Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
|
|
- Asta Majanlahti
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Liite no 18 / Kunnanhallitus Liite no 1 / Kunnanvaltuusto Karijoki: Laaja hyvinvointikertomus Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Karijoen kunnan hyvinvointikertomus on laadittu muodostetussa poikkihallinnollisessa hyvinvointityöryhmässä. Työryhmään on nimetty kunnanjohtaja Viljo Kurvinen, hallintosihteeri Jenni Rankaviita, rakennusmestari Heikki Rinta-Hoiska, koulutoimenjohtaja Antero Kulonpää ( alkaen sivistysjohtaja Anne Raulo), liikuntasihteeri Antti Rajamäki, perhepäivähoidon ohjaaja Teija Paananen ja emäntä Tellervo Länsimäki. Hyvinvointityöryhmän toimintaa tukee Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä sekä paikalliset järjestöt. Hyvinvointikertomuksen laadinnassa otettiin käyttöön sähköinen hyvinvointikertomus, joka on maksuton Internetissä toimiva työväline, jonka avulla kunnat voivat valmistella paitsi valtuustokausittaisen laajan hyvinvointikertomuksen myös vuosittaiset raportit valtuustolle. Ohjelmassa valmiina olevat indikaattorit eivät valitettavasti täysin palvele pieniä kuntia populaatioiden ollessa pieniä. Käytettävissä olevan tiedon perusteella on kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi laadittu suunnitelma tavoitteista, toimenpiteistä ja niihin tarvittavista resursseista. Valituilla mittareilla pyritään osoittamaan toimenpiteiden vaikuttavuutta. Mitä on hyvinvointi? Hyvinvointi on ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa. Hyvinvointi syntyy ihmisen itsensä, hänen läheistensä, lähiympäristönsä ja palvelujärjestelmän toiminnan sekä yhteiskuntapolitiikan tuloksena. Hyvinvoinnin tekijöinä ovat terveyden ja toimintakyvyn lisäksi elinolosuhteet ja elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus ja turvallisuus. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa. Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvointia edistääkseen kunta: kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo sille edellytyksiä mm. hyvinvointipalveluilla. ehkäisee ja vähentää aktiivisesti sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta. tiedostaa, että hyvinvoinnin edistäminen on kunnan asukkaiden ja eri yhteisöjen yhteinen asia.
2 Mikä on hyvinvointikertomus? Terveydenhuoltolain 12 :ssä todetaan, että kunnanvaltuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laaja hyvinvointikertomus ja kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain. Myös tulevassa sosiaalihuoltolaissa tulee olemaan sama velvoite. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvointijohtamisen työväline ja poliittisen päätöksenteon tuki, joka toimii kunnan strategiatyön sekä toiminnan ja talouden suunnittelun yhtenä perustana. Käytännössä hyvinvointikertomus on ymmärrettävään muotoon kirjoitettu tiivis asiakirja, joka valmistellaan kunnan eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Laajassa hyvinvointikertomuksessa asetetaan paikallisiin olosuhteisiin ja hyvinvointi-indikaattoreiden osoittamiin tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen valtuustokausittaiset tavoitteet, määritellään niitä tukevat toimenpiteet ja arvomittarit, huomioiden kuitenkin kunnan taloudelliset voimavarat. Hyvinvointikertomuksen luettavuus Hyvinvointikertomus on jaoteltu kolmeen osioon: 2 Osa I: Päättyvän valtuustokauden arviointi. (Puuttuu tästä ensimmäisestä versiosta) Osa II: Tulevan valtuustokauden suunnittelu. Osa III: Valtuustokäsittely. Vertailukohteiksi Karijoen hyvinvointikertomukseen on otettu Isojoki, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Koko maa, sekä asukkaan kuntien keskiarvot. Lisäksi hyvinvointitietoja on verrattu Suupohjan seutukunnan tietoihin. Kertomuksen laatimishetkellä oli käytettävissä tilastot pääosin vuosilta Indikaattoritaulukoissa 'muutos'-sarakkeen nuolen suunta kertoo Karijoen arvojen muutoksen suunnan viiden vuoden takaiseen. Mitä enemmän nuolia sarakkeessa on, sitä suurempi on muutos verrattuna viiden vuoden takaiseen arvoon (yksi nuoli = muutoksen suuruus on 5-9,9%, kaksi nuolta = muutoksen suuruus on 10-14,9% ja kolme nuolta = muutoksen suuruus on vähintään 15%). Nuolen väri kertoo sen, onko muutos myönteinen vai kielteinen (vihreä väri = muutos on arvioitu / arvotettu myönteiseksi, punainen väri = muutos on arvioitu / arvotettu kielteiseksi ja harmaa väri = muutosta ei ole arvotettu kielteiseksi eikä myönteiseksi). Vertailun suunnaksi on valittu Karijoen tilanne suhteessa vertailualueisiin. Punainen väri on vertailukunnan kohdalla "hälytysvalo" omalle kunnalle (=kyseisen indikaattorin tilanne on omassa kunnassa huonompi kuin vertailukunnissa). Vihreä väri tarkoittaa, että kyseisen indikaattorin tilanne on omassa kunnassa parempi kuin vertailukunnassa. Keltainen väri ilmaisee, ettei kunnan ja vertailukunnan välillä ole merkittävää eroa.
3 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 3 Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista KUNNAN RAKENTEET, TALOUS JA ELINVOIMA Karijoen väkimäärä on vähentynyt viime vuosina. Syynä tähän on mm. korkeampi kuolleisuus kuin syntyvyys. Demografinen huoltosuhde on noususuunnassa, mutta on toistaiseksi parempi kuin vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Huoltosuhde kertoo kuinka monta alle 15-v ja yli 65-v on sataa työssäkäyvää kohti. Indikaattorit ovat pääosin vuosilta Kansantalouden kantokykyä demografista huoltosuhdetta paremmin kuvaava elatussuhde, eli
4 4 taloudellinen huoltosuhde puolestaan kertoo, että Karijoella on sataa työssäkäyvää kohti 147,8 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä. Myös tämä suhde on parempi kuin vastaavan kokoisissa kunnissa keskimäärin. Kuntien välinen nettomuutto vaihtelee pienessä kunnassa vuosittain, mutta suunta on ollut negatiivinen vuodesta Vaikka koulutustaso on alhainen, on siinä tapahtunut hienoista nousua viiden vuoden takaisesta. Huolestuttavaa on, että lapsiperheiden (perheet, joissa on alle 18-v lapsia) osuus on koko viiden vuoden aikana vähentynyt ja on Karijoella verrokkeihin nähden pienin. Verotulot ovat hienoisessa nousussa (2660 /asukas vuonna 2013), mutta silti alemmalla tasolla kuin vertailualueilla. Työllinen työvoima (15-74-vuotiaat) oli vuoden 2013 lopussa 40,4 % väestöstä. Työttömyysaste on kasvanut vuodesta 2012 ja oli tammikuussa ,7 %.
