AsanLoppuasukas. sai Teostopalkinnon. Ministeri Cronbergin ajatuksia luovasta taloudesta. Teosmyyntiä opettelemassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AsanLoppuasukas. sai Teostopalkinnon. Ministeri Cronbergin ajatuksia luovasta taloudesta. Teosmyyntiä opettelemassa"

Transkriptio

1 Ministeri Cronbergin ajatuksia luovasta taloudesta Teosmyyntiä opettelemassa Musiikki elävöittää yritystapahtumaakin TEOSTON ASIAKASLEHTI sai Teostopalkinnon AsanLoppuasukas

2 Pääkirjoitus Säästöjä ja porsaanreikiä Teostoon kuuluville musiikin tekijöille ja kustantajille tupsahti marraskuussa valoisia uutisia Arkadianmäeltä. Eduskunta päätti hallituksen esityksen mukaisesti muuttaa arvonlisäverolakia. Vuoden 2009 alusta tekijänoikeusjärjestöjen keräämät korvaukset tulevat arvonlisäverollisiksi. Kyse on harmonisoinnista EU:n alueella arvonlisäverodirektiivin perusteella. Oikeudenomistajille tilitetyt korvaukset säilyvät arvonlisäverottomina (lue lisää Teostoryn sivulta 13). Veroista on epätavanomaista riemuita, mutta tästä lainmuutoksesta koituu iloa säveltäjille, sanoittajille ja musiikin kustantajille. Teosto saa tulevina vuosina vähentää veron ostamistaan tuotteista ja palveluista, kuten muutkin yritykset ja yhteisöt yleensä saavat. Säästöllä on tasapainottava vaikutus erityisesti, jos yleinen talouden epävarmuus kurittaa myös musiikkimarkkinoita ja nakertaa korvauskertymää musiikin esityksistä. Teosto pääsee lainmuutoksen myötä ensi vuonna samalle lähtöviivalle eurooppalaisten sisarjärjestöjensä kanssa. Järjestöjen keskinäinen kilpailutilannehan on jo elävää elämää. Alhaisella kuluprosentillaan Teosto on viime vuosina päihittänyt kilpasiskonsa tehokkuusvertailussa. Kuitenkin uusien kilpailukykyisten palveluiden ja ratkaisujen tarjoaminen musiikkia tekeville ja kustantaville sekä musiikkia käyttäville asiakkaille vaatii investointeja. Edelläkävijäksi pyrkiminen ja edelläkävijänä pysyminen kysyy satsauksia. Arvonlisävero vähennettävänä läpikulkueränä madaltaa kynnystä investoida ja kehittää uutta. Myös yhteistyötä muiden organisaatioiden kanssa kotimaassa ja kansainvälisesti on helpompi rakentaa. Tekijöiden veroremontilla on kiire! Arvonlisäverolain muutos saa kiitosta musiikin tekijöiltä. Runsaasti kiitosta saisi myös tekijöiden henkilökohtaisen verotuksen remontti, jota hallitusohjelmassa luvattiin selvittää. Musiikin tekijät odottavat hallitukselta esitystä, joka poistaisi tietyt verotuksen epäkohdat. Tekijänoikeuskorvaukset ovat saajalleen tuloa, jota verotetaan normaaleina ansiotuloina. Silti niistä ei kerry eläke- eikä työttömyysturvaa eikä muitakaan normaalin palkansaajan sosiaalietuuksia. Säveltäjillä ja sanoittajilla on urallaan huippuvuosia ja kausia, jolloin hittejä ei synny. Musiikin esityskorvausten kertymä yksittäiselle tekijälle saattaa olla aikamoista vuoristorataa vuodesta toiseen. Jonkinlainen mekanismi tulojen ja verojen jaksottamiseen pehmentäisi tulojen jyrkkiäkin kausivaihteluja ja helpottaisi tekijän arkea. Ehkä luovuuskin irtoaisi tuskattomammin. Tekijöiden veroremontilla on kiire. Erityisesti maailmalla menestyvät tekijämme seuraavat tarkkaan, millaista verokohtelua on tarjolla muualla. Olisi häpeällistä ajaa kansakunnan ylpeydenaiheet veropakolaisiksi naapurimaihin. Näitäkin tapauksia jo on, joten varmasti valtioneuvostolta saadaan pian hyvä esitys ja Arkadianmäeltä onnistunut päätös. Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty-projekti kampanjoi loppusyksystä hyvitysmaksun puolesta. Kampanjan pehmopossu ihmetteli, miten mp3-soitin ei olekaan mp3-soitin, jos se leivotaan puhelimen sisään. Possu jäljitti lainsäädännöstä porsaanreikää. Miksi yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua luovan työn tekijöille ei tarvitse maksaa musiikkipuhelimista, soittimesta ilman puhelinta kylläkin? Toivottavasti tätä hämmästelee myös valtioneuvosto, joka nyt opetusministeriön sijaan ensimmäistä kertaa päättää hyvitys maksun piiriin kuuluvista laitteista ja maksun tasosta. Laki sallii taiteellisten teosten yksityisen kopioinnin ja edellyttää siitä sopivaa korvausta teosten tekijöille. Suomessa vaaditaan poliittista rohkeutta ulottaa noin 1,40 euron maksu multimediapuhelimeen, jota tutkimusten mukaan käytetään merkittävässä määrin muun muassa musiikin tallentamiseen. Ehkäpä oikea päätös on jo tehty tämän lehden tultua painosta. 2 teostory

3 4/08 Tässä numerossa Teosto-palkinto jaettiin Asan Loppuasukas-levyn sävellyksille ja sanoituksille. TEOSTORY on Teoston tiedotus- ja asiakaslehti sekä tekijänoikeusalan yleinen keskustelufoorumi. Kirjoitukset eivät välttämättä edusta Teoston kantaa. Julkaisija Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto r.y., Lauttasaarentie 1, Helsinki puh. (09) , faksi (09) sähköposti: Asa yhdistää urbaania räprunoutta slaavilais-balkanilaiseen äänimaisemaan. Luovan talouden kehittämishanke käynnistyi työministeri Tarja Cronbergin johdolla. Arvonlisäverolain muutoksesta saatava hyöty koituu oikeudenomistajille. Biisilinna-lauluntekoleiri tähtää lauluntekijöiden kansainväliseen verkottumiseen. Seminaarin tai asiakastilaisuuden järjestämisenkin voi ulkoistaa. Vuoden alusta lähtien teosten tekijät voivat sopia vapaammin korvausosuuksien jaosta. k a n n e n ku v a : m a a r i t ky t ö h a r j u Toimitus Satu Kaarenoja (päätoimittaja) Marja-Leena Karjula (toimitussihteeri) Mika Kauhanen (toimittaja) Ulkoasu Topi Saari/Neutron Design Paino Forssan Kirjapaino ISSN vuosikerta Teosto on kansainvälisen tekijänoikeusjärjestöjen yhteistyöelimen Cisacin jäsen. teostory

4 4 teostory Asa ja tekijäryhmä sukeltavat rohkeasti ja seurauksia pelkäämättä maailman tilan ja tulevaisuuden pohdintaan ja yrittävät tunnistaa omaa paikkaansa niissä.

5 Teosto-palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa yhdelle teoskokonaisuudelle Asan Loppuasukas-levy korjasi koko potin Tämän vuoden Teosto-palkinnon saivat Asan ja tekijäryhmän teokset levyllä Loppuasukas. Rosoisesta, yhteiskuntakriittisestä räpistään tunnetulle Asalle lankesi palkinnosta puolet eli euroa ja toinen puoli meni levyn muiden tekijöiden kesken jaettavaksi. t e k s t i sa t u ka a r e n o j a k u v a t ma a r i t ky t ö h a r j u Loppuasukkaan 12 teoksen sanoituksista yhdeksän on yksinomaan Asan käsialaa. Lopuissa kolmessa hän on sanoittajana tekijäryhmän muiden jäsenten kanssa. Myös kappaleiden sovitukset ovat lähes kokonaan Asan. Säveltäjinä ovat ryhmän muut jäsenet. Teostoon kuuluvat musiikin tekijät ja kustantajat jakoivat euron palkinnon nyt kuudennen kerran. Palkinnolla halutaan nostaa esiin rohkeita, omaperäisiä ja innovatiivisia sävelteoksia. Se annetaan vuosittain 1 3 kotimaiselle teokselle tai teoskokonaisuudelle. Esiraadin valitsemia ehdokkaita palkinnolle oli tänä vuonna yhdeksän. Lopullinen raati, johon kuuluivat puheenjohtajana professori Heikki Laitinen ja jäseninä tuottaja Heikki Valsta sekä yksi viime vuoden Teostopalkituista, Jonna Tervomaa, päätti palkinnon saajasta äänestyksen jälkeen. Tuomariston mukaan esiraadin valitsemien yhdeksän ehdokkaan joukossa oli useita, jotka täyttivät palkinnon jakokriteerit. Heikki Laitisen mielestä ne toteutuivat parhaiten Loppuasukkaan kappaleissa. Laitinen kiittää esiraatia rohkeasta valinnasta ja myös perusteluista, joissa muun muassa sanottiin tekijöiden rikkovan rohkeasti kotimaisen hiphopin konventioita. Omina perusteluinaan hän lisää, että Asa ja tekijäryhmä sukeltavat rohkeasti ja seurauksia pelkäämättä maailman tilan ja tulevaisuuden pohdintaan ja yrittävät tunnistaa omaa paikkaansa niissä. Runo ja musiikki ovat vaihtelevassa tasapainossa ja tukevat toisiaan erinomaisesti. Runot pursuavat värikkäitä ja omaperäisiä kielikuvia sekä assosiatiivisia, intertekstuaalisia mielikuvia, jotka viittaavat monikerroksisesti niin historiaan, nykypäivään kuin tulevaisuuteen, Laitinen hehkuttaa. MUUT TÄMÄN VUODEN EHDOKKAAT Kauko Röyhkän ja Riku Mattilan sävellykset, sanoitukset ja sovitukset levyllä Kauko Röyhkä ja Riku Mattila Eero Turkan, Eero Grundströmin ja Jouko Kyhälän sävellykset ja sovitukset Sväng-yhtyeen levyllä Jarruta Markku Lepistön ja Pekka Lehden sävellykset levyllä Helsinki Markus Fageruddin musiikki oopperassa Seitsemän koiraveljestä Aulis Sallisen säveltämä konsertto klarinetille, alttoviululle ja kamariorkesterille, op. 91 Perttu Haapasen sävellys Ladies Room, sopraanolle ja kamariorkesterille Jukka Perkon, Teemu Viinikaisen ja Severi Pyysalon sovitukset Maan korvessa -levyllä Tsuumi Sound System -yhtyeen teokset levyllä Hotas Osa palkintoehdokkaista. teostory

