LAUSUNTOVERSIO ST RTS 17:20 INDUKTIOSILMUKKA KUULOVAMMAISTEN APUVÄLINEENÄ SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO

Transkriptio

1 ST RTS 17:20 OHJE-EHDOTUS (12) INDUKTIOSILMUKKA KUULOVAMMAISTEN APUVÄLINEENÄ Tässä ohjeessa käsitellään kuulovammaisille tarkoitettuja äänensiirtojärjestelmiä, erityisesti induktiosilmukkaa, ja annetaan ohjeita äänensiirtojärjestelmän valintaan ja suunnitteluun. Ohje on tarkoitettu tilaajalle, käyttäjälle, rakennuttajalle, arkkitehdille, pää- ja sähkösuunnittelijalle sekä urakoitsijalle. SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 KÄSITTEET 3 ÄÄNENSIIRTOJÄRJESTELMÄT 4 INDUKTIOSILMUKKAJÄRJESTELMÄ 4.1 Toimintaperiaate 4.2 Järjestelmän osat 4.3 Liittäminen äänentoistojärjestelmiin 4.4 Silmukkatyypit 5 SUUNNITTELU 5.1 Määrittely 5.2 Järjestelmän suunnittelu 5.3 Ylikuuluminen 6 ASENNUS 6.1 Asennustapoja 6.2 Testaus 7 INDUKTIOSILMUKAN MERKITSEMINEN 8 LOPPUTARKASTUS 9 KÄYTTÖ JA YLLÄPITO 9.1 Käyttöohjeet 9.2 Ylläpito KIRJALLISUUTTA 1 JOHDANTO Kuulovamma vaikeuttaa puheen ja äänen erottelua. Etenkin iän mukana tuoma kuulon alenema heikentää korkeiden taajuuksien kuulemista, jolloin puheen selkeyden kannalta tärkeät konsonantit sekoittuvat. Puheen ymmärrettävyyteen vaikuttavat pääasiassa puhujan artikulaatio etäisyys tilan akustiikka, kaikuisuus, äänentoiston ongelmat taustamelu kuuntelijan kuulokyky. Tilan hyvä akustiikka helpottaa kuulemista ja äänentoistolla voidaan vahvistaa ääntä, mutta kuulovammaisille se ei aina riitä. Tarvitaan kuulovammaisten apuvälineeksi tarkoitettu äänensiirtojärjestelmä. Yleensä tällä tarkoitetaan induktiosilmukkajärjestelmää. Kokoontumistilaan, jossa on äänentoistojärjestelmä, tulee asentaa myös äänensiirtojärjestelmä (RakMK F1). Käytännössä kaikkiin kokoontumis- ja palvelutiloihin, joissa voi olla käyttäjänä kuulovammaisia, kannattaa harkita induktiosilmukkajärjestelmän asentamista. Oikein toteutettuna induktiosilmukka on mitä mainioin apuväline kuulovammaisille. Huonosti suunniteltu ja toteutettu induktiosilmukkajärjestelmä on kuulovammaiselle hyödytön ja saattaa aiheuttaa häiriöitä muuhun äänentoistoon ja esityslaitteisiin. Toimivan järjestelmän saamiseksi kannattaa käyttää asiantuntevia suunnittelijoita ja asennusyrityksiä.

2 ohje-ehdotus 2 2 KÄSITTEET AGC; automaattinen vahvistuksen säätö Häiriökenttä; audiotaajuinen sähkömagneettinen häiriösignaali Häiriölähde on laite tai järjestelmä, joka tuottaa sähkömagneettista häiriösignaalia; tyypillisiä häiriölähteitä ovat maadoitussilmukat, talotekniikkaan liittyvät säätimet ja sähkömoottorit, hissikoneistot, valaistuksen säätimet ja paloilmoittimen kaapelointi Kenttävoimakkuus; sähkömagneettisen kentän voimakkuus, yksikkönä ma/m; SFS-EN standardin mukaan signaalin huippuarvon täytyy olla 400 ma/m (RMS, 125ms keskiarvoistus) Kompressori supistaa signaalin voimakkuuden halutulle vaihteluvälille Kuunteluavaruus on kolmiulotteinen alue tilassa, jonka sisällä saavutetaan SFS-EN standardissa määritelty signaalin laatu halutulla kuuntelutasoilla Kuuntelutaso on korkeus, jolla kuulolaitteen vastaanotinkelan oletetaan olevan, istuttaessa 1,2 m ja seisottaessa 1,7 m. Koska tiloissa tulee aina huomioida myös liikuntarajoitteiset, lyhytkasvuiset ja lapset, kuunteluavaruuden tulee yleensä kattaa 1,2 m korkeustaso myös niissä tilanteissa, joissa kuuntelijat seisovat. Limitteri rajoittaa signaalitason tiettyyn maksimitasoon; valitun maksimitason alapuolella limitteri ei vaikuta signaalin dynaamiseen vaihtelualueeseen RF-järjestelmä tarkoittaa radiotaajuudella toimivaa äänensiirtojärjestelmää; käytetään myös nimitystä FM-järjestelmä, koska järjestelmissä yleensä käytetään taajusmoduloitua signaalia Silmukkataso on korkeus, johon silmukkajohdin on asennettu; useimmiten lattiataso tai matalan huonekorkeuden omaavissa tiloissa sisäkaton taso Silmukkavahvistin on induktiosilmukkaa syöttävä signaalivahvistin; tyypillisesti virtalähtöinen vahvistin, joka sisältää signaali tasoa vakioivan säädettävän AGC- tai kompressoritoiminnon, metallirakenteiden synnyttämän taajusvääristymän korjaustoiminnon ja lähtövirran säätötoiminnon Taajuusvaste kuvaa, kuinka järjestelmän antama vaste riippuu siihen syötetyn signaalin taajuudesta; induktiosilmukkajärjestelmän taajuusvasteen on pysyttävä 1kHz taajuudella mitattuun tasoon verrattuna alueella ± 3dB taajuusalueella 100 Hz 5 khz. Vaihesiirtosilmukka on induktiosilmukkajärjestelmä, joka koostuu kahdesta limittäin asennetusta, tyypillisesti monilenkkisestä induktiosilmukasta. Järjestelmässä käytetään kaksikanavaista vahvistinta, jossa silmukkasignaalien vaiheiden välille luodaan 90 vaihe-ero. Ylikuuluminen; silmukka-alueen ulkopuolella kuuluva signaali. Kahden erillisen induktiosilmukan välinen ylikuuluminen voi häiritä signaalia. Yksinkertaisen silmukan signaali voi kuulua noin silmukan halkaisijan etäisyydellä sen ulkopuolella; pystysuunnassa ison halkaisijan omaavan silmukan signaali voi kuulua useiden kerrosten läpi. 3 ÄÄNENSIIRTOJÄRJESTELMÄT