5 5 KAIKKI IKÄRYHMÄT Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa on ollut parempaa kuin vertailualueilla, mutta heikentynyt hieman viiden vuoden takaiseen tilanteeseen nähden. Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi on keskimääräisellä tasolla, mutta THL:n vastaava indeksi on merkittävästi vertailualueita parempi. Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja
6 ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, joka merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. THL:n indeksissä on puolestaan otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, josta sairauksien merkitystä arvioidaan. 6 Turvallisuutta kuvaavat indikaattorit osoittavat Karijoen osalta myönteisiä lukuja. Rikosten määrä on vähentynyt, eikä liikennerikkomuksia tai liikenneturvallisuuden vaarantamisiakaan ole esiintynyt aiempaa enemmän. Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla monien vuosien ajan (vuonna kotitaloutta). Yleistä asumistukea saaneiden asuntokuntien osuus oli vuonna ,7 %. Myös kunnan yleinen pienituloisuusaste on suurempi kuin vertailukunnissa. Perheiden käytettävissä olevat tulot ovat vähentyneet vuodesta Kaikilla alueilla on käytössä sama pienituloisuusraja. Näin ollen indikaattori kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen väestöstä on valtakunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhtautuu oman alueensa tulojakaumaan. Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynneissä on tapahtunut lisäystä vuodesta 2008 vuoteen 2013 sadalla käynnillä. Myös erikoissairaanhoidon käynnit tuhatta asukasta kohti ovat merkittävästi nousseet ollen verrokkialueen suurimmat. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset olivat vuonna euroa/asukas, mikä on enemmän kuin EPSHP:n ja koko maan lukema. Kasvu on ollut voimakasta kaikissa verrokeissa vuodesta 2008 lähtien. Hyvinvointi- ja terveyseroja kaventavat tavoitteet kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmassa (2011) on Karijoella saaneet täydet 100 pistettä. Pistemäärä on saatu pisteyttämällä toiminta- ja taloussuunnitelmaa kuvaavat tosiasialuonteiset tiedot suhteessa siihen, miten hyvin suunnitelmassa on huomioitu Terveys kansanterveysohjelmasta johdetut ikäryhmittäiset tavoitteet. Pistemäärä 100 tarkoittaa, että kaikki olennaiset ikäryhmittäiset tavoitteet on huomioitu
7 7 LAPSET JA VARHAISNUORET Pienessä kunnassa tulee kaikkien indikaattorien kohdalla huomioida vuosittaisten vaihtelujen vaikutus ja siksi tilastoista saatuihin tuloksiin tulee suhtautua varauksella. Indikaattoripaketista ei saa tietoja oppilaiden hyvinvoinnista. 8. ja 9. luokan oppilaille tehdään kouluterveyskysely joka toinen vuosi, mutta koska karijokiset oppilaat käyvät yläasteen Kristiinankaupungissa, ei karijokisten osuutta saada kyselyssä eriteltyä. Sitä paitsi populaatio on liian pieni, jotta tuloksia saataisiin näkyviin tilastojen rajoitusten vuoksi. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 0-15-v. osuus on jostain syystä lähtenyt voimakkaaseen kasvuun vuodesta 2011, mutta oli v kuitenkin samalla tasolla muiden alueiden kanssa. Vain Isojoella arvo oli merkittävästi suurempi. Ahtaasti asuvien lapsiasuntokuntien osuus kaikista lapsiasuntokunnista on vähentynyt vuoden 2008
8 8 lähes 44 %:n osuudesta noin 10 %:lla. Vaikka lasten pienituloisuusaste on noussut vuodesta 2008 merkittävästikin, on se lähtenyt laskuun vuodesta 2011 ja oli vuonna ,9, ollen vieläkin reilusti korkeampi kuin vertailualueilla. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus oli v samalla tasolla Suupohjan seutukunnan kanssa Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä lastenpsykiatrian puolella oli 255 / vuotiasta. Määrä on noussut vuoden 2008 tilanteeseen verrattuna, kun taas nuorisopsykiatrian (13-17 v.) käynnit ovat olleet koko vertailukauden ajan vertailualueita merkittävästikin vähäisemmät. Huolestuttavaa on psykiatrian laitoshoidon kasvu 0-16 v. /1000 asukasta ollen merkittävästi vertailualueita suurempaa vuotiaita oli vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 10 % vastaavanikäisestä väestöstä. Osuus on viiden vuoden jakson aikana noussut jyrkästi ollen suurin verrokkeihin nähden.
9 9 NUORET JA NUORET AIKUISET Opiskelijoista ei ole saatavilla kouluterveyskyselyn tietoja erikseen Karijoen osalta. Nuorisotyöttömyydenkin osalta tilasto näyttää merkittävää vaihtelua vuosien välillä. Vuosi 2012 on ollut pahin. Vuonna vuotiaasta työvoimasta 11,4 % oli työttömänä, mutta pienempi osuus kuin vertailualueilla. Osuus on kuitenkin noussut. Huolestuttavaa on, että vuonna 2013 koulutuksen ulkopuolelle on jäänyt 3 % suurempi osuus vuotiaista vastaavanikäiseen väestöön nähden kuin v Tilanne on kuitenkin parempi kuin vertailualueilla. Positiivista kuitenkin on, että 15 vuotta täyttäneistä keski-asteen koulutuksen oli v saanut 44,2 %, mikä luku on verrokeiden korkein. Kehitys on ollut ainakin vuodesta 2008 alkaen positiivinen. Toimeentulotuen tarve tässä ikäluokassa on ollut verrokkeja vähäisempää eikä pitkäaikaisesti (väh. 10 kk) toimeentulotukea saaneita nuoria ole ollut lainkaan vuotiaista 8,6 % on vuonna 2013 ollut oikeutettuja erityiskorvattaviin lääkkeisiin. Arvo on noussut vuodesta 2008 kahdella prosenttiyksiköllä. Erityiskorvausoikeus voidaan myöntää henkilölle, jolla on vakava ja pitkäaikainen, lääkehoitoa vaativa sairaus. Osuus on korkeampi kuin vertailualueilla.
