Suistamon Perinneseuran tarkoituksena on kaikkinainen

Transkriptio

1 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti Tammikuun 29. päivänä, vuonna 2013 Nro 1 Sisältö Suistamon Perinneseura ry 60 vuotta Tulevia tapahtumia Kesätapahtumia Suistamolla Aune Kalkkinen tallentaa elettyä elämää... Suistamolaista kansanperinnettä Frans Kärjen taltioimana... Vuoden 2013 jäsenmaksu ja jäsenedut... Sukumatka Suistamolle ja Aunukseen... Suruviesti Pohjois-Karjalasta... Uusia myyntituotteita... Suistamon Perinneseura ry v Myynnissä olevia tuotteita... Toimituskunta Suistamon Perinneseuran hallitus Toteutus Asko Simanainen Sukujen Suistamo Suistamon Perinneseuran tarkoituksena on kaikkinainen Suistamo-tietouden vaaliminen ja tallettaminen tulevia polvia varten. Tätä samaa työtä tekevät myös monet sukuseurat omien sukujensa tietojen osalta. Perinneseura on panostanut jo parin vuosikymmenen ajan suistamolaisien sukuseurojen työn tukemiseen monin eri tavoin. Tätä tarkoitusta varten perustettiin sukuseuratoimikunta, joka on pitänyt yhteyttä sukuseuroihin tarjoten näille palveluksiaan mahdollisuuksiensa mukaan. Eri sukuseurojen toimintatavat poikkeavat melko paljon toisistaan. Kaikille yhteisiä piirteitä ovat kuitenkin sukutapaamisien järjestäminen, sukututkimus ja sukutiedostojen laatiminen. Kaikissa näissä toiminnoissa sukuseuratoimikuntamme on tarjonnut apuaan. Kaikkein merkittävin toimenpide on ollut sukututkimuksen helpottamiseksi tehty Suistamon seurakunnan kirkonkirjojen suomentamistyö, jonka Perinneseura teki vuosina Tuolloin käännettiin suomen kielelle kaikki Suistamon seurakunnan venäjänkielisten kirkonkirjojen henkilöhistorialliset osat - metrikat, rippikirjat ja pääkirjat vuosilta Käännöstyö käsitti noin kirkonkirjasivua. Kirkonkirjasuomennoksia täydennettiin vielä suomentamalla vuoden 1764 verorevisiokomission pöytäkirjaluettelot Suistamolta. Suomennoksien avulla monet sukututkijat ovat selvittäneet sukunsa vaiheita ja saaneet runsaasti aineistoa mm. sukukirjojen henkilötietoihin. Sukuseuratoimikunta on voinut hankkia tietoja ja tukea toimintaansa hyvien jäsensuhteiden kautta mm. Karjalan Liiton sukuseuratoimikuntaan, Ortodoksisukujen Tutkijapiiriin, Sukuseurojen Keskusliittoon, Suomen Sukututkimusseuraan ja Karjala-tietokantasäätiöön, jotka kaikki toimivat omilla sektoreillaan johtavina sukututkimusjärjestöinä. Sukuseuratoimikuntamme jatkaa työtään. Seuraava tapahtumamme on järjestettävä sukututkimusilta, jossa käsitellään suistamolaisia sukuja ja annetaan tarvittaessa ohjeita sukututkimukseen ja sukuseuratyöhön liittyvistä asioista. Toivotamme kaikki sukuseuratyöstä ja sukututkimuksesta kiinnostuneet mukaan keskustelemaan sukutoiminnasta ja sen kehittämisestä. Johannes Sidoroff SUISTAMON PERINNESEURA NETISSÄ Perinneseuran kotisivut on avattu Karjalan Liiton sivustojen yhteyteen osoitteessa Käypä katsomassa. Tarkoitus on pitää siellä ajankohtaiset tapahtumat ja asiat.