6 Musiikki on soitinnukseltaan ja soittotyylien kirjoltaan elävä kokonaisuus, jossa on ikään kuin tilinpäätöksenä viittauksia maailman alkuasukkaiden värikylläisiin etnisiin musiikkeihin. Teoskokonaisuuden suurimpia vahvuuksia on sen intensiivinen ja periksi antamaton eettisyys ja yhteiskunnallisuus. Pessimismin sijaan tunnusomaista on ehkä hirtehinen huumori, jonka pohjavire on sittenkin toiveikas, arvioi Laitinen. Jonna Tervomaan mielestä Asa ja työryhmä ovat saaneet aikaan uudenlaisia maisemia yhdistämällä rohkeasti suomalaisia perinteitä hiphopin universaaliin kieleen sekä lukuisiin muihin vaikutteisiin eri musiikkikulttuureista. TEOSTO- PALKITUT VUOSI VUODELTA 2007 Jonna Tervomaan sanoitukset ja sävellykset ja Jussi Jaakonahon sävellykset Tervomaan levyllä Parempi loppu sekä Olli Kortekankaan musiikki oopperassa Isän tyttö Marzi Nymanin teokset levyllä Marzi sekä Sampo Haapamäen teos Kirjo Veli-Matti Puumalan pianokonsertto Seeds of Time sekä Tuomari Nurmion sävellykset ja Alamaailman vasarat -yhtyeen sovitukset levyllä Kinaporin kalifaatti Jukka Tiensuun big band -teos Umori sekä Ilmiliekki-kvartetin March of the Alpha Males -levyn teoskokonaisuus Maija Vilkkumaan Ei, Kimmo Pohjosen Kalmuk sekä Kimmo Hakolan Le Sacrifice. Tervomaan mukaan tekstit edustavat poikkeuksellisen terävää katurunoutta. Niiden sanasto ja vapaasti assosioiva rakenne saavuttavat tason, jolla kohtaavat kiteytynyt sanoma sekä monimuotoinen musiikillinen tarina. Loppuasukas on ennakkoluulottomasti oman aikansa teos, jolla on vahvat juuret. Se on tylyn ajankohtainen, jättämättä kuitenkaan jälkeensä ahdistusta vaan pikemminkin elinvoimaisuutta, Jonna Tervomaa perustelee. Loppuasukkaan tekijäryhmään kuuluvat Asan lisäksi Sakari Aalto, Eero Arte, Eero Grundström, J. K. Ihalainen, Samuli Karjalainen, Joska Lakopoulos, Juan Muteniac, Rasmus Pailos, Kim Rantala, Janne Siro, Arttu Tolonen ja Hanna Yli-Tepsa. Sekä Teosto-palkinnon esiraati että lopullinen jury painottavat, että jo palkintoehdokkuus on iso meriitti. Ehdokkaat vuosina 2007 ja 2008 julkaistuista teoksista valitsi Teoston hallituksen asettama esiraati, jonka puheenjohtajana toimi muusikko Pekka Nissilä. Esiraadin jäseniä olivat toiminnanjohtaja Jaana-Maria Jukkara, säveltäjä Lasse Kurki, toimittaja Ilkka Mattila, säveltäjä Osmo Tapio Räihälä, säveltäjä, sanoittaja Paula Vesala ja muusikko Mika Virkkala. Folkräp käyttää unohdet sanoja Sanoituksissaan Asa nostaa globaalit haasteet konkreettisesti esiin. 6 teostory

7 päri tujakin Asa ja Jätkäjätkät sulauttaa Loppuasukas-levyllä yhteen urbaanin sanataiteen ja balkanilaiset biisiaihiot. Suomalainen nykykirjallisuus kaikuu levyllä, ja folkräppäri Asa haluaa teksteissään hyödyntää myös käyttökielessä unohdettuja sanoja. t e k s t i ja n i mi k k o n e n k u v a t pa s i sa l m i n e n ja ma a r i t ky t ö h a r j u on erittäin suuri jeesi meidän keskeneräisille proggiksille, jotka on pykineet pitkään, räppäri Asa kiittää. Teosto-palkinto Yksi Asan keskeneräinen projekti on seuraava sooloalbumi, jolla räppäri aikoo muusikkokavereineen palata ensimmäisen levynsä, legendaarisen Punaisen tiilen fiilinkiin. Asa ja Toverit esittää: Via Karelia -albumi on lähes valmis. Politiikkaa, yhteiskunnan epäkohtia ja väkivaltaa pohtiva, melankolinen levy on eräänlainen jatko-osa Asan debyytille. Punainen tiilihän on juuri se levy, jolla mies toi suomalaisen hiphop-musiikin kuuntelijoille yhteiskunnallisesti pohdiskelevan vaihtoehdon. Tuolloin vuonna 2001 Asa eli Matti Salo tunnettiin vielä taiteilijanimellä Avain. Ennen Via Kareliaa pitäisi ehkä kuitenkin juhlia Loppuasukkaasta myönnettyä palkintoa, mutta miten? Olen käynyt niin vähän ulkona, että olen unohtanut, miten juhlitaan. Se on aika paha juttu. Herman Hessen Arosusihan loppuu siihen, että vakava pohdiskelija saa lopuksi henkisesti turpaan, koska ei kykene enää fiestailemaan. Ehkä sitäkin taitoa vois opetella nyt. Asa, 28, huomauttaa ennen juhlimisia, että hänen sukupolvellaan on vielä 40 vuoden työura edessä. Loppuasukkaan saaman Teosto-palkinnon jälkeen suunnitelmissa on naittaa folkräppäys vanhaan suomalaiseen runouteen. Ehkä slaavilaisen kansanmusiikin ja hiphopin onnistunut yhdistelmä myös tuo uusia yhteistyömahdollisuuksia. Erityisesti kansanmusiikkipiireistä Asa toivoo lisää yhteistyökumppaneita. Joose Keskitalon lisäksi muutama erittäin mielenkiintoinen nuori muusikko ansaitsisi enemmän palstatilaa. Esimerkiksi Pekko Käppi. Riffit Balkanilta, rytmit suurkaupungista Pekko Käpin jouhikko voisi täydentää suomalaiskansallisella tavalla Asa ja Jätkäjätkät -yhtyeen nykyistä äänimaisemaa, jossa busuki- ja trumpettiriffit kohtaavat tiukkoja, sampleista koottuja rytmitaustoja ja maanisia rap-osuuksia. Loppuasukkaan tuotannossa olivat alusta asti mukana kosketinsoittaja Kim Rantala, kitaristi-busukisti-laulaja Joska Josafat ja perkussionisti Rasmus Pailos. Levyllä leikitään urbaanin musiikin säännöillä ja sotketaan siihen sellaista sample-maailmaa, jota ei ole aiemmin käytetty. Räpissä on aina lainattu koneilla aiheita vanhasta soulista ja funkista. Me ei olla tehty sitä pitkään aikaan. Me on menty eri ilmansuuntiin, ei edes kovin kauas Suomesta, ja tää slaavilais-balkanilainen soundi on tuntunut luontevalta. Loppuasukkaan folkrap-soundi on saanut vaikutteita Emir Kusturican elokuvien mustalaismusiikin livepöhinästä ja ranskalaisesta, melodramaattisesta chanson-popista. Biisintekovaiheessa Asa kuunteli Amélie-elokuvan soundtrackia ja jopa kokeili räpätä yhden soundtrackin kappaleen päälle. Vaikka Loppuasukas kuulostaa monipuolisine vaikutteineen ensi kuulemalta kaoottiselta levyltä, Asan neljäs soololevy on kuitenkin loogisen kehityksen lopputulos. Punainen tiili oli 2000-luvun alulle tyypillistä, poppaavaa hiphopia, toinen albumi Leijonaa metsästän puolestaan hieman rokkaavampaa ja samalla lattarivaikutteista musiikkia. Kolmas albumi Terveisiä kaaoksesta hylkäsi rocksoundin ja lainasi aiempaa enemmän reggaerytmeistä. Loppuasukas eteni sitten rockista ja reggaesta folkiin. Soundiaan jatkuvasti eteenpäin vievänä muusikkona Asa on poikkeus suomalaisen hiphop-skenen laitamilla. Moni räppäri tyytyy seuraamaan amerikkalaisten mc:iden tekemisiä ja keskittyy uskollisesti omaan juttuunsa. Vaikka helsinkiläinen Asa on pyörinyt pitkään Fintelligensin ja Kapasiteettiyksikön ympärille rakentuneen Rähinä Recordsin mukana, hänen musiikilliset hengenheimolaisensa ovat Suomessa pikemminkin Ceebrolisticsin kaltaisia, kokeilevampia ryhmiä. Amerikkalaisesta mainstream-räpista hän saa nykyisin irti lähinnä soundi-ideoita. Saul Williamsin vaihtoehtoinen hiphop-runous on myös lyyrisesti tarpeeksi härskiä. 90-luvun lopun reppuräppäri Mos Def soi Asan levysoittimessa edelleen, samoin Yhdysvaltain länsirannikon vaihtoehtoräppäri Abstract Rude. teostory

