VAPAA-AJANLAUTAKUNTA VAPAA-AJANLAUTAKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Transkriptio

1 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA 2016

2 Vapaa-ajanlautakunta määrittää Keuruun kaupungin vapaa-ajanpalvelujen tason ja laadun. Lautakunta jakaantuu viiteen tulosyksikköön, jotka ovat vapaa-aikatoimen hallinto, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut ja matkailupalvelut. 1. VAPAA-AJANLAUTAKUNTA (171110) 1.1 Tulosyksikön kuvaus Keuruun vapaa-ajanlautakunta luo edellytyksiä kaupunkilaisten monipuoliselle harrastusja viriketoiminnalle ja edistää aktiivista vapaa-ajanviettoa tuottamalla ja välittämällä tapahtumia, ylläpitämällä tiloja ja alueita sekä tarjoamalla tietopalveluita ja asiantuntija-apua. Vapaa-ajanlautakunnan tavoitteena on luoda viihtyisä ja virikkeellinen vapaa-ajanpalvelujen verkosto Keuruulle Yleiset tavoitteet 1. Edistää liikuntapoliittista suunnitelmallisuutta 2. Parantaa kulttuurin saavutettavuutta kaikille ikäluokille 3. Lisätä matkailupalvelun merkitystä paikkakunnan tunnettavuuden kehittäjänä 4. Kehittää nuorten projekti- ja yrittäjyystoimintaa 2. VAPAA-AIKATOIMEN HALLINTO (171120) 2.1 Tulosyksikön kuvaus Vapaa-aikatoimen hallinnossa työskentelee vapaa-aikapäällikkö ja vapaa-aikasihteeri (50%/10%). Hallinnon tehtävänä on vastata tulosalueen talouden seurannasta ja ohjauksesta, henkilöstöresursseista ja henkilöstön työhyvinvoinnista. Hallinto tuottaa lisäksi tieto- ja asiakaspalvelua. Hallinto vastaa myös vapaa-ajanpalveluiden kehittämisestä, suunnittelusta ja tiedottamisesta. 2.2 Yleiset tavoitteet 1. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 2. Ajantasaisten ja virikkeellisten vapaa-ajanpalveluiden kehittäminen kaikille ikäryhmille 3. Lasten harrastustoiminnan koordinoiminen yhteistyössä koulujen ja yhdistysten kanssa 4. Kehittää vapaa-aikatoimen hallinnoimien tilojen käyttöä ja tehokkuutta 5. Yhteistyö kaupungin muiden hallintokuntien kanssa

3 6. Sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä markkinoinnin kehittäminen 2.3 Mitattavat tavoitteet T1 yhteistyöprojektit 10 T2 asiakaspalvelupäivät 3 päivää/ viikko 3. LIIKUNTAPALVELUT (172110, , , ) 3.1 Tulosyksikön kuvaus Liikuntapalvelut tulosyksikön tehtävänä on suunnitella ja kehittää kaupungin liikuntatoimintaa sekä ylläpitää liikuntapaikkoja. Liikuntapalvelut yksikkö toimii myös kaupungin liikuntasuunnittelun- ja liikuntapaikkarakentamisen asiantuntijaorganisaationa. Lisäksi liikuntapalvelut tulosyksikkö tukee eri liikuntamuotoja harrastavien järjestöjen toimintaa tiedollisesti ja taloudellisesti sekä luo edellytyksiä vapaiden liikuntaryhmien toiminnalle. Liikuntapalvelut tulosyksikön vastuualueeseen kuuluvat liikuntalaitokset ja alueet, joissa työskentelee 4,4 htv ja uimahallissa 7 vakituista työntekijää. Uimahallissa tapahtuva ohjattu toiminta keskittyy uinninopetukseen, vesiliikuntaan, ryhmäliikuntaan kuntosalissa ja liikuntatilassa. Tulosyksikön erityisliikunnanohjaajan toimi on Keuruun, Multian ja Petäjäveden yhteinen. Erityisliikunnanohjaajan tehtävänä on luoda edellytyksiä myös laajemmalle kuntayhteistyölle liikuntapalveluissa. Tässä pyrkimyksessä erityisliikunnan resurssia täydennetään määräaikaisella työntekijällä. 3.2 Keskeiset tavoitteet Liikuntapalveluiden keskeisenä tavoitteena on liikunnan ja virkistymisen kannalta katsottuna Keuruun vetovoimatekijöiden; luonnon ja monipuolisten laadukkaiden liikuntaharrastusmahdollisuuksien kehittämistä eri ikäisten käyttöön. Liikuntapaikkojen laadukas ja ajantasainen ylläpito. Urheilukeskuksen kaavan päivittymisen myötä liikunnan ja sen liitännäistoimintojen sekä olosuhteiden suunnitelmallinen parantaminen. Luontoliikunta- mahdollisuuksien markkinoiminen mm. uuden luontokartan tekemisellä. Uimahallin toiminnassa keskitytään markkinointiin ja toiminnan hyvään laatuun. Erityisryhmien liikunnanohjaajan työn kohdentaminen palveluja tarvitseville ja erityisliikkujien liikuntapalveluja selkiyttämällä. Liikuntatoimelle laaditaan uusi suunnitelma vuosille Kaupungin yleisiä painopistealueita tukevat toimenpiteet liikuntapalvelut tulosyksikössä Harrastukset ja vapaa-aika liikuntapoliittisen ohjelman toimenpidesuunnitelman toteutus v uimahallitoimintojen sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi mm. kesän aukioloaikaa pidentämällä

