ajankohtaiset haasteet

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen ajankohtaiset haasteet Kuntapäivä Logomo, Turku Maakuntajohtaja Juho Savo

2 Maakunnan suhdannetilanne ja näkymät normaalia heikommat Teknologiateollisuus lli ja rakentaminen ovat yhtä aikaa heikkenemässä. ä Meriteollisuuden osalta pahin uhkakuva vältettiin rahoitusratkaisulla. Seutujen väliset kehityserot suuria: Turussa tilanne on vakiintumassa meriteollisuuden takia. Loimaan seudulla tilanne on varsin hyvä. PK-valtaisella yrityskentällä y omia tuotteita ja tuotekehitystä. Vakka-Suomen odotukset ovat hyvät erityisesti parin kolmen vuoden tähtäimellä vaikka nyt työttömyys nouseekin nopeasti. Alueen investoinnit i it näkyvät ät työpaikkoina i myöhemmin. Autotehtaan t lomautetut t t pääsevät Mercedes-valmistukseen kesään mennessä. Turunmaan suhdannenäkymät heikot FNSteellin konkurssin ja rakentamisen heikon suhdanteen seurauksena. Matkailun kehittäminen tasapainottaa tilannetta. Salon tilanne on koko maan heikoin. Alueelle on toki tullut uusia yritysavauksia y ja toimintoja, mutta Nokian kaltaisen jätin korvaaminen pienemmillä yrityksillä kestää kauan.

3 Maakunnan suhdannetilanne ja näkymät normaalia heikommat BKT on laskenut koko k maan tasoa alemmalla ll tasolle, jopa kolmanneksen vuoden 2008 huippuvuoden tasosta. Vieraskielisten määrä kasvaa, suomenkielisten määrä vähenee Salosta on työpaikkojen myötä vähenemässä myös väkeä ja osa Turun seudun kehityskunnistakin väestönkasvu hidastunut tai jopa kääntynyt laskuun. Koulutuspuolella asiat ovat kuitenkin parantuneet aiemmista vuosista: Nuoret on saatu kiinnostumaan ammatillisesta koulutuksesta. Ammatillisiin oppilaitoksiin on saatu vuosien varrella lisää aloituspaikkoja ja tullaan jatkossa samaan lisää. Koulutus myös keskeytetään harvemmin kuin muualla Suomessa.

4

5 BKT asukasta kohti 2010 Lähde: Tieto ja Trendi 2/2013 lehden nettiartikkeli

6 Suhdanneindikaattori maakunnittain 2012 TEM:n kehittämä indikaattori, jossa on mukana nettomuutto, liikevaihdon sekä työttömien määrän muutos. Indikaattori on luotu BTV-indikaattorin rinnalle, koska BKT-luvut julkaistaan hitaammin. Lähde: Maakuntien suhdannekehitys ; TEM-analyyseja 48/2013

7 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) Varsinais-Suomen seuduilla ajalla (helmi) Salon seutu 13, Trnset Turun seutu ,3 V-S 10,2 Koko maa 10,0 Vakka-Suomi 8,7 8 7 Loimaan seutu 7,5 6 Turunmaa 62 6,2 5 4 Luku alueen perässä on työttömyysasteen 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työnvälitystilasto (Tilastokeskuksen Altika ja Statfin -tietokannat) Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu Huhtikuu Heinäkuu Lokakuu Tammikuu

8

9 Väestömuutokset (%) ajalla

10 Aluekehityksen painopisteet p 2013

11 Maakuntastrategian valmistelu Päästrategia on aluekehittämislain mukaan nelivuotiskausittain laadittava maakuntaohjelma ja suunnitelma. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys, jota täsmennetään ja toteutetaan maakuntaohjelmalla ja kaavalla. Suunnitelma päivitetään valtuustokausittain joka neljäs vuosi Nykyinen y strategia ( ( Kompassi tulevaisuuteen ) ) on hyväksytty y y maakuntavaltuustossa 2010, toimenpiteiden toteutumista seurataan vuositasolla Strategia ohjaa viranomaisten toimintaa ja muun muassa hankerahoitusta. Strategiassa huomioidaan maakunnan erityispiirteet, vahvuudet ja uhkatekijät. Strategia laaditaan laajassa yhteistyössä y mm. viranomaisten, kuntien, oppilaitosten, kolmannen sektorin, yritysten ja poliittisten puolueiden kanssa. uusi ohjelmaprosessi ja suunnitelman päivitys on käynnistynyt loppuvuonna uo 2012, hyväksyttäneen y ä kevään 2014 valtuustossa a Työryhmiä 4 (osaaminen, ympäristö, talous ja arvot ja ilmapiiri)