8 Meidänkin musassa on skidiä farssia ja fanfaaria vuoron perään, sen kaiken melankolian keskellä. 8 teostory Hyviä sanoja on jätetty käyttämättä Yhteiskunnallisia ilmiöitä on hiphopissa pohdittu aina, mutta Loppuasukkaan sanoituksissa Asa nostaa tämän hetken globaalit haasteet konkreettisesti esiin. Modernin kulutusyhteiskunnan kritiikkiä on paljon, mutta levyllä selvitellään myös esimerkiksi ruuan talouspolitiikkaa ja luontoa kuormittavaa kaupunkielämää. Luonto pitkin sporakiskoi levittyy / muskariini-viini terraarios kehittyy, hän sanoo Kanttarilla kantarelli -kappaleessa. Biisien runolliset säkeet ja laaja sanavarasto ovat tehneet Asasta suuren yleisön silmissä runoilijan ja hiphop-piireissä kryptisen taiteilijan. Olen korvat höröllä, kun kierrän Suomea tai istun mummon kanssa. Meillä on ollut helvetisti sanoja, joita on vaan jätetty käyttämättä. Vanhoja sanoja kuten hiisi. Mutta kyllä levyllä kommunikoidaan uusillakin lainasanoilla. Asan riimeissä kaikuu myös suomalainen nykykirjallisuus. Nykyajan rappiota analysoinut esseisti Antti Nylén on mielipiteiltään lähellä Asaa. Kirjailija Juha Seppälän synkät mutta konkretiassa pysyvät tarinat ovat puolestaan teemoiltaan Asan biiseille sukua. Runoilijoista hänen tuotantoonsa ovat vaikuttaneet esimerkiksi Risto Ahti ja J.K. Ihalainen. Ihalainen puhuu pari silmää laajemmalla perspektiivillä asioista. Jos tavallinen television töllöttäjä lukee häntä, voi tuntua, että hän kiroaa ja manaa jotain. Mielestäni on äärettömän sosiaalista puhua vaikeista asioista tunteilematta, Asa analysoi Ihalaisen beat-runoudesta ammentavaa länsimaisen elämäntavan kritiikkiä. Seuraava Ismo Alanko? Omaa kustantamoaan ja pienkirjapainoaan pyörittävän Ihalaisen tavoin Asa on pitänyt Loppuasukkaan tuotannon omissa käsissään ja julkaissut levyn omalla Roihis Musika -levymerkillään. Asan levyjen taiteellisesti korkea taso ja kaupallinen menestys on kuitenkin houkutellut ajoittain levymoguleita folkräppärin puheille. Musiikkibisneksessä häntä on pidetty Ismo Alangon seuraajana. Asa itse tuumii tarvitsevansa kitaratunteja ja laser-leikkauksen kurkkuunsa, ennen kuin pystyisi loihtimaan yhtä kaunista tulkintaa kuin Alanko, vaikka vertailu toki hienolta kuulostaakin. Meidänkin musassa on skidiä farssia ja fanfaaria vuoron perään, sen kaiken melankolian keskellä. Kumpikaan meistä ei varmaan häpeile myöntää sitä, että Suomi on helvetin hieno paikka ja kaunis maa. Jollain lailla tästä kokee paikallista ylpeyttä, vaikkei valtiovallan rakennetta haluaisikaan sen kummemmin miettiä. Jani Mikkonen on Riimi riimistä suomalaisen hiphopmusiikin nousu ja uho (Otava 2004) -kirjan kirjoittaja ja YLE Viihteen tv-ohjelmien tuottaja.

9 Työ- ja elinkeinoministeriö on aiempaa vahvemmin ja aktiivisemmin kiinnostunut tekijänoikeuksista. Se on luonnollista, sanoo työministeri Tarja Cronberg. Tekijänoikeusasiat ovat aktivoituneet maailmanlaajuisesti ja taustalla on tekniikan kehitys. Tekniikan muutokset heijastuvat myös työelämään ja työnteon muotoihin, jotka ovat Cronbergin ministeriön alaa. t e k s t i he i k k i jo k i n e n k u v a t ja k k e ni k k a r i n e n Luova talous monipuolistaa toimeentulon muotoja Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aloitti toimintansa tämän vuoden alusta, jolloin kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), työministeriö sekä sisäasiainministeriön aluekehittämisosasto yhdistettiin saman katon alle. KTM tuki tekijänoikeuskannanotoissaan usein tekijänoikeuden jakelijoita ja laitevalmistajia. Ministeri Cronberg pitää vanhentuneina käsityksiä, että TEM teostory

10 LUOVAN TALOUDEN TOIMEENTULO- KESKUSTELU ON OSIN KEHITTYMÄTÖNTÄ. toimisi tekijänoikeusasioissa yksipuolisesti. Tilanne polarisoitui vahvasti, kun keskusteltiin tekijänoikeusasioiden siirtämisestä opetusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriöön. Pitää ottaa huomioon, että TEM on pehmentynyt ministeriöiden yhdistymisessä. Tekijänoikeusasiat ovat yhä opetusministeriössä ja TEM tekee yhteistyötä sen kanssa. Tekijänoikeuteen liittyvien eri intressien välillä on löydettävä tasapaino, Cronberg sanoo. On löydettävä kompromissi jakelukanavien, yritysten ja tekijöiden välillä. Tekninen kehitys muuttaa joka tapauksessa voimakkaasti olosuhteita, ministeri uskoo. Työryhmä pohtii luovaa yrittäjyyttä Jos ja kun olemme siirtymässä luovaan talouteen, meillä ei ole ainoastaan palkkatyöläisiä ja yrittäjiä vaan myös näiden välimuotoja. Näitäkin asioita on pohdittava. Keskeistä on toimeentulon turvaaminen ja sellainen sosiaaliturva, joka sopii eri työmuotoihin, Cronberg painottaa. Luovan talouden toimeentulokeskustelu on osin kehittymätöntä, Cronberg sanoo. Meillä ajatellaan, että kirjailijat pärjäävät aina omillaan. Luovan työn tekijät ovat myös vastustaneet yritystoimintaa, koska kokevat itsensä vapaiksi taiteilijoiksi. Se, että valitsee luovan työn, ei saa olla este toimeentulolle ja tekijänoikeus on monelle toimeentulon takaaja. Työ- ja elinkeinoministeriössä aloitti lokakuussa työnsä luovan talouden työryhmä. Se on ministeriön strateginen 10 teostory

11 hanke, jonka taustalla on luova yrittäjyys ja hallitusohjelman maininta luovien alojen yrittäjyyttä vauhdittavasta hankkeesta. Ministeri Cronbergin johtama työryhmä selvittää myös tekijänoikeuksiin liittyviä työelämän kysymyksiä. Tutkimukset osoittavat, että palkkatyön ja yrittäjyyden välimuodot vahvistuvat. Selvitämme, mitkä ovat työn uusia muotoja, mitä tukea niille voidaan antaa ja miten tekijänoikeudet liittyvät niihin. Luovan työn työllistymisen esteiden poisto on myös esillä työryhmässä, samoin luovan työn liiketoimintaympäristön kehittäminen. Yksi luovan talouden kysymys on tuotekehitys, Cronberg sanoo. Miten luoda uusia konsepteja ja toimintamalleja? Alan toimijoiden verkottuminen on myös tärkeää. Työryhmä miettii myös luovan talouden ennakointia: miten voimme ennakoida kehitystä ja mikä on luovan työn tulevaisuus? Työryhmä jatkaa työtään vuoden 2010 loppuun. Eri osapuolet otettava huomioon Äänen ja kuvan tallentamiseen käytetyiltä laitteilta perittävän hyvitysmaksun tulevaisuutta arvioidaan parhaillaan opetusministeriössä. Kauppa- ja teollisuusministeriö ajoi lausunnossaan viime vuonna sitä, että hyvitysmaksu perittäisiin vain laitteilta, joita käytetään ja jotka on tarkoitettu pääasiallisesti yksityiseen kopiointiin. Muotoilu on tarkka, sillä se sulkisi automaattisesti pois kaikki laitteet, joita käytetään muuhunkin kuin yksityiseen kopiointiin, kuten matkapuhelimet. Nykyisin laki edellyttää maksun perimistä laitteilta, joita käytetään merkittävässä määrin yksityiseen kopiointiin. Ministeri Cronberg, ajaako myös TEM tätä linjaa, jolla tuetaan mieluummin Made in China -laitteita kuin Made in Finland -tekijöitä? Ministeri Tarja Cronbergin mielestä Suomen tulee pysyä sopimusyhteiskuntana. teostory

12 T e k ijä L L Ä tulee olla oikeus tuotteisiinsa ja turvattuun toimeen tuloon. Hyvitysmaksun pulma on vaikeus arvioida, mitä laitteita käytetään kopiointiin ja mitä kopioidaan. Näistä tarvitaan tutkimuksia. Näkemykseni mukaan tavoite ei voi kuitenkaan olla laitevalmistajien tukeminen, vaan tekijöiden. Cronberg sanoo periaatteellisen lähtökohtansa olevan, että tekijällä tulee olla oikeus tuotteisiinsa ja turvattuun toimeentuloon. Lakien ja käytäntöjen tulee myös sallia uusien ihmisten sisääntulo luovalle alalle. Tekijänoikeus ei saa kuitenkaan estää luovuutta, sille on oltava tilaa ilman, että pelätään rikottavan tekijänoikeuksia. Suomen kirjastoseuran puheenjohtajana toiminut Cronberg tietää kokemuksesta, että esimerkiksi kirjastoissa tiedon saatavuus ja tekijänoikeudet kohtaavat erityisesti. On löydettävä tasapaino eri intressien sekä tekijöiden ja jakelijoiden välillä, hän korostaa. Monikanavajakeluasiassa Cronberg kaipaa myös eri osapuolet huomioon ottavaa ratkaisua, joka takaisi televisiokanaville oikeuden ohjelmien jakeluun ja tekijöille oikeuden korvaukseen. Työsuhdetekijänoikeudesta tulisi Cronbergin mielestä myös löytää kompromissi, joka ottaa huomioon eri osapuolet. Mutta yrityksellä, joka on teettänyt työtä, tulee olla oikeus hyödyntää sitä. Ministeri Cronberg pitää selvitysmies Mikko Tulokkaan ehdotusta työsuhdetekijänoikeuden käyttöönotosta hyvänä. Tekijänoikeuksien siirtäminen työsuhdetekijänoikeuslailla teosten luojilta niiden jakelijoille merkitsisi monen mielestä siirtymistä sopimusyhteiskunnasta saneluyhteiskuntaan. Cronberg korostaa, että Suomessa tulee pysyttäytyä sopimusyhteiskunnassa. Mahdolliset ristiriidathan tukkisivat oikeuslaitoksen. Tekijänoikeuskysymyksissä tarvitaan osapuolet, joilla on valtuudet sopia asioista. Tekijänoikeuksien pakkoluovutus vireillä Matti Vanhasen hallitus ahkeroi tekijänoikeusasioissa. Viime vuonna tekijänoikeuden jakelijayhtiöt ja laitevalmistajat ajoivat alan hallinnon siirtämistä opetusministeriöstä kauppa- ja teollisuusministeriöön. Tämä ei luovan alan tekijöiden ja yrittäjien vastustuksen vuoksi toteutunut, mutta hallitusryhmät päättivät monista samansuuntaisista toimista. Tuolloin tehdyt päätökset ovat nyt hyvässä vauhdissa. Vireillä on kaksi lakihanketta, joilla tekijänoikeutta siirrettäisiin tekijältä sen jakelijalle. Molemmista lakimuutoksista on kerätty jo lausunnot. Monikanavajakelusta ehdotettu lakimuutos poistaisi sopimusvapauden siten, että ohjelman ostanut radio- ja tv-yhtiö saisi automaattisesti oikeuden lähettää se kaikkien jakelukanavien kautta, esimerkiksi verkkojakeluna ja matkapuhelimiin. Tämä olisi selvä tulonsiirto tekijöiltä jakelijoille. Samalla se valaisi betoniin alan markkinajaon, koska oikeuksia ei enää voisi myydä uusille yrittäjille. Toinen lakihanke on työsuhdetekijänoikeuden käyttöönotto. Se siirtäisi tekijänoikeudet työsuhteessa työnantajalle, ellei muuta ole sovittu. Muissa Pohjoismaissa on selvitetty samaa kysymystä, mutta missään sitä ei ole otettu käyttöön. Ajatus on koettu sopimusyhteiskunnan periaatteiden vastaiseksi. Tanskassa vastaava lakimuutos kaatui luovan työn tekijöiden voimakkaaseen vastarintaan. Suomessa on otettu oppia Tanskasta ja esiintyvien taiteilijoiden lähioikeudet jätettäisiin pakkoluovutuksen ulkopuolelle. Tunnetut taiteilijat olisivat näkyviä ja julkisuutta saavia hankkeen vastustajia. Selvimmin asian ytimen tiivisti liikenne- ja viestintäministeriö parin rivin lausunnossaan lakiehdotuksesta. Se totesi, että kyse on poliittisesta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, johon ministeriöllä ei ole lausuttavaa. Musiikin tekijöitä koskeva hyvitysmaksu on myös Vanhasen hallituksen mielenkiinnon kohteena. Valtioneuvosto siirsi jo hyvitysmaksusta päättämisen itselleen opetusministeriöltä. Peruskysymyksiä ovat maksun piiriin kuuluvat laitteet ja maksun suuruus. Maksusta on tekeillä oma arviointi. Sen, samoin kuin tässä mainittujen lakihankkeiden, vastuuhenkilönä on opetusministeriön tuore projektipäällikkö. Ministeriön verkkosivujen mukaan hän ei kuulu samaan viestintäkulttuuriyksikköön kuin muut tekijänoikeusvirkamiehet vaan erilliseen yksikköön. 12 teostory

