseudulla on mielenkiintoisia asuinympäristöjä ja uusien elinkeinojen lähtökohtia. Omakunnan monipuolista maaseutua tarkastellaan kokonaisuutena. EU:n ja kansalliset kehittämisohjelmat pystytään valjastamaan maksimaalisesti monipuolisen maaseutukehityksen edistämisen välineiksi. Kylien kehittämiseen ohjataan nykyistä enemmän resursseja kunnan oman budjetin kautta. Omakunnan nimi, vaakuna ja muut ulkoiset tunnusmerkit ovat kuntaidentiteetin kannalta tärkeitä. Uusi nimi voidaan löytää yhteisen historian kautta. Tästä ovat esimerkkeinä Sastamala ja Raasepori. Nimellä voi osoittaa, että uusi kunta ei ole yhdenkään vanhan peruskunnan jatke.

79 Omakunnan lähidemokratian vaihtoehtoja Omakunta perustuu kunnanosahallintoon, jossa kansalaisilla on todellisia vaikuttamisen välineitä. Perinteiset kuntademokratian välineet eivät pysty ottamaan huomioon suurentuvien kuntien moniaineksisuutta. Tarvitaan lähidemokratiaa. Käsitykset lähidemokratian luonteesta kuitenkin vaihtelevat. Kyläaktiivit puhuvat neuvottelumenettelyistä sekä uusista järjestelyistä kylien ja kunnan välillä. Yhtenä käytännön keinona on mainittu kunnan nimeämä vastuuhenkilö, jonka kanssa kylät neuvottelisivat. On myös pohdittu kyläneuvostoja ja -neuvottelukuntia, joissa käsiteltäisiin kylien asioita. Monet kuntapäättäjät olettavat, että kunnanosiin perustetut lausuntoja antavat asukastoimikunnat ja -lautakunnat ovat riittäviä lähidemokratian edistäjiä. Jotkut arvioivat internetin palautejärjestelmät ja kunnan järjestämät keskustelutilaisuudet tehokkaiksi kansalaisvaikuttamisen väyliksi. Kunnanosavaltuustojen valitseminen kunnallisvaalien yhteydessä nähdään yhtenä mahdollisuutena; näin kuntaan rakentuisi kaksiportainen hallinto. On myös esitetty kunnan jakamista vaalipiireihin, joiden avulla taattaisin valtuutettujen alueellinen edustavuus. Kylätoiminnan valtakunnalliset suunnannäyttäjät eivät ole konkretisoineet, mitä he tarkoittavat kylien ja kunnan välisillä neuvottelumenettelyillä tai kylien ja kunnan suhteen uusilla järjestelyillä. Millä tavoin uusissa suurkunnissa hoidettaisiin jopa kymmenien kylien ja kunnan väliset neuvottelut ja mistä tuolloin sovittaisiin? Millä mekanismilla kunnat ohjaisivat resursseja yksittäisten kylien käyttöön? Miten tämä liitettäisiin kunnan budjettiprosessiin? En pidä pyrkimystä yksittäisten kylien ja kunnan keskushallinnon väliseen suoraan neuvottelumenettelyyn realistisena. Esitetyt käytännöt olisivat liian työläitä, sattumanvaraisia ja niiden piiriin voitaisiin ottaa ainoastaan kevyen sarjan kysymyksiä. Tähänastiset kokemukset ovat osoittaneet, että lausuntoja antavat elimet eivät pysty vaikuttamaan esimerkiksi alakoulun, päivähoidon, kotipalvelujen, neuvolan tai kirjaston kohtaloon. Internetin tai keskustelutilaisuuksien kautta kerättävän kansalaispalautteen systemaattisesta huomioon ottamisesta ei ole näyttöjä. Kunnaosavaltuustot ovat raskas väline. Miksei saman tien luovuta kuntaliitoksista ja tyydytä Kainuun mallin mukaisiin maakunnallisiin ja seudullisiin järjestelyihin, jotka säilyttävät nykyiset kunnat? Kunnan sisäisten vaalipiirien mahdollisuutta kannattaa tutkia, mutta selviydytäänkö tulevista haasteista pelkästää edustuksellista demokratiaa säätämällä? Missään tapauksessa kunnan sisäiset vaalipiirit eivät yksinään ole riittäviä toimivaltaisen lähidemokratian toteuttajia. Maaseudun huomioon ottavan lähidemokratian piirteet Aidon lähidemokratian välttämätön ehto on todellinen toimivalta. Paikallisyhteisöjen asukkaiden tulee pystyä vaikuttamaan lähipalvelujensa järjestämiseen ja maankäytön periaatteisiin. Heillä tulee olla myös mahdollisuus suunnitella omien asuinympäristöjensä tulevaisuutta ja suunnitelmat tulee kytkeä kunnan päätöksentekoon.

