EMME SAA LASTA KOTIKONSTEIN HENKINEN TUKI LAPSETTOMUUSHOIDOISSA OLEVIEN NAISTEN KOKEMANA

Save this PDF as:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EMME SAA LASTA KOTIKONSTEIN HENKINEN TUKI LAPSETTOMUUSHOIDOISSA OLEVIEN NAISTEN KOKEMANA"

Transkriptio

1 EMME SAA LASTA KOTIKONSTEIN HENKINEN TUKI LAPSETTOMUUSHOIDOISSA OLEVIEN NAISTEN KOKEMANA Elina Peltonen Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Helsingin Alppikadun yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ALPPIKADUN YKSIKKÖ Peltonen, Elina Emme saa lasta kotikonstein Henkinen tuki lapsettomuushoidoissa olevien naisten kokemana. Helsinki 2001 Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata lapsettomuushoidoissa käyneiden naisten kokemuksia henkisestä tuesta. Keskeisiä teemoja olivat; minkälaista vastaajien saama tuki oli ollut, keneltä vastaajat olivat tukea saaneet, milloin vastaajat olisivat tarvinneet tukea kaikkein eniten sekä minkälaista tukea he olisivat toivoneet saavansa. Tarkoituksena oli myös nostaa esille muita lapsettomien tärkeiksi kokemia teemoja. Tutkimus on kvalitatiivinen ja aineisto kerättiin postikyselynä Lapsettomien tuki ry:n kautta tammikuussa Aineisto koostui 11 esseevastauksesta, joiden pohjana oli neljä avointa kysymystä lapsettomuudesta ja henkisestä tuesta. Vastaajia pyydettiin kirjoittamaan myös muista heille tärkeistä asioista, jotka liittyivät lapsettomuuteen. Analyysimenetelmänä opinnäytetyössä käytettiin sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön teoriaosuus koostuu lapsettomuuden lääketieteellisistä kysymyksistä eli syistä, tutkimuksista ja hoidoista. Muita teoriaosuudessa käsiteltäviä asioita ovat lapsettomuus kriisin näkökulmasta sekä henkinen tuki. Analysoitujen vastausten pohjalta nousi neljä teemaa 1. henkinen tuki ja lapsettomuus, 2. lapsettomuus ja parisuhde, 3. pelko tulevaisuudesta ja 4. vaikeneminen lapsettomuudesta. Tärkein tukija vastaajilla oli ollut sosiaalinen verkosto. Suhteellisen vähän tukea oli saatu hoitohenkilökunnalta. Kaikilla vastanneista lapsettomuus oli lähentänyt parisuhdetta, vaikkakin sitten vaikeuksien kautta. Eniten pelkoa aiheutti se, jos omaa biologista lasta ei voidakaan saada. Lapsettomuudesta puhumista pidettiin lähes poikkeuksetta vaikeana, varsinkin jos toinen ei ole itse kokenut lapsettomuutta. Oman tulkintani mukaan lapsettomat tarvitsisivat aktiivisempaa henkisen tuen tarjoamista hoitopaikastaan. Saamieni vastausten perusteella voi olettaa että henkisen tuen tarjoaminen on aika vähäistä. Eniten he todennäköisesti hyötyisivät vertaistuesta. Asiasanat: Lapsettomuus, hedelmättömyys, henkinen tuki, kriisi. Säilytyspaikka: DIAK Alppikadun yksikön kirjasto.

3 ABSTRACT Diakonia Institute in Finland, Alppikatu Training Unit Author: Peltonen, Elina Title: We Can t Have a Baby Without Medical Help : women s experiences of mental support in infertility treatments Spring 2001 Pages: 41 Appendices: 2 The purpose of this study was to describe women s experiences of mental support in infertility treatments. The main themes were as follows; what kind of support they got, who had supported them, when they needed support most and what kind of support they are hoping to get. The aim of this study was also to bring out other important issues about the childlessness. The study data was collected using posted questionnaires. The random sampling group was found via a local childless support association. The data consists of 11 essay answers. In the questionnaires were four open questions about childlessness and mental support. The ages of respondents ranged from 22 to 37. The method of analysis was qualitative. From the material, four themes were formulated; mental support and childlessness, childlessness and relationship, fear about the future and maintaining silence about the state of childlessness. According to this study, the most important support for the childless couple was the social network. Conversely, nursing staff were seen as giving little support by the childless couples. All the respondents mentioned that childlessness brought them closer together in the relationship. Their biggest fears were that they would not be able to produce their own biological child. Discussion of childlessness was, without exception, difficult. It was stated that such discussions were most difficult when the other party knew nothing about the subject. Keywords: childlessness, infertility, mental support, crisis Filed and stored at: Diakonia Institute Library, Alppikatu Helsinki

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT Lapsettomuuden taustaa Lapsettomuuden tutkiminen Lapsettomuuden syistä Lapsettomuuden hoito Lapsettomuus kriisinä Henkinen tuki Aikaisempia tutkimuksia lapsettomuudesta 14 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS 16 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus henkilöt Tutkimusaineiston keruu Tutkimusaineiston analyysi 19 5 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Henkinen tuki ja lapsettomuus Lapsettomuus ja parisuhde Pelko tulevaisuudesta Vaikeneminen lapsettomuudesta 29 6 POHDINTA Tutkimuksen eettisyys Tutkimuksen luotettavuus Oman ammatillisuuden pohdintaa 36

5 LÄHTEET 39 LIITTEET Liite 1. Kyselylomake Liite 2. Saatekirje

6 1 1 JOHDANTO Lapsettomuus voi olla valinta, mutta hedelmättömyys on kohtalo. Lapsettomuus on yhä useamman parin ongelma. Vuosittain noin 3000 uutta paria hakee apua lapsettomuuteen. Kaiken kaikkiaan arvioidaan, että joka kuudes lasta toivova pari kärsii lapsettomuudesta jossain elämänsä vaiheessa. Lapsettomuuden yleistyessä yhä useampi sairaanhoitaja kohtaa työssään asiakkaan, jonka kokonaisvaltaiseen hoitamiseen liittyy myös lapsettomuuden huomioiminen. Lapsettomuus on hyvin intiimi asia, josta usein vaietaan. Se aiheuttaa lähes aina jonkinasteisen kriisin parin elämässä. Se ei vaikuta ainoastaan parisuhteeseen vaan voi aiheuttaa myös eristäytymistä muusta sosiaalisesta elämästä. Lapseton pari jää helposti ulkopuolelle piiristä, jossa muilla jo on lapsia. Ikään kuin yhteinen kieli olisi kadonnut. Kateus ja viha niitä kohtaan, joilla on lapsia, saattaa yllättää parin täysin. Työssäni käsittelen lapsettomuutta naisten kokemusten pohjalta. Lähden työssäni siitä olettamuksesta, että lapsettomuus on kriisi. Olen myöskin arvellut, että lapsettomuuden kriisissä oleva henkilö tarvitsee henkistä tukea selvitäkseen kriisissä eteenpäin. Näistä, sekä lapsettomuuden lääketieteellisistä puolista olen koonnut teoriapohjan, jota olen peilannut analysoimaani aineistoon. Aikaisemmissa tutkimuksissa kiinnostuksen kohteena on usein ollut lapsettomuuden lääketieteelliset kysymykset mm. Kinnusen (1997) pro gradu lapsettomuuspotilaiden hoito ja hoidon tulokset. Kokemuksia lapsettomuudesta ovat tutkineet mm. Imeson ja McMurray (1996) sekä Malin ja Räikkönen (1998). Imeson ja McMurray ovat tutkineet koeputkihedelmöityshoidoissa käyvien parien kokemuksia lapsettomuudesta. Malin ja Räikkönen ovat puolestaan tutkineet naisten kokemuksia hedelmättömyyden hoidoista. Tässä tutkimuksen oli tarkoituksena selvittää miten tutkimukseen osallistuvat naiset olivat kokeneet henkisen tuen lapsettomuushoitojen aikana. Tarkoituksena oli saada naiset kertomaan myös muista heille tärkeistä asioista liittyen lapsettomuuteen, näistä asioista nousikin esiin parisuhde, pelko tulevaisuudesta sekä vaikeneminen lapsettomuudesta.

7 2 2 TUTKIMUKSEN TEOREETTISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Lapsettomuuden taustaa Linda P. Salzer (1994, 21) kuvaa infertiliteettiä syvästi henkilökohtaiseksi kokemukseksi, joka ilmenee lapsettomuutena ja purkautuu ehkä toisinaan kyynelinä. Infertiliteetti eli hedelmättömyys ei siis ole tappava tauti eikä myöskään näkyvä vamma. Varila (1998, 3) kuvaa lapsettomuutta seuraavasti. Lapsettomuus on ongelmana laajaalaisempi kuin jokin tavallinen sairaus. Se on lääketieteellinen ongelma, mutta siihen liittyy myös merkittäviä sosiaalisia ja elämän tarkoituksellisia näkökohtia. Lisääntyminen ja lasten saaminen on ihmisten arvojärjestyksessä ensimmäisten joukossa. Sen vuoksi lapsettomuuteen liittyy voimakas tunnelataus, jonka huomioon ottaminen vaatii hoitavalta henkilökunnalta erityistä herkkyyttä ja kunnioitusta. Lapsettomuudesta voidaan puhua jos raskautta on yritetty aktiivisesti 12 kuukauden ajan, eikä raskaus ole alkanut (Ratsula 1998, 4). Palo (1996, 12 13) kertoo edellä kuvattua kutsuttavan tahattomaksi lapsettomuudeksi. Kaikilla lapsettomilla pareilla kun ei ole raskaaksi tulon ongelmia, vaan he elävät kaksin erilaisista syistä johtuen. Eräänlaisesta määräaikaisesta lapsettomuudesta Palon mukaan voidaan puhua, kun raskautta siirretään myöhempään ajankohtaan nykyisten ehkäisymenetelmien avulla. Tavasta on tullut teollistuneissa maissa hyvin yleinen, jonka vuoksi synnyttävien äitien keski-ikä on kasvanut jatkuvasti niin, että se on Suomessa nyt noin 28-vuotta. Syntyvyyden säännöstelyn myötä myöskin tahaton lapsettomuus on lisääntynyt. Syynä on ilmeisimmin se, että iän karttuessa sekä miehen että naisen hedelmättömyyttä lisäävien tekijöiden vaikutus kasvaa. Tahaton lapsettomuus on siis yleinen ongelma, josta kärsii noin 15% pariskunnista jossain elämänsä vaiheessa (Vilska 1997, 6). Palon (1996, 12) mukaan omien jälkeläisten saaminen on syvä biologinen tarve, jonka tyydyttämättä jääminen riistää ihmiseltä keskeisen elämänkokemuksen. Lapseton jää myös vaille sitä kokemusta, jonka omien lasten kasvattaminen aikuisiksi antaa.