4 perusliikuntapaikkojen ylläpito laadukkaasti ja ajantasaisesti sekä niistä tiedottaminen kansalaisaktiivisuuteen kannustaminen: seurojen työn tukeminen koordinoimalla koulutuksia, tukemalla tapahtumia sekä seurojen keskinäisen yhteistyön ja toiminnan markkinoinnin tukeminen. Järjestetään seurafoorumeita, joissa kuullaan järjestöjä. terveyttä edistävään liikuntaan kannustaminen kampanjojen avulla yhteistyössä koulujen, työpaikkojen sekä kaikkien järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Liikuntaneuvontapalvelun kehittäminen ja saavutettavuuden lisääntyminen erityisesti liikkumattomille yhteistyössä terveydenhuollon kanssa Lapsiperheiden hyvinvointi uimahallipalvelujen ja tapahtumien tiedottaminen lapsiperheille Keurusselän ja Tervan liikuntapuistojen sekä Kurkisaaren palveluista tiedottaminen. Järjestetään avoimia tapahtumia liikuntapaikoilla markkinamielessä. lasten ja nuorten ohjatut urheilukoulut ja uimakoulut keväällä ja kesällä päiväkotien ja koulujen liikunta- ja terveyskasvatukseen osallistuminen tehostetaan myös omaehtoisen liikkumiseen kannustamista markkinoimalla liikuntapaikkoja ja liikuntamuotoja, joita Keuruulla voi harrastaa. Tehdään nuorille suunnattu harraste-esite Ikääntyneiden hyvinvointi uimahallipalvelujen tiedottaminen käyttäjäryhmien laajentaminen myös alueellisesti uimahallin saavutettavuuden parantaminen yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan kanssa yhteistyö kansalaisopiston kanssa Pyritään kohdentamaan liikuntatoimen resursseja laadukkaisiin liikuntaryhmiin erityisesti heikentyneen toimintakyvyn omaaville ihmisille. Järjestöjen kanssa yhteistyö ennaltaehkäisevän liikunnan osalta. 3.4 Toiminta Kunto- ja terveysliikunta Valtakunnallinen 58. Keuruu-Multia laturetki lasten urheilukoulut 06/2016 Kunnon juttu kuntotapahtuma kampanja Suur-Keuruun ja tapahtumajärjestäjien kanssa yhteistyössä. muita järjestöjen kanssa yhteistyössä toteutettavia tapahtumia kuntokampanjat hiihdossa, uinnissa ja pyöräilyssä liikuntaneuvonta liikkumattomille Uimahallin ohjatut ryhmät

