RAJAMÄEN AMPUMARATA, LAUKAA YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Jyväskylän seudun riistanhoitoyhdistys ry Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä RAJAMÄEN AMPUMARATA, LAUKAA YMPÄRISTÖMELUSELVITYS

2 RAJAMÄEN AMPUMARATA, LAUKAA Päivämäärä Laatija Tarkastaja Timo Korkee Jari Hosiokangas Viite Tämä raportti sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 09/2014 aineistoa Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL TAMPERE T F

3 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. KOHTEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS Ratatoiminnan kuvaus Ympäristön herkät kohteet Ympäristön muut melulähteet 2 3. YLEISTÄ MELUSTA 3 4. MELUN ARVIOINTISUUREET JA SUOSITUSARVOT 3 5. SELVITYKSEN TAVOITTEET 4 6. MENETELMÄKUVAUS 4 7. MELUSELVITYKSEN TOTEUTUS 5 8. TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Yleistä melun leviämisestä ja arvioinnin epävarmuuksista Melumallinnuksen tulokset, nykytila Melumallinnuksen tulokset, meluntorjuntaehdotus 7 9. JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET 8 LÄHTEET 9 LIITTEET 9

4 1 1. JOHDANTO Työssä on päivitetty Rajamäen ampumaradan ympäristömeluselvitys. Selvityksessä on tutkittu ampumamelun leviämistä Laukaan kunnan asemakaavoitetuille asutusalueille ampumaradan nykyisellä melusuojauksella. Lisäksi on esitetty tarvittava lisämelusuojaus, jolla kaavoitetut alueet saadaan suojattua ampumamelulta alle 65 db(l AImax )-tasoon. Selvitys on tehty Jyväskylän seudun riistanhoitoyhdistyksen toimeksiannosta. Yhteishenkilönä on toiminut Markku Uusitalo Keski-Suomen Ampujat ry:stä. Konsulttina työssä on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa selvityksen projektipäällikkönä on ollut Timo Korkee. 2. KOHTEIDEN JA TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Ratatoiminnan kuvaus Ampumarata-alueen sijainti on esitetty kuvassa Ampumarata Kuva Radan sijainti

5 2 Rata-alueella on tällä hetkellä seuraavat lajiradat: 1. Liikemaalirata 2. Pienoiskivääri- /-pistoolirata 3. Pistoolirata 4. Pistoolirata nro Haulikko (skeet), ampumapaikat Haulikko (trap), ampumapaikka 5 6 Luodikkorata 7 Kiväärirata Ampumasuunta radalta 1 on länteen, muilla radoilla pääasiassa pohjoinen koillinen Kuva Lajiradat alueella 2.2 Ympäristön herkät kohteet Lähimmät olemassa olevat asuinrakennukset (AO-kortteli) ovat noin 720 m etäisyydellä koillisessa. Idässä TY-korttelialueella asuinrakennuksia on lähimmillään n. 500 m etäisyydellä. Lähimmät loma-asunnot ovat Ankeriasjärven länsirannalla, noin 1100 m etäisyydellä radasta kaakkoon ja Karhujärven rannalla 1400 m etäisyydellä luode-pohjoiseen. 2.3 Ympäristön muut melulähteet Ampumaradan läheisyydessä ei ole muita merkittäviä melulähteitä.

