Varsinais-Suomen ajankohtaiset haasteet

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen ajankohtaiset haasteet Maakuntavaltuusto Maakuntajohtaja Juho Savo

2 Maakunnan suhdannetilanne ja näkymät normaalia heikommat Teknologiateollisuus ja rakentaminen ovat yhtä aikaa heikkenemässä. Meriteollisuuden osalta pahin uhkakuva vältettiin rahoitusratkaisulla. Seutujen väliset kehityserot suuria: Turussa tilanne on vakiintumassa meriteollisuuden takia. Loimaan seudulla tilanne on varsin hyvä. PK-valtaisella yrityskentällä omia tuotteita ja tuotekehitystä. Vakka-Suomen odotukset ovat hyvät erityisesti parin kolmen vuoden tähtäimellä vaikka nyt työttömyys nouseekin nopeasti. Alueen investoinnit näkyvät työpaikkoina myöhemmin. Autotehtaan lomautetut pääsevät Mercedes-valmistukseen kesään mennessä. Turunmaan suhdannenäkymät heikot FNSteellin konkurssin ja rakentamisen heikon suhdanteen seurauksena. Matkailun kehittäminen tasapainottaa tilannetta. Salon tilanne on koko maan heikoin. Alueelle on toki tullut uusia yritysavauksia ja toimintoja, mutta Nokian kaltaisen jätin korvaaminen pienemmillä yrityksillä kestää kauan.

3 Maakunnan suhdannetilanne ja näkymät normaalia heikommat BKT on laskenut koko maan tasoa alemmalla tasolle, jopa kolmanneksen vuoden 2008 huippuvuoden tasosta. Maakunnan kotimainen nettomuutto on laskenut aiemmista vuosista. Salosta on työpaikkojen myötä vähenemässä myös väkeä ja osa Turun seudun kehityskunnistakin väestönkasvu hidastunut tai jopa kääntynyt laskuun. Koulutuspuolella asiat ovat kuitenkin parantuneet aiemmista vuosista: Nuoret on saatu kiinnostumaan ammatillisesta koulutuksesta. Ammatillisiin oppilaitoksiin on saatu vuosien varrella lisää aloituspaikkoja ja tullaan jatkossa samaan lisää. Koulutus myös keskeytetään harvemmin kuin muualla Suomessa

4

5

6 Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) Varsinais-Suomen seuduilla ajalla (tammi) Salon seutu 12, Turun seutu 10,2 V-S 10,0 Koko maa 9,9 Vakka-Suomi 8,4 Loimaan seutu 7,4 Turunmaa 6,1 5 4 Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika ja Statfin -tietokannat)

7 Loimaan seutu * Vakka-Suomi * Turku Salon seutu * Turunmaa * Muu Turun seutu * * Turun seutu Varsinais-Suomi * * Väestömuutokset (hlö) Varsinais- * Ennakkotieto joulu 2011 joulu 2012 Suomessa vuosina * Salon seudun väestö on vähentynyt voimakkaasti kuluvan vuoden aikana. Turun väestönkasvu on voimistunut, kun muualla Turun seutua kasvu on hidastunut. Lähde: Tilastokeskus, Vrk

8 Aluekehityksen painopisteet 2013

9 Maakuntastrategian valmistelu Päästrategia on aluekehittämislain mukaan nelivuotiskausittain laadittava maakuntaohjelma ja suunnitelma. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys, jota täsmennetään ja toteutetaan maakuntaohjelmalla ja kaavalla. Suunnitelma päivitetään valtuustokausittain joka neljäs vuosi Nykyinen strategia ( Kompassi tulevaisuuteen ) on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2010, toimenpiteiden toteutumista seurataan vuositasolla Strategia ohjaa viranomaisten toimintaa ja muun muassa hankerahoitusta. Strategiassa huomioidaan maakunnan erityispiirteet, vahvuudet ja uhkatekijät. Strategia laaditaan laajassa yhteistyössä mm. viranomaisten, kuntien, oppilaitosten, kolmannen sektorin, yritysten ja poliittisten puolueiden kanssa. uusi ohjelmaprosessi ja suunnitelman päivitys on käynnistynyt loppuvuonna 2012, hyväksyttäneen kevään 2014 valtuustossa Työryhmiä 4 (osaaminen, ympäristö, talous ja arvot ja ilmapiiri)

