Kysely jatko-opiskelijoille 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kysely jatko-opiskelijoille 2011"

Transkriptio

1 Kysely jatko-opiskelijoille 2011 Maija Urponen 2012

2 1 Johdanto Aalto-yliopiston tohtorinkoulutuksen hallinnollinen rakenne uudistui vuoden 2011 alussa, minkä jälkeen kaikki Aalto-yliopiston jatko-opiskelijat kuuluvat oman korkeakoulunsa tohtoriohjelmaan. on Aallon tohtoriohjelmista suurin. Vuosittain tohtoriohjelmaan hyväksytään noin 100 uutta jatko-opiskelijaa ja ohjelmasta valmistuu noin uutta tohtoria. n jatko-opiskelijoille ja vastavalmistuneille tohtoreille suunnatun kyselyn tarkoituksena oli saada käsitys Perustieteiden tohtorinkoulutuksen tilasta ja keskeisistä kehittämistarpeista. Tohtoriohjelman laajuuden vuoksi opiskelijoille suunnattua kyselyä pidettiin tärkeänä välineenä kokonaiskuvan kartoittamiseksi ja mahdollisten laitoskohtaisten erojen esiinnostamiseksi. Kyselyn tulosten perusteella tohtoriohjelman on mahdollista paremmin vastata niihin haasteisiin, joita tohtorinkoulutuksen valtakunnallinen uudelleenorganisointi ja tohtorinkoulutukseen kohdistuvat kehittämispaineet asettavat Perustieteiden korkeakoululle. Lisäksi palautteen keräämisellä tässä vaiheessa haluttiin ennakkoon varautua yliopistojen uuteen rahanjakomalliin, jossa opetuksen laatua osoittava opiskelijapalaute tulee olemaan yksi rahanjaon peruste. 2 Kysely ja sen toteutus Syksyllä 2011 toteutettu kysely suunniteltiin yhteistyössä Perustieteiden korkeakoulun tohtorinkoulutusneuvoston sekä tohtoriohjelman koordinaattorin ja suunnittelijoiden kesken. Kyselyn rakentamista varten tutustuttiin Turun yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2007 toteutettuun vastaavaan kyselyyn ja siitä tehtyyn raporttiin. 1 Kysely jaettiin kuuteen osa-alueeseen, jotka otsikoitiin seuraavasti: - Vastaajan tiedot (kysymykset 1 6) - Jatko-opintojen aloittaminen (7 14) - Jatko-opintojesi tilanne tällä hetkellä (15 19) - Jatko-opintojen rakenne ja sisältö (20 27) - Ohjaus (28 35) - Työelämä (36 42) Osa-alueista kolme ensimmäistä antavat tietoa vastaajien jakautumisesta mm. sukupuolen, iän, laitoksen, väitöskirjatyön luonteen (pää-/sivutoiminen) ja vaiheen, rahoituksen ja suorituspaikan sekä ylemmän korkeakoulututkinnon suorituspaikan perusteella. Kolmessa jälkimmäisessä osassa kysyttiin mm. yliopistollisesta toimenkuvasta ja jatko-opintojen aikana hankituista muista työelämätaidoista (transferable skills) sekä vastaajien arvioita teoreettisten opintojen laajuudesta, opetuksen ja ohjauksen laadusta sekä tohtoroitumisen jälkeisistä työllisyysnäkymistä. Kyselylomake kokonaisuudessaan on tämän raportin liitteenä. 2 Kyselylomake toteutettiin yliopistolla käytössä olevalla Webropol-järjestelmällä. Kutsukirjeet lähetettiin sähköpostitse ja muistutus niille, jotka eivät vielä olleet vastanneet, Vastausaikaa annettiin saakka. Vastaajien sähköpostiosoitteet poimittiin Oodiopintohallintojärjestelmästä, joskin valmistuneiden osalta niitä jouduttiin etsimään myös Internetin hakupalvelun avulla. Valitettavasti Webropol-järjestelmästä ei saanut tietoa siitä, olivatko kaikki kutsut menneet perille. 1 Tapio Haavisto (2008): Maisterista tohtoriksi tutkijakoulutettavat laitoksilla ja tutkijakouluissa. Turun yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan jatko-opintokyselystä vuonna Luettavissa osoitteessa 2 Kysely löytyy myös osoitteesta 2

3 Kysely jatko-opiskelijoille 2011 Vastaajille lähetettiin kyselyyn henkilökohtainen linkki, jonka perusteella järjestelmä varmisti, että kukin vastaaja saattoi täyttää ja lähettää kyselyn vain kerran. Vastaukset järjestelmä kuitenkin käsitteli anonyymisti siten, ettei vastaaja ja kyseisen vastaajan vastaukset olleet yhdistettävissä. Tämä tuotiin esille myös kyselyn kutsukirjeessä, jossa vastaukset luvattiin käsitellä nimettöminä ja luottamuksellisesti siten, etteivät yksittäiset vastaajat ole tunnistettavissa. 3 Vastaajat ja vastausprosentit Kysely lähetettiin kaikille vuonna 2005 tai sen jälkeen jatko-opintonsa aloittaneille jatkoopiskelijoille, jotka olivat ilmoittautuneet läsnäoleviksi, sekä korkeakoulun laitoksilta vuosina valmistuneille tohtoreille. Kaikkiaan kysely lähetettiin 559 läsnäolevalle jatko-opiskelijalle ja 142 tuoreelle tohtorille. Vastauksia saatiin jatko-opiskelijoilta 209 ja valmistuneilta 60. Laitoksittain kutsuja lähetettiin ja vastauksia saatiin alla olevan taulukon mukaisesti. Department Invitations Replies Reply-% Applied Physics % Biomedical Engineering and Computational Science % Computer Science and Engineering % Industrial Engineering and Management % Information and Computer Science % Mathematics and Systems Analysis % Media Technology % Present studets, total % Degree completed (all departments) % Grand total % Taulukko 1: Vastausprosentit laitoksittain Laitoksen lisäksi 16 vastaajaa ilmoitti jatko-opintojensa suorituspaikaksi Kylmälaboratorion ja 18 HIITin. Kylmälaboratorioon väitöskirjaansa tekevistä tai sieltä jo valmistuneista 12 oli F-laitoksen, 2 LL-laitoksen ja 1 TKT-laitoksen jatko-opiskelija. HIITissä TKT-laitoksen opiskelijoita oli kyselyyn vastanneista 14 ja T-laitokselta 4. Koko kyselyn vastausprosentti oli 38 %. Läsnäolevien jatko-opiskelijoiden vastausprosentti oli koko korkeakoulun osalta 37 % eli hieman alempi kuin tohtoreiksi jo valmistuneilla (42 %). Laitosten välillä ei vastausprosenteissa ollut suurta eroa lukuun ottamatta ME-laitoksen huomattavan korkeaa (70 %) ja MS-laitoksen hieman muita alhaisempaa (29 %) vastausaktiivisuutta. MElaitoksen vastausprosentti johtunee ainakin osittain siitä, että opiskelijoita tiettävästi kannustettiin myös laitoksen puolesta vastaamaan kyselyyn. Kyselyyn osallistui vastaajia verrattain tasaisesti kaikista väitöskirjatyön vaiheista. Kaikista vastaajista 28 % oli väitöstutkimuksen suunnittelu- tai alkuvaiheessa, 26 % keskivaiheessa ja 24 % loppuvaiheessa. Tohtorin tutkinnon suorittaneita oli 22 %. T-, TU- ja ME-laitosten vastaajissa oli jonkin verran muita enemmän jatko-opintojen alkuvaiheessa olevia, kun taas LL-laitoksen vastaajissa oli keskimääräistä enemmän tutkinnon suorittaneita. F- ja LL-laitoksia lukuun ottamatta vähintään puolet vastaajista oli korkeintaan puolivälissä väitöskirjatutkimusta. Phase of doctoral studies All Studies on-going Graduated F M Total F M Total F M Total Applied Physics Biomedical Engineering and Computational Science Computer Science and Engineering Industrial Engineering and Management Information and Computer Science Mathematics and Systems Analysis Media Technology Grand Total Taulukko 2: Vastaajien jakaumat laitoksittain opintojen vaiheen mukaan 3

4 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Applied Physics (64) Biomedical Engineering and Computer Science and Engineering (45) Industrial Engineering and Information and Computer Science (46) Mathematics and Systems Analysis (19) Media Technology (17) Planning Beginning of research Halfway through research Latter part of research Dissertation (almost) completed Degree completed Grand Total (269) Kaavio 1: Kaikki vastaajat laitoksittain väitöskirjatyön vaiheen mukaan suhteutettuna. 3.1 Sukupuoli Naiset ja miehet vastasivat kyselyyn keskimäärin yhtä aktiivisesti, sillä sekä kyselyn perusjoukosta että vastaajista noin 75 % oli miehiä ja 25 % naisia, eikä tässä ollut eroa läsnäolevien opiskelijoiden ja jo valmistuneiden tohtoreiden välillä. Laitosten välillä hienoista eroa oli, sillä T-, TU- ja ME-laitosten opiskelijoista miehet vastasivat kyselyyn hieman naisia aktiivisemmin. Muilla laitoksilla naisten vastausprosentti oli joitakin prosenttiyksikköjä miehiä suurempi. Tutkintoaan vielä suorittavien jatko-opiskelijoiden osalta tuotantotalouden laitoksen vastaajista 55 % oli miehiä; laitoksen läsnäoleviksi ilmoittautuneissa opiskelijoissa miesten osuus on 48 %. Muilla laitoksilla miesten suhteellinen osuus vastaajista vaihteli 80 % molemmin puolin (72 86 %), ja myös läsnäoleviksi ilmoittautuneista opiskelijoista miehiä on näillä laitoksilla %. Vuosina tohtoreiksi valmistuneista vastaajista naisten osuus oli suurin LL-laitoksella (55 %), kun taas MS- ja ME-laitoksilla kaikki tohtorivastaajat olivat miehiä. T-, TKT- ja TU-laitoksella naisia oli valmistuneista vastaajista kolmannes, F-laitoksella hieman vajaa viidennes. Kaavio 2: Sukupuolijakauma laitoksittain, kaikki vastaajat 3.2 Ikä Niistä vastaajista, joiden opinnot olivat vielä kesken, 47 % oli iältään vuotiaita, ja lisäksi vuotiaita oli 36 %. Alle 25-vuotiaita vastaajia oli kaikkiaan 4 ja yli 50-vuotiaita 14. Laitosten väliset erot olivat kuitenkin melko suuria. Siinä missä TU-laitoksella opintojaan suorittavista 36 % oli yli 35-vuotiaita ja T-laitoksellakin 28 %, F-laitoksella heitä ei ollut lainkaan ja LL- sekä MSlaitoksella yli 35-vuotiaita oli alle 10 %. Kaikista vielä opintojaan suorittavista vastaajista yli 35- vuotiaita oli 15 %. 4