8 3 2.2 Lapsettomuuden tutkiminen Ueimmiten lpsettomuuden syy tai syyt pystytään selvittämään. Kolmasosassa syy löytyy naisesta, kolmasosassa miehestä ja yhdessä kolmasosassa syy on molemmissa. Vain noin 10 %:ssa nykyisillä tutkimusmenetelmillä lapsettomuuden syy ei selviä. Lapsettomuuden syiden selvittämiseksi on siis tärkeää tutkia sekä mies että nainen. (Ratsula 1998, 4) Vilskan (1997, 6) mukaan tutkimukset lapsettomuuden syyn selvittämiseksi on aiheellista aloittaa, ellei raskaus ole alkanut vuoden aikana säännöllisestä sukupuolielämästä huolimatta. Ratsula (1998, 4) toteaa, että aloitettaessa lapsettomuuden syiden selvittelyä, toivottavaa on, että puolisot tulevat vastaanotolle yhdessä. Ensimmäisen käynnin yhteydessä käydään läpi molempien aikaisemmat sairaudet ja käytössä olevat lääkkeet sekä mahdolliset aikaisemmat raskaudet yhdessä tai erikseen. Huomioitavia asioita ovat myös tupakointi ja alkoholinkäyttö. Myös yhdyntätiheys ja siihen mahdollisesti liittyvät ongelmat käydään läpi. Ensimmäisen käynnin yhteydessä tehdään molemmille kliininen perustutkimus, naiselle gynekologinen tutkimus ja miehelle sukuelinten tutkimus. Vilska (1997, 6) korostaa, että on myös tärkeää huomioida parisuhteen hyvinvointi, sekä se, miten pari lapsettomuuden kokee. Naisen tutkimuksen perusta on kuukautiskierron kartoitus. Tutkimuksen aikana on tarkoituksena katsoa, että munasarjassa kehittyy hyvä munarakkula, joka puhkeaa ovulaatiossa, jolloin munasolu irtoaa. Samalla selvitetään naisen sukurauhasen hormonitoiminta. Tärkeä osuus on myös ultraäänitutkimuksilla sekä tähystyksillä, joilla saadaan tietoa kohdusta ja sen rakenteesta, munanjohtimista ja niiden aukiolosta sekä munasarjoista, munarakkuloista ja munasoluista. Edellä mainittuja tutkimuksia ovat mm. salpingohysterosonografia, laparoskopia ja hysteroskopia. ( Havian mukaan naiselta otetaan tarvittaessa irtosolunäyte tulehdusten poissulkemiseksi. Lisäksi tutkitaan kohdunkaulan liman määrä sekä laatu. Toisin sanoen tutkitaan kuinka hyvin siittiöt pääsevät yhdynnän jälkeen kohdussa liikkumaan. Tutkimus on nimeltään PCTtesti.

9 4 Siemennestetutkimus on tärkein miehen hedelmällisyydestä kertova tutkimus. Seimennesteestä tutkitaan siittiöiden lukumäärä, liikkuvuus ja muoto. Lisäksi mitataan simennesteen tilavuus ja ph. Siittiöistä tutkitaan myös mahdolliset siittiövasta-aineet, jotka saattavat alentaa hedelmöityskykyä. Jos siittiöiden määrä ja laatu ovat poikkeavia tai siittiöitä ei ole lainkaan, saatetaan jonkin ajan kuluttua tarvita uusi näyte, jotta tulos on luotettava hoitoja suunniteltaessa. Lisäksi voidaan verestä ottaa tarvittavia hormonija kromosomimäärityksiä, joiden lisäksi voidaan joskus joutua tutkimaan siittiötuotantoa kiveskoepalasta. Jos siemennestetutkimuksen tulos on normaali, ei lapsettomuushoitojen yhteydessä tarvita muita hedelmällisyyteen liittyviä laboratoriotutkimuksia miehestä. ( 2.3 Lapsettomuuden syistä Vilskan (1997, 6) mukaan tupakka, runsas alkoholinkäyttö ja huumeet huonontavat hedelmällisyyttä sekä miehellä että naisella. Epäilyksenä on, että ympäristöä saastuttavat aineet, esimerkiksi raskasmetallit ja altistuminen esimerkiksi liuottimille huonontavat erityisesti miehen hedelmällisyyttä. Miehillä lapsettomuuden syynä voi olla heikkolaatuinen siemenneste, siittiöiden täydellinen puuttuminen, siittiöiden kyvyttömyys hedelmöittää munasolu tai yhdyntään liittyvät häiriöt (Vilska 1997, 6). Syynä voivat olla myös kivesten tapaturmat, kiveskohjut sekä laskeutumattomat kivekset (Ratsula 1998, 4). Vilska (1997, 6 7 ) kertoo, että naisella tavallisimmin todettava lapsettomuuden syy on munasolun irtoamishäiriö, jonka saattaa aiheuttaa yksittäinen hormonihäiriö sekä yli- tai alipaino. Muita lapsettomuuden syitä naisilla ovat munatorvivauriot tai munatorvien puutteellinen toiminta, endometrioosi tai kohdun epämuodostuma.

10 5 2.4 Lapsettomuuden hoito Lapsettomuus ei ole mikään tunnettu sairaus, jonka kulku ja hoitoennuste olisi ennalta arvioitavissa. Hyvin usein lapsettomuusongelmaan liittyy myös sosiaalisia, psyykkisiä ja parisuhteen ongelmia, joten psykologin tai perheterapeutin osuus lääketieteellisen hoidon tukena voi olla ratkaisevan tärkeä hoidon onnistumista ajatellen. (Vilska 1997, 7.) Hormonihoidolla pyritään kypsyttämään ja irrottamaan yksi, tai korkeintaan kaksi munasolua kerrallaan. Mikäli munasoluja kypsyy enemmän, on hoito aiheellista keskeyttää monisikiöisen raskauden estämiseksi. Näin menetellen monisikiöisyyden riski on pienentynyt aiemmasta 20 %:sta nykyisen hoitokäytännön yhteydessä todettuun 7 %:n kaksosraskauden riskiin. (Vilska 1997, 7.) Inseminaatiota eli keinosiemennystä käytetään selittämättömässä lapsettomuudessa, kun syynä on kohdunkaulan lima tai syy johtuu miehestä. Keinosiemennyksessä miehen siemennesteen laatua parannetaan nk. pesulla laboratoriossa. Paranneltu siemenneste ruiskutetaan ohuella katetrilla emättimen kautta suoraan kohtuonteloon, jolloin sinne saadaan suuri määrä hyvänlaatuisia siittiöitä ja niiden matka munasolun luo on lyhyempi. Inseminaatio tehdään tavallisesti 3 4 kertaa ja siinä voidaan käyttää joko oman miehen tai lahjoittajan siemennestettä. Inseminaatioon liitetään usein pistoksina annettava hormonilääkitys. (Ratsula 1998, 5.) IVF-hoito eli koeputkihedelmöitys aloitetaan mikäli inseminaatio ei tuota toivottua tulosta. Suoraan IVF-hoitoon voidaan ryhtyä jos munanjohtimet ovat tukossa tai siemenneste on niin huonolaatuista, ettei muilla hoidoilla ole onnistumismahdollisuuksia. Hoidossa yritetään saada kehittymään molempiin munasarjoihin useita munarakkuloita. Apuna käytetään hormoneja sumutteena ja pistoksina. Munarakkuloiden kasvua seurataan 2 3 ultraäänitutkimuksella. Kun rakkulat ovat riittävän suuria, ne punktoidaan emättimen kautta terävällä neulalla. Punktiopäivänä mies antaa spermanäytteen ja inseminaatio suoritetaan maljalla. Kaksi päivää myöhemmin tehdään kahden alkion siirto emättimen kautta kohtuonteloon. Mikäli alkioita on useampia ne voidaan pakastaa myöhempää käyttöä varten. Kahden viikon kuluttua alkionsiirrosta verestä otetaan herkkä raskauskoe. Jos raskaus on

