VAPAA-AJANLAUTAKUNTA VAPAA-AJANLAUTAKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Transkriptio

1 VAPAA-AJANLAUTAKUNTA TOIMINTASUUNNITELMA 2017

2 Vapaa-ajanlautakunta määrittää Keuruun kaupungin vapaa-ajanpalvelujen tason ja laadun. Lautakunta jakaantuu viiteen tulosyksikköön, jotka ovat vapaa-aikatoimen hallinto, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut ja matkailupalvelut. 1. VAPAA-AJANLAUTAKUNTA (171110) 1.1 Tulosyksikön kuvaus Keuruun vapaa-ajanlautakunta luo edellytyksiä kaupunkilaisten monipuoliselle harrastusja viriketoiminnalle ja edistää aktiivista vapaa-ajanviettoa tuottamalla ja välittämällä tapahtumia, ylläpitämällä tiloja ja alueita sekä tarjoamalla tietopalveluita ja asiantuntija-apua. Vapaa-ajanlautakunnan tavoitteena on luoda viihtyisä ja virikkeellinen vapaa-ajanpalvelujen verkosto Keuruulle palvelemaan sekä kuntalaisia että matkailijoita Yleiset tavoitteet 1. Edistää liikuntapoliittista suunnitelmallisuutta 2. Parantaa kulttuurin saavutettavuutta kaikille ikäluokille 3. Lisätä matkailupalvelun merkitystä paikkakunnan tunnettavuuden kehittäjänä 4. Tukea lasten ja nuorten kasvua tasapuolisesti osallistavalla toiminnalla. 2. VAPAA-AIKATOIMEN HALLINTO (171120) 2.1 Tulosyksikön kuvaus Vapaa-aikatoimen hallinnossa työskentelee vapaa-aikapäällikkö ja vapaa-aikasihteeri (50%/10%). Hallinnon tehtävänä on vastata tulosalueen talouden seurannasta ja ohjauksesta, henkilöstöresursseista ja henkilöstön työhyvinvoinnista. Hallinto tuottaa lisäksi tieto- ja asiakaspalvelua. Hallinto vastaa myös vapaa-ajanpalveluiden kehittämisestä, suunnittelusta ja tiedottamisesta. Tuleva SOTE -uudistus tuo mukanaan runsaasti kehittämistyötä koko kaupunkiorganisaatiossa. Vapaa-aikatoimi on tärkeä ja sillä on suuri rooli ennaltaehkäisevässä työssä koko väestön osalta. Valtakunnalliset ja alueelliset työryhmät sekä niiden työn edistymisen seuraaminen sekä niihin reagoiminen vaatii erityistä keskittymistä tulevina vuosina. Yhteistyön ylläpitäminen ja tiivistäminen paikallisesti SOTE järjestelmiin sekä kolmannen sektorin toimijoihin korostuu. 2.2 Yleiset tavoitteet 1. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 2. Ajantasaisten ja virikkeellisten vapaa-ajanpalveluiden kehittäminen kaikille ikäryhmille

3 3. Lasten harrastustoiminnan koordinoiminen yhteistyössä koulujen ja yhdistysten kanssa 4. Kehittää vapaa-aikatoimen hallinnoimien tilojen käyttöä ja tehokkuutta 5. Yhteistyö kaupungin muiden hallintokuntien kanssa 6. Tulevan SOTE uudistuksen aiheuttaman tilanteen selkiyttäminen yhdyspinnoissa, niin että kuntalaisten hyvinvointipalveluista pystytään huolehtimaan tulevaisuudessakin. 7. Sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen sekä markkinoinnin kehittäminen 2.3 Mitattavat tavoitteet T1 yhteistyöprojektit 10 T2 asiakaspalvelupäivät 3 päivää/ viikko 3. LIIKUNTAPALVELUT (172110, , , ) 3.1 Tulosyksikön kuvaus Liikuntapalvelut tulosyksikön tehtävänä on suunnitella ja kehittää kaupungin liikuntatoimintaa sekä ylläpitää liikuntapaikkoja. Liikuntapalvelut yksikkö toimii myös kaupungin liikuntasuunnittelun ja liikuntapaikkarakentamisen asiantuntijaorganisaationa. Lisäksi liikuntapalvelut tulosyksikkö tukee eri liikuntamuotoja harrastavien järjestöjen toimintaa tiedollisesti ja taloudellisesti sekä luo edellytyksiä vapaiden liikuntaryhmien toiminnalle. Liikuntapalvelut tulosyksikön vastuualueeseen kuuluvat liikuntalaitokset ja alueet, joissa työskentelee 4,4 htv ja uimahallissa 7 vakituista työntekijää. Uimahallissa tapahtuva ohjattu toiminta keskittyy uinninopetukseen, vesiliikuntaan, ryhmäliikuntaan kuntosalissa ja liikuntatilassa. Tulosyksikön erityisliikunnanohjaajan toimi on Keuruun, Multian ja Petäjäveden yhteinen. Erityisliikunnanohjaajan tehtävänä on luoda edellytyksiä myös laajemmalle kuntayhteistyölle liikuntapalveluissa. Tässä pyrkimyksessä erityisliikunnan resurssia täydennetään määräaikaisella työntekijällä. 3.2 Keskeiset tavoitteet Liikuntapalveluiden keskeisenä tavoitteena on liikunnan ja virkistymisen kannalta katsottuna Keuruun vetovoimatekijöiden; luonnon ja monipuolisten laadukkaiden liikuntaharrastusmahdollisuuksien kehittäminen eri ikäisten käyttöön. Liikuntapaikkojen laadukas ja ajantasainen ylläpito. Urheilukeskuksen kaavan päivittymisen myötä liikunnan ja sen liitännäistoimintojen sekä olosuhteiden suunnitelmallinen parantaminen. Uimahallin toiminnassa keskitytään markkinointiin ja toiminnan hyvään laatuun. Erityisryhmien liikunnanohjaajan työn kohdentaminen palveluja tarvitseville ja erityisliikkujien liikuntapalveluja selkiyttämällä. 3.3 Kaupungin yleisiä painopistealueita tukevat toimenpiteet liikuntapalvelut tulosyksikössä

