Suistamo. Suomalaiset suistamolaiset ovat. Suistamo ehtymätön tarinoiden lähde SUISTAMON PERINNESEURA NETISSÄ. Sisältö.

Transkriptio

1 Helmikuun 21. päivänä, vuonna 2012 Suistamo Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti Nro 1 Sisältö Tulevia tapahtumia Katja Lösösen valokuvanäyttely... Tapahtuu Iisalmessa ja Joensuussa Kuvia vuoden 2011 tapahtumista... Lehtimies Aulis Blinnikka... Kuvakirjaa vielä jäljellä... Suistamon kirkko... Kyläkummit opastavat... Uutisia... Myynnissä olevia tuotteita... Suistamon Perinneseura ry:n hallitus v Vuoden 2012 jäsenmaksu ja -edut... Liity jäseneksi... Sankarihaudan kunniavartiot... Vinkkejä omatoimimatkaajille... Toimituskunta Suistamon Perinneseuran hallitus ja Asko Simanainen OTETAANKO UUSI PAINOS? Tälleh siel elettih Aleksanteri Saralan kokoama ja Aune Kalkkisen toimittama suistamolaista kansanperinnettä kuvaava kirja on ollut lopussa jo useita vuosia. Nyt Perinneseura on saanut kirjan julkaisuoikeudet ja sitä on vuosien kuluessa jonkin verran kyselty. Jos riittävä määrä tilauksia saadaan, voimme tehdä kirjasta uuden painoksen. Mikäli olet kiinnostunut teoksesta, ota yhteys Johannes Sidoroffiin. Selvitämme hinta- ja toimitustietoja parhaillaan. Suistamo ehtymätön tarinoiden lähde Suomalaiset suistamolaiset ovat olleet jo runsaat 60 vuotta muualla kuin kotitantereilla Karjalassa. Kuitenkin esivanhempien kotipitäjän merkitys on edelleen suuri suistamolaistaustaisten mielissä. Historian eri vaiheista on paljon tarinoita tiedossa ja nykyihmisetkin tekevä koko ajan omaa historiaansa. Luontaistalouden aikaan luvuilla elämä rajakarjalassa kuvataan henkisessä ja fyysisessä mielessä omintakeisena. Kristinuskon ja luonnonuskomusten yhteensovittaminen on luonut omia tapoja, joita vielä edelleenkin ilmenee rajakarjalaisina erityispiirteinä. Suistamolaisten metsästys- ja kalastustaidot olivat maassamme tunnettuja laajasti. Maanviljelyksen, karjatalouden, kansansivistyksen ja kansallistunteen kehittyminen 1800-luvulta lähtien on menestystarinaa myös Suistamolla. Ihmisillä oli enemmän mahdollisuuksia kansankulttuurin harrastamiseen ja niin syntyi omintakeinen rajaseudun runonlaulun kulttuuri. Nykyisten sukupolvien isien, äitien, mummojen ja vaarien elämää kohtasi kansanosalle ainutkertainen evakkotaival, jota kuvaavat tarinat ja kirjoitukset ovat Suomen arvokasta ja kunnioitettavaa historiaa. Suistamolaiset ovat jättäneet pysyvän jäljen kansakunnan kertomukseen. Suistamon Perinneseura toteuttaa rajakarjalaista perinnetyötä. Rikas historia lähteenä ja tahto suistamolaisuuden vaalimiseen on seuran toiminnan kivijalka. Lämpimästi tervetuloa Perinneseuran toimintaan! Tapio Maljonen Suistamon Perinneseuran puheenjohtaja SUISTAMON PERINNESEURA NETISSÄ Perinneseuran kotisivut on avattu Karjalan Liiton sivustojen yhteyteen osoitteessa Käypä katsomassa. Tarkoitus on pitää siellä ajankohtaiset tapahtumat ja asiat.