5 ohjattuja vesivoimistelu- ja liikuntaryhmiä ryhmiä viikoittain ikääntyvien kuntosaliryhmiä viikoittain työikäisten kuntosaliryhmiä viikoittain naisten kuntosaliryhmiä viikoittain miesten kuntosaliryhmiä viikoittain vauvauinti liikuntarajoitteisten uimahallivuoro veteraanien ohjattu kuntoiluryhmä (kuntosali ja vesiliikunta) uimakoulut lapsille ja aikuisille Erityisryhmien liikunta Erityisryhmien liikunnanohjaajan toimenkuvaan kuuluu ohjaustoiminnan lisäksi koordinointi. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on koota joka syksy kalenteri, joka koostuu Keuruun, Multian ja Petäjäveden ryhmistä sekä muiden tahojen tarjoamasta erityisliikunnasta. Ohjausryhmän tehtävänä on saada tarjonnan kokonaisuus kattavaksi ja suunnitella toimintaa sen hetkisiä tarpeita vastaavaksi. Ohjausryhmä on monialainen yhteistyöryhmä, jossa on edustus kaikista kunnista. Olemme saaneet lisättyä tarjontaa niin Keuruulla kuin Multiallakin ja ehkä myös tulevaisuudessa Petäjävedelläkin. Erityisliikuntaan palkataan yksi osa-aikainen ohjaaja. Hän toimii osittain myös kansalaisopiston työntekijänä ja näin teemme yhteistyötä kansalaisopiston kanssa lisäten erityisliikunnanryhmiä. Osa-aikaisen työntekijän tehtäviin kuuluu lähinnä iäkkäiden liikuttaminen, mutta ryhmiin voidaan sisällyttää myös muita erityisliikkujia tarpeen ja resurssien mukaan. Myös vertaisohjaajakoulutuksia järjestetään kysynnän mukaan vanhuspalveluiden kanssa. Ikääntyville on tarjolla lihasvoima- sekä tasapainoryhmiä uimahallilla sekä vapusta aina juhannukseen asti Tervan ja Kurkisaaren liikuntapuistoissa. Lapsille järjestetään motoriikkakerhoa yhteistyössä seututerveyskeskuksen toimintaterapeutin kanssa. Osallistujien kartoitus tapahtuu toimintaterapeutin toimesta ja erityisliikunnanohjaaja toimii ohjaajana ja liikunnan asiantuntijana ryhmässä. Myös uusi erityisliikunnan alakouluikäisten lasten harrasteryhmä jatkaa ainakin kevään. Toimintaa pyöritetään yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa Sporttiskerhon nimellä aina tiistai-iltaisin. Mielenterveyskuntoutujien sekä kehitysvammaisten että amputaatiokuntoutujien ryhmät toteutetaan joka viikkoisesti uimahallilla ja myös nämä ryhmät siirtyvät ulos liikkumaan vapusta ja aina juhannukseen asti. Pyörätuoliryhmä toimii Seipon uudella kuntosalilla yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa. Vesiliikuntaa tarjotaan melonnan muodossa. Erityisliikunnanohjaaja pyrkii myös osallistumaan erilaisiin koulutuksiin sekä soveltavan liikunnan yhteistyötapaamisiin. Tavoitteena on yhdistelmäryhmien muodostaminen eli saataisiin ns. erityisliikkujia liikkumaan matalankynnyksen ryhmiin ja kahden ohjaajan avustuksella. Tämä helpottaisi yksittäisten erityisliikkujien mahdollisuutta aloittaa liikunta ryhmässä.

6 3.6 Avustusten jakaminen Liikuntapalvelut yksikkö jakaa avustuksia keuruulaisille liikunta- ja urheiluseuroille vapaa-ajanlautakunnan hyväksymän avustus- ja palkitsemissäännön mukaan. Liikuntatoimi tekee yhteistyötä mm. tiedossa olevien seuraavien tapahtumien kanssa yhteistyösopimuksin sovittavalla tavalla: Ice Skating tour Keuruu-Multia Laturetki Kansalliset ampumahiihtokilpailut Juhannuskisat Mega cup jalkapalloturnaus 2.7. Kalevan kierroksen soutu Yö maraton, Lasten juoksu Syyshölkkä Lisäksi on useita muita pienempiä tapahtumia, joista ei tehdä yhteistyösopimusta, mutta olosuhteet luodaan ja kohdeavustusta voidaan myöntää avustussäännön mukaan. Tapahtumien järjestämisen tavoitteena on tuoda myös Keuruun tunnettuutta vireänä liikuntapaikkakuntana. 3.6 Mitattavat tavoitteet T 1 uimahallissa käyntikertaa T 2 liikuntapaikkoja 90 / käyntikertaa T 3 osanottajaa Keuruu-Multia laturetkiviikonlopussa 1700 T 4 osanottajia kuntokierroksessa sääntöjen mukaan toteutettuna 50 T 5 liikuntaryhmiä 25 (uimahalli + erityisryhmien liik. ohjaus) 4. KULTTUURIPALVELUT (174110, , , , ,174160, ) 4.1 Tulosyksikön kuvaus Kulttuuripalvelut tulosyksikkö edistää, tukee ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa ja tarjoaa taidepalveluita yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa kulloinkin käytettävissä olevien henkilö- ja talousresurssien mukaan Kulttuuritalo Kimaran puitteet ja olemassa olevat tapahtumat tehokkaasti hyödyntäen. Kulttuuri on Keuruulla merkittävä hyvinvoinnin edistäjä, imago- ja vetovoimatekijä sekä matkailuvaltti. Lisäksi kulttuuritoimi tukee kotiseututyötä ja paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä Museosäätiön ostopalvelusopimukseen varatun määrärahan puitteissa Keskeiset tavoitteet Kulttuuripalvelut tulosyksikkö ottaa vuoden 2016 toimintansa tärkeimmäksi painopistealueeksi edelleen lastenkulttuurin kehittämisen kulttuuriopetussuunnitelman

