Vapaa-ajanlautakunta TA 2014 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Transkriptio

1 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA 2014

2 Vapaa-ajanlautakunta määrittää Keuruun kaupungin vapaa-ajanpalvelujen tason ja laadun. Vapaa-ajan lautakunta jakaantuu viiteen tulosyksikköön, jotka ovat vapaa-aikatoimen hallinto, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut ja matkailupalvelut. 1. VAPAA-AJANLAUTAKUNTA (171110) 1.1 Tulosyksikön kuvaus Keuruun vapaa-ajanlautakunta luo edellytyksiä kaupunkilaisten monipuoliselle harrastusja viriketoiminnalle ja edistää aktiivista vapaa-ajanviettoa tuottamalla ja välittämällä tapahtumia, ylläpitämällä tiloja ja alueita sekä tarjoamalla tietopalveluita ja asiantuntija-apua. Vapaa-ajanlautakunnan tavoitteena on luoda viihtyisä ja virikkeellinen vapaa-ajanpalvelujen verkosto Keuruulle. 1.2 Yleiset tavoitteet 1. Edistää liikuntapoliittista suunnitelmallisuutta 2. Parantaa kulttuurin saavutettavuutta kaikille ikäluokille 3. Lisätä matkailupalvelun merkitystä paikkakunnan tunnettavuuden kehittäjänä 4. Kehittää nuorten projekti- ja yrittäjyystoimintaa 2. VAPAA-AIKATOIMEN HALLINTO (171120) 2.1 Tulosyksikön kuvaus Vapaa-aikatoimen hallinnossa työskentelee vapaa-aikapäällikkö ja vapaa-aikasihteeri (50%/10%). Hallinnon tehtävänä on vastata tulosalueen talouden seurannasta ja ohjauksesta, henkilöstöresursseista ja henkilöstön työhyvinvoinnista. Hallinto tuottaa lisäksi tieto- ja asiakaspalvelua. Hallinto vastaa myös vapaa-ajanpalveluiden kehittämisestä, suunnittelusta ja tiedottamisesta. 2.2 Yleiset tavoitteet 1. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 2. Ajantasaisten ja virikkeellisten vapaa-ajanpalveluiden kehittäminen kaikille ikäryhmille 3. Lasten harrastustoiminnan koordinoiminen yhteistyössä koulujen ja yhdistysten kanssa 4. Kehittää vapaa-aikatoimen hallinnoimien tilojen käyttöä ja tehokkuutta 5. Yhteistyö kaupungin muiden hallintokuntien kanssa

3 6. Sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä markkinoinnin kehittäminen 2.3 Mitattavat tavoitteet T1 yhteistyöprojektit 10 T2 asiakaspalvelupäivät 3 päivää/ viikko 3. LIIKUNTAPALVELUT (172110, , , ) 3.1 Tulosyksikön kuvaus Liikuntapalvelut tulosyksikön tehtävänä on suunnitella ja kehittää kaupungin liikuntatoimintaa sekä ylläpitää liikuntapaikkoja. Liikuntapalvelut yksikkö toimii myös kaupungin liikuntasuunnittelun- ja liikuntapaikkarakentamisen asiantuntijaorganisaationa. Lisäksi liikuntapalvelut tulosyksikkö tukee eri liikuntamuotoja harrastavien järjestöjen toimintaa tiedollisesti ja taloudellisesti sekä luo edellytyksiä vapaiden liikuntaryhmien toiminnalle. Liikuntapalvelut tulosyksikön vastuualueeseen kuuluvat liikuntalaitokset ja alueet, joissa työskentelee 4 henkilöä ja uimahallissa 7 vakituista työntekijää. Uimahallissa tapahtuva ohjattu toiminta keskittyy uinninopetukseen, vesiliikuntaan, ryhmäliikuntaan kuntosalissa ja liikuntatilassa. Tulosyksikön erityisliikunnanohjaajan toimi on Keuruun, Multian ja Petäjäveden yhteinen. Erityisliikunnanohjaajan tehtävänä on luoda edellytyksiä myös laajemmalle kuntayhteistyölle liikuntapalveluissa. 3.2 Keskeiset tavoitteet Liikuntapalveluiden keskeisenä tavoitteena on liikunnan ja virkistymisen kannalta katsottuna Keuruun vetovoimatekijöiden; luonnon ja monipuolisten laadukkaiden liikuntaharrastusmahdollisuuksien kehittämistä eri ikäisten käyttöön. Luontoliikunta mahdollisuuksien markkinoiminen. Lähiliikuntaan kannustaminen asukkaille suunnattujen tiedotteiden ja karttojen avulla. Uimahallin toiminnassa keskitytään markkinointiin ja toiminnan hyvään laatuun. Erityisryhmien liikunnanohjaajan työn kohdentaminen palveluja tarvitseville ja erityisliikkujien liikuntapalveluja selkiyttämällä. 3.3 Kaupungin yleisiä painopistealueita tukevat toimenpiteet liikuntapalvelut tulosyksikössä Harrastukset ja vapaa-aika liikuntapoliittisen ohjelman toimenpidesuunnitelman toteutus v uimahallitoimintojen sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi perusliikuntapaikkojen ylläpito kansalaisaktiivisuuteen kannustaminen: seurojen työn tukeminen koordinoimalla koulutuksia, tukemalla tapahtumia sekä seurojen keskinäisen yhteistyön ja toiminnan markkinoinnin tukeminen.

