1/4. M Ä N T Y V E R Ä J Ä O m a k o t i t a l o t JOHDANTO

Transkriptio

1 / A N G A S A L A N U N TA R A E N TA M I S TA P A O H J E M Ä N T Y V E R Ä J Ä O m a k o t i t a l o t JOHDANTO Mäntyvjän omakotialu sijaits irkkoharjun juurlla ja ulottuu pohjoisrunaltaan osin valtakunnallissti mrkittävään raknnttuun kulttuuriympäristöön angasalan kirkko, kartanot ja suurtilat. Mäntyvjän kski- ja tläosissa sijaits raknnusprintöä jopa 900-luvun alusta ja virist Vrhon huvila ympäröivin puuaitoinn skä Noormarkun tilakskus ovat arvokkaita historian krrostumia maismassa. Alu on maastoltaan loivasti koillisn vittävää rinnttä ja maalajina on pääsääntöissti hitaa. Osa alusta on skapuustoista talousmtsää ja koillisruna on pltoa. RAENTAMISTAPAOHJEIDEN TAROITUS Näillä ohjilla täydnntään ja havainnollisttaan asmakaavoja 0 ja korttlidn 90, 9, 9, 0 - ja osalta skä anntaan nuvoja ja opastusta hyviä suunnittluratkaisuja vartn. Tavoittna on yhtnäinn raknnustapa skä viihtyisä ja toimiva asuinalu. Alun uusi pintalorakntaminn sijoittuu osin aikaismman pinipiirtisn raknnuskannan yhtytn, mutta muodostaa toisaalla myös uutn tistöön tukutuvia omia kokonaisuuksiaan. Alun totutuksssa pyritään tilallissti milnkiintoisn skä arvokkaasn maismakuvaan sopivaan rakntamisn. Näin Mäntyvjästä muodostuu yhtäaikaissti nykyaikainn ja historiaansa arvostava modrni idylli. Ohjt ovat viranomaislautakunnan hyväksymät (..0) ja niitä täydntää kunnan raknnusjärjstys. Tontin haltijan tul toimittaa tämä ohj pääsuunnittlijall. r it ti ANIN R us ak on MI O NT 9 0 O VERH N i 0 MI N IN R EIT TI MI O 90 PIUMETSÄ N UJ 9 r in H il l ri n ti IN ER LL I H u AN 9 v jä n NTY VER ÄJÄ N Mä v A s jä n ma n ti n ty 00 m M jä V k u ja 0 0 uva. Asmakaavoihin liittyvä havainnpiirros alusta. än ty ku ja MÄ 9 n ty HAOISTEN Mä il l np olk EM H ä rpä AS A 9 ra itt i ra itt ak on UJA 9 IO N R us a M a uj ni nk HAOISTEN 0 ki n O NT NT M in I M NA HAN U SAI RUUTANAN RUUTANAN NOORMARUN PUISTO

2 RAENNUSHANE Hankkll on hyvä valita pätvä pääsuunnittlija aivan suunnittlun alkuvaihssa. Raknnushankksn ryhtyvän on maankäyttö- ja raknnuslain mukaissti huolhdittava, ttä suunnittlijoilta ja muilta raknnushankn toimijoilla on thtävinsä vaativuus huomioon otttuna riittävä asiantuntmus, ammattitaito ja kokmus alan thtävistä. Pääsuunnittlijan tul nuvotlla suunnitlmaluonnoksista alun raknnustarkastajan ja kaavasuunnittlijan kanssa jo hyvissä ajoin nnn raknnuslupahakmuksn jättöä. Tämä noputtaa luvan käsittlyä. Tontin vsihuolto- ja sähköliittymää ym. vartn tarvittavat sopimukst tul laatia kunnan tai kunkin palvlun tarjoajan kanssa hyvissä