Varsinais-Suomen ajankohtaiset haasteet

Transkriptio

1 Kuntajohdon neuvottelupäivä Auriga Business Center, Turku Varsinais-Suomen ajankohtaiset haasteet maakuntajohtaja Juho Savo

2 Maakunnan suhdannetilanne ja näkymät normaalia heikommat Varsinais-Suomi on vuosikymmenet kuulunut lounaiseen kasvukolmioon. Työllisyysaste on Varsinais-Suomessa pysynyt viime vuosiin saakka koko maan työllisyysastetta korkeammalla ollen tyypillisesti maan toiseksi korkein Uudenmaan jälkeen. Myös tuotannon määrä suhteessa väestön määrään on ollut maan keskimääräistä suurempi. Tilanne näyttää muuttuneen vuoden 2008 jälkeen. Alueen talous sakkasi Varsinais- Suomessa poikkeuksellisen syvälle, kun BKT per henkilö supistui 17 %:lla parissa vuodessa. Tämä perustui suurelta osin kahden perinteisesti vahvan klusterin toiminnan romahdukseen, eli matkapuhelintuotannon lopahtamiseen ja meriteollisuuden tilauskirjan tyhjentymiseen. Tuotannon määrä (BKT per henkilö) on jämähtänyt maan keskimääräistä alemmalle tasolle ja työllistenkin määrän kasvu on jäänyt niukaksi. ETLAn alueennusteen mukaan tämä asetelma ei ole muuttumassa. Taantuman kautta menetetyt työpaikat ja tuotanto muodostavat merkittävän kuopan kehityksessä ja sen täyttämiselle on löydettävä keinot. Mistä kasvua yrityssektorille ja uusia työpaikkoja? kysymyksessä kiteytyy Varsinais-Suomen, ja miksei myös koko Suomen, suuri haaste. Lähde: TEM Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013

3 Maakunnan suhdannetilanne ja näkymät normaalia heikommat Seuduista positiivisinta kehitys on edelleen Vakka-Suomessa, jonne on syntymässä lyhyellä aikavälillä joitakin satoja uusia teollisia ja välillisesti huomattava määrä palvelualojen työpaikkoja. Loimaankin seudulla yrityskentässä on edelleen positiivinen vire, erityisesti alueen metalliyrityksissä ja kaupan alalla. Erikoiskoneita ja laitteita valmistavissa yrityksissä näyttää olevan poikkeuksellisen hyvä suhdannekestävyys, ne ovat jopa lisänneet henkilöstöä nykyisessä vaikeassa tilanteessa. Turun seutua leimaa suurten teollisuusyritysten rakennemuutos, joka osittain vieläkin jatkuu. Meriteollisuuden ongelmat ovat osittain seurausta ylikapasiteetista ja muuten teknologiateollisuuden maailmanlaajuisesta rakennemuutoksesta. Turunmaalla Paraisilla on odottava varovainen tunnelma. Nordkalk ilmoittanut yt-neuvotteluista. Investoinnit ovat vähäisiä ja asuntokauppa on hiljaista. Matkailun osalta kesä on ollut vilkas, mutta matkailijat käyttävät aiempaa vähempää rahaa lomilla. Salon seudulla työttömyys on kasvanut joka ryhmässä, yt-neuvotteluja käydään Nokialta ulkoistettuihin tehtäviin liittyen. Nokia-klusterin romahtaminen Salossa on mittakaavaltaan poikkeuksellinen eikä alueen muu teollisuus pysty tarjoamaan korvaavia työpaikkoja menetettyjen työpaikan tilalle. Lähde: TEM Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013

4

5 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla (heinä) 14,5 14,0 13,5 13,0 12,5 12,0 11,5 11,0 10,5 10,0 9,5 9,0 8,5 8,0 7,5 7,0 6,5 6,0 5,5 5,0 Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen StatFin-tietokanta) Keski-Suomi 13,8 Päijät-Häme 13,0 Pohjois-Pohjanmaa 12,9 Pirkanmaa 12,1 Pohjois-Savo 11,6, Satakunta 11,3 V-S 11,0 Koko maa 10,6 Uusimaa 8,0

6 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) Varsinais-Suomen seuduilla ajalla (heinä) Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika ja Statfin -tietokannat) Salon seutu 14, Turun seutu 11,1 V-S 11,0 Koko maa 10,6 Vakka-Suomi 9,3 Loimaan seutu 8,4 7 6 Turunmaa 6,

7 Laaja työttömyys heinäkuussa 2013 Laaja työttömyys sisältää työttömät sekä työvoimahallinnon palveluissa olevat työhallinnon asiakkaat. Lukumäärä on suhteutettu vuotiaaseen väestöön.

8

9

10

11 Kunnat on laitettu järjestykseen vuoden 2012 väkiluvun mukaan. Värien tulkinta: Mitä punaisempi ruutu, sitä voimakkaampi suhteellinen väestönkasvu. Mitä sinisempi ruutu, sitä voimakkaampi väestön suhteellinen väheneminen. Maskun ja Naantalin luvuissa Livonsaaren osaliitos on huomioitu vertailukelpoiseksi historiavuosien kanssa. *Vuoden 2013 luku on ajalta kesä kesä 2013 (ennakkotieto) Lähde: Tilastokeskus (Altika- ja StatFin -tietokannat) ja VRK

12 Aluekehityksen painopisteet 2013

13 Maakuntastrategian valmistelu Päästrategia on aluekehittämislain mukaan nelivuotiskausittain laadittava maakuntaohjelma ja suunnitelma. Strategiassa huomioidaan maakunnan erityispiirteet, vahvuudet ja uhkatekijät. Strategia ohjaa viranomaisten toimintaa ja muun muassa hankerahoitusta. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys, jota täsmennetään ja toteutetaan maakuntaohjelmalla ja kaavalla. Suunnitelma päivitetään valtuustokausittain joka neljäs vuosi Työryhmiä 4 (osaaminen, ympäristö, talous sekä arvot ja ilmapiiri) Strategia laaditaan laajassa yhteistyössä mm. viranomaisten, kuntien, oppilaitosten, kolmannen sektorin, yritysten ja poliittisten toimijoiden kanssa. Virallisten kuulemisten ja lausuntojen lisäksi järjestetään mm. laaja järjestötason kysely sekä tulevaisuustyöpaja julkistoimijoille Uusi strategia hyväksyttäneen kevään 2014 valtuustossa

14 Toimintaympäristön rakenteen kuvaus Päänäkökulman / -driverin valikoituminen prosessissa OSAAMINEN - perusopetus - koulutus - tutkimus - ylläpito TALOUS - elinkeinotoiminta - kaikki toimijat kunnat ja hallinto mukaanlukien ARVOT/ILMAPIIRI - aika, ajan henki - sosiaalinen/henkinen toimintaympäristö - hyvinvointi YMPÄRISTÖ - alue-/yhdyskuntarakenne / maankäyttö ja infra - fyysinen rakennettu toimintaympäristö - palvelurakenne - luonto & kulttuuriperintö GLOBAALI / ALUEELLINEN MUUTOS

15

16 Suomen rakennerahasto-ohjelma: Kasvua ja työtä OHJELMARAKENNE UUSIUTUU - YKSI KOKO MAAN KATTAVA OHJELMA EAKR- ja ESR-ohjelmat sekä valtakunnallinen muodostavat kokonaisuuden. Ohjelma sisältää kaksi alueellista suunnitelmaa : Etelä- ja Länsi-Suomi (ELSA) sekä Itä- ja Pohjois-Suomi (IP). 2. OHJEMA FOKUSOITUU, PAINOPISTEITÄ AIEMPAA VÄHEMMÄN PK-yritystoiminnan kilpailukyky (EAKR) Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (ESR) Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen (ESR) Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (ESR) EAKR:n sisällä 25 % rahoituksesta suunnattava vähähiilistä taloutta tukeviin hankkeisiin.