13 Arvonlisäverolain muutos edistää Teoston kilpailukykyä Tekijänoikeusjärjestöjen keräämät korvaukset tulevat arvonlisäverotuksen piiriin ensi vuoden alusta. Teosto on tyytyväinen arvonlisäverolain muutokseen, joka edistää järjestön kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. t e k s t i sa t u ka a r e n o j a k u v a ja k k e ni k k a r i n e n Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen arvonlisäverolain muuttamiseksi marraskuussa. Suomessa tekijänoikeusjärjestöjen keräämät korvaukset eivät ole kuuluneet arvonlisäverotuksen piiriin. Järjestöt eivät siis ole voineet vähentää arvonlisäveroa tekemistään hankinnoista. Valtaosassa vanhoja EU-maita tekijänoikeuskorvausten hallinnointi on ollut arvonlisäverollista. Suomen lisäksi poikkeus tästä käytännöstä on ollut Tanska. Ruotsissa tekijänoikeuskorvaukset ovat kuuluneet arvonlisäveron piiriin jo kymmenisen vuotta alennetulla, kuuden prosentin verokannalla. Suomessa eduskunta päätti hallituksen esityksen mukaisesti, että vastaava verokanta on meillä kahdeksan prosenttia alkaen. Lainmuutoksessa on kyse arvonlisäverokäytännön harmonisoinnista arvonlisäverodirektiivin pohjalta. Teoston talousjohtaja Petri Kauste muistuttaa, että eurooppalaiset tekijänoikeusjärjestöt ovat nykyään toisiinsa nähden kilpailutilanteessa. Ne kilpailevat muun muassa oikeudenomistajista ja siten hallinnoimansa repertoaarin kattavuudesta. Suomalaisten järjestöjen kilpailuasema ei ole ollut tasavertainen niihin ulkomaisiin järjestöihin verrattuna, joille ostettuihin palveluihin ja hankintoihin sisältyvä vero ei ole kustannus, vaan vähennettävä erä, Kauste sanoo. Tervetullutta säästöä Kausteen mukaan arvonlisäverottomuus ei ole ollut omiaan edistämään suomalaisten järjestöjen kustannustehokkuutta. Esimerkiksi kynnys ulkoistaa toimintoja ja ostaa muualta laadukkaita palveluja on ollut korkeampi kuin niissä yhteisöissä ja yrityksissä, joissa vero on ollut läpikulkuerä. Teostolle tekijänoikeuskorvausten arvonlisäverollisuus avaa uudenlaisia mahdollisuuksia muun muassa yhteistyölle muiden tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Samalla se merkitsee Teostolle kulujen säästöä, kun ostettuihin palveluihin ja hankintoihin sisältyvä vero tulee vähennyskelpoiseksi. Petri Kauste Käytäntö on sellainen, että tekijä luovuttaa tekijänoikeutensa hallinnoinnin Teostolle, joka taas myy musiikin käyttäjille teosten käyttöoikeuksia ja tilittää kerätyt käyttökorvaukset tekijänoikeuden omistajalle. Tekijänoikeuskorvaukset Teosto laskuttaa yhteisöiltä, joille arvonlisävero on pääsääntöisesti vähennyskelpoinen. Vaikka laki muuttuu, Teoston laskuihin sisältyvän arvonlisäveron osuus on lisäkulu ainoastaan sellaisille yhteisöille, jotka eivät ole arvonlisäverovelvollisia. Näitä ovat seurakunnat, pankit ja vakuutusyhtiöt, lääkäriasemat sekä osa yleishyödyllisistä yhteisöistä. Alennettu verokanta ei rasita kohtuuttomasti näitä yhteisöjä. Oikeudenomistajille tilitetyt tekijänoikeuskorvaukset ovat edelleen arvonlisäverottomia, Petri Kauste selvittää. Hän kertoo, että korvaukset, joiden maksuperuste on syntynyt ennen , ovat verottomia, vaikka laskutus tapahtuu jälkeen. Teoston oikeudenomistajien tallennusoikeuksia hallinnoiva Nordisk Copyright Bureau NCB laskuttaa tekijänoikeuskorvaukset edelleen ilman arvonlisäveroa, mutta NCB:n asiakkaille syntyy ns. käännetty verovelvollisuus eli veron suorittamisvelvollisuus kuuluu asiakkaalle. Vuonna 2007 Teoston korvaustuotot kotimaasta olivat 36,6 miljoonaa euroa ja toiminnan kulut kuusi miljoonaa, joista arvonlisäveron alaisia kulueriä oli arviolta neljännes. Ostoihin sisältyvä 22 prosentin arvonlisävero on ollut iso rasite. Näillä luvuilla laskettuna sen vähennyskelpoisuus synnyttää tervetullutta säästöä Teoston vuosikuluihin viitisen prosenttia ja lähes prosenttiyksikön säästön kuluprosenttiin, joka on kansainvälisesti yleinen kilpailukyvyn mittari järjestöjen keskinäisessä vertailussa. Musiikin tekijät ja kustantajat hyötyvät Alhaisilla, 10,4 prosentin toimintakuluilla Teoston kustannustehokkuus on arvonlisäverottomuudesta huolimatta ollut eurooppalaisten järjestöjen huippuluokkaa. Ylpeyttämme lisää se, että Teosto toimii varsin pienellä kielialueella ja suomalaisen musiikin soimisesta ulkomailta kerätyt korvaukset ovat olleet suhteellisen vaatimattomia verrattuna vaikkapa Ruotsiin, jossa musiikkiteosten vienti on perinteisesti ollut kansantaloudellisesti merkittävää. Suomi tulee perässä, muta sangen myönteiseltä kehitys näyttää, Kauste arvioi. Teosto on eri yhteyksissä korostanut, että tekijänoikeuksien hallinnointi on osa paikallista kulttuurin tukiverkostoa, jonka tehtävänä tuottaa sekä taloudellisia että kulttuurisia tuloksia. Pienellä kieli- ja kulttuurialueella toimivien tekijänoikeusjärjestöjen kilpailukykyisyys on elinehto kulttuurin monimuotoisuuden turvaamiseksi. ALV-muutoksesta saatava hyöty koituu oikeudenomistajille, Teoston osalta säveltäjille, sanoittajille ja musiikin kustantajille. Petri Kauste toteaa, että kilpailun kovetessa tekijänoikeusmarkkinoille on syntynyt erilaisia järjestöjen liittoumia kustannustehokkuuden parantamiseksi. Teostokin on kartoittanut uusia yhteistyömuotoja sisarjärjestöjensä kanssa. Teoston toiminnan arvonlisäverottomuus on osoittautunut esteeksi monien hankkeiden kustannushyötyjen toteutumiselle. Osittain se on myös kampittanut houkuttelevilta vaikuttavia yhteistyökuvioita. Nyt meillä on entistä paremmat eväät ryhtyä neuvottelemaan mahdollisista uusista liiketoimintamalleista, Kauste painottaa. teostory

14 Kaksi vuotta sitten musiikkivientimme kokonaisarvon kasvu pysähtyi ensimmäisen kerran 2000-luvulla. Suomeen kotiutetut tekijänoikeustulot ovat sen sijaan lisääntyneet yhä tasaisesti. Kansainväliseen teosmyyntiin panostetaan nyt alalla entistä enemmän. Keihäänkärkenä toimii Biisilinna, joka opettaa verkottumista ja tiimityötä sekä musiikin tekijöille että kustantajille. t e k s t i t mika kauhanen TEOSMYYNTI VOISI OLLA SUOMEN MUSIIKK KULTAMU 14 teostory

15 IVIENNIN NA k u v a : v i l l e ki l p e l ä i n e n Suomalaisen tekemiä kappaleita nousee vielä joskus samanaikaisesti hittilistoille Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Vaikka ajatus tuntuu nyt yhtä kaukaiselta kuin pääsy jalkapallon MM-kisoihin, voi tuo hetki olla jo lähellä. Eväät läpimurtoon alkavat olla kasassa. Ensimmäistä kertaa on kasvamassa sukupolvi, joka on lähtökohtaisesti kansainvälinen, sanoo Suomen suurimman musiikkikustantajan Warner/Chappellin johtaja Tom Frisk. Hänen mielestään kyse on asenteista, kielitaidosta ja ennen kaikkea osaamisesta. Frisk kertoo saaneensa viime aikoina teosten ostajilta runsaasti palautetta suomalaisten tekijöiden suuresta potentiaalista. Potentiaalista voi todella puhua, mutta vielä ei ole henkselien paukuttelun aika. Friskin valistuneen arvion mukaan suomalaisia kappaleita julkaistaan ulkomaisten artistien levyillä vuosittain alle sata. Kaupallisesti menestyneimmät laulut nousevat yhä suomalaisten vientibändien omista ohjelmistoista. Teosmyynnin malli, jossa laulujen tekijät tarjoaisivat teoksiaan laulujen esittäjille yli maiden rajojen, on meillä vielä aivan lapsenkengissä. Kymmenen vuoden kuluttua suomalainen biisivienti voisi tuoda jopa kaksikymmentä kertaa enemmän tekijänoikeustuloja ulkomailta kuin nyt. Kaikki haluavat, että tilanne muuttuu, sanoo Frisk. Muutokseen tarvitaan hänen mukaansa uutta mentaliteettia: pitää olla valmis tekemään sellaista musiikkia, jota markkinat haluavat. On tärkeää, että kustantajat ja musiikin tekijät ymmärtävät, minkälaisia biisejä haetaan. Tehdään räätälöity puku, eikä oteta tusinapukua vaateräkistä, Frisk vertaa. Biisilinnassa kansallisuudella ei ole väliä. Menestyvät laulunkirjoittajat ja kustantajat Suomesta ja ulkomailta kokoontuvat yhteen tekemään hyviä lauluja. Ruotsi teosmyynnin edelläkävijänä Ruotsissa investoitiin 1990-luvulla rohkeasti kustannusyhtiöihin, laulunkirjoittajiin ja studioihin. Nyt teosmyynti on siellä suuri toimiala. Menestykseen siivitti laulun ja tuotannon myyminen samassa paketissa. Monet amerikkalaiset artistit ovat menneet Ruotsiin myös äänittämään, koska siellä osataan myös tuotanto- ja studiotyö, sanoo Frisk. Ruotsissa alan kehittymisen taustalla oli tietotaidon avoin jakaminen eri osapuolten kesken. He ymmärsivät, että naapurin hyöty on usein omakin hyöty. Ruotsalaisen musiikkiviennin menestyksestä puhuttaessa muistetaan aina Abba, vaikka tosiasiassa siitä ei ole läheskään koko ilmiön selittäjiksi. Maassa on useita nuoremman sukupolven laulunkirjoittajia ja tuottajia, joista on tullut työnsä hedelmien myötä miljonäärejä. Heidän teoksiaan esittävät tottuneesti maailmanluokan artistit, kuten Celine Dion, Britney Spears, J.Lo tai Westlife. Miksi ruotsalaiset ovat onnistuneet tässä ja me emme? teostory