4 3.3.1 Harrastukset ja vapaa-aika uimahallitoimintojen sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi perusliikuntapaikkojen ylläpito laadukkaasti ja ajantasaisesti sekä niistä tiedottaminen kansalaisaktiivisuuteen kannustaminen: seurojen työn tukeminen koordinoimalla koulutuksia, tukemalla tapahtumia sekä seurojen keskinäisen yhteistyön ja toiminnan markkinoinnin tukeminen. Järjestetään seurafoorumeita, joissa kuullaan järjestöjä. terveyttä edistävään liikuntaan kannustaminen kampanjojen avulla yhteistyössä koulujen, työpaikkojen sekä kaikkien järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Liikuntaneuvontapalvelun kehittäminen ja saavutettavuuden lisääntyminen erityisesti liikkumattomille yhteistyössä terveydenhuollon kanssa Lapsiperheiden hyvinvointi uimahallipalvelujen ja tapahtumien tiedottaminen lapsiperheille Keurusselän ja Tervan liikuntapuistojen sekä Kurkisaaren palveluista tiedottaminen. Järjestetään avoimia tapahtumia liikuntapaikoilla markkinamielessä. lasten ja nuorten ohjatut urheilukoulut ja uimakoulut keväällä ja kesällä päiväkotien ja koulujen liikunta- ja terveyskasvatukseen osallistuminen; liikkuva koulu ja ilo kasvaa liikkuen ohjelmien mukaisesti. tehostetaan myös omaehtoisen liikkumiseen kannustamista markkinoimalla liikuntapaikkoja ja liikuntamuotoja, joita Keuruulla voi harrastaa. Tehdään nuorille suunnattu harraste-esite ja järjestetään lajikokeilupäiviä yhteistyössä järjestöjen ja nuorisopalvelun kanssa Ikääntyneiden hyvinvointi uimahallipalvelujen tiedottaminen, käyttäjäryhmien laajentaminen myös alueellisesti uimahallin saavutettavuuden parantaminen yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan kanssa yhteistyö kansalaisopiston kanssa pyritään kohdentamaan liikuntatoimen resursseja laadukkaisiin liikuntaryhmiin erityisesti heikentyneen toimintakyvyn omaaville ihmisille. Järjestöjen kanssa yhteistyö ennaltaehkäisevän liikunnan osalta. 3.4 Toiminta Kunto- ja terveysliikunta Valtakunnallinen 59. Keuruu-Multia laturetki Suomi 100 tapahtuma lasten urheilukoulut 06/2017 Kunnon juttu kuntotapahtuma kampanja Suur-Keuruun ja tapahtumajärjestäjien kanssa yhteistyössä. Suomi 100 tapahtuma muita järjestöjen kanssa yhteistyössä toteutettavia tapahtumia kuntokampanjat hiihdossa, uinnissa ja pyöräilyssä

5 liikuntaneuvonta liikkumattomille Uimahallin ohjatut ryhmät ohjattuja vesivoimistelu- ja liikuntaryhmiä viikoittain ikääntyvien kuntosaliryhmiä viikoittain työikäisten kuntosaliryhmiä viikoittain naisten kuntosaliryhmiä viikoittain miesten kuntosaliryhmiä viikoittain vauvauinti liikuntarajoitteisten uimahallivuoro veteraanien ohjattu kuntoiluryhmä (kuntosali ja vesiliikunta) uimakoulut lapsille ja aikuisille Erityisryhmien liikunta Erityisryhmien liikunnanohjaajan toimenkuvaan kuuluu ohjaustoiminnan lisäksi koordinointi. Yksi tärkeimmistä tehtävistä on koota joka syksy kalenteri, joka koostuu Keuruun, Multian ja Petäjäveden ryhmistä sekä muiden tahojen tarjoamasta erityisliikunnasta. Ohjausryhmän tehtävänä on saada tarjonnan kokonaisuus kattavaksi ja suunnitella toimintaa sen hetkisiä tarpeita vastaavaksi. Ohjausryhmä on monialainen yhteistyöryhmä, jossa on edustus kaikista kunnista. Olemme saaneet lisättyä tarjontaa niin Keuruulla kuin Multiallakin ja ehkä myös tulevaisuudessa Petäjävedelläkin. Erityisliikuntaan palkataan yksi osa-aikainen ohjaaja. Hän toimii osittain myös kansalaisopiston työntekijänä ja näin teemme yhteistyötä kansalaisopiston kanssa lisäten erityisliikunnanryhmiä. Osa-aikaisen työntekijän tehtäviin kuuluu lähinnä iäkkäiden liikuttaminen, mutta ryhmiin voidaan sisällyttää myös muita erityisliikkujia tarpeen ja resurssien mukaan. Myös vertaisohjaajakoulutuksia järjestetään kysynnän mukaan vanhuspalveluiden kanssa. Ikääntyville on tarjolla lihasvoima- sekä tasapainoryhmiä uimahallilla vapusta aina juhannukseen asti Tervan ja Kurkisaaren liikuntapuistoissa. Ulkoryhmien toimintaa terävöitetään ja kampanjoidaan niin, että kannustetaan aktiivisia liikkujia tuomaan mukanaan myös uusia liikkujia ryhmiin. Tavoitteena on, että heistä saadaan syksyllä uusia liikkujia mm. uimahallin ryhmiin. Lapsille järjestetään motoriikkakerhoa yhteistyössä seututerveyskeskuksen toimintaterapeutin kanssa. Osallistujien kartoitus tapahtuu toimintaterapeutin toimesta ja erityisliikunnanohjaaja toimii ohjaajana ja liikunnan asiantuntijana ryhmässä. Myös erityisliikunnan alakouluikäisten lasten harrasteryhmä jatkaa ainakin kevään. Toimintaa pyöritetään yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa Sporttiskerhon nimellä aina tiistai-iltaisin. Mielenterveyskuntoutujien sekä kehitysvammaisten että amputaatiokuntoutujien ryhmät toteutetaan joka viikko uimahallilla ja myös nämä ryhmät siirtyvät ulos liikkumaan vapusta ja aina juhannukseen asti. Pyörätuoliryhmä toimii Seipon uudella kuntosalilla yhteistyössä vanhuspalveluiden kanssa. Vesiliikuntaa tarjotaan melonnan muodossa. Erityisliikunnanohjaaja pyrkii myös osallistumaan erilaisiin koulutuksiin sekä soveltavan liikunnan yhteistyötapaamisiin.