12 Toimintaympäristön rakenteen kuvaus Päänäkökulman / driverin valikoituminen prosessissa TALOUS OSAAMINEN elinkeinotoiminta kaikki toimijat kunnat ja hallinto mukaanlukien kaikki toimijat kunnat ja hallinto mukaanlukien perusopetus koulutus tutkimus ylläpito ARVOT/ILMAPIIRI aika, ajan henki sosiaalinen/henkinen toimintaympäristö hyvinvointi YMPÄRISTÖ alue /yhdyskuntarakenne / maankäyttö ja infra fyysinen rakennettu toimintaympäristö palvelurakenne luonto & kulttuuriperintö GLOBAALI / ALUEELLINEN MUUTOS

13 Strategiatyön aikataulu VAIHE KICK-START MYR helmik 2013 jouluk 2013 TYÖPAJAT huhtik 2013 lokak 2013 MAAKUNTA- VALTUUSTO MAAKUNTA- HALLITUS TEEMARYHMÄT kesäk 2013 toukok 2013 toukok 2014 Aloitus helmi-maaliskuu 2013 kesäk 2014 LUONNOKSEN KOKOAMINEN LAUSUNNOT jouluk - 13 tammik -14 STRATEGIAN VIIMEISTELY VALMIST.RYHMÄ MASTERRYHMÄ helmi-toukokuu 2014

14 EU:n seuraava ohjelmakausi MONI ASIA UUDISTUU! OHJELMAKEHYS PIENENTYNEE 40% NYKYISESTÄ! 1. OHJELMARAKENNE UUSIUTUU - YKSI VALTAKUNNALLINEN OHJELMA EAKR- ja ESR-ohjelmat sekä valtakunnallinen osio kirjoitetaan yhteen. kaksi alueellista suunnitelmaa valmistellaan: Etelä- ja Länsi-Suomi sekä Itä- ja Pohjois-Suomi. 2. PÄÄTÖKSENTEKO UUSIUTUU Kaikki ELY-keskusten ja maakunnanliittojen rahoitushakemukset MYRiin (poikkeus yritystuet). MYR antaa rahoittajaa sitovan lausunnon. 3. HANKETOIMINTAA UUDISTETAAN Monirahastoisia hankkeita ja uusia rahoitusmuotoja tulossa. Kaikissa ohjelmissa kv-toiminta on mahdollista. Kaupunkipolitiikka entistä vahvemmin mukana. 4. LAINSÄÄDÄNTÖ JA HALLINTO UUDISTUU Monirahastoisten ja ylialueellisten hankkeiden hallinnon sujuvuus edellyttää lainsäädännön muutoksia esim. aluekehityslakiin ja rakennerahastolakiin.

15 EU:N SEURAAVA OHJELMAKAUSI Rakennerahasto ohjelma: yksi valtakunnallinen ohjelma, jossa on kaksi alueellista suunnitelmaa, Etelä ja Länsi Suomen sekä Itä ja Pohjois Suomen

16 Central Baltic INTERREG IV A ohjelma Tavoite: lisätä yhteistyötä valtionrajojen yli keskisen Itämeren alueella Varsinais-Suomen liitto toimii ohjelman: hallintoviranomaisena i i (3 työntekijää) maksatusviranomaisena (1 työntekijä) tarkistusviranomaisena (1 työntekijä) ohjelmasihteeristön päätoimipisteenä p (8 työntekijää) Prioriteettiteemat: Turvallinen ja terveellinen ympäristö Taloudellisesti kilpailukykyinen y ja innovatiivinen alue Vetovoimaiset ja dynaamiset yhteisöt Hankkeille yht. 96 miljoonaa EAKR-euroa Toteutettu/toteutuksessa yht. 122 hanketta