16 Syitä on helppo hakea kansanluonteesta. Stereotypian mukaan ruotsalaiset ovat sosiaalisempia, kielitaitoisempia ja markkinointihenkisempiä kuin me. Suomalainen taas luottaa lujaan työntekoon ja kärsimyksen jalostavaan vaikutukseen. Puurtaa yksin ja pitää kaikkea kaupallisuuteen viittaavaa pinnallisena krääsänä. Yksilötasolla edellä sanottu laimenee tietenkin pelkäksi kliseeksi, mutta ainakin yksi todellinen ero meillä on. Ruotsissa nuorisomusiikin painopiste on popissa ja Suomessa rockissa. Tästä seuraa paitsi kulttuurisia arvostuseroja, myös erilaiset mahdollisuudet toimia laulunkirjoittajan ammatissa. Popparit tilaavat kappaleensa yleensä ulkopuolisilta kirjoittajilta. Rokkarit tekevät kappaleensa itse. Ruotsiin on syntynyt ammattikunta, jota meillä ei tähän asti ole tarvittu, iskelmäpuolta lukuun ottamatta. Maidemme välillä on sekin ero, että ruotsalaisissa musiikkikustantamoissa on huikean paljon enemmän työntekijöitä kuin suomalaisissa. Angloamerikkalaisen repertoaarin alikustannussopimukset selittävät tästä osan, mutta Ruotsissa on myös suuria itsenäisiä kustantajia. Onneksi meillä suomalaisilla on vain voitettavaa. Koska popmusiikin kustantaminen on Suomessa niin pienimuotoista, alan kasvumahdollisuudet ovat väistämättä moninkertaiset. alla leirit ovat useimmiten yksittäisen kustantajan järjestämiä, Biisilinna on alan yhteinen ponnistus. Ja koska taustajoukot eivät määrittele osallistumista, on mukana aina suomalaisten laulunkirjoittajien parhaimmistoa. Co-writing on koko Biisilinnan juju. Viime leirillä neljätoista suomalaista teki yhteistyötä kahdeksan ulkomaalaisen kanssa. Kirjoittajat jaetaan monikansallisesti kolmen hengen tiimeihin, jotka tekevät päivittäin vähintään yhden valmiin demon. Leirin päätteeksi kuunnellaan joukolla tiimien aikaansaannokset. Kaikki eivät ehdi tekemään yhteistyötä kaikkien kanssa, joten tässä vaiheessa on vielä mahdollista tunnistaa itselle mieluisia yhteistyökumppaneita. Verkottuminen tulevaisuutta varten on Biisilinnassa tärkeämpää kuin leirillä syntyneet kappaleet. Moni kirjoittaja jatkaakin yhdessä leirin jälkeen, kertoo tuottaja Sami Häikiö Musexista. Biisilinnan käytännön järjestelyistä vastaavan Häikiön mukaan suorat yhteydet Kristiina Wheeler laulaa Biisilinnassa syntyneiden kappaleiden vokaaliosuudet studiossa prima vistana. Oikealla Warner/Chappellin Tom Frisk. Ideat syntyvät paljon nopeammin, kun on enemmän ihmisiä tekemässä. sami häikiö Biisilinna alan yhteisenä ratkaisuna Popmusiikin teosmyynti on perusluonteeltaan kansainvälistä toimintaa. Menestykseen tarvitaan paitsi hyvät tuotteet myös ennen kaikkea vahvoja verkostoja sekä bisnespuolella että laulunkirjoittajien kesken. Tukeakseen yhteyksien rakentamista suomalaiset toimijat perustivat Biisilinnan, kansainvälisen lauluntekoleirin. Biisilinnan julkilausuttuna tavoitteena on kehittää suomalaisten biisintekijöiden taitoja ja musiikinkustannusbisneksen tehokkuutta. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestettyä Biisilinnaa rahoittavat työ- ja elinkeinoministeriö, opetusministeriö, Luovan säveltaiteen edistämissäätiö sekä suomalaiset osallistujat. Käytännön toteutuksen hoitaa Music Export Finland (Musex). Pitopaikaksi on vakiintunut Sibelius-Akatemian omistama, Tuusulanjärven rannalla sijaitseva huvila Kallio-Kuninkala lisärakennuksineen. Tätä juttua varten tehtiin haastatteluja järjestyksessä neljännellä leirillä syyskuuta. Biisilinnan idea ei ole suomalaisten keksimä, vaan samantyyppisiä leirejä pidetään jatkuvasti ympäri maailmaa. Niissä tavataan, esittäydytään ja tehdään yhdessä kappaleita. Muu- ovat arvokasta valuuttaa, sillä kansainvälisesti tuntemattoman tekijän voi muutoin olla vaikea päästä yhteistyöhön kokeneiden co-writerien kanssa. Mahdollisuuksia on pyritty optimoimaan kutsumalla ulkomailta erityisesti tekstiin ja laulumelodiaan keskittyviä toplinereita, koska englanninkie- 16 teostory

17 listen sanoitusten tekeminen on tunnistettu suomalaisten kirjoittajien akilleenkantapääksi. Biisilinna on suomalaisille oppimistilanne, Häikiö sanoo. Ulkomaalaiset tuovat kokemusta ja näkemystä toisenlaisista työtavoista. Se on avannut monen suomalaisen silmiä. Moni on tottunut viilaamaan kuukausitolkulla yhtä biisiä yksin omassa studiossaan. Ideat syntyvät paljon nopeammin, kun on enemmän ihmisiä tekemässä. Moni suomalainen kirjoittaja työskentelee Biisilinnassa ensimmäisen kerran itselleen vieraan musiikkityylin parissa. On mahtavaa, että joku hiphop-tuottaja tekee hommia yhdessä jonkun pitkän linjan kitarapopparin kanssa. Ennen he eivät olisi kohdanneet mitenkään. Nyt he oppivat toisiltaan mielettömän paljon, Häikiö hehkuttaa. Biisilinnan suomalaiset osallistujat valitsee hakemusten perusteella työryhmä, jossa ovat edustettuina Musex, Suomen musiikkikustantajat sekä Säveltäjät ja sanoittajat Elvis ry. Häikiön mukaan kuka tahansa laulunkirjoittamiseen ammattimaisesti suhtautuva voi hakea. Aika kovat kriteerit kuitenkin ovat, koska täällä on ollut parasta A-ryhmää. Henkilöitä, joilla on kansainvälistä näyttöä, co-writingkokemusta ja menestystä. k u v a : v i l l e ki l p e l ä i n e n Jos ura ei kanna ihan vielä Biisilinnaan asti, kunnianhimoisen laulunkirjoittajan kannattaa pyrkiä Sibelius-Akatemian järjestämään Hittitehdas-koulutukseen. Lähes vuoden kestävällä korkeatasoisella kurssilla toimivat ohjaajina Hannu Korkeamäki, Jukka Immonen ja Jani Jalonen. Tapaus Salokorpi Laulunkirjoittajien lisäksi Biisilinnaan kutsutaan koti- ja ulkomaisia kustantajia. Leirin tuloksena onkin syntynyt useita merkittäviä kustannussopimuksia. Viime vuonna solmittiin yksi mielenkiintoisimmista, kun Universal Music Publishing kiinnitti talliinsa Kyösti Salokorven. Sopimusta olivat yhteistuumin allekirjoittamassa yhtiön Euroopan tasolla työskentelevä Pelle Lidell ja Suomen-toimiston Antti Lehtinen. Salokorpi ei osallistunut syyskuun Biisilinnaan, mutta tapasimme Tampereen Musiikki & Media -tapahtumassa lokakuussa. Suomessa Salokorpi tunnetaan entuudestaan Scandinavian Music Groupin kitaristina, joka on laatinut lauluja esimerkiksi Jenni Vartiaiselle ja TikTakille. Nykyään toimiessaan kansainvälisesti nimimerkillä King of Sweden hän ohjelmoi träkkejä eli kappaleita, joista puuttuvat lauluosuudet. Melodia- ja tekstinikkareita Salokorvella on yhteistyökumppaneina monista eri maista. Tänä vuonna hän on tehnyt noin 50 träkkiä, joista useat jo ovat saaneet kodin jostain levytysprojektista. Koneet hyvin hallitsevana tekijänä hän pyrkii saamaan myös kappaleiden tuotantotyön itselleen. Salokorpi aloitti täysipäiväisenä kirjoittajana vasta reilu vuosi sitten, ja tuotantosyklin pituuden takia useimmat hänen kappaleistaan ovat vasta tulossa julkaisuvaiheeseen. Menestyksestä on kuitenkin jo konkreettista näyttöä: Salokorven teos oli mukana saksalaisen Monrosen kultamyyntiin yltäneellä levyllä. Sana on kiirinyt, ja kovan luokan kirjoittajat eri puolilta KUINKA TEOSKAUPPA TOIMII? Poptähdet kaikkialla maailmassa tarvitsevat suosionsa polttoaineeksi uutta musiikkia. Teosten kysyntä on entisestään kasvanut erilaisten idoliformaattien yleistyttyä televisiossa, puhumattakaan uusista synkronointimahdollisuuksista tietokonepeleissä ja muissa multimediatuotteissa. Markkinoita teoksille siis on. Teoskaupassa kappaleen tyypillinen ostaja on levy-yhtiön A&R, jonka vastuulla on jonkin artistin levytysprojekti. Hän etsii suojatilleen lauluja teosten myyjiltä eli musiikkikustantajilta tavoitteenaan sovittaa yhteen artisti ja teos. Yleensä kustantajat eivät ehdota ostajalle valmiita lauluja, vaan muodostavat tehtävään parhaiten soveltuvista laulunkirjoittajistaan tiimejä, jotka valmistavat räätälöidyn tuotteen toimeksiannon pohjalta. Kirjoittajien saatua työnsä päätökseen kustantaja tarjoaa demoja ostajalle kuunneltavaksi. Levy-yhtiö poimii mieleisensä kappaleet ja levytuotanto voi alkaa. Kustantaja ja kirjoittajat saavat rahansa myöhemmin tallennus- ja esityskorvauksina. Eräs kansainvälisessä ympäristössä toimiva kustantaja kertoo saavansa kuukausittain tiedon noin levytysprojektista. Nämä liidit saadaan usein ostajan ja myyjän aikaisempien suhteiden perusteella. Kustantajien mukaan levy-yhtiölle kannattaa tarjota vain yhtä tai kahta kappaletta kerrallaan. On siis tärkeää osata kuunnella tilausta ja valita oikein. Lisäksi pitää muistaa, että levy-yhtiöissä kuunnellaan nykyisin vain levytasoisia demoja. Viimeistelty työ kannattaa, sillä hyvin tehty demo voi antaa myös tuotantokeikan. Laulunkirjoittajien pitää toisinaan venyä hyvinkin nopeisiin aikatauluihin. Kappaletta tarvitaan ehkä jo kahden viikon päästä tilauksesta. Kiireestä huolimatta asiat saattavat sittenkin tapahtua hitaasti. Jos kappale ei kelpaa alkuperäiseen projektiin, kustantaja yrittää tarjota sitä muihin levytuotantoihin. Lopulta kappale voi päätyä mihin päin maailmaa tahansa, toisinaan tuotettuna aivan erityyliseksi. TEOSMYYNTI teostory