80 Lähidemokratia on otettava osaksi kunnan poliittisia ja hallinnollisia käytäntöjä. Varteenotettava mahdollisuus on vahvan toimivallan aluelautakunta. Vanhat peruskunnat sopivat ainoastaan poikkeustapauksissa aluelautakuntien toimialueiksi. Maaseudulla aluelautakunnat muodostuisivat usean lähikylän toiminnallisista kokonaisuuksista. Voitaisiin soveltaa kansalaisraatimenetelmää. Siinä eri väestöryhmien edustajat pohtisivat yhdessä asiantuntijoiden kanssa kerran vuodessa kolmen päivän ajan oman alueensa palveluhin ja maankäytön suunnitteluun liittyviä kysymyksiä. Kansalaisraadin työn tulokset ja myös kyläsuunnitelmat vietäisiin aluelautakunnan kautta kunnan suunnittelu- ja budjettiprosessiin. Kunta resurssoisi kyliä aluelautakuntien kautta ohjattavien kehysbudjettien avulla. Aluelautakunnan asettaisi kunnallisvaltuusto. Jäsenten tulisi asua aluelautakunnan alueella. Puoluepoliitiisten kriteerien ohella voitaisiin korostaa aktiivista toimintaa kansalaisjärjestöissä. Suuret ja moniaineksiset kunnat eivät välttämättä ole uhka maaseudulle ja sen asukkaille. Vakava paneutuminen toimivaltaiseen lähidemokrartiaan saattaa synnyttää monille maaseutualueille jopa nykyistä parempia vaikuttamisen välineitä. Tämä kuitenkin edellyttää kunnallisvaltuustolta huomattavaan rohkeaa suhtautumista ja vahvaa halua alueperustaisen demokratian toteuttamiseen. Toistaiseksi tällaisesta halusta ei suurentuneissa kunnissa ole merkittäviä näyttöjä. Toiveita herättävin on Rovaniemen pyrkimys ulottaa Yläkemijoen toimivaltaisen aluelautakunnan malli myös Rovaniemen muihin palvelukyliin. Kuntuudistuksen jatkossa ja kuntalain valmistelussa on vakavasti paneuduttava aluperustaisen lähidemokratian kuntia velvoittavien periaatteiden määrittelyyn. Vahvat lähidemokratiakäytännöt voivat vielä pelastaa kuntauudistuksen. Tarvitaan vahvoja maaseutukuntia Nykyinen pyrkimys suurkuntiin vaikuttaa ylimitoitetulta ja Suomen pienipiirteisen maantieteen näkökulmasta haitalliselta. Yhteiskuntamaantieteilijänä minun on vaikea löytää perusteluja sille, että 70:een kuntaan perustuva paikallishallinto olisi kaikkien suomalaisten katsannosta oikeudenmukainen. On myös huomattava, että maakunta ja kunta eivät ole sama asia. Kansalaisten näkökulmasta voisi olla viisasta pohtia myös vahvojen maaseutukuntien perustamista, joiden väkiluvut olisivat Tarvitaan maaseudun monikuntaliitoksia. Suurentuneet maaseutukunnat loisivat edellytyksiä ydinmaaseudun kehittymiselle monipuolisen maatalouden, muun yrittäjyyden, maaseutuasumisen ja virkistäytymisen alueena. Vahvat maaseutukunnat voisivat tehdä yhteistyötä kaupunkien kanssa omista lähtökohdistaan. Nykyään pieniä maaseutukuntia riepotellaan eri suuntiin. Yhdistyneet maaseutukunnat lisäisivät keskusteluissa kaupunkien kanssa maaseudun neuvotteluvoimaa. Tämä pätisi myös mahdollisissa kuntaliitosvalmisteluissa. Vahvat maaseutukunnat takaisivat paikallisidentiteettien säilymisen eikä maaseudun perinteistä seudullisuutta pirstottaisi kaupunkien kanssa