2 2 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti TULEVIA TAPAHTUMIA klo 17 Joensuun seudun suistamolaisten kylätapahtuma Joensuun ortod. seurakuntatalossa. Kyläesittelyssä Uuksujärvi ja Maisula klo 18 Suistamolainen sukututkimusilta Karjalatalon Sortavala-salissa. Sukututkimusneuvontaa ja sukuesittelyjä. Kysy suvuistasi! 6.3. klo 17 Murreilta Arvi Salon kanssa Karjala-talolla klo 17 Joensuun seudun suistamolaiset ry:n vuosikokous Joensuun ortod. seurakuntasalissa klo 15 Karjalainen teatteri esittää Anton Tsehovin Kolme sisarta Karjalatalolla. Seuralaisten kahvitus ennen näytöstä Wärtsilä-salissa (klo 14) 7.4. klo 13 Seuran kevätkokous ja pruasniekka Karjala-talon Yläsalissa. Sääntöjen mukaiset asiat, kyläesittelyssä Petäjäselkä ja Ihatsu Seppo Shemeikan, Johannes Sidoroffin ja Kalervo Toivosen johdattamina 4.5. KUTSU! Joensuun seudun suistamolaiset ry:n 50- vuotisjuhla Joensuun ortod. seurakuntatalossa. Klo panihida ortod. hautausmaalla, klo ruokailu seurakuntatalolla. Ilmoittautumiset mennessä p tai raija.partinen(at)tel .fi klo 18 Suistamolaisten valokuvien katselu- ja tunnistusilta Karjala-talon Laatokka-salissa Kotiseutumatka bussilla Suistamolle, Aunukseen, Syvärin luostariin ja Kannakselle, 360 eur/henkilö. Ilmoittautumiset Liisa Panschin tai Olga Tuomi, puh tai olga.tuomi@futurist.fi Karjalaiset kesäjuhlat Porissa. Suistamolaisten ilta lauantaina klo 19 ortod. seurakunnan Teologisalissa vigilian jälkeen (klo 18) Evakon pruasniekka Iisalmessa klo 12 Suistamolainen kirkkopyhä, Uspenskin katedraalin kryptassa liturgian jälkeen (klo 10) klo 13 Seuran syyskokous ja pokrova, Karjala-talon Yläsalissa. Sääntöjen mukaiset asiat, kyläesittelyssä Jalovaara uusine mittaustuloksineen Jorma ja Jarkko Ukkosen johdolla klo 13 Seuran perinteinen joulujuhla Karjala-talon Juhlasalissa Kuvat ja teksti: Olavi Kyyrönen Kesäkauteeni ajoittui monia matkoja syntymäseudulle Jo kävimme Piensarassa ja Kollaalla. Tiet olivat lähes poikki useasta kohden, mutta maasturilla kierrellen selvisimme. Alkukesään ajoittui myös Vaskojen sukumatka Ahvenlammille, kotiseutumatka Loimolaan ja Suulanselkään ja vielä Väänäsen sisarusmatka juurilleen Tervakylään ja Sarkaan. Kirkkomme kunnostus oli kolmen matkamme teema. Samalla vierailimme eri kylissä, mm. Koitossa ja Äimäjärvellä, kävimme kuvaamassa myös mm. Uuksunjärven, Maisulan talojen sekä Nujakkalinnan raunioita. Syksyn tultua lähdimme täydentämään Jalovaaran karttaa. Pekka Jalovaara serkkunsa Osmon sekä Jorma ja Jarkko Ukkosen kanssa tehneet tarkkaa työtä entisten asuinpaikkojen ja teiden, myös uusien, sijainnista. Nyt kohteena oli Kuikkalan joen seutu. Seuraavana päivänä matkasimme Uuksun kautta Muuantoon. Kaunis kylämaisema oli autio. Tsasounan paikalla oli muisteluristi. Hautausmaalla yhä useampi ikihonka on vaipunut kumpujen päälle. Runonlaulaja Iivana Shemeikan Jehkin Iivanan muistokivi on pystyssä. Merkitsimme täälläkin talojen sijaintipaikat muistiin koordinaatein. Teimme vielä kolme kartoitusmatkaa Jalovaaraan. Aloitimme myös Hovinahon entisten asuinpaikkojen merkinnän. VAROITUS MUILLE MATKAILIJOILLE! Tapasimme yli 10 m. syviä, kannettomia kasvillisuuden peittämiä kaivoja, jotka merkittiin myös karttaan. Kävimme myös Sotikoffien elinpaikoilla Oravilahdessa. Luonnonkaunis pikkukylä Jänisjärven rannalla

3 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti KESÄTAPAHTUMIA SUISTAMOLLA 2012 Entinen Matti Räsäsen, myöhemmin nimismiehen virkatalo. näkymä Elorannan rannasta. Kirkko marraskuun lopulla Marraskuulla ensin kuvausmatka Haapaselkään, Ulmalahteen, jossa myllyjen ja vanhainkodin rauniot olivat paljaina. Ennen pimeän tuloa löysimme vielä Haravaselän neljä ensimmäistä taloa. Kylään ei pääse autolla. Seuraava matkamme kohde oli Leppäsyrjän Tervakylä ja Pätsikangas. Tiestö on ollut poikki keväällä Suistamolle mennessä, ainoastaan maastureilla on päässyt kulkemaan. Kesällä tie Sortavalasta Kirjavalahden kautta Kerisyrjään asvaltoitiin. Myös Värtsilästä Sortavalan risteykseen tehtiin korjauspaikkaus. Ovat nyt