2 2 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero TULEVIA TAPAHTUMIA Teatteri, Karjala-talon juhlasalissa klo 15.00, Karjalainen Näyttämö esittää Simpauttajan ohjaajana Hannele Martikainen.Aikuiset 18 eur eläkeläiset 12 eur. Suistamon Perinneseura tarjoaa teatterikahvit klo klo Perinneseuran kevätkokous Karjalatalon Yläsalissa ja klo kevätpokrova. Kyläesittelyssä vuorossa Alattu. Esittelijöinä Aino Kurkela, Väinö Nousiainen ja Eino Timola. Kahvitarjoilu, Vapaa pääsy klo Pagistaan suistamon murteella ja karjalan kielellä. Arvi Salo jututtaa murreillassa Karjalatalon Pitäjähuoneessa Kotiseutumatka Suistamolle Helsingistä. Majoitus Sortavalassa Hotelli Kaunis. Matka on varattu täyteen. Peruutuspaikkoja voi tiedustella; kirsti.riikonen@pp2.inet.fi tai matkatoimistoon puh sähköposti: olga.tuomi@futurist.fi Karjalaiset kesäjuhlat Lahdessa. Suistamolainen ilta la klo Lahden ortodoksisessa seurakuntasalissa Suistamolainen kirkkopyhä Tikkurilan ortodoksisessa kirkossa. Liturgia klo 10.00, jonka jälkeen panihida esivanhempien muistoksi ja kirkkojuhla seurakuntasalissa. VALOKUVA- NÄYTTELY Suistamolaistaustaisen Katja Lösösen valokuvanäyttely on esillä Lapinlahden Taidemuseossa , Suistamontie 3, Lapinlahti....KUVIA VUODEN Sortavalan laulujuhlat Sortavalan Vakkosalmella. Laatokan Karjalaisten liitto. Kuljetukset ja majoitukset järjestää Pohjolan Matka, puh , Matkat tulevat myyntiin 2012 alussa. Vaihtoehtoina 1 3 päivän matkoja, myös ryhmille Evakon pruasniekka Iisalmessa. Kunniapuheenjohtaja Sulo Maanonen toimi myös puhujana joulujuhlassa Syyskokous klo ja pokrova klo alkaen Karjalatalon yläsalissa. Kyläesittelyssä vuorossa Uuksujärvi Perinteinen seuran joulujuhla klo Karjalatalon juhlasalissa. Satu Niemelän suvun talo on ainut säilynyt rakennus Sarassa, jonne hän suunnittelee kyläjuhlia. Ari Misukka esitti laajan selvityksensä Saran kylästä kevätpruasniekassa.

3 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviestin 60-vuotisjuhlanumero Joensuussa tapahtuu 2012 ma klo Joensuun seudun suistamolaiset ry:n vuosikokous Joensuun ortodoksisella seurakuntasalilla ma klo kevätretkelle Onkamoon Puunsielu-näyttelyyn, lähtö Joensuun ortodoksiselta kirkolta. Ilmoittautuminen mennessä Pirjo Sivonen tai Raija Partinen la klo Panihida Joensuun hautausmaan tsasounalla. Iisalmessa tapahtuu 2012 su klo Suistamo seura ry:n kevätkokous Iisalmen ortodoksisen kirkon alasalissa la-su Evakon Pruasniekka Iisalmessa syyskuussa laulu-ja tarinailta sekä ruskaretki Väisälänmäelle su Suistamoseura ry:n syyskokous ortodoksisen kirkon alasalissa karjalaseurojen yhteinen Joulujuhla. Lisätietoja pj Mirja Köttö ja sihteeri Pirjo Eloranta TAPAHTUMISTA... 3 Sarkalaisia kokoontui suurella joukolla kevätpruasniekkaan Vilkkaan keskustelun pohjustivat puhujina Ari Misukka, Arvi Salo ja Juhani Maljonen. Laulajatar Kristiina Olannon musiikkiesitykset juhlistivat joulujuhlan Vieno Kyllikki Riuttu johdatteli juontajana. Perinneseuran aktiivinen jäsen Virpi Haavisto perheineen Rauha Korven ja Arvi Salon seurassa joulujuhlassa Tyttäret Alma ja Anna Haavisto ilahduttivat yleisöä kauniilla lauluillaan.

