Maakunnan ajankohtaiset NYT!

Transkriptio

1 Maakunnan ajankohtaiset NYT! Kuntajohto Logomo, Turku Maakuntajohtaja Juho Savo

2 Liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys yrityksissä ajalla (TRENDISARJA 2005=100)

3 Liikevaihdon kehitys maakunnissa ajalla (TRENDISARJA 2005=100)

4 Henkilöstömäärän kehitys yrityksissä maakunnissa ajalla (TRENDISARJA 2005=100)

5 Matkailu naapurimaista Varsinais-Suomeen Yöpymiset majoitusliikkeissä marraskuuhun 2012 mennessä, 12 kk liukuvat keskiarvot

6 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) Suomen eteläisissä maakunnissa ajalla (joulu) Kymenlaakso 12,8 Päijät-Häme 12,1 Etelä-Karjala 12,0 Pirkanmaa 10,9 Satakunta 10,5 V-S 9,9 Koko maa 9,8 Kanta-Häme 8,8 Uusimaa 7,2 6 5 Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika- ja StatFin-tietokanta) tammikuu tammikuu

7 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) Varsinais-Suomen seuduilla ajalla (joulu) Salon seutu 12,5 Turun seutu 10,1 V-S 9,9 Koko maa 9,8 Vakka-Suomi 8,1 Loimaan seutu 7,2 Turunmaa 6,0 Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika ja Statfin -tietokannat) tammikuu tammikuu

8 Turun seutu Pitkäaikaistyöttömät Varsinais-Suomen seuduilla (joulu) Turunmaa Salon seutu Vakka-Suomi Loimaan seutu Turun seutu (oikea y-akseli) Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika-tietokanta) Salon, Loimaan, Vakka-Suomen ja Turunmaan seudut

9 Nuorisotyöttömien lukumäärä (alle 25-vuotiaat) V-S:n seuduilla (joulu, liukuvat keskiarvot) Turun seutu Salo Loimaa Vakka-Suomi Turunmaa Turku (oikea y-akseli) Käyrät kuvaavat 12 kuukauden liukuvia keskiarvoja Lähde: Tilastokeskus, työnvälitystilasto (Altika-tietokanta) Salo, Loimaa, Vakka-Suomi ja Turunmaa

10 Työttömien lukumäärän muutos (%) vuodessa Varsinais-Suomen kunnissa

11 Työttömien lukumäärän muutos (%) vuodessa Varsinais-Suomen kunnissa

12 Työttömyysaste (%) joulukuussa 2012 Lähde: TEM:n työnvälitystilastot Tilastokeskuksen StatFin-tietokanta

13

14 Rakennusluvat ja aloitetut asunnot Varsinais-Suomessa tammikuu lokakuu Rivitalo - Rakennusluvat Rivitalo - Aloitetut Kerrostalo - Rakennusluvat Kerrostalo - Aloitetut Omakoti - Rakennusluvat Omakoti - Aloitetut Asuntojen lukumäärä Lähde: Tilastokeskus (Altika-tietokanta)

15 Väestökehityksen osatekijät Varsinais-Suomessa vuosina * (*ennakkotieto) Lähde: Tilastokeskus (Altika- ja StatFin- tietokannat

16 Loimaan seutu * Vakka-Suomi * Turku Salon seutu * Turunmaa * Muu Turun seutu * * Turun seutu Varsinais-Suomi * * Väestömuutokset (hlö) Varsinais Suomessa vuosina * * Ennakkotieto joulu 2011 joulu 2012 Salon seudun väestö on vähentynyt voimakkaasti kuluvan vuoden aikana. Turun väestönkasvu on voimistunut, kun muualla Turun seutua kasvu on hidastunut. Lähde: Tilastokeskus, Vrk

17 Väestömuutos (%) kunnittain (joulu 2011 joulu 2012 ennakkotieto) Lieto on ainut Varsinais- Suomen kunnista, jonka väkiluku on kasvanut 2 %:n vuosivauhtia tällä vuosikymmenellä. Viime vuosikymmenellä sellaisia kasvukuntia oli 3-4 ja muutamissa kunnissa kasvu oli välillä jopa 3 % vuodessa. Myös väestöltään voimakkaasti väheneviä kuntia on vähemmän kuin viime vuosikymmenellä. Vuonna 2012 monella kunnalla yllättävä suunnanvaihdos kehityksessä: Naantali, Aura, Raisio, Salo, Pöytyä, Laitila, Marttila, Koski, Kustavi Lähde: VRK