6 3 3. YLEISTÄ MELUSTA Melu määritellään ei-toivotuksi ääneksi. Ympäristömelun arvioinnissa käytettyjä muuttujia ovat äänitaso, äänitason vaihtelut, taajuussisältö, melutapahtumat, melun tunnettavuus sekä ennustettavuus. Yleisesti ei ole mitään selkeätä mallia, millä äänen mittaussuureet voitaisiin yhdistää koettuihin melun haittavaikutuksiin tai häiritsevyyteen. Ihmisten kokemat häiritsevyydet ovat yksilökohtaisia. Melun tärkein haittavaikutus on sen aiheuttama häiritsevyys. Impulssimainen (iskumainen) melu on tutkimusten mukaan häiritsevämpää kuin tasainen melu. Aseiden melu luokitellaan impulssimaiseksi meluksi. Suomessa ympäristömelun arvioinnissa tarkastellaan pääasiassa häiritsevyyttä ja viihtyvyyshaittaa sekä välillisesti aiheutuvaa terveyshaittaa ulkomelutasojen avulla. 4. MELUN ARVIOINTISUUREET JA SUOSITUSARVOT Melun vaikutusten arvioimiseksi on olemassa ohjearvot sallituille melutasoille. Ensisijainen meluarviointi tehdään valtioneuvoston päätöksen 53/1997 mukaisten ohjearvojen perusteella. Päätös koskee pienikaliiberisten aseiden (kuten kiväärit ja pistoolit) aiheuttamaa melua. Päätöksen mukaisesti ampumaradan melun enimmäistaso ei saa ylittää taulukossa annettuja arvoja. Taulukko Ampumaratamelun ohjearvot VNp 53/1997 mukaisesti Melun A-painotettu enimmäistaso impulssiaikavakiolla L AImax määritettynä enintään Asumiseen käytettävät alueet 65 db Oppilaitoksia palvelevat alueet 65 db Virkistysalueet taajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä 60 db Hoitolaitoksia palvelevat alueet 60 db Loma-asumiseen käytettävät alueet 60 db Luonnonsuojelualueet 60 db Päätöksen mukaan ohjearvoja sovellettaessa on otettava huomioon ampumaratatoiminnan luonne, kuten ampuma-ajat, laukausmäärät ja ampumalajit, sekä alueen todellinen tai suunniteltu käyttö ja merkitys. Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinnan parhaista käyttökelpoisista tekniikoista julkaistussa raportissa (Ympäristöministeriö, 2014) on annettu suositus laukausmäärien huomioon ottamisesta, kun tunnetaan ampumaradan melulle altistuvien asukkaiden ja loma-asuntojen lukumäärä.

7 4 Taulukko Suositus ampumaradan meluntorjunnan tarpeen arviointimenettelyksi. 5. SELVITYKSEN TAVOITTEET Selvityksen tavoitteena on määrittää melun mallilaskennalla melutasot ympäristössä L AI - enimmäistasona (L AImax ). 6. MENETELMÄKUVAUS Melun leviämismallinnus tehtiin SoundPLAN 7.3 melulaskentaohjelmassa ( olevalla pohjoismaisella teollisuusmelumallilla (Kragh, 1982). Teollisuusmelumalli on ns. yleismalli, jolla voidaan laskea monentyyppisten äänilähteiden melun leviäminen ympäristöön. Malli huomio äänen leviämisessä geometrisen- eli etäisyysvaimenemisen, maan pinnan muodot, maan aiheuttaman vaimennuksen, rakennukset, ilman aiheuttaman absorption ja kovien pintojen (mm. vesipinnat) heijastukset. Laskenta suoritetaan oktaavikaistoittain taajuusvälillä Hz. Mallin laskentatapa vastaa ns. pohjoismaista ampumaratamelun laskentamallia (Falch, 1984) sekä Nordtestin mallia NT ACOU 099 (Nordtest, 2002), poislukien luotiäänen mallinnus sekä kasvillisuuskorjaus. Laskentamallinnuksessa ei lähtökohtaisesti ole mukana maaston kaiunnasta johtuvaa äänisignaalin levenemistä ja sen aiheuttamaa 5 db äänitason alenemaa L AImax -tasoon (yli 500 m etäisyyksillä). Kyseinen alenema on alkuperäisessä laskentamallissa sisällytetty osaksi kasvillisuuskorjausta. Tämä on huomioitu laskentamallinnuksessa korjaamalla tulosta korjaustermillä -5 db.

