Liite 1 Kaupunginhallitus ULVILAN KAUPUNKI. Tilinpäätös. Kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Liite 1 Kaupunginhallitus ULVILAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2014 Kaupunginhallitus

2 TILINPÄÄTÖS 2014 sivu Sisällysluettelo 1 Ulvilan kaupungin toimintakertomus vuodelta Kaupunginjohtajan katsaus vuodelta Kaupungin hallinto ja henkilöstö Yleinen taloudellinen kehitys Oman talousalueen kehitys Ulvilan kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja sen päättymisen jälkeen Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon 9 ja arvio todennäköisestä kehityksestä 1.6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Sisäisen valvonnan järjestäminen Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahoitus Tase ja sen tunnusluvut Kaupungin kokonaistulot ja menot 20 2 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 2.1. Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtuvat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Konsernitase ja sen tunnusluvut 26 3 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet 27 4 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen 4.1. Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoituslaskelmaosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Tilinpäätöslaskelmat 5.1. Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat Konsernituloslaskelma Konsernirahoituslaskelma Konsernitase Liitetiedot Vesilaitos 133 Allekirjoitukset 135

3 1. ULVILAN KAUPUNGIN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUODELTA 2014 Ulvilan kaupungin taloudellinen tilanne vuonna 2014 oli varsin haasteellinen. Vuosi 2014 oli keskeisten tunnuslukujen valossa vuotta 2013 heikompi. Myönteistä tilikauden tuloksessa on kuitenkin se, että tilikauden alijäämä on alkuperäisen talousarvion mukainen ja selvästi vielä syksyllä muutettua talousarviota parempi. Voidaan todeta, että talousarviota on noudatettu eri tulosalueilla erittäin hyvin. Taloudenpidon perussääntö on, että tuotot ja kulut on oltava tasapainossa. Talousarvion toteutumisen näkökulmasta tämä ehto täyttyi Ulvilassa jälleen vuonna 2014 hyvin, vaikka tilikauden alijäämän perusteella tasapainotettavaa onkin odotetusti noin euron verran. Toimintatuottojen kokonaismäärä on 14,1 miljoonaa euroa eli toteutumisaste muutettuun talousarvioon on 101,7 %. Vastaavasti toimintamenojen kokonaismäärä on 79,2 miljoonaa euroa eli toteutumisaste muutettuun talousarvioon on 97,8 %. Suurimmat alittajat määrärahojen osalta olivat vuonna 2014 elinkeinotoimi, sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus ja vesilaitos. Kaupungin vuosikate vuonna 2014 on 2,9 miljoonaa euroa, mikä on 3 miljoonaa euroa eli 49,9 % huonompi luku kuin vuotta aikaisemmin. Näiltä osin tilanne ei ole kestävä, sillä vuosikatteen tulee kattaa vähintään suunnitelman mukaiset poistot. Vuonna 2013 vuosikate oli 5,9 miljoonaa euroa, jolloin se kattoi reilusti sekä poistot että myös velkojen lyhennykset. Tällöin kaupungin talous oli hyvin tasapainossa. Tilikauden alijäämä huomioiden taseessa on edelleen noin 9 miljoonan euron ylijäämäpuskuri, mikä sinänsä antaa mahdollisuuden sopeuttaa edelleenkin toimintaa ja taloutta harkitusti ja maltillisesti. Yleisesti vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella arvioiden Ulvilan kaupungin talouden tasapaino on tyydyttävä. Ulvilan kaupungin verotulot ja valtionosuudet toteutuivat vuonna 2014 talousarvion mukaisesti. Verotulojen toteutumisaste vuonna 2014 muutettuun talousarvioon verrattuna on 100,1 %. Verotulot laskivat vuoteen 2013 verrattuna 0,6 miljoonaa euroa ja 1,3 %. Kunnallisverotilitykset laskivat 2,1 %. Sen sijaan vuoteen 2013 verrattuna yhteisöverotilitykset kasvoivat 11,8 % ja myös kiinteistöverotilitykset kasvoivat 8,6 %. Käyttötalouden valtionosuuksien kokonaismäärä vuonna 2014 oli 19,8 miljoonaa euroa eli toteutumisaste on 100,6 %. Kokonaisuudessaan valtionosuudet olivat kuitenkin 3,6 % pienemmät kuin edellisenä vuonna Talouden tasapainottamiseksi valtuusto on hyväksynyt tuottavuus- ja toimenpideohjelman. Ohjelmaan sisältyvillä toimenpiteillä oli tarkoitus aikaansaada vuoden 2014 loppuun mennessä Ulvilan kaupungin taloudessa sellainen tasapainotila, että vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Tämä tuottavuusja toimenpideohjelman mukainen tasapainotavoite saavutettiin vuonna 2013, mutta ei vuonna Tämä tarkoittaa, että valtuuston hyväksymiä tuottavuus- ja toimenpideohjelman mukaisia toimenpiteitä tulee jatkaa täysimittaisesti ja niitä tulee edelleen tehostaa. Sopeuttamistoimia tarvitaan jo vuodelle 2015, sillä valtuuston hyväksymä talousarvio vuodelle 2015 on 2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Talouden tasapainottamiseksi valtuusto korotti kiinteistöveroprosenttia vuodelle 2015 ja asetti henkilöstömenoille euron säästötavoitteen. Tämän henkilöstösääs- 1