4 terveyttä edistävään liikuntaan kannustaminen kampanjojen avulla yhteistyössä koulujen, työpaikkojen sekä kaikkien järjestöjen ja seurakunnan kanssa Lapsiperheiden hyvinvointi uimahallipalvelujen ja tapahtumien tiedottaminen lapsiperheille Keurusselän ja Tervan liikuntapuistojen sekä Kurkisaaren palveluista tiedottaminen lasten ja nuorten ohjatut urheilukoulut ja uimakoulut keväällä ja kesällä? päiväkotien ja koulujen liikunta- ja terveyskasvatukseen osallistuminen Ikääntyneiden hyvinvointi uimahallipalvelujen tiedottaminen käyttäjäryhmien laajentaminen myös alueellisesti yhteistyö kansalaisopiston kanssa? Voimaa Vanhuuteen ohjelmakaudella osallistutaan lähinnä koulutustoimintaan ja ikääntyvien liikuntapalveluketjun parantamiseen. Pyritään kohdentamaan liikuntatoimen resursseja laadukkaisiin liikuntaryhmiin erityisesti heikentyneen toimintakyvyn omaaville ihmisille. Järjestöjen kanssa yhteistyö ennaltaehkäisevän liikunnan osalta. 3.4 Toiminta Kunto- ja terveysliikunta Valtakunnallinen 57. Keuruu-Multia laturetki lasten urheilukoulut 06/2014 Kunnon juttu kuntotapahtuma kampanja Suur-Keuruun ja tapahtumajärjestäjien kanssa yhteistyössä. muita järjestöjen kanssa yhteistyössä toteutettavia tapahtumia kuntokampanjat hiihdossa, uinnissa ja pyöräilyssä Uimahallin ohjatut ryhmät ohjattuja vesivoimistelu- ja liikuntaryhmiä ryhmiä viikoittain ikääntyvien kuntosaliryhmiä viikoittain työikäisten kuntosaliryhmiä viikoittain naisten kuntosaliryhmiä viikoittain miesten kuntosaliryhmiä viikoittain vauvauinti liikuntarajoitteisten uimahallivuoro veteraanien ohjattu kuntoiluryhmä (kuntosali ja vesiliikunta) uimakoulut lapsille ja aikuisille Erityisryhmien liikunta erityisliikunnan koordinointi erityisliikunnan kalenteri vertaisohjaajakoulutus ikääntyvien lihasvoima- ja tasapainoryhmät lasten motoriikkaryhmät