8 5 Kasvillisuus voi aiheuttaa vielä enintään 4 db lisävaimennuksen, jos ääni kulkee 200 m matkan tiheän kasvillisuusvyöhykkeen läpi. Oleellinen muistettava asia on, että malli laskee melun leviämisen olettaen lievän myötätuulen (< 5 m/s) ampumapaikasta laskentapisteeseen päin. Täten melukartat kuvaavat tilannetta, jossa joka suuntaan on myötätuuli. Näin myös ympäristömelumittausten ja mallilaskennan vertailua voidaan tehdä vain kun mittaushavainnot on saatu hyväksyttävissä myötätuuliolosuhteissa. Ilman aiheuttama absorptio on mallissa huomioitu standardin ISO 9613 mukaisesti standardiolosuhteissa (lämpötila + 10 o C, ilman kosteus 70% ja ilman paine 1013 mbar). Mallilaskennalla saadut meluvyöhykkeet vastaavat mitattujen enimmäistasojen L AImax keskiarvoja. Mallinnustulosten perusteella voidaan ampumamelun melualueiksi määrittää ne alueet, joissa VNp 53/97 mukaiset melun ohjearvot voivat ylittyä. 7. MELUSELVITYKSEN TOTEUTUS Laskenta pohjautuu 3D maastomalliin. Maastoaineisto perustuu Maanmittauslaitoksen maastotietokannan korkeuskäyräaineistoon. Ampumaradan meluvalli on mallinnettu LJ kartat Oy:n toimittaman kartoitustiedon mukaisesti. Aineisto kuvaa vallin korkeutta helmikuussa Kuva 6.1. Näkymä melulaskentaohjelman maastomalliin. Melu mallinnettiin taulukossa 7.1 esitetyillä päästöarvoilla. Melupäästöarvot on saatu ympäristöministeriön julkaisemasta taulukosta (Saario, 1985). Lähtöarvot kuvaavat aseen melua avoimessa ympäristössä mitattuna 10 metrin etäisyydeltä eri suunnissa.

9 6 Taulukko 7.1. Mallinnuksessa käytetyt melupäästöarvot Lähtöarvo eri suunnissa 10 metrin etäisyydellä (ampumasuunta = 0 o ), L AImax, db Rata Ase 0 o 45 o 90 o 135 o 180 o Hirvi- ja luodikkorata Kivääri Liikemaalirata Pienoiskivääri Pistoolirata Pienoispistooli.22 LR Pistoolirata 3 Revolveri.44 Magnum Haulikko Haulikko cal Radoilla olevien ampumasuojien vaikutus meluun on huomioitu ampumaratamelun laskentamallin ampumakojulajittelun periaatteella: - Pistooliradat, ampumakojutyyppi "Y" - Pienoiskiväärirata, hirvi- ja luodikkorata, ampumakojutyyppi "Z" Laskennoissa melulähteen korkeutena on käytetty +1,5 m vallitsevasta maanpinnan tasosta luettuna. Laskettu melusuure on VNp 53/1997 ohjearvoihin verrattava impulssiaikapainotettu enimmäisäänitaso, L AImax. Laskenta tehtiin 30 x 30 metrin laskentaruutuihin, joiden perusteella tuotettiin melun leviämistä kuvaavat melukartat. 8. TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI 8.1 Yleistä melun leviämisestä ja arvioinnin epävarmuuksista Melumallinnuksen melukarttoja arvioitaessa on huomioitava, että malli laskee melun leviämisen myötätuulioloissa (< 5 m/s). Myötätuulioloissa melun vaimeneminen on vähäisempää kuin sivuja vastatuulessa. Todellisessa tilanteessa myötätuulioloja on vain tietty määrä vuodessa kuhunkin ilmansuuntaan. Useissa vastaavissa meluselvityksissä on todettu, että melu voi jo 0,5 km:n etäisyydellä melulähteestä olla ainakin 10 db hiljaisempaa vastatuulella kuin myötätuulella. Melun leviämiseen tällä on se vaikutus, että melun leviämisvyöhykkeet ovat mallilaskelmissa esitettyjä pienempiä silloin, kun melu etenee sivu- tai vastatuuleen. Toisaalta nykyiset viranomaisohjeet (mm. Ympäristöministeriö, 1999) määrittelevät melun arvioitavaksi kohtuullisessa myötätuulitilanteessa, eli melutasojen kannalta lähes pahimmassa tilanteessa, ja tämän tilanteen melumalli pyrkii tuottamaan. Melumallilaskelmiin sisältyvä epävarmuus on laskentastandardissa arvioitu olevan 3 db, kun melu leviää suhteellisen vapaassa ympäristössä. Jos äänen leviämisreitillä on voimakasta estevaikutusta tai kasvillisuutta, voi epävarmuus olla 5-6 db. Tässä tarkastellun radan osalta epävarmuus on luokkaa 3-5 db koska maasto sisältää merkittävää korkeusvaihtelua. 8.2 Melumallinnuksen tulokset, nykytila (kuvat 1-11) Mallinnustulokset ovat liitteinä olevissa melukartoissa Laskennoissa haulikko-, luodikko- ja hirviratojen melusuojaus on huomioitu 2/2015 suoritettujen korkeusmittausten mukaisena. Liikemaaliradan ja pienoispistoolin melualueet ovat pienet eikä niiden vaikutusalueelle jää häiriintyviä kohteita. Myös pistooliradan melualueet.32 pistoolilla ammuttaessa ovat pienet (kuvat 1-3).