4 tötavoitteen toteuttamiseksi kaupunginhallitus päätti helmikuussa 2015 käynnistää yhteistoimintamenettelyn. Kaupungin maksuvalmius ja rahoitusasema pysyivät varsin hyvällä tasolla myös vuonna Vuoden 2014 aikana nostettiin uusia talousarvioarviolainoja 2,0 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä maksettiin pois noin 2,3 miljoonaa euroa ja kuntatodistusohjelman lyhytaikainen rahoituslimiitti pieneni 2,0 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa korollisten pitkäaikaisen lainojen määrä oli 11,0 miljoonaa euroa ja lyhytaikaisten 2,4 miljoonaa euroa. Kokonaislainamäärä asukasta kohti oli vuoden lopussa euroa. Vuonna 2013 lainamäärä asukasta kohti oli euroa, joten lainamäärää on pystytty pienentämään vuoden 2014 kuluessa. Konsernitasolla velkamäärä on vuoden vaihteessa euroa asukasta kohti. Ulkopuolisen arvion mukaan konsernin varallisuus kattaa kuitenkin konsernin velat. Suurin yksittäinen kohde on Kiinteistö Oy Ulvilan Vuokratalot. Ulvilassa yhteistoimintasopimuksen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut tuotettiin edelleen vuonna 2014 talouden näkökulmasta arvioiden kustannustehokkaasti. Sosiaali- ja terveyspalveluihin varattu alkuperäisen talousarvion määräraha alittui 0,9 miljoonalla eurolla. Sen sijaan erikoissairaanhoidon menot ylittivät alkuperäisestä talousarvion noin 2 miljoonalla eurolla, mutta alittivat kuitenkin lopulta muutetun talousarvion määrärahavarauksen noin 0,3 miljoonalla eurolla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain eli palvelurakenneuudistuksen valmistelu siirtyy seuraavalle vaalikaudelle ja hallitukselle, joten tähän kokonaisuuteen liittyy edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä myös Ulvilan osalta. Lopulliset ratkaisut SOTE-palvelujen tuottamisesta ja ennen kaikkea rahoittamisesta ovat auki näillä tietämin ainakin ensi syksyyn saakka. On kuitenkin varsin todennäköistä, että SOTE-palvelujen järjestämismalli tullee siirtymään yhtä kuntaa laajemman toimijan vastuulle. Suuria haasteita toki riittää tulevaisuudessakin, mutta vuoden 2014 tilinpäätös antaa odotettua paremmat lähtökohdat myös vuodelle 2015, varsinkin kaupungin oman toiminnan ja talouden näkökulmasta. Esitän lämpimät kiitokset kaikille Ulvilan kaupungin työntekijöille, luottamushenkilöille ja laajalle yhteistyökumppaniverkostollemme Ulvilan kaupungin eteen tekemästänne työstä vuonna Vuosi 2015 tulee Ulvilassa olemaan merkittävien päätösten vuosi. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa eteenpäin yhdessä ja yhteistyössä kuten tähänkin asti! Jukka Moilanen kaupunginjohtaja 2

5 1.2. KAUPUNGIN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Ulvilan kaupungin hallinto-organisaatio oli vuonna 2014 seuraava: Valtuuston jäsenmäärä on 35. Vuosi 2014 oli vuoden 2012 kunnallisvaaleissa valitun valtuuston 2. toimintavuosi. Valtuustossa olivat edustettuna seuraavat poliittiset puolueet: Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 11 valtuutettua; Kansallinen Kokoomus 9 valtuutettua; Suomen Keskusta 5 valtuutettua; Vasemmistoliitto 4 valtuutettua, Perussuomalaiset 4 valtuutettua, Vihreä Liitto 1 valtuutettu ja Kristillisdemokraatit 1 valtuutettu. Valtuuston puheenjohtaja oli rehtori Kimmo Vepsä (Kok.), I varapuheenjohtaja myyntineuvottelija Seppo Virtanen (Sdp.) ja II varapuheenjohtaja teknikko Matti Saarinen (Vas.). Valtuusto kokoontui 6 kertaa vuonna 2014, valtuuston käsittelemien asioiden määrä oli 70. Toimikaudeksi valitun kaupunginhallituksen kokoonpano on seuraava: varsinainen jäsen varajäsen Leena Jokinen-Anttila, pj. (Sdp.) Tiina Ahonen, vpj. (Kok) Janne Eräpuro (Sdp.) Tero Järvelä (PS) Minna Juusela (Kok) Heidi Rosenblad (Vihr.) Elina Heikkilä (Kok.) Kimmo Saarinen (Sdp.) Juha Tuovinen (PS) Sirkka Saari (Kok) 3

6 Tapani Kankaanpää (Kok) Leena Kaunisto (Kesk.) Matti Koskela (Kesk.) Johanna Mattila (Sdp.) Pekka Tuori (Vas.) Jarkko Viljanen (Sdp.) Tero Tapiola (Kok.) Mari Ahvenjärvi (KD) Juha Tenho (Kesk.) Sari Mikkilä (Sdp.) Anne Taavela (Vas.) Arto Tuohimaa (Sdp.) Kaupunginhallituksen esittelijänä toimi kaupunginjohtaja Jukka Moilanen. Kaupunginhallitus piti vuonna 2014 yhteensä 22 kokousta ja sen käsittelemien asioiden määrä oli 267. KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Ulvilan kaupungin palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa 513 (504) henkilöä, joista 409 (405) oli vakinaisessa ja 104 (99) määräaikaisessa palvelussuhteessa. Kokonaismäärästä työllistämistuella palkattuja tilapäisiä työntekijöitä oli 26 (18). Palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 9 (-1) henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden päättyessä. Vakinainen henkilökunta lisääntyi 4 (-2) henkilöllä ja määräaikainen henkilöstö lisääntyi 5 (1) henkilöllä. Uusia vakinaisia palvelussuhteita alkoi vuoden aikana 29 (10). Kaupungin palveluksesta erosi 9 (11) vakinaista henkilöä ja täydelle eläkkeelle siirtyi 12 (9) henkilöä. Täyttä työaikaa tekevien osuus koko henkilöstöstä oli 86,4 % (88,5 %). Osa-aikaja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli vuoden lopussa 17 (15) henkilöä. Vuoden 2014 aikana eripituisten palvelussuhteiden määrä oli kaikkiaan 1996 (1821) ja niissä oli 759 (731) eri henkilöä. Työllistämistuella palkattuja henkilöitä oli vuoden aikana yhteensä 49 (26) eri henkilöä. Kaupungin henkilöstömäärän kehitys Lukumäärä vuosi henkilöstömäärä* työllistämistuella palk. henkilöstö yhteensä muutos, % , , , , , , , , ,79 * vakinaiset ja tilapäiset, ei työllistämistuella palkattuja 4

7 Kaupungin henkilöstömenojen kehitys vuosina : palkat sivukulut henkilöstökorvaukset henkilöstömenot muutos, % 11,57 1,88-31,65-0,73-0,30 3,18 1,01 5