11 6 alkanut, sikiö voidaan havaita ultraäänitutkimuksella viisi viikkoa alkionsiirron jälkeen. (Ratsula 1998, 5.) Mikrohedelmöitys eli ICSI-hoito on uusimpia lapsettomuuden hoitomenetelmiä, jolla on voitu hoitaa miehestä johtuvaa lapsettomuutta. Mikrohedelmöityksen avulla hedelmöittyminen on mahdollista, vaikka siemennestenäyte sisältäisi vain muutamia siittiöitä. Jos siemennesteessä ei ole siittiöitä lainkaan, niitä voidaan kuitenkin saada kerättyä lisäkivespunktiolla tai neulanäytteenä otetusta kiveskoepalasta. Mikrohedelmöityksessä avustetaan hedelmöitymistapahtumaa viemällä siittiö mikropipetillä munasolun solulimaan, muilta osin hoito toteutetaan kuten tavallinen koeputkihedelmöityshoito. (Vilska 1997, 8.) Siittiön mikroinjektio munasoluun on ratkaiseva parannus hoidettaessa todella huonosta sperman laadusta johtuvaa lapsettomuutta (Hovatta, Reima & Lähteenmäki 1995, 1542). Koeputkihedelmöityshoidossa kypsytetään hormonilääkityksen avulla samanaikaisesti useita munasoluja, jotka voidaan hedelmöittää. Tämän seurauksena saadaan yleensä useita alkioita. Jotta ne eivät menisi hukkaan, ylimääräiset alkiot voidaan pakastaa ja varastoida tulevaa käyttöä varten. (Tiitinen 1999, 9.) Pakastetun alkion siirrossa ei tarvita hormonipistoshoitoa ja munasolujen keräystä, vaan alkiot voidaan siirtää joko luonnollisessa kierrossa tai lääkityksen avulla toteutetussa korvauskierrossa. Alkion siirto tapahtuu ohuen muovikatetrin avulla kohtuonteloon, jolloin siirretään yleensä kaksi alkiota. Alkion siirron jälkeen määrätään lyhytkestoista keltarauhashormonia tukemaan alkavaa raskautta. Pakastettuja alkioita voidaan säilyttää useitakin vuosia. Alkiot ovat pariskunnan yhteisiä ja niiden säilytyssopimus uusitaan vuoden välein. ( Pakastettuja alkioita voi saada myös lahjoitettuna muilta pariskunnilta (Ratsula 1998, 5). Siittiöiden lahjoitus. Mikrohedelmöityksen kehityttyä luovutettua spermaa tarvitaan enää vähän. Jos mikrohedelmöitys ei tuota alkiota, mieheltä puuttuvat siittiöt kokonaan tai hänellä on perinnöllinen sairaus, jossa periytymisen riski on suuri, käytetään lahjoitettuja siittiöitä. Luovuttaja pysyy yleensä anonyymina.(oinonen 1998, 23.)

12 7 Munasolujen luovutus on yksi hoitoavusteisten hedelmöityshoitojen erityisalue. Luovutettuja munasoluja tarvitsevat naiset, joilla on synnynnäinen munasarjojen tai niiden toiminnan puute, ennenaikainen munasarjojen toiminnan loppuminen, toistuvat epäonnistumiset aikaisemmissa koeputkihedelmöityshoidoissa tai vaikea periytyvä sairaus. Munasolujen luovutus vaatii saman hormonihoidon ja seurannan kuin normaali koeputkihedelmöityshoito. Munasolunluovuttajan ja vastaanottajan kuukautiskierto sovitetaan hormonihoidolla niin, että vastaanottajan kohtu on valmis ottamaan vastaan munasolun, joka on hedelmöitetty lapsettoman partnerin siittiöillä. Munasolun luovuttajia on vähän ja siksi munasoluluovutushoitojen odotusaika on pitkä. (Polvinen & Sirviö 1999, 12.) Sijaissynnytystä voidaan käyttää, jos naiselta puuttuu kohtu, kohdussa on vaikea rakenteellinen vika tai toiminnallinen häiriö. Sijaissynnyttäjää voidaan käyttää myös, jos naisella on sairaus, jonka vaatima lääkitys saattaisi estää sikiön normaalin kehityksen. Hoitona on koeputkihedelmöitys, jonka jälkeen alkio istutetaan lainakohtuun. Hoidossa käytetään ainoastaan parin omia sukusoluja. Suomessa lainakohdussa kasvaneita lapsia on muutama. Biologisten vanhempiensa lapsia heistä tulee adoptiolla. (Oinonen 1998, 24.) Adoptio edellyttää adoptioneuvontaa, joka on pakollista sekä lapsen luovuttamista harkitseville että lapsen adoptointia haluaville. Lain mukaan adoptoida voivat 25 vuotta täyttäneet aviopuolisot yhdessä tai yksinäinen henkilö. Vaikka laki ei sisälläkään säännöksiä vanhempien iästä, käytännöksi on vakiintunut, että adoptiovanhempien ja lasten ikäeron tulisi olla korkeintaan vuotta. Adoptioperheen tulisi olla vakaa, pitkäjänteinen ja joustava, kuitenkin rajoja asettava. Perheen ominaisuuksia selvitellään adoptioneuvonnassa keskustelemalla mm. parisuhteesta ja siitä, onko adoptio oikea vaihtoehto juuri tälle perheelle. (Miikkulainen 1999, 29.) Käsitykseni mukaan lapsettomuushoitoihin aikovat parit miettivät usein lapsettomuushoitojen riskejä. Onko siitä vaaraa naiselle tai mitä se voi aiheuttaa mahdollisesti sikiölle? Ratsula (1998, 5) korostaa, että lapsettomuushoidot eivät lisää syntyvien lasten epämuodostumariskiä. Sen sijaan kaksosten määrä lisääntyy hoidoista johtuen, mutta kolmosia ja nelosia pyritään kaikin keinoin välttämään. Havian mukaan keskenmenon riskin suureneminen, lasten ennenaikaisuus ja syntymäpainon pienuus

13 8 liittyvät monisikiöisyyteen. Vilska (1997, 8) kertoo, että tärkein koeputkihedelmöitykseen liittyvä riski on munasarjojen hyperstimulaatio-oireyhtymä. Ensioireina esiintyy pahoinvointia, vatsakipuja ja vatsan turvotusta vatsaonteloon kertyvästä nesteestä johtuen. Lievänä se on melko tavallinen, varsinkin jos hoidon seurauksena on alkanut raskaus. Hoitona siihen on lepo. Vaikea hyperstimulaatiooireyhtymä vaatii aina sairaalahoitoa. Havia kertoo, että kohdun ulkopuolisen raskauden riski on myöskin hieman suurentunut hedelmöityshoitojen yhteydessä. Kun alkio viedään kohtuun ja munanjohtimet ovat jäljellä, on mahdollista, että alkio vaeltaa kohtuontelosta munatorveen. Asia voidaan varmistaa ultraäänitutkimuksella ja tärkeimpinä oireina ovat alavatsakivut sekä verenvuodot. Vilska (1997, 8) korostaa, että nykyisten hoitomenetelmien avulla huomattavaa osaa hoitoon hakeutuneista pareista voidaan auttaa. Toisaalta on erittäin tärkeää, että lääketieteellisten hoitojen jäädessä tuloksettomiksi kyetään tekemään päätös myös hoitojen lopettamisesta. Tilanteessa, jossa pariskunta miettii hoitojen lopettamista ja muita mahdollisuuksia, on erityisen tärkeää, että hoitaja tietää ilmiöstä laaja-alaisesti, jotta hän voi auttaa asiakasta. Tarkki toteaa sairaanhoitajan roolista, että muut osaavat erinomaisesti oman alansa, mutta sairaanhoitajan tulisi tietää kaikesta mahdollisimman paljon. Sillä sairaanhoitajalta asiakkaat kysyvät kaikkein eniten mieltä askarruttavia asioita. Turtiaisen (1998, 111) mukaan sairaanhoitaja on potilaan edustaja, koska he ovat lähellä potilasta ja heillä on kokonaisvaltainen käsitys ihmisestä. Sairaanhoitajilla on myös laajat tiedot terveydenhuoltojärjestelmistä, laeista, lääketieteestä ja siitä, kuinka käyttää itseään hoitotyössä. Sairaanhoitaja Tarkki kertoo, että heidän yksikössään Diacorilla, sairaanhoitaja avustaa tutkimuksissa ja hoidoissa. Hän korostaa, että on tärkeää tietää koko yksikön toiminnasta, sillä sairaanhoitaja on mukana melkein kaikessa. Sairaanhoitajan kanssa useimmiten myös sovitaan tarkemmin hoitojen ajankohdista. Suuren osan työstä muodostaa asiakkaiden ohjaaminen tuleviin hoitoihin sekä esimerkiksi hormonipistoshoidon opettaminen.