hyväkuntoisia. Uusia yöpymispaikkoja löytyy mm. Loimolasta. Metsäkoulun paikan yrittäjällä on 20 vuodepaikkaa. Vuokrattavissa on pari maasturia ja vene. Ystävällinen palvelu. Yhteystiedot saa Marinalta. Harlun kirkon yhteydessä Läskelässä on myös viisi siistiä vuodepaikkaa ja itsepalvelukeittiö. Yksi kesän 2012 tehtävistämme oli laatia kirkkomme kuntoarvio ja korjaussuunnitelma Olli Saatsin kanssa. Ensimmäiselle matkalle lähdimme 8.6. Mukana oli seitsemän henkeä. Kävimme myös ihailemassa Koiton ja Äimäjärven maisemia karhuineen. Seuraavana päivänä teimme tutustumis- ja kuvausmatkan Uuksujärvelle, Maisulaan ja Nujakkasaareen. Koska kirkon piirustuksia ei löydetty, teimme ne nykymittojen mukaan uudelleen mittausmatkalla heinäkuussa. Elokuussa, kun piirustukset, kuntoarvio ja korjaussuunnitelma olivat valmiit ja käännetty Venäjän kielelle, matkasimme Suojärvelle pappia tapaamaan. Koska kirkko on siirtymässä Suojärven Ortodoksisen seurakunnan hallintaan, luovutimme tietopaketin sinne. Tapaamamme Isä Vladimir suhtautui korjausasiaan hyvin myönteisesti tuoden esille kirkon tarpeellisuuden Suistamolla. Asian virallinen käsittely tosin vie useita vuosia. Marina Ulina tulkkasi Joensuun suistamolaisten pj. Kalevi Hokkilan esittämän historiaosan, jossa tuodaan esille mm. pyhäkön rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja. Olli Saatsi esitteli laatimansa korjaussuunnitelman. Kiireelliset katon vuotokohdat oli tarkoitus korjata jo syksyllä, mutta korjauksia oli pakko sateiden takia siirtää kevääseen. Kaikki kesän tapahtumat on tallennettu videolle. Ukit ja Mummit, viekää lapsenne ja vunukkanne Suistamolle. Näyttäkää, miten kauniilla seudulla esivanhemmat ovat asuneet iloineen ja suruineen. Elämme viimeistä vuosikymmentä, kun meitä siellä syntyneitä on enää näyttämässä lapsuutemme pihoja ja leikkipaikkoja. 3

4 4 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti Teksti ja kuva: Terttu Nurro Aune Kalkkinen tallentaa elettyä elämää Aune Kalkkisella on hämmästyttävä muisti. Keskustelukumppani voi vain ihastella, kun hän piirtää sanoillaan kuvia lapsuutensa ja nuoruutensa sattumuksista. Onneksi hän jakaa muistojaan myös muille. Anna ja Aleksanteri Saralan esikoinen Aune syntyi Suistamon Koitossa vuonna Vanhemmat olivat Koiton koulussa opettajina. Anna oli Suistamon Sannikoita. Tampereella syntynyt Aleksanteri varttui Impilahdella ja Viipurissa. Sukunimi oli alkuaan Solntsev; Saralaksi Aleksanteri vaihtoi sen vuonna Anna Saralan ja lasten evakkomatkan ensimmäinen etappi oli Suonenjoella. Kymmenvuotiaalle tytölle joulu -39 oli ikimuistettava, mutta ei suinkaan hyvässä mielessä. Perheen käyttöön huoneen luovuttaneen talon emäntä oli ollut tulijoille tyly ja kitsas. Hän ei suostunut myymään ruokatarvikkeitakaan. Jouluaattoiltana emäntä oli kuitenkin tullut katselemaan niukasti katetun pöydän ääreen ja tokaissut: Pittää tulla kattomaan, mitä herrasväki syö. Tikkurilasta löytyi koti ja rakas Aune Kalkkinen on ollut Suistamon Perinneseuran varapuheenjohtaja , puheenjohtaja , taloudenhoitaja Hän on seuran kunniajäsen. Karjalan Liitto on myöntänyt hänelle hänen ansioistaan karjalaisen kulttuurin hyväksi kultaisen ansiomerkin. Sodan jälkeen Anna ja Aleksanteri Sarala saivat opettajanvirat Helsingin maalaiskunnasta Tikkurilasta. Opettajapariskunnan esikoisen asema ei aina ollut helppoa. Vanhempia painoi pelko, että jos heidän tyttärensä tekisi samaa kuin muut nuoret, hän joutuisi kyläläisten silmätikuksi. Tansseihin meno ei tullut kuuloonkaan. Mutta eläväinen Aune keksi keinot kiertää kieltoja. Nuorempi veli oli helppo lahjoa, ja kun Itä-Suomessa asunut sukulaisperhe ymmärsi nuorta naista paremmin kuin omat vanhemmat, kesät kuluivat rattoisasti heidän hoivissaan. Kujeitaan muistelevan Aunen ilme kertoo, että kaikkea ei kerrota vieläkään. Tikkurilassa Aune ja hänen miehensä Petteri (Pertti) asuvat myös nyt eläkepäivillään. Aune teki työuransa Kansaneläkelaitoksessa ja Petteri KOP:ssa. Kesäasuntona on Petterin suvun hallussa jo vuodesta 1932 ollut talo