10 7 Pistooliradan 3 melun pääleviämissuunta on pohjoinen. Melun asumisen ohjearvorajan 65 db sisäpuolelle ei jää yhtään asuinrakennusta. Osa uusista teollisuustonteista (T-alue) jää db (L AImax ) melualueelle (kuva4). Myös luodikkoradan melun leviämissuunta on kohti pohjoisessa olevaa Näätämäkeä. Melun asumisen ohjearvorajan 65 db sisäpuolelle ei jää yhtään asuinrakennusta. Osa uusista teollisuustonteista (T) jää yli 70 db (L AImax ) alueelle (kuva 5). Kivääriradan (hirviradan) 65 db (L AImax ) melualueelle ei jää yhtään nykyistä asuinrakennusta. Sepänrinteen AO-tontit kortteleissa 531 ja 532 jäävät osittain 65 db melualueen sisäpuolelle (kuva 6). Hirviradan ampumakopin melusuojausta on pyritty parantamaan toimenpiteillä, jotka vaikuttavat äänen leviämiseen etusektoriin. Melun leviämislaskennoissa käytetty ampumaratamelun laskentamallin ampumasuoja tyyppi "Z" ei huomioi vaimennusta etusektoriin. Tämän johdosta on mahdollista, että laskentatulos antaa ampumasuuntaan (±45 ) todellisuutta suurempia arvoja. Skeet-haulikkoradoilta 2-4 ampumasuunta on koilliseen. Melun asumisen ohjearvorajan 65 db sisäpuolelle ei jää yhtään nykyistä asuinrakennusta. Ampumapaikalta 2 ammuttaessa Mestarintien kortteleille 208 ja 209 (TY-alue, jossa asuinrakentamista) muodostuu pieniä laskennallisia 65 db melutason ylittäviä melualueita. Sepänrinteen ja Lekakadun AO-alueen korttelit ja 537 sekä 533 osittain jäävät 65 db (L AImax ) melualueelle (kuvat 7, 8 ja 9). Trap-haulikkoradan (ampumapaikka 5) 65 db (L AImax ) melualueelle ei jää yhtään nykyistä asuinrakennusta. Sepänrinteen AO-alueen korttelit 531 ja 532 jäävät 65 db (L AImax ) melualueen sisäpuolelle. Mestarintien kortteli 208 (TY-alue, jossa asuinrakentamista) jää 65 (L AImax ) alueen sisäpuolelle (kuva 10). Kuvassa 11 on esitetty ampumaradan LAImax-yhdistelmämelualue. 8.3 Melumallinnuksen tulokset, meluntorjuntaehdotus (kuvat 12-19) Melulaskennan perusteella melutasoa Sepänrinteen, Lekakadun ja Laakerikujan AO-alueella esitetään alennettavan ampumaradan päämeluvallia korottamalla. Vallin korottamisen tarve on +0,8 12 m helmikuu 2015 mukaisesta tilanteesta. Vallilta vaadittavat korkeus on esitetty liitteessä 1. Haulikkoampumapaikan nro. 5 melun leviämistä Mestarintien TY-alueen omakotitaloille on mahdollista rajoittaa lisäksi jatkamalla ampumaradan päämeluvallia idän puoleisesta päästä vähintään 20 m harjakorkeudella m. Vallin jatkaminen voidaan korvata pidentämällä haulikkorata 5 :n idän puoleista meluseinää 40 m ampumapaikan taso +4 m korkuisena.