14 9 2.5 Lapsettomuus kriisinä Cullberg (1991, 17, ) on teoksessaan tasapainon järkkyessä määritellyt psyykkisen kriisin seuraavasti: Ihminen on joutunut elämäntilanteeseen, missä aikaisemmat kokemukset ja opitut reaktiotavat eivät riitä akuutin tilanteen ymmärtämiseen ja sen psyykkiseen hallitsemiseen. Cullbergin mukaan kriisi jakaantuu sokki-, reaktio-, käsittely- ja uudelleensuuntautumisvaiheeseen. Sokkivaihe seuraa välittömästi traumaa. Uhri on yllättynyt, sekaisin ja tuntee itsensä ulkopuoliseksi. Hän ei hahmota tilannetta ja tapahtumia, ajantaju on muuttunut. Reaktiovaiheessa uhri ymmärtää mitä on tapahtunut. Hän reagoi kokemaansa pelolla, surulla ja syyllisyydellä. Käsittelyvaihe alkaa uhrin totuttua tilanteeseen. Traumaattinen kokemus ei enää hallitse elämää. Hän keskittyy arkielämään ja kiinnostuu tulevaisuudesta. Uudelleen suuntautumisen vaiheessa kriisistä on päästy yli. Kokemansa perusteella ihminen luo uuden perustan elämälleen. Hän voi ajatella tapahtunutta ilman tuskaa. Kehityskriisit ovat kriisejä, jotka koskettavat lähes kaikkia meitä. Ne ovat elämän siirtymäkausia, jotka kuuluvat ihmisen kypsymiseen ja kehitykseen. Kehityskriiseinä pidetään esimerkiksi murrosikää, opiskelun tai työelämän alkua, parisuhteen solmimista, lapsen syntymistä ja eläkkeelle siirtymistä. Ihmisten välillä on eroja siinä, koetaanko jokin elämänvaihe kehityskriisinä vai ohitetaanko se lähes huomaamatta. Monista muutoksista voi toipua opittujen selviytymiskeinojen avulla. Elämän siirtymävaiheisiin on mahdollista valmistautua. Tämä vähentää muutosten yllätyksellisyyttä ja helpottaa sopeutumista. (Kokkonen 1995, 56.) Traumaattiset kriisit taas eivät kuulu luonnolliseen elämänkulkuun. Ne aiheutuvat äkillisestä, odottamattomasta ja voimakkaasta tapahtumasta, joka tuottaisi kenelle tahansa kärsimystä. Ihminen joutuu uuteen tilanteeseen yleensä ilman ennakkovaroitusta, valmistautumattomana. Tällaisia kokemuksia ovat esimerkiksi väkivallan kohteeksi joutuminen, läheisen kuolema, kodin tuhoutuminen tai vaikeasti loukkaantuneen tai kuolleen henkilön näkeminen. Ne aiheuttavat aina henkisen loukkaantumisen, vaikka fyysisiä vammoja ei syntyisikään. Haavoittamattomuuden tunne murtuu, on pakko kohdata ajatus kuolemasta, elämänarvot on punnittava uudelleen. (Kokkonen 1995, )

15 10 Tuomivaaran ja Ansamaan (1999, 17) mukaan lapsettomuus aiheuttaa väistämättä kriisin, joka koetaan sekä itsetunto-identiteettikriisinä että parisuhde- ja sosiaalisena kriisinä. Yksilö saattaa tuntea epäonnistuneensa aikuisuudessa, ja lapsettomuus käsittää intiimejä asioita, kuten parisuhde, itsetunto, seksuaalisuus ja seksi. Uhka lisääntymiskyvyn menetyksestä vaikuttaa itsetuntoon voimakkaammin kuin läheisen menettäminen, ja lapsettomuussurussa aika vain pahentaa traumaa. Surua on vaikeampi käsitellä, kun surettavana on syntymätön lapsi eikä konkreettinen kohde. Lapsettomuuskriisissä nähdään myös yleisiä kriisiteorioiden esittämiä vaiheita; järkytys ja torjuminen, hyökkäykseen reagoiminen, sureminen sekä lopulta hyväksyminen. Prosessi ei välttämättä etene tässä järjestyksessä, vaan se voi saada uuden suunnan lapsettomuustutkimusten ja hoitojen tulosten mukaan. Psykoterapeutti Maija Mäkelä (1998, 13) kertoo useimpien kokevan hedelmättömyyden voimakkaana kriisinä, jossa yhdistyy traumaattinen kriisi ja kehityskriisi. Lapsen kautta yksilön on helpointa ja selkeintä lunastaa paikkansa aikuisten yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Oinonen (1998, 28) korostaa, että lapsettomuuskriisi yllättää ihmisen, joka on tottunut hallitsemaan elämäänsä. Kaikki ei menekään niin kuin on suunniteltu. Maailman luonnollisin asia ei onnistu. Parit eivät ole välttämättä puhuneet mahdollisuudesta, että lasta ei tulekaan. He ovat saattaneet käyttää vuosia ehkäisyä ja toteavat pettyneinä sen olleen täysin tarpeetonta. Saarion (1990, 140) mukaan lapsettomuus on verrattavissa omaisen menetykseen. Pidentynyt lapsen odottamien tai lapsettomuus voi olla pitkä kriisivaihe suremiseen. Tunneprosessille on kuitenkin vaikea löytää alkua tai loppua, koska on vaikea päättää milloin menetys on todellisuutta eikä lääketiede enää pysty auttamaan. Psykoterapeutti Maija Mäkelä (1998, 13) korostaa, että hedelmättömyys on jo sinänsä traumaattinen kokemus. Oma ruumis ei toimi toivotulla tavalla, eikä sitä pääse karkuun. Hänen mukaansa keskenmeno merkitsee usein todellista lapsen kuolemaa. Muuten lapsettomuus merkitsee eri ihmisille eriasteisesti painottuvia menetyksiä. Se saattaa merkitä esimerkiksi mielikuvalapsen kuvan katoamista. Se voi merkitä raskauden, synnytyksen ja imetyksen kokemuksesta vaille jäämistä. Se voi myös merkitä perinnöllisen jatkuvuuden, intimiteetin ja elämän tarkoituksen kadottamista.

16 11 Mäkelä (1998, 13) kertoo myös, että ihmissuhteet kärsivät asiasta puhumisen tai puhumattomuuden pelosta. Lapsettomuuden biologisen syyn löytäminen vain toisesta puolisosta aiheuttaa usein vaikeuksia parisuhteessa. Normaali kiukun ja pettymyksen käsittely estyy. Sääntönä ovat yleensä sukupuolielämän vaikeudet, haluttomuus ja toiminnalliset häiriöt. Nämä ovat yleensä lapsettomuuden seurausta eivät syitä. Lapsettomuuskriisi lisää myös vanhemmuuden ihannointia, mikä tekee vanhemmuudesta myöhemmin työläämpää. Myös lapsen saamiseen liittyviä ristiriitaisia tunteita on vaikeampaa työstää. Sekä toivotun muutoksen toteutuminen että suunnitelmien kariutuminen aiheuttavat ihmiselle kriisin, muutostilanteen. Teoksessaan Heiskanen (1994, 16 17) kirjoittaa kriisien olevan erottamaton osa elämää. Elämä voidaan jopa nähdä jatkuvana psyykkisten kriisien sarjana. Kriisi tuottaa tuskaa, joka voi olla niin voimakasta, että ainoaksi selviytymiskeinoksi nousee itsemurha tai pakeneminen. Kriisit ovat muutosvoimia. Muutokset voivat olla joko ulkoisia, käytännöllisiä tai sisäisiä elämän muutoksia. Ihminen ei yleensä halua muuttua, vaan pitää kiinni viimeiseen saakka uskomuksistaan ja tavoistaan, sillä ne luovat turvallisuutta ja jatkuvuutta elämään. Matka kohti uutta edellyttää vanhasta luopumista. Oinosen (1998, 29) mukaan monet luulevat, että päätös adoptiosta tai kaksinolosta selvittää koko lapsettomuuden ongelman. Näin ei kuitenkaan ole. On tärkeää, että hedelmättömyyden muistot ja kokemukset käydään läpi, jotta ratkaisuihin päästään tunnetasolla. On hyväksyttävä se, että hedelmättömyys on ollut yksi elämän tosiasioista. Kriisistä selviytyminen vie aikaa, mutta vasta sitten voi siirtyä uuteen vaiheeseen elämässä. Kuukausien odotus. Aina kuukauden välein uudet toiveet, uudet haaveet ja uusi pettymys. Taas viikon- parin aikana pettymyksestä nouseminen ja odotuksen alkaminen, lapsensaantiyritys ja jälleen pettyminen. Romahdus kuukauden välein on ihmisen psyykelle äärimmäisen suuri rasitus. Seurauksena saattaa olla jonkinasteista ärtymystä ja sulkeutuneisuutta. Aviopuolisoiden välit tulehtuvat hyvin herkästi. Puolisot alkavat etsiä syytä toisistaan ja tällä tavoin projisoida tuskaa keskinäisiin väleihinsä. (Jokinen 2000, 102.) Heiskanen (1994, 29) kuvaa surutyön vaiheita: - Järkytys, tapahtumaa ei uskota todeksi vaan sille etsitään selitystä.