4 4 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti Haastattelu: Tapio Maljonen Aulis Blinnikka tietokirjailija ja lehtimies Jalovaara oli kohtalaisen hyvinvoiva kylä, jossa isäni suku oli asunut ainakin 1800-luvun alusta lähtien maanviljelijöinä ja kauppiaina. Äitini oli kansakoulunopettaja. Hän oli syntynyt Pietarissa v Suomen rautatiellä työskentelevän veturimiehen lapseksi ja toi kylään tuulahduksen suuresta maailmasta. Koulutalo, jossa asuimme, sijaitsi korkealla mäellä, josta katse kantoi jopa kymmenen kilometrin päähään Jänisjärvelle. Isäni sairastui ja kuoli, kun olin vasta seitsemän, joten perheemme käsitti sen jälkeen vain kaksi henkilöä. Syksyllä 1939 aloitin koulunkäyntini Sortavalan lyseossa. Samaan aikaan alkoi kuitenkin myös toinen maailmansota. Se teki koulunkäynnistäkin poikkeuksellisen moniksi vuosiksi. Monien koulujen kävijä Työelämäsi ja harrastuksesi painottuvat kirjoittamiseen? Työni ja harrastukseni ovat menneet vuosien mittaan niin ristiin, että on ollut toisinaan vaikea sanoa kummasta on kysymys. Pitkän pohdinnan tuloksena olen päätynyt sellaiseen lopputulokseen, että työtä ovat olleet vuosina kirjoittamani tuhannet uutiset, haastattelut, kolumnit ja pääkirjoitukset, joista olen saanut palkkaa. Harrastusten piikkiin menevät yhdeksän kirjaa, joista kahdeksan on ollut eri järjestöille tehtyjä eläkeajan talkootöitä. Ensimmäinen, Valvontakomission aika syntyi iltapuhteilla jo syksyllä 1969 ja roikkuu yhä kirjastojen lainauslistoilla. Kun olen elänyt lapsuuteni ensimmäiset 12 vuotta ja jatkosodan ajan Suistamon Jalovaarassa, ei ketään yllättäne tieto siitä, että kaikki kirjani liittyvät tavalla tai toisella Suistamoon, sotiin ja evakkomatkoihin. Toisinaan olen ihmetellytkin, mitä olisin tehnyt jos Neuvostoliitto olisi pysynyt alueellaan. Eräs syy paneutua kotiseudun asioihin on ollut tietysti halu selvittää itselle ja muille tapahtumia ja niiden taustoja sekä tuoda esiin syrjäistä Raja-Karjalaa, joka on jäänyt välillä unohduksiin huomion kohdistuttua vain Kannakseen. Sukuni Suistamon Jalovaarasta Sortavalan kahden jakson lisäksi tulivat tutuiksi Joensuun, Kauhavan ja Jyväskylän koulut, opettajat ja sadat koulutoverit. Evakkomatkojakin kertyi kolme. Ylimääräinen alkoi joulukuun puolivälissä Jalovaaran koululle, jossa asuimme, majoittui kenttäsairaala 12. Sen johtaja katsoi. että kodistani oli tullut sopimaton asuinpaikka 12-vuotiaalle pojalle. Niinpä poika pantiin naapurin rekeen ja Savonrannalle. Olo siellä ei miellyttänyt, ja kun Kollaa tuntui kestävän, palasimme ilman lupapapereita salaa Jalovaaraan. Sotatoimialueen rajan tarkastuspiste ohitettiin kaatuneiden hautajaissaattueessa. Kenttäsairaala oli vetäytynyt evakkoretkemme aikana jo Soanlahdelle, joten kukaan ei ollut nyt hätistelemässä pois kodista. Tykkien jyly on tuttu Tykkien jyskeestä, pommituksista, ilmataisteluista ja pelosta tuli arkipäivää. Virallinen evakuointikäsky saavutti Jalovaaran vasta sotatoimien loputtua maaliskuussa Tavaroita kuljetettiin tien varteen, ja kyläläiset saivat kiivetä kuorma-autojen lavoille. Viimalta ja pakkaselta suojasivat vain paperisäkit. Perheemme osalta matka vei aikanaan Rautalammille ja Liperin Sulkaman koululle. Sieltä palasimme Jalovaaraan jatkosodan aikana kesällä Kylästä oli taisteltu kaksi päivää ja sotatoimien jäljet näkyivät. Kylän uusi evakuointi tapahtui heinäkuun alkupuolella 1944, mutta omalle kohdaltani jo kolmas lähtö sattui vasta syyskuussa. Olin ehtinyt työvelvollisuusikään ja sain määräyksen jäädä kylään sadonkorjuutehtäviin muutamien muiden ikäisteni kanssa. Kylä oli lähes aavemainen tyhjine taloineen. Desantteja pelättiin.