Äänensiirtojärjestelmillä siirretään ääntä muuten kuin akustisesti ilman välityksellä. Induktiosilmukkajärjestelmä on ylivoimaisesti tärkein äänensiirtomenetelmä. Induktiosilmukkaa voidaan käyttää lähes kaikissa kokoontumistiloissa edellyttäen, että sen suunnittelussa on huomioitu tilan ja sen välittömässä läheisyydessä olevien tilojen erityispiirteet sekä tilan sähköiset olosuhteet. Infrapunajärjestelmä (IR) soveltuu tiloihin, missä tarvitaan monikanavaista äänensiirtoa (kielivalinnat), ehdotonta luottamuksellisuutta, tai kun vierekkäisissä tiloissa on käytössä häiriötä aiheuttava äänensiirtojärjestelmä. Radiojärjestelmä (RF) soveltuu myös monikanavaiseen äänensiirtoon, mutta signaalin ylikuuluminen on otettava huomioon. Luottamuksellisia asioita käsiteltäessä tulee käyttää signaalin salausta. Joissakin tiloissa sähkömagneettiset häiriöt tai ylikuuluminen voivat tehdä induktiosilmukan käytön mahdottomaksi. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi palvelutalojen asunnoissa, joissa asuntojen välinen ylikuuluminen saadaan poistettua monikanavatekniikalla. Useimmilla muilla järjestelmillä signaali siirretään vastaanottimesta kuulolaitteeseen kaulasilmukan avulla, jolloin vastaanotto on yhtälailla altis häiriöille eikä järjestelmän vaihdosta ole hyötyä. Joissain RF-järjestelmissä voidaan siirtää ääni radioteitse suoraan kuulokojeeseen, mutta käytännössä kuulokojeen ja ja RF-lähettimen yhteensovituksesta ei ole vielä toimivaa standardia. Myös mobiililaitteita voidaan jatkossa hyödyntää äänensiirrossa. Kuva 2. Induktiosilmukka siirtää äänen häiriöttömästi sähkömagneettisen kentän välityksellä suoraan kuulokojeeseen.

3 ohje-ehdotus 3 4 INDUKTIOSILMUKKAJÄRJESTELMÄ Induktiosilmukkajärjestelmä (arkikielessä induktiosilmukka) on kuulovammaisten apuvälineenä laite, joka siirtää äänen sähkömagneettisen kentän välityksellä kuulolaitteen vastaanotinkelaan. SFS-EN standardi määrittelee induktiosilmukan signaalin laadulle, testaukselle ja merkinnöille asetetut vaatimukset. Induktiosilmukka voi olla yhden huoneen tai sen osan käsittävä asennus tai suuren konserttisalin tai auditorion kattava, useammasta vahvistimesta ja silmukasta koostuva järjestelmä. 4.1 Toimintaperiaate Äänisignaali johdetaan äänilähteestä induktiosilmukkavahvistimelle, josta virtamuotoinen signaali syötetään huonetilaan asennettuun silmukkajohtoon. Silmukkajohdossa kulkeva sähkövirta luo tilaan sähkömagneettisen kentän, jonka välityksellä signaali siirtyy kuulokojeessa olevaan vastaanottokelaan. Silmukan kautta kuunneltaessa kuulolaitetta käytetään ns. T-asennossa, jolloin kuulolaitteen oma mikrofoni kytkeytyy pois käytöstä. Tällöin kuuntelu tapahtuu induktiosilmukan aikaansaaman magneettikentän välityksellä eivätkä ympäristön häiriöäänet häiritse kuuntelua. Koska induktiosilmukkaa voi kuunnella ainoastaan kuulolaitteella tai induktiovastaanottimella, se ei vaikuta akustisen äänen kuunteluun. Induktiosilmukkaa voidaan hyödyntää myös tulkattaessa puhetta toiselle kielelle. Silmukan kautta voidaan välittää simultaanitulkkauksena yksi vieras kieli, jota kuunnellaan esim. kuulokkeilla varustetuilla induktiovastaanottimilla. Tällöin silmukka ei palvele kuulovammaisia varsinaisen puhekielen kuuntelijoita. Induktiosilmukkastandardi SFS-EN Silmukkajärjestelmän toiminnalliset ominaisuudet, testausmenetelmät ja merkinnät on määritelty standardissa. Sähkömagneettinen häiriö: tilassa, jossa äänen laatu on tärkeä, A-painotetun häi riön taso ei saa ylittää -47 db tasoa verrattuna referenssitasoon (400 ma/m) tilassa, missä kuuntelutapahtuma on tyypillisesti lyhytaikainen ja missä tyypillisesti on paljon akustista häiriötä, -32 db taso on hyväksyttävissä. Signaalin laadulle asetetut vaatimukset: sähkömagneettisen kentän voimakkuus 125 ms aikavakiolla keskiarvoistetun signaalin huippuarvo (400 ma/m) taajuusvasteen on pysyttävä 1kHz taajuudella mitattuun tasoon verrattuna alueella ± 3dB taajuusalueella 100 Hz...5 khz vahvistimen vaste; lähtösignaali ei saa säröytyä, kun sen taajuus on 1.6 khz ja taso 1kHz referenssitasoon verrattuna -1 db järjestelmän häiriö- ja kohinataso: mitattu A-painotettu häiriö signaalin voimakkuus ei saa ylittää -47dB rajaa tilassa, jota käytetään pidempiaikaiseen kuunteluun tai jossa äänen laadukkuus on tärkeä. Tilassa, jossa on sovittu käytettävän lievempää vaatimustasoa tämä arvo saa alittua enintään 1 db. 4.2 Järjestelmän osat Silmukkajohtona voidaan käyttää tavallista sähköasennusjohtoa tai -kaapelia. Johdon paksuus määräytyy tilan koon ja sitä kautta vahvistimen syöttämän virran mukaan. Silmukkajohto on poikkipinnaltaan 1 6 mm 2. Muovieristeen kanssa johtimen halkaisija on muutaman millimetrin suuruusluokkaa. Vaihtoehtoisesti johtimena voidaan käyttää mm. saneerauskohteissa myös lattakuparikaapelia, joka on huomattavasti normaalia johdinta ohuempi. Silmukkajohdon impedanssin on oltava yhteensopiva silmukkavahvistimen lähdön vaatimusten kanssa. Tarvittaessa voidaan käyttää johdinlenkkien rinnan- tai sarjakytkentää, joilla saadaan optimoitua silmukan impedanssin, silmukkavirran ja vahvistimen lähtöasteen sovitus. Käyttämällä kaapeloinnissa kaapelia johdon sijasta, voidaan käyttöönottovaiheessa kytkennän avulla valita kaapeloinnin ominaisuuksia (esim. rinnan- tai sarjaankytkentä). Silmukkavahvistimena käytetään vain tätä tarkoitusta varten suunniteltua vahvistinta. Äänilähde on käytännössä mikrofoni tai muu ääntä tuottava laite kuten CD-soitin, AV-järjestelmä tai televisio. Jos silmukkajärjestelmä asennetaan tilaan, jossa on äänentoistojärjestelmä, saadaan äänisignaali äänentoistojärjestelmästä. Silmukkajärjestelmään voi liittää minkä tahansa äänilähteen samaan tapaan kuin muuhunkin äänentoistojärjestelmään. Mikrofonien tyyppi, suuntakuvio, herkkyys yms. ominaisuudet valitaan käyttötavan mukaan. Mikrofonin sijoitus vaikuttaa paljon järjestelmään menevän äänen laatuun. Mitä lähempää mikrofoniin puhutaan, sitä parempi on signaali-kohinasuhde mikrofonin kohdalla. Kattoon sijoitetuilla mikrofoneilla ei yleensä saavuteta riittävää äänenlaatua. Esivahvistin Induktiosilmukkavahvistin Kuva 3. Induktiosilmukkajärjestelmän kytkeminen äänentoistojärjestelmään. Signaali otetaan induktiosilmukkavahvistimeen erikseen äänentoistojärjestelmän linjatasoisesta liitännästä, johon päätevahvistimen säädöt eivät vaikuta. SILMUKKATASO Päätevahvistin KUUNTELUTASO Kuva 4. Kuuntelutaso on se korkeus, jolla kuulokoje (induktiosilmukan vastaanottokela) sijaitsee; istuessa noin 1,2 m ja seisoessa nois 1,7 m korkeudella. Silmukkataso voidaan sijoittaa kuuntelutason ylä- tai alapuolelle.

4 ohje-ehdotus Liittäminen äänentoistojärjestelmiin Induktiosilmukkajärjestelmä on yleensä järkevää liittää tilassa olevaan äänentoistojärjestelmään. Äänentoistojärjestelmään varataan induktiosilmukkaa varten oma lähtökanava, joka on riippumaton akustisen äänentoiston säädöistä, poislukien signaalin kokonaan mykistäminen. Induktiosilmukkajärjestelmän vaste voidaan näin säätää pysyvästi standardin vaatimukset täyttäväksi. Säätötoimenpiteiden jälkeen laitteisto pyritään suojaamaan tahattomilta muutoksilta esimerkiksi säätimet peittävällä peitelevyllä. Induktiosilmukka voi aiheuttaa häiriöitä mm. äänentoistojärjestelmiin, mikä vältetään kaapeloinnin järjestelyillä (ks. 4.4). 4.4 Silmukkatyypit Yksilenkkinen induktiosilmukka sopii käytettäväksi yksittäisissä pienehköissä tiloissa, missä ei käsitellä luottamuksellisia asioita. Silmukkajohdin asennetaan tyypillisesti tilan seiniä seuraten joko lattiaan, lattialistan yhteyteen tai matalassa tilassa kattoon. Kuuntelukorkeudella signaalin voimakkuus on tasaisin, kun silmukkakaapelin pystysuuntainen etäisyys kuuntelutasosta on % silmukan jännevälistä. Silmukan jänneväli voi olla enintään metriä, rakenteista riippuen. Kaksi- tai useampilenkkinen induktiosilmukka sopii käytettäväksi yksittäisissä suuremmissa tiloissa, missä ei käsitellä luottamuksellisia asioita. Kaapelointia suunniteltaessa on huomioitava, että kaapelin kohdalla magneettivuo on vaakasuuntainen, eikä siten kuulu kuulolaitteille. Kaapelit sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan sellaisiin kohtiin, missä tilan käyttäjät eivät oleskele ohjelmaa seuratessaan, esimerkiksi kulkuväylien kohdalle. Erillisiä vahvistimia hyödyntävien useampilenkkisten rakenteiden suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota silmukkavirtojen vaiheiden sovittamiseen ylikuulumisesta johtuvien vääristymien välttämiseksi. Vaihesiirtosilmukka koostuu kahdesta limittäin asennetusta useampilenkkisestä silmukasta ja kaksikanavaisesta vahvistimesta. Oikein mitoitetulla vaihesiirtosilmukalla saadaan ylikuuluminen rajattua siten, että järjestelmää voi käyttää vierekkäisissä tiloissa ja myös päällekkäisissä tiloissa, kun johdotus sijoitetaan alemman tilan lattiaan ja ylemmän tilan kattoon. Vaihesiirtosilmukka edellyttää verraten tiheää kaapelointia. Silmukkajohdon asennus kannattaa tehdä rakennusvaiheessa, jolloin kaapelit saadaan piiloon esimerkiksi lattiamateriaalin alle. Tiheästä kaapeloinnista johtuen järjestelmässä käytettävät virtatasot ovat reunasilmukkaa pienemmät, joten myös häiriöongelmat on helpompi välttää. Vaihesiirtosilmukalla saavutetaan varmimmin standardissa määritellyt kriteerit, joten vaihesiirtosilmukka on ensisijainen valinta äänensiirtoon. Estosilmukalla voidaan rajoittaa ylikuulumista yhteen tai useam paan suuntaan. Tällainen tilanne on esim. teatterissa ja konserttisaleissa, jossa näyttämölaitteet ja sähköiset instrumentit voivat häiriintyä silmukan magneettikentästä. Kuva 5. Esimerkki yksilenkkisestä silmukasta tilassa. Johdin on hyvä asentaa kuuntelualueen ulkopuolelle eikä suoraan istumapaikan kohdalle, sillä johtimen kohdalla kuuluvuus on huono. Kuva 6. Vaihesiirtosilmukassa limittäin asennetut silmukat vähentävät häiriöitä. Kuva 7. Estosilmukan kaavio. Normaalin induktiosilmukan viereen tehty kaksinkertainen johdinlenkki estää induktion välittämän signaalin ylikuulumisen oikealle.

5 ohje-ehdotus 5 5 SUUNNITTELU Induktiosilmukkajärjestelmän suunnittelu ja toimiva toteutus vaatii katkeamattoman laatuketjun rakentamispäätöksestä käyttöönottoon ja ylläpitoon. Silmukkajärjestelmää hankittaessa hankkeen osapuolia voivat olla tilaaja/rakennuttaja pääsuunnittelija/arkkitehti sähkösuunnittelija AV-suunnittelija erikoisasiantuntija laitetoimittaja urakoitsijat Usein ongelmia hankkeeseen tuovat vastuurajat ja aikataulutukset. Osa-alueiden yhteensovittaminen ja tarvittavien mittaus ten tekeminen voi olla hankalaa, jos tarvittavia määrittelyitä ei ole tehty ajoissa tai kaikkia osapuolia ei ole vielä nimetty. Tämä vuoksi induktiojärjestelmän suunnittelija informoi tarvittavista asennuksista työmaan valvojaa ja työnjohtajaa, jolloin työvaiheet voidaan ajoittaa oikein. Urakkarajaliitteissä tulee mainita kunkin urakoitsijan kohdalla induktiosilmukoiden asentamisen vaatimat toimenpiteet. Osapuolia, joiden tulee olla tietoisia tilan asennuksista, ovat esimerkiksi lattiavalun tekijät, sähköasentajat sekä matto- ja kalusteasentajat. 5.1 Määrittely Määrittelyvaiheessa käydään läpi tilan rakenteen, käyttömuotojen ja ympäröivien tilojen synnyttämät rajoitteet ja mahdollisuudet ja valitaan näiden tietojen perusteella tilassa käytettävä silmukka-arkkitehtuuri. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota rakenteisiin ja laitteisiin, jotka voivat tuottaa tilan alueelle sähkö magneettisia häiriöitä. Tyypillisiä häiriölähteitä ovat sähkökeskukset, muuntoasemat, talotekniikkaan liittyvät tuulettimet ja pumput sekä hissikoneistot. Myös valaistuksen ohjaukseen käytettävä laitteet voivat tuottaa voimakkaita ääni taajuisia häiriökenttiä. Usein häiriöt syntyvät sähköjärjestelmän suunnittelu- ja kaapelointivirheistä johtuvista maavirroista. Erityisesti jälki asennuksien ja peruskorjausten yhteydessä kannattaa tilan häiriöt mitata ja häiriölähteet paikantaa ja korjata ennen silmukkarakenteen toteuttamista. Tilan fyysiset mitat ja rakennusmateriaalit sekä erityisesti korjausrakentamis- ja jälkiasennushankkeissa tilassa tehtävät muut toimenpiteet rajoittavat käytettäviä toteutusvaihtoehtoja. Tilan käyttömuodot ja sen läheisyydessä olevien tilojen luonne asettavat signaalin ylikuulumiseen liittyviä rajoitteita. Jos tilassa tullaan käsittelemään luottamuksellisia asioita tai jos sen välittömässä läheisyydessä on muita induktiosilmukalla varustettuja tiloja, estetään signaalin ylikuuluminen vaihesiirtorakennetta käyttämällä. Myös tilaan asennettavan äänijärjestelmän valintaan on kiinnitettävä huomiota. Induktiosilmukkaa varten varataan oma linjatasoinen, äänijärjestelmän säädöistä riippumaton audiolähtö, johon voidaan helposti kytkeä kaikki tarvittavat äänilähteet. Äänilähteiden priorisointi on usein tarpeellista, jotta silmukkasignaali pysyy puhtaana, saliäänten kytkeytyminen hallitaan hyvin ja esimerkiksi hätäkuulutukselle voidaan varata korkein prioriteetti. Määrittelytyön lopputuloksena tuotetaan dokumentti, joka kuvaa silmukkajärjestelmän arkkitehtuurin perusteluineen. Palvelupistesilmukka Palvelupistesilmukka on yhden palvelupisteen kattava silmukka pankissa, postissa, hotellin vastaanotossa tai vastaavassa palvelupisteessä. Se voi olla kiinteästi palvelutiskin rakenteisiin asennettu. Palvelupistesilmukalla varustettu palvelupiste tulee merkitä asianmukaisesti ja se on ensisijaisesti kuulovammaisten asiakkaiden käytössä. Palvelupistesilmukan asennukselle tehdään lopputarkastus SFS-EN standardissa määriteltyä menetelmää noudattaen. Palvelupistesilmukka voi olla myös kannettava, jolloin se on helposti siirrettävissä kulloinkin tarvittavaan pisteeseen. Siirrettävää palvelupistesilmukka voidaan käyttää esimerkiksi sairaalan vuodeosastolla ja muissa tilanteissa, missä kiinteän asennuksen tekeminen ei ole perusteltavissa. Kannettava/siirrettävä induktiosilmukka Kannettavat tai siirrettävät silmukat ovat yleensä salkkuun pakattuja järjestelmiä, jotka sisältävät kaiken tarpeellisen: silmukkavahvistimen, silmukkajohdon ja mikrofonin tai useampia. Kokonaisuuteen tulee aina sisältyä myös kenttä voimakkuuden testauslaite käyttöohjeineen. Silmukka johto on koottu kelalle, josta se levitetään kuuntelutilan ympäri. Kannettava silmukka on tarkoitettu ainoastaan tilapäiskäyttöön. Sillä ei voi korvata kiinteää asennusta tiloissa, joissa silmukkaa tarvitaan usein tai jonne se on määräysten mukaan asennettava. Jos silmukan tarvitsijoita on rajallinen määrä ja paikka vaihtelee usein, esimerkiksi koulukäytössä, voidaan luokka- yms. tilat varustaa kiinteällä silmukkajohdolla ja vahvistinlaitteistona käyttää kannettavaa silmukkajärjestelmää. Näin laitteiston käyttöönotto vaihtelevissa tiloissa on nopeaa ja vaivatonta.

6 ohje-ehdotus Järjestelmän suunnittelu Määrittelyvaiheessa saavutettujen tulosten perusteella mitoitetaan valitun silmukka-arkkitehtuurin mukainen induktiosilmukkarakenne selvitetään vahvistimelle asetettavat vaatimukset. Silmukkajärjestelmän toiminnallinen laatu kannattaa varmistaa simuloinnein lukuunottamatta kaikkein yksinkertaisimpia tapauksia. Simuloinnin avulla saadaan myös hyvä arvio silmukkavahvistimelle asetettavista vaatimuksista. Tilan rakenteissa oleva sähköä johtava materiaali (tyypillisesti betoniraudoitus) vaimentaa sähkömagneettista kenttää erityisesti suurilla taajuuksilla. Tämän materiaalin määrä ja rakenne on usein vaikea selvittää, ja lopullinen vahvistimen valinta voidaan usein tehdä vasta silmukkakaapelin asennuksen jälkeen tehtävillä testimittauksilla. Mittaukset voidaan tehdä myös ennen lattian betonivalua raudoituksen ollessa paikallaan, jolloin voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia silmukan kaapelointiin. Betoniraudoitus ei välttämättä jakaudu tasaisesti koko tilan alueelle. Korjausrakentamisessa ja jälkiasennuksessa kannattaa usein tehdä tilaan ennen lopullisen silmukan asentamista testisilmukat, joilla voidaan arvioida metallirakenteiden vaikutuksia. Suunnitteluvaiheen lopputuloksena tuotetaan erilliset induktiosilmukkajärjestelmän kaapelointi piirustukset muodossa, joka on helppo liittää rakennuksen muuhun dokumentaa tioon (esimerkiksi DWG) sekä tarvittavat detalji- ja asennuspiirustukset. Dokumentaatiossa määritellään käytettävät kaapelityypit ja niiden asennustoleranssit sekä liitintyypit. Järjestelmästä laaditaan ylläpito-ohje, jonka tiedot tuotetaan suunnittelijan ja urakoitsijan yhteistyönä. Ylläpito-ohje voi olla osa kiinteistön käyttö- ja huolto-ohjetta. Vahvistimen valinta Järjestelmässä käytetään induktiosilmukkajärjestelmään tarkoitettua vahvistinta. Vahvistinta ei valita pelkästään tilan pinta-alan perusteella, vaan huomioon otetaan silmukan rakenteen, tilan muodon, rakennusmateriaalin ja talotekniikan vaikutukset. Vahvistimen teho valitaan pääsääntöisesti ylimitoittaen, jolloin siinä riittää säätövaraa myös huonompiin olosuhteisiin. Käytännössä työsuorituksissa ja sopimuksissa on hyvä varautua siihen, että vahvistin tullaan vaihtamaan tehokkaampaan, jollei se täytä vaadittuja arvoja mittauksissa. Raudoitetut rakenteet silmukkajohtimen läheisyydessä heikentävät magneettikentän kenttävoimakkuutta ja vääristävät taajuusvastetta. Tällöin tulee silmukkavahvistimen valinnassa varautua ylimääräiseen tehontarpeeseen. Kuvat 10. Vahvistin etuasteineen asennettuna kalusteeseen. Kuva 11. Esimerkki vaihesiirtosilmukan johdotuskaaviosta. 5.3 Ylikuuluminen Yksinkertaisten silmukoiden ylikuulumisesta johtuen induktiosilmukoilla varustettuja neuvottelu-, kokous- tms. tiloja ei tule sijoittaa päällekkäin tai välittömästi vierekkäin. Yksinkertaisten silmukoiden kohdalla periaatteena on, että tilojen väliin on jätettävä vähintään silmukan leveyden verran tyhjää, jolloin ylikuuluminen ei enää merkittävästi häiritse. Korkeussuunnassa silmukat kuuluvat useamman kerroksen päähän, joten päällekkäisiä silmukoita on vältettävä. Vaihesiirtotekniikkaa käyttämällä voidaan ylikuulumista rajoittaa. 5.4 Häiriösignaalit ja -kentät Suunnittelun alussa selvitetään tilassa olevat häiriösignaalit ja -kentät. Tiloissa ja niiden läheisyydessä olevat sähkökeskukset, loistevalaisimet, valaistuksen himmenninlaitteet yms. aiheuttavat ympärilleen magneettisia häiriökenttiä, jotka kuuluvat hurinana kuulolaitteen T-asennolla. Induktiosilmukkajärjestelmän suunnittelijan tulee mahdollisimman varhaisessa vaiheessa selvittää muilta suunnittelijoilta potentiaaliset häiriölähteet ja pyytää niiden siirtoa riittävän etäisyyden päähän. Olemassa olevissa kohteissa, jollei häiriölähteen siirto onnistu, voidaan alumiinilevyistä rakennetulla häiriösuojavaipalla vaimentaa häiriökenttiä huomattavasti. Jotkin sähköiset järjestelmät voivat myös toimia virheellisesti, jolloin niiden toimintaa säätämällä voidaan häiriöitä poistaa. Joskus myös rakenteiden runsaat raudoitukset heikentävät magneettikenttää, jolloin kuuluvuus paranee hankkimalla riittävän tehokas silmukkavahvistin. Häiriön poistaminen on aina ensisijainen ratkaisu. Jos kuitenkin häiriöitä on paljon eikä niitä saada poistettua, voidaan harkita muuta äänensiirtojärjestelmää, esimerkiksi infrapuna- tai FM-laitteita. Tällöin on huomioitava, että näiden järjestelmien vastaanottimet siirtävät signaalin kuulolaitteeseen tyypillisesti induktiivisesti kaulasilmukkaa käyttäen, jolloin sähkömagneettiset häiriöt kuuluvat joka tapauksessa kuulokojeen T-asennolla.

7 ohje-ehdotus 7 6 ASENNUS Induktiosilmukkajärjestelmän asennus koostuu sähköisten komponenttien ja kaapeloinnin asennuksesta av-laiteasennuksesta ja käyttöönotosta. Induktiosilmukan kaapeloinnissa noudatetaan tarkasti kaapelointipiirustuksen ohjeistusta. Mikäli jostain syystä katsotaan tarpeelliseksi poiketa ohjeista, on muutoksen toimivuus varmistettava silmukkarakenteen suunnittelijan kanssa. Silmukkajohtoa ei tule asentaa muiden sähkö- ja laitejohtojen kanssa välittömästi vierekkäin, jotta häiriöt eivät siirry johtimien välillä. Silmukkajohdotusta ei myöskään tule kiinnittää betoniraudoitukseen vaan siitä erilleen raudoituksen vaimentavan vaikutuksen vuoksi. 6.1 Asennustapoja Silmukan vaatima johdotus asennetaan yleensä joko lattian tasoon tai kattoon, noin 2,5 2,8 m korkeuteen lattiasta. Suurissa tiloissa (leveys tai pituus tyypillisesti yli 8 m) silmukka toteutetaan tasaisemman kenttävoimakkuuden ja riittävän taajuusvasteen saavuttamiseksi useampilenkkisenä. Silmukkajohdin voidaan asentaa esimerkiksi: asennusputkeen muiden sähköasennusten tapaan listoituksen alle, jolloin listaan jyrsitään ura silmukkajohtoa varten tai käytetään valmista johdotukseen tarkoitettua listaa lattiamateriaalin alle rakenteisiin, esimerkiksi betonivaluun tai alaslasketun katon tukirakenteisiin keraamisen laatan tai lattiamaton alle kiinnityslaastiin tai tasoitekerrokseen. Jos asennustilaa on vähän, johdotus voidaan tehdä käyttäen tarkoitusta varten tehtyä lattakuparia, jonka paksuus on tyypillisesti 0,1 0,2 mm. Yksinkertaisesti lattiamaton alle asennettaessa tulee huolehtia riittävästä maton paksuudesta, jotta lattakupari ei erotu maton alta. Lattiapinnoitteen asentajan tulee ottaa silmukka-asennus huomioon lattiapäällystettä asentaessaan johdinvaurioiden välttämiseksi. Joissakin tapauksissa, etenkin valmiiseen tilaan asennettaessa, on käytännöllisintä työstää ura lattiamate riaaliin, esimerkiksi laattasaumaan, asentaa johdin uraan ja täyttää ura tasoitteella. Jälkiasennuksessa silmukka voidaan asentaa esimerkiksi jalka- tai kattolistaan. Oviaukot voidaan kiertää myös yläkautta, mikäli johtoa ei voida piilottaa kynnyksen alle tai kiinnittää sen kylkeen. Silmukkajohdotus muodostaa kuuntelutason kanssa yhdensuuntaisen tason, jonka korkeusaseman tulee yleensä olla noin 1,2 m kuuntelutason (eli sen vaakasuoran tason, jolla kuulokoje sijaitsee) ylä- tai alapuolella. Tämä tulee huomioida erityisesti tiloissa, joissa on nouseva katsomo. Induktiosilmukka voidaan integroida teräsrakenteisiin katsomoihin (erityisesti siirto/teleskooppikatsomot), jolloin parhaassa tapauksessa teräsrakennetta voidaan hyödyntää johtimena. Ratkaisu tulee suunnitella huolellisesti silmukka-, sähkö- ja rakennesuunnittelijan yhteistyönä. Erillisenä toteutuksena vaarana on, että katsomorakenne vain vaimentaa signaalia tehokkaasti. Jos suuressa tilassa ei ole mahdollista tehdä useampilenkkisiä silmukkajohdotuksia, esimerkiksi jos peruskorjauksen yhteydessä lattiamateriaaleja ei uusita, voidaan silmukkajohto sijoittaa seinälle, jopa usean metrin korkeuteen. Tällöin tulee kiinnittää erityistä huomiota silmukkavahvistimen virransyöttökykyyn. Silmukkatason ja kuuntelutason välisellä etäisyydellä voidaan vaikuttaa kenttävoimakkuuden tasaisuuteen kuuntelutasossa. Hyvänä ohjearvona pidetään sitä, että huoneen reunalle asennettaessa silmukkajohtimen pystysuuntainen etäisyys kuuntelutasosta on noin % silmukkalenkin leveydestä. Suuriläpimittainen silmukka vaatii toimiakseen suuren virran, joka voi aiheuttaa häiriöitä ja on itsekin häiriöherkempi. Kuva 12. Induktiosilmukan kaapelin asennus lattialistan taakse. Kuva 13. Induktiosilmukan kaapelin asennus lattiavaluun. Kaapelin tulee olla irrallaan betoniraudoituksesta. Kuva 14. Induktiosilmukan lattakaapelin asennus laatoituksen alle.

8 ohje-ehdotus 8 Kuva 15. Induktiosilmukan kaapeli voidaan asentaa myös näkyviin. Ratkaisua tulee käyttää vain, jos tiheä johdotus on mahdoton toteuttaa. Silmukkajohdon sijoitus tulee suunnitella huolellisesti laitetoimittajan tai sähkösuunnittelijan kanssa, jotta sähkömagneettisen kentän ominaisuudet saadaan maksimaalisesti hyödynnettyä. Silmukkavahvistimen tarvitsema tila riippuu vahvistimen tehosta. Suuriin tiloihin tarkoitetut tehokkaat vahvistimet ovat yleensä ns. räkkikokoa. Vahvistin kannattaa asentaa lähelle silmukkaa, jolloin syöttökaapelin tehohäviö jää pieneksi. Silmukan syöttökaapelina käytetään kierrettyä paria, jolloin silmukkasignaalin vaikutus muihin laitteisiin minimoituu. Sijoituksessa otetaan huomioon, että vahvistimeen tulee päästä helposti käsiksi toiminnallisuuden ja kytkentöjen tarkistamiseksi. Asennustilan tuuletus tulee myös huomioida vahvistimen tuottaman lämmön vuoksi. Häiriöiden välttämiseksi vahvistinta ei mielellään sijoiteta muiden AV-laitteiden kanssa samaan räkkiin, ellei kyseessä ole yksinkertainen ja hallittavissa oleva järjestelmä. Kuva 16. Induktiosilmukan kaapelin asennus alaslasketun katon yläpuolelle. Kaapeli voi levätä vapaasti alakaton päällä. 6.2 Testaus Standardissa SFS-EN määritellään mm. silmukan oikea kenttävoimakkuus ja sallittu häiriötaso. Silmukkajärjestelmä säädetään asentamisen jälkeen standardin mukaan. Silmukkajärjestelmä tarkistetaan ja tarvittaessa säädetään säännöllisin väliajoin. Silmukan kenttävoimakkuutta mitataan kenttävoimakkuusmittarilla. Mittari näyttää signaalin voimakkuuden db-asteikolla suhteessa standardissa määriteltyyn referenssitasoon. Mittarin avulla voidaan todeta myös häiriökentän voimakkuus. Testattessa on silmukkasignaalia aina myös kuunneltava hyvälaatuisia kuulokkeita käyttäen, jotta havaitaan mahdolliset häiriöt, signaalin säröytyminen yms. ongelmat. Kuva 17. Induktiosilmukan kaapelin asennus kattolistan taakse. 2 ja 3 toistetaan kunnes saavutetaan vaadittu tulos palataan toistamaan 2 ja 3 jollei vaadittua tulosta saavuteta 1 Sopivuus tilaan 2 Kentän voimakkuuden mittaus 3 Taajuusvasteen mittaus 4 Käyttöönotto, lopputarkastus Kuva 18. Asennuksessa tehtävät mittaukset. Vaiheessa 1 valitaan tilan ja rakenteiden perusteella sopiva laitteisto ja asennustapa. Asennetun järjestelmän kentän voimakkuus ja taajuusvaste mitataan ja tarvittaessa tehdään korjaukset, joiden vaikutukset mitataan uudelleen. Kun vaadittava tulos on saavutettu, voidaan asennus viimeistellä. Lopputarkastuksessa tehdään vielä tarkastusmittaukset. Kaavio perustuu standardin kappaleeseen 4.1.