10 Toimintaympäristön rakenteen kuvaus Päänäkökulman / -driverin valikoituminen prosessissa OSAAMINEN - perusopetus - koulutus - tutkimus - ylläpito TALOUS - elinkeinotoiminta - kaikki toimijat kunnat ja hallinto mukaanlukien ARVOT/ILMAPIIRI - aika, ajan henki - sosiaalinen/henkinen toimintaympäristö - hyvinvointi YMPÄRISTÖ - alue-/yhdyskuntarakenne / maankäyttö ja infra - fyysinen rakennettu toimintaympäristö - palvelurakenne - luonto & kulttuuriperintö GLOBAALI / ALUEELLINEN MUUTOS

11 Strategiatyön aikataulu VAIHE KICK-START MYR helmik 2013 jouluk 2013 TYÖPAJAT maalisk 2013 lokak 2013 MAAKUNTA- VALTUUSTO MAAKUNTA- HALLITUS TEEMARYHMÄT LUONNOKSEN KOKOAMINEN LAUSUNNOT STRATEGIAN VIIMEISTELY VALMIST.RYHMÄ MASTERRYHMÄ kesäk 2013 toukok 2013 toukok 2014 Aloitus helmi-maaliskuu 2013 jouluk - 13 tammik -14 helmi-toukokuu 2014 kesäk 2014

12 Maakunnan kehittämisraha Maakunnan kehittämisrahaa myönnetään maakuntaohjelman toimintalinjoja tukevien määräaikaisten kehittämishankkeiden tukemiseen. Varsinais-Suomen maakuntaohjelman toimintalinjoja ovat: 1) Monipuolinen osaaminen ja kilpailukykyiset elinkeinot 2) Eheä yhdyskuntarakenne ja vetovoimainen toimintaympäristö 3) Kattavat hyvinvointipalvelut ja turvallinen elämä Maakunnan kehittämisrahan ohjelmiin sitomattoman rahan määrä viime vuosina: v ( 23 hanketta rahoitettu) v ( 20 hanketta rahoitettu) v

13 Maakunnan kehittämisraha/oske Maakunnan kehittämisrahalla on rahoitettu Osaamiskeskus ohjelmaa vuosina Varsinais-Suomen OSKE ohjelman painopisteet ovat: 1) Vetovoimaiset innovaatioympäristöt 2) Uudistuva liiketoiminta 3) Kasvuhakuinen kansainvälistyvä liiketoiminta Maakunnan kehittämisrahan OSKE ohjelman perusrahoituksen kehitys: v v v v v v v Lisäksi oske-erillishankkeisiin makera -rahoitusta ohjelmakaudella yht euroa

14 EU:n seuraava ohjelmakausi MONI ASIA UUDISTUU! OHJELMAKEHYS PIENENI 25 % NYKYISESTÄ! 1. OHJELMARAKENNE UUSIUTUU - YKSI VALTAKUNNALLINEN OHJELMA EAKR- ja ESR-ohjelmat sekä valtakunnallinen osio kirjoitetaan yhteen. kaksi alueellista suunnitelmaa valmistellaan: Etelä- ja Länsi-Suomi sekä Itä- ja Pohjois-Suomi. 2. PÄÄTÖKSENTEKO UUSIUTUU Kaikki ELY-keskusten ja maakunnanliittojen rahoitushakemukset MYRiin (poikkeus yritystuet). MYR antaa rahoittajaa sitovan lausunnon. 3. HANKETOIMINTAA UUDISTETAAN Monirahastoisia hankkeita ja uusia rahoitusmuotoja tulossa. Kaikissa ohjelmissa kv-toiminta on mahdollista. Kaupunkipolitiikka entistä vahvemmin mukana. 4. LAINSÄÄDÄNTÖ JA HALLINTO UUDISTUU Monirahastoisten ja ylialueellisten hankkeiden hallinnon sujuvuus edellyttää lainsäädännön muutoksia esim. aluekehityslakiin ja rakennerahastolakiin.

15 EU:N SEURAAVA OHJELMAKAUSI Rakennerahasto-ohjelma: yksi valtakunnallinen ohjelma, jossa on kaksi alueellista suunnitelmaa, Etelä- ja Länsi Suomen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen.