10 Turvallisuutta kuvaavat indikaattorit osoittavat Karijoella kokonaisuutena nuorten ja nuorten aikuisten osalta hyvää tilannetta. 10 TYÖIKÄISET Työttömien osuus koko kunnan työvoimasta oli vuonna ,9 %, heistä pitkäaikaistyöttömiä oli 14,8 %. Tammikuussa 2015 työttömyysaste oli 14,7 % ollen Suupohjan korkein. Työttömien osuus on nousussa koko maassa. 11,9 % vuotiatista saa työkyvyttömyyseläkettä, arvo on pysynyt stabiilina koko viisivuotiskauden. Sairauspäivärahaa (ml. mielenterveysperusteisesti) saaneiden vuotiaiden osuus vastaavan ikäisestä väestöstä vaihtelee vuosittain, mutta on kuitenkin noussut vuodesta Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä v oli 53,8 - jonkin verran alhaisempi kuin vertailualueilla. Asiaan vaikuttanevat yksittäiset tapaukset, sillä esimerkiksi v vastaava luku on ollut 60,1. 2,7 % vuotiaista on vaikeasti työllistyviä. Osuus on pienempi Karijoella kuin vertailualueilla joskin suuntaus on nousussa. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäyntejä vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä oli 1418, mikä on Suupohjan alueen keskitasoa, mutta koko maan tilanteeseen verrattuna suhteellisen suuri määrä. Ikäluokassa vuotiaat vastaava luku oli 1420, mikä jää alle sairaanhoitopiirin keskimääräisen luvun, ollen myös pienempi kuin Suupohjan seutukunnassa. Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta ovat nousseet vuoden 2008 tilanteeseen nähden.
11 11 IKÄIHMISET Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Karijoen asukasluku laskee vuoteen 2030 mennessä 1371:een. 75 vuotta täyttäneitä olisi 299 (21,8 %). Vuoden 2013 lopussa 75 vuotta täyttäneiden osuus kuntalaisista on ollut 16,5 % (koko maassa keskimäärin 8,3 %). Täyttä kansaneläkettä saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on pienentynyt hieman, mutta karijokisten eläkeläisten tulotaso on edelleen huonompi kuin vertailualueilla. Verrokeista vain Isojoella tilanne on hieman heikompi. Karijoella myös toimeentulotukea saaneiden 65 vuotta täyttäneiden osuus on korkeampi kuin vertailualueilla. Kun v ,1 % 75 vuotta täyttäneistä ikäihmisistä asui kotona, oli vastaava osuus vuoden 2014 lopussa 89,6 %. Vastaavanikäisestä asuntoväestöstä 43,2 % asuu yksin. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevia 75 vuotta täyttäneitä
12 oli ,3 % vastaavanikäisestä väestöstä. Karijoen vanhainkoti muuttui tehostetun palveluasumisen yksiköksi keväällä 2014, josta johtuen tehostettu palveluasuminen on kasvanut vuoden 2014 loppuun mennessä 10,4 %:iin. Omaishoidon tukea Karijoella maksetaan nyt suositusten mukaisesti. 12 Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita vanhustalouksia, joissa vuotias jäsen (kunnan kustantamat palvelut v 2013) oli 63. Määrä on kasvanut melko paljon verrattuna vuoden 2008 tilanteeseen. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleiden 75 vuotta täyttäneiden osuus oli tilaston mukaan 14,9 %. Tilastoinnissa tapahtuneen virheen takia luku on kuitenkin liian korkea. Oikea luku vuoden 2014 lopussa on 9, 5 % suosituksen ollessa %. KARIJOEN KUNNAN TARJOAMAT PALVELUT Kunnan palveluiden näkökulmasta on oleellista havaita ne tilanteet, joissa kuntalainen eniten tarvitsee palvelujärjestelmän tukea. On opittava tunnistamaan kuntalaisten omat voimavarat ja valjastettava ne tukemaan ihmisten itsenäistä selviytymistä arjessa. Karijoen kunta tarjoaa asukkailleen kattavat julkiset palvelut, joista sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut hoidetaan Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän kautta. Kunnallisten palvelujen lisäksi Karijoella on runsaasti yhdistys- ja järjestötoimintaa. Aktiivisella yhdistystoiminnalla on merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Myös Karijoen seurakunta on pienestä koostaan huolimatta aktiivinen ja tärkeä ihmisten hyvinvointia edistävä toimija. Asuinympäristö on olennainen tekijä väestön hyvinvoinnin kannalta. Asuntojen, työpaikkojen, palveluiden ja virkistysmahdollisuuksien sijainnit, etäisyydet sekä rakennetun ympäristön laatu ja ylläpidon taso vaikuttavat myös merkittävästi ihmisten hyvinvointiin. Terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat myös meluisuus, elinympäristön tila sekä vesistöjen ja ilman laatu. Jokainen kuntalainen voi omilla pienillä valinnoilla ja itseensä panostamalla vaikuttaa paljonkin omaan hyvinvointiin. Kaikkiin elämänkulkuun liittyviin asioihin ei kuitenkaan itse voi vaikuttaa. Tällöin on tärkeää, että kunnalliset palvelut, muut julkiset organisaatiot, järjestöt, yhdistykset ja yritykset voivat olla kuntalaisten tukena. Tilastokeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan vapaa-aika on suomalaisille entistä tärkeämpää. Vapaa-ajan vietossa erityisesti kodin ja perheen merkitys on kasvanut, mutta myös harrastukset koetaan aiempaa tärkeämmiksi. Kirjasto- ja kulttuurilautakunta Toimivat kulttuuripalvelut vaikuttavat myönteisesti elinkeinoelämän ja matkailun kehittymiseen. Karijoen kirjastossa on mainio palvelu. Säännöllisin väliajoin mukavia tempauspäiviä. Aineisto on laadukasta ja Krannit-kirjastoista on mahdollisuus tehdä naapurilainoja. Kirjaston ja koulun yhteistyö on toimivaa luokkalaisille on järjestetty te toja perjantaisin. Aiemmin nuorteniltoja järjestettiin joka perjantai, nykyään harvemmin henkilöstöpulan vuoksi. Nuorison viihtyvyyteen vaikuttavat pelisali ja tietokoneet. Kirjastossa vierailee säännöllisesti lukukoira, jonka kuunnellessa lapset saavat harjoitella lukemista. Karijoen kirjastosta voi lainata myös frisbeegolf-kiekkoja tai vaikkapa mitata verenpaineen.
13 Perinteisiin kulttuuritapahtumiin kuuluvat mm. Pyhäinpäivän soitot. Kesäsunnuntaisin museolla on viikoittain vaihtuva teemapäivä. 13 Liikunta- ja nuorisotoimi Liikunnalla on merkittävä vaikutus paitsi hyvinvoinnin ylläpitämisessä niin myös sairauksien ennaltaehkäisyssä. Liikuntatoimi kannustaa kuntalaisia omaehtoiseen liikuntaan järjestämällä vuosittain pyöräily- ja hiihtokampanjoita. Karijoella on runsaasti liikuntapaikkoja ja -mahdollisuuksia. Talvisin kunta ylläpitää jääalueita ja latuverkostoa. Karijoen Tappara järjestää mäkihyppyharjoituksia. Kesäaikaan kuntalaisten käytettävissä on yu-, pesäpallo-, tennis- ja boccia-kentät, frisbeegolfradat kirkonkylällä ja Myrkyssä. Viikoittain on yu-harjoituksia ja -kisoja lapsille. Myrkyssä on aktiivinen ratsastusseura, ja käytössä on myös maneesi. Joka kesä järjestetään lapsille uimakoulu ja uimaopetusta annetaan lukuvuoden aikana kaikille oppilaille. Karijoen ylikylässä on viihtyisä Peurajärvi ja Myrkyssä upea vaparin uimala. Kesäisin järjestetään eri puolilla kuntaa myös juoksukilpailuja; kolmen kunnan juoksu, Myrkyn hölkkä ja Maraton. Ikäihmiset ovat aktiivisia - käyttävät kuntosalivuoroja, osallistuvat senioritansseihin, uintiin, bocciaan, kampanjoihin jne. Liikunta- ja nuorisotoimi avustaa yhdistyksiä paitsi vuosiavustuksin, myös tapahtumien järjestämisessä. Yhteistyössä yhdistysten kanssa liikuntatoimi järjestää koko perheen ulkoilupäiviä. Nuorisolle on annettu käyttöön Karsinaksi nimetty nuorisotila. Lisäksi eri yhdistykset ja järjestöt tarjoavat nuorille monipuolisia vapaa-ajantoimintoja. Opetus- ja kasvatustoimi Varhaiskasvatus on osittain perheiden hyvinvointia tukevaa ja syrjäytymistä ehkäisevää toimintaa. Karijoen koulutoimessa on kiinnitetty erityistä huomiota nivelvaiheiden siirtymiin mm. esikoululaisten ja 1-luokkalaisten tutustumispäivä, 6-luokkalaisten tutustumispäivä, vanhempainillat, 7-luokkalaisten ryhmäyttämispäivä, 9-luokkalaisten tutustumispäivät lähialueen 2. asteen oppilaitoksiin. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu tarvittaessa. Koulukuraattorin ja kouluterveydenhuollon saatavuus on parantunut. Terveystieto oppiaineena on vakiinnuttanut asemansa luokilla 7-9 jatkuen lukioon. 8-luokkalaisille järjestetään teemapäivä tupakoinnin haitoista. Muuta päihdevalistusta pidetään resurssien puitteissa. Kaksi kertaa vuodessa pidetään liikuntapäivä Kristiinanseudun koululla. Palo- ja pelastustoimen kanssa järjestetään yhteistyössä turvallisuuskoulutus ja 8-luokkalaisille on vuosittain tarjolla mopokoulutus. Tukioppilastoiminta 8- ja 9-luokkalaisille, toimivat mm. 7-luokkalaisten tukena koulun aloituksessa. Käytössä on sähköinen reissuvihko, mm. Wilma, joka on lisännyt ja helpottanut vanhempien ja koulun välistä yhteydenpitoa. Yläasteen tilat on kaikki saneerattu. Kansalaisopisto tarjoaa erilaisia kursseja.