5 mielenterveyskuntoutujien ryhmät kehitysvammaisten ryhmät yhdistelmäryhmät ns. erityisliikkujat erityisryhmien vesiliikuntatoiminta soveltavan liikunnan yhteistyötapahtumat 3.6 Avustusten jakaminen Liikuntapalvelut yksikkö jakaa avustuksia Keuruulaisille liikunta- ja urheiluseuroille. vapaa-ajanlautakunnan hyväksymän avustus- ja palkitsemissäännön mukaan. Liikuntatoimi tekee yhteistyötä mm. tiedossa olevien seuraavien tapahtumien kanssa yhteistyösopimuksin sovittavalla tavalla: Maakuntaviesti (siirretty?) Suomen Cup hiihdot Sm hiihtosuunnistukset Ice Skating tour Keuruu-Multia Laturetki Kansalliset ampumahiihtokilpailut Juhannuskisat Hyundai Mega cup jalkapalloturnaus Yö maraton, Lasten juoksu Syyshölkkä Suomimies Rekkakiertue Maakuntasuunnistus Lisäksi on useita muita pienempiä tapahtumia, joista ei tehdä yhteistyösopimusta, mutta olosuhteet luodaan ja kohdeavustusta voidaan myöntää avustussäännön mukaan. Tapahtumien järjestämisen tavoitteena on tuoda myös Keuruun tunnettuutta vireänä liikuntapaikkakuntana. 3.6 Mitattavat tavoitteet T 1 uimahallissa käyntikertaa T 2 liikuntapaikkoja 90 / käyntikertaa T 3 osanottajaa Keuruu-Multia laturetkiviikonlopussa 1700 T 4 osanottajia kuntokierroksessa sääntöjen mukaan toteutettuna 50 T 5 liikuntaryhmiä 25 (uimahalli + erityisryhmien liik. ohjaus) KULTTUURIPALVELUT (174110, , , , ,174160, , ) 4.1 Tulosyksikön kuvaus Kulttuuripalvelut tulosyksikkö edistää, tukee ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa ja tarjoaa taidepalveluita yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa kulloinkin käytettävissä olevien

6 henkilö- ja talousresurssien mukaan Kulttuuritalo Kimaran puitteet ja olemassa olevat tapahtumat tehokkaasti hyödyntäen. Kulttuuri on Keuruulla merkittävä hyvinvoinnin edistäjä, imago- ja vetovoimatekijä sekä matkailuvaltti. Lisäksi kulttuuritoimi tukee kotiseututyötä ja paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä Museosäätiön ostopalvelusopimukseen varatun määrärahan puitteissa. 6.2 Keskeiset tavoitteet Kulttuuripalvelut vähentää entisestään omaa tapahtumatuotantoaan ja pyrkii tekemään yhteistyösopimuksia paikallisten toimijoiden kanssa siten, että yhteistyökumppani vastaa mahdollisimman laajasti tapahtuman käytännön järjestelyistä. Kulttuuritoimen henkilöresursseja ei voi sitoa ilta- ja viikonlopputyöhön kuin rajallisesti. Tapahtumien osalta pyritään painottamaan oman paikallisen kulttuurituotannon merkitystä ja näkyvyyttä. Kuntarajat ylittävät yhteistyö on luonteva osa alueellista kulttuurituotantoa. Seudullisen ajattelu pyrkii liittämään merkittävimmät tapahtumat yhteiseksi läntisen Keski-Suomen (Keuruu-Multia-Petäjävesi) kulttuuritarjonnaksi ja tällä uskotaan olevan myös kulttuurimatkailua piristävä vaikutus. Jatkossa hyödynnetään seutukunnan rikas kulttuuriperintö (mm. kirkot) ja paketoidaan kulttuurin olemassa olevia sisältöjä (konsertit, teatteri ym.) osaksi tätä palvelukokonaisuutta. Yhteistyötä yrityselämän kanssa tiivistetään. Kulttuuritoimialaa pyritään kehittämään niin, että tehdään tilaa myös kulttuurin uudenlaisille tuotantomalleille. Kunnallinen kulttuuritoimi ei pysty vastaamaan kaikkiin kentän haasteisiin ja siksi kaivattaisiin mm. osuuskuntatyyppistä toimintaa. Tällä mallilla mahdollistettaisiin uudenlaisten kulttuuripalveluiden tuotanto organisoidusti ja niin, että paikalliset kulttuuriyrittäjät voisivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä. Lastenkulttuurin kehittämiseen yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa panostetaan voimallisesti. Einari Vuorela runopalkinnolle haetaan valtakunnantasoisia yhteistyökumppaneita ja parannetaan palkinnon näkyvyyttä entisestään. 4.3 Kaupungin yleisiä painopistealueita tukevat toimenpiteet kulttuuripalvelut tulosyksikössä Harrastukset ja vapaa-aika Kulttuuritalo Kimara kulttuuritalo Kimaran ohjelmistosuunnittelu kausittaiseksi yhteistyössä kolmannen sektorin ja muiden ohjelmapalveluita tuottavien tahojen kanssa. Kimaran syksyllä 2013 käynnistyneen tuotantotiimin asemaa vahvistetaan palvelutuotannossa. sosiaalisen median hyödyntäminen markkinoinnissa paikallisen tapahtumatuotannon aktivointi ja tukeminen yhteistyösopimusten muodossa Lapsiperheiden hyvinvointi