Pornaisissa. Työleiri, sanoo Aune, mutta äänestä kuulee, että rakas sellainen. Ulkomaanmatkakohteista ehdoton suosikki on Madeira. Pari on ollut naimisissa jo runsaat 60 vuotta. Perheeseen kuuluvat tätä nykyä kaksi tytärtä miehineen, neljä lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta. Vilskettä on, kun kaikki kokoontuvat yhteen. Meillä on kyllä ihan hullu perhe, aina sattuu kaikenlaista hauskaa, Aune myhäilee. Aune ja Petteri tapasivat toisensa Tikkurilan nuorisoseuran laulukuorossa. Nuorisoseurassa myös näyteltiin, ja ensimmäiset lähikontaktit olivat teatteria. Vai olivatko sittenkään? - Meillä oli meneillään jonkinlaiset oopperaharjoitukset. Petteri oli vastanäyttelijäni, ja rooliin kuului halauskohtaus. Jälkeenpäin sanoin ystävälleni, että minä en kyllä halua tuota roolia, kun minusta tuntuu, että Petteri halaa ihan tosissaan, Aune nauraa. Niin Petteri halasikin. Häitä juhlittiin kesällä Vihkiäisissäkään ei kommelluksilta säästytty. Kun Aune ja Petteri lähtivät sakastista ulkokautta kirkon pääovelle astellakseen kirkon käytävää juhlallisesti alttarille, pappi lähti juoksemaan heidän peräänsä jonkin asian unohtaneena. Pappi kaatui juuri kun kirkon ovet avautuivat hääparille, ja ne jouduttiin sulkemaan nopeasti uudestaan ja avaamaan taas vasta, kun apuun rientänyt lukkari sai papin helmat puhdistetuksi ja pappi pääsi sakastiin ja sieltä paikalleen juhlaväen eteen. Aune ja Petteri Kalkkisen kauniissa kodissa moni asia muistuttaa hyvin eletystä elämästä. Uudenmaan nuorisoseurojen liiton näytelmä- ja lausuntakilpailujen mitalit komistavat kirjahyllyn sivuseinää. Lausuntaopetusta Aune sai aikansa suurilta teatteridiivoilta, Elli Tompurilta ja Salli Karunalta. - Salli otti kyllä luulot pois itsensä synnynnäisiksi lausuntataiteilijoiksi kuvitelleilta nuorilta, Aune kiittelee saamaansa ohjausta. Harvinaisia muistoja kantaa Aunen lapsuuden valokuva-albumikin. Ensimmäiset kuvat ovat neljän päivän ikäisestä vauvasta, ja kuvia katsellessa saattaa kuvitella kameran takana seisoneen ylpeän isän.

5 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti 5 Isänsä tytär Isä Aleksanteri oli Koiton kylän monitoimimies. Sen lisäksi, että hän opetti, hän toimi kyläläisten lääketieteellisenä neuvonantajana, säilytti pyynnöstä rahoja, auttoi poliisia viinankeiton hillinnässä ja keräsi kansanperinnettä. Saraloilla oli kotimuseo ja luonnontieteellinen kokoelma, pääasiassa hyönteisiä, joiden kartuttamista kylällä innokkaasti tuettiin. Aune kaivaa esiin yhden isänsä aarteista, parantajan taikakalupussin. Tallessa ovat myös sen taikakalut kuten käärmeen käräjäkivet, taula, karhunkynsi ja päivännägemätöin. Kerran Viipurin sirkuksesta oli karannut apina, ja se oli hukkunut. Isä, joka oli hyvä uimari, sukelsi sen ja sai kokoelmiinsa näin apinan kallonkin, Aune kertoo. Aune Kalkkinen on toimittanut kirjaksi isänsä koittolaista kansanperinnettä koskevat muistiinpanot. Tälleh siel elettih teos julkaistiin vuonna Teos on ainutlaatuinen kuvaus elämästä 1800-luvun loppupuoliskon ja 1900-luvun alun Suistamon korpikylässä. Isänsä tavoin Aune Kalkkinen on halunnut jättää jälkipolville tietoa Suistamosta. Muistoissa kylät elävät ja Hyvästi Suistamo ovat perinneseuralaisille tuttuja. Kirjoittaminen ja muisteleminen ei suinkaan jäänyt näihin. Aune Kalkkinen on tehnyt kirjaset sekä omasta että Petterin elämästä. Nyt työhuoneessa tietokone jalostaa biteiksi Aunen päiväkirjoja. Perinneseuran toimintaan Aune on osallistunut lähes sen perustamisesta alkaen. Ikätoverit muistavat juhlista nuoren naisen, joka lausui runoja. Sittemmin hän on ollut monissa vastuullisissa luottamustehtävissä. Mitä Suistamon Perinneseuraa monta vuosikymmentä eri tehtävissä seurannut Aune Kalkkinen haluaa sanoa seuran nykyisille ja tuleville jäsenille? Mahti ei saa mennä maan rakoon kun mahtajat ovat jo menneet. Pidän seuran ensisijaisena tehtävänä perinteen keruuta, sen säilyttämistä ja jakamista. Teksti Martti Manu Suistamolaista kansanperinnettä Frans Kärjen taltioimana Omaan sukututkimukseeni liittyen olen