17 Valmistelussa: l Central Baltic V A -ohjelma ( ) V-S liitto koordinoi uuden Central Baltic V A -ohjelman valmistelua vuosiksi Valmisteluvastuu jäsenvaltioilla (Suomi, Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia) Varsinais-Suomen liitto tulee toimimaan uuden ohjelman hallinto- ja maksatusviranomaisena tarkistusviranomaisena ohjelmasihteeristön päätoimipisteenä Ensimmäinen hankehaku tavoitteena saada auki vuonna 2014

18 Kansainvälinen yhteistyö Itämeren alueen yhteistyö ja EU:n Itämeristrategia Saaristoyhteistyö Toimistot Brysselissä ja Pietarissa Turku-prosessi yhteistyön lisääminen Venäjän ja EU:n välillä Central Baltic ohjelman hallinnointi

19 Maankäyttö ja ympäristö

20 MRL 4 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä Kunnan alueiden käytön järjestämiseksij i ja ohjaamiseksi i laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueenalueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. Kunnat voivat laatia yhteisen yleiskaavan. Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Valtioneuvosto voi hyväksyä alueiden käyttöä ja aluerakennetta koskevia valtakunnallisia tavoitteita.

21 MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maakuntasuunnitelma, muuta alueiden käytön suunnittelua ohjaava maakuntakaava ja alueellinen kehittämisohjelma. Alueellisesta kehittämisohjelmasta säädetään erikseen. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen.

22 Suunnittelujärjestelmä VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MAAKUNTASTRATEGIA SIS. MAAKUNTASUUNNITELMAN MAAKUNTAKAAVA LJS-TYÖ MAAKUNTAOHJELMA ALUEELLISET LAAJA-ALAISET LUONNONVAROJA JA YMPÄRISTÖÄ KOSKEVAT SUUNNITELMAT JA SELVITYKSET KUNTAKAAVOITUS YLEIS- JA ASEMAKAAVAT

23 (Semi-)polysentrinen Varsinais-Suomi MAAKUNTAKESKUS SEUTUKUNTAKESKUS/-PARI KUNTAKESKUS KUNTA-/ALAKESKUS TIE RAUTATIE VAIKUTUSALUE KEHITTÄMISVYÖHYKE MATKAILUVYÖHYKE KESKUSAKSELI SATAMA LENTOASEMA

24 Varsinais-Suomen maakuntakaavat MV/YM Vakka Suomi Loimaan seutu Turun seudun kehyskunnat Turun kaupunkiseutu Salon seutu Turunmaa E18-vaihemaakuntakaava 2001/2002 Turun kaupunkiseudun maakuntakaava 2002/2004 Salon seudun maakuntakaava 2006/2008 Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava 2011/2012 Loimaan seutu, Turun seudun kehyskunnat, Turunmaa, Vakka-Suomi 2010/2013 Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava 2013/

25 Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 1 Ympäristöministeriö i i iö vahvisti i keskiviikkona ki iikk maakuntavaltuuston hyväksymät Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka- Suomen maakuntakaavat 2 v 3kk 10 pv valtuuston hyväksymisen jälkeen Kaavat muodostavat yhdessä Turun kaupunkiseudun (vahvistuspäätös ), Salon seudun ( ) maakuntakaavojen ja Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaavan k ( ) 2012) kanssa Varsinais-Suomen i kokonaismaakuntakaavan.

26 Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 2 Ympäristöministeriö i i iö jätti vahvistamatta / Loimaan seutu Niittukulman vähittäiskaupan suuryksikkömerkintä (km-1): MRL 9 :n vastainen, laaditut selvitykset eivät tue ratkaisua; VT2 runkotiemerkintä: MRL 28 :n vastainen, ei riittäviä perusteita poiketa LVM:n mietinnöstä; Uusi suurjännitelinja välillä Kallela-Marttila: ministeriö hyväksyy valituksen 2, MRL 9 :n vastainen, ei ratkaisua tukevia selvityksiä; Loimaan eteläinen ohitustie: MRL 25 4 mom:n vastainen, ei liikenteellisiä perusteita, kuntakaavoituskysymys.