5 Kolme evakkomatkaa Ensimmäinen evakkoon lähtöni tapahtui hevosen reessä, toinen kuorma-auton lavalla ja nyt tämä kolmas härkävaunussa Alatun asemalta. Tällä kertaa määränpääkin oli selvä, Kauhava. Kotikyläksi tuli Hirvijoki ja lukio alkoi myöhään syksyllä ilmasotakoulun tiloissa. Seuraavana kesänä kotipaikka muuttui Laukaan Lievestuoreeksi ja koulu jatkui Jyväskylässä. Lehtiura Laatokka-lehdessä Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti Suistamosta kannattaa kirjoittaa Tekstiä tehdessä joutuu usein miettimään onko työllä joku merkitys vai ei. Selvää vastausta ei löydy. Olen kuitenkin ajatellut, että jos kirjoitukset tallentavat jotain menneestä ajasta, ja viihdyttävät lukijaa, kannattaa niitä tehdä. Karjalaisuus ei ole enää itsestään selvä, uusiutuva luonnonvara, vaan sitä pitää tukea. Vuosien mittaan on karjalaisten järjestöjen toiminta näyttänyt välillä 5 kuihtuvan, mutta sitten on tullut taas jotain uutta innostavaa. Parikymmentä vuotta sitten tapahtunut rajan avautuminen kotiseutumatkailulle ja sukuseuratoiminnan laajeneminen ovat lisänneet merkittävästi nuortenkin kiinnostusta karjalaisuutta ja entistä kotiseutua kohtaan. Painettu sana ja erilaiset kotiseutuun ja toimintaan liittyvät video/dvd-tallenteet ovat seurojen jäsenille tärkeitä yhteydenpitovälineitä. Niitä ei sovi unohtaa. Jostakin syystä olin kiinnostunut näkemään kirjoitukseni painettuna. Ja niinpä ensimmäinen uutiseni Jalovaaran opintokerhon puuhailusta näki päivänvalon Sortavalassa ilmestyneessä Laatokka-lehdessä jo keväällä Kun sitten ylioppilaaksi tulon jälkeen lähdin Helsinkiin opiskelemaan sanomalehtitutkintoa ja yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi, oli luontevaa pyrkiä Pieksämäelle siirtyneeseen Laatokkalehteen kesätoimittajaksi kesäksi Toimituksessa elettiin karjalaisten asioiden parissa ja omakin mielenkiinto niitä kohtaan alkoi lisääntyä. Seuraava työpaikka, jossa voin opiskella työn ohella, oli Viipurista Helsinkiin muuttanut Maakansa. Karjalaisuus ei ollut lehdessä kovin näkyvää Kun se lopetettiin tilapäisesti keväällä 1952, pääsin töihin parinkymmenen sanomalehden perustamaan uutis- ja artikkelitoimistoon. OSTA OMAKSESI tai LAHJAKSI LÄHEISELLESI Perinneseuran 60-juhlavuoden kunniaksi tehty arvokas historiallinen kuvateos, ennen kuin painos loppuu! Perinneseura käynnisti 2000-luvun alussa vanhojen valokuvien keräys- ja digitaalisen arkistointityön. Kuvia on arkistossa jo noin 1300 kpl, joista kirjaan on poimittu noin 170 kappaletta. Kirja on suurikokoinen, joten se helpottaa suuresti kuvien katselua ja lukemista. Tee löytöjä sukusi jäsenistä. Kirjan ovat koonneet Aulis Blinnikka ja Asko Simanainen. Mielenkiintoinen kirja kertoo 1900-luvun alkupuolen suistamolaisesta kulttuurista. Sopii kaikenikäisille! KIRJAN HINTA ON 50,- EUROA Tilaukset: Johannes Sidoroff, Tarhamäenkuja 7, Jokela, puh. (09) , johannes.sidoroff@pp1.inet.fi Lehdistön sanomapalvelussa 40 vuotta Lehdistön sanomapalvelun (LSP) tiloissa kuluivatkin siten seuraavat 40 vuotta, aluksi lähinnä taloustoimittajana ja sittemmin päätoimittaja/toimitusjohtajana. Työvuosiin osui sekä karjalaisia että muita asioita. Kiirettä piti ja samalla heräsi ajatus, että eläkkeellä ollessani yritän tehdä jotain Karjalan ja etenkin kotiseudun vaiheiden muistiin merkitsemiseksi. Suistamon perinneseura on ollut tässä työssä erinomainen kumppani. Se, minkä olen saanut paperille, on tullut pian painoasuisena myös muiden tutkittavaksi.