7 mukaisesti. Yhteistyömuotoja eri toimijoiden kanssa kehitetään edelleen ja tehdään yhteistyötä myös Multian ja Petäjäveden vastaavien toimijoiden kanssa. Kuntayhteistyönä on haettu hankeavustuksia Taiteen edistämiskeskukselta ja Opetusministeriöltä kulttuuritoiminnan kehittämiseen. Päätöksiä saadaan keväällä. Kulttuuritoimi tiivistää yhteistyötään kirjastotoimen ja museosäätiön kanssa. Kulttuurivuoden tarjontaa paketoidaan entistä tiiviimmin yhteisten teemojen alle. Kulttuuripalvelut vähentää edelleen omaa tapahtumatuotantoaan ja tarjoaa Kulttuuritalo Kimaraa kiertävien esitysten pitopaikaksi korvauksetta. Vierailunäytäntöjä ja esityksiä tuotetaan taloudellisista syistä harkitusti ja liitetään ne osaksi isompia tapahtumakokonaisuuksia. Kulttuuritalo on entistä enemmän omien paikallisten kulttuuritoimijoiden estradi ja tätä toimintaa pyritään tukemaan yhteistyössä Esittävän taiteen talon tuki ry:n kanssa. Kulttuuritoimen henkilöresursseja ei voi sitoa ilta- ja viikonlopputyöhön kuin rajallisesti ja siksi pyritään löytämään tapahtumatuotantoihin vapaaehtoisia avustajia. Kulttuuritoimialaa pyritään kehittämään niin, että tehdään tilaa myös kulttuurin uudenlaisille tuotantomalleille. Paikallisten taiteilijoiden osaamista hyödynnetään ja tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Suomi 100-vuotta -juhlavuosi lähestyy. Kulttuuritoimi haastaa kansalaisjärjestöjä, kouluja ja eri yhteisöjä mukaan juhlavuoden järjestelyihin. Toimenpideohjelman laatiminen käynnistyy alkuvuodesta ja järjestelyihin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Ikääntyvän väestön saattaminen organisoidummin kulttuuripalvelujen piiriin on haaste, johon tartutaan. Yhteistyötä tiivistetään vanhuspalveluiden, eläkeasian neuvottelukunnan, eläkeläis- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. 4.3 Kaupungin yleisiä painopistealueita tukevat toimenpiteet kulttuuripalvelut tulosyksikössä Harrastukset ja vapaa-aika Kulttuuritalo Kimara kulttuuritalo Kimaran ohjelmistosuunnittelua toteutetaan yhteistyössä esittävän taiteen talon tuki ry:n kanssa. paikallisen tapahtumatuotannon aktivointi ja tukeminen yhteistyösopimusten muodossa paikallisten taiteilijoiden osaaminen Lapsiperheiden hyvinvointi lastenkulttuurin opetussuunnitelman myötä yhteistyö koulujen ja varhaiskasvatuksen kanssa jatkuu ja tiivistyy lastenkulttuuri on luonteva osa koulujen ja päiväkotien arkea, kulttuurielämykset tuodaan koko ikäluokan ulottuville (kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus paranee, tasapuolista kaikille)