11 8 Kuva Havainne haulikkoradan ampumapaikka 5:n meluseinän pidentämisestä Ampumaradan melualueet meluisimmilta radoilta on esitetty tarvittavalla lisämelusuojauksella melualuekartoilla Lisäksi melualuekartalla 19 on esitetty kaikkien ratojen L AImax - yhdistelmämelualue lisämelusuojauksen jälkeisessä tilanteessa. Melusuojauksen korottamisen jälkeen Sepänrinteen, Laakerikujan ja Lekakadun AO-korttelit ovat 65 db melualueen ulkopuolella. Lisäksi päämeluvallin korottamisen ja jatkamisen jälkeen Mestarinrinteen TY-korttelit ovat 65 db melualueen ulkopuolella. 65 db (L AImax ) melualueelle ei jää asuinrakennuksia. 9. JOHTOPÄÄTELMÄT JA SUOSITUKSET Mallinnuksen perusteella ampumaradan L AImax 65 db meluvyöhykkeelle ei nykyisellään jää asuinrakennuksia, jotka sijaitsisivat asuinrakentamiseen varatulla alueella. Sepänrinteen, Lekakadun ja Laakerikujan rakentamattomat AO-korttelit sijaitsevat osittain ampumaradan nykyisellä db meluvyöhykkeellä. Mestarintiellä TY-kortteleissa 208, 209 ja 212 sijaitsee asuinrakennuksia, jotka sijoittuvat haulikkoratojen 65 db melualueen reunamille. Alueella 65 db melualue hienopiirteisesti polveilee sekä muodostaa pinta-alaltaan pieniä melualueita. Tuloksia tulkittaessa tulee muistaa ampumaratamallin epävarmuus, joka tässä tapauksessa on vähintään 3-5 db. Ympäristöministeriön julkaiseman BAT -ohjeen mukaan, kun radalla ammutaan yli laukausta vuodessa, ja altistuvia asuinrakennuksia on yli 10, niin meluhaittaa on rajoitettava meluntorjuntatoimenpiteillä. Rakentamattomien AO-korttelien melutason alentamiseksi on esitetty meluntorjuntatoimia, joilla alue saadaan 65 db ohjearvon alapuolelle. Nykyistä meluvallia esitetään korotettavaksi. Mestarintien TY-alueilla haulikkoampumapaikka 5:n melua on mahdollista alentaa korottamalla ja pidentämällä meluvallia itään. Meluvallin pidentämien itään voidaan korvata myös haulikkoampumapaikan idän puoleisen meluseinän pidentämisellä.

12 9 Ennen meluntorjunnan valmistumista toiminnan melualueina (esim. kaavoituksessa) on suositeltavaa käyttää liitteenä esitettyjä melualueita. LÄHTEET Falch, Noise from shooting ranges. A nordic prediction method for noise emitted by smallbore weapons. The Nordic Council of Ministers, The Nordic Noise Group NGG, prepared by Kilde siviling Falch, Norway Kragh J Environmental Noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acostical Laboratory, report 32. Lyngby Ympäristöministeriö, Ampumaratamelun laskentamallin sovellutustutkimus. A:37, Helsinki 1985 Ympäristöministeriö, Paras käyttökelpoinen tekniikka BAT. Ampumaratojen ympäristövaikutusten hallinta. Suomen Ympäristö 4/2014. LIITTEET LIITTE 1 Esitetty lisämelusuojaustarve MELUALUEET 2/2015 MUKAISELLA MELUVALLILLA: Kuva 1 Liikkuvamaalirata..22-pienoiskivääri, L AImax. Kuva 2 Pienoiskiväärirata..22-pienoiskivääri, L AImax. Kuva 3 Pistoolirata.32-pistooli, L AImax. Kuva 4 Pistoolirata nro pistooli, L AImax. Kuva 5 Luodikkorata..308-kivääri, L AImax. Kuva 6 Kiväärirata..308-kivääri, L AImax. Kuva 7 Skeet-rata 2. Haulikko 12 cal. LAImax. Kuva 8 Skeet-rata 3. Haulikko 12 cal. LAImax. kuva 9 Skeet-rata 4. Haulikko 12 cal. LAImax. Kuva 10 Trap-rata 5. Haulikko 12 cal. LAImax. Kuva 11 Kaikkien ratojen LAImax-yhdistelmä LISÄMELUSUOJAUS TOTEUTETTU: Kuva 12 Pistoolirata nro pistooli, L AImax. Kuva 13 Luodikkorata..308-kivääri, L AImax. Kuva 14 Kiväärirata..308-kivääri, L AImax. Kuva 15 Skeet-rata 2. Haulikko 12 cal. LAImax. Kuva 16 Skeet-rata 3. Haulikko 12 cal. LAImax. kuva 17 Skeet-rata 4. Haulikko 12 cal. LAImax. Kuva 18 Trap-rata 5. Haulikko 12 cal. LAImax. Kuva 19 Kaikkien ratojen LAImax-yhdistelmä

13

14

15

16

17

18

19

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32