6 6 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti Vieno Kyllikki Riuttu SUISTAMON KIRKKO Suistamon kirkonkylässä kirkonmäellä seisoo edelleen monille rakas lapsuuden- ja nuoruudenajan pyhäkkö ja monille sodanjälkeen syntyneille kotiseutumatkoilla tutuksi tullut temppeli. Sen kohtalo alkaa tuntua jo ihmeeltä. Keisari oli nimittänyt Carl Ludvig Engelin 1824 maamme yliarkkitehdiksi ja uskonut hänelle Helsingin keskustan suunnittelun. Innoissaan Engel kirjoitti ystävälleen: Keisarille lähti eilen kaksi uutta suunnitelmaa, joiden kautta eräästä pienen Helsinkimme aukiosta on määrä tulla yksi Euroopan kauneimmista toreista huolimatta suunnattomista vaikeuksista, jotka minun on täällä voitettava. Oikeassa oli: Senaatintori ympäröivine rakennuksineen on edelleen ainutlaatuinen kansallisaarteemme. Aarre on myös Suistamon kirkko, jonka piirustukset Engel on tehnyt. Kirkon rakennuspuut vedettiin pitäjäläisten omista metsistä. Rakennusurakoitsija oli pietarilainen, mutta kirvesmiehet, muurarit ja rakentajat osaavia suistamolaisia. Rahaa oli vähän ja vaikeuksiakin, mutta 1844 valmistui iso tyylipuhdas kirkko, jonka keskuskupoli kohosi korkealle ja kellotorni vielä korkeammalle. Vaalea kirkkosali oli avara ja valoisa. Sotien myllerryksissä pommit ruhjoivat Suistamon kyliä, mutta kirkko säilyi, vain kellotorni puuttuu. Rajojen avautuessa päästiin matkustamaan kotikyliin. Uutterat talkoolaiset alkoivat kunnostaa kirkkoa, mistä suuret kiitokset kaikille osallistuneille, etenkin joensuulaisille, iisalmelaisille ja lapinlahtelaisille. Kirkko on ollut vuokrattuna yksityiselle henkilölle. Uudet Suojärvi-teokset UUTISIA! Monien tahojen yhteistyön ja tietoisuuden seurauksena se on viime tiedon mukaan siirtynyt Karjalan ortodoksisen kirkkopiirin Eparhian haltuun. Käytännön työstä vastannee Sortavalan seurakunnan pappi, isä Andrei, joka on toivonut työlleen tukea. Toivoa luo myös se, että nykyään Suistamolla asuvat ovat osoittaneet kunnioitusta kirkkoa ja kirkollisia tapahtumia, ristisaattoja ja panihidoja kohtaan. Kirkon soisi säilyvän, sillä se on osa arvokasta kulttuuriperintöä. Nuorisoseurantalon purkamisen jälkeen saatoimme vain todeta: minkä sota säästi, sen hyvinvointi vei. Perinneseuran sihteeri arkkitehti Olli Saatsi on valmistautumassa joensuulaisten kanssa laatimaan kirkon kuntoarvion ja toimintasuunnitelman kiireellisimpien asioiden korjaamiseksi. Miten minä ja Sinä voisimme omalta osaltamme olla työtä tukemassa hyviä ideoita tarvitaan! Tietoa ja opastusta kotiseutumatkoille. Päivitetyn listan kyläkummeista ja -toiminnasta antaa: Olli Saatsi, Helsinki, puh , olli.saatsi(at)kolumbus.fi Suojärven Pitäjäseura on tehnyt mittavan kulttuurityön tuottamalla uudet Suojärven historiateokset III ja IV. Yli 900 sivua rajakarjalaista