6 Tavoitteena on yhdistelmäryhmien muodostaminen eli saataisiin ns. erityisliikkujia liikkumaan matalankynnyksen ryhmiin ja kahden ohjaajan avustuksella. Tämä helpottaisi yksittäisten erityisliikkujien mahdollisuutta aloittaa liikunta ryhmässä. 3.6 Avustusten jakaminen Liikuntapalvelut yksikkö jakaa avustuksia keuruulaisille liikunta- ja urheiluseuroille vapaa-ajanlautakunnan hyväksymän avustus- ja palkitsemissäännön mukaan. Liikuntatoimi tekee yhteistyötä mm. tiedossa olevien seuraavien tapahtumien kanssa yhteistyösopimuksin sovittavalla tavalla: Sm hiihdot Keuruu-Multia Laturetki Kansalliset ampumahiihtokilpailut Juhannuskisat Mega cup jalkapalloturnaus 1.7. Kalevan kierroksen soutu Yö maraton, Lasten juoksu 2.9. Syyshölkkä Lisäksi on useita muita pienempiä tapahtumia, joista ei tehdä yhteistyösopimusta, mutta olosuhteet luodaan ja kohdeavustusta voidaan myöntää avustussäännön mukaan. Tapahtumien järjestämisen tavoitteena on tuoda myös Keuruun tunnettuutta vireänä liikuntapaikkakuntana. 3.6 Mitattavat tavoitteet T 1 uimahallissa käyntikertaa T 2 liikuntapaikkoja 90 / käyntikertaa T 3 osanottajaa Keuruu-Multia laturetkiviikonlopussa 1700 T 4 osanottajia kuntokierroksessa sääntöjen mukaan toteutettuna 50 T 5 liikuntaryhmiä 25 (uimahalli + erityisryhmien liik. ohjaus) 4. KULTTUURIPALVELUT (174110, , , , ,174160, ) 4.1 Tulosyksikön kuvaus Kulttuuripalvelut tulosyksikkö edistää, tukee ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa ja tarjoaa taidepalveluita yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa kulloinkin käytettävissä olevien henkilö- ja talousresurssien mukaan Kulttuuritalo Kimaran puitteet ja olemassa olevat tapahtumat tehokkaasti hyödyntäen. Kulttuuri on Keuruulla merkittävä hyvinvoinnin edistäjä, imago- ja vetovoimatekijä sekä matkailuvaltti. Lisäksi kulttuuritoimi tukee kotiseututyötä, paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja näyttelytoiminnan edistämistä Museosäätiön ostopalvelusopimukseen varatun määrärahan puitteissa.

7 7..2 Keskeiset tavoitteet Kulttuuripalvelut tulosyksikkö ottaa vuoden 2017 toimintansa tärkeimmiksi painopistealueiksi 1. Kolmannen sektorin ja kaupungin kulttuuripalveluita tuottavien toimijoiden organisoidumman yhteistyön kehittäminen 2. Yleisen kulttuuritoimen roolin selkiyttäminen suhteessa kolmannen sektorin toimijoihin, yrityksiin, yhteisöihin ja muihin kulttuuripalveluita tuottaviin yksiköihin 3. Tiivis yhteistyö paikallisten hankkeiden kanssa 4. Sote- ja maakuntauudistuksen ennakointi kehitystyössä ja maakunnallisten verkostojen tiivistäminen ja niistä saatavien synergioiden hyödyntäminen 5. Kulttuuriopetussuunnitelman ja koulun opetussuunnitelmien synkronoinnin ja yhteistyömahdollisuuksien kehittämisen 6. Suomi 100 -Keuruu tapahtumien koordinoinnin ja kokoamisen näyttäväksi kokonaisuudeksi 7. Einari Vuorela runopalkintovuoden laadukkaat järjestelyt ja palkinnon näkyvyyden lisäämisen maakunnan sisällä ja valtakunnallisesti 8. Ulkopuolisten hanke- ja rahoitusmahdollisuuksien aktiivinen hyödyntäminen Kulttuuritoimi tiivistää entisestään yhteistyötä m. kirjastotoimen ja museosäätiön, serakunnan ja kolmannen sektorin kanssa. Kulttuurivuoden tarjontaa paketoidaan entistä tiiviimmin vuoden teemojen alle. Kulttuuripalvelut vähentää edelleen omaa tapahtumatuotantoaan ja tarjoaa Kulttuuritalo Kimaraa kiertävien esitysten pitopaikaksi korvauksetta. Vierailunäytäntöjä ja esityksiä tuotetaan taloudellisista syistä harkitusti ja liitetään ne osaksi isompia tapahtumakokonaisuuksia. Kulttuuritalo on entistä enemmän omien paikallisten kulttuuritoimijoiden estradi ja tätä toimintaa pyritään tukemaan yhteistyössä Esittävän taiteen talon tuki ry:n kanssa. Kulttuuritoimen henkilöresursseja ei voi sitoa ilta- ja viikonlopputyöhön kuin rajallisesti ja siksi pyritään löytämään tapahtumatuotantoihin vapaaehtoisia avustajia. Kulttuuritoimialaa pyritään kehittämään niin, että tehdään tilaa myös kulttuurin uudenlaisille tuotantomalleille. Paikallisten taiteilijoiden osaamista hyödynnetään ja tuetaan mahdollisuuksien mukaan. Kulttuuritoimi haastaa kansalaisjärjestöjä, kouluja ja eri yhteisöjä mukaan Suomi 100 -juhlavuoden järjestelyihin. Järjestelyihin haetaan ulkopuolista rahoitusta. Ikääntyvän väestön saattaminen organisoidummin kulttuuripalvelujen piiriin on haaste. Yhteistyötä tiivistetään vanhuspalveluiden, eläkeasian neuvottelukunnan, eläkeläis- ja kansalaisjärjestöjen kanssa. 4.3 Kaupungin yleisiä painopistealueita tukevat toimenpiteet kulttuuripalvelut tulosyksikössä Harrastukset ja vapaa-aika