81 tehtävien kuntaliitosten avulla, jolloin nykyään vielä yhtenäiset maaseutualueet erkaantuisivat kaukana olevien kaupunkiytimien takamaiksi. Niiden kehitysedellytykset olisivat oleellisesti kapeammat kuin vahvan maaseutukunnan olosuhteissa, jolloin ne olisivat reunan sijasta ytimessä. On syntymässä maaseutukaupunkeja Kannattaa terävöittää maaseudun ja kaupungin määrittelyä. Nykyinen käytäntö on johtanut kaupunki- ja maaseutukäsitteiden vesittymiseen. Kuntalakiin tehtiin 1990-luvulla muutoksia, joiden seurauksena maaseutumaisetkin kunnat ovat saaneet luvan kutsua itseään kaupungeiksi. Monet maaseutukunnat ovat mahdollisuuteen tarttuneet. Toisaalta monikuntaliitosten seurauksena syntyneet kaupunkiytimen ja erittäin laajojen maaseutualueiden muodostamat kunnat eivät ole enää perinteisiä kaupunkeja, vaan maaseudun ja kaupungin yhdistelmiä. Tällaisten kuntien kutsuminen kaupungeiksi ei tee oikeutta oikeille kaupungeille eikä oikealle maaseudulle. Jatkossa epäselvyys lisääntyy entisestään, mikäli edes osa kaavaillusta suurkuntaliitoksista toteutuu. Kaupungit ovat tiiviitä yhdyskuntia, joiden luonne on selkeästi erilainen kuin väljän asutuksen ja avoimien maisemien maaseudun. Uudet kaupungit eivät täytä vahvan maaseutumaisuutensa vuoksi kaupungin määritelmää. Suomessa onkin tarpeen tehdä käsitteellinen ero uudenlaisten moniaineksisten kaupunkien ja perinteisten kaupunkien välillä. Hyvä nimitys olisi maaseutukaupunki. Se kuvaisi kunnan monipuolista luonnetta; kunta muodostuu maaseudun ja kaupungin yhdistelmästä ja eroaa tällä tavoin peristeisistä kaupungeista. Samalla nimi muistuttaisi päättäjiä maaseudun erityispiirteiden huomioon ottamisen on välttämättömyydestä. Kaupungin ja maaseutukaupungin erottamiseksi on helppo kehittää yksinkertaiset tilastolliset kriteerit, joissa otetaan huomioon asukastiheys, taajama-aste sekä pääkeskuksen ja muiden alueiden väestömäärien suhde. Maaseutukaupunki olisi sisällytettävä valmisteilla olevaan uuteen kuntalakiin. Näin meillä olisi jatkossa kaupunkeja, maaseutukaupunkeja ja kuntia. Onko maaseudusta tullut ruma sana? Jokin aika sitten esitin blogissani Aluekehityksen arki maaseutukaupunki käsitteen käyttöönottoa. Yhtenä esimerkkinä uudesta kuntatyypistä mainitsin Seinäjoen. Pohjanmaan radion vireä toimitus huomasi pohdintani ja teki siitä uutisen. Myös useat päivälehdet kirjoittivat maaseutukaupungeista. Syntyi kiinnostava keskustelu. Kävi ilmi, että uudenlaiset kaupungin ja maaseudun yhdistelmät ovat mielenkiintoisia kuntakokonaisuuksia, joiden nimitykseen liittyvät pohdinnat herättävät paljon huomiota. Ehdottamani maaseutukaupunki osui tietämättäni herkkään kohtaan. Maaseutukaupunki on minun maailmankuvassani vahvan ja omaleimaisen kunnan tunnusmerkki. Yllätyksekseni kuitenkin huomasin, että maaseutukaupunki herätti vahvoja vastareaktioita. Voimallisimmat tulivat Seinäjoelta, jonka päättäjät ja valtalehti Ilkka rynnittävät vakuuttamaan, että