tutkinut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistossa syntymäkuntani Laihian pitkäaikaisen kappalaisen Frans Kärjen, Toivo Kärjen isän, valtaisan arkiston siltä osin kun se liittyy Suistamoon. Tämä kirjoitus on syntynyt tämän tutkimuksen sivutuotteena. Oman sukuni juuret liittyvät Suistamon Koitonkylään. Koko hänen kansanperinnearkistonsa käsittää yhteensä 49 sidosta, yli kaksi hyllymetriä. Kansanrunousarkisto on numeroinut materiaalin. Yhteensä numeroita on runsaat 900 kpl. Suistamon osuus vuosina oli 703 kpl runoja, tarinoita, sananlaskuja, arvoituksia, loruja ja loitsuja. Tästä on Suistamon Koitonkylästä kotoisin olevan Timo Lipitsän osuus 123 kpl. Tähän sisältyy pitkähköjä runoja 51 kpl. Loput ovat lyhyitä tarinoita ja runoja sekä sananlaskuja. Vuonna 1943 Kärjen pääkohteena oli entinen karhunkaataja Mikko Issakainen, joka oli kotoisin Jalovaaran kylästä. Kaikkiaan Issakaisen aineisto käsittää 233 kpl. Lukuun sisältyy myös kerätty aineisto. Häneltä kerätty aineisto on lyhyitä ja pitkiä tarinoita sekä sananlaskuja. Runoja häneltä on vähän. Näiden kahden osuus on lähes kolmasosa kerätystä kappalemäärästä. Yhteensä Frans Kärki keräsi Laihialla perinnetietoa 96:lta suistamolaiselta. Kärki on dokumentoinut tarkasti tapahtumat. Kertojan nimen ja iän lisäksi on mainittu päivämäärä, evakkopaikan kylän ja usein talon nimi Laihialla sekä missä Suistamolla ja keneltä kertoja on kuullut. Aineisto tarjoaa siis hyvää lisätietoa sukututkimuksenkin kannalta. Kansanrunousarkisto sijaitsee Helsingissä Hallituskatu 1:ssa. Siellä voi lukea alkuperäistä aineistoa ja ottaa valokopioita. Aineisto on mikrofilmattu ja filmejä säilytetään Joensuun perinnearkistossa. Mikäli haluaa ottaa isohkoja kopiomääriä, ne on tilattava sieltä. Erityisen nautittavaa luettavaa ovat erilaiset tarinat eli suakkunat. Ne voisivat olla hyvä mausta Perinneseuran tilaisuuksissa. Myös runoista ja sananlaskuista ym. löytyy todellisia helmiä. Vaasan lääninhallituksen tilaston mukaan Laihialla oli alkukesästä 1940 siirtolaisia 2150, jotka kaikki olivat Suistamolta. Heitä oli Vaasan läänissä myös Jalasjärvellä 580, Isossakyrössä 229 ja Vähässäkyrössä 300. Tätä taustaa vasten Frans Kärjen taltioimaa määrää on pidettävä mahtavana kulttuuritekona. Frans Kärki lähetti päivätyn pitkän saatekirjeen Suomen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkistoon Helsinkiin. Kirje oli otsikoitu Lyhyt kertomus pastori Frans Kärjen os. Laihia karjalaissiirtolaisten keskuudessa toimittamasta runokeräyksestä v Otteita Frans Kärjen saatekirjeestä: Kun kesällä 1940 suurien kulojen raivotessa Laihialla olin sairaana 3 viikon ajan, niin rupesin kirjoittamaan muistiin runoja, joita suistamolainen runonlaulaja Timo Lipitsä minulle lauloi saunan lavolla maatessaan. Kun olin lähes 3 viikon ajan niitä kirjoittanut, rupesin kyselemään toisilta karjalaissiirtolaisilta runoja ja kansantietoutta. Aivan hämmästyin, kun huomasin, että niitä oli paljon saatavissa, jos vain saisi aikaa ja tilaisuutta niiden kirjoittamiseen. Kun kerroin tästä havainnostani kansanrunoilija Timo Lipitsälle, hän aivan suuttui ja arveli, että on turhaa ajan tuhlausta ja voimien hajoitusta ruveta runoja kyselemään muilta kuin häneltä. Sen jälkeen en minä enää puhunut mitään toisien runotaidosta hänelle (kursivointi kirjoittajan). Karjalaissiirtolaisten ylistämiä kansanrunoilijoita, jotka heidän mielestänsä osasivat parhaiten vanhoja kansanrunoja, en tavannut, koska he olivat joutuneet Rautalammille ym. Monien hyvien runonlaulajien suhteen, joita minä Laihialla tapasin, kävi niin, että he joutuivat kesken runon kirjoittamisen muuttamaan muihin pitäjiin,