8 tuetaan valtakunnallista Keuruun musiikkileiriä ja Soiton paikka festivaalia. Tiedotetaan ja markkinoidaan sitä yhteistyössä Läntisen Keski-Suomen musiikkileiriyhdistyksen kanssa kulttuuritoimi tukee lapsille suunnattujen tapahtumien, leirin, työpajojen järjestäjiä Ikääntyvien hyvinvointi aktivoidaan järjestöjä tuottamaan ohjelmapalveluita ja vierailuita ikääntyvien hoitopaikkoihin ja laitoksiin teemalla Kulttuuria ikä kaikki Yhteistyötä tiivistetään vanhuspalveluiden, eläkeasian neuvottelukunnan, eläkeläisja kansalaisjärjestöjen kanssa, kulttuuritoimi tarttuu aktiivisesti asian edistämiseen 6..4 Toiminta Kulttuuritoimen laajojen yhteistyöverkostojen kautta tuotetaan laadukasta tapahtumatarjontaa ympäri vuoden eri kohderyhmät huomioiden. Tuetaan taloudellisesti ja henkisesti paikallisten ryhmien toimintaa ja laadullisia kehitystavoitteita. Kulttuuritalo Kimaran sali tarjotaan korvauksetta tapahtumatuottajien ja kulttuuritoimijoiden käyttöön. Nuorisokulttuurin tuottamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä nuorisotoimen kanssa. Kulttuuripalvelut toimii asiantuntijatahona, joka avaa yhteyksiä maakunnallisiin yhteistyöverkostoihin ja rahoituslähteisiin. Kulttuuripalvelut tukee tai on yhteistyössä mukana mm. seuraavien esitysten tukemisessa. Irma Vehmaskoski- konsertti Kimarassa, Keuruulaisen lapsen päivä, Kisällien konsertti, Olli Hirvasen ja Sirpan Bergin konsertti, Aikasoppa kiertue, kaksi pelleä teatteriesitys,keuruulaisen lapsen päivä, Veteraanipäivän juhla Keuruun yläasteella, taidetyöpajat kouluilla ja varhaiskasvatuksessa, Läntisen Keski-Suomen kulttuurikesän avaus, Eskareiden vuorelapäivä, ysien ryhmäytyspäivä, Tango suviyössä soi konsertti Pihlajavedellä, Musiikkileirin konsertit 12 kpl, Pro Haapamäki tapahtuma, Korpirastas juhla, koulujen kotiseuturetki ja metsäpäivä, tutustumismatka Serlachius-museoihin, Oman elokuvan päivä, Martin Keitelin tuotantoon pohjautuva näyttely- ja konserttikokonaisuus, eskareiden itsenäisyysjuhla, Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet. Syksyn osalta tiedot täydentyvät keväällä avoimeen teoshaun kautta.

9 6..5 Toiminnalliset muutokset Painopistealueiden mukainen priorisointi Museosäätiö on esittänyt kaupungille pyynnön käynnistää neuvottelut museotoimen järjestämisestä Keuruun kaupungissa. 4.6 Mitattavat tavoitteet T 1 kulttuuritapahtumat (omat/tuetut tuotannot 40/60 T 2 kulttuurin huomionosoitukset 2 T 3 kulttuuritalo Kimaran kävijät 6000 T 4 itsenäisyyspäivän juhlallisuudet 1 T 5 kulttuuritapahtumissa kävijät 8000 T 7 Kimaran isäntäpalvelut korvauksetta tilaisuuksiin vapaaehtoistyönä 400 h/vuosi T8 Kimaran kahviopalvelut vapaaehtoisvoimin 800 h/vuosi T9 Kimaran muut huolto- ja ylläpitotoimen vapaaehtoisvoimin 300 h/vuosi T10 Kulttuuriopetussuunnitelmaan osallistuneet 5000 henk. T11 mahdolliset hankkeet 2 kpl 5. NUORISOPALVELUT (173110, , , , ) 5.1 Tulosyksikön kuvaus Keuruun kaupungin nuorisopalvelut tukevat ja mahdollistavat nuorten omaehtoista toimintaa, vahvistaa nuorten osallisuutta ja vaikutus mahdollisuuksia sekä ohjaa nuorten turvallista kasvua erilaisissa elämäntilanteissa, työ on luonteeltaan ennaltaehkäisevää ja tasavertaista. Tavoitteena on edistää nuoren aktiivista kansalaisuutta, ehkäistä syrjäytymistä sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja kunnassa. Nuorisopalvelut luo toiminnallisia ja kasvatuksellisia edellytyksiä nuorille yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa. Nuorisopalvelun tulosalueesta vastaavat kaksi nuoriso-ohjaajaa (virka ja toimi) sekä tilatoiminnassa apuohjaajina tai erityisharrastusryhmien ohjaajina toimivat tuntityöntekijät. Nuorisopalvelut hallinnoi Keuruun ja Haapamäen nuorisotiloja. Vuoden 2016 teemoja ovat kansainvälisyys ja sekä nuorten vaikuttaminen ja osallisuus. Vuoden 2016 tavoitteeksi nostetaan nuorten kansainvälinen toiminta ja eri kulttuurien näkyvyys sekä nuorten osallisuus ja vaikuttaminen. Vuoden 2016 aikana laaditaan uusi Nuorisostrategia Nuorisopalvelun työmuotoina ovat projektimuotoinen toiminta, nuorisotiloissa tapahtuva aktiivinen tilatoiminta, nuorten omaehtoisen toiminnan tukeminen ja kehittäminen ja monipuolinen pienryhmä- sekä harrastustoiminta. Tilatoiminnassa kehitetään perusnuorisotyötä avoimen nuorisotyön metodein. Nuorisotyön muuttuviin haasteisiin vastataan kouluttamalla työntekijöitä ja ottamalla työkokouksissa huomioon nuorten elämänhallintaan liittyviä asioita.