82 Seinäjoki on oikea kaupunki eikä mikään maaseutukaupunki. Kuitenkin Seinäjoki on monipuolisen maaseutumaakunnan keskus, sen alueella on runsaasti maaseutuelinkeinoja ja lisäksi kaupunki on maamme merkittävin elintarviketeollisuuden keskittymä. Vuoden 2009 alussa monikuntaliitoksella laajentuneen kaupungin yhdyskunta- ja elinkeinorakenne sekä maakunnallinen yhteys tukevat maaseutukaupunki nimitystä. Maaseutukaupunkina Seinäjoki voisi rakentaa itselleen vahvan ja omaleimaisen brändin. Samalla Seinäjoen päätöksenteossa muistettaisiin maaseudun tärkeys. Mikä maaseutukaupungissa ärsyttää? Oirehtiiko seinäjokisten vahva reaktio laajemmastakin ajattelusta? Onko maaseutu sanana ongelmallinen? Herättääkö se dynaamisuuteen ja vahvaan imagoon pyrkivissä kuntapäättäjissä kielteisiä mielleyhtymiä? Miksi Seinäjoen päättäjät arvioivat maaseutukaupungin viestittävän vääriä asioita, vaikka objektiivisesti maaseutu on läsnä hyvin voimallisesti kunnan nykyisyydessä ja myös tulevaisuudessa? Miksi halutaan kieltää oman kotikunnan olemusta hyvin kuvaava käsite? Onko maaseudusta tulossa sana, jota ei enää tohdita sanoa ääneen? Kytkeytyykö siihen maaseudun luonnehtimissakin kunnissa mielleyhtymiä, jotka liitetään takapajuisuuteen, kehitysedellytysten puuttumiseen ja imagon heikkenemiseen? Hävetäänkö uusissa suurkunnissa maaseutua? Mikäli uusien kaupunkien päättäjät haluavat kieltää maaseudun, tietää tämä kylien ja haja-asutusalueiden asukkaille vaikeuksia. Maaseudun mahdollisuuksia ei myöskään osata havaita. Päätöksenteko luisuu keskuskaupunkikeskeiseksi, kunnaosahallinnon elimet säilyvät heiveröisinä tai ne lakkautetaan kokonaan, kylien palvelut jatkavat supistumistaan. Katse maaseutupääomaan Uusien suurkuntien päättäjät eivät välttämättä oivalla maaseudun eri ulottuvuuksia. On käynnistettävä syvähenkinen keskustelu siitä, minkälaiseen yhteiskunnalliseen kysyntään Suomen maaseutu pystyy vastaamaan. Tämä näkökulma on ollut esillä maaseutupolitiikassa ja maaseututkimuksessa jo yli kaksikymmentä vuotta, mutta nyt on aika terävöittää sanomaa. Yhteiskunnalliseen kysyntään vastaaminen tiivistyy maaseutupääoman käsitteeseen. Sen keskeinen sisältö on edelleen ruuantuotanto. Ihmisten pitää syödä ja maaseudulla on valmiudet vastata tähän kysyntään. Tämä huvittavalta kuulostava itsestäänselvyys on jälleen iskostettava yleiseen tietoisuuteen. Turvallinen ruoka ja ympäristön huomioon ottaminen ovat nousevia yhteiskunnallisia suuntia. Niihin voi suomalainen maaseutu vastata tarjoamalla lähellä tuotettua ja terveellistä ruokaa. Maaseutupääoman ydintä ovat myös uusiutuvat energialähteet. Maaseutumme luonnonvara- ja tuotantoperustan kautta on mahdollista synnyttää maailmanluokan biotalous, joka kehrää hajautetusti sähköä ja lämpöä sekä jalostaa puuta ennen näkemättömiksi uusiksi tuotteiksi. Hajautetun energiamallin kehittäminen vastaa yhteiskunnan kysyntään ja