ajoin. uva. Mäntyvjän uusi pintaloalu mahdollistaa modrnin idyllin rakntumisn. Havainnkuva Hanna Saikun tiltä Lumikontill päin. TONTIN ÄYTTÖ MAASTON MUOTOI Totutuksssa on huomioitava maapn laatu ja maaston luonnollist muodot. Tontilla on ttttävä pohjatutkimus tai muutoin slvitttävä prustamisolosuhtt. Erityisn tärkää on, ttä tonttin rajoihin liitytään muuttamatta nykyisiä korkusasmia, lli rajanaapurin kanssa muuta sovita. Raknnus soputtaan olmassa olviin maaston muotoihin sim. sokkliratkaisulla ja tarpttomia pngrryksiä ja likkauksia välttään (kuva a ja b). Näkyvän sokklin ollssa lvyssuunnassa yli m matkalla korkampi kuin 0 cm, tul yläpuolinn osuus vrhoilla muuta julkisivua vastaavaksi. LATTIAN OREUSASEMAT Virkkäistn tonttin raknnustn korkusasmia tul sovitlla toisiinsa tukätn. orkusasmia määritltässä on otttava huomioon maan luonnollist pinnankorkudt, katukorkudt ja pintavsin virtaukst. Myös radonin siintyminn alulla tul huomioida suunnittlussa. ostustknisn toimivuudn ja naapuritalojn kskinäisn korkusasman sovittamisksi on alimman krroksn lattian korkus asmoitava pääsääntöissti vähintään 0 cm viristä katua ylmmäs. orttlit 90, 9, 9, 0,,, ja sijaitsvat pohjavsialulla, ja pohjavdn pinnan lähisyydstä johtun kllarin rakntaminn on killttyä. Myöskään korttlissa ja kllaridn rakntamista i suositlla alun hulvsijärjstlyjn takia. RAENNUSN SIJOITTE JA ERROSALAT uva a. Raknnus on sovitttu luontvasti maaston muotoihin ja ympäristöön. uva b. Maasto on pngrrtty ympäristöön sopimattomasti. Oma piha on pintaloasumisssa kskisssä osassa ja tontin käyttöä on hyvä suunnitlla kokonaisuutna. Ilmansuunnat, maastonmuodot, näkö- ja kulkuyhtydt skä suhd naapuriraknnuksiin hahmottuvat parhaitn yhtn kuvaan sommitltuina. Naapurin kanssa nuvotlln voidaan sovitlla viristn raknnustn sijoittumista niin, ttä tärkimmistä tiloista ja pihoilta saadaan näkymiä arvokkaimpiin maismiin. Raknnukst sijoittaan asmakaavassa osoittuill raknnusaloill ja niidn runkosyvyys saa olla nintään 0 m. Ulokkidn ja kylmin rakntidn osalta raknnusalasta ja anntusta raknnusalan kiinnittymissivusta voidaan thdä vähäisiä poikkuksia raknnusjärjstyksn mukaan, mikäli ulok i lähsty rajanaapurin raknnusaloja. Jos raknnustn välinn täisyys tontin sisällä on all m ja naapuritontin raknnusaloihin all m, tul sinä- ja yläpohjarakntidn tarvittavilta osiltaan täyttää palo-osastoinnin vaatimukst. Pääsuunnittlijan tul slvittää määystn mukaist palo-osastointitarpt. rrosalan jakautumisll on annttu asmakaavassa korttlikohtaisia määyksiä. Tämän lisäksi on huomioitava, ttä raknnuksn korkus* ystään kohdalla saa olla nintään mtriä.