8 1.3. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen talouskehitys jatkui vaimeana vuonna Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Suomen bruttokansantuotteen volyymi pieneni 0,1 prosenttia viime vuonna. BKT:n pienenemisen ja työllisyyden heikkenemisen vuoksi voidaan todeta vuoden 2014 olleen jo kolmas peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Suomen talouden kehitys on ollut muuta euroaluetta heikompaa. Suomen vaihtotaseen alijäämä vuonna 2014 oli 3,7 miljardia euroa, vuonna 2013 alijäämä oli 3,8 miljardia euroa. Työttömyys kasvoi Suomessa vuonna Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2014 työttömyysaste oli 8,7 prosenttia. Vastaava luku vuonna 2013 oli 7,7 prosenttia. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemien työllisyystilastojen mukainen työttömyysaste koko maassa vuonna 2014 oli 12,4 prosenttia (vuonna 2013 luku oli 11,3 prosenttia). Julkisyhteisöjen rahoitusasema oli kuudetta vuotta peräkkäin alijäämäinen, vuonna 2014 alijäämä oli 7 miljardia euroa. Alijäämä on 3,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, mikä ylittää EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen 3 prosentin kynnysarvon. Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä oli ennakkotietojen mukaan 1,9 miljardia euroa, vuonna 2013 vastaava alijäämä oli 1,5 miljardia euroa. Kuluttajahintaindeksi nousi vuonna ,0 prosenttia. Yleinen korkotaso pysyi edelleen vuonna 2014 erittäin alhaisella tasolla. Vuoden alussa 3 kk:n euribor korko oli 0,287 % ja vuoden lopussa 0,078 %. Kansantalouden kokonaispalkkasumma kasvoi vuonna ,6 %, julkisen sektorin palkkasumman kasvu oli Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vain 0,1 %. Vuonna 2013 kokonaispalkkasumman kasvu oli 1,1 % ja julkisen sektorin osalta 1,8 %. Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna 2014 ja oli yhteensä 89,9 miljardia euroa. Veroaste (=verojen suhde bruttokansantuotteeseen) kasvoi edellisvuodesta 0,2 prosenttiyksikköä 44,1 prosenttiin. Vuonna 2014 kotitalouksilta kertyi tuloveroja 27,4 miljardia euroa eli 6,2 % enemmän kuin vuonna Yhteisöveron tuotto supistui 17,9 prosenttia. Valtion verokertymä oli vuonna 2014 kokonaisuudessaan 42,5 miljardia euroa, mikä on 1,1 prosenttia enemmän kuin vuonna Kuntien verokertymä oli 21,2 miljardia euroa, mikä on 2,2 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Nettoveroaste, joka tarkoittaa veroastetta vähennettynä julkisyhteisöjen kotitalouksille ja yrityksille maksamilla tukipalkkioilla sekä tulon- ja pääomansiirroilla, oli 18,0 prosenttia vuonna Vuonna 2013 nettoveroaste oli 18,5 prosenttia. 6

9 1.4. OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan Satakunnan väkiluku on vähentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2014 (ennakkotieto) henkilöä eli 2,0 prosenttia. Väkiluku on laskenut kaikissa muissa Satakunnan seutukunnissa paitsi Eurajoki, Luvia ja Pori. Ulvilan asukasluku oli Vuoteen 2005 verrattuna asukasluku laskenut 479 asukkaalla eli 3,5 prosenttia. Vuoden 2014 aikana väestömuutos Ulvilassa oli 37 henkeä. Ulvilan luonnollinen väestönlisäys vuonna 2014 oli 24 ja nettomuutto -80. Ulvilan väestöllinen huoltosuhde vuonna 2013 oli 65,1, Satakunnassa vastaava luku oli 62,8 ja koko maassa keskimäärin 55,8. Vuonna 2010 huoltosuhde Ulvilassa oli 59,0, Satakunnassa 57,3 ja koko maassa keskimäärin 51,6. Satakunnan ja koko maan työllisyysaste (työllisten osuus vuotiaista) on noussut selvästi vuosina Vuonna 2008 työllisyysaste on ollut korkeimmillaan. Tämän jälkeen työllisyysaste on heikentynyt jonkin verran taantuman myötä sekä Satakunnassa että koko maassa. Satakunnassa pudotus oli hieman maan keskiarvoa jyrkempää. Vuonna 2014 Satakunnan työllisyysaste oli 67,2 prosenttia ja koko maan 68,3 prosenttia. Heikon talouskehityksen seurauksena työttömyys on 2010 luvulla lisääntynyt sekä koko maassa että Satakunnassa. Työministeriön tilastojen mukaan koko maan työttömyysaste oli vuonna ,4 prosenttia, Satakunnassa vastaava luku oli 12,7 prosenttia, Porin seutukunnassa 13,5 prosenttia. Ulvilan työttömyysaste vuonna 2014 oli 11,4 prosenttia, vuonna 2013 vastaava luku oli 10,8 prosenttia. Ulvilassa olevien yritysten määrä on lisääntynyt viime vuosina, vuodesta 2009 vuoteen 2013 lisäys on 60 yritystä. Vuonna 2013 yritysten määrä oli 811. Vuonna 2013 Ulvilassa aloitti 50 uutta yritystä ja lopetti 51 yritystä. Ulvilassa olevien työpaikkojen määrä vuonna 2012 oli yhteensä Työpaikoista alkutuotannon osuus oli 3,0 %, jalostuksen 31,4 % ja palvelujen 64,2 %. Ulvilan työpaikkaomavaraisuus oli vuonna ,2 %. Työpaikkaomavaraisuus on Ulvilassa kasvanut vuodesta 2005 yli 10 prosenttiyksiköllä. Kasvuun on vaikuttanut sekä työpaikkojen määrän lisääntyminen että työllisen työvoiman määrän väheneminen. Edelleen Ulvilan työpaikkaomavaraisuus on kuitenkin keskimääräistä selvästi alhaisempi. Ulvilan suurimmat yksityiset työnantajat vuonna 2013 olivat seuraavat: Yrityksen nimi henkilöstömäärä CIMCORP OY 193 FAZER LEIPOMOT OY 102 UTU OY 95 SATMATIC OY 80 NEOREM MAGNETS OY 65 Lähde: Satamittari 7