27 Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 3 Ympäristöministeriö i i iö jätti vahvistamatta / Turun seudun kehyskunnat Uusi veneilyn runkoväylä (Ominaisten aukko - Naantali): ministeriö hyväksyy valituksen 1, MRL 9 :n vastainen, puutteellinen vaikutusten selvittäminen.

28 Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 4 Ympäristöministeriö i i iö jätti vahvistamatta / Turunmaa Gyltön tuulivoimatuotannnon alue (en 802): MRL 24 2 mom:n vastainen, VAT maanpuolustus, MRL 9 :n vastainen puutteellisten tutkavaikutusten arvioinnin osalta; Örön uusi kauppamerenkulun väylä: ministeriö hyväksyy osittain valituksen 5, MRL 9 :n vastainen, puutteellinen vaikutusten selvittäminen, MRL mom:n / LSL 65:n vastainen puutteellisen Natura-vaikutusten arvioinnin osalta; Uusi veneilyn runkoväylä (Ominaisten aukko - Naantali): ministeriö hyväksyy valituksen 1, MRL 9 :n vastainen, puutteellinen vaikutusten selvittäminen.

29 Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 5 Ympäristöministeriö i i iö jätti vahvistamatta / Vakka-Suomi Reilan ampuma- ja harjoitusalue ja sen melualue: ministeriö hyväksyy osin valitukset 1-6, valtuuston hyväksymispäätös oikea, mutta puolustusministeriön luopumispäätöksen jälkeen ei enää MRL 28 :n mukaisia perusteita melualuemerkinnän vahvistamiselle; Laitilan C-alueen valtatien 8 eteläpuolinen osa: MRL 9 :n vastainen (28 3 mom, 24 2 mom), ei riittäviä keskustatoimintojen laajentumisaluetta perustelevia selvityksiä; Iso-Hailuksen ja Kirstan tuulivoimatuotannon alueet (en 004, en 005): ministeriö hyväksyy valituksen 7, MRL 9 / MRL 28 :n vastainen puutteellisten luonnonarvoihin ja virkistykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinnin osalta.

30 Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 6 Ympäristöministeriö i i iö jätti vahvistamatta / kaikki kaava-alueet Inventointivelvollisuudet: (muinaisjäännöksiä koskeva määräys sekä yleismääräyksen osa), maakuntakaavassa ei voida antaa kaavamääräystä, joka koskee yksityiskohtaisempaan kaavoitukseen liittyvää selvitys- tai inventointivelvollisuutta

31 Maakuntakaavojen vahvistuspäätös 7 Ympäristöministeriö i i t iö vahvisti seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajat: Kaava-alueilla voidaan yleiskaavoitukseen ja kaupan palveluverkkoselvityksiin tukeutuen toteuttaa paikallisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö tai vähittäiskaupan keskittymä, jonka yhteenlaskettu kerrosala seutukuntakeskuksissa ja toiminnallisella Turun kaupunkiseudulla on enintään k-m 2, muissa kunnissa k-m 2. Tämä tulee olemaan seuraavan kaavan lähtökohta ja jo nyt lisää huomattavasti kuntakaavoituksen mahdollisuuksia ja siirtää tältä osin toimivaltaa ja vastuuta maakunnan liitolta kunnille. Lisäksi vahvistuspäätökset linjasivat useita kaavaratkaisuja, joista valmistelun aikana käytiin välillä vilkastakin keskustelua Nauvo-Parainen, kulttuuriperintö, tuulivoima, erilliset t- ja tp-kohteet,

32 Tuulivoimavaihemaakuntakaava Ehdotus nähtävillä lausuntoja 45, muistutuksia 47 Valtuustokäsittely t l kesäkuussa 2013

33 Maakuntakaavan tarkistus Taajamien maankäytön, palveluiden l ja liikenteen vaihemaakuntakaava koko maakunnan alueelle Lähtökohdat MRL:n muutos huhtikuussa 2011 Hyväksytty kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Nykyistä kokonaismaakuntakaavaa tarkistaen ja täydentäen Painopisteet taajamien maankäyttö erityisesti rakennemallialueella vähittäiskaupan ohjaus ja mitoitus tarkistetun MRL:n mukaisesti LJS työn tulosten implementointi