17 .. jatkuu 3. PÄÄTÖKSENTEKO UUSIUTUU Merkittävimmät ELY-keskusten ja maakunnanliittojen rahoitushakemukset MYRiin (poikkeus yritystuet). MYR antaa rahoittajaa sitovan lausunnon. HALKE:n päätöksen mukaan 4 ELY-keskusta erikoistuu rr-hallintoon. Etelä-Suomen osalta Hämeen ELY-keskus toimii jatkossa vastuutahona. 4. HANKETOIMINTAA UUDISTETAAN Monirahastoisia hankkeita ja uusia rahoitusmuotoja tulossa. Kaikissa ohjelmissa kv-toiminta on mahdollista. Kaupunkipolitiikka entistä vahvemmin mukana, myös kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueella lisätty ohjelmaan (Varsinais-Suomessa koskee Turkua, Saloa, Raisiota ja Kaarinaa). 5. LAINSÄÄDÄNTÖ JA HALLINTO UUDISTUU Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista sekä rahoituslaki uudistuvat. Lait lausunnolle lähiviikkoina.

18 EU:n ohjelmakausi Ohjelman hyväksyminen komissiossa siirtynee alkuvuoteen 2014 Kumppanuussopimusneuvottelut käynnissä, komission palaute kesäkuussa toimitetusta kumppanuussopimusluonnoksesta varsin kriittinen RR-asetukset hyväksyttäneen parlamentissa marraskuussa Suomen rahoituskehys kokonaisuudessaan n. 1,488 mrd ( käyvin hinnoin ) Alueellisesti ELSA-alueella uudella ohjelmakaudella päätettävissä 125 miljoonaa euroa (ESR) 186 miljoonaa euroa (EAKR) Suuralueittainen jako (ELSA/ IP) noudattelee maakuntajohtajien ja ELYjohtajien toukokuussa tekemää esitystä

19 Central Baltic INTERREG IV A ohjelma Tavoite: lisätä yhteistyötä valtionrajojen yli keskisen Itämeren alueella Varsinais-Suomen liitto toimii ohjelman hallintoviranomaisena (3 työntekijää) maksatusviranomaisena (1 työntekijä) tarkistusviranomaisena (1 työntekijä) ohjelmasihteeristön päätoimipisteenä (8 työntekijää) Prioriteettiteemat: Turvallinen ja terveellinen ympäristö Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Vetovoimaiset ja dynaamiset yhteisöt Hankkeille yht. 96 miljoonaa EAKR-euroa Toteutettu/toteutuksessa yht. 122 hanketta

20 Valmistelussa: Central Baltic V A -ohjelma ( ) V-S liitto koordinoi uuden Central Baltic V A -ohjelman valmistelua vuosiksi , valmisteluvastuu jäsenvaltioilla (Suomi ml. Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) Varsinais-Suomen liitto tulee toimimaan uuden ohjelman hallinto- ja todentamisviranomaisena, tarkastusviranomaisena sekä ohjelmasihteeristön päätoimipisteenä Seuraavat neljä teemaa valittu uuden ohjelman painopisteiksi: PKyritysten kehittäminen (painotus innovaatioissa), luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristön suojelu, liikenne sekä koulutus ja elinikäinen oppiminen. Ensimmäinen hankehaku tavoitteena saada auki loppuvuonna 2014

21 Kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueen yhteistyö ja EU:n Itämeristrategia. Uusi ENI ohjelma mahdollisuus Varsinais-Suomelle. Ohjelmavalmistelu vasta alussa. Käytäntöön ? Pohjoismainen saaristoyhteistyön jatko? Parainen ilmoittanut jättäytyvänsä pois talousvastuusta. Onko mieltä jatkaa? Toimistot Brysselissä ja Pietarissa Turku-prosessi yhteistyön lisääminen Venäjän ja EU:n välillä

22 Maankäyttö ja ympäristö 2013

23 (Semi-)polysentrinen Varsinais-Suomi MAAKUNTAKESKUS SEUTUKUNTAKESKUS/-PARI KUNTAKESKUS KUNTA-/ALAKESKUS TIE RAUTATIE VAIKUTUSALUE KEHITTÄMISVYÖHYKE MATKAILUVYÖHYKE KESKUSAKSELI SATAMA LENTOASEMA

24 Varsinais-Suomen maakuntakaavat MV/YM E18-vaihemaakuntakaava 2001/2002 Turun kaupunkiseudun maakuntakaava 2002/2004 Salon seudun maakuntakaava 2006/2008 Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava 2011/2012 Loimaan seutu, Turun seudun kehyskunnat, Turunmaa, Vakka- Suomi 2010/2013 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava 2013/ Vakka Suomi Turunmaa Turun seudun kehyskunnat Loimaan seutu Turun kaupunkiseutu Salon seutu

25 Tuulivoimavaihemaakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi Valtuuston päätöksestä jätetty ympäristöministeriöön kuusi valitusta, vastineet MKH:ssa

26 Maakuntakaavan tarkistus 1 Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava koko maakunnan alueelle Maakuntavaltuuston aloituspäätös Lähtökohdat MRL:n muutos huhtikuussa 2011 Hyväksytty kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Nykyistä kokonaismaakuntakaavaa tarkistaen ja täydentäen Painopisteet taajamien maankäyttö erityisesti rakennemallialueella vähittäiskaupan ohjaus ja mitoitus tarkistetun MRL:n mukaisesti LJS työn tulosten konkretisoiminen

27 Maakuntakaavan tarkistus 2 Kaupan palveluverkkoselvitys valmistuu syksyn aikana seminaari lokakuussa iltapäivällä raporttiluonnos lausunnoille lokakuun lopulla Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lausunnoille loppusyksystä sisältää kaavatyön alustavat tavoitteet kuntakierrokset talven ja kevään aikana

28 LJS 2013 Liikennejärjestelmäsuunnittelu Varsinais-Suomen liikennestrategian 2035 päivittäminen Tavoitteet ja linjapäätökset lähetetty kuntiin lausunnoille. Esitetyt painopisteet työlle: o o o Elinkeinoelämän ja kestävän aluekehityksen edellytykset Kestävä liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Maaseudun ja saariston liikenneyhteydet 2. Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadinta Tunnistetaan ja valitaan keinot, joilla tuetaan tehokkaimmin rakennemallin liikenteeseen liittyviä tavoitteita => linjauksista päätetään rakennemallialueen PARAS-ohjausryhmässä. Rakennemallialueen liikennejärjestelmän kehittämisestä keskusteltiin rakennemallialueen seminaarissa. Suunnitteluprosessin lopputulos: Toimijoiden yhteinen tahtotila pienten ja suurten liikennehankkeiden kehittämisen tärkeysjärjestyksestä (kehittämisohjelma) maakuntatasolle ja rakennemallialueelle.

29 TKS RAKENNEMALLI HYV. ( ) / MAL-AIESOPIMUS MS/MO-LUONNOS NÄHTÄVILLÄ KUNTAJAKOSELVITYKSET UUSI KUNTALAKI MRL KAUPAN SIIRTYMÄS.AIKA PÄÄTTYY MAL-AIESOPIMUS PÄÄTTYY OAS - LÄHTÖK. JA TAVOITTEET MK-LUONNOS NÄHTÄVILLÄ MK-EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ Maakuntakaavan 1, liikennejärjestelmätyön ja maakuntastrategian aikataulut MV MV Keskusverkkoselvitys Taajamien maankäyttö Kaupan palveluverkko Luonnoksen valm. Ehdotuksen valm. Vahv. SEM 4.6. Muut selvitykset MAAKUNTAKAAVOITUS Tavoitteet VS-liikennestrategia Turun seudun LJS LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ MYR MYR MV Aloitus Teemaryhmät Toteutumisen seuranta Aloitus Luonn. valm. Viim. MAAKUNTASTRATEGIATYÖ 1 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava

30 Edunvalvonnan painopisteet tilannekatsaus

31 Edunvalvonnan painopisteitä Telakkateollisuuden kilpailukyvyn parantaminen 29 M innovaatiotukea käyttämättä v Rauman telakan lopettamisen vaikutukset Turkuun Valtatie 8 Turku Pori, 1. vaiheen toteuttaminen ja 2. vaiheen varmistaminen valtuus 102,5 M hankkeelle olemassa v M, valmis v. 2018

32 Edunvalvonnan painopisteitä Perusväylänpidon tasokorotus lisätalousarviossa 25 M teiden, ratojen ja siltojen kunnostamiseen n. 2 M V-S ELY:n alueelle päätös hankkeista LVM/LIVI Pohjoinen kasvukäytävä - näkökulman vahvistaminen ESA-radan yleissuunnittelulle ei rahoitusta budjetissa kasvukäytävä etenee hankkeiden muodossa, mm. meriklusterin kehittäminen Lentoliikennestrategia 2. lisätalousarviosta 200 M Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennukseen liikenneministeri kuuli alueiden näkemystä lentoaseman roolista osana lentoasemaverkostoa