10 1.5. ULVILAN KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen Vuosi 2014 oli talouden keskeisten tunnuslukujen perusteella odotetusti edellistä tilikautta heikompi. Tilikauden alijäämä on kuitenkin alkuperäisen talousarvion mukainen ja selvästi muutettua talousarviota parempi. Kaupungin vuosikate vuonna 2014 oli 2,9 milj. euroa, mikä on 3 milj. euroa ja 49,9 % huonompi luku kuin vuotta aikaisemmin. Käyttöomaisuudesta tehtyjen poistojen jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostui 0,9 milj. euroa, mikä on 3,4 milj. euroa huonompi tulos kuin vuonna Vuonna 2014 käyttötalouden toimintajäämä oli 65,1 milj. euroa, mikä on 2,5 % enemmän kuin edellisvuonna. Toimintajäämä on 2,1 milj. euroa pienempi kuin muutetun talousarvion luku (toteutumisprosentti 96,9 %). Toimintatuottojen kokonaismäärä oli 14,1 milj. euroa, mikä on 0,2 milj. euroa enemmän kuin muutetussa talousarviossa. Toteutumisaste muutettuun talousarvioon oli 101,7 %. Vuoteen 2013 verrattuna toimintatuotot vähenivät 2,0 % eli 0,3 milj. euroa. Muutos selittyy pääosin myyntituottojen vähenemisellä. Myyntituottojen laskua tasapainottaa kuitenkin työllistämistuen ja muiden avustusten kasvu 0,25 milj. euroa. Toimintakulujen kokonaismäärä oli 79,2 milj. euroa, mikä on 1,8 milj. euroa vähemmän kuin muutetussa talousarviossa. Toimintakulujen toteutumisprosentti talousarvioon verrattuna on 97,8 %. Toimintakulut kasvoivat Ulvilassa 1,3 milj. euroa eli 1,7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Perusopetuksen kulut ylittivät talousarvion määrärahan 0,3 milj. euroa, mutta lähes vastaava kasvu tuloissa tasapainotti toimintakatteen talousarvion mukaiseksi. Erikoissairaanhoidon kulut ylittivät alkuperäisen talousarvion lähes 2 milj. eurolla, mutta alittivat muutetun talousarvion 0,3 milj. eurolla. Suurimmat alittajat määrärahojen osalta olivat elinkeinotoimi, 0,6 milj. euroa, sosiaali- ja terveyspalvelut 0,4 milj. euroa, varhaiskasvatus 0,4 milj. euroa ja vesilaitos 0,2 milj. euroa. Elinkeinotoimen kustannusalitusta selittää keskeisiltä osin tytäryhtiön laskuttamien vastikkeiden kirjautuminen tietyiltä osin tilinpäätöksessä toimintakulujen sijaan tilikauden poistoihin ja arvonalennuksiin kirjanpitoteknisistä syistä. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen (Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain) mukaan kuntien toimintamenot (ilman kunnan liikelaitoksia) kasvoivat maltillisesti vain prosentin verran vuonna 2014 edellisestä vuodesta. Palkoissa ja palkkioissa oli laskua 0,1 prosenttia ja palvelujen ostoissa kasvua 3 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Keskimäärin kuntien toimintatulot lisääntyivät 1,1 % edellisvuodesta. Maltillisen menokehityksen ansioista kuntien toimintakatteet heikkenivät 1,5 %. Toimintajäämän kasvu on kunnissa hidastunut viime vuosina. Verorahoitus (verotulot ja valtionosuudet) kasvoi 1,4 %, mutta kasvuvauhti hidastui edellisvuodesta erityisesti valtionosuuksien laskun takia. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna euroa. Ulvilan palkkasumma oli vuonna ,3 milj. euroa. Palkkasumma kasvoi 1,8 %. Kokonaishenkilöstömenojen määrä oli 21,5 milj. euroa. Palkkasumma alitti muutetun talousarvion 0,2 milj. eurolla (toteutumisaste 98,5) ja henkilöstömenot yhteensä 0,5 milj. euroa (toteutumisaste 97,9 %). 8

11 Ulvilan verotulojen kokonaismäärä vuonna 2014 oli 48,2 milj. euroa. Verotulojen toteutumisaste muutettuun talousarvioon verrattuna on 100,1 %. Verotulot laskivat vuoteen 2013 verrattuna 0,6 milj. euroa ja 1,3 %. Kunnallisverotilitykset laskivat 2,1 %. Yhteisöverotilitykset kasvoivat 11,8 % ja kiinteistöverotilitykset 8,6 % vuoteen 2013 verrattuna. Käyttötalouden valtionosuuksien kokonaismäärä vuonna 2014 oli 19,8 milj. euroa, ja toteutumisaste 100,6 %. Valtionosuudet olivat 3,6 % pienemmät kuin vuonna Verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) yhteismäärä oli vuonna ,1 milj. euroa eli n. 1,3 milj. euroa ja 1,9 % vähemmän kuin vuonna Verorahoituksen toteutumisaste talousarvioon verrattuna oli 100,2 %. Investointimenot vuonna 2014 olivat yhteensä 3,3 milj. euroa ja investointitulot 0,9 milj. euroa. Investointimenojen toteutumisaste muutettuun talousarvioon verrattuna oli 96,2 %. Talonrakennuksen investoinnit olivat yhteensä 1,7 milj. euroa, vesilaitoksen investoinnit 0,5 milj. euroa sekä tie- ja ympäristörakentamisen investoinnit 1,0 milj. euroa. Kiinteistöjen myyntitulot olivat yhteensä 0,7 milj.. Merkittävimmät yksittäiset investointikohteet vuonna 2014 olivat: - Harjunpään koulu, muutos ja peruskorjaustyö, euroa - Friitalan koulun lähiliikuntapaikan rakentaminen, euroa - Kotolan muuttaminen lastensuojelulaitokseksi euroa. Kaupungin maksuvalmius ja rahoitusasema pysyivät varsin hyvällä tasolla vuonna Uusia talousarvioarviolainoja nostettiin 2,0 milj. euroa 2014 aikana. Pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä maksettiin noin 2,3 milj. euroa ja kuntatodistusohjelman lyhytaikainen rahoituslimiitti pieneni 2,0 milj. euroa. Vuoden lopussa korollisten pitkäaikaisen lainojen määrä oli 11,0 milj. euroa ja lyhytaikaisten 2,4 milj. euroa. Kokonaislainamäärä asukasta kohti oli vuoden lopussa euroa. Vuonna 2013 lainamäärä asukasta kohti oli euroa. Konsernitasolla velkamäärä asukasta kohti oli euroa, vuonna 2013 vastaavasti euroa. Suurin yksittäinen riskikohde on Kiinteistö Oy Ulvilan Vuokratalot. Kaupungin korkomenot vuonna 2014 olivat euroa. Alhaisen korkotason ja vähentyneen lainamäärän vuoksi korkomenot alittivat talousarvion noin euroa. Vaikka lainamäärä onkin pienentynyt, on korkotasolla edelleen varsin huomattava vaikutus kaupungin taloudelliseen asemaan Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä kehityksestä Tilikauden alijäämä vuonna 2014 oli 0,9 milj. euroa eli 3,4 milj. euroa suurempi kuin vuonna Alijäämä on kuitenkin jopa hieman alkuperäistä talousarviota parempi, mitä voidaan pitää varsin kohtuullisena tuloksena ottaen huomioon erikoissairaanhoidon 2 milj. euron ylitys alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Kokonaisuutena vuoden 2014 toimintakulujen kasvu (1,7 %) oli kuitenkin edellisvuotta suurempi ja verorahoituksen (verotulot + valtionosuudet) kehitys puolestaan negatiivinen (-1,9 %), mikä on kestämätön yhtälö pidemmällä aikavälillä ilman talouden sopeuttamistoimia. 9