8 Kulttuuritalo Kimara kulttuuritalo Kimaran ohjelmistosuunnittelua toteutetaan yhteistyössä Esittävän Taiteen Talon Tuki ry:n kanssa. paikallisen tapahtumatuotannon aktivointi ja tukeminen yhteistyösopimusten muodossa kulttuuritalo Kimaran investointimäärärahan ( ), puitteissa tehtävät tekniikan ja talon käytettävyyden kannalta oleelliset hankinnat ja korjaustoimet Lapsiperheiden hyvinvointi lastenkulttuurin opetussuunnitelman ja koulun uuden opetussuunnitelman synkronointi ja yhteistyön tiivistäminen. Lastenkulttuuri on luonteva osa koulujen ja varhaiskasvatuksen arkea, kulttuurielämykset tuodaan koko ikäluokan ulottuville (kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus paranee, tasapuolista kaikille) Avoimen nuorisotyön puolella toteutettavan ja Opetusministeriön avustuksella ( ) toteutettavan 1+1=3 hankkeen koordinointi. tuetaan valtakunnallista Keuruun musiikkileiriä ja Soiton paikka festivaalia. Tiedotetaan ja markkinoidaan sitä yhteistyössä Keuruun musiikkileiriyhdistyksen kanssa kulttuuritoimi tukee avustuksin lapsille suunnattujen tapahtumien, leirin, työpajojen järjestäjiä Ikääntyvien hyvinvointi Pyritään ennakoimaan Sote-uudistuksen mukaisia muutoksia ja linjauksia Kehitetään ja vakiinnutetaan kahvia- ja kohtaamisia toiminta osaksi ikäihmisten viriketoimintaa yhteistyökumppaneiden kanssa toimien aktivoidaan järjestöjä tuottamaan ohjelmapalveluita ja vierailuita ikääntyvien hoitopaikkoihin ja laitoksiin teemalla Kulttuuria ikä kaikki 8..3 Toiminta Kulttuuritoimen laajojen yhteistyöverkostojen kautta tuotetaan laadukasta tapahtumatarjontaa ympäri vuoden eri kohderyhmät huomioiden. Tuetaan taloudellisesti ja henkisesti paikallisten ryhmien toimintaa ja laadullisia kehitystavoitteita. Kulttuuritalo Kimaran sali tarjotaan korvauksetta tapahtumatuottajien ja kulttuuritoimijoiden käyttöön. Nuorisokulttuurin tuottamisessa tehdään tiivistä yhteistyötä nuorisotoimen kanssa. Kulttuuripalvelut toimii asiantuntijatahona, joka avaa yhteyksiä maakunnallisiin yhteistyöverkostoihin ja rahoituslähteisiin.