18 Vuosittaiset väestömuutokset (%) kunnissa ( ) Kunnat on laitettu järjestykseen suhteellisen kasvun mukaan. Seurantajaksolla suhteellisesti eniten kasvanut kunta on ylimpänä. Mitä punaisempi ruutu, sitä voimakkaampi suhteellinen väestönkasvu. Mitä sinisempi ruutu, sitä voimakkaampi väestön suhteellinen väheneminen. Maskun ja Naantalin luvuissa Livonsaaren osaliitos on huomioitu vertailukelpoiseksi historiavuosien kanssa. *Vuoden 2012 luku on ajalta joulukuu joulukuu 2012 (ennakkotieto) Lähde: Tilastokeskus (Altika-tietokanta) ja Väestörekisterikeskus

19 Maakunnan väestönkasvu hidastuu tulevaisuudessa ja moni muu maakunta menee ohi, jos kehitys jatkuu nykyisenä Mennyt kehitys Tilastokeskuksen Trendilaskelma 2012 Lähde: Tilastokeskus (Altika ja StafFin-tietokannat)

20 Lähde: Tilastokeskus StafFin-tietokanta

21 Työpaikkojen määrän vuosimuutos (%) maakunnissa ajalla Maakunnat on laitettu järjestykseen suhteellisen kasvun mukaan. Seurantajaksolla suhteellisesti eniten kasvanut maakunta on ylimpänä. Mitä punaisempi ruutu, sitä voimakkaampi työpaikkojen määrän kasvu. Mitä sinisempi ruutu, sitä voimakkaampi työpaikkojen väheneminen. Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot (StatFin-tietokanta)

22 Työpaikkojen määrän vuosimuutokset (%) kunnissa 90-luvun laman jälkeen Kunnat on laitettu järjestykseen suhteellisen kasvun mukaan. Seurantajaksolla suhteellisesti eniten kasvanut kunta on ylimpänä. Mitä punaisempi ruutu, sitä voimakkaampi työpaikkojen määrän kasvu. Mitä sinisempi ruutu, sitä voimakkaampi työpaikkojen väheneminen. Lähde: Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastot (StatFin-tietokanta)

23 Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain Vakka-Suomi Autotehtaan tuotantotilanne normalisoitumassa Soijatehtaan rakentaminen käynnissä - investointeja Metallissa positiiviset/kaksijakoiset näkymät Lasi- ja muoviteollisuudessa vakaat näkymät Investointi- ja t&k-näkymät edelleen hyvällä tasolla Soijatehdas, biovoimala, tuulivoimahankkeet, Laitilan yrityspuisto, bioetanolitehdas, Ukin syväväylä, Taivassalon koulun laajennus/korjaus, Vehmaan palloiluhalli, Kustavin Lootholman vapaa-ajankeskus, yritysalueiden kunnallistekniikka Rakentamisen volyymi laskenut vain vähän

24 Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain Turunmaa Fnsteel:n konkurssi: alihankinta (50) + kesätyöntekijät + vaikutus palvelujen kysyntään Nordkalk lomauttaa em. syystä sopeutuminen? FNsteel Dalwire jatkaa kustannusvaikutuksia? Lomautuksia ja yt-neuvotteluja teollisuudessa Epävarmuus jatkuu metallituoteteollisuudessa Rakentamisen volyymi laskenut erikoisrakentaminen Irtisanomisia jonkin verran myös palvelualoilla Kemiönsaari ÄRM-alueeksi

25 Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain Loimaa Vakaa tilanne näyttää jatkuvan kärkiyrityksissä Koneklusterissa kasvu on jatkunut - investointejakin Leafin tuotanto loppui vuoden 2013 alussa 140 työpaikkaa Vene- ja painoalalla lomautuksia/supistuksia Kaupan alan investoinnit vielä käynnissä syksyllä Rakentamisen volyymit laskeneet alkuvuonna Näkymät pysynevät ennallaan, ei suuria optioita/riskejä