10 Nuorisopalvelut tekevät laajaa yhteistyötä koulujen kanssa läpi vuoden laaditun vuosikello-mallin mukaisesti. Nuorten itsetunnon ja itsetuntemuksen kohottamiseen paneudutaan erilaisien teemojen kautta kuten seksuaalisuus-, mielenterveys ja päihdekasvatus, vaikuttaminen ja osallisuus. Nuorten omaehtoinen toiminta mahdollistetaan tukemalla nuoria itse toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen niin nuorisotiloilla kuin erilaisissa nuorten tapahtumissa. Hyviä nuorten yhteistyötahoja ovat: Kipinän talotoimikunta, Keuruun nuorisovaltuusto ja nuorten työnvälitystiimi Duunirinki. Eriytynyttä pienryhmätoimintaa tarvitaan mm. kädentaidoissa, joustavan perusopetuksen ryhmässä sekä bändi- ja leiritoiminnassa. 5.2 Keskeiset tavoitteet Toimintavuoden aikana nuorisostrategian toteuttaminen seuraavien toimenpiteiden kautta: Nuorisotilatoiminta Kipinä ja Haapamäen nuorisotilat turvallinen ja laadukas tilatoiminta, missä osaava ja innostunut henkilökunta. sisällöltään aktiivinen ja monipuolinen tarjonta, tarvittaessa nopea reagointi ilmiöihin, tavoitteellisuus toiminnassa läsnä tilakohtaiset toimintasuunnitelmat kevät- ja syyskaudelle, missä esillä ryhmätoiminnat ja te lat nuorista lähtöisin oleva toiminta esim. TaTon te lat, palkitsemisjuhla, discot, bändi-illat Nuorten projekti- ja sisäinen yrittäjyystoiminta koulutus ja kurssitoiminta nuorten ideoimat, suunnittelemat ja toteuttamat projektimaiset tapahtumat Duunirinki, nuorten työnvälitystiimi, yhteistyössä Keuruun 4H-yhdistyksen kanssa Duunileiri kesäkuussa yhteistyöverkosto lähialueella, seutukunnalla ja hankkeitten kautta Nuorten sosiaalisen vahvistamisen, itsenäistymisen ja kasvun tukeminen tilatoiminnassa nuorten osallisuuden (nuoret sen tekevät) edistäminen, pysyvät ohjaajat kasvun tukena, toiminnan mukauttaminen ja nopea reagointi, tasavertaisuuden takaaminen, sosiaalinen vahvistaminen, vaihtuvien teemojen nostaminen, nuorten ohjaaminen harrastustoimintaan,

11 Koulujen kanssa tehtävä yhteistyö, pajatoiminnan sekä vaihtuvan teematoiminnan kautta. Joustavan perusopetuksen ryhmän kanssa tehtävä yhteistyö. Erilaiset kohdennetut toimintaryhmät, sukupuolisensitiivinen tyttö- ja poikatyö Leiri- ja seikkailukasvatus Tietoa Nuorille- pisteiden ylläpito vuorovaikutustaitojen arkipäiväiset harjoitteet (toiminnan kautta) nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö (Preventiimi verkostoyhteistyö) Yläkouluun siirtyvien nuorten ryhmäyttäminen, toukokuu 2016 lisäryhmäytystä tarjotaan kouluille tarvittaessa toteutetaan yhteistyönä seurakunnan, 4H:n sekä yläkoulujen kanssa Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen järjestö- ja vapaiden toimintaryhmien yleis- ja kohdeavustukset, koulutukset, yhteistyöhankkeiden tukeminen ja suunnittelu, opastus, neuvonta ja yhteistyöpalaverit Nuorisovaltuuston ja talotoimikunnan osallistaminen toiminnan ydintehtäviin ja sisällön suunnitteluun Päättäjät ja nuoret: Nuorten palveluluiden arvioinnissa -keskustelutilaisuus 1 x v Nuorten vaikuttajaryhmien yhteiskoulutuspäivät: koulujen oppilaskuntien hallitukset, nuorisovaltuusto, talotoimikunnat 1 x v, syksyllä STARTTI päivä Nuorten kannustaminen ja mahdollistaminen osallistumaan maakunnallisiin sekä valtakunnallisiin vaikuttamisfoorumeihin esim. Nuorten Keski-Suomi, Näks, ToukoFest Nuorisopalveluiden kaiken ryhmätoiminnan sekä tilatoiminnan taustalla on nuorten oman osallisuuden vahvistaminen ja vaikutusmahdollisuuksien tukeminen Nuorille suunnatut hankkeet Kansainvälisyys Yhteistyö nuorten vastaanottoyksikön kanssa nuorten turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi, kevät Kansainvälisyysprojekti yhteistyössä 4H-yhdistyksen kanssa, syksy 2016 Kansainvälisen vapaaehtoistyön tarjoaminen nuorille Youth in Action ohjelman kautta esim. EVS.