9 Kulttuuripalvelut tukee tai on yhteistyössä mukana mm. seuraavien esitysten tukemisessa. Irma Vehmaskosken konsertti, Keuruulaisen lapsen päivä tapahtuma, Kisällien konsertti, Eija Liuksen ja tangojunioreiden konsertti, Riku Niemi Orchestran ja Kyösti Mäkimattilan konsertti, Keurusseudun Pelimannien juhlakonsertti, Veteraanipäivän juhla Lehtiniemessä, taidetyöpajat kouluilla ja varhaiskasvatuksessa, Läntisen Keski-Suomen kulttuurikesän avaus, Enkelimuistoja-kierrokset kirkkopihalla, Lasten Loistolauantai teemalla Näin oli ennen,eskareiden vuorela-päivä, ysien ryhmäytyspäivä, Kotiseuturetki koulujen kanssa, Hurmos elokuvafestivaaliin osallistuminen. Musiikkileirin konsertit 12 kpl, Korpirastas juhla, koulujen kotiseuturetki ja metsäpäivä, tutustumismatka Serlachius-museoihin, Oman elokuvan päivä. Joulukauden avaustapahtuma. Syksyn osalta muut tapahtumatiedot täydentyvät avoimeen teoshaun kautta ja käytössä olevien määrärahojen puitteissa. Einari Vuorela runopalkinto 2017 Kulttuuritoimi koordinoi runovuoden ohjelmakokonaisuutta ja runopalkinnon valmisteluun, toteutukseen ja tuottamiseen liittyviä asioita. Vapaa-aikasihteeri toimi palkintolautakunnan sihteerinä. Raatiin on nimetty kirjailija, kriitikko Jukka Koskelainen, kirjailija Johanna Venho ja keuruulaislähtöinen ohjaaja Kimmo Lavaste. Palkinnon suuruus on euroa. Runopalkintofinalistit julkistetaan Keuruulla 9.6. pidettävässä tilaisuudessa ja palkinnon saaja julkistetaan Korprastas-juhlassa Juhlavuonnan osallistutaan Jyväskylässä ja Helsingissä järjestettäviin oheistapahtumiin. Einari Vuorelan Seura tukee taloudellisesti runopalkintoprosessia valtakunnallisten avustuksen turvin ja osallistuu juhlavuoden tuottamiseen. Suomi 100 Keuruu Vapaa-aika- ja kulttuuritoimi aktivoi kolmannen sektorin edustajia sekä yhteisöjä ja vapaita toimintaryhmien mukaan juhlavuoden tuottamiseen. Tapahtumat kootaan kalenteriin ja kaupungin kotisivuilla jaetaan informaatiota juhlavuoteen liittyen. Maakunnallisen avustuksen myötä saadaan tiedotukseen erillisrahoitusta. Itsenäisyyspäivän 6.12 ympärille rakentuu näyttävä juhlakokonaisuus, joka koostuu mm. eskareiden itsenäisyysjuhlasta, kirjaston itsenäisyyspäivän etkoista, nuorten itsenäisyysjuhlasta, koulujen kanssa tuotettavasta pienoismusikaalista, jumalanpalveluksista ja seppeleenlaskuista Keuruulla, Pihlajavedellä ja Haapamäellä, lasten itsenäisyysjuhlasta, päiväjuhlasta kahvitarjoiluineen ja monista vielä suunnitteilla olevista tilaisuuksista. Yhteistyö Veräjä, Kotona kylässä Keuruun kylät ja Yhdessä enemmän/keuruu kaupan keskus hankkeiden kanssa Yhteistyö Kotona kylässä Keuruun kylät ja Yhdessä enemmän/keuruu kaupan keskus hankkeiden kanssa Verkottuminen aktiivisesti maakunnan kulttuuriverkostoihin (Taike, kuntien kulttuuritoimet, kulttuuriaitta, yliopisto, luovien alojen toimijaverkostot ja maakunnalliset vaikuttajaryhmät) 4.5. Avustukset ja paikallisen kulttuurityön tukeminen

10 Kulttuuritoimi tukee avustus- ja palkitsemissäännön mukaisesti kolmannen sektorin toimijoita ja vapaita toimintaryhmiä. Avustuksia pyritään ohjaamaan mm. uusiin tapahtuma- ja toimintakokeiluihin sekä lastenkulttuurityöhön. Jokaisen avustuskohteen osalta käytetään harkintaa ja suhteutetaan avustus vastaamaan kulttuurin painopistealueiden ja teemojen mukaista toimintaa. Kulttuuritoimi tarjoaa asiantuntija-apuaan erilaisten hanke- ja avustusmäärärahojen hakemisessa Toiminnalliset muutokset Toiminnallisia muutoksia ei ole tiedossa vuodelle Mitattavat tavoitteet T 1 kulttuuritapahtumat (omat/tuetut tuotannot ) 40/60 T 2 kulttuurin huomionosoitukset 2 T 3 kulttuuritalo Kimaran kävijät 6000 T 4 itsenäisyyspäivän juhlallisuudet 5 tilaisuutta T 5 kulttuuritapahtumissa kävijät henk. T 7 Kimaran isäntäpalvelut korvauksetta tilaisuuksiin vapaaehtoistyönä 400 h/vuosi T8 Kimaran kahviopalvelut vapaaehtoisvoimin 800 h/vuosi T9 Kimaran muut huolto- ja ylläpitotoimen vapaaehtoisvoimin 300 h/vuosi T10 Kulttuuriopetussuunnitelmaan osallistuneet 5000 henk. T11 Hankkeet 1 kpl T12 Yhteistyöryhmät 13 kpl 5. NUORISOPALVELUT (173110, , , , ) 5.1 Tulosyksikön kuvaus Keuruun kaupungin nuorisopalvelut tukee ja mahdollistaa nuorten omaehtoista toimintaa, vahvistaa nuorten osallisuutta ja vaikututtamismahdollisuuksia sekä ohjaa nuorten turvallista kasvua erilaisissa elämäntilanteissa, työ on luonteeltaan ennaltaehkäisevää ja tasavertaista. Tavoitteena on tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa, edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja kunnassa. Nuorisopalvelut luo toiminnallisia ja kasvatuksellisia edellytyksiä nuorille yhdessä eri yhteistyötahojen kanssa. Nuorisopalvelun tulosalueesta vastaavat kaksi nuoriso-ohjaajaa (virka ja toimi) sekä tilatoiminnassa apuohjaajina tai erityisharrastusryhmien ohjaajina toimivat tuntityöntekijät. Nuorisopalvelut hallinnoi Keuruun ja Haapamäen nuorisotiloja. Vuoden 2017 teemoina jatkuu kansainvälisyys ja sekä nuorten vaikuttaminen ja osallisuus.