12 Vuoden 2014 tilinpäätöksen perusteella Ulvilan kaupungin talouden tasapaino on tyydyttävä. Tilikauden alijäämä huomioiden taseessa on edelleen noin 9 milj. euron ylijäämäpuskuri, mikä antaa mahdollisuuden sopeuttaa toimintaa ja taloutta harkitusti ja maltillisesti. Sopeuttamistoimia tarvitaan jo vuodelle 2015, sillä talousarvio on 2 milj. euroa alijäämäinen. Talouden tasapainottamiseksi kiinteistöveroprosenttia korotettiin vuodelle 2015 ja henkilöstömenoille asetettiin euron säästötavoite. Vuoden 2014 tapaan jatketaan myös tarpeettoman omaisuuden myyntiä yhtenä talouden tasapainotuskeinona. Keskeisiä talouden haasteita henkilöstömenojen säästötavoitteen ohella ovat valtionosuuksien 1 milj. euron lasku vuodesta 2014 sekä erikoissairaanhoidon kustannusten varsin todennäköinen kasvu edellisvuosien tapaan. Keskeisin toiminnan ja talouden suunnitteluun vaikuttava tekijä tulevia vuosia ajatellen on lopuillaan olevan kuntaliitosvalmistelun kohtalo. Valtuustot käsittelevät maaliskuun lopussa Porin, Ulvilan, Kokemäen, Nakkilan, Luvian sekä Pomarkun yhdistymissopimuksen, jonka mukaan sopijaosapuolet muodostaisivat alkaen yhteisen Porin kaupungin. Mikäli Ulvilan valtuusto hylkää sopimuksen , jatkaa Ulvila toistaiseksi itsenäisenä kaupunkina. Mikäli joku muu yhdistymissopimusvalmisteluissa mukana olleista kunnista jää pois ja Ulvila hyväksyy yhdistymisen, siirtynee lopullinen päätös Ulvilan osalta ensi kesään tai syksyyn. Lähivuosien toiminnan ja talouden suunnitteluun kuntaliitosasian lisäksi vaikuttaa keskeisesti, millaisiksi sosiaali- ja terveystoimen järjestämistä koskevat muutokset (sote-uudistus) ja kuntakohtaiset maksuosuudet lopulta muodostuvat. Valmisteilla olleen mallin mukaisten laskelmien perusteella Ulvilan kustannukset nousisivat uudistuksen myötä noin 1,4 milj. euroa. Lain valmistelussa esille tulleiden peruslaillisten ongelmien vuoksi sote-malli ja muutoksen taloudelliset vaikutukset ratkeavat vasta seuraavalla hallituskaudella. Sote-uudistus sekä valtionosuusjärjestelmän muutos ja valtionosuuksien leikkaukset vaikuttavat negatiivisesti kaikkien Ulvilan kanssa yhdistymisestä neuvottelevien kuntien talouteen. Talouden sopeutustoimia ja toiminnallisia muutoksia on edessä riippumatta siitä, jatkaako Ulvila itsenäisenä kaupunkina tai osana isompaa kokonaisuutta. Pysyvän tasapainon saavuttaminen edellyttää palvelujärjestelmän rakenteellisia, tuottavuutta nostavia muutoksia, joihin liittyen Ulvilan kaupungin tuottavuus- ja toimenpideohjelma tullaan päivittämään vuoden 2015 aikana kuntaliitosratkaisun perusteella. Useat kunnat nostivat kunnallis- ja / tai kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2015 erityisesti valtionosuusmenetysten takia. Vuoden 2015 kunnallisveroprosenttien perusteella Ulvilan nykyinen veroprosentti on enää 0,66 prosenttiyksikköä koko maan keskimääräistä tuloveroprosenttia korkeampi. Yhtenä talouden tasapainotuskeinona maltillinen tuloveroprosentin korotus on Ulvilassa edelleen perusteltavissa. Yhteenvetona vuoden 2014 tilinpäätöksestä voidaan todeta sen antavan odotettua paremmat lähtökohdat vuodelle 2015 varsinkin kaupungin oman toiminnan ja talouden näkökulmasta. Konsernitasolla taloudellisena haasteena on Kiinteistö Oy Ulvilan Vuokratalojen alhainen käyttöaste ja suuri lainamäärä. 10