12 Kansainvälisyysmahdollisuuksista tiedottaminen teemapäivien avulla. 5.3 Kaupungin yleisiä painopistealueita tukevat toimenpiteet nuorisopalvelut tulosyksikössä Harrastukset ja vapaa-aika mahdollistetaan tasavertaisuuden periaatetta noudattaen, nuorille osallistuminen ryhmä- ja projektitoimintaan, leiritoimintaan sekä retkitoimintaan. tarjotaan nuorille kasvatuksellisia, tavoitteellisia ja ajankohtaisia kulttuuri, koulutusja kurssitoimintoja nuorisotilatoiminnan turvallisuus, monipuolisuus ja laadullisuus kehitetään uusia toimintamenetelmiä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen Lapsiperheiden hyvinvointi nuorisopalvelut mukana yhteistyössä koulujen, järjestöjen ja muiden hallintokuntien kanssa resurssien mukaan Loisto Lauantai- teemapäivän suunnittelu ja toteutus yhdessä vapaa-aikatoimen muun sektorin kanssa Uusien tyttö- ja poikaryhmien kerääminen yhteistyössä seurakunnan nuorisotyön kanssa syksyllä 2016 Talvilomaretki Helsinkiin yhteistyössä 4H- yhdistyksen kanssa, johon perheiden on mahdollista osallistua. Kokoperheen huvipuistoretki kesäisin yhteistyössä 4H-yhdistyksen kanssa Kaikkeen toimintaan osallistuminen mahdollistetaan tasavertaisesti perheiden taloudellinen tilanne huomioiden. ajankohtaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden esille nostaminen ja vuorovaikutuksellinen käsittely. Ryhmä- ja leiritoiminnan järjestäminen lapsille ja nuorille. Vuorovaikutuksellinen yhteistyö toiminnassa mukana olevien nuorten huoltajiin sekä varhainen puuttuminen. 5.4 Toiminta

13 Koulutus- ja kurssit ja toiminnalliset leirit Nuorten vaikuttajaryhmien koulutukset, NuKsu Tuntityöntekijöiden kouluttaminen Tyttöryhmän leirit, kevät ja syksy Talvilomaleiri Duunileiri yhteistyössä 4H:n kanssa Lasten leiri kesäkuussa Teemakurssit ja koulutukset ja leirit, kysynnän ja tarpeen mukaan esim. bändi, keramiikka, ihmissuhde, kädentaidot jne. Tilatoiminta Keuruulla ja Haapamäellä Talotoimikunnan kokous maanantaisin klo 15-17, joka toinen viikko Haapamäen nuorisotila maanantaisin Kipinän tiistain tilavuoro 14-17, kaikille avoin 8.-luokkalisten tyttöryhmä tiistaisin klo 15-17, joka toinen viikko (yhd. srk) 9.-luokkalisten tyttöryhmä tiistaisin 15-17, joka toinen viikko (yhd. 4H) Kipinän keskiviikon tilavuoro kaikille avoin ja yläkoulu ja 2.aste KeMakeryhmä keskiviikkoisin klo 17-20, Kipinän projektitilassa Duunirinki keskiviikkoisin klo 15:30-17, Kipinän projektitilassa Kipinän torstain tilavuoro 14-17, kaikille avoin KeMake Haapamäellä torstaisin klo Alakoulun luokkalaisten Spiraali torstaisin klo Kipinän perjantain tilavuoro alakoulu ja yläkoulu ja 2.aste DJ -kerho perjantaisin Nuorisotiloilla toteutettava koulun opetustyö, pajatoiminta sekä joustavan perusopetuksen ryhmä. Nuorten projektiryhmiä 2016 Poikien liikennekasvatus-projekti, kevät 2016