9 ohje-ehdotus 9 7 INDUKTIOSILMUKAN MERKITSEMINEN Induktiosilmukalla varustetut tilat on merkittävä standardin SFS-EN Annex C, kappaleessa C.2 määriteltyjä käytäntöjä noudattaen. Symbolikilpi ilmoittaa käyttäjille induktiivisen kuuntelun mahdollisuudesta. Symboli on eurooppalaisen ETSI EN standardin mukainen. Kuuluvuuskartta (SFS-EN standardi) auttaa asiakkaita valitsemaan istumapaikkansa silmukan kuulumisen kannalta edullisemmilta paikoilta. Kartta esittää esimerkiksi väreillä kuuluvuuden kannalta eritasoiset tilan alueet. Kartta sijoitetaan jokaisen yleisön käytössä olevan kulkuaukon välittömään läheisyyteen. Kartta laaditaan lopputarkastuksessa tehtyjen mittausten perusteella. Silmukkasymboli voi olla integroitu kuuluvuuskarttaan. Lisäksi tilassa on oltava näkyvissä järjestelmän ylläpidosta vastaavan henkilön yhteystiedot. Kuuluvuuskartta ja silmukkasymbolin käyttö voidaan suunnitella osana kiinteistön opastejärjestelmää. Kuva 19. Induktiosilmukkasymboli. Kuva 20. Kuulovammaisten monitoimitalon (Valkean talon) auditorion induktiosilmukan kuuluvuuskartta. Kartan aikaansaamiseksi on tilan kenttävoimakkuus ja signaalin laatu mitattu kattavasti koko tilassa. Rasteripistein ilmaistaan tilassa olevia häiriöalueita. Kuuluvuuskartta sijoitetaan tilan sisäänkäynnin luona olevaan infotauluun, jossa voi olla myös induktiosilmukan symboli ja ylläpitäjän yhteystiedot.

10 ohje-ehdotus 10 8 LOPPUTARKASTUS Induktiosilmukkajärjestelmän toimivuus varmistetaan SFS-EN standardissa määritellyin kenttävoimakkuusmittauksin. Tällöin mitataan signaalin voimakkuus, taajuusvaste ja häiriöetäisyys koko kuuntelualueella kalibroitua kenttävoimakkuusmittaria käyttäen. Lisäksi silmukan tuottaman signaalin laatu tarkastetaan aina kuuntelulaitetta ja hyvälaatuisia kuulokkeita käyttäen. Järjestelmän tuottama signaalin tulee olla kuunneltuna selkeä, häiriötön ja särötön. Lopputarkastastuksesta laaditaan pöytäkirja. Mittaustuloksista laaditaan SFS-EN standardin mukainen tilan pohjapiirros, jossa on kuvattu alueet, jossa signaali täyttää standardin vaatimukset. Pohjapiirroksesta voidaan edelleen työstää tilaan sijoitettavat kuuluvuuskartat. Kuva 21. Induktiosilmukkajärjestelmän lopputarkastuspöytäkirjan malli. INDUKTIOSILMUKKAJÄRJESTELMÄN LOPPUTARKASTUSPÖYTÄKIRJA Tilan osoite: Tilan tunniste: Asiakas: Asentamamme induktiosilmukkajärjestelmä on suunniteltu, toteutettu ja testattu voimassa olevan SFS-EN standardin määrittelemällä tavalla ja täyttää standardissa määritellyt vaatimukset, poislukien alla esitetyt varaukset. Varaukset: Poikkeama 1 Poikkeaman syy: Poikkeama 2 Poikkeaman syy: Induktiosilmukkastandardissa määritellyt vaatimukset eivät täysin toteudu seuraavissa kohdissa: Silmukkajohtimien sijainti: Silmukkajohtimien tyyppi ja resistanssi: Johdin 1: Johdin 2: Silmukkavahvistimen tyyppi: Silmukkavahvistimen sijainti: Mittauspöytäkirja: Merkinnät: Silmukkasymbolit: Kuuluvuuskartta: Yhteystiedot: Muita huomioita ALLEKIRJOITUKSET Yritys: Suunnittelija: Asentaja: Testaaja:

11 ohje-ehdotus 11 9 KÄYTTÖ JA YLLÄPITO Induktiosilmukkajärjestelmä vaatii tilojen käyttäjiltä ymmärrystä järjestelmän toiminnasta sekä säännöllistä toimivuuden tarkkailua. Järjestelmän toimittaja tai suunnittelija kouluttaa käyttäjät järjestelmän käyttöön ja huoltoon ja toimittaa tilaajalle järjestelmän dokumentaation. Silmukkajärjestelmä sisällytetään myös AV -järjestelmän arkki tehtuurin kuvaukseen. Tilaajalle toimitettava dokumentaatio: suunnitteludokumentit asennusdokumentit testausraportti kuuluvuuskartta käyttöohjeet kunnossapito- ja tarkastusohjeet lopputarkastuspöytäkirja täytettynä ja allekirjoitettuna. Dokumentaatio toimitetaan myös sähköisenä. 9.1 Käyttöohjeet Järjestelmän luovutuksen yhteydessä järjestelmän suunnittelija laatii tiiviin käyttö ohjeen, josta käyttäjä löytää helposti seuraavat tiedot: 1. Kuvaus järjestelmän toteutuksesta silmukka-arkkitehtuuri kaapelin tyyppi, sijainti ja asennusmenetelmä silmukkakaapelien resistanssit silmukkavahvistimen tyyppi ja sijainti silmukkavahvistimen tulosignaalin kytkentä syöttävän laitteen liitin silmukkavahvistimen liitin silmukkavahvistimen lähtösignaalin kytkentä 2. Vahvistimen toimivuuden tarkastusmenetelmä kaavio merkkivaloista ja niiden toiminnasta, kun järjestelmä toimii suunnitellulla tavalla toimivuuden tarkastaminen kuuntelulaitteella ja/tai mittalaitteella tarkastuslista, jota voidaan käyttää ongelmatapauksessa yksinkertaisten ongelmien toteamiseen ja korjaamiseen virtakytkin virran syöttö tulosignaalin taso (AGC/kompressori -merkkivalot) lähtösignaalin taso (merkkivalot) monitorikuulokeliityntä kuuntelulaite Ohjeistuksessa pyritään mahdollisimman tiiviiseen ja selkeään rakenteeseen, ja siihen on hyödyllistä liittää selventäviä kaavioita ja valokuvia. Tavoitteena on, että esimerkiksi AV-järjestelmän osien päivityksen, kalustejärjestelyjen yms. muutosten yhteydessä järjestelmän palauttaminen toimintakuntoon on mahdollisimman helppoa ja kytkentävirheiden vaara minimoidaan. 