uutta tietoa sotien jälkeisestä ajasta on sovellettavissa suoraan myös suistamolaiseen elämänmenoon, jolloin Suistamo on kuulunut kuten edelleenkin Suojärven hallinnolliseen alueeseen. Kirjojen hinta yksittäin on 85,00 euroa ja yhdessä 130,00 euroa + postikulut (sis. alv). Tilaukset: Suojärven Pitäjäseura ry, Soloba, Suojärventie 1, Nurmes, puh , reino.kononen@suojarvi.fi. Nuori-Karjala -lehden julkaisuoikeudet on nyt Karjalan Kielen seuralla.

7 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti Suistamon Perinneseuran myynnissä olevia JULKAISUJA JA PERINNETUOTTEITA Perinneseuran muita kustanteita ja myyntituotteita: Lauri Leikkonen: Näytelmä Rajalla... Anna-Liisa Tenhunen: Itkuvirren kolme elämää... Unto Martikainen: Vienan ja Aunuksen kohtalontie... Unto Martikainen: Karjalan kujasilla... Unto Martikainen: Kiskot vievät Karjalaan - Karjalan rautateiden historia... Unto Martikainen: Vanhan Karjalan tarinoita... Unto Martikainen: Särkyneiden toiveiden maa... Unto Martikainen: Uskon sankareiden tie... Matkalla - Iisalmen seurakunnan historia... Olavi Kyyrönen: Suistamon kyläkartat, kokoelma... Olavi Kyyrönen: DVD-levyke seuran 60v.-juhlista... Suistamon perinnekartta... Kyläkarttoja Suistamolta... Bukulein hautausmaan kartta hautaluetteloineen... Suistamo-adressi... Pöytästandaari, aihe Suistamon pitäjävaakuna... Suistamon vaakuna, kipsivalu... Suistamolaisia sananparsia... Suistamolaisuus elää Suistamon Perinneseuran historiikki... Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta... Suomennos verorevisiokomission luettelosta Suistamolta v.1764 CD-rom.. Suistamon kreikkalaiskatolisen seurakunnan kirkonkirjojen suomennos CD-rom levyke osa I vuodet osa II vuodet osa III vuodet osa IV vuodet Suomennokset sisältävät rippikirjat joka viidenneltä vuodelta, sekä syntyneiden, vihittyjen ja kuolleiden luettelot sekä pääkirjat täydellisinä. CD-äänite: Suistamo-valssi, säv. Kauko Kämäräinen... Kirjallisuutta, oma kustannustoiminta: Aulis Blinnikka: Suistamolaisten joulukuu Simo Härkönen: Suistamon nimismiehen sotamuistelmat... Aune Kalkkinen: Hyvästi suistamo Muistojen kylistä evakkotielle... 15,- Seija Raitanen: Perintönä kädentaidot... 15,- Mikael Rajamo: Suistamon seurakunnan historia... 15,- Suistamo-kirja, näköispainos... 70,- Aulis Blinnikka ja Asko Simanainen: Muistojen Suistamo kuvina Elämää ennen evakkoaikaa... 50,- Suistamolaisten sukuseurojen sukukirjoja: Jorma Koskelin: Härkösten runolaulajasuvun jälkeläisiä Suistamolta 1700-luvulta vuoteen ,- Kari Selkimo: Suistamon Pyörittäjä (Kirjavaisen suku)... 25,- Lauraliisa Pitkänen: Elämää Suistamolla ,- Karjalasta Kanta-Suomeen I, Blinnikan sukukirja... Karjalasta Kanta-Suomeen II, Blinnikan sukukirja... 20,- Uskon luotsi, Sergei Okulov Suomen ortodoksien vaiheissa... 