13 1.6. ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Riskikartoituksen perusteella korkein riskitaso oli henkilöriskeissä, joiden merkitys korostui erityisesti tärkeissä peruspalveluissa. Henkilöriskien merkitys todennäköisesti korostuu myös tulevaisuudessa eläkkeelle jäävien työntekijöiden määrän kasvaessa ja toimintoja ulkoistettaessa. Pienissä yksiköissä toiminta on yksittäisten henkilöiden ammattitaidon varassa, mikä lisää riskien mahdollisuutta. Huomattava osa kaupungin peruspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta toteutetaan kuntien välisenä yhteistoimintana kaupungin oman organisaation ulkopuolella. Merkittävimmät näistä toiminnoista ovat erikoissairaanhoito (Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä) ja perusterveydenhuolto ja siihen liittyvä sosiaalitoimi (Porin perusturvan yhteistoiminta-alue). Nykyisellä rahoitusmallilla yksittäisen kunnan vaikutusvalta em. toimintojen kustannuskehitykseen on rajallinen. Lisäksi vuosittaiset vaihtelut kustannuksissa vaikeuttavat taloussuunnittelua. Vuonna 2013 erikoissairaanhoidon ja perusturvan toimintajäämä oli yhteensä 59,6 % kaupungin toimintajäämästä. Nykyinen toiminta- ja rahoitusmalli lisää riskiä kaupungin talouden epätasapainon kasvuun. Ulvilan, kuten yleensäkin kuntien, talouskehityksen kannalta keskeinen ratkaisu on sosiaali- ja terveystoimen tuleva järjestämis- ja rahoitusmalli. Valtionosuusjärjestelmän muutos, joka tuli voimaan vuoden 2015 alussa ja valtionosuuksien leikkaukset vähensivät selvästi valtionosuuksien määrää jo vuonna 2014 ja edelleen vuonna Ulvilan osalta aleneminen jatkuu vielä vuonna 2016 noin 0,5 milj. euron verran. Ilman uusia leikkauksia Ulvilan valtionosuuksien taso ei enää laske vuodesta 2017 lähtien. Em. tiedossa olevat valtionosuuksien vähennyksien taso on sellainen, että se lienee mahdollista kaupungin omilla toimenpiteillä kompensoida. Talouden riskitekijänä on lainojen korkomenojen lisääntyminen, mikäli korkotasossa tapahtuu merkittävää nousua. Lähivuosien ajan korkotaso on ollut poikkeuksellisen alhainen ja oletuksena on, että myös lähitulevaisuudessa korot pysyvät matalina. Lainoitukseen sisältyvää riskiä lisää osaltaan se, että kaupungin lainojen korot ovat valtaosin sidottu markkinakorkoihin. Koko Ulvilan kaupunkikonsernin kannalta huomattava riski liittyy kiinteistöosakeyhtiöiden talouskehitykseen. Erityisesti Kiinteistö Oy Ulvilan Vuokrakotien tilanne on viime vuosina heikentynyt vuokrausasteen alennuttua selvästi aikaisemmista vuosista. Yhtiö on myynyt vuokra-asuntoja ja käynnistänyt talouden tasapainotusohjelman. Yhtiö on raportoinut saavuttaneensa vuonna 2014 riittävän rahoitusaseman. 11

14 1.7. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamis- ja hallintojärjestelmää sekä operatiivista johtamista. Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan johdon ja henkilöstön toimenpiteitä, joilla hallitaan riskejä ja lisätään päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus sekä riskien riittävä hallinta. Sisäisellä valvonnalla myös varmistetaan, että raportointijärjestelmät tuottavat oikeata ja luotettavaa tietoa ja että toiminta on lakien, säännösten ja muiden normien mukaista. Sisäisen valvonnan järjestämisvelvoitteesta on tiedotettu osastoja. Valtuusto hyväksyi vuonna sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Samassa yhteydessä valtuusto hyväksyi myös kaupungin hallintosäännön, joka sisältää sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvän tehtävien ja vastuun jaon. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupungin johtosäännöt eivät kaikilta osin ole ajan tasalla, myöskään sisällöltään ne eivät ole yhdenmukaisia. Kaupungin organisaatiota koskevat muutokset on siirretty toteutettavaksi sen jälkeen, kun valtuusto on ratkaissut sen, onko Ulvila mukana mahdollisesti vuoden 2017 alusta toteutettavassa Porin seudun kuntaliitoksessa vai ei. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen valvonta kuuluu tilivelvollisten toimielinten ja viranhaltijoiden tehtäviin. Lautakuntia on ohjeistettu siitä, että ne seuraavat talousarvion toteutumista oman hallinnonalansa osalta omalla raportoinnillaan. Kaupunginhallitus seuraa koko talousarvion toteutumista kuukausittain ja valtuustolle raportoidaan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumistilannetta puolivuotisraportilla tilivuoden aikana. Vuonna 2014 talousarvio toteutui tulosalueiden osalta pääsääntöisesti hyvin. Käyttötalouden toimintatuottojen toteutuma-aste talousarvioon muutettuun talousarvioon oli 101,8 %, toimintakulujen osalta 97,8 % ja toimintakatteen osalta 96,9 %. Suoritteita ja suoritekohtaisten kustannusten seurantaa on viime vuosina jatkuvasti tehostettu, mutta edelleenkään seuranta ei ole sillä tasolla, että se antaisi riittävän kuvan toimintojen kehityksestä ja vertailutiedoista muihin kuntiin. Riskienhallinnan järjestäminen Valtuusto on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet. Vuonna 2014 hyväksytyssä hallintosäännössä on riskienhallinnan vastuutuksesta määrätty seuraavasti: Kaupunginhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta sekä päättää kunnan omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Lautakunnat ja johtavat viranhaltijat vastaavat omalla vastuualueellaan sisäisen valvonnan ja kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisestä ja asianmukaisesta toimivuudesta sekä merkittävimpien riskien raportoinnista kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. 12

15 Riskienkartoitus on järjestetty vuonna Tarve kartoituksen ajantasaistamiseen on olemassa. Vuonna 2014 ei taloudelliselta tai toiminnalliselta vaikutukseltaan merkittäviä riskejä ole toteutunut. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Kaupungin yleiset hankintaohjeet on hyväksytty vuonna Hankintaohjeiden noudattaminen ja hankintalainsäädännön tuntemusta tulee kaikilla organisaatiotasoilla parantaa. Porin hankintapalvelujen kanssa on voimassa sopimus hankintayhteistyöstä. Vakuutusten hoidossa kaupungilla on voimassa vakuutusmeklarisopimus. Kaupungin vakuutukset kilpailutettiin vuonna Sopimustoiminta Vuokrasopimusten ja takausvastuiden seuranta on ajantasaista. Kaupungin asianhallintajärjestelmää (Dynasty) laajennettiin vuonna 2013 siten, että se kattaa myös sopimushallinnan. Sisäisen valvonnan painopistealueet Osastoja on kehotettu vuosittain sisällyttämään käyttösuunnitelmiin sisäisen valvonnan painopistealueet ja raportoimaan niiden toteutumisesta normaalin raportoinnin yhteydessä. 13