14 Tyttöjen päivä, kevät 2016 Kansainvälisyys-projekti, syksy 2016 muut tarpeesta syntyvät pienryhmät 5.5 Mitattavat tavoitteet T 1 Nuorten omat projektit 4/100 T 2 Tapahtumat 22/1100 T 3 Kerho- ja ryhmätoiminta 13 T 4 Hankkeet 1 T 5 Nuorisotilat ja käyttöaste 2/ T 6 Leirit ja retket 10/400 T 7 Avustukset MATKAILUPALVELUT ( ) 6.1 Tulosyksikön kuvaus Matkailupalvelut edistää yhteistyössä matkailualan yrittäjien, kulttuuri- ja liikuntatoimen, järjestöjen sekä naapurikuntien kanssa kaupungin tunnettavuutta, vetovoimaisuutta, palvelujen markkinointia kuntalaisille ja matkailijoille. Kaupungin matkailutoimisto tiedottaa paikkakunnan sekä lähialueiden tarjonnasta kuntalaisille ja matkailijoille ympärivuotisesti. Matkailusihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä matkailualan yrittäjien kanssa ja on sovittujen yhteismarkkinointitoimien toimeenpanijana. Yhteismarkkinointi kuuluu vapaa-aikatoimen tulosyksikköön. Matkailutoimisto siirtyy helmikuussa 2016 Keuruun kaupungin omistamaan kiinteistöön Keuruuntie 7:ään. Matkailutoimisto jatkaa toimitiloissa matkailun- ja palvelualojen markkinoinnin koordinointia sekä matkailuneuvonnan palveluja. Matkailun informaatiopiste jakaa tilat Keuruun työllisyyspalvelujen ylläpitämän Navikka Puodin kanssa. 6.2 Kaupungin yleisiä painopistealueita tukevat toimenpiteet matkailupalvelut tulosyksikössä Harrastukset ja vapaa-aika tiedottaminen ja markkinointi paikkakunnan tapahtumista, harrastusmahdollisuuksista yhteistyössä kulttuuri- ja liikuntatoimen kanssa

15 menoinfo.fi -tapahtumakalenterin hyödyntäminen matkailuneuvontapalvelujen hyödyntäminen Lapsiperheiden hyvinvointi tiedottaminen lapsiperheille suunnatuista tapahtumista yhteistyössä kulttuuri- ja liikuntatoimen kanssa menoinfo.fi -tapahtumakalenterin hyödyntäminen matkailuneuvontapalvelujen hyödyntäminen Ikääntyneiden hyvinvointi ikäihmisille kohdennettujen tapahtumien ja liikuntapalvelujen markkinointi, tiedottaminen menoinfo.fi -tapahtumakalenterin hyödyntäminen matkailuneuvontapalvelujen hyödyntäminen 6.3 Toiminta Siirtyminen uusiin toimitiloihin os. Keuruuntie 7 Palveleva matkailutoimisto ja informaatiopiste ympäri vuoden Keurusselän Liikuntapuiston tilojen vuokraaminen ja markkinointi Yhteistyö kulttuuripalvelujen tapahtumat lippumyynti, markkinointi Yhteistyö liikuntapalvelujen markkinoinnissa (liikuntapuistot, uimahalli, tapahtumat) Matkailun internet sivujen ylläpito Matkailun facebook markkinointi Matkailupalvelujen ja matkamuistotuotteiden verkkokauppa selvitystyö Kaupungin matkailustrategian päivitystyön valmistelu Matkalla Suomen sydämessä hankkeen toteuttaminen Ylä-Pirkanmaan ja Jämsän kanssa yhteistyössä

16 Ison Kirjan Juhannuskonferenssi kaupungin näkyvyys tapahtumassa Tiedotus ja viestintä kuntalaiset, vapaa-ajan asukkaat, matkailijat Kaupungin palvelujen markkinoiminen yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa Matkailupalvelun toiminnan lisäksi matkailusihteeri koordinoi Keurusselän Seudun yhteismarkkinoinnin toimenpiteitä Keurusselän Seutu 2016 esite, kotisivut ja facebook -markkinointi Kotimaan Matkailu 2016 messut, Tampere Keski-Suomi lähelläsi tapahtuma, Jyväskylä SUOMA, RYMY ryhmämyyntipäivät Myyntikierros Pohjanmaalle yhteistyössä Keski-Suomen matkailutoimijoiden kanssa Yhteismarkkinoinnin muut toimenpiteet 6.4 Mitattavat tavoitteet T 1 Informaatiopiste kävijämäärät (kesä) 750 T 2 Ilmoittelu lehdissä, esitteissä 10 T 3 Yhteistyökumppanit Keurusselän seutu T 4 Yhteistyö tapahtumissa 5