26 Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain Salon seutu Nokian tuotanto loppui, tuotekehitys jatkuu 1500 jää 6000 työpaikkaa kadonnut 5 vuoden aikana ÄRM-status Metalliteollisuudessa kaksijakoinen kehitys Rakentamisen volyymit notkahtaneet selvästi Kaupan alan ja muitakin investointeja käynnissä Halikon Prisman laajennus, Finnfoamin laajennusinvestointi, kouluinvestointeja on käynnissä ja palveluasumisinvestoinneista on suunnitelmia - kasvua Finnfoam, Ledil, Agenteq Solution, Piiroinen, Marine Alutech, Jame-Shaft, Salon konepaja, Laukamo Yritystukien kysyntä erittäin vilkasta

27 Kärkiyritysten tilannekuva seutukunnittain Turun seutu STX Viking luovutettu, TUI käynnistynyt htv RCCL:n risteilijän työn menetys johtanut myös TUIristeilijöiden työt vaakalaudalle. Koko klusteri vaarassa? Muu metalli tilauksissa ei kasvun merkkejä Korjausrakentaminen vähentynyt selvästi Ulkomaankaupan hiipuminen näkyy kuljetuksissa yt:t Kaupan ja palveluiden kasvu hidastunut selvästi Ei isoja yt-kierroksia, lievää vastasyklisyyttä esiintyy

28

29 Ajankohtaista Juuri NYT

30 TELAKKAKRIISI TUI tilausten rahoituksen varmistaminen Turun telakan elinehto STX:n emoyhtiön kanta? Alihankkijaverkosto ollut aktiivisesti liikkeellä Varsinais Suomen telakkatyöryhmän fokus akuutti kriisi. TEM:n Meriteollisuus 2020 työryhmän tähtäimessä alan lyhyen ja pitkän tähtäimen kilpailukyky Rakennemuutostyötä tehty jo pari vuotta. Tuloksia mm. alihankkijoiden toiminnan monipuolistamisessa sekä tutkimus ja koulutusyhteistyössä alan korkeakoulujen kesken

31 VT 8 Moottoritieosuuden rakentaminen alkaa

32

33 Ilma-aluskorjaamojen yhdistäminen Rajavartiolaitoksen (RVL) talouden sopeuttamisohjelma Mm. Helsingin ja Turun ilma aluskorjaamot on suunniteltu keskitettävän yhteen toimipisteeseen Turkuun tai Helsinkiin Tavoite mennessä laivueen esikunta ja ilma aluskorjaamot sijoitetaan yhteen toimipisteeseen Sijoittamisselvitys (toiminnot ja tilat) RVL:n toimesta käynnistetty Päätösten aika huhti toukukuussa 2013 Keskittämisen HTV vaikutukset alueellemme jos Helsinki Vantaa, niin n. 15 HTV jos Turku, niin n. +25 HTV toimintaan liittyvät perustelut tukevat sijoittamispaikaksi Turkua!

34 Maakuntastrategia

35 Maakuntastrategian valmistelu Päästrategia on aluekehittämislain mukaan nelivuotiskausittain laadittava maakuntaohjelma ja suunnitelma. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys, jota täsmennetään ja toteutetaan maakuntaohjelmalla ja kaavalla. Suunnitelma päivitetään valtuustokausittain joka neljäs vuosi Nykyinen strategia ( Kompassi tulevaisuuteen ) on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2010, toimenpiteiden toteutumista seurataan vuositasolla Strategia ohjaa viranomaisten toimintaa ja muun muassa hankerahoitusta. Strategiassa huomioidaan maakunnan erityispiirteet, vahvuudet ja uhkatekijät. Strategia laaditaan laajassa yhteistyössä mm. viranomaisten, kuntien, oppilaitosten, kolmannen sektorin, yritysten ja poliittisten puolueiden kanssa. uusi ohjelmaprosessi ja suunnitelman päivitys on käynnistynyt loppuvuonna 2012, hyväksyttäneen kevään 2014 valtuustossa Työryhmiä 4 (osaaminen, ympäristö, talous ja arvot ja ilmapiiri), pj:t nimetään MYR:ssä, eri organisaatioiden edustus työryhmiin nimeämispyynnön kautta