14 14 Sosiaali- ja terveyspalvelut Lasten ja nuorten terveystarkastukset toteutuvat asetusten mukaan. Neuvokas perhe-kortti on otettu käyttöön lasten ja lapsiperheiden terveellisen ravitsemuksen ja liikunnan edistämiseksi. Työttömät: Keskeisiä toimintaperiaatteita ovat asiakkaiden elämänhallinnan parantaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja työllistymisen edistäminen. Kaikki ikäryhmät: Lisääntyviä kansansairauksia ovat erityisesti diabetes, depressio ja dementia. Kunnan palvelujen lisäksi Karijoella toimivat useat yhdistykset ja järjestöt, joiden toiminnoilla on merkittävä rooli kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Hyvinvointipalveluja tuottavat myös yritykset ja seurakunta. Kunnassa toimii vanhus-vammaisneuvosto. Kerran viikossa päihdehuollon työntekijä ottaa vastaan asiakkaita Karijoella. Perhetyöntekijä käy auttamassa lapsiperheitä tarvittaessa. LLKY:n etsivä nuorisotyö toimii alueella nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Saliininkodin laajennus valmistui keväällä Tekninen toimi Tekninen toimi pyrkii järjestämään hyvin hoidetut kulkuväylät ja ulkoilureitit/liikuntapaikat sekä toteuttamaan suunnittelu- ja rakentamishankkeet laadukkaasti käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Kesällä 2014 valmistui Saliininkodin keittiön remontit. Huolehtii vesi- ja jätehuollosta. Tarjoaa kesätyötä karijokisille nuorille. 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta Karijoella on hyvä imago. Löytyy aktiviteetteja ja maaseudun rauhaa: Monipuoliset harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuudet, toimivat peruspalvelut sekä viihtyisä, turvallinen ja rauhallinen asuinympäristö. Karijoen kunta tarjoaa asunnon ostajille tuparahaa, lapsiperheille vauvarahaa. Kunnassa kannustetaan yrittäjyyttä. Pienellä paikkakunnalla arvostetaan palveluiden läheisyyttä. Karijoen hallinnolla on kasvot. Kuntalaisten on toiveineen helppo lähestyä luottamushenkilöitä ja työntekijöitä. Hyvinvointipalveluja ovat mm. koulutus, kirjasto, kansalaisopisto, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikuntatoiminta. Kunta tukee yhteisöjen hyvinvointia esim. avustuksin ja antamalla käyttöön kunnan tiloja.
15 OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Kuntalain mukaisesti Karijoki pyrkii edistämään kuntalaisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueella yhteistyössä asukkaiden ja eri yhteisöjen kanssa. Hyvinvointia edistääkseen kunta kehittää elinvoimaansa ja toimintakykyään pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on jatkuvaa toimintaa, jota varten tarvitaan pysyvät, toiminnan edellytyksiä mahdollistavat rakenteet. Karijoella pyritään tunnistamaan eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä - odotukset ja luomaan niille edellytyksiä esim. hyvinvointipalveluilla. Lisäksi halutaan aktiivisesti ehkäistä ja vähentää sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta. 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Turvallisuussuunnitelma (keskeneräinen) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman seurantaraportti 2012 Lastensuojelun avohuollon ja perhetyön kehittämisyksikköhankkeen loppuraportti Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän mielenterveys- ja päihdestrategia Suupohjan alueen ehkäisevän päihdetyön strategia koulu- ja nuorisotyöhön vuosille Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2012 (E-P liitto)
16 16 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet HYVINVOINNIN JA ITSENÄISEN SUORIUTUMISEN EDISTÄMINEN, TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit Terveysliikunnan ja omaehtoisen liikunnan edistäminen ja ylläpitäminen a) Liikuntakampanjat, välituntiliikunta, kuntosalin käyttö, liikuntapalveluiden ja terveydenhuollon yhteistyön tehostaminen (esim. liikuntaneuvontaa), ryhmien jatkumisen turvaaminen; senioritanssit, uinti, boccia, kuntosali, frisbeegolf b) Liikunta- ja ulkoilupaikkojen kunnossapito c) Varhaiskasvatuksessa "vauhtivarpaat" d) Arkiliikuntaa edistävä infra; riskipaikkojen kartoitus, esteettömyyskartoitus kunnan palvelurakennuksiin a) Liikunta- ja nuorisolautakunta, kasvatus- ja opetuslautakunta, painonhallintaryhmät, avustukset seuroille, kirjastosta lainattavat kiekot b) Tekninen toimi, Liikunta- ja nuorisolautakunta c) Varhaiskasvatuksen henkilöstö d) Kevyen liikenteen väylät, tekninen toimi, vanhus/vammaisneuvosto a) Osallistujien / suoritusten määrän kehityksen seuranta b) Tilojen käyttöasteet, asiakkaiden palautteet c) Toteutunut kyllä / ei Vastuutaho: Liikuntaltk, Kasvatus- ja opetusltk, seurat ja yhdistykset, Tekninen toimi
17 17 Terveellisen ravitsemuksen ja ravintotottumusten edistäminen Elintapasairauksien (ylipaino, diabetes) ennaltaehkäisy Omatoimisuuden tukeminen ja vastuunottaminen itsestä a) Neuvokas perhe - menetelmä äitiys- ja lastenneuvolassa sekä 1., 3. ja 5. luokan oppilaiden tarkistuksissa käytössä / Vastuutaho: LLKY, neuvola b) Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sisältyy ruokakasvatus, jolla tuetaan lasten terveyttä edistäviä elintapoja ja perheiden kasvatustehtävää / Vastuutaho: Varhaiskasvatuksen henkilökunta c) Menetelmä ikäihmisten vajaaravitsemuksen tunnistamiseen ja/tai seurantaan / Vastuutaho: LLKY:n hoidon ja hoivan alue d) Sairaanhoitopiirin ravitsemusterapeutin palvelujen hyödyntäminen / Vastuutaho: eri toimintojen vastaavat a) Koti- ja koulukasvatuksen painottuminen vastuullisuuteen b) Kuntouttava työote ikäihmisten ja kehitysvammaisten palveluissa, ikäihmisten päivätoiminta ja seniorineuvola / Vastuutaho: LLKY c) Pitkäaikaissairaiden potilaiden hoitoa koskeva Terveyshyötymallin jatkuminen a) Neuvokas perhemenetelmään koulutetut terveydenhoitajat b) Henkilöstön koulutus c) LLKY:n henkilökunta, (MNA-mittari, voinnin, ravitsemustilan mittari, harkinnan mukaan käytössä.) d) Shp:n ravitsemusterapeutti a) Vanhemmat ja koulun henkilökunta b) Kotihoidon ja ikäihmisten palveluiden henkilökunta c) LLKY:n henkilökunta a-b) Neuvolan, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon painotilastot, kouluterveyskysely / ylipainoisten osuus pienenee c) Käytössä kyllä / ei d) Tilaisuuksien määrä - Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi ei kasva a) Kehityksen arviointi b) Kotona asuvien ikäihmisten määrä ei pienene (v v täyttäneistä 87,1 %) c) Hoito- ja palvelusuunnitelmien määrä