16 1.8. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Kunnan tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Seuraavassa on esitetty kaupungin tuloslaskelma vuodelta Tuloslaskelmalla selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen määrää sekä kunnan tulorahoituksen riittävyyttä. Tuloslaskelman toimintakate, vuosikate ja tilikauden tulos kuvaavat tulorahoituksen riittävyyttä, kun eri kulueriä vähennetään kunnan tuloista määrätyn etuoikeusjärjestyksen mukaisesti. Toimintakate ilmoittaa paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja käyttötalouden valtionosuuksilla. Vuosikate eli kunnan rahoitustulos ilmoittaa riittääkö kunnan tulorahoitus kattamaan pitkävaikutteisista tuotannontekijöistä aiheutuneet kulut eli käyttöomaisuuden poistot. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Ylijäämäinen tulos voidaan siirtää varauksiin, rahastoida tai liittää edellisvuosilta kertyneeseen yli- ja alijäämään. Alijäämäistä tilikauden tulosta voidaan vastaavasti kattaa varauksista tai rahastoista tehtävillä siirroilla tuloslaskelmaan. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ulkoinen) muutos, % Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet , , , , , ,52 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot ,40 Muut rahoitustuotot ,17 Korkokulut ,43 Muut rahoituskulut ,35 Vuosikate , ,89 Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) Varausten lisäys (-), vähennys (+) Rahastojen lisäys (-), vähennys (+) Tilikauden ylijäämä / alijäämä , , , , ,06 TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % Vuosikate prosenttia poistoista Vuosikate, /asukas Asukasmäärä ,94 13,60 77,52 174,42 221,36 440,

17 Tuloslaskelman mukainen vuosikate vuonna 2014 oli ,91 euroa. Jotta kunnan talous on minimitasolla tasapainossa, tulee vuosikatteen kattaa vähintään suunnitelman mukaiset poistot. Kestävä talouden tasapaino edellyttää, että tämän lisäksi vuosikate kattaisi myös lainojen lyhennykset. Vuonna 2014 vuosikate riitti kattamaan 77,5 % tilikauden poistoista. Tilikauden alijäämä vuonna 2014 oli ,17 euroa. Alijäämä on 3,4 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2013 ylijäämä euroa. 15

18 16

19 1.8.2 Toiminnan rahoitus Seuraavassa on esitetty kunnan tilinpäätöksen mukainen rahoituslaskelma vuodelta Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulorahoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoiminnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kunnan kassavarojen muutoksen tilikaudella. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarat Kassavarat Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 93,53 243,34 Lainanhoitokate 1,28 2,60 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Investointien tulorahoitus -tunnusluku osoittaa, kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Vuonna 2014 tulorahoitus kattoi 93,5 % investointimenoista, kun vuonna 2013 vertailuluku oli peräti 243,3 %. Toiminnan ja investointien raha- 17

20 virran kumulatiivinen kertymä vuosilta on 2,1 milj. euroa positiivinen ja 1,3 milj. euroa suurempi kuin viime vuonna. Viiden viimeisimmän tilikauden investoinnit on siis pystytty kokonaisuutena kattamaan tulorahoituksella. Kumulatiivinen tunnusluku on parantunut selvästi viime vuosina, sillä vuosittaiset investointibudjetit ovat pysyneet maltillisina. Aiempina vuosina lainarahoituksen osuus investointien rahoituksessa on ollut merkittävä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Ulvilan vuoden 2014 tunnusluku on 1,28. Kassan riittävyyttä kuvaava tunnusluku osoittaa, että kunnan kassavarat riittivät vuonna 2014 kattamaan keskimäärin 11 päivän kassasta maksut. LAINAMÄÄRÄN KEHITYS TA -lainat Lyhennykset Uudet lainat TA -lainat kassalainat Lainat as.luku lainat / as

21 Tase ja sen tunnusluvut Seuraavassa on esitetty kunnan tase tilanteessa Taseen perusteella laadituilla tunnusluvuilla kuvataan kunnan rahoitusrakennetta. VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Kiinteät rakenteet ja laitteet VARAUKSET 0 0 Koneet ja kalusto Poistoero 0 0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Sijoitukset Muut pakolliset varaukset Osakkeet ja osuudet Lainasaamiset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lahjoitusrahastojen pääomat Valtion toimeksiannot Muut toimeksiantojen pääomat VAIHTUVAT VASTAAVAT VIERAS PÄÄOMA Vaihto-omaisuus Pitkäaikainen Aineet ja tarvikkeet Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saamiset Saadut ennakot Pitkäaikaiset saamiset Muut velat Muut saamiset Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainasaamiset Lainat julkisyhteisöiltä Muut saamiset Saadut ennakot Ostovelat Siirtosaamiset Muut velat Siirtovelat Rahat ja pankkisaamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 67,87 66,13 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 27,86 30,05 Kertynyt ylijäämä, Kertynyt ylijäämä, /asukas Lainakanta , Lainat, /as Lainasaamiset , Asukasmäärä Tunnusluvuista omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Vuonna 2014 Ulvilan omavaraisuusaste oli 67,87 % ja parani hieman edellisestä vuodesta (66,13 %). Suhteellinen velkaantuneisuus -tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Käyttötuloina huomioidaan toimintatuotot, verotulot ja käyttötalouden valtionosuudet. Ulvilassa ko. suhdeluku oli 27,86 % vuonna 2014, kun se vuonna 2013 oli 30,05 %. 19

22 Kaupungin kokonaistulot ja -menot Ulvilan kokonaistulot ja -menot vuonna 2014 on esitetty seuraavassa laskelmassa. Laskelma on tehty tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat. KOKONAISTULOT JA -MENOT % % TULOT MENOT Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,6 Verotulot ,3 - Valmistus omaan käyttöön 0 0,0 Valtionosuudet ,8 Korkotuotot ,1 Korkokulut ,2 Muut rahoitustuotot ,1 Muut rahoituskulut ,0 Tulorahoituksen korjauserät 0,0 Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden +/- Pakollisten varausten muutos ,0 luovutusvoitot ,8 - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden - Muut tulorahoituksen korjauserät ,2 luovutustappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin ,2 Investointimenot ,0 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,9 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset 0 0,0 Antolainasaamisten vähennykset ,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,7 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,5 Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,4 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot - kokonaismenot ,65 Muut maksuvalmiuden muutokset - rahavarojen muutokset ,65 20