34 LJS 2013 Liikennejärjestelmäsuunnittelu 2013 Lopputulos: Varsinais-Suomen i liikennestrategia t i 2035 ja Turun rakennemallialueen liikennejärjestelmäsuunnitelma Tavoite: Uuden liikennepolitiikan huomiointi, matka- ja kuljetusketjunäkökulman j ja palvelutasoajattelun hyödyntäminen suunnittelussa sekä liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen Alueelliset painotukset: Kaupunkiseudulla (Lieto, Kaarina, Naantali, Raisio, Turku) liikenteen ja maankäytön vuorovaikutus sekä kestävää liikkumista ja liikennejärjestelmän toimivuutta konkreettisesti edistävien toimenpiteiden tunnistaminen ja kuvaaminen Muualla Turun rakennemallialueella rakennemallityössä kirjatut kehittämisperiaatteet ja niihin liittyvät liikennejärjestelmän kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Koko maakunnan alueella maakunnan keskusverkkoajattelun mukaiset yhteystarpeet, t t maakunnan ulkoisiin ii koti- ja ulkomaan yhteyksiin liittyvät kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet sekä saaristoliikenteen erityiskysymykset.

35 Maakuntakaavan 1, liikennejärjestelmätyön ja maakuntastrategian aikataulut Keskusverkkoselvitys MALLI HYV. ( ) / MAL-AIES SOPIMUS TKS RAKENNE Aloitus MV. JA TAVOITTEET T Kaupan palveluverkko SEM 4.6. Tavoitteet MYR Taajamien maankäyttö OAS - LÄHTÖK. Teemaryhmät Muut selvitykset Luonnoksen valm. VS-liikennestrategia MYR KUNTAJAKOSE ELVITYKSET Turun seudun LJS ÄVILLÄ LUONNOS NÄHTÄ Luonn. valm. Viim. MV MK-LUONNO OS NÄHTÄVILLÄ UUSI KUNTALAKI Ehdotuksen valm. UPAN SIIRTYMÄS S.AIKA PÄÄTTYY MRL KA MK-EHDOTU US NÄHTÄVILLÄ MA AL-AIESOPIMUS PÄÄTTYY Toteutumisen seuranta 1 Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava MS/MO-L MV Vahv. MAAKUNTAKAAVOITUS LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ Aloitus MAAKUNTASTRATEGIATYÖ

36 Edunvalvonta ja kuntapalvelut 2013

37 Edunvalvonta ja kuntapalvelut Toiminta-ajatus i tavoitteena on valvoa maakunnan etuja kansallisesti ja kansainvälisesti toimia kuntien puolesta kuntayhteistyötä edistäen olla maakunnallinen tiedonvälittäjä olla nykyaikaisen maakuntahengen ja maakuntakulttuurin vaalija

38 Meriteollisuus kilpailukyvyn parantaminen Edunvalvonnan kärkiä Liikennejärjestelmä VT8 Meri- ja lentoliikennestrategia ESA-radan jatkosuunnittelu Alueellistaminen Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskus Rajavartiolaitoksen ilma-aluskorjaamon keskittäminen Muita Itämeri, Saaristomeri Teijon kansallispuisto

39 Valtatie 8 Ensimmäinen vaihe 100 milj. käyntiin Toisen vaiheen toteutus heti perään

40 Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskus Uusi paikkatiedon tutkimus-tki ja kehittämiskeskus i k k Yhdistetään Geodeettisen laitoksen ja Maanmittauslaitoksen paikkatieto- ja ilmakuvatoiminnot, Suomen ympäristökeskuksen paikkatietotutkimus ja geoinformatiikka sekä mahdollisesti Puolustusvoimien topografiatoiminnot Uudistus osa sektoritutkimuksen kokonaisuudistusta Erityisosaamista Turun yliopistolla ja Lounaispaikalla Sijoitetaan (alueellistetaan) Turkuun Päätökset asiasta lähiaikoina

41 Ilma-aluskorjaamojen keskittäminen Rajavartiolaitoksen it (RVL) talouden sopeuttamisohjelma Mm. Helsingin ja Turun ilma-aluskorjaamot on suunniteltu keskitettävän yhteen toimipisteeseen Turku, Helsinki-Vantaa tai Malmi Tavoite mennessä ilma-aluskorjaamot ja esikunnan lentotekninen johto sijoitetaan yhteen toimipisteeseen Sijoittamisselvitys (toiminnot ja tilat) RVL:n toimesta käynnissä Ministeri Räsänen päättää asiasta v lopulla Keskittämisen HTV-vaikutukset alueellemme jopa 30 HTV toimintaan liittyvät perustelut tukevat sijoittamispaikaksi Turkua!