36,- 25,- 25,- 5,- 12,- 5,- 40,- 70,- 5,- 20,- 35,- 35,- 35,- 35,- Tuotteita on myynnissä Suistamon Perinneseuran omissa tilaisuuksissa ja suistamolaisseurojen yhteisissä tapahtumissa. Tuotteita voi myös tilata postitse, jolloin toimituskulut lisätään hintaan. Tilaukset: Johannes Sidoroff, puh. (09) SUISTAMON PERINNESEURA RY:N HALLITUS VUONNA 2012: Puheenjohtaja Tapio Maljonen, Pohjanpolku 4 B 12, Espoo, puh , tapio.maljonen(at)kolumbus.fi Kunniapuheenjohtaja Sulo Maanonen, Sarsalankuja 30, Tuusula, puh. (09) , Varapuheenjohtaja Kirsti Riikonen, Kaviokuja 7 B 55, Vantaa, puh. (09) , , kirsti.riikonen(at)pp2.inet.fi Sihteeri Olli Saatsi, Keulakuvantie 1, Helsinki, puh , olli.saatsi(at)kolumbus.fi Rahastonhoitaja Johannes Sidoroff, Tarhamäenkuja 7, Jokela, puh. (09) , johannes.sidoroff(at)pp1.inet.fi Muut jäsenet: Rauha Korpi, Putouskuja 2 C 62, Vantaa, puh Maria Lampinen, Liisankatu 29 A 28, Helsinki, puh , maria.lampinen(at)edu.hel.fi Saul Maanonen, Tenavatie 10, Helsinki, puh. (09) , , saul.maanonen(at)elisanet.fi Ari Misukka, Katajatie 4 as 1, Nastola, puh , ari.misukka(at)phnet.fi Tyyne Pirkko Pääkkö Jäkälätie 2 B 16, Helsinki, puh , tyynepp(at)hotmail.com Vieno-Kyllikki Riuttu, Mikael Lybekinkatu 10 B Helsinki, puh , vieno2006(at)hotmail.com Eino Timola, Pohjoisranta 24 B 32, Helsinki, puh , eino.timola(at)gmail.com Varajäsenet: Fanny Missonen, Rajasaarentie 5 A 6, Helsinki, puh , fannymikaela(at)hotmail.com Väinö Nousiainen, Kauriintie 4 Y 184, Helsinki. puh

8 8 Suistamon Perinneseura ry:n perinneviesti Vuoden 2012 jäsenmaksu ja jäsenedut Syyskokouksen päätöksen mukaisesti jäsenmaksumme on tänä vuonna 20 euroa. Maksu sisältää Karjalan Liiton jäsenmaksun 10 euroa, liiton jäsenyyden sekä sen tarjoamat jäsenedut. Jos haluat maksaa Karjalan Liiton jäsenmaksun jonkun muun seuran kautta, niin ilmoita siitä rahastonhoitajalle. Tarkoitus on, että liiton jäsenmaksu peritään vain yhden seuran kautta. Seuramme on Ylläsjärven Tunturihotellin osakas. Tähän perustuen kaikilla jäsenillämme on oikeus alennukseen hotellin majoitushinnasta. Alennus on 5 euroa vuorokaudelta. Käyttäkää etu hyväksenne suunnitellessanne tunturimatkailua alueella. Viestin liitteenä on jäsenmaksukuitti, jolla maksun voi suorittaa seuramme tilille. Käyttäkää maksaessa kuitissa olevaa viitenumeroa. Sen avulla maksu ohjautuu oikealle tilille. Huomatkaa myös, että käytössä on uusittu tilinumeromme FI Liity seuramme jäseneksi! Ota yhteys: Johannes Sidoroff, Tarhamäenkuja 7, Jokela, puh. (09) johannes.sidoroff@pp1.inet.fi Martti Manu SANKARIHAUDAN KUNNIAVARTIOT katsaus menneeseen Suistamon Perinneseura osallistui jälleen kunniavartioon Vartiossa olivat tällä kerralla Martti Manu, Utria Helotie, Saul Maanonen ja Vieno-Kyllikki Riuttu. Kunniavartio