17 12 - Suru, menetettyä kaivataan. Seuraavaksi tunnetaan kiukkua ja otetaan etäisyyttä menetettyyn. - Tyhjyys, masennus valtaa mielen. Elämällä ei tunnu olevan merkitystä. - Halu mukautua, valoa alkaa näkyä ja optimismi voittaa masennuksen. - Uusi luova tapa elää, menetys on hyväksytty. Uusi tasapaino ja elämäntarkoitus löytynyt. Jokinen (2000, ) kertoo kokemuksistaan: On raskasta nähdä nuoren, äidiksi haluavan naisen haaveiden aina uudelleen romahtavan. Hän haaveilee yksityiskohtaisesti vauvan vaatteista, koskettelee niitä ja ehkä tekeekin pikku vaatteita miettien ja suunnitellen kaiken värisävyjä myöten. Puolisot käyvät yhdessä vauvanhoitotarvikkeiden liikkeissä, harkitsevat vaunumerkkejä ja kaikkea muuta vauvaan liittyvää. He miettivät äitiysneuvolakäyntejä, synnytysvalmennusta ynnä muita yksityiskohtia. Tuntikausia he saattavat unelmoida näistä ihanista tulevaisuuden näkymistä, ja sitten taas havahtua todellisuuteen: se ei olekaan mahdollista meille. Oinosen (1998, 30) mukaan lapsetonta auttaa tieto, että kuuntelija ja keskustelija ovat tarvittaessa käytettävissä. Ulkopuoliset eivät voi tietää ongelmiin ratkaisuja, mutta seura helpottaa. Vaikka ei välttämättä tarvitsisi psykologin apua, voi siitä silti hyötyä. Ihanteena olisi, jos psyykkiseen puoleen keskittyvää apua olisi saatavana hoitojen alusta asti. Psykologin luo mennään yleensä vasta hoitojen pitkittyessä, pahan pettymyksen tai hoitojen lopettamispäätöksen jälkeen. Ulkopuolista apua kannattaisi käyttää aina, kun käytetään lahjoitettuja sukusoluja. Vaikka hoitojen tekniikka ei poikkeakaan omien solujen käytöstä, on asioiden merkitys erilainen. Siegberg (1999, 13) muistuttaa, että lapsettomuus on kipeä asia, jota helposti pidetään myös häpeällisenä. Tällöin on erityisen tärkeää, että lääkäri on empaattinen ja asiallinen joka on asiaansa paneutunut ja antaa potilaalle tietoa ja tukea. Erityisen tärkeänä pidän itse hoitavan henkilökunnan ystävällistä, empaattista ja asiallista käytöstä, sillä näin henkilökohtaisen ja intiimin kriisin kohtaaminen tekee yksilöstä todella haavoittuvan. Näin intiimin asian kanssa työskentely vaatii hoitohenkilökunnalta

18 13 erityistä herkkyyttä ja soveltuvuutta alalle. Pelttari (1997, 221) korostaa, että sairaanhoitajan tulee lähestyä ihmistä, ei tieteen suojapanssarin takaa, vaan nöyrästi ottaen tarvittavat tieteen ainekset käyttöön. 2.6 Henkinen tuki Kokkosen (1995, 47) mukaan henkisen tuen kentässä on käynnissä tehtävien ja reviirien määrittely. Tekijöitä ja tahoja on mukana paljon, siitä kertoo myös alan kirjava termistö: Psykososiaalinen tuki, henkinen tuki, henkinen huolto, psykososiaalinen ensiapu, henkinen ensiapu, emotionaalinen ensiapu jne. Auttamisen lähtökohtana on avun aktiivinen tarjoaminen. Useimmat psyykkisen trauman uhrit eivät tunnista avun tarvettaan eivätkä hae itse apua. Henkinen tuki tarkoittaa asennoitumistapaa, joka kattaa fyysisen ja psyykkisen ensiavun ja muun läheisten, vapaaehtoisten tai ammattilaisten antaman avun. Fyysisiä tarpeita ei voida erottaa psyykkisistä, sosiaalisista tai tunneelämän tarpeista. Suuri osa uhreista selviytyy traumaattisesta kokemuksesta läheisten tukemana, mutta monet hyötyvät ammattiavusta, jolla voi nopeuttaa ja tehostaa selviytymistä. Interventio eli väliintulo, on toimenpide, jolla pyritään vaikuttamaan johonkin prosessiin tuottamalla muutos, niin ettei tilanne jatku ennallaan. Psykososiaalisen intervention tavoitteina on tunteiden ja ajatusten työstäminen, todellisuuden kohtaaminen, tuleviin reaktioihin valmentaminen, tiedottaminen erilaisista tukitoimista, sosiaalisen verkoston aktivointi ja ryhmien yhteenkuuluvuuden tukeminen. Psykososiaalisessa interventiossa apua tarjotaan välittömästi, viimeistään sokkivaiheen mentyä. Auttajat ovat aktiivisia, he etsivät avuntarvitsijat. Avun on oltava uhrille helposti saatavilla ja se mukautetaan uhrin tarpeisiin. Avulla tuetaan ihmisen omia hallintakeinoja ja käytetään hyväksi tapoja ja rituaaleja. Avun perille menoa helpottaa odotusten hyväksikäyttö: ihminen odottaa toisten tukevan ja ymmärtävän häntä eikä kieltäydy välittömästi tarjotusta avusta. Henkinen tuki on pitkäkestoista auttamista, jossa tarvitaan ammattilaisia, vapaaehtoisia, uhrin lähimmäisiä ja koko sosiaalista verkostoa. (Kokkonen 1995, )

19 14 Sairaanhoitajalla on merkittävä rooli henkisen tuen antajana. Useimmiten asiakkaan käydessä esimerkiksi sairaalassa, hän on tekemisissä enimmäkseen sairaanhoitajan kanssa. Tällöin hoitaja käytöksellään ja suhtautumisellaan joko tukee potilasta tai on esimerkiksi välinpitämätön tai kiireinen. Pelttarin (1997, 141) mukaan hoitaminen on markkinointityötä, joka lähtee ensikontaktista, jolloin tulee välittää asiakkalle tunne, että hänet hyväksytään, hänestä välitetään, häntä kuunnellaan ja hänestä pidetään huolta. Tarkki kertoo, että Diacorilla asiakkaat eivät voi varata erikseen aikaa sairaanhoitajalle, mutta käydessään vastaanotolla, he voivat aina tulla juttelemaan. Useimmiten asiakkaat kuitenkin soittavat, jolloin asioita keskustellaan läpi puhelimessa. 2.7 Aikaisempia tutkimuksia lapsettomuudesta Olen saanut aiheen tiimoilta käsiini kolme tutkimusta, jotka käsittelevät kokemuksia lapsettomuuteen liittyvistä asioista. Yksi tutkimuksista on stakesin teettämä osatutkimus. Toinen tutkimuksista on Australialaisessa yliopistossa tehty työ. Yksi tutkimuksista on Vaasan ammattikorkeakoulussa 1999 tehty opinnäytetyö. Valintani olen tehnyt näin, koska kaksi muuta löytämääni suomalaista tutkimusta aiheeseen liittyen ovat vuodelta 1987, jonka takia en niitä ole työhöni halunnut ottaa mukaan. Imeson ja McMurray (1996, 1014) ovat tutkineet hedelmöityshoidoissa olevien parien kokemuksia lapsettomuudesta. Tutkimukseen pääsivät osallistumaan ne naiset jotka olivat iältään vuotiaita ja jotka kävivät koeputkihedelmöityshoidoissa, sekä heidän miehensä. Tutkimus aineisto koottiin haastatteluilla, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin. Analyysi suoritettiin Colaizzin menetelmällä. Haastateltaviksi valittiin kuusi paria. Haastatteluista nousi neljä teemaa: 1. elämän muutokset, 2. voimattomuus, 3. toivon ja pettymysten kehä ja 4. sosiaalinen eristäytyminen. Jokaisen haastatellun parin kokemukset lapsettomuushoidoista liittyvät elämän muutoksiin. Tutkimuksen mukaan näihin muutoksiin sisältyivät elämän tyylin muuttuminen, erilaiset fyysiset ja emotionaaliset muutokset sekä parisuhteen muuttuminen. Tutkimuksesta kävi myös

20 15 ilmi, että lapsettomuudesta oli tullut elämän pääasia. Parit kokivat olevansa tietämättömiä hoidoista ja heistä tuntui, ettei kiireisillä hoitajilla ollut aikaa heille. Malin ja Räikkönen (1998, 65) ovat tehneet tutkimuksen naisten kokemuksia hedelmättömyyden hoidoista Roosaa ja verenpunaista. Tutkimus on osa Stakesin projektia perhesuunnittelusta lisääntymisterveyteen. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää naisten tyytyväisyyden ja tyytymättömyyden aiheita hedelmättömyyden hoidoista. Tutkimustehtävänä oli myös kartoittaa tutkittavien myönteisimmät ja kielteisimmät kokemukset lapsettomuuden hoidoista. Tutkimuksessa oli mukana 344 naista. Tutkimuksen mukaan eniten tyytymättömyyttä aiheutti henkilökunnan huono kohtelu. Useimmiten kielteisin ja myönteisin hoitokokemus liittyi potilas-lääkäri suhteeseen. Myönteiset hoitokokemukset puolestaan liittyivät hyvään kohteluun, yllätysraskauteen ilman hoitoja ja kauan odotetun raskauden onnistumiseen hoitojen avulla. Tyytymättömyyttä aiheutti myös se, että hedelmättömyyttä hoidettiin liian biolääketieteellisesti, jolloin unohdettiin parin lapsettomuusongelman psykososiaalinen puoli. Gullmanin ja Viitalan (1999) tutkimuksen aiheena on lapsettomuus ja psykososiaalinen tuki. Työssä käsiteltiin tahatonta lapsettomuutta sosiaalisena, psykologisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Tutkimukseen kuului teemahaastatteluosuus sekä toiminnallinen osuus. Toiminnallinen osuus oli lapsettomien lauantai, johon osallistui luennoitsijoita aiheen ympäriltä. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea naista, jotka olivat iältään vuotiaita. Tutkimuksessa käytettiin myös Tuuli Oinosen kirjassa pitkä odotus, olleita vuotiaiden miesten vastauksia. Aineisto analysoitiin tapauskohtaisesti. Teemoiksi tutkimuksessa nousi hoitoon hakeutuminen ja suhtautuminen hoitoihin, puhumalla paras, sosiaalinen tuki sekä selviytymiskeinoja ja vaihtoehtoja. Tutkimuksen mukaan lapsettomuus oli useimmiten vahvistanut parisuhdetta. Eniten tukea oli saatu parisuhteesta, mutta myös ystäviltä ja sukulaisilta. Naiset halusivat puhua asiasta enemmän ja heillä oli useampia henkilöitä, joiden kanssa he keskustelivat.. Esille oli noussut myös asia, jonka mukaan naisilla saattoi kuitenkin olla