36 Toimintaympäristön rakenteen kuvaus Päänäkökulman / driverin valikoituminen prosessissa OSAAMINEN perusopetus koulutus tutkimus ylläpito TALOUS elinkeinotoiminta kaikki toimijat kunnat ja hallinto mukaanlukien ARVOT/ILMAPIIRI aika, ajan henki sosiaalinen/henkinen toimintaympäristö hyvinvointi YMPÄRISTÖ alue /yhdyskuntarakenne / maankäyttö ja infra fyysinen rakennettu toimintaympäristö palvelurakenne luonto & kulttuuriperintö GLOBAALI / ALUEELLINEN MUUTOS

37 Strategiatyön aikataulu VAIHE KICK-START MYR helmik 2013 jouluk 2013 TYÖPAJAT maalisk 2013 lokak 2013 MAAKUNTA- VALTUUSTO MAAKUNTA- HALLITUS TEEMARYHMÄT LUONNOKSEN KOKOAMINEN LAUSUNNOT STRATEGIAN VIIMEISTELY VALMIST.RYHMÄ MASTERRYHMÄ kesäk 2013 toukok 2013 toukok 2014 Aloitus helmi-maaliskuu 2013 jouluk - 13 tammik -14 helmi-toukokuu 2014 kesäk 2014

38 Maakuntakaavojen vahvistaminen Salo-Lohja oikoradan vaihemaakuntakaava ympäristöministeriö vahvisti Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen maakuntakaavat vahvistuspäätöksiä odotetaan lopputalvesta?

39 Maakuntakaavat valmistelussa Tuulivoimavaihemaakuntakaava Ehdotus nähtävillä Valtuustokäsittely kesäkuussa 2013 Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava aloitus maakuntavaltuustossa ministeriön vahvistuspäätöksen jälkeen kaupan palveluverkkoselvitys kevään aikana

40 Maakuntakaavan, liikennejärjestelmätyön ja maakuntastrategian aikataulu Keskusverkkoselvitys TKS RAKENNEMALLI HYV. ( ) / MAL-AIESOPIMUS Aloitus MV Kaupan palveluverkko Tavoitteet MYR Teemaryhmät Taajamien maankäyttö Muut selvitykset MYR Luonn. valm. Luonnoksen valm. VS-liikennestrategia MS/MO-LUONNOS NÄHTÄVILLÄ KUNTAJAKOSELVITYKSET Turun seudun LJS Viim. MV MK-LUONNOS NÄHTÄVILLÄ UUSI KUNTALAKI Ehdotuksen valm. MRL KAUPAN SIIRTYMÄS.AIKA PÄÄTTYY MK-EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ MAL-AIESOPIMUS PÄÄTTYY Toteutumisen seuranta MV Vahv. MAAKUNTAKAAVOITUS LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ Aloitus MAAKUNTASTRATEGIATYÖ

41 Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035 Palvelutasoanalyysi Turun seudun (rakennemallialue) liikennejärjestelmäsuunnitelma Turun kaupunkiseudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Suunnittelun tavoitteena: Uuden liikennepolitiikan huomiointi Matka- ja kuljetusketjunäkökulma Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen Palvelutasoajattelu suunnittelun lähtökohdaksi Jatkuvan työn tavoitteena: Liikennemallin ylläpito Liikkumisen ohjaus -toiminta Liikenneturvallisuussuunnitelman toteuttaminen