83 synnyttää maaseudulle tuhansia työpaikkoja. Samalla hajautettuun energiantuotantoon liittyvä osaaminen vastaa globaaliin kysyntään ja biotaloudesta voi kehittyä merkittävä suomalainen vientituote. Ilman maaseutupääoman käyttämistä ja kehittämistä tämä ei kuitenkaan toteudu. Monipuolisista maaseutualueista koostuville suurkunnillle erikoistuminen biotalouteen on varteenotettava elinkeinopolittinen valinta. Maaseutupääoman tähdellistä sisältöä ovat myös maaseudun tarjoamat virkistys- ja asumismahdollisuudet. Paikallinen osaaminen voidaan muuntaa maaseutuasumista tukevaksi toimeliaisuudeksi, jossa on mahdollisuuksia monenlaiselle pienyrittäjyydelle. Maaseudun maisemallisten mahdollisuuksien ja väljyyden hyödyntäminen maankäytön suunnittelussa luovat edellytykset uuden maaseudun yhteisöille, joissa tiivis yhdyskunta sekä lähienergiaan ja lähiruokaan perustuvat ratkaisut lisäävät uuden maaseutuasumisen ja joustavien työjärjestelyjen kysyntää. Maaseutuympäristön mahdollisuuksia oivaltamattomat ja kaupunkikeskeiset kaavoituskäytännöt voidaan muuttaa ja kehittää uuden kylän valovoimainen malli. Maaseutuympäristön tarjoamat mahdollisuudet luoville ympäristöille ja sitä kautta uusille yrityksille ovat maaseutupääoman huonosti tunnistettu osa-alue. Maaseutupääomaa ovat myös ihmisenmittaiset hallintoratkaisut ja esimerkiksi kylätoiminnan edustama yhteistoiminnallisuus. Kansalaiset kaipaavat elämältään turvallisuutta ja ennustettavuutta. Ongelmien yllättäessä on tärkeää tietää, kenen puoleen kääntyä. Maaseudulla on edelleen voimissaan kanssakäymisen kulttuuri, jossa kansalaiset, paikallispoliitikot ja viranhaltijat tuntevat toisensa. Tällainen asetelma on vahvuus. Tätä maaseutupääoman osa-aluetta sopisi soveltaa myös suuressa kuntauudistuksessa, jonka tavoitteena tulee olla lähivaikuttamiseen perustuvat turvalliset paikallisyhteisöt. Niiden periaatteiden määrittelyssä voidaan ottaa oppia maaseutupääoman paikallisyhteisöperinteestä. Toisaalta on myös muistettava, ettei maaseutupääoman ihmisenmittaisuutta kannata rapauttaa, koska se on ollut yksi suomalaisen menestystarinan kulmakivi. Suomen pärjäämisen perustavanlaatuisuudet eivät ole muuttuneet. Tämä on edelleen pienten paikallisyhteisöjen maa. Maaseutupääoma on monipuolinen kokonaisuus maaseudun aineellisia ja aineettomia voimavaroja. Sen vaaliminen edistää suomalaisen yhteiskunnan kysyntälähtöistä menestystä ja lisää yhteiskunnallista oikedenmukaisuutta. Suurkunnat menestyvät, jos niiden päättäjät oivaltavat maaseutupääoman tähdellisyyden.