6 6 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti joten keräys jäi heidän suhteen keskeneräiseksi. Toisia korjasi kuolemakin pois. Melkein kaikki vanhat runon taitajat olivat lukutaidottomia, mutta erittäin sivistyneitä sydämeltään, rakastettavia ja kunnon väkeä. Usein kävi niin, että kun astuin heidän huoneeseensa, niin siellä itkettiin, kaikki itkivät. Kun kysyin miksi nyt itkette? He vastasivat: Kun tapaamme toinen toisemme näissä ouoissa oloissa, niin itkemme surkeuttamme, muistellen kaunista Karjalaamme. Kun koulu- ja ylioppilasaikanani harrastin kansanrunoutta, niin minä en osannut toivoa, että kansanrunous, oikein kalevalainen ja Kantelettaren kaltainen voisi näinkin säilyä perimätietona, kansan muistissa. Lieneekö muualla vielä niin paljon runotaitoisia ihmisiä, kuin niitä on suistamolaisten keskuudessa? Täten lähetän 475 kpl runoja 89 kpl sananlaskuja, 19 kpl arvoituksia, 19 kpl satuja, 8 kpl kansantietoutta eli yhteensä 5461 runosäettä sekä 7 kpl kansansävelmiä. Vuoden 2013 jäsenmaksu ja jäsenedut Syyskokouksen päätöksen mukaisesti jäsenmaksumme on tänä vuonna sama kuin viime vuonna, eli 20 euroa. Maksu sisältää Karjalan Liiton jäsenmaksun 10 euroa, liiton jäsenyyden sekä sen tarjoamat jäsenedut. Jos haluat maksaa Karjalan Liiton jäsenmaksun jonkun muun seuran kautta, niin ilmoita siitä rahastonhoitajalle. Tarkoitus on, että liiton jäsenmaksu peritään vain yhden seuran kautta. Seuramme on Ylläsjärven Tunturihotellin osakas. Tähän perustuen kaikilla jäsenillämme on oikeus alennukseen hotellin majoitushinnasta. Ilmoita alennusoikeudesta varausta tehdessäsi. Käyttäkää etu hyväksenne jos suunnittelette tunturimatkailua alueelle. Viestin liitteenä on jäsenmaksukuitti, jolla maksun voi suorittaa seuramme tilille. Käyttäkää maksaessa kuitissa olevaa viitenumeroa. Sen avulla maksu ohjautuu oikealle tilille. Huomatkaa, että käytössä on uusittu tilinumeromme FI Tapio Maljonen Sukumatka Suistamolle ja Aunukseen. Maljosen suvun vuosittainen tapaaminen vuonna 2012 toteutettiin matkalla Aleksanteri Syväriläisen luostariin Aunukseen ja kotikonnuille Suistamon Leppäsyrjän Pätsikankaalle. Matkanjohtajalla Jouko Tanskasella oli apuna matkan suunnittelussa ja toteuttamisessa joensuulainen Luostarimatkat-matkatoimisto, jonka avustuksella avautui lukuisia aunuslaisia tämän päivän hengellisen elämän kohteita. Suvun tapaamisissa on aina ollut valittu teema, tällä kertaa ortodoksinen hengellinen elämä rajakarjalassa. Aiempin vuosina on kokoonnuttu evakkotaipaleen mukaisesti mm Lapualla ja Ilomantsin Möhköllä. Niiralan rajanylityksen jälkeen ollaankin pian Sortavalassa, jossa aikoinaan pappisseminaarin ja kirkollishallituksen hengellisten johtajien ansiosta suomenkielinen ortodoksinen kirkkokunta sai hyvän alun. Mm.Sergei Okulovin kirjallinen tuotanto Sortavalassa vahvisti suomenkielistä seurakuntaelämää ja pappiskoulutusta. Kaupunkikierros suomalaisen ajan Sortavalassa on hyvä alku Rajakarjalan matkalle.. Toinen tutustumiskohde oli Pitkärannan Kitelän kylä. Sieltä hoidettiin aikanaan Kitelän seurakuntaa, jossa suvun vävy Paavo Saarikoski toimi pappina Maljosen tyttären Fiinan kanssa. Nykyisin Läskelästä on erinomainen tie Pitkäänrantaan, josta on kehittynyt seudun elinvoimainen taajama. Laatokan pohjoisrannan maatietä pidettiin jo suomaisena aikana maan kauneimpana tieosuutena. Matkalaiset ihastelivatkin maisemia matkalla Salmin kautta Viteleeseen, jossa isä Pavel odottelikin kirkossa rukouspalvelukseen. Kirkko ja seurakuntaelämä Viteleessä on ajanmukaisessa mallissa. Päivän matka päättyi Aleksanteri Syväriläisen luostariin, jonka alueelle juuri valmistunut hotelli palvelee nykyisin suurta joukkoa pyhiinvaeltajia. Seuraavan päivän palvelukset kunnostetuissa pyhäköissä vahvistivat käsitystä Venäjän Karjalan hengellisen elämän voimistumisesta. Paluumatkalla Suistamolle oli vielä mahdollisuus vierailla Aunuksen Smolenskin Jumalan äidille pyhitetyssä kirkossa sekä vielä Jeroilan kylän kirkossa, jossa isä Boris saatteli molebenin jälkeen matkalaiset entiselle kotiseudulle Leppäsyrjään. Yritys matkata bussilla Kitelästä Leppäsyrjään Pyörittäjän kautta ei onnistunut tieolosuhteiden vuoksi. Kierto Maisulan ja Uuksujärven kautta Leppäsyrjään toki onnistuu, onhan sillä tiellä vielä runsaasti käyttäjiä. Leppäsyrjän kylä nykyisellä Suistamolla on Loimolan ja Roikonkosken kylien Aleksanteri Syväriläisen luostarin kirkkorakennuksia on uusittu.