33 Edunvalvonnan painopisteitä Yliopistojen ja korkeakoulujen rahoitus turvattava OKM:n budjettilohkon indeksijäädytys ei kohdistu v yliopistoihin AMK:n arvonlisäverokohteluun on tulossa tavoiteltu kohennus Turun biokuvantamisen asema kansallisella tutkimusinfrastruktuuritiekartalla turvattava päätös tiekartalle hyväksytyistä hankkeista sijoittuminen tiekartalle tarkoittaisi pääsyä mukaan Euro-Bioimaging johtoyksiköksi

34 Edunvalvonnan painopisteitä Alueellistamista on jatkettava Valtioneuvoston periaatepäätös 5.9. tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskus Alueellistamiskysymys? Rajavartiolaitoksen ilma-aluskorjaamon keskittäminen Turkuun päätöksenteko tänä syksynä

35 Edunvalvonnan painopisteitä Teijon kansallispuiston toteuttaminen Metsähallituksen kansallispuistoselvityksen mukaan keskeiset edellytykset alueella täyttyvät lausuntopyyntö sidosryhmille mennessä EU:n meripäivät Turkuun European Maritime Day Turkuun,

36 Edunvalvonnan painopisteitä Saaristomeren tilan parantaminen Itämeren suojelun keskiössä Itämeren suojelu -momentti 0,7 M lisäys verrattuna v kohdennus erityisesti Saaristomeren ja Selkämeren alueille talousarvioehdotus ei sisällä lainkaan rahoitusta uusille siirtoviemäreille!

37 Yhteismarkkinointi syksy 2013 kampanjat liittyvät osaamiseen ja yrittämiseen sekä asumiseen kauppakeskus Kampissa Helsingissä promootiotapahtuma teemana Kaikki kasvaa Varsinais-Suomessa IPad-julkaisu sekä leikkimielinen kasvupotentiaalitesti 3 viikon IPad-kampanjat Kärkimediassa, Talouselämässä sekä T&T -lehdessä uudistuu

38 Kuntauudistus - ajankohtaiset - Kuntarakennelaki voimaan Selvitysvelvollisuus alkanut Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy 6 kk sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lain hyväksymisen jälkeen (eduskunta kevät 2014). Kuntien ilmoitettava mennessä, minkä kuntien kanssa se tekee selvityksen. - Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma : pakkoliitokset Aluekehityksen kannalta keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyden, alueen elinvoimaisuuden kehittämisen ja palvelujen tehokkaan järjestämisen turvaamiseksi valmistellaan kuntarakennelain täydennys. Tällä lisätään perustuslain asettamien reunaehtojen mukaisesti kuntien yhdistymistä koskevaa valtioneuvoston toimivaltaa kuntarakennelain 4d :n 3 mom:ssa tarkoitetulla yhtenäisellä työssäkäynti tai yhdyskuntarakennealueella. Valtioneuvoston toimivallan lisääminen rajoitetaan selkeillä reunaehdoilla ja alueen asukkaiden enemmistön tahtotilaan sitomisella. Toimivallan käyttö rajoitettaisiin tilanteisiin, joissa kuntarakennelain tavoitteet eivät ole toteutettavissa vapaaehtoisesti. Kielellisten oikeuksien toteutuminen varmistetaan.

39 Kuntauudistus - ajankohtaiset VM : Kunnat, joiden on selvitettävä yhdistymistä Turun kaupunkiseudulla 4d 3 mom. mukaan: Turku, Kaarina, Lieto, Masku, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko => Nousiainen ainoa, joka ei täytä yhdyskuntakriteeriä

40 Sote-uudistuksen ajankohtaiset Sosiaali ja terveydenhuollon uudistusta jatketaan STM:n järjestämislakityöryhmän väliraportissa esitettyjen linjausten mukaisesti Kuntien lausunnot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportista ( mennessä) Jatkotoimenpiteet lausuntojen perusteella HE-muotoon laadittu ehdotus mennessä, kunnilta lausunnot 2014 alussa Järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan 2015

41 Esimerkki sote-alueesta

42 Kiitos huomiostasi!