18 TEOSMYYNTI Kyösti Salokorpi Scandinavian Music Groupin treenitauolla Hitsvillestudiossa. maailmaa pyytävät häntä yhteistyöhön. Salokorpi painottaa, ettei hän olisi päässyt näin pitkälle ilman Biisilinnaa. Olen sanonut Antille (Lehtinen), että jollei me oltaisi Pelleä tavattu, myisimme joululauluja kadunkulmassa. En usko, että Suomessa kukaan oikein tajusi, mikä on mahdollista ylipäätään, ennen kuin näki miten ulkomaiset kustantajat oikeasti toimivat. Salokorpi pitää oman menestyksensä salaisuutena sopeutuvaisuutta ja ennakkoluulottomuutta tehdä eri tyylilajeihin kuuluvaa musiikkia. Hän pitää itsensä kartalla kuuntelemalla paljon erilaista musiikkia. Nopea temperamenttikin kuulemma auttaa työssä. Tykkään tehdä asiat nopeasti. Bändijutuissakin olen ollut vähän kärsimätön, en jaksa treenata kovin pitkään, vaan haluan nopeasti eteenpäin, Salokorpi sanoo. Entä uskooko Salokorpi suureen unelmaan? Voisivatko suomalaiset kappaleet nousta hittilistoille popmusiikin suurmaissa? Nyt ne kanavat on olemassa. Kyllä monille huippuartisteille on jo tarjottukin. Uskon, että parin vuoden sisään tulee pommi. Jukka Immosella menee hyvin, ja Patric Sarin on tehnyt pidempäänkin ulkomaille. Joku meistä vielä nappaa sen ison sinkun. Todella iso hitti merkitsisi Salokorven mielestä paljon suomalaiselle lauluntekokulttuurille. Olisihan se siistiä saada biisi Jenkkeihin jollekin nimiartistille. Jos joku meistä saisi vaikkapa Madonnan sinkun, se voisi toimia inspiraationa skideille. Ymmärrettäisiin, että Suomessakin voidaan päästä sille tasolle. k u v a : t e r h i ko k k o n e n Markkinoilla on tilaa Tämänsyksyisen Musiikki & Median paneelissa Publishing, co-writes and song pitching kansainväliset kustantajat listasivat ominaisuuksia, joita menestyvältä laulunkirjoittajalta vaaditaan. Pitää olla ajan tasalla siitä mitä musiikissa tapahtuu ja omia kontakteja, sanoi yksi panelisteista. Kilpailuhalua ja kunnianhimoa vaaditaan, linjasi toinen. Kolmannen mielestä enää ei riitä mikään vähempi kuin tahto valloittaa omalla musiikilla koko maailma. Meillä alkaa olla nuoria laulunkirjoittajia, jotka suhtautuvat ammattiinsa riittävällä intohimolla. Verkostotkin alkavat hahmottua, mutta läpimurtoa ei voi odotella kädet ristissä. Täysipäiväiseksi kirjoittajaksi heittäytyminen vaatii tekijältä rohkeutta ja kustantajalta investointeja suojattinsa ennakoihin varsinkin uran alussa. Warner/Chappell Finlandin johtaja Tom Frisk muistuttaa, että markkinoilla kyllä on tilaa. On arvioitu, että Yhdysvallat, Britannia ja Ruotsi vastaavat 80 prosentista kansainvälisestä teosmyynnistä. Myös Ranskasta ja Italiasta on tullut menestyksiä, mutta siellä ei juuri tehdä lauluja englanniksi. Otolliset kohdealueet Frisk näkee toisin kuin monet laulunkirjoittajista. Monelle suomalaiselle Amerikan ykköstila olisi se kovin saavutus. Suomessa ei kuitenkaan välttämättä ymmärretä sikäläisen musiikkityylin finessejä niin syvällisesti, että se olisi mahdollista. Suomalaisen tekijän tulevaisuus on Kaukoidässä. Sinne haetaan uutta skandinaavista soundia. Frisk muistuttaa lopuksi, että Teoston kannalta teosmyynti on erittäin merkittävä hanke. Kymmenen vuoden kuluttua suomalainen biisivienti voisi tuoda jopa kaksikymmentä kertaa enemmän tekijänoikeustuloja ulkomailta kuin nyt. Tämä vaikuttaisi koko järjestelmän hyvinvointiin. Teoston kilpailukyky kasvaisi, kun meillä olisi omaa, kansainvälisesti kiinnostavaa repertoaaria. Jos suomalainen biisivienti nousisi uudelle tasolle, meille tulisi myös enemmän kustantajia. Tämä olisi silloin kaupallisesti kiinnostavaa toimintaa. VIENTILUKUJA RUOTSISTA JA SUOMESTA Ruotsissa musiikkiviennin hurjimpina vuosina ( ) ala keräsi noin 700 miljoonan euron tulot. Vuonna 2005 kokonaistuotto kuitenkin romahti yli 50 prosentilla. Romahduksen aiheutti myynnin pudotus etenkin äänitteiden sekä lievemmin kiertueiden ja studiotuotantojen kohdalla. Syyksi Export Music Sweden ilmoitti myös tilastointitavan muutoksen, kun musiikkivientiluvuista jätettiin laitteiden myynti pois. Vuonna 2006 laskusuhdanteen jatkuessa viennin arvo oli enää reilut 200 miljoonaa euroa. Sen sijaan ulkomailta kotiutetut tekijänoikeuskorvaukset pysyivät Ruotsissa vuonna 2005 suurin piirtein ennallaan yli 100 miljoonassa eurossa. Seuraavana vuonna ne vähenivät 70 miljoonaan, mutta tämän kerrottiin johtuvan siitä, että alikustantajilta saadut tulot siirrettiin tutkimuksessa palveluiden myynnin kategoriaan. Pienempi vaikutus oli mekanisointikorvausten laskulla. Tilastojen perusteella on joka tapauksessa kiistatonta, että tekijänoikeuskorvausten osuus ruotsalaisen musiikkiviennin kokonaiskakusta on kohonnut yli kolmannekseen. Stimin eli Ruotsin Teoston ulkomailta saamat esityskorvaukset ovat kasvaneet vuosittain tasaisen varmasti. Ruotsalaiset teokset siis soivat maailmalla entiseen malliin samalla kun ruotsalaisten artistien levytykset ja konsertit eivät enää tavoita yleisöä yhtä hyvin. Suomessa musiikkiviennin arvo oli vuoden 2006 tutkimuksen mukaan hieman yli 26 miljoonaa euroa, ja tekijänoikeuskorvaukset muodostavat siitä noin neljänneksen. Tekijänoikeustulot oli meillä ainoa sektori, joka jatkoi absoluuttista kasvua. Samalla esimerkiksi äänite- ja kiertuemyynti laski ensimmäistä kertaa tällä vuosikymmenellä. Tekijänoikeuteen liittyvien tulojen nousevaa trendiä osoittavat myös Teoston ulkomailta keräämät esityskorvaukset, jotka ylittivät viive vuonna ensimmäistä kertaa kolmen miljoonan euron rajapyykin. Sekä Ruotsin että Suomen tilastoista voidaan vetää johtopäätös, että esityskorvaukset eivät ole olleet yhtä alttiita suhdanteille kuin äänitemyynti ja kiertuetoiminta. Tämä kannattaa panna merkille myös vientiponnisteluiden kohdentamisessa. Lähteet: Suomalaisen musiikkiviennin markkina-arvo ja rakenne (Music Export Finland). Music Export Statistics. Export performance of the Swedish Music Industry (Export Music Sweden). 18 teostory