42 Maakunnan vetovoima Varsinais-Suomen vetovoiman ja imagon parantamiseksi on jo vuosia käynnistetty yhteismarkkinointikampanjaa Erityisesti haasteellisessa tilanteessa on tehtävä kaikki voitava, jotta maakunta vetäisi puoleensa ihmisiä, yrityksiä, työpaikkoja Telakkateollisuutta koskenut julkinen keskustelu leimasi Turun alueen taloudellisesti lli ti taantuvaksi t alueeksi siitä on sinnikkäästi ikkää pyristeltävä yhteistyöllä irti Maakunnan VISIONA on: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON SUOMEN PARASTA

43 Turku & Varsinais Suomi kiinnostavat Turku sijoittui ensimmäiselle sijalle kiinnostavimpana asuinpaikkakuntana syksyllä y 2012 tehdyssä valtakunnallisessa bränditutkimuksessa,,ja ohitti sijoituksella Tampereen (Innolink Research Oy, tutkimuksen n=1278) Epsin julkaisema Kuntarating 2012 listaa kymmenen parhaan joukkoon neljä Turun seudun kuntaa: 1. Kauniainen 6. Kiuruvesi 13. Tampere 2. Naantali 7. Siilinjärvi 16. Helsinki 3. Pirkkala 8. Raisio 17. Oulu 4. Lieto 9. Kaarina 5. Lempäälä 10. Kauhajoki Tehdyt markkinointitoimenpiteet ovat saaneet erinomaiset mediakohtaiset tutkimustuloksettkim 44

44 Turku & Varsinais Suomi kiinnostavat Elinkeinoelämän keskusliiton vuosittaisessa Kuntien yritysilmasto - tutkimuksessa vuonna 2012 Turun seudun ja Varsinais-Suomen kunnat sijoittuivat jälleen erinomaisesti kärkisijoille: 1. Kaarina 6. Lohja 2. Raisio 7. Espoo 3. Seinäjoki 11. Helsinki 4. Lieto 12. Salo 5. Tuusula 13. Tampere Seutukunnista EK:n tutkimuksessa Loimaan seutu nousi 3. sijalle Taloustutkimuksen Kuntien imagotutkimuksessa yritysten päättäjät antoivat parhaan yleisarvosanan Kaarinalle (2012) Suomen Paras kunta arvio Ruskolle (Kuntalehti 2012) 45

45 Yhteismarkkinointi jatkuu vuonna 2013 Maakuntahallitus päätti , että maakunnan yhteismarkkinointi jatkuu tänäkin vuonna Koko maakunta on edelleen työssä mukana, mutta Turun seudun osuus kokonaisrahoituksesta on kasvanut Valtakunnalliset kampanjat keskittyvät asumiseen ja yrittämiseen/osaamiseen, teemana on kasvu Kampanjoiden tulokset t mitataan t systemaattisesti tti ti Projektinjohtotoimistona jatkaa Place Marketing Oy Yhteismarkkinointihankkeen jatko kilpailutetaan vuoden 2013 aikana. 46

46 Varsinais-Suomen liitto Kaikkien 28 varsinaissuomalaisen i i kunnan kuntayhtymä Kuntabudjetti vain 3.7 M Työntekijöitä n. 60 Liitto ei näillä luvuilla voi yksinään saada ihmeitä aikaan Siksi liitto on ennen kaikkea yhteistyöorganisaatio, joka pyrkii saamaan kaikki maakunnalliset toimijat yhdessä toteuttamaan maakunnan visiota: VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON SUOMEN PARASTA

47

48 Kiitos huomiostasi!