42 Kaupunkiseutujen kisa Kuka kasvaa ja mistä syystä - onko se oleellista?

43 TYÖTTÖMÄT KESKITTYVÄT KASVUKESKUKSIIN HS (Timo Aron tutkimuksia)

44 TYÖTTÖMÄT KESKITTYVÄT KASVUKESKUKSIIN HS (Timo Aron tutkimuksia)

45 EU:n rakennepolitiikka

46 1. USEITA OHJELMIA EAKR- ohjelma, ESR-ohjelma ja valtakunnalliset ohjelmat erikseen. EAKR-ohjelma voimassa Etelä-Suomessa, maakuntakohtaiset kehykset (MYAK). 2. PÄÄTÖKSENTEKO ELY-keskus ja maakunnanliitot tekevät päätökset rahoitushakemuksista erikseen. Yli MYRiin lausunnolle. 3. MAAKUNTAKOHTAISIA HANKKEITA Suomessa ainoastaan yhdessä ohjelmassa ylimaakunnallisia teema- hankkeita. 1. YKSI VALTAKUNNALLINEN OHJELMA EAKR- ja ESR-ohjelmat sekä valtakunnallinen osio yhteen. Ohjelmassa on kaksi alueellista suunnitelmaa: Etelä- ja Länsi-Suomi sekä Itä- ja Pohjois-Suomi 2. PÄÄTÖKSENTEKO Kaikki ELY-keskusten ja maakunnanliittojen rahoitushakemukset MYRiin (poikkeus yritystuet). MYR antaa rahoittajaa sitovan lausunnon. 3. LAAJAT YLIALUEELLISET HANKKEET Monirahastoisia hankkeita ja uusia rahoitusmuotoja tulossa. Kaikissa ohjelmissa kvtoiminta mahdollista.

47 EU:N SEURAAVA OHJELMAKAUSI Rakennerahasto ohjelma: yksi valtakunnallinen ohjelma, jossa on kaksi alueellista suunnitelmaa, Etelä ja Länsi Suomen sekä Itä ja Pohjois Suomen.

48 TOIMINTALINJAT JA INVESTOINTIPRIORITEETIT TL 1 IP 1 IP 2 EAKR Pk yritysten kilpailukyvyn parantaminen 45% Yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistäminen Pk yritysten uusien liiketoimintamallien luominen ja kansainvälistyminen TL 2 Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen 30% IP 1 Innovaatiokeskittymien kehittäminen IP 2 Älykäs erikoistuminen tutkimuksen ja innovaatioiden edistäjänä IP 3 Ympäristön korkea laatu ja luonnonvarojen kestävä käyttö TL 3 Vähähiilisen talouden edistäminen (min. 20%) 25% IP 1 Pk yritysten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen IP 2 Kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen

49 ESR TL 5 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus 45% IP 1 Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien pääsy työpaikkoihin, myös paikallisten työllisyysaloitteiden kautta, ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen IP 2 Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin TL 6 Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen 30% IP 1 Työelämäyhteistyö ja työssä oppiminen TL 7 Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (min. 20 %) 25% IP 1 Aktiivinen osallisuus

50 Uusi Central Baltic Interreg ohjelma Pohjautuu käynnissä olevaan Central Baltic Interreg IVAohjelmaan Ohjelman hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisena toiminut Varsinais-Suomen liitto Tekninen sihteeristö sijaitsee pääosin Turussa, lisäksi alasihteeristön toimipaikat Tallinnassa ja Maarianhaminassa ja infopisteet Tukholmassa ja Riikassa Mukana rajat ylittävässä yhteistyössä Suomi (ml. Ahvenanmaa), Ruotsi, Viro ja Latvia Ohjelmasta rahoitettu 122 yhteistyöhanketta, kokonaistuki (EAKR) hankkeille on ollut 96 miljoonaa euroa Suomesta nykyisellä ohjelmakaudella mukana varsinaisena ohjelma-alueena Uudenmaan, Kymenlaakson, Varsinais-Suomen maakunnat sekä ns. rajoittuvina alueina Päijät-Häme, Kanta- Häme ja Etelä-Karjala.

51 Miten muuttuu? - Mandaattikirjeen linjauksia Uusina alueina mukaan tulossa Satakunta varsinaisena ohjelmaalueena (Core area) ja Pirkanmaa ns. niihin rajoittuvana alueena Ohjelma-alueen maantieteellinen laajentuminen kirjattu jäsenvaltioiden mandaattikirjeessä, mutta se on perusteltava erikseen varsinaisessa ohjelma-asiakirjassa Rahoituskehys alueellisen yhteistyön ohjelmille (kuten muillekin EUohjelmille) vielä avoin. Päätös mahdollisesti helmikuun alun huippukokouksessa. Nyt pöydällä olevassa esityksessä rahoituksen taso suunnilleen sama kuin ohjelmakaudella (vajaa 9 miljardia euroa) Mandaattikirjeen mukaisesti ohjelman hallintoa selkeytetään; yksi seurantakomitea ja yksi rahoitettavista hankkeista päättävä hallintokomitea (nyk. 3 hallintokomiteaa) Sihteeristö keskitetään Turkuun, jäsenvaltioihin ns. kansalliset kontaktipisteet

52 Kiitos huomiostasi!