16 Central Baltic INTERREG IV A ohjelma Tavoite: lisätä yhteistyötä valtionrajojen yli keskisen Itämeren alueella Varsinais-Suomen liitto toimii ohjelman: hallintoviranomaisena (3 työntekijää) maksatusviranomaisena (1 työntekijä) tarkistusviranomaisena (1 työntekijä) ohjelmasihteeristön päätoimipisteenä (8 työntekijää) Prioriteettiteemat: Turvallinen ja terveellinen ympäristö Taloudellisesti kilpailukykyinen ja innovatiivinen alue Vetovoimaiset ja dynaamiset yhteisöt Hankkeille yht. 96 miljoonaa EAKR-euroa Toteutettu/toteutuksessa yht. 122 hanketta

17 Valmistelussa: Central Baltic V A -ohjelma ( ) V-S liitto koordinoi uuden Central Baltic V A -ohjelman valmistelua vuosiksi Valmisteluvastuu jäsenvaltioilla (Suomi, Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) Varsinais-Suomen liitto tulee toimimaan uuden ohjelman hallinto- ja maksatusviranomaisena tarkistusviranomaisena ohjelmasihteeristön päätoimipisteenä Ensimmäinen hankehaku tavoitteena saada auki vuonna 2014

18 Kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueen yhteistyö ja EU:n Itämeristrategia Saaristoyhteistyö Toimistot Brysselissä ja Pietarissa Turku-prosessi yhteistyön lisääminen Venäjän ja EU:n välillä Central Baltic ohjelman hallinnointi

19 Europe Direct Varsinais-Suomi Euroopan komission ylläpitämä tiedotuspisteiden verkosto kaikissa jäsenmaissa, korvaa Ulkoministeriön lakkauttamat maakunnalliset Eurooppatiedotukset. UM:n Eurooppa-tiedotus toimii edelleen Helsingistä käsin. Tällä hetkellä Suomessa muita tiedotuspisteitä: Pohjois-Savo, Satakunta, Etelä-Pohjanmaa,Lappi, Oulu Tehtävänä EU-kansalaisille suunnattu, alue- ja paikallistason tiedottaminen Euroopan unionin ajankohtaisista asioista -Yksi täysipäiväinen (80%) työntekijä; yleisötapahtumat, materiaalit, kysymykset -Liiton aulatiloissa avataan infopiste, jossa yleisöpääte ja materiaalia jaossa. -Lisätietoja: EU-tiedottaja Kirsi Stjernberg ,

20 SAARISTON JA MAASEUDUN KEHITTÄMINEN VARSINAIS-SUOMEN LIITOSSA SAARISTOASIAT * Saaristotoimikunta * Varsinais-Suomen saaristo-ohjelma *valtakunnallinen saaristoasiain neuvottelukunta * Pohjoismainen saaristoyhteistyö * Saaristo-INTERREG II III ( ) ja CENTRAL BALTIC/saaristoohjelma ( ) *Pro saaristomeri-ohjelma (1999), saaristomeren biosfäärialue (1994) ja Saaristomeren kansallispuisto (1983) 2. MAASEUTUASIAT *Maaseudun yhteistyöryhmän maaseutujaosto * Maaseutuasumisen maakuntaryhmä *Varsinais-suomen kylät ry:n aluetiimi * EU:n aluekehitysrahaston (EAKR), maaseutuohjelman ja kalatalousrahaston (EKTR) sekä maakunnan kehittämisrahan hanketoteutus

21 Maankäyttö ja ympäristö 2013

22 MRL 4 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. Kunnat voivat laatia yhteisen yleiskaavan. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita.

23 MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Alueellisesta kehittämisohjelmasta säädetään erikseen. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen.

24 Suunnittelujärjestelmä VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTASTRATEGIA SIS. MAAKUNTASUUNNITELMAN MAAKUNTAKAAVA LJS-TYÖ MAAKUNTAOHJELMA ALUEELLISET LAAJA-ALAISET LUONNONVAROJA JA YMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET KUNTAKAAVOITUS YLEIS- JA ASEMAKAAVAT

25 MAAKUNTAKESKUS SEUTUKUNTAKESKUS/-PARI KUNTAKESKUS KUNTA-/ALAKESKUS TIE RAUTATIE VAIKUTUSALUE KEHITTÄMISVYÖHYKE MATKAILUVYÖHYKE KESKUSAKSELI SATAMA LENTOASEMA

26 Maakuntasuunnitelma- ja ohjelmatyö Maakuntasuunnitelman tarkistus Maakuntaohjelma Kick-Start oli Valmistelu laajana sidosryhmätyönä MYR asetti työryhmät Maakuntavaltuusto hyväksyy kesäkuussa 2014

27 Varsinais-Suomen maakuntakaavat MV/YM Vakka Suomi Turun seudun kehyskunnat Loimaan seutu Turun kaupunkiseutu Salon seutu Turunmaa E18-vaihemaakuntakaava 2001/2002 Turun kaupunkiseudun maakuntakaava 2002/2004 Salon seudun maakuntakaava 2006/2008 Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava 2011/2012 Loimaan seutu, Turun seudun kehyskunnat, Turunmaa, Vakka-Suomi 2010/2013 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava 2013/