18 18 2) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit a) Nuorten valistus / Vastuutaho: nuorisotoimi, LLKY, Ehyt ry Päihteettömyyden edistäminen Ennaltaehkäisevä päihdetyö on suunnitelmallista Mielenterveyspotilaiden laitoshoidon väheneminen ja kotiasumisen tukeminen Avopalveluiden, tukihenkilöja ryhmätoiminnan kehittäminen mtkuntoutujille ja päihteistä eroon haluaville b) Terveystieto-oppi luokan ja lukion oppilaille / Vastuutaho: koulu c) Sairaanhoitopiirin palvelujen hyödyntäminen / Vastuutaho: eri toimintojen vastaavat Ennaltaehkäisevän päihdetyön vastuuhenkilö toimii / Vastuutaho: LLKY, kunta Kotikuntoutuksen, mielen ensiavun ja päihde- ja mielenterveys SAS-ryhmän toiminnan kehittäminen / Vastuutaho: LLKY Mielenterveyskuntoutujien päivätoiminnan jatkuminen / Vastuutaho: LLKY, shp a) Päihdetyöntekijät, nuorisotoimi b) Terveystiedon opettajat c) Shp:n ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori a-b) Kouluterveyskyselyn tulokset paranee c) Toteutunut Kyllä / Ei Päihteiden vuoksi sairaalahoidossa olleiden LLKY:n päihdetyöntekijät työikäisten osuus pienempi kuin 5,5/1000 asukasta (2013) LLKY:n päihde- ja mielenterveystyöntekijät Hankerahoitus, LLKY, kunnat, shp, oppilaitosyhteistyö Psykiatrisen laitoshoidon väheneminen eri ikäryhmissä / Hyvinvointi-indikaattorit MT-ongelmien ennaltaehkäisyn ja palveluiden kohdentamisessa auttava raportti
19 19 3) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet SYRJÄYTYMISEN JA TURVATTOMUUDEN EHKÄISEMINEN Tavoitteet Toimenpiteet ja vastuutaho Resurssit Arviointimittarit a) Varhainen tukeminen ja matalan kynnyksen palvelut / Vastuutaho: neuvola, varhaiskasvatus, koulu Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen ja vanhemmuuden tukeminen b) Vanhemmat saavat tukea kasvatustehtäväänsä ja vanhemmuutta tuetaan / Vastuutaho: neuvola, varhaiskasvatus, koulu, oppilashuolto, perheneuvola, sosiaalityö c) Kiusaamisen vastaisen toimintakulttuurin juurruttaminen käytäntöön kouluilla d) Neuvokas perhe-menetelmän käyttö äitiys- ja lastenneuvolassa / Vastuutaho: LLKY e) Osallistuminen poikkihallinnollisen työryhmän työskentelyyn / Vastuutaho: kunnat, LLKY a-e) Menetelmään koulutettu neuvolan, varhaiskasvatuksen, koulun, nuorisotoimen ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta, koulutus ja nepsy-koulutetut f) Avustusmääräraha, liikunta- ja nuorisotoimi, kasvatus- ja opetuslautakunta, työllistämistuki a-b) Hyvinvointiindikaattorit: Lasten- ja nuortenpsykiatrian palvelujen tarve vähenee d) Neuvokas perhemenetelmän käyttöaste (lisääntynyt/vähentynyt) e) Poikkihallinnollinen työryhmä toimii Kyllä / Ei f) Työllistettyjen nuorten määrä ja hakeneiden nuorten työllistymisprosentti, Nuorten osallistumismahdollisuudet ja niiden käyttö Työttömien hyvinvoinnin edistäminen. Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorien innostaminen ja opastaminen löytämään työ- tai opiskelupaikka. f) Nuorten kesätyökampanja, osallistumismahdollisuudet / Vastuutaho: Tekninen toimi, Liikunta- ja nuorisotoimi, koulu a) Etsivä nuorisotyö / Vastuutaho: LLKY, koulu, nuorisotoimi b) Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen / Vastuutaho: TEtoimisto, LLKY, kunnat, yritykset c) Aikuisten ja nuorten työpajatoiminnan lisääminen ja kehittäminen / Vastuutaho: LLKY d) Työttömien a-b) Etsivä nuorisotyöntekijän yhteydenpito kouluun säännöllistä ja käynnit Karijoella tarvittaessa c) Starttipajan ohjaaja, etsivä nuorisotyöntekijä d) yksi sairaanhoitaja LLKY:ssä a-b) Koulutuksen ulkopuolelle jääneiden v osuus ei kasva, tavoite: 0 % - Etsivän nuorisotyön ohjaajan asiakaskäyntien määrä b-c) Nuorisotyöttömyys lähtee laskuun vrt 11,4 % v > 300 pv työmarkkinatukea saaneiden aktivointiaste d) Tehtyjen
20 20 Osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen terveystarkastukset / Vastuutaho: LLKY a) Asiakaslähtöisyyden huomioiminen kaikessa toiminnassa / Vastuutaho: kunta, LLKY b) Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle tiedotusta liikuntaja kulttuuriryhmistä / Vastuutaho: sosiaali- ja terveydenhuolto, kansalaisopisto, liikuntatoimi c) Ikäihmisten ja mielenterveys- /päihdekuntoutujien päivätoiminnan vakiinnuttaminen ja kehittäminen / Vastuutaho: LLKY d) Osallistumismaksujen alennukset työttömille / Vastuutaho: kansalaisopisto, kunta a-b) Vastuutahojen henkilöstö c) Päivätoiminnan työntekijät d) Kansalaisopiston ryhmät terveystarkastusten määrä a) Asiakaspalautteet b) Toteutuminen Kyllä / Ei c) Käyntien ja osallistujien määrä d)osallistujien lukumäärä
21 21 4) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN NÄKÖKULMA HUOMIOON KAIKESSA SUUNNITTELUSSA Toimenpiteet ja Tavoitteet Resurssit Arviointimittarit Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisjärjestelmän kehittäminen ja juurruttaminen poikkihallinnollisesti ja seudullisesti vastuutaho a) Poikkihallinnollisen hyvinvointityöryhmän työn vakiintuminen / vuosikellon käyttöönotto b) Kuntalaisten ja järjestöjen osallisuuden turvaaminen laajan hyvinvointikertomuksen suunnittelussa / Vastuutaho: Hyvinvointityöryhmä c) Hyvinvointitiedon hyödyntäminen kunnan ja yhteistyöalueen talouden ja toiminnan suunnittelussa / Vastuutaho: Johtoryhmä, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto a) Johtoryhmän ja hyvinvointityöryhmän jäsenet ja koulutus b) Hyvinvointityöryhmän jäsenet a) Toiminta toteutuu vuosikellon mukaan Kyllä / Ei b) Laaja hyvinvointikertomus on laadittu kuntalaisten ja järjestöjen osallistumismahdollisuudet turvaten Kyllä / Ei c) Esittelijät ja päättäjät c) Päätöksiä tehdään kuntalaisten hyvinvointitietoja hyödyntäen Kyllä / Ei
22 22 OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua
4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna
4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen, terveyserojen kaventaminen Terveyttä
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotPietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari
Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä Verkostoseminaari Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, VM 1 Elinvoiman, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen tulevaisuuden kunnan perustyötä 2 Hyvinvoinnin edistäminen kuntalaissa
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,
LisätiedotLohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016
Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotHyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi
Hyke valtuustokausi 2013-2016 Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Suhteellinen velkaantuneisuus, % 52.0 Koko maa : 52.0 24.1 Verotulot, euroa / asukas Koko maa : 3967.0 3266.0
Lisätiedot- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi
- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus
LisätiedotKinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja
Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja 2.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotTaustaa. Valtuustokausi
Hyväksytty kunnanvaltuustossa XX.XX.7 Taustaa Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet, määriteltävä
LisätiedotJämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja
Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja 12.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen fyysisen,
Lisätiedot1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku
LisätiedotHyvinvointisuunnitelma (luonnos) Nivalan kaupunki 2018
Hyvinvointisuunnitelma 2017-2021 (luonnos) Nivalan kaupunki 2018 HYVINVOINTIKERTOMUKSEN TULOSTEN JA YHTEENVEDON PERUSTEELLA LAADITAAN PAINOPISTEALUEET HYVINVOINTISUUNNITELMA EHDOTUS PAINOPISTELUALUEISTA
LisätiedotHyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa
Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä
LisätiedotJoutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja
Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja 14.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotINDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012
INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä
LisätiedotKertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Dokumentin sisältö Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi
LisätiedotSähköisen hyvinvointikertomus
Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,
LisätiedotKeminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio
Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,
LisätiedotLapsiperheet, % perheistä. Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7
Lapsiperheet, % perheistä Nokia : 44.3 Kaarina : 43.6 Raisio : 38.6 Naantali : 37.7 Turku : 35.7 0 15 vuotiaat, % väestöstä Nokia : 20.6 Kaarina : 20.1 Raisio : 16.9 Naantali : 16.9 Turku : 13.6 16 24
LisätiedotHYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI
HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,
LisätiedotHyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa
Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon
LisätiedotHyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR
Dnro:504/00.01.01/2015 Hyvinvointi-indikaattorit 2003-2013 Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman 2012-2013 tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR Vertailuun on valittu hyvinvointikertomuksen
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotIkä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset
1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:
LisätiedotLaajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit
Laajassa hyvinvointikertomuksessa, laajassa hyvinvointisuunnitelmassa sekä vuosisuunnitelmassa 2019 olevat indikaattorit Indikaattorit on valittu sen perusteella, että ne huomioidaan HYTE-kertoimessa.
LisätiedotJyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja
Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja 9.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valvonta ja ohjaus Etelä-Suomen aluehallintovirastossa Ehkäisevän päihdetyön, ja terveyden edistämisen sekä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto
Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät
LisätiedotTuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista
Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon
LisätiedotPERHEKESKUS JA HYTE. Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus
PERHEKESKUS JA HYTE Hyvinvointia yhdessä Hytekoordinaattori Marja-Liisa Honkanen Varkaus 10.10.2018 Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on kuntien perustehtävä
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa
Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kannustin kunnalle ja maakunnalle Terve-Kunta -seminaari 28.9.2017 Sarita Friman-Korpela, STM 1 7.3.2017 - 2 28.9.2017 - Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden
LisätiedotLAPSET, NUORET JA PERHEET
LAPSET, NUORET JA PERHEET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA Tähän katsaukseen on kerätty 11.11.2011 mennessä päivittyneet tilastot koskien TIETOHYÖTY-hankkeen lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuutta. Kuvioissa
LisätiedotHyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.
Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.2018 Satakunnan maakuntauudistuksen tarkennettu toimintasuunnitelma ajalle
LisätiedotKemijärven hyvinvointisuunnitelma ja hyvinvointikertomus vuosille
Kemijärven hyvinvointisuunnitelma ja hyvinvointikertomus vuosille 2014-2016 Suunnitelman vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Hyvinvointi- ja turvallisuusneuvottelukunta
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotHankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja
Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja 4.4.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotPirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan
LisätiedotMaakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL
Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät
LisätiedotPalvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa Eeva Häkkinen 25.5.2018 Maakuntalakiluonnoksen linjauksia maakuntien tehtävistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Asukkaiden hyvinvoinnin edistämisen
LisätiedotTerveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen
Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen
LisätiedotSosiaali- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Paraisten kaupungin hyvinvointikertomus
Sosiaali- ja terveyslautakunta 30 09.03.2017 Kaupunginhallitus 93 24.04.2017 Kaupunginvaltuusto 35 09.05.2017 75/00.04.00/2017, 200/05.07/2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta 09.03.2017 30 Valmistelija
LisätiedotKeuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja
Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja 26.3.2019 Kuinka meillä voidaan? Hyvinvoinnin tila ja hyvinvointikertomukset kunnissamme Nina Peränen, hyvinvointikoordinaattori KSSHP Terveys WHO: täydellisen
LisätiedotKuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa
Kuntien hyvinvointijohtamista koskevien selvitysten ja maakunnallisen indikaattoritiedon hyödynnettävyys TERVIS-hankkeen arvioinnissa Yhteenvetoa Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 380
LisätiedotTerveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut
Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin
LisätiedotHämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI
Sivu 1/14 Hämeenkyrö: Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016 Keskeneräinen OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden
LisätiedotVertailukuntien valinta
Vertailukuntien valinta Vertailukunniksi kannattaa yleensä valita kuntia, jotka mm. ovat suunnilleen samankokoisia kuin oma kunta edustavat suunnilleen samankaltaista rakennetta kuin oma kunta (ikäjakauma,
Lisätiedot15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.
Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt
LisätiedotHyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus
Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus Heli Hätönen, TtT, neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö 1 11.02.2019 Etunimi Sukunimi Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotTyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma
Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus 2017-2020 Toimenpiteet ja suunnitelma Hyvinvointityö Tyrnävällä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen osana kaikkea kunnan toimintaa Osallisuuden ja yhteisöllisyyden
LisätiedotKuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin
LisätiedotMaakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus. Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus
Maakunnan hyvinvoinnin tilannekatsaus Päivi Saukko Sote-koordinaattori E-P sote- ja maakuntauudistus 5.2.2019 Maakunnan hyte-tehtävä Maakuntien tehtävänä on seurata väestönsä hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotPalvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty
Palvelut Minna Joensuu/ n kaupunki minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty 5.3.2018 Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja -etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus
LisätiedotKANGASALAN KUNTA PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJA Dnro SI 1091/2017. Kunnanjohtaja
Kunnanjohtaja 4.10.2017 1 233 HYVINVOINTITYÖN RAKENTEET KANGASALLA JA TYÖRYHMINEN NIMEÄMINEN Sivistyskeskus, hyvinvointikoordinaattori Maija Mäkinen 3.10.2017 Kuntalain 410/2015 (1 ) mukaan kunta edistää
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotKunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä
Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä Tuulia Rotko, kehittämispäällikkö Poikkihallinnollinen johtaminen seminaari, Tampere 11.2.2015 Kuntien yhteiskunnalliset roolit Verkostojen solmukohta
LisätiedotKeskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotUlvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7
LisätiedotKertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):
Peruspalvelulautakunta 7.10.2013 26 LIITE NRO 13 Puumala: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Kertomuksen
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotTervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä
Tervola kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Terveyden edistämisen työryhmä 23.2.2010 Tervolan kunnan toiminta-ajatus Hyvinvoinnin lisääminen tervolalaisen kulttuuriperinteen pohjalta maaseutuelämän myönteisiä
LisätiedotSavonlinnan kaupunki. Hyvinvointikertomus. luonnos 2017 kh kv
Savonlinnan kaupunki Hyvinvointikertomus luonnos 2017 kh 24.4.2017 kv Sisällys 1 Hyvinvointikertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):... 2 2 OSA I Päättyvän valtuustokauden
LisätiedotB. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus
Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan
Lisätiedot2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.
Sosiaali- ja terveystoimen strategisen palvelusopimuksen mittarit YDINPROSESSI: LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä Lastensuojelun asiakkaana
LisätiedotTampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta
Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 johtaja Taru Kuosmanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset tulevalle Nykyinen strategia
LisätiedotHyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään
Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin
LisätiedotPori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64
LisätiedotHoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto
Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto KUVA-indikaattorit KUVA indikaattorit Osana sote-uudistusta valmistellaan yhtenäistä mittaristoa
LisätiedotSOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen
SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden
LisätiedotSÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS
SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi
LisätiedotMitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?
Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö
LisätiedotHyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018
Hyvinvointikertomus vuosittainen raportti 2018 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Työryhmä Karvian hyvinvointikertomuksen työryhmässä ovat olleet johtavat
Lisätiedot8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen
LisätiedotTAIVALKOSKEN KUNTA LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
TAIVALKOSKEN KUNTA LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2017 2020 Sisällys Sisällys. 2 HYVINVOINTIKERTOMUS.. 3 OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 3 Indikaattorit 4 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Enontekiö 1.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula
LisätiedotPerheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti
Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti Heli Hätönen Neuvotteleva virkamies Sosiaali ja terveysministeriö 1 13.9.2017 Pysyvä muutos 2 13.9.2017 Etunimi Sukunimi
Lisätiedot1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi
Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi Luvussa tarkastellaan Kirkkonummea omana alueenaan tilastojen valossa
LisätiedotHilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.
Hilkka Halonen toimitusjohtaja Meriva sr hilkka.halonen@meriva.com Hyvinvointi määritelmät Elintaso tulot, asuminen, työllisyys, koulutus ja terveys Yhteisyyssuhteet paikallis- ja perheyhteisyys, ystävyyssuhteet
LisätiedotKuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija
Kuntajohtamisen haasteet tulevaisuudessa kuinka johdan tiedolla kuntaani? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Kunnissa eletään entistä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä? Miten johdetaan ja kehitetään
LisätiedotStrategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto
Strategisten tilastoindikaattoreiden kehitystrendi- ja vertailutietoaineisto Tausta ja tarkoitus Tähän aineistoon on koottu strategisten tilastoindikaattoreiden trendi- ja vertailutietoja Uudenmaan alueiden
LisätiedotMerikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS
MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus
LisätiedotHyvinvointia yhdessä ja Marja-Liisa Honkanen
Hyvinvointia yhdessä 25.1.2018 ja 21.2 2018 Marja-Liisa Honkanen Strategian rinnalla hyvinvointikertomus Hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan kaikkien panosta Yhdessä on enemmän kuin jokainen taho erikseen
LisätiedotHyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön
Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön KKI-PÄIVÄT 2017, Helsinki 22-23.2017 Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos. (terveyden edistäminen) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
LisätiedotSähköisen hyvinvointikertomus hyvinvointiklinikalla
Sähköisen hyvinvointikertomus hyvinvointiklinikalla 1 12.12.2018 Taustalla laki Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT
23.5.2011 ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT Lasten ja nuorten ohjelma Turusta parempi kasvukaupunki Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta
LisätiedotTIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015
TIEDONKERUU KUNNAN JOHDOLLE väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä 2015 I TAUSTA Lomake on tarkoitettu vastattavaksi kunnan keskushallinnon näkökulmasta riippumatta siitä, millä tavoin kunnan
LisätiedotJärjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä
Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa
Lisätiedot