21 16 vaikeampaa kertoa lapsettomuudesta omille vanhemmilleen. Tutkimuksessa todettiin myös, että vaihtoehdoista ei oltu annettu tarpeeksi tietoa. 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS Lähtökohtana kvalitatiivisessa eli laadullisessa tutkimuksessa on todellisen elämän kuvaaminen. Tähän sisältyy ajatus, että todellisuus on moninainen. Yleisesti todetaan, että kvalitatiivisessa tutkimuksessa on pyrkimyksenä pikemmin löytää tai paljastaa tosiasioita, kuin todentaa jo olemassa olevia väittämiä. (Hirsjärvi, Remes, Sajavaara. 2000, 152.) Tutkimus on laadullinen eli kvalitatiivinen kuvaus aiheesta/ ilmiöstä. Tutkimuksen tarkoituksena ei ollut tehdä yleistyksiä, vaan kertoa tutkimukseen osallistuneiden sanoin siitä, kuinka henkinen tuki koetaan lapsettomuushoitojen aikana. Eskola ja Suoranta (1998, 19 20) kertovat, että laadullisessa tutkimuksessa hypoteesittomuus tarkoittaa sitä, että tutkijalla ei ole lukkoonlyötyjä ennakkoolettamuksia tutkimuskohteesta tai tutkimuksen tuloksista. Tietenkin on aina otettava lukuun, että havaintomme ovat aina latautuneet aikaisemmilla kokemuksillamme. Näistä kokemuksista ei kuitenkaan muodosteta sellaisia asetelmia, jotka rajaisivat tutkimuksellisia toimenpiteitä. Pikemminkin laadullisessa analyysissa tutkijan pitäisi yllättyä tai oppia tutkimuksensa kuluessa. Voitaisiin ajatella, että aineiston tehtävänä ei ole hypoteesien todistaminen, vaan hypoteesien keksiminen. Tarkoituksena oli kuvata sitä, miten naiset olivat kokeneet henkisen tuen lapsettomuushoitojen aikana, sekä keneltä he olivat tukea saaneet ja minkälaista tuki oli ollut. Tarkoituksena oli myös saada ideoita siitä, minkälaista tukea vastaajat olisivat kaivanneet. Työssä oli tarkoituksena saada esille myös muita asioita, joita vastaajat pitivät itselleen tärkeinä liittyen lapsettomuuteen. Toivon tutkimuksesta olevan apua sekä lapsettomille pareille että sairaanhoitajille, jotka eivät välttämättä työskentele suoranaisesti lapsettomien kanssa, mutta jotka saattavat kohdata lapsettoman henkilön omassa työyksikössään. Pyrin työssäni myös siihen, että

22 17 sairaanhoitajat, jotka työskentelevät lapsettomien parien kanssa, voisivat myös saada tutkimuksesta joitain uusia ajatuksia ja ideoita työhönsä sekä lapsettomien kohtaamiseen ja heidän tukemiseensa. 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Field ja Morse (1985, 23) kertovat kvalitatiivisten tutkimusmenetelmien olevan erittäin käyttökelpoisia, kun ilmiötä tarkastellaan sisältäpäin eli sellaisena kuin asianosaiset sen itse näkevät. Hoitotyössä kyseessä saattaa olla potilaan, sairaanhoitajan tai sukulaisen näkökulma. 4.1 Tutkimus henkilöt Vastaajia oli siis kaiken kaikkiaan 11. Vastaajista nuorin oli 22-vuotias ja vanhin 37- vuotias. Parisuhteen pituus vaihteli kolmesta ja puolesta vuodesta kuuteentoista vuoteen. Lapsettomuushoitojen pituus puolestaan oli lyhyimmillään neljä kuukautta ja pisimmillään neljä vuotta. Hoitojen ajankohta oli vuodesta 1997 eteenpäin. Vastatessaan kyselyyn naisista neljä oli raskaana, adoptio päätöksen oli tehnyt yksi. Hoidoissa edelleen kävi kuusi vastanneista naisista. 4.2 Tutkimusaineiston keruu Hirsjärven ym. (2000, ) mukaan postikyselyssä lomake lähetetään tutkittaville, he täyttävät sen itse ja postittavat lomakkeen takaisin tutkijalle. Lomakkeen mukana on lähetettävä palautuskuori, jonka postimaksu on maksettu. Menettelyn etuina on nopeus ja vaivaton aineiston saanti. Suurimpana ongelmana on kato. Lähellä postikyselyä on myös se kyselyn muoto, jossa lomake lähetetään jonkin organisaation, instituution tai yhteisön välityksellä. Hirsjärvi ym (2000, ) muistuttavat, että modernin sosiaalitieteellisen surveytutkimuksen alkuajoista lähtien aina nykypäivään saakka tutkijat ovat jakautuneet

23 18 kahteen ryhmään sen mukaan, suosivatko he tutkimuksessaan avoimia vai strukturoituja kysymyksiä. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa avoimet kysymykset ovat olleet tutkijoiden käytössä jo kahdenkymmenen viime vuoden aikana. Sen lisäksi on paljon tutkimuksia, joissa käytetään molempia kysymysmuotoja. Avoimien kysymysten suosijat perustelevat valintaansa sillä, että avoimet kysymykset antavat vastaajalle mahdollisuuden sanoa, mitä hänellä on todella mielessään, kun taas monivalintatyyppiset kysymykset kahlitsevat vastaajan valmiiksi rakennettuihin vaihtoehtoihin. Tutkimusaineisto kerättiin postikyselynä yhteistyössä Lapsettomien tuki ry:n kanssa. Aineiston keruu suoritettiin tammikuussa Tutkimusaineiston keruu toteutettiin kyselylomakkeella (liite 1 ), jossa oli neljä taustatietokysymystä sekä neljä avointa kysymystä, joihin pyydettiin vastaamaan essee-tyyppisesti. Näiden kysymysten lisäksi kirjeissä annettiin mahdollisuus kirjoittaa myös muista vastaajille tärkeistä asioista liittyen lapsettomuuteen. Jokainen kirje sisälsi saatekirjeen (liite 2 ), jossa kerrottiin tutkimuksen vapaaehtoisuudesta ja painotettiin sitä, että kirjeet on postitettu suoraan Lapsettomien tuki ry:n toimesta, joten jäsenrekisteri ei ole paljastunut missään vaiheessa edes tutkimuksen tekijälle. Kirjeessä myös muistutettiin siitä, että kyselyyn voivat vastata ainoastaan ne naiset, jotka ovat käyneet tai käyvät parhaillaan lapsettomuushoidoissa. Kyselylomakkeen ja saatekirjeen tehtyäni Lapsettomien tuki ry:n puheenjohtaja Terhi Mäkinen kävi kysymykset läpi ja antoi suostumuksensa toimittaa ne eteenpäin. Testasin kysymykset kuitenkin kolmella naisella ennen niiden lähettämistä vastaajille. He kertoivat kysymysten olevan selkeitä ja että saatekirje oli selkeä ja ymmärrettävä sekä heidän mielestään asiallisen kohtelias. Testauksen jälkeen toimitin 30 kpl kirjeitä Lapsettomien tuki ry:lle, joista jokainen kirje sisälsi kyselylomakkeen, saatekirjeen sekä valmiiksi maksetun palautuskuoren omalla osoitteellani. Kirjeet lähetettiin joulukuun viimeisellä viikolla sattumanvaraisesti 30:lle Lapsettomien tuki ry:n jäsenelle. Palautusaikaa heillä oli tammikuun loppuun asti. Tammikuun loppuun mennessä olin saanut palautuksena 11 vastausta. Kato oli mielestäni aika suuri, mutta olin kuitenkin tyytyväinen vastausten määrään, sillä olin pitänyt koko ajan tavoitteena saada vähintään 10 vastausta takaisin. Vastausten pituus

24 19 vaihteli yhdestä konekirjoitusliuskasta neljään konekirjoitusliuskaan. Yhteensä puhtaaksikirjoitettua materiaalia tuli 25 sivua. Jotkut kirjoituksista olivat hyvin tarkasti, rikkaasti ja monipuolisesti kirjoitettuja pohdintoja henkilöiden omista kokemuksista. Toiset kirjoituksista taas olivat lyhyitä ja vastasivat täsmällisesti esitettyihin kysymyksiin. 4.3 Tutkimusaineiston analyysi Eskolan ja Suorannan (1998, 138) mukaan laadullisen aineiston analyysin on tarkoitus luoda aineistoon selkeyttä. Analyysillä aineisto pyritään tiivistämään kadottamatta silti sen sisältämää informaatiota; päinvastoin pyritään informaatioarvon kasvattamiseen luomalla hajanaisesta aineistosta selkeää ja mielekästä. Analyysimenetelmänä tässä tutkimuksessa käytettiin sisällön analyysiä. Sisällön analyysi sopii erinomaisesti strukturoimattoman aineiston, kuten kirjeiden, päiväkirjojen, puheiden, artikkeleiden ja muun kirjallisen materiaalin analysointiin (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4). Aineiston analyysin ensimmäiset vaiheet alkoivat siitä kun sain vastauksia takaisin. Ensimmäiseksi luin vastaukset läpi ja tarkastelin onko joukossa sellaisia vastauksia, jotka joutuisin hylkäämään. Kaikki vastaukset kuitenkin täyttivät vaatimukset ja yhtään vastausta ei tarvinnut hylätä. Hirsjärvi, Remes ja Sajavaara (2000, 207) korostavat, että jos tutkimuksessa on käytetty postikyselyä, on päätettävä, onko joitakin lomakkeita hylättävä huolimattoman täyttämisen vuoksi. Seuraavana vaiheena oli aineiston litteroiminen. Kirjoitin itse kaikki 11 vastausta puhtaaksi, jolloin samalla syvennyin tekstiin etsien sieltä vastauksia esittämiini kysymyksiin. Tällöin en tehnyt vielä mitään merkintöjä esittämieni kysymysten vastauksiin vaan yritin ainoastaan muodostaa itselleni kuvaa vastausten sisällöistä. Samalla tein kuitenkin tekstiin alleviivauksia mielestäni mielenkiintoisiin ilmauksiin, joita voisin käyttää myöhemmin työni sisällön rikastuttamiseen.