5 Kysely jatko-opiskelijoille 2011 Kaavio 3: Jatko-opiskelijoiden ikäjakauma laitoksittain Osittain laitosten välisiä eroja selittää jatko-opintojen luonne, sillä T- ja TU-laitoksella sivutoimisten jatko-opiskelijoiden määrä on muita suurempi (ks. luku 3.3). Päätoimisista opiskelijoista yli 35- vuotiaiden opiskelijoiden osuus oli TU-laitoksen vastaajissa 10 % ja T-laitoksella 18 %. Kaikkiaan heitä oli päätoimisesti opiskelevista vastaajista 5 %. Toinen eroa mahdollisesti selittävä tekijä voi olla se, miten ja missä vaiheessa työuraa eri laitoksille päädytään jatko-opintoja suorittamaan. Kysely ei anna tähän suoria vastauksia, mutta näyttää siltä, että sekä TU- että T-laitoksella on suhteellisesti enemmän niitä, jotka hakeutuvat jatko-opintoihin oltuaan jo jonkin aikaa muualla työelämässä. Yli 35-vuotiaiden jatko-opiskelijoiden kohdalla kysymys ei näin olisi ainoastaan opintojen venymisestä, vaan eri alojen välillä olevista eroista suhteessa jatko-opintoihin hakeutumiseen ja niiden suorittamiseen, mikä mahdollisesti heijastelee opiskelijoiden motiiveja suorittaa tohtorin tutkinto (luku 4) ja näkyy myös työllistymiskanavissa (luku 8). Tämä on tärkeää pitää mielessä mm. päätettäessä tohtoriohjelman yleisistä linjauksista ja kehitettäessä ohjauskäytäntöjä laitoksilla. 3.3 Jatko-opintojen luonne Jatko-opintojaan suorittavista vastaajista kaikkiaan 77 % ilmoitti opiskelevansa päätoimisesti. Sivutoimisesti opiskelevia oli 22 %, ja lisäksi muutaman vastaajan jatko-opinnot eivät kyselyhetkellä olleet muun työtilanteen vuoksi käynnissä. Jo tutkintonsa suorittaneista vastaajista 75 % ilmoitti opiskelleensa päätoimisesti ennen valmistumistaan. Kuten edellä jo todettiin, jatkoopintojen luonteessa on kyselyn perusteella laitoskohtaisia eroja. Vastaajien joukossa eniten sivutoimisia jatko-opiskelijoita oli TU-laitoksella (44 %) ja T-laitoksella (31 %). Muilla laitoksilla sivutoimisten määrä jäi kyselyssä alle 20 %:n, ja teknillisessä fysiikassa sivutoimisia oli vain 5 %. Osuudet ovat yhteneväisiä Oodista saatavien tietojen kanssa. Kaavio 4: Jatko-opintojen luonne (jatko-opintoja suorittavat vastaajat). Kyselyssä tiedusteltiin myös syitä jatko-opintojen sivutoimisuudelle. Vastausten perusteella selvästi merkittävin syy (kaikki vastaajat) sivutoimisuuteen on opiskelu työn ohessa. Joissakin tapauksissa sivutoimisen opiskelun syynä on päätyön kiinnostavuus tai sellainen uravaihe, ettei päätoiminen opiskelu olisi mahdollista. Joillakin päätyö liittyy tutkimukseen ja siten mahdollisesti jollain tapaa 5

6 myös tukee väitöskirjan tekoa. Vastaajissa oli kuitenkin myös niitä, joille päätyö on lähinnä taloudellinen välttämättömyys muun rahoituksen puuttuessa. Sivutoimisuudelle ilmoitettiin myös joitakin yliopistoon liittyviä syitä, kuten opetusvelvollisuus ja hallinnollinen työtaakka, laitosuudistuksen seurauksena menetetty tutkijakoulupaikka tai se, ettei vastaajaa ollut hyväksytty päätoimiseksi jatko-opiskelijaksi. 3.4 Rahoitus Kyselyn perusteella tärkein väitöskirjatyön rahoituslähde on laitoksen tai laboratorion projektirahoitus (51 % kaikista vastaajista). Myös tässä on laitoskohtaisia eroja. Eniten projektirahoitusta on ME- ja LL-laitoksilla (76 % ja 69 %), selkeästi vähiten TU-laitoksella, jossa vastaavasti muilla laitoksilla suhteellisen vähäisellä tutkimusinstituuttien projektirahoituksella on huomattava rooli (41 %). Eniten nelivuotisia tutkijakoulupaikkoja on TKT- ja LL-laitoksilla (24 % ja 21 %), kun taas TU-laitoksella kaikki tutkijakoulupaikat on jaettu lyhyempinä jaksoina. TKTlaitoksen vastaajista 57 % ilmoitti saaneensa ainakin osan rahoituksestaan palkallisesta tutkijakoulupaikasta, LL- ja MS-laitoksillakin yli 40 %. TU-laitoksella tutkijakoulurahoitus on vastausten perusteella kaikkiaan muita laitoksia vähäisempää, kun taas henkilökohtaisia apurahoja on eniten kolmella F-linjan laitoksella. Erilaisia rahoitusmuotoja vastaajaa kohti oli eniten MS- ja F- laitoksella, vähiten TU- ja ME-laitoksilla. Vaihtoehtoon muu sisältyi mm. opiskelu aikuisopintotuella ja muualla tehtävän ansiotyön turvin. Ilman rahoitusta ilmoittaa olleensa 27 % TU-laitoksen ja 20 % T-laitoksen vastaajista, mikä on nähtävä suhteessa sivutoimisten jatkoopiskelijoiden suureen osuuteen näillä laitoksilla. All No. of respondents Modes of fundng /respondent 4-year salaried position in a graduate All salaried positions in a graduate Individual grant Project fundng at the dept / lab Project funding at a research institute Industrial cooperation Department Applied Physics 64 2,02 19 % 38 % 41 % 55 % 25 % 13 % 19 % 8 % 5 % Biomedical Engineering and C 29 1,83 21 % 45 % 38 % 69 % 7 % 7 % 7 % 7 % 3 % Computer Science and Engin 45 1,58 11 % 27 % 9 % 56 % 11 % 7 % 20 % 9 % 20 % Industrial Engineering and Ma 49 1,51 18 % 18 % 16 % 41 % 8 % 8 % 10 % 27 % Information and Computer Sc 46 1,78 24 % 57 % 13 % 55 % 11 % 9 % 13 % 4 % 13 % Mathematics and Systems An 19 2,11 16 % 42 % 37 % 42 % 32 % 47 % 11 % Media Technology 17 1,53 18 % 24 % 6 % 76 % 12 % 18 % 18 % Grand Total 269 1,76 15 % 36 % 24 % 51 % 21 % 9 % 17 % 7 % 12 % Taulukko 3: Jatko-opintojen rahoitusmuodot laitoksittain, kaikki vastaajat Teaching Other No funding 6

7 Kysely jatko-opiskelijoille 2011 Kaavio 5: Jatko-opintojen rahoituslähteet laitoksittain, kaikki vastaajat Päätoimisista jatko-opiskelijoista vain prosentti mutta TU-laitoksella 10 % ilmoitti olleensa ainakin jossain vaiheessa jatko-opintojaan täysin ilman rahoitusta. Laitosten, laboratorioiden ja tutkimusinstituuttien projektit olivat tutkijakoulupaikkojen jälkeen päätoimisten jatko-opiskelijoiden tärkeimmät rahoituslähteet. Sivutoimiset jatko-opiskelijat ilmoittivat saaneensa rahoituksensa tutkimusinstituuttien ja vähäisemmässä määrin laitosten projekteista, mutta päätoimisia enemmän he olivat rahoittaneet opintojaan myös teollisuuden kanssa tehtävällä yhteistyöllä. Ehkä hieman yllättäen päätoimisille opiskelijoille opetus oli sivutoimisia merkittävämpi rahoituslähde, ja etenkin MS-laitoksella sen merkitys oli suuri. Studies on-going Full-time students No. of respondents Modes of fundng /respondent 4-year salaried position in a graduate school All salaried positions in a graduate school Individual grant Project fundng at the dept / lab Project funding at a research institute Industrial cooperation Department Applied Physics 40 2,03 20 % 43 % 40 % 63 % 23 % 13 % 18 % 5 % Biomedical Engineering and C 15 1,73 20 % 40 % 40 % 80 % 7 % 7 % Computer Science and Engin 22 1,50 18 % 32 % 9 % 68 % 14 % 9 % 14 % 5 % Industrial Engineering and Ma 20 1,40 25 % 10 % 15 % 55 % 5 % 15 % 5 % 10 % Information and Computer Sc 33 1,73 21 % 61 % 12 % 67 % 12 % 6 % 9 % 6 % Mathematics and Systems An 10 2,00 10 % 40 % 30 % 50 % 40 % 40 % Media Technology 12 1,42 17 % 17 % 92 % 17 % 17 % Grand Total 152 1,72 16 % 40 % 22 % 61 % 21 % 8 % 15 % 4 % 1 % Part-time students 43 1,37 2 % 5 % 7 % 12 % 30 % 14 % 9 % 19 % 42 % Taulukko 4: Jatko-opintojen rahoitus laitoksittain, päätoimiset opiskelijat (% vastaajista) Teaching Other No funding 7

8 Päätoimisista opiskelijoista kyselyyn vastanneilla miehillä oli suhteellisesti hieman enemmän tutkijakoulupaikkoja ja laitoksen tai laboratorion projektirahoitusta, kun taas naisilla oli suhteellisesti jonkin verran enemmän tutkimusinstituuttien rahoitusta sekä nelivuotisia tutkijakoulupaikkoja. Opetuksen merkitys jatko-opintojen rahoitukselle on kyselyn perusteella naisilla miehiä suurempi. Vastaajista nimenomaan päätoimisesti opiskelevissa miehissä ei ollut lainkaan niitä, jotka ilmoittivat olleensa jatko-opintojensa aikana täysin ilman rahoitusta. No. of respondents Modes of fundng /respondent 4-year salaried position in a graduate school All salaried positions in a graduate school Individual grant Project fundng at the dept / lab Project funding at a research institute Industrial cooperation Studies on-going - Full-time students Female 32 1,75 19 % 31 % 22 % 53 % 28 % 9 % 22 % 3 % 6 % Male 121 1,71 16 % 42 % 21 % 64 % 19 % 7 % 13 % 4 % 0 % Grand total 153 1,72 16 % 40 % 22 % 61 % 21 % 8 % 15 % 4 % 1 % Taulukko 5: Jatko-opintojen rahoitus sukupuolen mukaan, päätoimiset opiskelijat Teaching Other No funding 4 Jatko-opintojen aloittaminen Perustietojen jälkeen kyselyssä tiedusteltiin jatko-opintojen aloittamiseen liittyviä asioita, ylemmän korkeakoulututkinnon suoritusvuotta ja -paikkaa, jatko-opintojen aloitusvuotta, syitä jatkoopiskelijaksi hakeutumiselle, arviota hakuprosessin vaativuudesta, sekä väitöskirja-aiheen valintaan ja tutkimusympäristöön liittyviä asioita. Tarkasteltaessa jatko-opintojen aloittamista suhteessa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamiseen, F-linjan laitokset erottuvat omaksi ryhmäkseen siinä, että jatko-opinnot aloitetaan muita laitoksia yleisemmin välittömästi DI- tai FM-tutkinnon suorittamisen jälkeen. F-laitoksella kaikista vastaajista kaksi kolmannesta ja LL- sekä MS-laitoksella noin 60 % oli aloittanut jatkoopintonsa samana vuonna kuin oli valmistunut diplomi-insinööriksi tai maisteriksi. ME- ja TKTlaitoksella näitä vastaajia oli molemmissa noin 45 %, T-laitoksella 32 % ja TU-laitoksella 23 %. TUlaitoksella samana vuonna aloittaneiden osuuden alhaisuutta selittää kuitenkin osin se, että jatkoopintoihin on mahdollista hakea vain kerran vuodessa. Jossain määrin erot tasoittuvatkin, kun tarkastellaan niitä, jotka ovat aloittaneet tohtoriopinnot samana tai seuraavana vuonna ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisesta. F- ja LL-laitoksella tämän ryhmän osuus kaikista vastaajista nousee lähes 90 %:iin, mutta vastaavasti myös T-laitoksella 64 %:iin ja TU-laitoksellakin 55 %:iin. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Applied Physics (60) Biomedical Engineering and Computational (29) Computer Science and Engineering (44) Industrial Engineering and Management (44) Information and Computer Science (45) Mathematics and Systems Analysis (18) Media Technology (16) All departments (256) Kaavio 6: Vuosia ylemmän korkeakoulututkinnon ja jatko-opintojen aloittamisen välillä, suhteelliset osuudet, kaikki vastaajat 8

9 Kysely jatko-opiskelijoille 2011 Silti kyselyn perusteella on selvää, että T- ja TU- laitoksella jatko-opiskelijoissa on muita suurempi osuus niitä, jotka eivät jatka suoraan DI-tutkinnosta tohtorintutkintoon vaan vasta oltuaan jonkin aikaa mukana muualla työelämässä. Joillakin työelämää on takanaan jo useampia vuosia: yli 10 vuoden jälkeen aloittaneita oli kyselyssä useammalla laitoksella (TU, T, MS, TKT), mutta T- ja TUlaitoksella oli myös niitä, joiden aiemmasta tutkinnosta oli kulunut yli 20 vuotta. Pääsääntöisesti nämä ryhmät ilmoittivat opiskelevansa sivutoimisesti, mikä osaltaan tuo sivutoimisten jatkoopiskelijoiden ohjaukseen oman haasteensa mitä tulee mm. tieteellisen tiedon päivittämiseen ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. 4.1 Jatko-opintojen aloittamisen motiivit Jatko-opintojen aloittamisen motiiveista kysyttiin avokysymyksellä, jossa vastaajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä tekijää, jonka takia he olivat hakeutuneet suorittamaan jatko-opintoja. Analyysivaiheessa avovastaukset koodattiin 16 eri kategoriaan 3 : - ambition: kunnianhimoon liittyvät syyt - career: (akateemisen) uran rakentaminen - continuation: jatko-opinnot luonnollisena jatkona aiemmalle, usein DI-työlle - degree: tohtorin tutkinnon tai arvon saavuttaminen - employment: välittömät ja välilliset työllisyysnäkymät - environment: ympäristön kannustus, houkuttelevuus - expertise: asiantuntemuksen hankkiminen - international mobility: mahdollisuudet kansainväliseen liikkuvuuteen - learning: halu oppia - money: eksplisiittisesti rahaan liittyvät syyt - MSc: ylempään korkeakoulututkintoon liittyvät syyt - nature of work: tutkimus-/akateemisen työn luonne - research: tutkimuksen tekeminen - subject: tutkimusaihe - teachers: professorit tai muut opettajat - other: muut syyt 3 Joissakin tapauksissa yksittäinen vastaus on koodattu useampaan kategoriaan, jos vastausta ei ole voinut yksiselitteisesti määritellä vain yhteen kategoriaan kuuluvaksi. Näin ollen esimerkiksi syy luonnollinen jatko diplomityolle saman aiheen parissa on koodattu sekä kategorioihin continuation että MSc. Vastaavasti syy inspiring working environment in the research group during M.Sc. studies on koodattu kategorioihin environment ja MSc. Ensimmäisessä myös subject olisi ollut mahdollinen, mutta jätettiin pois, koska siihen koodattiin saman vastaajan nimeämä toinen syy mielenkiintoinen projekti. Jälkimmäistä taas ei koodattu luokkaan continuation, koska vastaajan nimeämät syyt kokonaisuutena suuntautuivat mieluummin tulevaisuuteen ja uuden etsimiseen kuin aiemman olotilan jatkumiseen. Koodaamisen tulkinnanvaraisuuden vuoksi kuva 9 onkin nähtävä lähinnä suuntaa antavana. 9

10 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Applied Physics (n=59) Biomedical Engineering and Computational Science (n=29) Computer Science and Engineering (n=42) Industrial Engineering and Management (n=45) Information and Computer Science (n=41) Mathematics and Systems Analysis (n=17) Media Technology (n=17) Ambition Career Continuation Degree Employment Environment Expertise Intl Mobility Learning Money MSc Nature of work Research Subject Teachers Other Kaavio 7: Syyt jatko-opintoihin hakeutumiselle suhteutettuna vastaajien lukumäärään, kaikki vastaajat 4 Lähes kaikilla laitoksilla tutkimuksen tekeminen ja tutkimusaihe olivat tärkeimmät syyt jatkoopintoihin hakeutumiselle. MS-laitoksella tutkimusaihe tosin tuli vasta toisena uraan liittyvien syiden jälkeen, ja ME-laitoksella työn luonne nimettiin tutkimuksen tekemistä merkittävämmäksi tekijäksi. T-laitoksella tutkimuksen tekemisen jälkeen ympäristö nousi tärkeimpään asemaan ennen tutkimusaihetta. ME-laitoksen vastaajat nimesivät muita vähemmän uraan liittyviä syitä, kun taas MS-laitoksella ympäristöön liittyvät syyt eivät juuri nousseet esille. TU-, MS- ja T-laitosten vastaajat näkivät jatko-opiskelun muita harvemmin luontevana jatkumona diplomityölle tai muille aiemmille opinnoille tai työtehtäville. Pää- ja sivutoimisten opiskelijoiden motivaatiot eroavat toisistaan siinä, että päätoimiset jatkoopiskelijat korostivat vastauksissaan sivutoimisia enemmän tutkimuksen tekemistä, kun taas sivutoimisten opiskelijoiden vastauksissa nimenomaan tutkimuksen aihe nousi tärkeimmäksi motivaatioksi. Sivutoimisille uraan liittyvät kysymykset olivat tutkimuksen tekemiseen liittyviä syitä tärkeämpiä ja selvästi tärkeämpiä kuin päätoimisille jatko-opiskelijoille. Myös tutkinnon saavuttaminen sekä asiantuntemuksen hankkiminen näyttäisivät kyselyn perusteella olevan sivutoimisille päätoimisia tärkeämpiä motivaatiotekijöitä. Päätoimiset puolestaan nimesivät sivutoimisia useammin ympäristöön ja aiemmasta jatkamiseen liittyviä syitä. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Studies on-going, full-time students (n=152) Studies on-going, part-time students (n=43) Ambition Career Continuation Degree Employment Environment Expertise Intl Mobility Learning Money MSc Nature of work Research Subject Teachers Other Kaavio 8: Syyt jatko-opintoihin hakeutumiselle suhteutettuna vastaajien lukumäärään, pää- ja sivutoimiset opiskelijat (tutkinto kesken) Sikäli kuin pää- ja sivutoimisten jatko-opiskelijoiden erilaiset syyt jatko-opintojen suorittamiseen viittaavat erilaisiin tavoitteisiin ja tutkinnon suorittamisen motivaatioon, niillä on merkitystä koko tohtoriohjelman ja sen ohjauskäytäntöjen kehittämiselle. 4 Mukana eivät kuitenkaan ole ne, joilla tutkinto on suorittamatta ja opinnot keskeytettyinä. 10

11 4.2 Rekrytoitumiskanavat ja hakuprosessi Kysely jatko-opiskelijoille 2011 Syyt jatko-opintojen aloittamiseen kertovat osittain myös jatko-opiskelijoiden erilaisista rekrytoitumiskanavista. Jatkuvuuteen liittyvät motivaatiotekijät olivat pienimmässä roolissa TUlaitoksella, johon jatko-opiskelijat tulevat pääosin muualta kuin omalta laitokselta Aallon muista laitoksista (40 %) ja muista suomalaisista yliopistoista ja korkeakouluista (34 %). Sitä vastoin F- linjan laitoksilla, joihin opiskelijat rekrytoituvat pääasiassa laitoksen sisältä (61 72 %), jatkuvuus nimettiin useammin syyksi jatko-opintojen aloittamiselle. T-laitos on tässä poikkeuksellinen sikäli, että vaikka jatko-opinnot siellä aloitetaan kyselyn perusteella keskimääräistä harvemmin suoraan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen, opiskelijoista suuri osa (62 %) on kuitenkin oman laitoksen kasvatteja tässä T-laitos siis eroaa TU-laitoksesta. Ulkomailla tutkinnon suorittaneita oli vastaajien joukossa suhteellisesti eniten TKT-, F- ja LL-laitoksella (10 15 %). Ero kaikkien vastaajien ja päätoimisten opiskelijoiden välillä ei ollut merkittävä. Kaavio 9: Maisterintutkinnon suorituspaikat laitoksittain, kaikki vastaajat Sukupuolen kannalta tarkasteltuna on merkille pantavaa, että miehistä 61 % mutta naisista vain 31 % oli suorittanut aiemman tutkintonsa samalle laitokselle, jossa oli suorittamassa jatko-opintojaan tai josta oli väitellyt tohtoriksi. Päinvastoin kuin saattaisi olettaa, epäsuhta ei näyttäisi johtuvan vain TU-laitoksesta, jonne rekrytoidutaan pääosin laitoksen ulkopuolelta ja jossa naisia on poikkeuksellisen paljon. LL- ja ME-laitoksia lukuun ottamatta vähemmistö naispuolisista vastaajista oli myös suorittanut perustutkintonsa laitoksella. Vastaavasti kaikilla muilla kuin TU- ja MElaitoksella miespuolisten vastaajien enemmistö (54 74 %) oli laitoksen omia kasvatteja. Naispuolisissa vastaajissa oli suhteellisesti enemmän niitä, jotka olivat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkintonsa jollakin toisella Aalto-yliopiston laitoksella tai muussa kotimaisessa yliopistossa tai korkeakoulussa. Ulkomailla perustutkintonsa suorittaneita oli miespuolisista vastaajista 11 %, naisista 5 %. 11

12 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Applied Physics Biomedic al Engineeri ng and Computa tional Science Compute r Science and Engineeri ng Industrial Engineeri ng and Manage ment Informati on and Compute r Science Mathema tics and Systems Analysis Media Technolo gy All departme nts Female (14) Male (46) Female (9) Male (20) Female (9) Male (35) Female (18) Male (25) Female (9) Male (37) Female (3) Male (15) Female (2) Male (15) Female Total Male Total The department of doctoral studies Other department in Aalto Other university in Finland Abroad Kaavio 10: Maisterintutkinnon suorituspaikat laitoksittain ja sukupuolen mukaan, suhteelliset osuudet, kaikki vastaajat Hakuprosessi nähtiin pääosin suhteellisen helppona. Kaikista vastaajista naisista vain 7 % ja miehistä 13 % piti hakuprosessia jollain tapaa haasteellisena. Vaikeuksia kuvattiin mm. seuraavin tavoin: - Lack of strict guidliness in terms of degree requirements when coming from abroad. - Providing all the study/research/financial plans with all the required signatures was a hassle - it is hard if not knowing the Professor from previous study - olen taustaltani FM, mikä teki hakuprosessissa ehkä hieman työläämmän kuin DI-taustaiselle henkilölle - Eri yliopiston ja tieteenala taustalla - osa-aikaisten ja varsinkin työelämästä myöhemmin tulevien jatko-opiskelijoiden valmistuminen on varsin heikkoa, tohtorikoulutuksen resurssit halutaan suunnata pidempää akateemista uraa tavoitteleville ja varmemmin jatko-opintonsa loppuun vieville - Unclear guidance, no help for defining research topic. Vähiten hankaluuksia olivat luonnollisesti kohdanneet laitosten omat opiskelijat, joille korkeakoulun ja yliopiston käytännöt ja professorit olivat jo tuttuja. Eniten vaikeuksia olivat kohdanneet ulkomailla tutkintonsa suorittaneet (26 %). Laitoksista hakuprosessin olivat muita vaikeammaksi kokeneet TUlaitoksen vastaajat (24 %), jotka muita useammin olivat tehneet perustutkintonsa muualla. 4.3 Tutkimusaiheen valinta ja liittyminen tutkimusryhmään Väitöskirjatutkimuksen aiheen valinnassa valvojalla ja ohjaajalla oli ollut keskimääräistä tärkeämpi rooli F- ja MS-laitoksella. Näillä laitoksilla hieman yli puolet (55 % ja 53 %) kaikista vastaajista ilmoitti valinneensa tutkimusaiheensa ainakin osittain työn valvojan tai ohjaajan suosituksesta, LLja TKT-laitoksellakin yli 40 %. F-linjan laitoksilla tutkimusryhmällä, F-linjalla ja ME-laitoksella myös DI-työn aiheella oli muita useammin ollut vaikutusta väitöskirjan aiheen valintaan. Sitä vastoin TUlaitoksella valvojan tai ohjaajan suosituksesta aiheen oli valinnut vain 14 % vastaajista ja peräti 72 % ilmoitti valinneensa aiheensa itse. Vähiten omavalintaisia aiheita oli F-laitoksella (25 %). Kysymykseen saattoi kuitenkin antaa useamman vastauksen, ja eräs vastaajista totesikin, että "[a]ll the choises are related to my case, depends on the scale one looks at things. 12

13 Kysely jatko-opiskelijoille Applied Physics Biomedical Engineering and Computer Science and Engineering Industrial Engineering and Information and Computer Science Mathematics and Systems Analysis Media Technology I chose it myself On the basis of my MSc thesis My supervisor/instructor recommended it Through a research group Other Kaavio 11: Väitöskirjan aiheen valinta, kaikki vastaajat Vaihtoehtoon muu sisältyi mm. seuraavanlaisia vastauksia: - Myös kandityön kautta - Tein väitöskirjani aiheesta, jonka parissa tein töitä yrityksessä - The research topic has been changing and developing during my working years. I decided my current topic last year and quit job to focus on it. Its much more focused and clear than previously. The exact idea came through work experiences. - it fits to the scope of professors - It has changed completely during the first 2 years. Had to be modified to fit the funding. Selvästi suurin osa vastaajista ilmoitti tekevänsä väitöskirjatutkimustaan (tai tehneensä sen) Aaltoyliopiston tutkimusryhmässä. TU-laitoksellakin heitä oli 49 % vastaajista ja MS-laitoksella 58 %, vaikka näillä laitoksilla työskentely tutkimusryhmissä oli muita vähäisempää. Kyselyn perusteella erityisen paljon väitöskirjoja tehdään tutkimusryhmissä ME-laitoksella (88 %) ja F-laitoksella (81 %). Suhteellisesti eniten tutkimusinstituuteissa työskenteleviä oli vastaajista MS-laitoksella (32 %) ja muillakin kahdella F-linjan laitoksella yli 10 %. Eniten Aallossa itsenäisesti ja vapaa-ajalla työskenteleviä taas oli TU-laitoksella (molempia 20 %); jonkin verran väitöskirjaa tekivät vapaaajalla myös T- ja TKT-laitoksen vastaajat (molemmista hieman yli 10%). Yrityksissä väitöskirjatyön tekeminen on vastausten perusteella harvinaista. Vaihtoehtoon muu johon vastauksia kertyi eniten T- ja TU-laitoksilta sisältyi mm. väitöskirjan teko ulkomaisessa yliopistossa ja muiden vaihtoehtojen yhdistelmiä. Applied Physics (64) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Biomedical Engineering and Computational Science (29) Computer Science and Engineering (45) Industrial Engineering and Management (49) Information and Computer Science (46) Mathematics and Systems Analysis (19) In an Aalto research group Individually in Aalto In a research institute In a firm In spare time Other Media Technology (17) Kaavio 12: Väitöskirjatutkimuksen suorituspaikka, kaikki vastaajat Yleisin tapa liittyä tutkimusryhmään oli jatkaa samassa ryhmässä diplomityön tekemisen jälkeen. Tarkasteltaessa vain niitä, jotka ilmoittivat tekevänsä (tehneensä) väitöskirjansa Aallon tutkimisryhmässä, näin oli etenkin MS-laitoksella, missä lähes kaikki (10/11) olivat liittyneet ryhmään jo perustutkintovaiheessa. Koska kysymykseen saattoi antaa useamman vastausvaihtoehdon, liittymiseen saattoi sen lisäksi olla osuutta myös muilla tekijöillä. Tutkijakoulun 13

14 merkitys ryhmään liittymiselle on kyselyn perusteella vähäinen, mutta henkilökohtaisilla kontakteilla oli ollut merkitystä etenkin TU-laitoksen (32 %) ja F-laitoksen (27 %) jatko-opiskelijoille Applied Physics (52) Biomedical Engineering and Computational Science (21) Computer Science and Engineering (30) Industrial Engineering and Management (25) Information and Computer Science (36) Mathematics and Systems Analysis (11) Media Technology (15) I continued in my MSc thesis group Via Graduate School Using personal networks and contacts Some other Kaavio 13: Väitöstutkimusta Aallon tutkimusryhmissä tekevien liittyminen tutkimusryhmään laitoksittain Vaihtoehdossa muu ryhmään liittyminen oli tapahtunut mm. hakuilmoituksen perusteella, liittymällä väitöskirjatyön valvojan ryhmään, ottamalla suoraan yhteyttä tutkimusryhmän johtajaan tai esim. kesätyön tai työharjoittelun kautta: - Contacting the group leader directly. - Just take part in my supervisor's group - Hain avoinna olevaa jatko-opiskelijan paikkaa tutkimusryhmästä - kyseinen ala kiinnosti ja TKK/Aallosta löytyi sen parissa toimiva ryhmä - Olin ollut kesätöissä samassa ryhmässä Perustutkinnon suorittamispaikan kannalta tarkasteltuna eniten Aallon tutkimusryhmissä väitöskirjatyötään tekeviä oli niissä vastaajissa, jotka olivat suorittaneet perustutkintonsa laitoksella (75 %) tai ulkomailla (92 %). Muissa Aallon laitoksissa ja muissa suomalaisissa yliopistoissa perustutkintonsa suorittaneille kynnys rekrytoitua tutkimusryhmän jäseneksi näyttäisi kyselyn perusteella olevan korkeampi, ja näissä ryhmissä tutkimusta tehdään enemmän omatoimisesti Aalto-yliopiston puitteissa tai vapaa-ajalla. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % The department of doctoral studies (143) Other department in Aalto (59) Other university in Finland (42) Abroad (26) In an Aalto research group Individually in Aalto In a research institute In spare time In a firm Other Kaavio 14: Väitöskirjatyön suorituspaikka perustutkinnon suorituspaikan mukaan tarkasteltuna Aallon tutkimusryhmissä väitöskirjatyötään tekevien suuri osuus ulkomailla perustutkintonsa suorittaneiden joukossa liittynee siihen, että tutkimusryhmien johtajat rekrytoivat nämä suoraan tutkimusryhmiinsä. Kyselyssä tämä näkyy siten, että erityisesti tässä ryhmässä henkilökohtaisten suhteiden ja verkostojen merkitys tutkimusryhmään liittymisessä korostuu. Myös muissa suomalaisissa yliopistoissa tutkintonsa suorittaneilta tutkimusryhmään liittyminen näyttäisi riippuvat keskimääräistä enemmän henkilökohtaisista kontakteista, kun taas Aallon muilta laitoksilta valmistuneissa vastaajissa oli myös niitä, jotka olivat tehneet myös diplomityönsä samassa ryhmässä. 14

15 Kysely jatko-opiskelijoille % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % The department of doctoral studies (107) Other department in Aalto (36) Other university in Finland (23) Abroad (24) I continued in my MSc thesis group Via Graduate School Using personal networks and contacts Some other Kaavio 15: Väitöskirjatutkimusta Aallon tutkimusryhmässä tekevien liittyminen ryhmään perustutkinnon suorituspaikan mukaan Kaikista naispuolisista vastaajista Aallon tutkimusryhmissä työskenteli (tai oli väitöskirjatyönsä aikana työskennellyt) hieman pienempi osuus (63 %, 44 vastaajaa) kuin miehistä (73 %, 146 vastaajaa), ja muita, epätyypillisempiä työn suorituspaikkoja tai -tapoja oli naisilla (10 %) suhteellisesti jonkin verran miehiä (2 %) enemmän. Aallon tutkimusryhmissä väitöskirjaa tekevistä (väitöskirjan tehneistä) naisista 48 % (21 vastaajaa) ja miehistä 68 % (99 vastaajaa) kertoi rekrytoituneensa ryhmään jo diplomityövaiheessa. Henkilökohtaiset kontaktit olivat tässä suhteessa naisille ja miehille jotakuinkin yhtä merkittäviä, mutta naisilla vaihtoehto muu, jossa paikka oli löytynyt esim. työpaikkailmoituksen avulla, sai suhteellisesti enemmän mainintoja. I continued in my MSc thesis group Male (146) Via Graduate School Female (44) Using personal networks and contacts 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Some other Kaavio 16: Väitöskirjatutkimusta Aallon tutkimusryhmässä tekevien liittyminen ryhmään sukupuolen mukaan 5 Tavoitetutkinnot ja tutkinnon suorittamiseen kuluva aika Tekniikan tohtorin tutkinto oli vastaajien keskuudessa luonnollisesti ylivoimaisesti yleisin tavoitetutkinto. Filosofian tohtorin tutkintoon tähtäsi kaikkiaan 15 vastaajaa (6 %) ja lisensiaatintutkinnon ennen tohtorintutkintoa ilmoitti suorittavansa 14 vastaajaa. Pelkän lisensiaatintutkinnon suorittajia vastaajien joukosta löytyi 6. T- ja TU-linjoilla sekä FT- että lisensiaatintutkintoon tähtääviä oli hieman enemmän kuin F-linjan laitoksilla, mutta lukujen pienuuden vuoksi eroja voi pitää korkeintaan suuntaa antavina. Vastaajat, joiden jatko-opinnot olivat vielä kesken, arvioivat käyttävänsä tutkintoon keskimäärin 4,9 vuotta (keskiarvo). Koska kysely lähetettiin vain vuosina 2009 ja 2010 valmistuneille, ei tutkinnon suorittaneilta kyselyssä enää tiedusteltu valmistumisvuotta erikseen. Jos valmistumisvuodeksi otetaan vuosi 2010, tutkinnon jos suorittaneet vastaajat olivat tehneet sen keskimäärin 5,1 vuodessa. Näin ollen opiskelijoiden arvio valmistumisestaan ja todelliset valmistumisajat olivat kyselyyn vastanneiden keskuudessa varsin lähellä toisiaan. T-, TU- ja TKT-laitosten päätoimisista opiskelijoista keskimääräistä suurempi osa arveli opintojensa vievän yli neljä vuotta, kun taas MSlaitoksella suhteellisesti keskimääräistä useampi arvioi valmistuvansa alle neljän vuoden ajassa. 15

16 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Applied Physics (40) Biomedical Engineering and Computational Science (14) Computer Science and Engineering (21) Industrial Engineering and Management (20) Information and Computer Science (32) Mathematics and Systems Analysis (10) Media Technology (12) All departments (149) 2 yrs 3 yrs 4 yrs 5 yrs 6 yrs 7 yrs Kaavio 17: Arvioidut valmistumisajat laitoksittain, päätoimiset opiskelijat Sivutoimisesti opiskelevien vastaajien odotetut valmistumisajat olivat luonnollisesti huomattavasti päätoimisia pidempiä, mutta yli 60 % kuitenkin arvioi saattavansa opintonsa päätökseen kuudessa vuodessa ja kolme neljästä alle kahdeksassa vuodessa. Full-time (149) Part-time (41) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2 yrs 3 yrs 4 yrs 5 yrs 6 yrs Kaavio 18: Arvioidut valmistumisajat, pää- ja sivutoimiset opiskelijat Kun valmistumisvuodeksi määritellään 2010, tutkinnon suorittaneista päätoimisesti opiskelleista vastaajista alle puolet oli valmistunut neljässä vuodessa tai sen alle. Sivutoimisesti opiskelleista yli puolet oli valmistunut viidessä ja liki 70 % kuudessa vuodessa. Erot todellisissa valmistumisajoissa pää- ja sivutoimisen opiskelijoiden välillä eivät kyselyn perusteella välttämättä olekaan aivan niin suuria kuin opiskelijoiden arviot antaisivat odottaa. Siinä missä päätoimisesti opiskellen tutkinnon suorittamiseen oli kulunut hieman arvioita pidempi aika, sivutoimisilla todelliset valmistumisajat olivat vastaavasti hieman arvioita lyhyempiä. Full-time (44) Part-time (13) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 2 yrs 3 yrs 4 yrs 5 yrs 6 yrs 7 yrs 8 yrs or more Kaavio 19: Tutkinnon suorittaneiden likimääräiset valmistumisajat (2010 valmistumisvuodeksi määriteltynä) Laitoskohtaiset valmistuneiden määrät jäivät kyselyssä niin pieniksi, ettei valmistumisaikoja ole mielekästä eritellä laitoksittain. 16

17 Kysely jatko-opiskelijoille Jatko-opintojen rakenne ja sisältö 6.1 Väitöskirja Kaikista vastaajista 75 % ilmoitti tekevänsä tai tehneensä artikkeliväitöskirjan, monografian tekijöitä oli 13 %. Ylivoimaisesti eniten monografian tekijöitä oli TU-laitoksella, jonkin verran myös T- ja TKT-laitoksilla. Muun vastaavat tieteelliset kriteerit täyttävän työn oli tehnyt tai tekemässä TUlaitoksen vastaajista neljä ja MS-laitokselta yksi, ja osa ei vielä ollut päättänyt asiaa. Kaavio 20: Väitöskirjan muoto Väitöskirjan kieleksi mainittiin lähes poikkeuksetta englanti, ainoastaan TU-laitoksella oli tehty tai tekeillä myös suomenkielisiä väitöskirjoja, ja sielläkin alle 10 %. 6.2 Yliopistollinen toimenkuva Hieman yllättävää on, että akateemista toimenkuvaa kysyttäessä päätoimisista jatko-opiskelijoista noin 10 % laitoksesta riippumatta jätti valitsematta vaihtoehdon teen tutkimustyötä ja opintojani aktiivisesti. Mitä tulee päätoimisten jatko-opiskelijoiden muihin tehtäviin, keskimäärin hieman alle puolet ilmoitti osallistuvansa laitoksen opetustoimintaan, ME-laitoksella eniten, TKT-laitoksella hieman muita vähemmän. Muilla kuin LL-laitoksella 10 20%:lla vastaajista oli myös hallinnollisia tehtäviä. Muita tehtäviä taas oli suhteellisesti eniten T- ja TU-laitoksen jatko-opiskelijoilla. Muista tehtävistä mainittiin useimmin laitteiston ylläpito, muun kuin väitöskirjaan liittyvän tutkimuksen tekeminen ja projektihallinnon tehtävät. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % Applied Physics (40) Biomedical Engineering and Computational Science (15) Computer Science and Engineering (22) Industrial Engineering and Management (20) Information and Computer Science (33) Mathematics and Systems Analysis (10) Media Technology (12) All departments (152) Teaching activities at the department Administrative work at the department Other activities Kaavio 21: Päätoimisten jatko-opiskelijoiden yliopistollinen toimenkuva laitoksittain, poislukien väitöskirjatutkimus ja jatko-opintojen suorittaminen 17

18 Lähes kaksi kolmasosaa päätoimisista jatko-opiskelijoista ilmoitti käyttävänsä opintoihin ja väitöskirjatutkimuksen tekemiseen työtuntia viikossa, 16 % tätä enemmän. Vain alle puolet (20/43) sivutoimisista opiskelijoista oli vastannut kysymykseen; näistä 40 % ilmoitti käyttävänsä jatko-opintoihin ja väitöskirjatyöhön alle 10 tuntia viikossa, mutta mukana oli myös muutama, jotka ylsivät päätoimisten tavoin viikkotuntiin. Opetukseen ja hallintoon niihin osallistuvat päätoimiset jatko-opiskelijat kertoivat käyttävänsä pääosin korkeintaan viisi tuntia viikossa. Kategorian muut tehtävät vievät niitä tekevien jatkoopiskelijoiden aikaa pääsääntöisesti yli viisi tuntia, joillakin selvästi yli 10 tuntia Teaching (69) 0,5-2 hrs /wk 3-5 hrs/wk Admin (20) 6-10 hrs/wk > 10 hrs /wk Other activities (23) Kaavio 22: Muihin kuin väitöskirjatyöhön ja jatko-opintoihin käytetty työaika, päätoimiset jatko-opiskelijat 6.3 Jatko-opintoihin ja tutkimukseen liittyvät aktiviteetit Väitöskirjatyöhön ja jatko-opintoihin suoraan liittyvissä aktiviteeteissa ei jatko-opiskelijoiden välillä ollut laitoksittain kovin suuria eroja. Kyselyn perusteella tutkijakoulujen järjestämille kursseille osallistutaan eniten LL-laitoksella, ME-laitoksella taas selvästi vähiten. Kesäkouluihin osallistuminen on F- ja TKT-laitoksella muita laitoksia yleisempää. F- ja MS-laitoksen jatkoopiskelijat olivat osallistuneet muita enemmän kotimaisiin konferensseihin; ulkomaisiin konferensseihin osallistumisessa ei eroa ollut. TU-laitoksella pyrkimys julkaista kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä tai konferenssijulkaisuissa tai yhdessä tutkimusryhmän kanssa oli harvinaisempaa kuin muilla laitoksilla, kun taas ME-laitoksen vastaajista yhteisjulkaisuja oli kaikilla. Kaikkien laitosten vastaajista vähintään viidennes oli ollut ulkomailla vierailevana tutkijana, ja jonkin verran vastaajat olivat myös osallistuneet ulkomaisten yliopistojen järjestämille kursseille, eniten MS- ja TU-laitoksilla. 18

19 Kysely jatko-opiskelijoille % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Courses organized by a graduate school Courses in universities abroad Summer schools Conferences with presentation in Finland Conferences with presentation abroad Article(s) submitted in international scientific journals or conference proceedings Co-authored conference papers or journal articles with the instructor Co-authored conference papers or journal articles with members of research group Time abroad as a visiting researcher Applied Physics (64) Biomedical Engineering and Computational Science (29) Computer Science and Engineering (45) Industrial Engineering and Management (50) Information and Computer Science (46) Mathematics and Systems Analysis (19) Media Technology (17) Kaavio 23: Väitöskirjatyöhön ja jatko-opintoihin sisältyviä tehtäviä, kaikki vastaajat 6.4 Teoreettiset opinnot Teoreettisten opintojen laajuutta opiskelijat pitivät pääosin sopivana. Tämä jopa korostui kyselyssä niiden kohdalla, jotka olivat jo valmistuneet tai joiden väitöskirjatyöstä oli jäljellä alle puolet. Eniten niitä, joiden mielestä teoreettiset opinnot ovat liian laajat, oli F-laitoksen vastaajissa; myös MSlaitoksen vastaajista opinnoissaan jo pidemmälle ehtineet vastaajat olivat tätä mieltä. Etenkin TUlaitoksella ja varsinkin pidemmälle ehtineiden joukossa taas oli niitä, jotka pitivät teoreettisten opintojen laajuutta liian vähäisenä. 19

20 Adequate Too Extensive Too low I don't know Applied Physics Biomedical Engineering and Computational Science Computer Science and Engineering Industrial Engineering and Management Information and Computer Science Mathematics and Systems Analysis Media Technology Kaavio 24: Arvio teoreettisten opintojen laajuudesta laitoksittain, tutkinnon suorittaneet ja väitöskirjatyössään pitkällä olevat vastaajat Opiskelijoita pyydettiin myös arvioimaan asteikolla 4-10 toisaalta Aallon ja toisaalta tutkijakoulujen järjestämiä kursseja. Pääasiassa kursseihin oltiin varsin tyytyväisiä, tutkijakoulujen kursseihin vain hieman tyytyväisempiä kuin laitosten järjestämään opetukseen. Aalto (243) Grad. schools (92) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 4/10 5/10 6/10 7/10 8/10 9/10 10/10 Kaavio 25: Arvosanat Aallon ja tutkijakoulujen järjestämille kursseille, kaikki vastaajat Aallon kursseista arviot jakautuivat laitoksittain seuraavan kaavion osoittamalla tavalla: Applied Physics Biomedical Engineering and Computational Science Computer Science and Engineering Industrial Engineering and Management Information and Computer Science Mathematics and Systems Analysis 0 Media Technology 4/10 5/10 6/10 7/10 8/10 9/10 10/10 Kaavio 26: Arvosanat Aallon järjestämistä kursseista laitoksittain, kaikki vastaajat 20

21 Kysely jatko-opiskelijoille 2011 Puolet teoreettiset opinnot jo suorittaneista vastaajista arvioi, että opintojen suorittaminen oli vienyt heiltä korkeintaan 6 kk verran täysiä työpäiviä. Yli 80 % ei arvioinut käyttäneensä opintoihin työaikaa 12 kk enempää. Vastaajien näkemykset siitä, miten teoreettisia opintoja tulisi mahdollisesti muuttaa, on koottu liitteeseen months (57) 7-12 months (38) months (10) months (7) months (2) täysiksi työpäiviksi muunnettuna Kaavio 27: Teoreettisten opintojen suorittamiseen käytetty aika, 7 Ohjaus Ohjaukseen liittyen kyselyssä tiedusteltiin tutkimussuunnitelman ohjauksesta, ohjauksen määrästä ja laadusta ylipäätään sekä vastaajien arviota muista väitöskirjan etenemiseen vaikuttavista seikoista. Kaikista vastaajista 40 % ilmoitti, ettei heillä väitöskirjatyön valvojan lisäksi ollut toista ohjaajaa, eli 60 %:lla vastaajista oli valvojan lisäksi myös toinen ohjaaja tai ohjaaja oli erikseen. Laitoskohtaista vaihtelua tosin oli jonkin verran. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Applied Physics (63) Biomedical Engineering and Computational Computer Science and Engineering (43) Industrial Engineering and Management (46) Information and Computer Science (44) Mathematics and Systems Analysis (19) Media Technology (17) Supervisor and separate instructor Supervisor, no separate instructor Kaavio 28: Ohjaustilanne laitoksittain, kaikki vastaajat 7.1 Tutkimussuunnitelman ohjaus Tutkintoaan vielä suorittavista sivutoimisista opiskelijoista 28 % ja päätoimisistakin vain 37 % katsoi saaneensa riittävästi ohjausta tutkimussuunnitelman laatimiseen. Hieman useampi, päätoimisista 43 % ja sivutoimisista 37 % katsoi omaavansa selkeästi määritellyn tutkimussuunnitelman. Yllättävää on, ettei tilanne juuri muutu tarkasteltaessa vain niitä vastaajia, jotka ilmoittivat väitöskirjatyönsä edenneen vähintään tutkimustyön keskivaiheille, kuten seuraava kaavio osoittaa. Pidemmällekin edenneistä päätoimisista jatko-opiskelijoista alle 40 % katsoi 21

22 saaneensa tutkimussuunnitelmaan riittävästi ohjausta. Suunnilleen sama määrä opiskelijoita myös toivoi lisää keskustelua tutkimussuunnitelmastaan joko ohjaajien tai muiden mentoreiden kanssa. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % I have a clearly defined research plan I have got enough instruction in preparing my research plan Full-time (109) Part-time (23) I would like to discuss more about my research plan with instructors or mentors Kaavio 29: Tyytyväisyys tutkimussuunnitelman ohjaukseen, päätoimiset opiskelijat, joilla väitöskirjatyö vähintään puolivälissä Erityisen tyytymättömiä tutkimussuunnitelmaan saamaansa ohjaukseen olivat ne, jotka eivät tee väitöskirjaansa Aallon tutkimusryhmissä. Tästä ryhmästä vain 16 % niistä, jotka olivat ehtineet vähintään väitöstutkimuksen puoliväliin saakka, katsoi saaneensa tutkimussuunnitelmaan riittävästi ohjausta. Aallon tutkimusryhmissä työtään tekevistä 43 % ilmoitti olevansa tyytyväisiä ohjauksen määrään. Molemmista ryhmistä suunnilleen sama osuus (39 44 %) oli sitä mieltä, että heillä oli selkeästi määritelty tutkimussuunnitelma. Päätoimisesti opiskelevista naisista vain 23 % oli tyytyväisiä tutkimussuunnitelman ohjauksen riittävyyteen (miehistä 41 %) ja peräti 73 % kaipasi tutkimussuunnitelmasta lisää keskustelua (miehistä 36 %). Tutkimussuunnitelmaansa selkeästi määriteltynä piti 32 % päätoimisista nais- ja 45 % miesopiskelijoista. Pää- ja sivutoimisista jatko-opiskelijoista ne, joilla valvojan lisäksi on erikseen väitöskirjatyön ohjaaja, olivat jotakuinkin yhtä tyytyväisiä tutkimussuunnitelman ohjaamiseen kuin ne, joiden valvoja on työn ainoa ohjaaja, mutta jälkimmäisistä useampi kaipasi enemmän keskustelua tutkimussuunnitelmastaan (49 % vs. 42 %). Joitakin laitoskohtaisia eroja kyselyn perusteella on. Selkeästi määritelty tutkimussuunnitelma oli keskimäistä yleisempi LL- ja MS-laitoksilla, joilla myös oli vähiten niitä, jotka kaipasivat tutkimussuunnitelmastaan lisää keskustelua. Tyytymättömimpiä tutkimussuunnitelman ohjauksen riittävyyteen oltiin TU-laitoksella. 22

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,

Jatko-opiskelijoiden seurantakysely. Tietoa vastaajista (9) 0,8 0,6 0,4 0,2 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0, 5.2.213 1 (9) Perustieteiden tohtoriohjelma Jatko-opiskelijoiden seurantakysely Toteutettiin 14. 28.11.212 Kysely lähetettiin kaikille lukuvuoden 29 21 ja 21 211 aikana jatko-opintonsa aloittaneille. Vastausprosentti:

Lisätiedot

Questionnaire for graduated doctors from the School of Science 2014 Kysely Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneille tohtoreille 2014

Questionnaire for graduated doctors from the School of Science 2014 Kysely Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneille tohtoreille 2014 Questionnaire for graduated doctors from the School of Science 2014 Kysely Perustieteiden korkeakoulusta valmistuneille tohtoreille 2014 (69 graduated doctors in 2014) 22 % answered to the survey 1. Department

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Aalto Doctoral Programme in Science, Questionnaire for Doctoral Students 2011 Perustieteiden tohtoriohjelma, kysely jatko-opiskelijoille 2011

Aalto Doctoral Programme in Science, Questionnaire for Doctoral Students 2011 Perustieteiden tohtoriohjelma, kysely jatko-opiskelijoille 2011 The administration of doctoral education at the Aalto University was restructured at the beginning of 2011. Each Aalto School now has its own doctoral programme encompassing all doctoral students within

Lisätiedot

1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä

1. Johdanto. Kuvio 1: Ikäjakauma Rohkene Työnhakupalvelussa ja asiakastyytyväisyyskyselyssä 1. Johdanto Rohkene työnhakupalvelun asiakkailta haluttiin saada tietoa tyytyväisyydestä palveluun ja muihin asioihin, jotta palvelua voitaisiin kehittää paremmaksi. Rohkene Työnhakupalvelussa on rekisteröityjä

Lisätiedot

Thank you for your contribution!

Thank you for your contribution! Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students 2012 - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille 2012 Last fall (2011) the doctoral program of

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: vuosina 2010 ja 2011 Tampereen yliopistosta valmistuneiden tohtorien uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja kohderyhmä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely

Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun uusien opiskelijoiden (syksyllä 2011 aloittaneet) tulokysely Tutkimusraportin tiivistelmä Sara Rönkkönen Opinto- ja opiskelijapalvelut (OOP) Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila

Lyhyesti uusista DI-ohjelmista Isohenkilökoulutus to Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Lyhyesti uusista DI-ohjelmista 2015 Isohenkilökoulutus to 28.8.2014 Opintoasianpäällikkö Mari Knuuttila Master s Programmes at SCI Starting 2015 (in English) Master s Programme in Engineering Physics *

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Humanistisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta

Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tohtorin tutkinnon suorittaneet työelämässä: Vuosina 2008 ja 2009 Tampereen yliopistossa tohtorin tutkinnon suorittaneiden uraseuranta Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Kyselyn toteutus ja

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012.

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Helsingin yliopiston vastuullisille tutkijoille suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Lääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat

Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun uusien opiskelijoiden tulokyselyraportti Syksyllä-2012 aloittaneet uudet opiskelijat Tiivistelmä Linda Witick/OOP 22.1.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat Master s Programme in Information Networks Infotilaisuus 4.12.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely. Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto

Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely. Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto Tohtorikoulutuksen työelämäyhteyksien tutkimusmetodeja - uraseurantakysely Juha Sainio Rekry Turun yliopiston työelämäpalvelut & Aarresaari-verkosto Aarresaari on yliopistojen työelämä- ja urapalveluiden

Lisätiedot

Tavoitteidensa mukaisella työuralla

Tavoitteidensa mukaisella työuralla Tavoitteidensa mukaisella työuralla Aarresaari-verkoston tohtoriuraseuranta 2015, vuosina 2012 2013 valmistuneet Juha Sainio & Eric Carver Aarresaari.net/uraseuranta Sivuilta tietoa aineistoista ja linkit

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Suuntana Yhdysvallat

Suuntana Yhdysvallat Suuntana Yhdysvallat Fulbright Centerin stipendit tutkijoille ja tutkijakoulutettaville Karoliina Kokko, ohjelmapäällikkö Tutkijakoulujen liikkuvuusseminaari 3.2.2010 Fulbright Center Tehtävänä on edistää

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus

Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka. Infotilaisuus Tutkinnonuudistus ja uudet DI-ohjelmat / Teknillinen fysiikka ja matematiikka Infotilaisuus 10.11.2014 DI-tutkinnonuudistuksen aikataulu Uudet DI-ohjelmat aloittavat 1.8.2015 Vanha tutkinto valmiiksi 31.10.2016

Lisätiedot

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa

Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Apurahatutkija toivottu vai torjuttu yliopistossa Ritva Dammert 17.3.2014 Tieteentekijöiden liiton seminaari Helsingin yliopiston toimenpideohjelma 2013 2016 ja tohtorikoulutus Huippututkimuksen tunnistaminen

Lisätiedot

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät

Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Sähkötekniikan korkeakoulun tutkintosäännön päätöksentekijät Hyväksytty sähkötekniikan akateemisessa komiteassa 7. päivänä kesäkuuta 2011. Niissä kohdissa, joissa päättäjä johtuu jostain muusta säännöstä

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa vuonna 29 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 214 ja vertailu vuonna 27 valmistuneiden kyselyyn 212. Materiaalin

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014

Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus. Ritva Dammert 12.3.2014 Helsingin yliopiston tohtorikoulutusuudistus Ritva Dammert 12.3.2014 Tohtorikoulutuksen organisoinnin periaatteita Helsingin yliopistossa Uusi tohtorikoulutusjärjestelmä on mittasuhteiltaan suuri muutos

Lisätiedot

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT

VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT TEKNILLINEN KORKEAKOULU REHTORIN PÄÄTÖS 15.6.2005 VUODEN 2005 TUTKINTOSÄÄNNÖN MUKAISET JATKO-OPINNOT Teknillisen korkeakoulun rehtori on tänään tekemällään päätöksellä hyväksynyt liitteenä olevan tutkintorakennetyöryhmän

Lisätiedot

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA

SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA SUOMEN KIRJOITUSTULKIT RY:N JÄSENTEN NÄKEMYKSIÄ 1.9.2010 MUUTOKSEN JÄLKEEN - TIIVISTELMÄ KYSELYN RAPORTISTA Kysely toisen palveluksessa oleville, opiskelijoille ja yrittäjille 1.4.2012 Suomen kirjoitustulkit

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia

EUROSTUDENT VI - SEMINAARI. Petri Haltia EUROSTUDENT VI - SEMINAARI Petri Haltia 1.3.2016 Eurostudent FI = Opiskelijatutkimus 2014 Relevanssi kansalliselle koulutuspolitiikalle, Euroopan komissiolle, Bolognan prosessiin Suomen osuus Eurostudent

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille

Uraseurantakysely vuosina tohtorin tutkinnon suorittaneille Uraseurantakysely vuosina - 11 tohtorin tutkinnon suorittaneille (Jyväskylän yliopiston tuloksia) Vastausprosentti (17/1) Työelämäpalvelut 1 9 Sukupuoli (yhteensä17 kyselyyn vastannutta) 8 7 6 Mies Nainen

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Opetusministeriön asetus

Opetusministeriön asetus Opetusministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä Annettu Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2009 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 24 päivänä heinäkuuta 2009 annetun

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille

Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille 28.1.2019 Orientaatiopäivä väitöskirjatutkijoille Yliopiston tohtoriopintotarjonta ja sen organisointi koordinaattori Olli Nuutinen, tutkijakoulu Taustaa Yliopisto järjestää tieteelliseen ja taiteelliseen

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Aallonhuiput. Aalto University Doctoral Student Association. Lauri Kovanen, November 8th 2012

Aallonhuiput. Aalto University Doctoral Student Association. Lauri Kovanen, November 8th 2012 Aallonhuiput Aalto University Doctoral Student Association Lauri Kovanen, November 8th 2012 What? Founded in 2009 Common ground for different backgrounds Represents PhD students in Aalto and AYY Aalto

Lisätiedot

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim.

Laitosten FL-jatko-opiskelijat kartoitetaan vuosittain ja heidän jatko-opintosuunnitelmansa ajanmukaistetaan tarvittaessa. Ajanmukaistamista (esim. O U L U N Y L I O P I S T O L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a F L - t u t k i n n o n s u o r i t t a m i n e n 1. Opinto-oikeus Jatko-opinto-oikeuden saaminen. Tieteellisen, taiteellisen

Lisätiedot

Vierumäen 2016 jäsenkriteerityöpajan keskustelun pohjustus

Vierumäen 2016 jäsenkriteerityöpajan keskustelun pohjustus Jäsenkriteerit 2017 Vierumäen 2016 jäsenkriteerityöpajan keskustelun pohjustus Työmarkkinoiden muutokset heijastuvat myös koulutusjärjestelmäämme ja tutkintoihimme. Korkeakoulutuksen järjestäminen, tulevaisuuden

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Opiskelukysely Perustutkintokoulutus Vastaajia / Eliisa Kuorikoski Opiskelukyselyn tulokset perustutkintokoulutus

Opiskelukysely Perustutkintokoulutus Vastaajia / Eliisa Kuorikoski Opiskelukyselyn tulokset perustutkintokoulutus Opiskelukysely 2017 Perustutkintokoulutus Vastaajia 265 Opiskelukysely 2017 Opiskelukyselyn kohderyhmänä olivat perustutkinto-opiskelijat, jotka ovat aloittaneet nykyiset opintonsa 2015-2016. Kysely oli

Lisätiedot

Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista

Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Ekonomi yrittäjänä kysely 2017 Kooste tuloksista Anja Uljas Kehitysjohtaja Taustatietoja Suomen Ekonomien ekonomijäsenistä on vajaa kymmenen prosenttia joko pää- tai sivutoimisia yrittäjiä. Joka toinen

Lisätiedot

UKKO.fi käyttäjäkysely 2017

UKKO.fi käyttäjäkysely 2017 UKKO.fi käyttäjäkysely 2017 UKKO.fi kevytyrittäjien käyttäjäprofiili Tämän vuotisen käyttäjäkyselyn tavoitteena oli kartoittaa UKKO.fi laskutuspalvelun kautta kevytyrittäjinä itsensä työllistävien ammattilaisten

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA

KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Kopio e-lomakkeesta 11.3.2011 Kysely sulkeutunut 4.4.2011 Tohtorikoulutettaville suunnattu KYSELY YLIOPISTON TOHTORIKOULUTUKSESTA JA JATKOTUTKINTOLINJAUKSIEN TOTEUTUMISESTA Taustatiedot Sukupuoli o nainen

Lisätiedot

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen

Työpaja Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / LSuominen Hops-ohjausohjaus maatalousmetsätieteellisessä tiedekunnassa Työpaja 18.8.2011 Leena Suominen ja Outi Vlk Valkama www.helsinki.fi/yliopisto 8.9.2011 1 Hops periaatteet HY:ssä (hops-työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

Aalto-yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden uraseurannan tuloksia

Aalto-yliopistosta vuonna 2011 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Aalto-yliopistosta vuonna 11 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Uraseurantatutkimuksen taustaa ja kohderyhmä Uraseurantatutkimus on Aarresaariverkoston (Suomen yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

Aloituskysely 2017 tulokset

Aloituskysely 2017 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 396, vastausprosentti 76 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2017 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn vastasivat syksyllä 2017 opintonsa

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun

Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Ammatillisesta koulutuksesta sujuvasti ammattikorkeakouluun Tilannekartoitus ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja AMK:n välisen siirtymävaiheen opintojen ja ohjauksen toteuttamisesta Projektipäällikkö

Lisätiedot

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA

TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA 1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

UUTTA OPETUKSESSA. Pekkala Anna. NOLLASUORITTAJAT Mikä hidastaa opintojen etenemistä äärimmilleen?

UUTTA OPETUKSESSA. Pekkala Anna. NOLLASUORITTAJAT Mikä hidastaa opintojen etenemistä äärimmilleen? UUTTA OPETUKSESSA Pekkala Anna NOLLASUORITTAJAT Mikä hidastaa opintojen etenemistä äärimmilleen? Uutisia opetuksen kehittämisestä Oulun yliopiston laitoksilla vol 19 / 2004 ISSN 1238 9129 ISBN 951-42-7562-4

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1

Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK /14/2018 Luottamuksellinen 1 Kysely työelämätaitojen opettamisesta ja työhön perehdyttämisestä STTK 2018 3/14/2018 Luottamuksellinen 1 Taustaa selvityksestä Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta kansalaistutkimuksen18 29

Lisätiedot

TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ. Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta

TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ. Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta TOHTORIT TYÖELÄMÄSSÄ Turun yliopistosta vuosina 2006 2009 valmistuneiden tohtoreiden työllistyminen ja heidän arvioitaan tohtorikoulutuksesta Juha-Matti Ritvanen Turun yliopiston julkaisusarja 1/2012 TOHTORIT

Lisätiedot

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011

Yliopistoissa käytetään erilaisia. ja suoriutumisen arviointiin. Yliopistoissa harjoitellaan TYÖMARKKINATUTKIMUS 2011 TYÖMARKKINATUTKIMUS Yliopistoissa harjoitellaan suoriutumisen arviointia Teksti Henna Laasonen Kuvat istockphoto TEKin joulu tammikuussa toteutetussa työmarkkinatutkimuksessa kerättiin ensimmäistä kertaa

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan alan yliopistojen toteuttavat yhdessä palautekyselyn vastavalmistuneille diplomi-insinööreille ja arkkitehdeille Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen

Lisätiedot

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015

Matematiikka ja tilastotiede. Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Matematiikka ja tilastotiede Orientoivat opinnot / 25.8.2015 Tutkinnot Kaksi erillistä ja peräkkäistä tutkintoa: LuK + FM Laajuudet 180 op + 120 op = 300 op Ohjeellinen suoritusaika 3 v + 2 v = 5 v Tutkinnot

Lisätiedot

Yliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot. Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY

Yliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot. Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY Yliopisto-opinnoissa karttuvat työelämätaidot Eila Pajarre, Mira Valkonen ja Sanna Kivimäki TTY Top 5 desirable future work skills Judgment and decision making: Considering the relative costs and benefits

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016,

KASVATUSTIETEIDEN TOHTORIOHJELMA HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA LUKUVUOSILLE 2014-2015 JA 2015-2016, PASSIIVIREKISTERI Henkilökohtainen opintosuunnitelma palautetaan tutkimus- ja jatkokoulutussuunnittelijalle passiivirekisterilomakkeen kanssa viimeistään 31.3. Lisätietoa passiivirekisteristä www.utu.fi/opiskelu/opinnot/passiivirekisteri/

Lisätiedot

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin

Kokoelmien tärkeyden keskiarvot toimipisteittäin Palvelunlaatukysely: Kokoelmapalvelut Kokoelmapalvelujen tärkeys Palvelunlaatukyselyssä toimintojen tärkeyttä mitattiin arvoasteikolla, jossa erittäin tärkeä sai arvon, jokseenkin tärkeä arvon ja ei ollenkaan

Lisätiedot

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia

Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia Koulutus työn tukena kyselyn tuloksia AIKUISKOULUTUS KANTAA JHL:n koulutuspoliittinen seminaari Kyselyn toteutus Kysely toteutettiin verkkokyselynä 26.11. 7.12.2018 Vastaajiksi kutsuttiin satunnaisotannalla

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2352 Yliopistoista vuonna 2001 valmistuneiden työelämään sijoittuminen viisi vuotta valmistumisen

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Päättökysely 2017 tulokset

Päättökysely 2017 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus TELMA-koulutus Päättökysely opintonsa päättäville opiskelijoille Päättökysely toteutettiin Webropol-kyselynä keväällä 2017 Kyselyssä oli kolme teemaa: elämänlaadun

Lisätiedot

KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE

KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE KYSELY YHDYSKUNTATEKNIIKKA 2019 -NÄYTTELYN KÄVIJÖILLE Sivu 1 / 7 Kyselyn avulla selvitettiin Yhdyskuntatekniikka 2019 -näyttelyn kävijärakennetta, kävijöiden tyytyväisyyttä ja mielipiteitä näyttelystä.

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa

Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Tohtorikoulutuksen järjestäminen Tampereen yliopistossa Markku Ihonen Tutkijakoulu Tohtorikoulutus tutkimuksen arvioinnissa YLEISHUOMIO yksikköjen, ohjelmien ja tohtoriopiskelijoiden välinen vaihtelu suurta

Lisätiedot

Uraseuranta 2012 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 2007 maisteriksi valmistuneiden vastauksista

Uraseuranta 2012 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 2007 maisteriksi valmistuneiden vastauksista Uraseuranta 212 Aalto-yliopisto tiivistelmä vuonna 27 maisteriksi valmistuneiden vastauksista Aalto-yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Taustatiedot Vuonna 27 Teknillisestä korkeakoulusta, Taideteollisesta

Lisätiedot

Akateeminen portfolio tutkijakoulujen ja tutkijakoulutettavien työssä Eero Vuorio Turun yliopisto (Tutkimuseettinen neuvottelukunta)

Akateeminen portfolio tutkijakoulujen ja tutkijakoulutettavien työssä Eero Vuorio Turun yliopisto (Tutkimuseettinen neuvottelukunta) Akateeminen portfolio tutkijakoulujen ja tutkijakoulutettavien työssä 05.11.2007 Eero Vuorio Turun yliopisto (Tutkimuseettinen neuvottelukunta) Kaksi näkökulmaa Tyvestä puuhun noustaan: hyvät käytänteet

Lisätiedot