28 Tuoreimmat maakuntakaavat Salo-Lohja oikoradan vaihemaakuntakaava ympäristöministeriö vahvisti Loimaan seudun, Turunmaan, Turun seudun kehyskuntien ja Vakka-Suomen maakuntakaavat vahvistuspäätöksiä odotetaan lähipäivinä

29 Tuulivoimavaihemaakuntakaava Ehdotus nähtävillä lausuntoja 45, muistutuksia 47 Valtuustokäsittely kesäkuussa 2013

30 Maakuntakaavan tarkistus Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava koko maakunnan alueelle Lähtökohdat MRL:n muutos huhtikuussa 2011 Hyväksytty kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Nykyistä kokonaismaakuntakaavaa tarkistaen ja täydentäen Painopisteet taajamien maankäyttö erityisesti rakennemallialueella vähittäiskaupan ohjaus ja mitoitus tarkistetun MRL:n mukaisesti LJS työn tulosten implementointi

31 LJS 2013 Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 Lopputulos: Varsinais-Suomen liikennestrategia 2035 ja Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma Tavoite: Uuden liikennepolitiikan huomiointi, matka- ja kuljetusketjunäkökulman ja palvelutasoajattelun hyödyntäminen suunnittelussa sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen Alueelliset painotukset: Kaupunkiseudulla (Lieto, Kaarina, Naantali, Raisio, Turku) liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus sekä kestävää liikkumista ja liikennejärjestelmän toimivuutta konkreettisesti edistävien toimenpiteiden tunnistaminen ja kuvaaminen Muualla Turun rakennemallialueella rakennemallityössä kirjatut kehittämisperiaatteet ja niihin liittyvät liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Koko maakunnan alueella maakunnan keskusverkkoajattelun mukaiset yhteystarpeet, maakunnan ulkoisiin koti- ja ulkomaan yhteyksiin liittyvät kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet sekä saaristoliikenteen erityiskysymykset.

32 TKS RAKENNEMALLI HYV. ( ) / MAL-AIESOPIMUS MS/MO-LUONNOS NÄHTÄVILLÄ KUNTAJAKOSELVITYKSET UUSI KUNTALAKI MRL KAUPAN SIIRTYMÄS.AIKA PÄÄTTYY MAL-AIESOPIMUS PÄÄTTYY MK-LUONNOS NÄHTÄVILLÄ MK-EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ Maakuntakaavan, liikennejärjestelmätyön ja maakuntastrategian aikataulut MV MV Keskusverkkoselvitys Taajamien maankäyttö Kaupan palveluverkko Luonnoksen valm. Ehdotuksen valm. Vahv. Muut selvitykset MAAKUNTAKAAVOITUS Tavoitteet VS-liikennestrategia Turun seudun LJS LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ MYR MYR MV Aloitus Teemaryhmät Toteutumisen seuranta Aloitus Luonn. valm. Viim. MAAKUNTASTRATEGIATYÖ

33 Selvitykset ja yhteistyö Lounaispaikkayhteistyö asiantuntijoiden paikkatietoyhteistyöstä julkiseksi aluetietopalveluksi Ympäristö Nyt ymparisto.lounaispaikka.fi hankeverkko maakunnan ennakointipalvelu Maakunnan luonnonvarafoorumi perustettu sisältöä energia- ja luonnonvarastrategiatyöhön uusiutuvan energian alueelliset potentiaalit osaksi kestävää yhdyskuntarakennetta maakunnan kiviainesvarannon ja -kierrätyksen ohjelmointi

34 Edunvalvonta ja kuntapalvelut 2013

35 Edunvalvonta ja kuntapalvelut Toiminta-ajatus tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen olla maakunnallinen tiedonvälittäjä Olla nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija

36 Kuntapalvelut Seuraa kuntauudistuksen ja sen eri osauudistusten (mm. kuntarakenneuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus, valtionosuusjärjestelmän uudistus) valmistelua ja etenemistä tuottaa materiaalia kuntauudistuksesta käytävään keskusteluun ja lausuu kuntauudistukseen liittyvistä uudistuksista. Edistää kuntien välistä yhteistyötä, tiedonvaihtoa järjestää kuntajohdon neuvotteluja Edistää yhteispalvelua sekä tukee kuntia yhteispalvelun järjestämisessä Tuottaa uusille kunnallisille luottamushenkilöille maakunnallista materiaalia liiton ja sen luottamuselimien toiminnasta.