3 Osassa korttlita krrosluvuksi on määtty allviivaukslla täsmälln I u /, jolloin asuintiloiksi määritltäviä tiloja on sijaittava myös ullakon tasolla / alakrran krrosalasta (kuva a). Jos krrosala on määrittty jakautumaan nintään I u / tai I u / krroksn, voidaan asuintilat suunnitlla myös yhtn krroksn raknnusalan sallimissa rajoissa. Tällöin ikkunallisn käyttöullakon rakntaminn on suositltavaa, jotta naapuruston ystäskorkudt liittyvät luontvasti toisiinsa. Ullakon mahdollinn myöhmpi käyttötarkoituksn muutos i kuitnkaan saa johtaa sallitun krrosalan ylittymisn. uva a. rrosalan käytön simrkki u / tilantssa. orttlissa ja voidaan ullakon tasolla poikta rakntamismääyksstä sitn, ttä kaksikrroksist raknnuksn osat ovat mahdollisia (kuva b). *Raknnuksn korkus on julkisivupinnan ja vsikaton likkausviivan korkus maan pinnasta (MRA ). Tarvittassa lasktaan raknnuksn nurkkapistidn korkuksin kskiarvo. uva b. orttlissa ja ovat kaksikrroksist raknnustn osat mahdollisia. TILOJEN SUUNTAUS Tilojn suuntauksssa on kiinnitttävä huomiota tilojn sijoittamisn kullkin tilall suotuisaan ilmansuuntaan ja riittävän vapaisiin näkymiin. Pääsääntöissti asuin- ja talousraknnustn harjasuunnan tul olla havainnpiirroksn mukainn. Olsklu ja ruoanvalmistustilat on hyvä suunnata omall pihall päin ja avata suojaisaan ulko-olsklutilaan. Samoin sauna- ja kodinhoitotilasta kannattaa järjstää yhtys ulkotiloihin. SISÄÄNÄYNTI JA AJONEUVOLIITTYMÄ Vaihtohtoissti rajall voi istuttaa myös pnsasaitaa. Mahdollinn yhtnäismpi pnsasaita on pidttävä all kahdn mtrin korkuisna. Pnsaidn tyvt ivät saa täysikasvuisinakaan ylittää tontin rajaa, ivätkä oksat haitata liiknnttä. Tonttiliittymissä on varmistttava riittävä raknnlmista ja istutuksista vapaa näkyvyys. Tonttin välisill rajoill voi naapurin kanssa yhdssä sopin istuttaa pnsasaidan tai jatkaa tyyppiaitaa. Aita on pidttävä all mtrin korkuisna. Pääovn tulisi olla hlposti löydttävissä, i autosuojan takana piilossa. Sisäänkäynnin yhtytn on hyvä rakntaa katos. Ajonuvoliittymä on lvydltään noin mtriä. Liiknnturvallisuudn vuoksi auto tul voida kääntää pihassa ja autosuojaan ajtaan pihan kautta. AITAAMINEN JA AITAASVILLISUUS atunäkymissä tavoitllaan pinipiirtissti vaihtlvaa ja modrnia, mutta samalla alun historiasta ammntavaa avoimn puolista näkymää. atualun sivuojia i saa täyttää tai pinnoittaa kivimatriaalilla. atujn puolisill tonttirajoill (Asmantin runaa lukuunottamatta) on mahdollista rakntaa ohisia piirustuksia noudattava ns. tyyppiaita (kuvat a ja b). Aidan korkus voi vaihdlla 0,9 -, m välillä. Muut rakntllist aitatyypit ivät ol sallittuja. uva a. Tyyppiaitapiirros kadun puollta. Tolppavälitykst, suorakaitn mallist syvnnykst skä korkussuuntainn vaihtlu suunnitllaan tonttikohtaissti kuvan mittoja noudattan. Aita pittomaalataan tontin raknnuksissa käyttyin sävyin. Aitaan on suositltavaa thdä tontin puolisia suorakaitn mallisia syvnnyksiä tai katkoksia istutuksia vartn. Nämä rytmittävät ja tukvoittavat raknntta. Aitaan voi rakntaa myös vjän, jonka matriaali ja muotokili toistaa tyyppiaitaa. Vjän rakntt ivät saa kohota aitaa korkammall. Suositltavia aitaa täydntäviä pnsaslajja ovat simrkiksi pihasyrnit tai katajat, joidn voi antaa kasvaa paikoin vapaasti. uva b. Tyyppiaidan raknnlikkaus.