11 Vuoden 2017 tavoitteeksi nostetaan nuorten kansainvälinen toiminta ja eri kulttuurien näkyvyys sekä nuorten osallisuus ja vaikuttaminen. Uusi Nuorisopalveluiden kehittämissuunnitelma alkaa vuoden alusta. Nuorisopalvelun työmuotoina ovat projektimuotoinen toiminta, nuorisotiloissa tapahtuva aktiivinen tilatoiminta, nuorten omaehtoisen toiminnan tukeminen ja kehittäminen ja monipuolinen pienryhmä- sekä harrastustoiminta. Tilatoiminnassa kehitetään perusnuorisotyötä avoimen nuorisotyön metodein. Nuorisotyön muuttuviin haasteisiin vastataan kouluttamalla työntekijöitä ja ottamalla työkokouksissa huomioon nuorten elämänhallintaan liittyviä asioita. Nuorisopalvelut tekevät laajaa yhteistyötä koulujen kanssa läpi vuoden laaditun vuosikello-mallin mukaisesti. Nuorten itsetunnon ja itsetuntemuksen kohottamiseen paneudutaan erilaisien teemojen kautta kuten seksuaalisuus-, mielenterveys ja päihdekasvatus, vaikuttaminen ja osallisuus. Nuorten omaehtoinen toiminta mahdollistetaan tukemalla nuoria itse toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen niin nuorisotiloilla, toimintaryhmissä kuin erilaisissa nuorten tapahtumissa. Hyviä nuorten yhteistyötahoja ovat: Kipinän talotoimikunta, Keuruun nuorisovaltuusto ja nuorten työnvälitystiimi Duunirinki. Eriytynyttä pienryhmätoimintaa tarvitaan mm. kädentaidoissa, joustavan perusopetuksen ryhmässä sekä bändi- ja leiritoiminnassa. 5.2 Keskeiset tavoitteet Toimintavuoden aikana nuorisostrategian toteuttaminen seuraavien toimenpiteiden kautta: Nuorisotilatoiminta Kipinä ja Haapamäen nuorisotilat turvallinen ja laadukas tilatoiminta, missä osaava ja innostunut henkilökunta. sisällöltään aktiivinen ja monipuolinen tarjonta, tarvittaessa nopea reagointi ilmiöihin, tavoitteellisuus toiminnassa läsnä tilakohtaiset toimintasuunnitelmat kevät- ja syyskaudelle, missä esillä ryhmätoiminnat ja te lat nuorista lähtöisin oleva toiminta esim. TaTon te lat, discot, bändi-illat Nuorten projekti- ja sisäinen yrittäjyystoiminta koulutus ja kurssitoiminta nuorten ideoimat, suunnittelemat ja toteuttamat projektimaiset tapahtumat Duunirinki, nuorten työnvälitystiimi, yhteistyössä Keuruun 4H-yhdistyksen kanssa yhteistyöverkosto lähialueella, seutukunnalla ja hankkeitten kautta

12 Nuorten itsenäistymisen, kasvun ja yhteisöllisyyden tukeminen tilatoiminnassa nuorten osallisuuden (nuoret sen tekevät) edistäminen, pysyvät ohjaajat kasvun tukena, toiminnan mukauttaminen ja nopea reagointi, tasavertaisuuden takaaminen, vaihtuvien teemojen nostaminen, nuorten ohjaaminen harrastustoimintaan koulujen kanssa tehtävä yhteistyö, pajatoiminnan sekä vaihtuvan teematoiminnan kautta. Joustavan perusopetuksen ryhmän kanssa tehtävä yhteistyö. erilaiset kohdennetut toimintaryhmät, sukupuolisensitiivinen tyttö- ja poikatyö leiri- ja seikkailukasvatus tietoa nuorille -pisteiden ylläpito vuorovaikutustaitojen arkipäiväiset harjoitteet (toiminnan kautta) nuorisoalan ehkäisevä päihdetyö keväällä 2017 teatteriesitys Päättäjäisbileet + purku oppitunti yläkoululaisille. Järjestetään yhteistyössä 4H:n, seurakunnan nuorisotyön ja sosiaalitoimen kanssa. Suomi 100-vuotta kunniaksi nuorille järjestetään oma nuorten tapahtuma lukion 1. vuosikurssin ryhmäytyspäivän järjestäminen yhdessä 4H:n ja lukion kanssa yläkouluun siirtyvien nuorten ryhmäyttäminen, toukokuu 2017 lisäryhmäytystä tarjotaan kouluille tarvittaessa pitkin lukuvuotta toteutetaan yhteistyönä seurakunnan, 4H:n sekä yläkoulujen kanssa Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen järjestö- ja vapaiden toimintaryhmien yleis- ja kohdeavustukset, koulutukset, yhteistyöhankkeiden tukeminen ja suunnittelu, opastus, neuvonta ja yhteistyöpalaverit nuorisovaltuuston ja talotoimikunnan osallistaminen toiminnan ydintehtäviin ja sisällön suunnitteluun. Nuorisovaltuuston toimintaan otetaan käyttöön vuosikello. päättäjät ja nuoret: Nuorten palveluluiden arvioinnissa -keskustelutilaisuus 1 x v nuorten vaikuttajaryhmien yhteiskoulutuspäivät: koulujen oppilaskuntien hallitukset, nuorisovaltuusto, talotoimikunnat 1 x v, syksyllä STARTTI päivä nuorten kannustaminen ja mahdollistaminen osallistumaan maakunnallisiin sekä valtakunnallisiin vaikuttamisfoorumeihin esim. Nuorten Keski-Suomi, Näks, ToukoFest nuortenideat.fi valtakunnallisen nuorten vaikuttamispalvelun käyttöönotto ja tunnetuksi tekeminen. nuorisopalveluiden kaiken ryhmätoiminnan sekä tilatoiminnan taustalla on nuorten oman osallisuuden vahvistaminen ja vaikutusmahdollisuuksien tukeminen. nuorten osallisuustoiminnan ulospäin näkyminen.