37 Edunvalvontayksikön tehtäviä Kansanedustajayhteistyö Maakunnan kansanedustajien yhteistyöryhmä Ajankohtaiset asiat Eduskunnan kk-kokouksissa Sidosryhmätapaamiset maakunnassa Maakunnan tunnettuus ja markkinointi Aktiivinen viestintä Esitteet, tiedotteet, verkkoviestintä, mediatapaamiset, sähköiset uutiskirjeet, messut Maakunnan käsikirja Sidosryhmälehti Viiri Tehdään Varsinais-Suomen edelläkävijän roolia korostava teos Maakunnallinen yhteismarkkinointi Kulttuuriala ja kansalaisjärjestöt Vaalitaan modernia maakuntahenkeä ja vahvistetaan paikallisuutta Koordinoidaan kulttuurialan yhteistyötä Tapaamiset eläkeläis-, nuoriso- ja veteraanijärjestöjen kanssa Auroramitali taiteen tai muun kulttuurityön alalla tehdystä työstä

38 Edunvalvonnan kärkiä Meriteollisuus Liikennejärjestelmä VT8 Meriliikennestrategia Lentoliikennestrategia ESA-radan jatkosuunnittelu Alueellistaminen Luonnonvarakeskuksen päätoimipaikka Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskus Rajavartiolaitoksen ilma-aluskorjaamon keskittäminen Muita Itämeri, Saaristomeri Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä vesisuojelutavoitteita toteuttavaksi Teijon kansallispuisto

39

40 Maakunnan vetovoima Varsinais-Suomen vetovoiman ja imagon parantamiseksi on jo vuosia käynnistetty yhteismarkkinointikampanjaa Erityisesti haastellisessa tilanteessa on tehtävä kaikki voitava, jotta maakunta vetäisi puoleensa ihmisiä, yrityksiä, työpaikkoja Telakkateollisuutta koskenut julkinen keskustelu leimasi Turun alueen taloudellisesti taantuvaksi alueeksi siitä on sinnikkäästi pyristeltävä yhteistyöllä irti: Maakunnan VISIONA on: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON SUOMEN PARASTA

41 Turku&Varsinais-Suomi kiinnostaa Turku sijoittui ensimmäiselle sijalle kiinnostavimpana asuinpaikkakuntana syksyllä 2012 tehdyssä valtakunnallisessa bränditutkimuksessa, ja ohitti sijoituksella Tampereen (Innolink Research Oy, tutkimuksen n=1278) Epsin julkaisema Kuntarating 2012 listaa kymmenen parhaan joukkoon neljä Turun seudun kuntaa: 1. Kauniainen 6. Kiuruvesi 13. Tampere 2. Naantali 7. Siilinjärvi 16. Helsinki 3. Pirkkala 8. Raisio 17. Oulu 4. Lieto 9. Kaarina 5. Lepäälä 10. Kauhajoki Tehdyt markkinointitoimenpiteet ovat saaneet erinomaiset mediakohtaiset tutkimustulokset

42 Turku&Varsinais-Suomi kiinnostaa Elinkeinoelämän keskusliiton vuosittaisessa Kuntien yritysilmasto - tutkimuksessa vuonna 2012 Turun seudun ja Varsinais-Suomen kunnat sijoittuivat jälleen erinomaisesti kärkisijoille: 1. Kaarina 6. Lohja 2. Raisio 7. Espoo 3. Seinäjoki 11. Helsinki 4. Lieto 12. Salo 5. Tuusula 13. Tampere Seutukunnista EK:n tutkimuksessa Loimaan seutu nousi 3. sijalle Taloustutkimuksen Kuntien imagotutkimuksessa yritysten päättäjät antoivat parhaan yleisarvosanan Kaarinalle (2012) Suomen Paras kunta arvio Ruskolle (Kuntalehti 2012)

43 Varsinais-Suomen liitto Kaikkien 28 varsinaissuomalaisen kunnan kuntayhtymä Kuntabudjetti vain 3.7 M Työntekijöitä n. 60 Liitto ei näillä luvuilla voi yksinään saada ihmeitä aikaan Siksi liitto on ennen kaikkea yhteistyöorganisaatio, joka pyrkii saamaan kaikki maakunnalliset toimijat yhdessä toteuttamaan maakunnan visiota: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON SUOMEN PARASTA

44 Kiitos huomiostasi!