4 MEMÄÄRÄYSN HUOMIOINTI ORTTELEISSA 90 JA orttlissa 90 ja Asmantin puolisll tontin runall on raknnttava yhtnäinn mlusuoja. Suoja voi muodostua piharaknnuksista ja raknnlmista tai, -, m korkasta pittomaalatusta ja tiiviistä pystylauta-aidasta. Aidall on hattava lupa ja aitapiirustus on sitttävä pääpiirustuksissa. Aita on prustttava riittävän tukvasti, jotta s säilyttää suoruutnsa myös ajan kulussa. Aitaa on suositltavaa rytmittää suorakaitn mallisilla tontin puolisilla syvnnyksillä. Syvnnyksiin istuttaan puita tai pnsaita, jotka lävöittävät kadun puolista näkymää ja suojaavat tonttia. Sopivia lajja ovat mm. mtsämännyt ja kotipihlajat. Aita pittomaalataan raknnuksissa käyttyin sävyin. ISTUTETTAVAT AEEN OSAT Asmakaavassa istutttavaksi mrkityllä maismallissti hrkällä vyöhykkllä ylläpidtään ryhmittäistä puu-ja pnsaskrrosta, ikä sill sijoitta trassja tai raknnlmia. Näillä aluilla säilyttään olmassa olvia puuryhmiä tai istuttaan kotimaista alkupä olvia korkaksi kasvavia mtsäpuulajja, kutn mtsämäntyjä, haapoja tai koivuja ryhmittäissti säännönmukaisuutta vältlln. Vähintään yksi puuryhmä tul sijaita tonttia kohdn. orttlin tontilla ja puuryhmän voi korvata yksittäispuulla. Tämän lisäksi alull tul istuttaa luonnostaan matalahkoina säilyviä puita ja pnsaita. Tuijat ivät kuulu paikallisn prinnmaismaan, mutta katajat, tuomt ja hdlmäpuut sitä vastoin hyvin. HULEVEDET JA TONTIN UIVATUS Hulvdt, li sad- ja sulamisvdt skä prustustn kuivatusvdt imyttään omalla tontilla. Tämän järjstämisksi laaditaan suunnitlma, joka on sitttävä raknnusluvan yhtydssä. Sad- ja sulamisvdt voidaan käsitllä ja imyttää prustustn kuivatusvsistä rillään. Hulvsin imyttämisn voi totuttaa simrkiksi painantilla ja viivytysaltailla. Painantista voi johtaa tulvimistn varalta ylivuotoputkn katualun avo-ojaan, mutta i jätvsivimäriin. rtyvää hulvttä voi käyttää hyödyksi kastluvtnä. Pihapäällystinä käyttään läpäisviä matriaalja hulvsin imytymisn skä pohjavdn krtymisn mahdollistamisksi. Myös laatoituksn ja kivtyksn tul läpäistä saumoistaan vttä. Asfaltoini tul kyssn. RAENNUSTEN HAHMO RAENNUSEN MASSA JA TYYLIPIIRTEET Omakotitalosta saadaan asukkaan toivt, paikan vaatimukst ja rakntamismääykst huomioiva kokonaisuus kun suunnittluun panudutaan huolllissti. Huonkorkutta ja kahdn krroksn korkuista tilaa muuntlmalla on löydttävissä monnlaisia prsoonallisia ratkaisuja asmakaavan salliman krrosalan krroksittaisn jakautumisn rajoissa. aninkujalla ja Hillrintillä uudisrakntaminn sovittaan tyylillissti tidn aikaismpaan raknnuskantaan. Ikkunaaukotus on symmtristä ja mahdollisia korkita ikkunoita i suunnata till päin. Ikkunaruudun pääll astttuja ikkunaristikoita tai koristllumpia ns. nikkarityylin koristlikkauksia ja kaarvia aihita i sallita. Julkisivulaudoitus on pystysuuntaista tai vaihtohtoissti voidaan käyttää höylähirttä lyhytristinurkalla. JULISIVUVÄRITYS JA