7 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti 7 Maljosten sukumatkalla v Leppäsyrjän Pätsikankaan tilalla. kanssa hyvinkin asuttua. Monivuotisten venäläisten leppäsyrjäläisten tuttavien kanssa kierrettiin jälleen kylä tarkkaan ja toivoteltiin toisillemme hyvää elämää. Sukumatkalla mukana ollut Kaija lähti evakkoon kotikylästä 6-vuotiaana ja samanikäinen valkovenäläinen Niina tuli Leppäsyrjään evakkona 6-vuotiaana. Heidän keskinäinen tapaaminen on aina niin vaikuttavaa nähdä. Maljosten suvun kotitila sijaitsee Pätsikankaalla, jonne suku muutti isojaon aikaan 1850-luvulla Leppasyrjän Leena Hotari, Roikonkosken kyläkummi Suruviesti Pohjois-Karjalasta Bjarne Karlsson, toinen Roikonkosken kyläkummeista, siirtyi tuonilmaisiin keskellä kauneinta kesää viime heinäkuussa Polvijärvellä 83 vuoden iässä. Bjarne oli vanhin Valter ja Ines Karlssonin neljästä pojasta. Valterisä toimi Roikonkosken sahan viimeisenä sahanhoitajana. Liekö Suistamon itäiset korpimaisemat ja iloisesti pärskähtelevä Uuksunjoki sekä eloisat kyläraitit luoneet puitteet, että Pietarsaaresta lähtöisin oleva ruotsinkielinen perhe sulautui nopeasti kyläyhteisön arkeen sekä myös harrasterientoihin. Vielä sotiemme jälkeenkin Karlssonit kyläilivät Hankasalmella, jonne suuri osa meitä roikkolaisia oli päätynyt uuden sahalaitoksen ympärille. Bjarne Karlsson oli sydämeltään Roikon poikia. Vuosikymmenet hän piti yhteyttä kasvinkumppaneihinsa Hankasalmella. Viime vuoden alkukesällä roikkolaisten kokoontuessa Hankasalmella oli Bjarne vielä täysin rinnoin kanssamme iloitsemassa. Vaikka sairaus oli jo paljolti vienyt fyysisiä voimia, jaksoi hän siitä huolimatta vielä pitää esitelmän Roikonkosken vapaa-ajan harrastuksista. Tuossa tapaamisjuhlassamme Bjarne sai kunniatehtäväksi viedä pitkän evakkomatkan tehneen Nuorisoseura Kajastuksen lipun sekä Roikonkosken koulun timpurisahavanhuksen Joensuun maakunta-arkistoon. Tahtoa ja intoa Bjarnella olisi todella riittänyt ajamaan autollaan tuo arvokas lasti vaikka yli rajojen ja railojen aina kaipaamalleen Roikolle saakka, mutta fyysiset voimat pettivät - hän jaksoi vain kotipihaansa Polvijärvelle oman Liisa-vaimonsa luokse. Nyt Bjarne-ystävämme ja myös hänen mukanaan kuljettamansa muistot ovat päässeet perille. kylän keskustasta. Rakennukset maatilalta ovat kadonneet mutta uusia niittomiehiä ja metsämiehiä tilalla käy. Seuraavassa sukutapaamisessa muistellaan suvun monia naisopettajia Joensuussa 2013, siitähän on kätevä poiketa Suistamollakin. Uusia myyntituotteita Karjalaine kalenduaru v Myyntivarastossamme on vielä pieni määrä Karjalaista seinäkalenteria vuodelle Tämä karjalan kielellä toimitettu kalenteri sisältää aikaisempaan tapaan normaalit suomalaiset-, sekä karjalaiset nimet, luterilaiset sekä ortodoksiset kirkolliset juhlat ja paastoajat. Kalenteri on koristettu Karjalassa esiintyneiden metsäneläinten piirroskuvilla. Kalenterin hinta on 15 euroa. Tilatkaa Johannekselta. Runokylien kutsu Unto Martikaiselta on ilmestynyt uusi, rajakarjalaisia runolaulajia, kanteleensoittajia ja itkuvirrentaitajia esittelevä kirja. Siinä on noin 300 sivua, joista yli puolet käsittelee suistamolaisia laulajia ja soittajia. Kirjaa on saatavana myyntivarastostamme. Hinta 35 euroa. Jalovaaran kartta Pekka ja Osmo Jalovaaran sekä Jarkko ja Jorma Ukkosen kokoama Jalovaaran karttakirja on ilmestynyt ja tilattavissa myyntivarastostamme. Kartan hinta on 10 euroa + postitus.