oli ensimmäisen kerran asetettu jouluaattona 1958 Lapinkahden ortodoksisen hautausmaan sankarihaudalle. Tämän kunniavartion järjestivät pääkaupungin karjalaiset reservin upseerit ja aliupseerit. Neljännen vartiovuoron muodostivat: kapteeni Simo Härkönen, vänrikki V. Ihatsu, ylikersantti J. Vottonen ja alikersantti A. Ihatsu, mustissa päällystakeissaan, turkislakki päässä ja isot kunniamerkit rinnassaan. Kaikki vartiotehtävään osallistuneet olivat yhtä mieltä, että tästä on muodostuttava pysyvä traditio. Jouluaattona 1959 vartiossa seisoivat mm. Suistamon miehet: Aaro Ihatsu, Reino Ihatsu, Ville Ihatsu ja O. Vuorinen. Viimeisessä eli kapteenivuorossa oli mm. Karjalan Liiton toiminnanjohtaja Simo Härkönen. Vuonna 1960 kunniavartio järjestettiin ensi kerran kuvanveistäjä Nina Sailon veistämän Ylösnousemus-patsaan ympärille. Suistamon vuorossa olivat Reino ja Vilho Ihatsu, Urpo Tuomela ja Werner Walden. Kapteenivuorossa oli mm. Simo Härkönen. Tämän jälkeen vakiintuivat vartiovuorot, jossa olivat: Impilahden, Suojärven, Salmin ja Karjalan Sivistysseuran edustajat. Vuonna 1993 siirrettiin kunniavartion pito itsenäisyyspäivään. Siirto johtui osittain naisväen pyynnöstä. Itsenäisyyspäivänä 1995 seisoivat Laatokan Karjalan ortodoksipitäjien edustajat jo 38. kerran kunniavartiossa. Mukana olivat nyt kuten aiemminkin pääkaupungin impilahtelaiset, suojärveläiset, entiset salmilaiset sekä Karjalan sivistysseuran edustajat. Näin kauniilla tavalla jatkettiin Karjalan Sivistysseuran kunniapuheenjohtajan Boris Karppelan vuonna 1958 aloittamaa kaunista traditiota, kirjoitti Karjalan Heimo-lehti. Nina Sailon veistämä sankarivainajien muistomerkki syntyi Boris Karppelan aloitteesta Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuustolle. Itsenäisyyspäivästä 1997 lähtien vartiovuorossa ovat olleet Entiset Salmilaiset ry:n, Pääkaupungin Impilahtelaiset ry:n, Suistamon Perinneseura ry:n, Helsingin Suojärveläisten Seura ry:n ja Karjalan Sivistysseura ry:n edustajat nelimiehisin vartioin. Tällöin Suistamon Perinneseuran vartiovuorossa olivat Seppo Shemeikka, Arvi Salo, Eino Penttonen ja Pekka Shemeikka. Vinkkejä; omalla autolla Suistamolle Kotiseutumatkoja Suistamolle on helppo ja antoisaa tehdä omatoimisesti omalla autolla. Nykyisin Venäjällä voi vierailla seitsemän arkivuorokautta ilman rekisteröintiä majoittumisesta. Viisuminhakuun saa apua matkatoimistoista ja mm. lähialuematkoista , Suistamon kirkonkylässä majoituksessa ja ruokailussa auttavat suomen kielellä Marina Ulina sekä venäjän kielellä Sergei Jerevanka Paikalliset olot tuntevina he mielellään auttavat muutenkin kotiseutumatkailijoita. Suistamon Perinneseuran kokenut Suistamon kävijä Joensuusta, Olavi Kyyrönen on myös valmis antamaan lisätietoja ja neuvoja omatoimimatkaajille.