MATERIAALIT Alun värityksssä huomioidaan kulttuuriympäristön lähisyys ja kaukomaismassa näkyminn. Samalla pyritään hallittuun vaihtlvuutn. Värityksssä käyttään nk. maapigmnttjä, kltaisn, punaisn ja ruskan sävyjä (ks. sävysimrkit). Myös taitttu valkoinn, harmaa ja murrttu vaala vih ovat mahdollisia. Sinisn taittavat ja kylmät sävyt ivät ol sallittuja. Julkisivuväritystä suositllaan täydnnttäväksi korostsävyllä. Sokklin tul olla harmaita. Mäntyvjän rakntamisssa tul suosia pitkäaikaisia, kstäviä ja huollttavia matriaalja. Julkisivulaudoituksn huoltovälitarpsn ja käyttöikään vaikuttavat matriaalivalinnan lisäksi rakntllist yksityiskohdat. Esimrkiksi vrhouslaudan paksuudksi on hyvä valita vähintään mm paksu vaihtohto. Mäntyvjän muilla aluilla raknnustn muotokiln tul olla yksinkrtaista, suorakulmaista ja dtaljiltaan tyylikkään vähälistä. Ikkuna-aukotuksssa sovlltaan harkittua päsymmtrisyyttä. Julkisivumatriaalina on asmakaavan mukaissti pittomaalattu puu tai osassa korttlia mahdollinn rappaus. Julkisivulaudoituksn tul olla raknnuskohtaissti yhdnsuuntaista. Vrhouksn lävöittämisksi voi laudan lvyttä halutssaan varioida. Ikkunoidn vuorilaudoituksn tul olla ikkunasyvnnyksn suuntainn ja vain vähän ulkonva. Uusvanhoja yksityiskohtia kutn lvitä vuorilautoja ja ikkunaristikoita i sallita. aitissa käyttään hyvin yksinkrtaista muotoaihtta. Arvokkaasn pltomaismaan rajautuvin tonttin raknnukst muodostavat uutta kaukomaisman runaa. Raknnustn tul olla muodoltaan yksinkrtaisia ja niidn tul muodostaa rauhallinn kokonaisuus pltomaismaa rajaamaan. Sävysimrkkjä: -YR -YR -Y0R 0-YR -GY 0-G0Y 0-G0Y

5 IUNAT Ikkunoilla luodaan alull yhtnäistä ilmttä. Asuinhuonissa on hyvä suosia suuria ikkunoita valoisiin ilmansuuntiin ja välttää kaarvia ikkunan osia. Ikkunan koko i vaikuta rityissti sn hintaan, mutta huonn valoisuutn sillä on suuri mrkitys. Etlään suuntautuvin suurtn ikkunoidn pääll suositllaan varjostavia sälikköjä tai ystäitä, jotta ksäaurinko i lämmitä huonistoja liikaa. Myös tlänpuolinn lhtipuusto vähntää lämpökuormaa ksäisin, mutta päästää valon sisään talvisin. ATTOMAISEMA atot ovat mrkittävä osa raknnustn julkisivua ja alun ilmttä. Alun asmakaavassa on pääsääntöissti määtty kattokaltvuudsta. Myös aninkujan ja Hillrintin korttlissa tul kattokaltvuudn olla : - : välillä. Asuin- ja talousraknnustn kattomuotona on symmtrinn tai päsymmtrinn (toinn lap pidmpi) harjakatto. Raknnustn ulokkissa ja katoksissa voi käyttää pulpttikatto-osuuksia, mutta kattokulman tul olla sama kuin käyttyssä harjakatossa. attojn väritys on määritlty asmakaavassa korttlikohtaissti joko tumman harmaaksi, tiiln punaisksi ja osalla korttlista jättty omaan harkintaan. Myös vihrkatot ovat sallittuja talousraknnuksissa ja vähäismmissä kattoosuuksissa. TALOUSRAENNUSET, PARVEEET JA TERASSIT Talousraknnuksn tul olla asuinraknnusta matalampia, runkosyvyydltään