23 2. KAUPUNKIKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 2.1. YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Tytäryhteisöt Kiinteistöyhtiöt 10 Asunto-osakeyhtiöt 6 Muut yhtiöt 2 Kuntayhtymät 3 Osakkuusyhteisöt 3 Yhteensä 24 Yksityiskohtainen erittely kaupungin omistuksessa muissa yhteisöissä esitetään liitetiedoissa KONSERNIN TOIMINNAN OHJAUS Kaupungin konserniohje on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna Valtuusto on asettanut vuoden 2014 talousarviossa tärkeimmille tytäryhteisöille eli Kiinteistö Oy Vuokrakodit Oy:lle ja Ulvilan Lämpö Oy:lle tavoitteita. Vuokrakotien osalta tavoitteet koskevat yhtiön taloudellisen aseman vakauttamista ja vuokrausasteen parantamista. Ulvilan Lämpö Oy:n osalta tavoitteet koskevat energian hintaa ja toimintavarmuuden ylläpitämistä. Kiinteistö Oy Ulvilan Vuokrakotien osalta vuokrausaste on kohonnut, mutta toteutunut taso (84%) ei vielä ole riittävä. Yhtiön talouden tasapainotusohjelmalla on vuonna 2014 saavutettu kuitenkin yhtiön mukaan riittävä rahoitusasema. Konserniyhtiöille asetettujen tavoitteiden toteutumista ja niiden yleistä toimintaa on seurattu valtuustolle esitetyssä talousseurantaraportissa. Tarvittaessa kaupunginhallitus antaa konserniyhtiöiden hallinnossa oleville kaupungin edustajille ohjeita yhtiöiden päätöksentekoon OLENNAISET KONSERNIA KOSKEVAT TAPAHTUMAT Tytäryhtiöt tekevät käyttöomaisuuden poistoja vain tilikauden tuloksen rajoissa. Konsernitilinpäätöstä varten yhtiöt ilmoittavat kaupungille suunnitelman mukaiset poistot SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä että lainsäännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä että omaisuus ja voimavarat turvataan. Konsernivalvonnasta vastaa kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja sekä konserniohjeessa mainitut muut viranhaltijat. Toimivallan- ja vastuunjako konserniohjauksessa 21

24 Konserniohjeessa on linjattu kaupungin toimielinten toimivallan jako kuntakonsernia koskevissa asioissa. Konserniohjeen mukaan valtuusto: - määrittelee kaupungin tavoitteet ja omistajapolitiikan linjaukset. Merkittävät päätökset tehdään yhtiöiden perustamisen yhteydessä sekä hankkeiden rahoituspäätöksissä. - päättää erikseen tytäryhteisöjen merkittävistä toiminnan laajentamista/uusia toimintoja koskevista asioista. - hyväksyy konserniohjeet. Kaupunginhallituksen / kaupunginjohtajan tehtävänä on: - nimetä edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen yhtiö- ja vastaaviin kokouksiin. - antaa ohjeet yhtiökokouksessa tai vastaavissa elimissä kuntaa edustaville henkilöille kaupungin kannan ottamisesta ellei ohjeiden antoa ole johtosäännöllä annettukaupungin muulle viranomaiselle. - seurata kuntakonserniin kuuluvien yhteisöjen toimintaa ja tehdä tarvittaessa toimenpide-ehdotuksia havaitsemistaan epäkohdista. - raportoida valtuustolle tytäryhteisöjen toiminnasta ja taloudesta. Osastopäällikkö: - vastaa ohjeiden toteutumisesta toimialansa yhtiöissä. - seuraa toimialallaan kaupungin omistajapolitiikan toteutumista ja raportoi tarvittaessa kaupunginjohtajalle/kaupunginhallitukselle. - seurata toimialallaan kuntakonsernin ja konserniohjeiden toimivuutta ja tekee tarvittaessa ehdotuksia konsernin rakenteen ja ohjeiden kehittämisestä kaupunginjohtajalle/kaupunginhallitukselle. Konserniohjeessa on säännös siitä, miten yhtiöiden tule informoida kaupungin johtoa yhtiön asioissa. Ohjeiden anto kunnan edustajille tytäryhteisöissä Tarvittaessa kaupunginhallitus on antanut kaupungin edustajille tytäryhtiöissä ohjeita menettelystä päätöksenteossa. Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen aseman seuranta, analysointi ja raportointi Tytäryhteisöjen toiminnan seuranta on tapahtunut talouden seurantaraportoinnin yhteydessä sekä tilinpäätösvaiheessa koko vuoden osalta. Raportointi ei ole perustunut tunnuslukuihin ja niiden pohjalta tehtyyn analyysiin. Raportointia kehitetään siten, että tunnuslukuvertailuilla saadaan käsitys kannattavuudesta, maksuvalmiudesta, vakavaraisuudesta ja suhteellisesta velkaantuneisuudesta, jolloin kyetään arvioimaan kuntakonsernin taloudellisia riskejä nykyistä paremmin. Keskitettyjen toimintojen käyttö Keskitetyistä toiminnoista on ohjeet konserniohjeessa. Tällaisia toimintoja ovat ohjeen mukaan hankinnat, rahoitusta, sijoituksia ja takauksen antamista koskevat ohjeet, henkilöstöpolitiikka, riskienhallinta ja konsernin tarkastus ja valvonta. Ulvilan kaupungin kolme työntekijää työskentelee Ulvilan Isännöintipalvelu Oy:ssä. 22

25 Konserniyhtiöiden rahoitustarpeista on neuvoteltu kaupungin edustajien kanssa. Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä Konserniohjeessa on ohjeistettu tytäryhteisöjen riskienhallintamenettelyä. Taloudellisiin riskiin varautumiseksi ohjeissa on edellytetty, että tytäryhteisön tulee etukäteen saada kaupunginhallituksen/valtuuston suostumus taloudellisesti merkittäviin toimiin. 23

26 2.5. KONSERNITILINPÄÄTÖS JA SEN TUNNUSLUVUT Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ulkoinen) Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä / alijäämä TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 37,10 37,73 Vuosikate prosenttia poistoista 79,38 129,15 Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Vuosikate osoittaa konsernin tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Konsernin tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Ulvilassa vuosikate kattoi tilikaudella 79,4 % poistoista. 24

27 Konsernin rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muutokset vähemmistön osuudessa Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Investointien tulorahoitus, % 71,61 149,37 Lainanhoitokate 1,25 1,35 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirta kertoo, kuinka paljon konsernin toiminnasta jää rahavirtaa nettoantolainaukseen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen. Vuodelta 2014 toiminnan ja investointien rahavirta oli negatiivinen, mikä näkyy konsernin rahavarojen pienenemisenä 2,2 milj. euroa. Lainanhoitokatteella mitaten tilikauden tulorahoitus riitti kattamaan vieraan pääoman lyhennykset ja korkokustannukset. 25