7 lastenkulttuurin opetussuunnitelman myötä yhteistyö koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa jatkuu lastenkulttuuri viedään koulujen ja päiväkotien arkeen jolloin kulttuurielämykset tuodaan koko ikäluokan ulottuville (kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus paranee, tasapuolista kaikille) kulttuuriluotsit kouluihin ja päivähoitotoimeen tuetaan valtakunnallista Keuruun musiikkileiriä ja Soiton paikka festivaalia. Tiedotetaan ja markkinoidaan sitä yhteistyössä Läntisen Keski-Suomen musiikkileiriyhdistyksen kanssa kulttuuritoimi tukee lapsille suunnattujen tapahtumien, leirin, työpajojen järjestäjiä Ikääntyvien hyvinvointi aktivoidaan järjestöjä tuottamaan ohjelmapalveluita ja vierailuita ikääntyvien hoitopaikkoihin ja laitoksiin teemalla Kulttuuria ikä kaikki tehdään tiivistä yhteistyötä eläkeläisjärjestöjen kanssa ja otetaan ryhmät mukaan yhteisiin kulttuurituotantoihin tarjotaan Kulttuuritalo Kimaran tilat eläkeläisjärjestöjen käyttöön kahtena arkipäivänä viikossa 6..4 Toiminta Kulttuuritoimen laajojen yhteistyöverkostojen kautta tuotetaan laadukasta tapahtumatarjontaa ympäri vuoden eri kohderyhmät huomioiden. Tuetaan taloudellisesti ja henkisesti paikallisten ryhmien toimintaa ja laadullisia kehitystavoitteita. Kulttuuritalo Kimaran tilat tarjotaan paikallisten harrastajien käyttöön edullisesti. Nuorisokulttuurin tuottamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä nuorisotoimen kanssa. Kulttuuripalvelut toimii asiantuntijatahona, joka avaa yhteyksiä maakunnallisiin yhteistyöverkostoihin ja rahoituslähteisiin. Kulttuuripalvelut tukee tai on yhteistyössä mukana mm. seuraavien esitysten tukemisessa. Irma Vehmaskoski- konsertti Kimarassa Pauli Hanhiniemi & Rauhala, Duo MAD Kimarassa (päivällä koululaisesitys) Kitaraduo Kai Laitinen ja Marko Rutanen Kimarassa 2.2.

8 Teatteri Eurooppa neljä, Elling Kimara Keuruulaisen lapsen päivä 1.2. Niina Loimusalo, kirkkokonsertti 9.2. Barokkiorkesterin konsertti kirkossa Vox Aurea kuoro, kirkkokonsertti ja nuorten työpajat Veteraanipäivä Läntisen Keski-Suomen kulttuurikesän avaus Petäjävesi mm. Semmarit Vuorela-vaellus 8.6. Keuruun Musiikkileiri Huom. Soiton paikan konsertit on lupa julkistaa yleisölle vasta myöhemmin keväällä Soiton paikan avajaiskonsertti Pihlajavesipäivä Kotiseutumuseolla, shamaniviulisti Rounankari kons Lounaskonsertti Lehtiniemessä Vanhan kirkon konsertti, Kardemimmit Aija Puurtinen, Honey B. & T-bones, Pappilan takapiha (sääväraus yläasteen sali) Lastenkonsertti Loiskis?, yläaste Trio Amaya ja tapahtuman nuori taiteilija Lauri Rantamoijanen, Keuruun kirkko Musiikillinen jätskipäivä Vanha Keuruun Ystävyyskunta Uglitsin vieraileva musiikkiryhmä konserttikiertueella Keuruulla vko 26 Petroskoilainen musiikkiryhmä kimarassa vko 27 Runopalkintofinalistien julkistaminen 2.7. Päätöskonsertti kirkossa 3.7. Liina Leijala & Trio, konsertti Keuruun kirkossa Runopalkintojuhla, palkinnon saajan julkistaminen Satamassa yö konsertti, jenna Bågeberg, Raimo Salo, Eila Pienimäki Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet Syyskauden tapahtumasuunnittelu alkaa pääsääntöisesti elokuussa, kun tiedetään jäljellä olevat määrärahat ja avoimeen teoshakuun saapuneet tarjoukset Toiminnalliset muutokset Mitattavat tavoitteet T 1 kulttuuritapahtumat yhteistyöhankkeina 40 T 2 kulttuurin huomionosoitukset 2 T 3 kulttuuritalo Kimaran kävijät 5000 T 4 itsenäisyyspäivän juhlallisuudet 1 T 5 kulttuuritapahtumissa kävijät 7000 T 7 Kimaran isäntäpalvelut korvauksetta tilaisuuksiin vapaaehtoistyönä 400 h/vuosi T8 Kimaran kahviopalvelut vapaaehtoisvoimin 800 h/vuosi T9 Kimaran muut huolto- ja ylläpitotoimen vapaaehtoisvoimin 100 h/vuosi