pinmpiä ja yksitasoisia. Päätyihin on mahdollista rakntaa parvk, joka i työnny ulos julkisivupinnasta. Parvkkt saavat olla lvydltään nintään kolmasosan kysisstä julkisivusta. Parvkkn kaitn on hyvä olla samaa matriaalia julkisivujn kanssa. Raknnuksn liittyvä trassi i saa ulottua kuin nintään raknnuksn kahdll julkisivull. Trassin kattamista kulman ympäri tul välttää. JÄTEHUOLTO iintistön jäthuollossa tul noudattaa angasalan kunnan ylisiä jäthuoltomääyksiä. Jätastiat tul sijoittaa lähll katualutta sitn, ttä n ovat hlposti tyhjnnttävissä. Jäthuoltoalu on osoitttava asmapiirroksssa ja sn suunnittlussa tul huomioida visuaalinn haitattomuus. Tontilla saa kompostoida puutarha- ja biojätttä, mutta muu kuin puutarhajät on kompostoitava lämpöristtyssä kompostorissa. ompostori on sijoitttava, raknnttava ja hoidttava niin, ttä haittaläimt ivät pääs siihn, ikä kompostoinnista aihudu roskaantumista, haittaa trvydll, ympäristöll tai lähimaismall. TYÖMAATAU Ennn raknnustöidn aloitusta tontill tul pystyttää vähintään 0, x 0, m kokoinn kyltti, josta ilmnvät mm. raknnuttaja ja työn kohd. ENERGIATEHOUUS Mäntyvjän alulla on tavoittna nrgiathokas rakntamistapa. Tämä tarkoittaa sitä, ttä raknnustn vaipan lämmönläpäisykrtoimin li u-arvojn tulisi olla mahdollisimman piniä. angasalan kunta on solminut kuntin nrgiathokkuussopimuksn, mutta kunnan toimt ivät yksin riitä kasvihuonkaasujn vähntämisksi ja ilmastonmuutoksn hillitsmisksi. Valtion, yritystn ja kansalaistn on myös thtävä laaja-alaisia muutoksia ja valintoja. Jokainn asuinnliö kuluttaa nrgiaa ja onkin tärkää, ttä raknnukst ja huont ovat kompaktja. Ikkunoidn tul olla riittävän suuria, jotta auringon valo ja lämpö saadaan hyödynnttyä. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää raknnuksn ja tilojn suuntaamisn, ri nrgia- ja lämmitysmuotojn mahdollisn hyödyntämisn, matriaalivalintoihin, ilmanvaihtoon skä pihasuunnittluun, unohtamatta laadukasta arkkithtuuria. Matalanrgiatalot ja passiivitalot ovat tiiviitä ja kostudn välttämisksi niidn ilmanvaihto on suunnitltava skä totutttava huolllissti. ENERGIA-JA LÄMMITYSMUODOT JA NÄIDEN NÄY- VÄT OSAT Raknnuksissa suositllaan käytttäväksi aurinkonrgiaa sähkön ja lämmön tuottoon. Aurinkoknnot tai -kimt tul sijoittaa katolla lappn ja julkisivussa sinän suuntaissti tai intgroida its matriaaliin. Ilmalämpöpumppujn ulkoyksiköt on suunnattava sitn, ttä mahdollista mluhaittaa i koidu naapurill ja n on milllään naamioitava osaksi julkisivua. Maalämmön hyödyntämistä kannattaa harkita, mikäli tontti on sovltuva siihn. Maalämpöjärjstlmää vartn on hattava lupa kunnan raknnusvalvonnasta. okonsa puolsta tontilla voi käyttää vain porakaivon avulla hyödynnttävää maalämpöä. Osa tontista sijaits pohjavsialulla, mikä asttaa lisähtoja järjstlmän tiiviydll ja käytttäväll nstll. Maalämpöjärjstlmän suunnittlussa on käytttävä ammattilaista.