25 20 Litteroimisen jälkeen aloin etsiä kirjoituksista vastauksia esittämiini kysymyksiin. Merkitsin kysymykset värikoodein, ensimmäinen kysymys oli punainen, toinen oli vihreä, kolmas oli sininen ja neljäs oli keltainen. Tämän jälkeen luin tekstit uudestaan ja samalla etsin sieltä vastauksia ensimmäiseen kysymykseen. Vastaukset alleviivasin punaisella, joka oli kysymyksen koodiväri. Kun olin päässyt loppuun, aloitin taas alusta etsien vastauksia toiseen kysymykseen. Jälleen alleviivasin kaikki löytämäni vastaukset kysymyksen koodivärillä. Näin kävin läpi kaikki neljä kysymystä. Tämän vaiheen jälkeen huomasin, että aineistoon jäi vielä paljon mielenkiintoisia asioita, joita en voi jättää huomiotta. Niinpä päätin jatkaa analyysin tekemistä alleviivaamalla tekstistä kaikki loput asiat, jotka liittyivät lapsettomuuden kriisiin sekä henkiseen tukeen. Alleviivattuani tekstistä kaikki tutkimuksen kannalta merkitykselliset asiat, aloin leikellä irti ilmaisuja, joita olin alleviivannut. Kun kaikki merkitykselliset ilmaisut oli leikattu irti, niin vuorossa oli ilmaisujen luokittelu omiin kategorioihinsa. Aloitin luokittelut kysymyksistä, joita olin käyttänyt kyselylomakkeella. Ensiksi kokosin ne asiat, jotka vastasivat siihen keneltä tutkittavat olivat saaneet henkistä tukea. Tein paperin, jonka otsikkona oli keneltä olet saanut henkistä tukea lapsettomuushoitojen aikana? Tähän paperille aloin kokoamaan löytämiäni ilmaisuja siitä, keneltä vastaajat olivat henkistä tukea saaneet. Seuraavaksi etsin vastauksista asioita, jotka kuvasivat sitä, millaista heidän saamansa tuki oli ollut. Liimasin löytämäni ilmaisut uudelle paperille, jonka otsikkona oli minkälaista saamanne tuki on ollut? Kolmantena aihealueena oli se, minkälaista tukea vastaajat olisivat kaivanneet? Otsikoin uuden paperin näin ja liimasin siihen kuuluvat asiat paperille talteen. Neljäntenä valmiina teemana oli milloin tuen tarve oli kaikkein suurin? Tämän teeman mukaan otsikoin seuraavan paperiarkin. Jälleen kaikki, mikä kuului tähän alueeseen eroteltiin muusta, liimaamalla ne paperille. Tähän asti olin käyttänyt valmiita teemoja, jotka olivat lähtöisin kyselylomakkeestani. Mutta kun aloitin lopun materiaalin seulomisen, piti niistä löytää se yhdistävä tekijä, joka olikin yllättävän työlästä. Vastauksista tuli kuitenkin selkeästi esiin parisuhteeseen liittyviä asioita, joten yhdeksi teema-alueeksi nimesin lapsettomuus ja parisuhde. Kirjoituksissa käsiteltiin myös paljon ajatuksia tulevaisuudesta ja siitä kuinka se pelottaa. Yhdeksi teemaksi muodostui näin pelko tulevaisuudesta. Vastaajat käsittelivät myös paljon sitä,

26 21 saako lapsettomuudesta puhua ja uskaltaako siitä puhua. Niinpä neljänneksi teemaksi nousi vaikeneminen lapsettomuudesta. 5 TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kerätyn tiedon analyysi ja päätelmien teko on tutkimuksen ydinasia, johon tähdättiin tutkimusta aloitettaessa. Analyysivaiheessa selviää, mikä on vastaus ongelmiin tai joskus se, miten ongelmat olisi oikeastaan pitänyt asettaa. Tutkimus ei ole valmis vielä silloin, kun tulokset on analysoitu, vaan niitä on selitettävä ja tulkittava. Tulkinnalla tarkoitetaan sitä, että tutkija pohtii analyysin tuloksia ja tekee niistä omia johtopäätöksiä. Tutkija, tutkittava ja vielä tutkimusselosteen lukijakin tulkitsevat tutkimusta tai jotakin sen vaihetta omalla tavallaan. Nämä tulkinnat eivät täydellisesti yhdy. Tosiasioistakin voi syntyä tulkintaerimielisyyksiä. Emme havaitse asioita samalla tavalla, puhumattakaan siitä, että tulkitsisimme niitä samoin. (Hirsjärvi ym. 2000, 207.) Esittäessäni tutkimustuloksia, kokosin neljä henkiseen tukeen liittyvää aluetta saman teeman alle. Eli otsikko henkinen tuki ja lapsettomuus sisältää neljä alakohtaa: Keneltä vastaajat olivat saaneet tukea? Minkälaista heidän saamansa tuki oli ollut? Koska he olisivat tarvinneet tukea kaikkein eniten? Minkälaista tukea he olisivat toivoneet saavansa? Muut teemat ovat lapsettomuus ja parisuhde, pelko tulevaisuudesta sekä vaikeneminen lapsettomuudesta. 5.1 Henkinen tuki ja lapsettomuus Vastaajista suurin osa kertoi saaneensa eniten tukea omalta mieheltään. Tärkeänä tukijana pidettiin myös ystäviä.. Oma äiti ja sisarukset mainittiin myös useassa kirjoituksessa. Lapsettomuutta hoitavan yksikön antama tuki mainittiin puolessa vastauksista. Muutama vastaajista oli saanut tukea verkkoklinikan lapsettomien keskustelupalstalta. Tukea oli saatu myös lapsettomien keskusteluryhmistä. Mieheni on luonnollisesti ollut tärkein tukijani.

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013

Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Miten lapsettomuutta hoidetaan? Hoitovaihtoehdoista Lapsettomuushoitojen arkipäivän kysymyksiä 24.5.2013 Milloin tutkimuksiin? Perustutkimukset kun raskautta on yritetty vuosi Kun asia alkaa askarruttaa

Lisätiedot

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti Keskenmeno Raskauden keskeytyminen ennen 22. raskausviikon täyttymistä tai vauvan ollessa alle 500g

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen.

Sähköisen tiedonkeruulomakkeen käyttöohje löytyy lomakkeen yhteydestä erikseen. Tiedonkeruuohjeistus 21.2.2013 1(5) HEDELMÖITYSHOITOJEN TILASTOINTI Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista. Stakes keräsi vuosilta 1994 2005

Lisätiedot

Heräteinfo henkiseen tukeen

Heräteinfo henkiseen tukeen Heräteinfo henkiseen tukeen Henkisen ensiavun perusteita Kotimaan valmius Heräteinfo henkiseen tukeen Tavoitteena on antaa perustietoa tekijöistä, jotka aiheuttavat stressiä onnettomuus- ja erityistilanteissa.

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA

SARAN JA TUOMAKSEN TARINA SARAN JA TUOMAKSEN TARINA Opettajalle Sara on 15-vuotias ja Tuomas 17. He ovat seurustelleet parisen kuukautta. He olivat olleet yhdynnässä ensimmäistä kertaa eräissä bileissä, joissa he olivat myös juoneet

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN

LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN LÄHEISTEN KOKEMUKSET SYÖPÄSAIRAUDEN VAIKUTUKSISTA SEKSUAALISUUTEEN Tarkoitus ja tavoite Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa läheisten kokemuksia syöpäsairauden vaikutuksista seksuaalisuuteen. Tavoitteena

Lisätiedot

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO

LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO LÄÄKKELLINEN RASKAUDENKESKEYTYS / KESKENMENO POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Aidon kohtaamisen kautta ihmiset voivat ymmärtää toisiaan ja itseään paremmin. Kohdatuksi tullessaan ihminen saa henkäyksen kokonaisesta

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013

THL/294/5.09.00/2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) 21.2.2013 Tiedonkeruun tietosisältö 1(8) Hedelmöityshoitotilastoinnin tiedonkeruun tietosisältö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää valtakunnalliset tiedot annetuista hedelmöityshoidoista sähköisellä tiedonkeruulomakkeella,

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti: MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT Sukunimi: Etunimet: Henkilötunnus: Ikä: Osoite: Puhelin: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Ammatti: Elätkö vakituisessa parisuhteessa: Parisuhde vuodesta:

Lisätiedot

Lapsille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasarjan osan pakastamisesta.