8 8 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti SUISTAMON PERINNESEURA RY Sihteeri Olli Saatsi Keulakuvantie 1, Helsinki puh olli.saatsi(at)kolumbus.fi Rahastonhoitaja Johannes Sidoroff Tarhamäenkuja 7, Jokela puh johannes.sidoroff(at)pp1.inet.fi HALLITUS 2013: Puheenjohtaja Tapio Maljonen Pohjanpolku 4 B 12, Espoo puh tapio.maljonen(at)kolumbus.fi Varapuheenjohtaja Kirsti Riikonen Kaviokuja 7 B 55, Vantaa puh. (09) , kirsti.riikonen(at)pp2.inet.fi Seija Halonen Kaivomestarinkatu 6 B 18, Espoo puh seija.halonen(at)keskiespoo.fi Rauha Korpi Putouskuja 2 C 62, Vantaa puh Maria Lampinen Liisankatu 29 A 28, Helsinki puh maria.lampinen(at)edu.hel.fi Saul Maanonen Tenavatie 10, Helsinki puh. (09) , saul.maanonen(at)elisanet.fi Ari Misukka Katajatie 4 as. 1, Nastola puh ari.misukka(at)phnet.fi Mervi Mölsä Pohjolankatu 34 as. 1, Helsinki puh mervi.molsa(at)netti.fi Tyyne Pirkko Pääkkö Jäkälätie 2 B 16, Helsinki puh tyynepp(at)hotmail.com Eino Timola Pohjoisranta 24 B 32, Helsinki puh eino.timola(at)gmail.com Jorma Ukkonen Kankurintie 3, Tuusula puh jorma.ukkonen(at)gmail.com Varajäsenet: Fanny Missonen Rajasaarentie 5 A 6, Helsinki puh fannymikaela(at)hotmail.com Väinö Nousiainen Kauriintie 4 Y 184, Helsinki puh Suistamon Perinneseuran myynnissä olevia JULKAISUJA JA PERINNETUOTTEITA Perinneseuran muita kustanteita ja myyntituotteita: Lauri Leikkonen: Näytelmä Rajalla... Anna-Liisa Tenhunen: Itkuvirren kolme elämää... Unto Martikainen: Vienan ja Aunuksen kohtalontie... Unto Martikainen: Karjalan kujasilla... Unto Martikainen: Kiskot vievät Karjalaan - Karjalan rautateiden historia... Unto Martikainen: Vanhan Karjalan tarinoita... Unto Martikainen: Särkyneiden toiveiden maa... Unto Martikainen: Uskon sankareiden tie... Unto Martikainen: Runokylien kutsu... Matkalla - Iisalmen seurakunnan historia... Olavi Kyyrönen: Suistamon kyläkartat, kokoelma... Olavi Kyyrönen: DVD-levyke seuran 60v.-juhlista... Karjalaine kalenduaru, kajalankielinen seinäkalenteri vuodelle Suistamon perinnekartta... Kyläkarttoja Suistamolta... Jalovaaran karttakirja GPS-paikantein... Bukulein hautausmaan kartta hautaluetteloineen... Suistamo-adressi... Pöytästandaari, aihe Suistamon pitäjävaakuna... Suistamon vaakuna, kipsivalu... Suistamolaisia sananparsia... Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta... Suomennos verorevisiokomission luettelosta Suistamolta v.1764 CD-rom.. Suistamon kreikkalaiskatolisen seurakunnan kirkonkirjojen suomennos CD-rom levyke osa I vuodet osa II vuodet osa III vuodet osa IV vuodet Suomennokset sisältävät rippikirjat joka viidenneltä vuodelta, sekä syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luettelot sekä pääkirjat täydellisinä. CD-äänite: Suistamo-valssi, säv. Kauko Kämäräinen... Tuotteita on myynnissä Suistamon Perinneseuran omissa tilaisuuksissa ja suistamolaisseurojen yhteisissä tapahtumissa. Tuotteita voi myös tilata postitse, jolloin toimituskulut lisätään hintaan. Tilaukset: Johannes Sidoroff, puh Kirjallisuutta, oma kustannustoiminta: Aulis Blinnikka: Suistamolaisten joulukuu Simo Härkönen: Suistamon nimismiehen sotamuistelmat... Aune Kalkkinen: Hyvästi suistamo Muistojen kylistä evakkotielle... 15,- Seija Raitanen: Perintönä kädentaidot... 15,- Mikael Rajamo: Suistamon seurakunnan historia... 15,- Aulis Blinnikka ja Asko Simanainen: Muistojen Suistamo kuvina Elämää ennen evakkoaikaa... 50,- Suistamolaisten sukuseurojen sukukirjoja: Jorma Koskelin: Härkösten runolaulajasuvun jälkeläisiä Suistamolta 1700-luvulta vuoteen ,- Kari Selkimo: Suistamon Pyörittäjä (Kirjavaisen suku)... 25,- Lauraliisa Pitkänen: Elämää Suistamolla ,- Karjalasta Kanta-Suomeen I, Blinnikan sukukirja... Karjalasta Kanta-Suomeen II, Blinnikan sukukirja... 20,- Uskon luotsi, Sergei Okulov Suomen ortodoksien vaiheissa... 36,- 25,- 25,- 15,- 5,- 12,- 5,- 40,- 70,- 5,- 20,-