13 yhteistyö Keuruun Museon, 4H:n kanssa Suomi 100-vuotta #yhdessä teeman puitteissa: nuorten osallisuus mukana museon kevään näyttelyssä, lisäksi tulossa nuorten Instapajat sekä videopajatoiminta jatkuu keväällä Nuorille suunnatut hankkeet kuntataitelijoiden hankkeen jatkuminen kevätkauden 2017 ajan nuorisotilalla Kansainvälisyys Yhteistyö eri tahojen (vastaanottokeskus, koulu) kanssa nuorten turvapaikanhakijoiden kotouttamiseksi. kansainvälisyysprojekti yhteistyössä 4H-yhdistyksen kanssa jatkuu vuoteen 2018 kansainvälisyysmahdollisuuksista tiedottaminen teemapäivien avulla. kouluyhteistyön lukuvuoden (alkaa syksyllä 2017) seuraavassa teemassa ihmissuhteet, mukana myös kansainvälisyys teema. 5.3 Kaupungin yleisiä painopistealueita tukevat toimenpiteet nuorisopalvelut tulosyksikössä Harrastukset ja vapaa-aika mahdollistetaan tasavertaisuuden periaatetta noudattaen, nuorille osallistuminen ryhmä- ja projektitoimintaan, leiritoimintaan sekä retkitoimintaan. tarjotaan nuorille kasvatuksellisia, tavoitteellisia ja ajankohtaisia kulttuuri-, koulutusja kurssitoimintoja nuorisotilatoiminnan turvallisuus, monipuolisuus ja laadullisuus kehitetään uusia toimintamenetelmiä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa Tiedotetaan harrastustoiminnasta mahdollisimman laajasti ja eri kanavia käyttäen. Nuorisopalvelut tukee muiden tahojen järjestämää harrastustoimintaa. Lajikokeilupäivien järjestäminen, mm. Kipinöitä Kesään tapahtuma keväällä nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen taajamassa ja kylillä. Kylien nuorten äänen kuuluville saaminen perustamalla nuorten kyläparlamentti Lapsiperheiden hyvinvointi nuorisopalvelut mukana yhteistyössä koulujen, järjestöjen ja muiden hallintokuntien kanssa resurssien mukaan Loisto Lauantai- teemapäivän suunnittelu ja toteutus yhdessä vapaa-aikatoimen muun sektorin kanssa

14 Uusien tyttö- ja poikaryhmien kerääminen yhteistyössä seurakunnan nuorisotyön ja 4H:n kanssa syksyllä luokkalaisten tutustumiskäynnit Kipinälle, syksy 2017 Talvilomaretki yhteistyössä 4H- yhdistyksen kanssa, johon perheiden on mahdollista osallistua. Kokoperheen huvipuistoretki kesäisin yhteistyössä 4H-yhdistyksen kanssa Kaikkeen toimintaan osallistuminen mahdollistetaan tasavertaisesti perheiden taloudellinen tilanne huomioiden. ajankohtaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden esille nostaminen ja vuorovaikutuksellinen käsittely. Ryhmä- ja leiritoiminnan järjestäminen lapsille ja nuorille. Vuorovaikutuksellinen yhteistyö lasten ja nuorten perheiden kanssa sekä varhainen puuttuminen. Osallistuminen mm. vanhempainiltoihin, wilma-viestit vanhemmille. 5.4 Toiminta Koulutus- ja kurssit ja toiminnalliset leirit Nuorten vaikuttajaryhmien koulutukset, esim. NuKsu Tuntityöntekijöiden kouluttaminen Nuorten parissa työskenteleville mediakasvatusaiheinen koulutus kevät 2017 Tyttöryhmän leirit, kevät ja syksy Talvilomaleiri Duunileiri yhteistyössä 4H:n kanssa Lasten Äksön päiväleiri kesäkuussa yhteistyössä 4H:n ja liikuntapalveluiden kanssa Nuorten aikuisten harrastusilta yhteistyössä Nuorten työpajan kanssa, kevät 2017 Teemakurssit ja koulutukset ja leirit, kysynnän ja tarpeen mukaan esim. bändi, keramiikka, ihmissuhde, kädentaidot jne Tila- ja ryhmätoiminta Keuruulla ja Haapamäellä Maanantaisin: Kipinän talotoimikunnan kokous maanantaisin klo 15-17, joka toinen viikko Kansainvälisyysryhmä On the Way maanantaisin klo , joka toinen viikko (yhd. 4H) Haapamäen talotoimikunnan kokous maanantaisin klo , joka toinen viikko Haapamäen nuorisotila maanantaisin klo 17-20

15 Tiistaisin: Kipinän tiistain tilavuoro klo 14-17, kaikille avoin 8.-luokkalaisten tyttöryhmä tiistaisin klo 15-17, joka toinen viikko (yhd. srk) 7.-luokkalaisten tyttöryhmä tiistaisin klo 15-17, joka toinen viikko (yhd. 4H) Nuorten videopaja tiistaisin klo (yhd.4h) Keskiviikkoisin: Kipinän keskiviikon tilavuoro klo kaikille avoin ja klo yläkoulu ja 2.aste KeMakeryhmä keskiviikkoisin klo Duunirinki keskiviikkoisin klo 15: (yhd. 4H) Duunirinki keskiviikkoisin klo Haapamäellä, joka toinen viikko (yhd.4h) Torstaisin: Kipinän torstain tilavuoro klo 14-17, kaikille avoin 7.luokkalaisten poikaryhmä torstaisin klo 15-17, joka toinen viikko (yhd.4h) HaMake Haapamäellä torstaisin klo Alakoulun luokkalaisten Spiraali torstaisin klo Perjantaisin: Kipinän perjantain tilavuoro klo alakoulu ja klo yläkoulu ja 2.aste Nuorten projektiryhmiä lk. tyttöryhmän reissu, kevät 2017 Tyttöjen päivä, kevät 2017 Kipinän Lanit 24h-tapahtuma, kevät 2017 Muut mahdolliset nuorten ideoista nousevat projektit. Muut: nuorisotiloilla toteutettava koulun opetustyö, pajatoiminta sekä joustavan perusopetuksen ryhmä. tulossa mediakasvatuspajat Kipinällä 5.luokkalaisille, kevät 2017 (yhd.4h) muut tarpeesta syntyvät pienryhmät nuorten musiikki ryhmätoimintaa pyritään käynnistämään uudelleen.