Lapsille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasarjan osan pakastamisesta. Lapsille Munasolujen pakastaminen Tietoa munasarjan osan pakastamisesta. Sisällysluettelo Miksi munasolujani pitäisi pakastaa? Millainen toimenpide on? Kuinka munasarjoista otetaan osa talteen? Mitä sitten

Lisätiedot

Nuorille. Siittiöiden pakastaminen. siittiöiden talteenotosta pakastamisesta.

Nuorille. Siittiöiden pakastaminen. siittiöiden talteenotosta pakastamisesta. Nuorille Siittiöiden pakastaminen Tietoa siittiöiden talteenotosta pakastamisesta. ja Nämä tiedot on suunnattu ensisijaisesti nuorille, joille tarjotaan mahdollisuutta siittiöiden pakastamiseen, mutta

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE!

SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! Hanna-Maarit Riski Yliopettaja Turun ammattikorkeakoulu SIIVOJA HALLITSEE EKG-REKISTERÖINNIN, VAIKKA SE ON VAIKEAA JOPA KLIINISEN FYSIOLOGIAN ERIKOISHOITAJILLE! JOHDANTO Iltasanomissa 17.3.2011 oli artikkeli,

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan

Lisätiedot

Lapsille. Lapsille. Siemennesteen pakastaminen. Hyvä tietää ennen näytteenottoa

Lapsille. Lapsille. Siemennesteen pakastaminen. Hyvä tietää ennen näytteenottoa Lapsille Lapsille Siemennesteen pakastaminen Hyvä tietää ennen näytteenottoa Nämä tiedot on suunnattu kaikille, joille tarjotaan mahdollisuutta siemennesteen pakastamiseen. Sisällysluettelo Miksi siemennestettäni

Lisätiedot

Lapse&omuus biologin silmin FT Liisa Kuusipalo. Perheentalo 16.30-18.30 30.1.2014 Liekku ry.

Lapse&omuus biologin silmin FT Liisa Kuusipalo. Perheentalo 16.30-18.30 30.1.2014 Liekku ry. Lapse&omuus biologin silmin FT Liisa Kuusipalo Perheentalo 16.30-18.30 30.1.2014 Liekku ry. Mitä tehdä jos tahtoo lapsen Tärkeintä olla iloinen ja opfmisfnen: elokuvat, naurujooga, usko Arkiliikuntaa,

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantiin liittyviä toiveita ja odotuksia 19.1.2016 Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Suomalaisten lastensaantitoiveet: Miksi ne kiinnostavat? Alenevan syntyvyyden maissa

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 #tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen

Tuettava kriisissä. 6.3.2015 Eija Himanen Tuettava kriisissä 6.3.2015 Eija Himanen Kriisi Elämään kuuluu muutosvaiheita: Lapsuuden kodista poismuutto, parisuhteeseen asettuminen, lasten syntymät jne., ns. normatiiviset kriisit. Akuutteja kriisejä

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013

ERO JA VANHEMMUUS. Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 ERO JA VANHEMMUUS Sirkku Kiesewetter Sosiaalityöntekijä Psykoterapeutti 11.6.2013 A V I O E R O Avioero tuo syyllisyydentäyteinen ja traumaattinen sana. Mistä siinä oikeastaan on kyse? Avioerossa tulevat

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th

KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS. 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th KOHTUKUOLEMAN JÄLKEINEN RASKAUS 3.5.2016 Petra Vallo Kätilö-th TERVEYDENHOITAJA (AMK) KEHITTÄMISTEHTÄVÄ METROPOLIA AMK Petra Vallo, Annika Hoivassilta, Annika Lepistö, Reetta Kurjonen Ohjaavat opettajat:

Lisätiedot

Miten lapsia tehdään?

Miten lapsia tehdään? 2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Lataa Äidiksi ja isäksi hedelmöityshoidolla - Anneli Miettinen. Lataa

Lataa Äidiksi ja isäksi hedelmöityshoidolla - Anneli Miettinen. Lataa Lataa Äidiksi ja isäksi hedelmöityshoidolla - Anneli Miettinen Lataa Kirjailija: Anneli Miettinen ISBN: 9789522260741 Sivumäärä: 69 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.38 Mb Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

Kriisin psykososiaaliset

Kriisin psykososiaaliset Kriisin psykososiaaliset vaikutukset Tove Sundman johtaja Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys Psykososiaalinen tuki Psykososiaalinen tuki ja palvelut on kattotermi koko sille toiminnalle, jota järjestetään

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Mielekästä ikääntymistä

Mielekästä ikääntymistä Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen

Lisätiedot

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ

LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ LAPSETTOMUUSHOITOJEN NYKYKÄYTÄNNÖISTÄ JOHANNA IKONEN HOITAJAT FACE TO FACE- KOULUTUS 30.9.2016 Lähete erikoissairaanhoitoon naistentautien poliklinikalle Terveyskeskus- tai yksityislääkäri tekee lähetteen

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA

LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA LAPSEN LUOVUTTAMINEN ADOPTIOON BIOLOGISEN VANHEMMAN KOKEMUS JA TARPEET TERVEYDENHUOLLON ASIAKKAANA Taina Majuri TtM, hoitotyön lehtori, terveydenhoitaja, lastensairaanhoitaja KOTIMAINEN ADOPTIO 30 50 adoptiota

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Ehkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI /

Ehkäisymenetelmät PP-PF--WHC-FI / Ehkäisymenetelmät Ehkäisyn aloitus & valinta Mikäli raskaus ei ole ajankohtainen toive ja seksistä haluaa nauttia huoletta, on syytä huolehtia luotettavasta raskauden ehkäisystä Keskustele terveydenhoitajan

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi 2017 Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli 1 Taustaa Istanbulin sopimus Euroopan neuvoston yleissopimus naisiin kohdistuvan väkivallan

Lisätiedot

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi

Lisätiedot

The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017

The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017 Sarjanumero Vastaajan ID - - Etunimi tai nimikirj. Haastattelupvm.: Haastattelijan ID: - - SHARE - 50+ Euroopassa The Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe 2017 Vastaajan itsensä täyttämä kyselylomake

Lisätiedot

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät

Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Nuorille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasolujen keräämisestä ja pakastamisesta tai munasarjan osan tai koko munasarjan pakastamisesta.

Nuorille. Munasolujen pakastaminen. Tietoa munasolujen keräämisestä ja pakastamisesta tai munasarjan osan tai koko munasarjan pakastamisesta. Nuorille Munasolujen pakastaminen Tietoa munasolujen keräämisestä ja pakastamisesta tai munasarjan osan tai koko munasarjan pakastamisesta. Hyvä tietää Tämä tietopaketti on suunnattu nuorille, jotka saattavat

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

Toctino (alitretinoiini)

Toctino (alitretinoiini) POTILASESITE Toctino (alitretinoiini) Raskaudenehkäisyohjelma TOC-FI-004-051208-D Tästä esitteestä Tässä esitteessä on tärkeää tietoa Toctino-hoidostanne ja lääkkeen käyttöön liittyvästä mahdollisesta

Lisätiedot

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön

Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa

Lisätiedot

Naisten terveys ja hormonien käyttö

Naisten terveys ja hormonien käyttö Helsingin yliopiston Kansanterveystieteen laitoksen tutkimus: Naisten terveys ja hormonien käyttö Tutkimusryhmämme selvittää HORMONIVALMISTEIDEN KÄYTÖN ja NAISTEN TERVEYDEN SUHDETTA. Tässä kyselylomakkeessa

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso

Lisätiedot

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista

Sikiöseulonnat OPAS LASTA ODOTTAVILLE. Tietoa sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonnoista Tämä esite on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Vanhempien toivotaan tutustuvan esitteeseen yhdessä. Sikiö seulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista. Sikiöseulonnat OAS LASTA ODOTTAVILLE

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Naisparien ja itsellisten naisten hoitopolku InOvassa

Naisparien ja itsellisten naisten hoitopolku InOvassa Naisparien ja itsellisten naisten hoitopolku InOvassa Raskaustoiveesta voi tulla maksutta keskustelemaan, kun toive omasta lapsesta herää! Raskauden suunnitteluvaihe: Hedelmällisyyttä on mahdollista kartoittaa

Lisätiedot

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää.

Raskauden ehkäisy. Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Raskauden ehkäisy Jokaisella on oikeus raskauden ehkäisyyn. Siihen on monta keinoa eli menetelmää. Jokaisella on oikeus saada oikeaa tietoa ja neuvontaa raskauden ehkäisyn keinoista sekä niiden hyödyistä,

Lisätiedot

Lasta odottavan perheen mielenterveys

Lasta odottavan perheen mielenterveys Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen

Lisätiedot

P. Tervonen 11/ 2018

P. Tervonen 11/ 2018 P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen 25.9.2015 RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA Kirsi Otronen 25.9.2015 Toimintaa ohjaavat Imetyksen edistäminen Suomessa Toimintaohjelma 2009-2012 Vauvamyönteisyysohjelma Neuvolan 7 askelta Imetyksen edistäminen

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa. www.pkssk.fi POTILASOHJE 1 (7) Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa POTILASOHJE 2 (7) Olit ehkä tiennyt raskaudesta jo jonkin aikaa ja odotit sen etenevän normaalisti. Mielessäsi on nyt

Lisätiedot

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.

Lisätiedot

POTILASOPAS PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN LAPSETTOMUUSPOLIKLINIKALLE

POTILASOPAS PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN LAPSETTOMUUSPOLIKLINIKALLE POTILASOPAS PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALI- JA TERVEYSYHTYMÄN LAPSETTOMUUSPOLIKLINIKALLE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja AMK Opinnäytetyö Emmi Perintö Ulla-Maria Talvitie Lahden

Lisätiedot