9 5. NUORISOPALVELUT (173110, , , , ) 5.1 Tulosyksikön kuvaus Keuruun kaupungin nuorisopalvelut tukevat nuoren kasvua ja osallisuutta erilaisissa elämäntilanteissa. Tavoitteena on edistää nuoren aktiivista kansalaisuutta sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Nuorisopalvelut luo toiminnallisia ja haasteellisia edellytyksiä nuorille toimia yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa. Nuorisopalvelun tulosalueesta vastaavat kaksi nuoriso-ohjaajaa sekä tilatoiminnassa apuohjaajina tai erityisharrastusryhmien ohjaajina toimivat tuntityöntekijät. Vuoden 2014 teemoja ovat kouluyhteistyön kehittäminen, nuorisotiedotus ja nuorten osallistaminen. Vuoden 2014 tavoitteeksi nostetaan Nuorisopalveluiden ja yläkoulujen välisen yhteistyön vahvistaminen ja kehittäminen sekä Keuruulla että Haapamäellä. Tavoitteena on myös nuorten tieto- ja neuvontapalvelupisteen rakentaminen Keuruulle. Nuorisopalveluiden toimintaa ohjaa oma nuorisostrategia Nuorisopalvelun työmuotoina ovat projektimuotoinen toiminta, nuorisotiloissa tapahtuva aktiivinen tilatoiminta, nuorten omaehtoisen toiminnan tukeminen ja kehittäminen ja monipuolinen pienryhmä- sekä harrastustoiminta. Tilatoiminnassa kehitetään perusnuorisotyötä avoimen nuorisotyön metodein. Nuorisotyön muuttuviin haasteisiin vastataan kouluttamalla työntekijöitä ja ottamalla työkokouksissa huomioon nuorten elämänhallintaan liittyviä asioita. Nuorten itsetunnon ja itsetuntemuksen kohottamiseen paneudutaan erilaisien teemojen kautta kuten seksuaalisuus- ja päihdekasvatus, vaikuttaminen ja osallisuus. Eri teemat linkitetään myös ennaltaehkäisevästi tehtävään koulunuorisotyöhön. Nuorten omaehtoinen toiminta näkyy vastuuttamalla nuoria itse toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen niin nuorisotiloilla kuin erilaisissa nuorten tapahtumissa. Hyviä nuorten yhteistyötahoja ovat: Kipinän talotoimikunta, Keuruun nuorisovaltuusto ja nuorten työnvälitystiimi Duunirinki. Eriytynyttä pienryhmätoimintaa tarvitaan mm. kädentaidoissa, bändi- ja leiritoiminnassa. 5.2 Keskeiset tavoitteet Nuorisopalvelut toteuttaa osaltaan nuorisolain toteutumista sekä lisäksi toimintaa ohjaa nuorisopalveluiden nuorisostrategia ja siinä mainitut toimenpideohjelman

10 tavoitteet. Näistä tavoitteista yksi keskeisin on nuorten neuvonta- ja palvelupisteen rakentaminen Keuruulle. Vuonna 2014 kehitetään lisäksi alkavaa koulunuorisotyötä sekä painotetaan syksyllä 2014 aukeavien uusien nuorisotilojen myötä Haapamäellä tapahtuvaa nuorten toimintaa Nuorisotilatoiminta Kipinä ja Haapamäen nuorisotilat turvallinen tilatoiminta, missä osaava ja innostunut henkilökunta. sisällöltään aktiivinen ja monipuolinen tarjonta tilakohtaiset toimintasuunnitelmat kevät- ja syyskaudelle, missä esillä ryhmätoiminnat ja te lat nuorista lähtöisin oleva toiminta esim. TaTon te lat Haapamäen uusien nuorisotilojen käyttöönotto yhdessä nuorten kanssa ja mahdollisesti alakoulun tilavuoron aloittaminen syksyllä Nuorten projekti- ja sisäinen yrittäjyystoiminta koulutus ja kurssitoiminta nuorten ideoimat, suunnittelemat ja toteuttamat projektimaiset tapahtumat, tulossa nuorten bänditapahtuma Duunirinki, nuorten työnvälitystiimi, yhteistyössä Keuruun 4H-yhdistyksen kanssa, keväällä 2014 alkaa myös Haapamäellä. yhteistyöverkosto lähialueella, seutukunnalla ja hankkeitten kautta Nuorten sosiaalisen vahvistamisen, itsenäistymisen ja kasvun tukeminen tilatoiminnassa nuorten osallisuuden (nuoret sen tekevät) edistäminen Erilaiset kohdennetut toimintaryhmät vuorovaikutustaitojen arkipäiväiset harjoitteet (toiminnan kautta) nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö (Preventiimi verkostoyhteistyö), tulossa keväällä 2014 draamallinen päihdeputki yläkoululaisille. tyttö- ja poikapienryhmätoiminta Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen järjestö- ja vapaiden toimintaryhmien vuosi- ja kohdeavustukset, koulutukset, yhteistyöhankkeiden tukeminen ja suunnittelu, opastus, neuvonta ja yhteistyöpalaverit Nuorisovaltuuston ja talotoimikunnan osallistaminen toiminnan ydintehtäviin ja sisällön suunnitteluun Aloitekanava.fi toiminnan ja Kunta kuulee osuuden tiedottaminen Päättäjät ja nuoret: Nuorten palveluluiden arvioinnissa -keskustelutilaisuus 1 x v Nuorten vaikuttajaryhmien yhteiskoulutuspäivät: koulujen oppilaskuntien hallitukset, nuorisovaltuusto, talotoimikunnat 1 x v Nuorille suunnatut hankkeet Keuruun nuorisopalvelut on hakenut yhdessä Multian ja Petäjäveden nuorisotoimien kanssa opetus- ja kulttuuriministeriöltä Tietoa nuorille! Nuorten tieto- ja neuvontapalvelupisteet Keuruulle, Multialle ja Petäjävedelle hankkeeseen rahoitusta. Hankkeen on tarkoitus käynnistyä viimeistään elokuussa 2014.

11 Kansainvälisyys Nuorten tukeminen ja ohjaus kansainvälisyysmahdollisuuksissa. Kansainvälisyysmahdollisuuksista tiedottaminen teemapäivien avulla. 5.3 Kaupungin yleisiä painopistealueita tukevat toimenpiteet nuorisopalvelut tulosyksikössä Harrastukset ja vapaa-aika tarjotaan laadullista ja monipuolista ryhmä- ja projektitoimintaa tarjotaan nuorille tarpeellisia ja hyödyllisiä koulutus- ja kurssitoimintoja nuorisotilatoiminnan turvallisuus, monipuolisuus ja laadullisuus kehitetään uusia toimintamenetelmiä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Lapsiperheiden hyvinvointi nuorisopalvelut mukana yhteistyössä koulujen, järjestöjen ja muiden hallintokuntien kanssa resurssien mukaan nuorisotilat toimivat lasten ja nuorten ja heidän vanhempiensa kokoontumistilana Tyttö- ja poikaryhmätoiminta yhteistyössä keuruun seurakunnan nuorisotyön sekä Keuruun 4H-yhdistyksen kanssa. ajankohtaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden esille nostaminen, vuorovaikutuksellinen käsittely. 5.4 Toiminta Koulutus- ja kurssit ja toiminnalliset leirit Nuorten vaikuttajaryhmien koulutukset Tuntityöntekijöiden kouluttaminen Teemakurssit ja koulutukset ja leirit, kysynnän ja tarpeen mukaan esim. bändi, keramiikka, ihmissuhde, kädentaidot jne. Tilatoimintaa Roolipeliryhmä maanantaisin, Kipinän projektitilassa TaTo (talotoimikunta) 2x/kk Duunirinki: joka toinen keskiviikko klo 15:30-17 Kipinän projektitilassa joka toinen keskiviikko klo 16:00-17:30 Haapamäen nuorisotilalla KeMakeryhmä keskiviikkoisin klo 17-20, Kipinän projektitilassa Alakoulun Spiraali torstaisin klo 17:00-19:00 Nuorten projektiryhmät: Bändiprojekti kevät 2014 Painovirheen Keuruun paikallistoimitus n. 1 x kk

12 Bändikerho torstaisin klo 15-17, Kipinän alakerta Kitarakerho perjantaisin klo 15-17, Kipinän alakerta Nuorisovaltuusto 1x/kk Tyttö- ja poikapienryhmät muut syntyvät pienryhmät 5.5 Toiminnalliset muutokset: Nuorisoasiainhoitajan nimike muuttui alkaen nuoriso-ohjaajaksi. 5.6 Mitattavat tavoitteet T 1 Nuorten omat projektit- ja tapahtumat 4/100 T 2 Kerho- ja ryhmätoiminta 6 T 3 Hankkeet 1 T 4 Nuorisotilat ja käyttöaste 2/ MATKAILUPALVELUT ( ) 6.1 Tulosyksikön kuvaus Matkailupalvelut edistää yhteistyössä matkailualan yrittäjien, kulttuuri- ja liikuntatoimen, järjestöjen sekä naapurikuntien kanssa kaupungin tunnettavuutta, vetovoimaisuutta, palvelujen markkinointia kuntalaisille ja matkailijoille. Kaupungin matkailutoimisto tiedottaa paikkakunnan sekä lähialueiden tarjonnasta kuntalaisille ja matkailijoille ympärivuotisesti. Matkailutoimisto toteuttaa yhteistyössä Keuruun museosäätiön kanssa päivittäisen matkailuneuvontapalvelun kolmen kesäkuukauden ajan. Matkailusihteeri toimii yhteismarkkinointitoimien toimeenpanijana. Yhteismarkkinoinnin budjetista maksetaan matkailusihteerin työstä korvaus matkailutoimelle. 6.2 Kaupungin yleisiä painopistealueita tukevat toimenpiteet matkailupalvelut tulosyksikössä Harrastukset ja vapaa-aika tiedottaminen ja markkinointi paikkakunnan tapahtumista, harrastusmahdollisuuksista yhteistyössä kulttuuri- ja liikuntatoimen kanssa tapahtumakalenterin hyödyntäminen matkailuneuvontapalvelujen hyödyntäminen

13 Lapsiperheiden hyvinvointi tiedottaminen lapsiperheille suunnatuista tapahtumista yhteistyössä kulttuuri- ja liikuntatoimen kanssa tapahtumakalenterin hyödyntäminen matkailuneuvontapalvelujen hyödyntäminen Ikääntyneiden hyvinvointi ikäihmisille kohdennettujen tapahtumien ja liikuntapalvelujen markkinointi, tiedottaminen tapahtumakalenterin hyödyntäminen matkailuneuvontapalvelujen hyödyntäminen 6.3 Toiminta Palveleva matkailutoimisto ympäri vuoden Päivittäin avoinna oleva palveleva kaupungin informaatiopiste kesä-elokuussa yhteistyössä museosäätiön kanssa Keurusselän Liikuntapuiston tilojen vuokraus ja markkinointi Yhteistyö kulttuuripalvelujen markkinoinnissa (tapahtumat) Yhteistyö liikuntapalvelujen markkinoinnissa (liikuntapuistot, uimahalli) Tiedotus ja viestintä kuntalaiset, vapaa-ajan asukkaat, matkailijat Kaupungin palvelujen markkinoiminen yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa Matkailun internet sivujen ylläpito Kulttuurimatkailuhanke (suunnitelma) Kaupungin matkailustrategian päivitys Matkailupalvelun toiminnan lisäksi matkailusihteeri koordinoi Keurusselän Seudun yhteismarkkinoinnin toimenpiteitä

14 Keurusselän Seutu 2014 esite, kotisivut ja facebook -markkinointi Vapaa-aika 2014 messut, Jyväskylä Kotimaan Matkailu 2014 messut, Tampere Yhteismarkkinoinnin muut toimenpiteet 6.4 Mitattavat tavoitteet T 1 Informaatiopiste kävijämäärät (kesä) 500 T 2 Ilmoittelu lehdissä, esitteissä 10 T 3 Yhteistyökumppanit 20 T 4 Yhteistyö tapahtumissa 5