16 5.5 Toiminnalliset muutokset Haapamäen maanantain tilavuoro vuoden 2017 alusta klo Mitattavat tavoitteet T 1 Nuorten omat projektit 4/100 T 2 Tapahtumat 22/1100 T 3 Kerho- ja ryhmätoiminta 14/140 T 4 Hankkeet 1 T 5 Nuorisotilat ja käyttöaste 2/ T 6 Leirit ja retket 10/400 T 7 Avustukset MATKAILUPALVELUT ( ) 6.1 Tulosyksikön kuvaus Matkailupalvelut edistää yhteistyössä matkailualan yrittäjien, kulttuuri- ja liikuntatoimen, järjestöjen sekä naapurikuntien kanssa kaupungin tunnettavuutta, vetovoimaisuutta, palvelujen markkinointia kuntalaisille ja matkailijoille. Kaupungin matkailutoimisto tiedottaa paikkakunnan sekä lähialueiden tarjonnasta kuntalaisille ja matkailijoille ympärivuotisesti. Matkailusihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä matkailualan yrittäjien kanssa ja on sovittujen yhteismarkkinointitoimien toimeenpanijana. Yhteismarkkinointi kuuluu vapaa-aikatoimen tulosyksikköön. Matkailutoimisto on siirtynyt helmikuussa 2016 Keuruun kaupungin omistamaan kiinteistöön Keuruuntie 7:ään (Tikkala). Matkailutoimisto jatkaa toimitiloissa matkailun- ja palvelualojen markkinoinnin koordinointia sekä matkailuneuvonnan palveluja. Matkailun informaatiopiste jakaa tilat Keuruun työllisyyspalvelujen ylläpitämän Navikka Puodin kanssa. 6.2 Kaupungin yleisiä painopistealueita tukevat toimenpiteet matkailupalvelut tulosyksikössä Harrastukset ja vapaa-aika tiedottaminen ja markkinointi paikkakunnan tapahtumista, harrastusmahdollisuuksista yhteistyössä kulttuuri- ja liikuntatoimen kanssa menoinfo.fi -tapahtumakalenterin hyödyntäminen matkailuneuvontapalvelujen hyödyntäminen

17 Lapsiperheiden hyvinvointi tiedottaminen lapsiperheille suunnatuista tapahtumista yhteistyössä kulttuuri- ja liikuntatoimen kanssa menoinfo.fi -tapahtumakalenterin hyödyntäminen matkailuneuvontapalvelujen hyödyntäminen Ikääntyneiden hyvinvointi ikäihmisille kohdennettujen tapahtumien ja liikuntapalvelujen markkinointi, tiedottaminen menoinfo.fi -tapahtumakalenterin hyödyntäminen matkailuneuvontapalvelujen hyödyntäminen 6.3 Toiminta Palveleva matkailutoimisto ja informaatiopiste ympäri vuoden Keurusselän Liikuntapuiston tilojen vuokraaminen ja markkinointi Yhteistyö kulttuuripalvelujen tapahtumat lippumyynti, markkinointi Yhteistyö liikuntapalvelujen markkinoinnissa (liikuntapuistot, uimahalli, tapahtumat) Matkailun internet sivujen ylläpito ja kehittäminen Matkailun facebook markkinointi Vapaa-aikatoimen markkinointimateriaalin toteuttaminen printtinä ja internetissä Matkalla Suomen sydämessä hankkeen toimenpiteet yhteistyössä Ylä-Pirkanmaan ja Jämsän kanssa (kv-hanke) Stopover Keski-Suomi hankkeen toimenpiteet (kv-hanke) Matkailun toimijoiden tukeminen kansainvälisyyteen Ison Kirjan Juhannuskonferenssi kaupungin näkyvyys tapahtumassa Tiedotus ja viestintä kuntalaiset, vapaa-ajan asukkaat, matkailijat

18 Kaupungin palvelujen markkinoiminen yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa Yhteistyö Kotona kylässä Keuruun kylät ja Yhdessä enemmän/keuruu kaupan keskus hankkeiden kanssa Matkailupalvelujen ja matkamuistotuotteiden verkkokauppa selvitystyö Kaupungin matkailustrategian päivitystyön valmistelu Matkailupalvelun toiminnan lisäksi matkailusihteeri koordinoi Keurusselän Seudun yhteismarkkinoinnin toimenpiteitä Keurusselän Seutu 2017 esite, kotisivut ja facebook -markkinointi Kotimaan Matkailu 2017 messut, Tampere Keski-Suomi lähelläsi tapahtuma, OmaSPstadion Seinäjoki SUOMA, RYMY ryhmämyyntipäivät Yhteismarkkinoinnin muut toimenpiteet 6.4 Mitattavat tavoitteet T 1 Informaatiopiste kävijämäärät (kesä) 350 T 2 Ilmoittelu lehdissä, esitteissä 10 T 3 Yhteistyökumppanit Keurusselän seutu T 4 Yhteistyö tapahtumissa 5