9.2 Ylläpito Toimivuustarkastuksessa induktiosilmukkajärjestelmän toiminnasta vastaava henkilö tarkastaa järjestelmän säännöllisin väliajoin. Tilan käytön luonteesta riippuen määriteltävä tarkastusväli voi olla esimerkiksi seurakunnan tiloissa neljästi vuodessa tai konserttisalissa jopa kerran viikossa. Järjestelmän toimivuus on tarkastettava aina vierailevien käyttäjien käynnin jälkeen, koska vierailevat ääniteknikot saattavat kytkeä järjestelmiä pois päältä. Käyttäjien antama palaute kirjataan laitteiston ylläpitodokumentaatioon. Testaus ja mittaukset tehdään järjestelmän suunnittelijan toimittaman ylläpitodokumentin mukaisesti kenttävoimakkuusmittaria ja sovittua testisignaalia käyttäen. Kentän voimakkuuden mittauksen lisäksi äänen siirtoketjun toiminta mikrofonista ja muista äänilähteistä testataan kuuntelulaitetta ja hyvälaatuisia kuulokkeita käyttäen. Järjestelmän laatukatselmus tehdään vähintään yhden vuoden välein, jolloin 1. tarkastetaan kunnossapito- ja tarkastusohjeet ja asiakkailta saatu palaute sekä huomioidaan mahdolliset toteutumattomat korjaustoimenpiteet 2. tarkastetaan tilassa mahdollisesti tapahtuneet tai toteutettaviksi suunnitellut muutokset: tuleeko kuunteluavaruuden kattavuutta lisätä tilan käytön muuttumisen takia onko tilassa, esimerkiksi magneettisessa tai akustisessa ympäristössä tapahtunut muutoksia, jotka heikentävät induktiosilmukan käytettävyyttä edellyttävätkö rakennuksessa tehdyt/tehtävät muutokset uusien induktiosilmukoiden asentamista onko edeltävissä tarkastuksissa tarpeelliseksi todetut korjaukset tehty ovatko järjestelmän merkinnät ajan tasalla tarkastetaan, että laitetoimittajien määrittelemät ylläpitotoimenpiteet on tehty. 3. laitteistosta tarkastetaan kaapelien ja liittimien kunto, sijoittelu, kiinnitys ja merkinnät asennustilan ja laitteiston esteettömyys sekä ilmanvaihto, siisteys ja pölyttömyys. 4. tarkastetaan silmukkasignaalin laatu ylläpitosuunnitelmassa määritellyissä testipisteissä kattaen kaikki standardissa SFS- EN määritellyt parametrit.

12 ohje-ehdotus 12 KIRJALLISUUTTA Lait ja asetukset Maankäyttö- ja rakennuslaki. Suomen säädöskokoelma 132/1999. (RT YM ) Maankäyttö- ja rakennusasetus. Suomen säädöskokoelma 895/1999. (RT YM ) Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä. Suomen säädöskokoelma 241/2017. (RT RakMK-21738) Suomen rakentamismääräyskokoelma RakMK F1 Esteetön rakennus. Määräykset ja ohjeet (RT RakMK ) RT- ja ST-ohjeet RT Esteetön liikkumis- ja toimimisympäristö RT Perustietoja liikkumis- ja toimimisesteisistä RT Alakatot ja sisäkattoverhoukset RT , KH , Infra Kiinteistön opasteet ST Selostusesimerkit S2010-nimikkeistön mukaan. T240, Kuulo laitejärjestelmä ST Hankesuunnitelmapohja. T240, Kuulolaitejärjestelmä ST AV-järjestelmä. Suunnitteluohje Muut ohjeet Sähköalan säännökset Henkilöstö ja Yritysarviointi Seti Oy. Standardit SFS-EN Electroacoustics Hearing Aids Part 4: Inductionloop Systems For Hearing Aid Purposes System Performance Requirements ETSI EN Human Factors (HF); Symbols to identify telecommunications facilities for deaf and hard of hearing people. SFS-EN Electroacoustics Audio-frequency induction loop systems for assisted hearing Part 1: Methods of measuring and specifying the performance of system components Muu kirjallisuus Apua! kuulovammainen oppilas luokassani. Susanne Snellman, Thomas Lindberg. Studio Lindberg, 2007 Internet-tietolähteitä Helsingin kaupungin Induktiosilmukkaohje. Kuuloavain Apuvälineet. apuvalineet/ Kuvaluettelo 1, 12, 13, 14, 15, 16: Jukka Rasa/Kuuloliitto 7, 8, 9, 10, 11, 20: Juha Nikula/Qlu Ohjeen on laatinut Rakennustietosäätiö RTS:n toimikunta 373 Induktiosilmukat Jukka Rasan käsikirjoituksen pohjalta: Timo Tuominen, toiminnanjohtaja, AVITA ry Jukka Rasa, arkkitehti, Kuuloliitto Hannu Mattila, suunnittelija, Studiotec Oy Juha Nikula, DI, Qlu Oy Kimmo Arenius, tekninen asiantuntija, Sähköinfo Oy Jukka Korhonen, suunnittelupäällikkö, Sweco Oy Harri Kuovi, teleinsinööri, Helsingin kaupunki Seppo K. Niiranen, arkkitehti, Rakennustieto Oy, sihteeri