19 KIMPPAKIRJOITTAMINEN ON MULLISTANUT TEKIJÖIDEN ROOLIT Amerikkalaisen musiikkiteollisuuden tarunhohtoiset keskittymät Broadwaylla ja Motownissa saivat elinvoimansa tuotteliaista laulunkirjoittajatiimeistä. Musikaalisävelmien, rock n rollin ja soulin muotivirtauksia määritteli suhteellisen pieni joukko luovia ammattilaisia, jotka työskentelivät tavallisesti kahden tai kolmen hengen ryhmissä. Vain harvat esiintyjät kirjoittivat itse materiaaliaan ennen 1960-luvun loppupuolta. Vasta The Beatles ja aikalaiset antoivat mallin itsenäisille yhtyeille, jotka pitivät omia sävellyksiä ja sanoituksia taiteellisen uskottavuutensa elinehtoina. Rinnalla säilyi toki koko ajan myös kokoonpanoja ja solisteja, jotka tarvitsivat yhä esitettävää ulkopuolisilta laulunkirjoittajilta. Nykyään suosituimmat popartistit esittävät pääasiassa muiden tekemiä lauluja. Tiimeissä kirjoittaminen on entistäkin yleisempää, mutta enää tekijät eivät työskentele pianon ympärillä yhteisessä työhuoneessa. Nyt kukin kirjoittaja toimii virtuaalisesti omassa kansainvälisessä verkostossaan. Omat osuudet kootaan kotistudiossa ja äänitiedostoja lähetellään edestakaisin tietoverkon välityksellä. Toisaalta tehokas lentoliikenne antaa mahdollisuuden kokoontua helposti samaan paikkaan silloin kun tarve vaatii. Suomessa co-writing on uusi asia, jos sillä tarkoitetaan kansainvälisen teosmyynnin yhteydessä syntyneitä käytäntöjä. Yhdessä on toki meilläkin tehty lauluja jo kupleteista alkaen. Mutta uutta on se, että lauluntekijän yhteistyöringissä voi olla jopa kymmeniä ulkomaisia kirjoittajia. Kappaleita tehdään yhä selkeämmin mittatilauksena, ja samalla tuotannollinen työ on tullut mukaan lauluntekovaiheeseen demojen korkeiden laatuvaatimusten takia. Kenties mullistavinta on, että tekijöiden roolit eivät enää vastaa jakoa säveltäjiin ja sanoittajiin. Tyypillisesti kahden hengen tiimissä yksi säveltää kappaleen kaikki instrumenttiosuudet (track) ja toinen laulumelodian ja sanat (topline). Suuremmissa tiimeissä rooleja voidaan hienosäätää. Joku keskittyy ohjelmointiin ja tuotantoon, toinen sointuihin ja soitinriffeihin, kolmas laulumelodiaan ja neljäs sanoitukseen. Oma osaamisen alue voi olla hyvin kapea; maailmalla tunnetaan esimerkiksi kertosäespesialisteja. Vaikka kukin tekee sitä mitä parhaiten osaa, laulunkirjoittajien roolit menevät usein iloisesti sekaisin. Kukaan ei vahdi omaa reviiriään. Rahasta ei tarvitse puhua, sillä cowriteissa yleinen käytäntö on jakaa osuudet tasan tiimin jäsenten kesken. Tästä pidetään kiinni riippumatta siitä, kuinka monta prosenttia kenenkin luovaa panosta lauluun lopulta päätyy. Seuraavassa sessiossa suhde voi kääntyä päälaelleen. k u v a : t o m fr i s k Laulun äärellä Lasse Kurki. LEIRILÄISIÄ BIISILINNASTA on mahtavaa. Saan hirveästi kiksejä siitä, että teen musiikkia Co-writing jonkun toisen ihmisen kanssa. Mutta ei ole ihan helppoa ryhtyä kirjoittamaan tuntemattoman kanssa. Pitää tutustua nopeasti ja löytää jotain yhteistä, jotta saa molemminpuolisen kunnioituksen Tärkeintä on olla koko ajan mahdollisimman avoin. Ei saa ajatella niin, että tuo on huono idea ja minun ideani on parempi. Täytyy yrittää vain olla siinä hetkessä ja miettiä mikä on laululle parasta. Olen huomannut, että roolit löytyvät luontevasti. Joku ottaa johtajan roolia ja muut alkavat toimia siinä ympärillä. Suomalaisilla voisi olla enemmän sellaista raivokasta ja periksiantamatonta kunnianhimoa. Jos miettii omaakin elämää, on vähän liian helppoa jättää työt tekemättä ja viettää vapaapäivää. Meillä ei oikein ole sellaista terveellä tavalla inspiroivaa kilpailun ilmapiiriä. Biisilinna on opettanut tekemään monipuolisesti eri tyylejä. Olisi traagista, jos jämähtäisin kirjoittamaan vain melankolista kitarapoppia, jolla on valtava indie-uskottavuus. Täällä olen kirjoittanut esimerkiksi goottipoppia ja dancea. Biisilinnassa suuri joukko ihmisiä saa mielettömät työkalut ja yhteydet omaa tekemistä varten. Jos ajatellaan, kuinka paljon maksaa viedä rokkibändiä ulkomaille, niin tämä on järkevästi käytettyä rahaa viennin edistämisen kannalta. LASSE KURKI teostory

20 DJPP ja Ercola tekevät hiphopbiittejä Universalin leivissä. MITÄ RUOTSAL k u v a : l a s s e er k o l a Lauluja voi tehdä alusta loppuun internetin välityksellä, kun pääsee mukaan kansainvälisiin verkostoihin, Harry Somerdahl sanoo. Universalilla Euroopan A&R-johtajana työskentelevä Pelle Lidell on yksi Biisilinnaan kutsutuista kansainvälisistä kustantajista. Suurisaappaisen miehen aiempia työnantajia ovat muun muassa Air Chrysalis ja Murlyn Music. Biisilinnassa hän on ottanut itselleen eräänlaisen mentorin roolin. On suuri kunnia, että Musex kutsui minut. Olen nähnyt suomalaisten kovan työn ja halun promovoida musiikkiaan. Taso on noussut ja haluan tukea sitä kehitystä, Lidell sanoo. Suomalaisten lahjakkuutta kehuttuaan hän muistuttaa alan olevan meillä nuori ja tilausten perusteella kirjoittamisen olevan monille tekijöistämme vielä uusi asia. Yhteistyöllä ulkomaalaisten tekijöiden kanssa voidaan Lidellin mukaan voittaa suomalaisten suurin heikkous eli DJPP ja Ercola DJPP: Meillä molemmilla on omia projekteja, mutta teemme yhdessä konepohjaista musiikkia Universalille. Ercola on tekninen velho, ja minä se härömpi osapuoli joka keksii erilaisia juttuja. Meidän aluettamme Biisilinnassa ovat biitit, ohjelmointi ja tuottaminen. Ercola: Tässä musiikissa ideat tulevat soundeista. Työ alkaa ryhmässä siten, että ensin kuunnellaan soundipolitiikkaa ja tekemiämme biittejä. Sitten säveltäjät alkavat tehdä päälle sointuja. DJPP: Viime leiriltä tuli kontakteja, ja biisejä on lähtenyt Tanskaan, Englantiin ja Jenkkeihin. Parhaillaan joku tekee niihin sanoituksia. Odotellaan ja katsotaan, mitä niistä tulee. Sehän tässä leirissä on pääidea, että saa hyvät kontaktit. Muuten ei ikinä voisi tavata tällaisia tyyppejä. Ercola: Suomalaiset tekevät entistä enemmän kansainvälistä duunia. Verkostoituminen on nykyään niin paljon helpompaa internetin välityksellä. Itse olen lähettänyt tekemiäni house-biisejä ulkomaille, ja levy-yhtiö on hoitanut niihin vokalistin. DJPP: Ennen Biisilinnaa meillä ei ollut hajuakaan tällaisesta työtavasta. Että laitetaan kolme täysin vierasta ihmistä samaan huoneeseen tekemään biisiä, ja miten hyvin se loppujen lopuksi toimii. Kun ei tiedä niistä muista mitään, ei ole odotuksia tai ennakkoluuloja. Ruvetaan vaan tekemään. Marraskuussa DJ Ercolan kappale Every Word nousi Yhdysvalloissa radiosoittolistan ykkössijalle (Billboard Hot Dance Airplay Chart). Mielestäni suomalaisten pitäisi lähteä e tää taitonsa koska heillä on todella pa k u v a : a n d r e a s lö n n g r e n 20 teostory

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra

#UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra #UusiTyö Mitä tarkoittaa uusi työ? Henna Keränen Uusi työelämä ja kestävä talous, Sitra Twitter: @keranenhenna Muuttuko työelämä työsuhteet? 200 Työsuhteiden tulevaisuus 190 180 Jatkuva osa-aikatyö 170

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS

SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS SUOMALAINEN MUSIIKKI VALTAVA KASVUN MAHDOLLISUUS SUOMALAINEN MUSIIKKI ON EKOLOGINEN (VOIDAAN VALMISTAA ETÄTYÖNÄ. EI TOIMITUSKULUJA) JOKAISEEN MAKUUN AINA TUORETTA (EI PARASTA ENNEN -PÄIVÄÄ) EHTYMÄTÖN LUONNONVARA

Lisätiedot

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista

Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Elokuvantekijän pieni tekijänoikeusopas musiikista Published: 17.9.2013 Kuuntelet musiikkia, suljet silmäsi ja alat nähdä mielessäsi elokuvan kohtauksia. Päähäsi muodostuu vähitellen täydellinen lyhytelokuva

Lisätiedot

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio

Rahapelilainsäädäntö. ja markkinat. Mikko Alkio Rahapelilainsäädäntö ja markkinat Mikko Alkio TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Mikko Alkio Kansi: Lauri Karmila Sivunvalmistus: NotePad, www.notepad.fi ISBN 978-952-14-1838-9

Lisätiedot

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä

Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä Ylpeänä esittää: Tarinoita oppimisesta ja yrittäjyydestä haluan lisää kokemusta lasten hoidosta, koska haluun kehittyä alan ammattilaiseksi. Haluan saada opiskelijana myös rahaa sellasella työllä mistä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS

MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN PUHEENJOHTAJAN ESITYS 25.6.2008 Sakari Aalto 2 MONIKANAVAJAKELUA KOSKEVA OLETTAMASÄÄNNÖSEHDOTUS - MONIKANAVAJAKELUA

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Stratox Oy Heikki Nummelin

Stratox Oy Heikki Nummelin Stratox Oy Heikki Nummelin www.stratox.fi Veneteknologian kehittämisohjelman aktivointi Tekesin tavoitteena on kannustaa yrityksiä kehittämishankkeisiin ja tukea niitä sekä rahallisesti, että teknisesti

Lisätiedot

5/8/2016 The Copyright Law 1

5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 1 5/8/2016 The Copyright Law 2 Yleistä Tekijänoikeuden kohteena on kirjallinen tai taiteellinen teos. Suojan saadakseen teoksen tulee ylittää ns. teoskynnys. Suojattu teos on

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille

Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 12.6.2015 Kesäkuun tilityksessä oikeudenomistajaasiakkaille 15,5 miljoonaa euroa Kesäkuun tilityksessä Teoston tekijä- ja kustantaja-asiakkaille maksetaan Kotimaasta vuonna 2014 kerättyjä esityskorvauksia

Lisätiedot

4 ensimmäistä sähköpostiasi

4 ensimmäistä sähköpostiasi 4 ensimmäistä sähköpostiasi 1 Ohjeet Nyt rakennetaan neljä viestiä, jotka voit lähettää sähköpostilistallesi. Jos et vielä osaa rakentaa sähköpostilistaa, lue tämä kirjoitus: http://www.valmentaja-akatemia.fi/sahkopostilista/

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014

Säätiöt rahoittajina. Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Säätiöt rahoittajina Eero Pirttijärvi, Jyväskylä 13.2.2014 Aluksi Yksi ajatus on tarjota teille lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen kokoon nähden ainoana

Lisätiedot

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon.

Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna Lepola: GUE/NGL-ryhmä on konfederaalinen Sanna Lepola tuli Esko Seppäsen parlamenttiavustajaksi kymmenen vuotta sitten. Niinä vuosina europarlamentti on muuttunut paljon. Sanna omasta puolestaan

Lisätiedot

MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS B

MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS B MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS B (sopimus nro ) (säveltäjä), (sanoittaja), (sovittaja), (kääntäjä), jota/joita jäljempänä kutsutaan Tekijäksi tai tekstiyhteyden niin vaatiessa Säveltäjäksi, Sanoittajaksi, Sovittajaksi

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Säätiöt rahoittajina

Säätiöt rahoittajina Säätiöt rahoittajina Jyväskylä 9.2.2012 Aluksi Kun suunnittelimme ohjelmaa tälle päivälle, yksi ajatus oli tarjota lisätietoa yhdestä rahoitusvaihtoehdosta, säätiöistä. Joskus ne toimivat tarpeeseen, sen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro

Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro Hankinnat hallitusohjelmassa - kommenttipuheenvuoro PTCS:n julkisten hankintojen ajankohtaisfoorumi 17.11.2011 Asiantuntija Jukka Lehtonen, EK Julkisia hankintoja koskevat kirjaukset EK ei näe tarvetta

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet

Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Kuvausluvat ja tekijänoikeudet Ira Helkamäki Mediatekniikan seminaari 24.1.2012 Sisältö Kuvaaminen Julkisella paikalla ja muualla Tekijänoikeudet Valokuvat, musiikki, elokuvat Tekijänoikeusrikkomus Tekijänoikeusyhdistykset

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa

Tekijänoikeudet liiketoiminnassa Tekijänoikeudet liiketoiminnassa IPR-seminaari 9.11.2016 Albert Mäkelä lainopillinen asiamies, Suomen Yrittäjät 1 Mitä tekijänoikeus suojaa? Tekijänoikeus suojaa kirjallista tai taiteellista teosta Teoksen

Lisätiedot

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5558 Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland Fl320 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to business

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A

MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A MUSIIKINKUSTANNUSSOPIMUS A (sopimus nro ) (säveltäjä), (sanoittaja), (sovittaja), (kääntäjä), jota/joita jäljempänä kutsutaan Tekijäksi tai tekstiyhteyden niin vaatiessa Säveltäjäksi, Sanoittajaksi, Sovittajaksi

Lisätiedot

Valmistautuminen väitöspäivään

Valmistautuminen väitöspäivään Väitökseen valmistautuminen ja väitösviestintä, Joensuun kampuksella 6.11.2013 Amanuenssi Merja Sagulin, Filosofinen tiedekunta; diat Kaisu Kortelainen Valmistautuminen väitöspäivään Väittelylupa on myönnetty,

Lisätiedot

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys

Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys Järjestöjen viestintävastaavien perehdytys TYY 2017 Frida Pessi 20.12.2017 Viestintä eli kommunikaatio Sanomien siirtämistä Merkitysten tuottamista Mutta myös yhteisen ymmärryksen tuottamista (yhteisöllisyys)

Lisätiedot

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet

SOPIMUS 1.5.2010 1(8) Palkkiot 1.11.2012 NÄYTELMÄ- JA KUUNNELMAMUSIIKKI. Sopijapuolet Palkkiot 1.11.2012 1.5.2010 1(8) Sopijapuolet 1 Soveltamisala 2 Oikeudet Yleisradio Oy, jäljempänä Yleisradio ja Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry, jäljempänä Säveltäjät Sopimus koskee Säveltäjien jäsenten

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta?

Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? Miksi metsänomistaja myisi energiapuuta? BIOSERV hanke Metsätutkimuslaitos 1 Energiapuukaupan toimintaympäristö metsänomistajan näkökulmasta, tilannekuvaus v1.0 luontojärjestöt energiateollisuus metsäteollisuus

Lisätiedot

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016

Tutkimuksen tausta. Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään -tutkimus, 2016 Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään Kyselytutkimuksen tuloksia 2016 Tutkimuksen tausta Sitra tutki, miten suomalaiset ovat saaneet viimeisen työpaikkansa, ovatko he aikeissa hakea uutta työtä, miten

Lisätiedot

P-klubin palautekysely 2012

P-klubin palautekysely 2012 P-klubin palautekysely 2012 P-klubi keräsi toiminnastaan jälleen vuoden 2012 keväällä palautetta, jotta jatkossa yhdistystä voitaisiin kehittää entistä enemmän palvelemaan jäsenistönsä toiveita. Klubikyselyyn

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2004

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2004 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2004 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

Sytykkeitä uudistuvaan yri0äjyyteen kipinöistä roihuksi

Sytykkeitä uudistuvaan yri0äjyyteen kipinöistä roihuksi Sytykkeitä uudistuvaan yri0äjyyteen kipinöistä roihuksi Villinikkarit Oy/Keski-Suomen Yrittäjät ry Petrikki Tukainen 050 505 00 77 petrikki.tukiainen@villinikkarit.fi @ petrikki Kuva: KSML Sytykkeitä ajatteluun

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele

Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1. PIKI-verkkokirjasto-projekti 13.12.2010. Osio: #6 Lue, katso, kuuntele Tampereen kaupunki PIKI-VERKKOKIRJASTON SISÄLTÖOSIOIDEN 1 Osio: #6 Lue, katso, kuuntele 1 #6 lue-katsokuuntele Lue, katso, kuuntele -osion etusivu Nostoja alasivuilta ja erilaisia listoja. 6 alasivun esittelylaatikot,

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI

RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI RIKU VASSINEN MOCCALATTEHIPSTERI KIISTAKIRJOITUKSIA MARKKINOINNISTA TALENTUM HELSINKI Copyright 2011 Talentum Media Oy ja Riku Vassinen ISBN 978-952-14-1761-0 ISBN 978-952-14-1762-7 (sähkökirja) Ulkoasu:

Lisätiedot

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2005

SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2005 SUOMALAISEN MUSIIKKIVIENNIN MARKKINA-ARVO JA RAKENNE VUONNA 2005 Tutkimusraportti ja tiedotteet: www.musex.fi TUTKIMUKSEN TAUSTA Tutkimusmalli Kim Forss/Andante Consultants. Samaa mallia on käytetty Ruotsin,

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso

Asunto- ja kiinteistöosakkeen. kauppa ja omistaminen. Matti Kasso Asunto- ja kiinteistöosakkeen kauppa ja omistaminen Matti Kasso TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Matti Kasso ISBN 978-952-14-2157-0 ISBN 978-952-14-2158-7

Lisätiedot

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Talentum Helsinki 2011 Kimmo Herranen ja Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-1650-7 Kansi: Outi Pallari Taitto: Maria Mitrunen Kuvat:

Lisätiedot

HE 159/2008 vp. tekijänkorvauksista olisi suoritettava arvonlisäveroa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2009 alusta.

HE 159/2008 vp. tekijänkorvauksista olisi suoritettava arvonlisäveroa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2009 alusta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 45 ja 85 a :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että tekijänoikeuden haltijoita edustavan järjestön oikeuden

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala

LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,

Lisätiedot

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia

Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä. FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Käyttäjäystävällinen tapa saada luotettavaa tietoa yhteiskunnan kehityksestä FT Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Valtioneuvoston kanslia Indikaattoritietoja halutaan paljon mutta käytetään vähemmän

Lisätiedot

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder

Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu. OTK Maria E. Rehbinder Tekijänoikeus,oppilas, opettaja ja koulu OTK Maria E. Rehbinder 26.10.2009 maria.rehbinder@gmail.com Henkilölle syntyvä oikeus Tekijänoikeus voi syntyä vain luonnolliselle henkilölle Poikkeuksena työnantajalle

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2008/0157(COD) 5.11.2008 LAUSUNTOLUONNOS sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta oikeudellisten asioiden valiokunnalle ehdotuksesta

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 143 Lausunto ehdotuksesta valtionhallinnon viestintäsuositukseksi HEL 2016-010244 T 00 01 06 Päätös Päätöksen perustelut toteaa valtioneuvoston kanslialle lausuntonaan

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Sivistysvaliokunnalle

Sivistysvaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 24/2005 vp Hallituksen esitys laeiksi tekijänoikeuslain ja rikoslain 49 luvun muuttamisesta Sivistysvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Sivistysvaliokunta on 8 päivänä

Lisätiedot

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.

Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit. INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9. Paikkatiedon lupapolitiikka ja lisensiointimallit INSPIRE-verkosto Paikkatiedon infrastruktuurin hyödyntäminen 29.9.2011 Antti Kosonen 6.10.2011 Miksi paikkatietoja lisensioidaan Paikkatiedot on historiallisesti

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus

Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Puutarhakoulutuksen markkinointi ja vetovoimaaisuus Jyrki Jalkanen PUUTARHA&Kauppa Millaisena meidät ehkä nähdään? Vihreän ympäristön tekijöitä Terveellisen ruoan tuottajina Kaupunkien inhimillistäjinä&puhdistajana

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö

Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö Yhteiskunnan kehityksen indikaattorit miksi, kenelle ja miten? Ulla Rosenström Politiikka-analyysiyksikkö 3.9.2009 Miksi? 5 keskeistä ongelmaa tiedonkäytössä tietoa on paljon, mutta se ei löydy tieto ei

Lisätiedot

Hallitusohjelman maininnat

Hallitusohjelman maininnat Hallitusohjelman maininnat Esa Halme Mitä hallitusohjelma kertoo? Tulkintani mukaan 3 viestiä. Maailmalle: Suomi laittaa asiansa kuntoon Kotimaisille johtajille: Investoikaa parikymmentä ylimääräistä miljardia

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:10 Asia Hakijat lasilintujen tekijänoikeussuoja T, F Ab Annettu 19.8.2015 Tiivistelmä Taideteollisesti valmistetut lasilinnut ilmensivät tekijänsä luovia valintoja muun

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

Asymmetrinen informaatio

Asymmetrinen informaatio Asymmetrinen informaatio Luku 36 Marita Laukkanen November 24, 2016 Marita Laukkanen Asymmetrinen informaatio November 24, 2016 1 / 10 Entä jos informaatio tuotteen laadusta on kallista? Ei ole uskottavaa,

Lisätiedot

Julkisen sektorin uudisraivaajat

Julkisen sektorin uudisraivaajat Julkisen sektorin uudisraivaajat 2010-luvun julkisen sektorin uudisraivaajat ovat uudistusmielisiä julkishallinnon päättäjiä, johtajia ja kehittäjiä Uudisraivaajilla on halu... luoda pysyviä rakenteellisia

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot