IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

Transkriptio

1 Väli-Suomen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II Väli-Suomen aluejohtoryhmä Tarkennettu hankesuunnitelma Ikäkaste Äldre-kaste ohjausryhmä Visio Väli-Suomessa on osaava, innovatiivinen ja jatkuvasti kehittyvä asiakas- ja asukaslähtöinen vanhustenhuolto, jossa ikäihmisten toimintakykyä ja terveyttä edistetään ja ongelmia ennaltaehkäistään. Vuokko Lehtimäki, projektijohtaja, Pikassos Oy 1

2 TIIVISTELMÄ Ikäihmisten palveluja on kehitetty vuodesta 2009 Kaste ohjelmaa toteuttavalla Väli-Suomen alueen yhteisellä Ikäkaste Äldre-kaste hankkeella, joka päättyy Väli-Suomen alueella halutaan jatkaa yhteistä kehittämistyötä painottaen ja syventäen käynnissä olevan hankkeen tavoitteita ja toimenpiteitä, jotta kehittämistyön jatkumo ja syntyvien hyvien käytäntöjen juurtuminen voidaan turvata. Lisäksi Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeeseen on otettu mukaan myös uusia ajankohtaisia kehittämishaasteita. Hankevalmistelussa on otettu huomioon myös ajankohtainen kansallisella tasolla tapahtuva lainsäädännöllinen valmistelutyö sekä muu uudistus- ja kehittämistyö. Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeessa on mukana 48 kuntaa viidestä maakunnasta. Väli-Suomen kuntien väestö on ikääntyneempää kuin Suomessa keskimäärin. Samoin palvelurakenne on ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon osalta laitosvaltaisempaa kuin Suomessa keskimäärin. Kunnat ovat tehneet merkittäviä toimenpiteitä palvelurakenteensa muuttamiseksi kohti avopalveluita, mutta ennakoivat palvelut, monimuotoiset asumispalvelut ja kotiin tarjottavat palvelut, erityisesti säännöllinen kotihoito, eivät ole vielä vahvistuneet riittävästi turvaamaan ikäihmisten kotona asumista juurikaan nykyistä pidempään. Väli-Suomen alueella aikaisemmin toteutettu kehittämistyö on ollut tukemassa hankekuntia palvelurakennemuutoksissa kohti ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteita sekä asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia. Ikäkaste Äldre-kaste II -hankkeessa kehitetään vanhustyötä vastaten Kaste ohjelman tavoitteisiin ja vuodelle 2011 asetettuihin kaste painopisteisiin: hankkeen tavoitteilla vahvistetaan perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä, lisätään ikäihmisten palveluissa asiakaslähtöisyyttä sekä vahvistetaan ikäihmisten osallisuutta, vähennetään syrjäytymisen riskiä sekä vahvistetaan terveyden ja hyvinvoinnin rakenteita. Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeessa on määritelty kaksi keskeistä kehittämisen painopistealuetta, teema-aluetta, ja niihin liittyvät tärkeimmät kehittämisen tavoitteet. 1) Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa: Tukea hankekuntia ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon rakenteen uudistamisessa kohti yksiportaista palvelumallia, ottaa huomioon palvelujen suunnittelussa, kohdentamisessa ja järjestämisessä ikäihmisten ja heidän läheisten omat voimavarat sekä saada ikäihmisten perhehoito osaksi palveluvalikkoa. 2) Ikääntyvän neuvonta, palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut: Kehittää monimuotoista neuvontaa ja asiakasohjausprosessia, kehittää hyvinvointia edistävien kotikäyntien sisältöä ja dokumentointia, edistää ennalta ehkäisevän toiminnan kulttuurin leviämistä toiminta- ja työmenetelmiin sekä osaksi palvelujen kokonaisuutta. Teema-alueisiin liittyviä kehittämistoimia tuetaan hyvinvointiteknologian keinoin. Kehittämistoimien systemaattisuutta ja vaikuttavuutta sekä tulosten juurruttamista ja levittämistä tuetaan vahvistamalla tietojohtamiseen pohjautuvaa suunnittelua ja johtamista sekä luodaan pitkäkestoisen kehittämistyön mahdollistavaa kehittämisen rakennetta peruspalvelutason hankekuntien vanhustyöhön. Ikäkaste Äldre-kaste II -hankekokonaisuus koostuu neljästä maakunnallisesta osahankkeesta sekä Tampereen kaupungin osahankkeesta, jotka muodostavat tärkeimmän, paikallisista tarpeista lähtevän kehittämisen tason. Osahankkeissa tehtävä kehittämistyö toteutetaan sisällöiltään määriteltyjen kehittämistoimien ja -pilottien kautta, jotka kiinnittyvät koko hankkeessa kehitettäviin kahteen teema-alueeseen. Samaa teema-aluetta kehittävien pilottien kesken tehdään tiivistä yhteistyötä ja vertaiskehittämistä. 2

3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ... 2 SISÄLLYS HANKKEEN VALMISTELUPROSESSI HANKKEEN TAUSTA JA VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS Väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset palvelukysyntään Vanhusten syrjäytyminen, kasvamassa oleva ilmiö Ikäihmisten palvelujen laatusuositus ja palvelurakenne Kansallisella tasolla tapahtuvia muutoksia ja uudistuksia HANKKEEN TOIMINTA-ALUE JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestörakenne hankealueen kunnissa Ikäihmisten palveluiden järjestämistapa hankealueella Väli-Suomessa toteutettu ja käynnissä oleva ikäihmisten palveluihin liittyvä kehittämistyö HANKKEEN PERUSTELUT, RAJAUS JA TAVOITTEET HANKKEEN KOHDENNETUT TEEMA-ALUEET, SISÄLLÖT JA TAVOITTEET Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa Ikääntyvän neuvonta ja palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut Kehittämistyön odotetut vaikutukset Muu kehittämistyö hankkeessa HANKKEEN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖVERKOSTOT Ikäkaste Äldre-kaste II hanketta toteuttavat maakunnalliset osahankkeet Ikäkaste Äldre-kaste II yhteinen toiminta Teema-alueiden toteuttamiseen liittyvät kumppanuudet Järjestö- ja oppilaitosyhteistyö Sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon yhteistyö Ruotsinkielisen toimintaympäristön erityispiirteet HANKKEEN ORGANISOINTI, JOHTAMINEN JA AIKATAULU Hankkeen aikataulu Hankkeen viestintä, hyvien käytäntöjen juurruttaminen HANKKEEN BUDJETTIEH DOTUS HANKKEEN RAPOROTINTI, SEURANTA, ARVIOINTI Raportointi ja seuranta Arviointi KÄYTETYT LÄHTEET LIITTEET 3

4 1. HANKKEEN VALMISTELUPROSESSI Vuoden 2010 aikana Ikäihmisten palveluja kehitetään Kaste-ohjelman ensimmäisessä vaiheessa Väli-Suomen alueen yhteisessä Ikäkaste Äldre-kaste hankkeessa. Ikäihmisten palvelujen, palvelurakenteiden ja palveluprosessien kehittämistyön projektimuotoista jatkamista selvitettiin keväällä 2010 Väli- Suomen alueella maakunnallisten osahankkeiden ohjausryhmien ja muiden avainryhmien kautta. Esiselvitysvaiheessa selvitettiin kuntien halukkuutta jatkaa kehittämistyötä sekä kartoitettiin niitä ikäihmisten palvelujen teema-alueita, joihin yhteisellä kehittämistyöllä toivottiin ratkaisuja ja tukea. Selvityksen perusteella kaikki Ikäkaste Äldre-kaste hankkeessa mukana olevat viisi maakuntaa halusivat jatkaa yhteistä kehittämistyötä painottaen ja syventäen nykyisessä hankkeessa olevia tavoitteita ja toimenpiteitä. Samalla pyrittiin varmistamaan hyvien kehittämistoimien jatkumon ja juurtumisen sekä ottamaan mukaan myös uusia ajankohtaisia kehittämishaasteita. Kehittämisen painopisteiksi muodostuivat kevään kartoituksen perusteella neljä teemaaluetta: 1) Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa (sisältäen palvelurakenteet ja prosessit) 2) Ikäihmisten omia resursseja ja osallisuutta tukeva palveluneuvonta ja -ohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut 3) Kotona asumista tukeva hyvinvointiteknologia sekä 4) Kestävän kehittämistyön rakenteen aikaansaaminen vanhustyöhön. Väli-Suomen aluejohtoryhmä päätti työkokouksessaan , että Väli-Suomen alueelta haetaan kasterahoitusta (haku ) alueellisen toimeenpanosuunnitelman linjausten mukaisesti lapset, nuoret, lapsiperheet palvelujen, päihde- ja mielenterveyspalvelujen sekä ikäihmisten palvelujen kehittämiseen. Aikuissosiaalityö valittiin uudeksi kehittämisalueeksi. Aluejohtoryhmä päätti, että hankevalmistelun johtamisesta ja koordinoinnista vastaavat nykyisten kastehankkeiden johtajat yhdessä alueellisten sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa. Maakunnallisten osahankkeiden hankesuunnitelmien pohjalta laaditun uuden hankesuunnitelman sekä rahoitushakemuksen kirjoittamisesta vastasivat nykyiset hankejohtajat. Kesäkuussa 2010 lähetettiin kaikille Väli-Suomen kunnille kuntakirje, jossa kerrottiin uuden Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeen alustavasta sisällöstä sekä valmistautumisprosessista ja syksyn aikatauluista. Syksyn 2010 aikana kuntien sosiaali-, terveys- ja vanhuspalveluiden johtavat viranhaltijat sekä osaamiskeskusten edustajat kokoontuivat maakunnittain neuvottelemaan ja kartoittamaan keskeisiä kehittämiskohteita (teema-alueet) ja kuntien kiinnostusta osallistua II vaiheen hankkeeseen. Syksyllä järjestettiin myös maakunnittain laajempia valmistelu- ja tiedotusfoorumeita niiden keskeisten tahojen kanssa, jotka ovat kuntatoimijoiden lisäksi avainasemassa toteutettaessa tulevaa kehittämistyötä. Osaamiskeskusten maakunnalliset vastuuvalmistelijat työstivät koko syksyn ajan mukaan ilmoittautuneiden kuntien sekä muiden avaintahojen kanssa osahankesuunnitelmia. Osahankesuunnitelmat sisälsivät maakuntien tarkemmat tavoitteet, kehittämispilottien sisällöt sekä työhön suunnitellut resurssit. Valmistelutyö tapahtui yhteisen ohjeistuksen ja aikataulun mukaisesti. Maakunnallisen valmistelun lisäksi Väli-Suomen valmistelutiimi piti neljä yhteistä työkokousta Ikäkasteen hankejohtajan johdolla. Ikääntymisen teemaan liittyvien valtakunnallisten avaintahojen edustajien sekä hankesuunnitelman teema-alueisiin liittyvien muiden merkittävien ohjelmien ja kehittämishankkeiden avainhenkilöiden kanssa käytiin hankevalmistelun aikana neuvotteluja yhteistyön jatkamisesta ja yhteistyön painopisteiden määrittelystä Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeen toteuttamisessa. Nykyisen Ikäkaste - Äldre-kaste hankkeen ohjausryhmän sekä osahankkeiden ohjausryhmien jäsenet osallistuivat hankesuunnitteluun aktiivisesti sen eri vaiheissa. 4

5 Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II valmistelutiimissä toimi maakunnallisina vastuuvalmistelijoina Päijät-Hämeessä kehittämispäällikkö Kirsi Kuusinen-James (osaamiskeskus Verso), Kanta-Hämeessä suunnittelija Minna Niemi (osaamiskeskus Pikassos Oy), Pirkanmaalla suunnittelija Mari Uusi-Niemi (osaamiskeskus Pikassos Oy), Etelä-Pohjanmaalla kehittämissuunnittelija Pirjo Knif (osaamiskeskus SONet Botnia) sekä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla projektipäällikkö Ann-Sofie Smeds-Nylund (Ikäkaste/Äldrecentrum Österbotten) ja kokonaisuuden vastuuhenkilönä projektijohtaja Vuokko Lehtimäki (Ikäkaste Äldre-kaste hanke, Pikassos Oy). Valmistelutiimin työtä tukivat ja kommentoivat sosiaalialan osaamiskeskusten johtajat. Valmisteluaikataulun mukaisesti maakunnalliset osahankesuunnitelmat valmistuivat mennessä. Koko Ikäkaste Äldre-kaste II hankesuunnitelma käsiteltiin Väli-Suomen aluejohtoryhmässä ja se toimitettiin sosiaali- ja terveysministeriön kastehakuun Haettu hankekokonaisuus oli 2,4 M suuruinen, josta valtionavustuksen osuus oli 1,8 M ja kuntien omarahoitusosuus oli 0,6 M. Vuoden 2011 aikana Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi päätöksellään Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeelle jatkorahoituksena valtionavustusta , joka mahdollistaa suuruisen hankekokonaisuuden Väli-Suomen alueelle. Hankekokonaisuus on noin 40 % haettua pienempi. Ministeriö edellytti uuden, tavoitteiltaan realistisen ja myönnettyyn rahoitukseen suhteutetun, tarkennetun hankesuunnitelman tekemistä mennessä. Kevään 2011 aikana on alueellisten vastuuvalmistelijoiden toimesta työstetty tarkennetut osahankesuunnitelmat sekä nykyisen projektijohtajan toimesta koko Ikäkaste Äldre-kaste II hankekonsortion tarkennettu hankesuunnitelma ja talousarvio. Syksyn valmistelussa mukana olleet maakunnat ja kunnat halusivat olla mukana myös uudessa valmistelutilanteessa. Uutena kuntana Etelä-Pohjanmaalta mukaan kehittämistyöhön tuli Isokyrön kunta. Tarkennettuun hankesuunnitelmaan sisällytettiin kaksi kehitettävää teema-aluetta, jotka kaikilla alueilla koettiin keskeisiksi kehittämisen kohteiksi. Ikäkaste Äldre-kaste II hankesuunnitelman keskeiset kehittämistoimet liittyvät: 1) Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa ja 2) Ikääntyvän neuvonta, palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut teema-alueisiin. Valmistelutiimin työhön ovat osallistuneet Päijät-Hämeestä kehittämispäällikkö Kirsi Kuusinen- James (osaamiskeskus Verso), Kanta-Hämeessä erityissuunnittelija Seija Junno (osaamiskeskus Pikassos Oy), Tampereelta vs. suunnittelija Virva Laine (Tampereen kaupunki), Etelä- Pohjanmaalla kehittämissuunnittelija Pirjo Knif (osaamiskeskus SONet Botnia) ja projektikoordinaattori Päivi Niiranen (Ikäkaste/Vanhustyön kehittämiskeskus) sekä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla projektipäällikkö Ann-Sofie Smeds-Nylund (Ikäkaste/Äldrecentrum Österbotten) ja kokonaisuuden vastuuhenkilönä projektijohtaja Vuokko Lehtimäki (Ikäkaste Äldre-kaste hanke, Pikassos Oy). Valmistelutiimi on tehnyt yhteistyötä alueellisesti kuntien ja muiden keskeisen verkostojen kanssa. Ikäkaste Äldre-kaste hankkeen ohjausryhmä on omalta osaltaan hyväksynyt tarkennetun hankesuunnitelman kokouksessaan

6 2. HANKKEEN TAUSTA JA VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS Väli-Suomen alueella toimii aloittanut Ikäkaste Äldre-kaste hankekonsortio, joka koostuu kuudesta osahankkeesta viiden maakunnan alueella; hanke päättyy Ikäkaste kehittäminen on perustunut vahvasti sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen, valtioneuvoston hyväksymän Kaste -ohjelman sekä kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan puitelain ja sitä toteuttavan Paras -hankkeen tavoitteisiin. Kunta- ja palvelurakenneuudistusten taustalla vaikuttavat julkisen talouden tasapainovaatimukset ja globaalin toimintaympäristön yhä vaikeammin ennakoitavissa olevat muutokset. Taustalla ovat myös väestö- ja aluerakenteiden muutokset; väestön ikärakenne muuttuu voimakkaasti suurten ikäluokkien vanhetessa ja väestönkasvun keskittyessä harvoihin asutuskeskuksiin. Alueiden ja kuntien välisten talous- ja huoltosuhde-erojen ennakoidaan kasvavan. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeisenä tavoitteena on turvata kaikille kuntalaisille hyvinvointipalvelut asuinpaikasta riippumatta. Väli-Suomen alueen kunnissa on tapahtunut useita kuntarakenteeseen sekä ikäihmisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyviä muutoksia vuosina Hankemuotoinen kehittäminen on ollut kuntien tukena näiden muutosten läpiviemisessä ensin Sosiaalialan kehittämishankkeesta rahoitettujen hankkeiden ja sitten kasterahoituksella toteutetun Ikäkaste Äldre-kaste hankkeen kautta Väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset palvelukysyntään Ikäihmisten palveluiden kehittämistarve sekä perustelut kehittämisen sisällöille liittyvät vahvasti ikärakenteessa jo tapahtuneisiin sekä odotettavissa oleviin muutoksiin. Suomessa yli 75 vuotiaiden määrä noin kaksinkertaistuu nykyisestä vuoteen 2030 mennessä, kehityskulku on sama Väli-Suomen alueella. Muistisairaudet ovat erityisen merkittävä palvelutarpeeseen vaikuttava tekijä. Muistisairaiden ihmisten lukumäärä lisääntyy nopeasti, sillä dementian esiintyvyys kasvaa iäkkään väestön lukumäärän kasvaessa. Vähintään keskivaikeaa dementiaa esiintyy vuotiailla 4 %, vuotiailla 11 % ja yli 85 vuotiailla 35 % (Viramo P. & Sulkava R Muistihäiriöiden ja dementian epidemiologiaa). Kuitenkin ihmisten ikääntymisen vaikutukset ovat yksilöllisiä. Varhaisella, ennakoivalla toiminnalla voidaan vaikuttaa mm. ikäihmisen toimintakyvyn säilymiseen. Tulevaisuudessa ikääntyville tarjottavien palvelujen ja palvelukonseptien tulee olla nykyistä asiakaslähtöisempiä ja räätälöidympiä. Yli 75 -vuotiaiden lukumäärä sekä ennuste 2020 ja 2030 Maakunta e 2020 e 2030 Kanta-Häme Päijät-Häme Pirkanmaa Tampere Etelä- Pohjanmaa Pohjanmaa Väli-Suomi Yli 75 vuotiaiden lukumäärän kehitys ja ennuste vuosille 2020 ja 2030 Väli-Suomen maakunnissa. Lähde: Tilastokeskus 6

7 2.2. Vanhusten syrjäytyminen, kasvamassa o leva ilmiö Ikääntyvien syrjäytyminen on uusi, kasvamassa oleva moninainen ilmiö, jota ei ole Suomessa juuri vielä tutkittu. Perinteisesti syrjäytymistä on ajateltu yksinäisyydestä tai taloudellisesta niukkuudesta johtuvaksi. Helsingin kaupungin kehittämishankkeessa Lupaava kotihoito uusia toimintamalleja vanhustyöhön (2009) avattiin vanhuksiin liittyvää syrjäytymisen käsitettä sekä kartoitettiin syrjäytymisriskissä olevia ikäihmisiä vanhustenhuollon avaintoimijoiden kautta. Syrjäytyminen näyttäytyi hyvin moninaisena ilmiönä kotona asuvien helsinkiläisten ikäihmisten parissa. Syrjäytyminen tunnistettiin vanhuksen yksinäisyyteen, toiminta- ja liikuntakyvyn menetykseen, dementiaan tai muuhun muistisairauteen tai muihin sairauksiin liittyvänä ilmiönä. Mielenterveysongelmien sekä mielenterveys- ja päihdeongelmien seurauksena syntynyt ikäihmisten syrjäytyminen tiedostettiin kasvavaksi ongelmaksi. Köyhyyden seurauksena syntynyttä syrjäytymistä myös esiintyi. Yli puolet vastauksista liittyi kahteen ensimmäiseen kategoriaan. Syrjäytymistä oli havaittu myös omaishoidossa (sekä hoitaja että hoidettava), puolison kuoleman jälkeen, erilaisen hyväksikäytön seurauksena. Syrjäytymisen koettiin olevan yleistä myös niiden ikäihmisten keskuudessa, joiden suuhygienia oli huono. Helsingin kehittämishankkeessa eritellyt syrjäytymisen kategoriat tunnistetaan myös Väli-Suomen alueella. Ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisellä tarkoitetaan toimintaa, jonka tarkoituksena on: 1. Onnistuvan ikääntymisen turvaaminen osallisuuden tukeminen sosiaalisten verkostojen ylläpitäminen liikunnan, oppimisen, kulttuuritoiminnan ja muun mielekkään tekemisen mahdollisuuksien turvaaminen hyvinvointia edistävä neuvonta, ohjaus ja sosiaalinen tuki myönteisten, ikäihmisiä arvostavien asenteiden edistäminen yhteiskunnassa 2. Terveellisten elintapojen edistäminen ja sairauksien ehkäisy terveellinen ja ikääntyneiden tarpeisiin sopiva ruokavalio säännöllinen liikunta ja lihaskunnon ylläpito terveydentilan seuranta 3. Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen riskiryhmien (sosioekonomiselta tilanteeltaan heikossa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien) erityistarpeiden tunnistaminen ja niihin vastaaminen 4. Itsenäisen suoriutumisen ja turvallisuuden tukeminen koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy apuvälineiden sekä ikäihmisten tarpeisiin kehitetyn ja eettisesti kestävän teknologian hyödyntäminen 5. Varhainen puuttuminen terveydentilan ja toimintakyvyn heikkenemiseen, päihteiden väärinkäyttöön, väkivaltaan ja kaltoin kohteluun sekä muihin sosiaalisiin ongelmiin 6. Sairauksien tehokas hoito ja kuntoutussuunnitelmaan perustuva kuntoutus turvallinen lääkehoito somaattisten sairauksien, mukaan lukien suun terveysongelmien, mielenterveysongelmien Ikäneuvo työryhmän ja muistihäiriöiden muistio varhainen (STM julkaisuja tunnistaminen, 2009/24) hoito ja kuntoutus. Ikäneuvo työryhmän muistio (STM julkaisuja 2009/24) 7

8 Eläketurvakeskus on tutkinut vanhuusköyhyyttä Vanhuusköyhyyden jäljillä kotitalouden rakenteen merkitys sukupuolten välisiin köyhyysriskieroihin kahdeksassa EU maassa - selvityksessä (Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 2009:8). Suomessa vanhusköyhyys ja köyhyysriski liittyi iäkkäisiin, yksinasuviin naisiin. Sukupuolten välinen köyhyysriskin ero johtuu Suomessa suurelta osin 75 vuotta täyttäneiden naisten yksinasumisen yleisyydestä; tämän ikäiset naiset asuvat yksin lähes kolme kertaa yleisemmin kuin miehet. Yksin asumisen lisäksi sukupuolten välisiin toimeentulon eroihin vaikutti olennaisesti se, asuuko samassa taloudessa muita eläke- tai ansiotuloa saavia. EU-maiden vertailu osoitti, että iäkkäiden naisten köyhyysaste on Suomessa korkea ja lisäksi selvästi korkeampi kuin miehillä. Kasteohjelman tavoitteista ihmisten osallisuuden lisääntyminen ja syrjäytymisen väheneminen on merkityksellinen ikäihmisten osalta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Vanhusten syrjäytymiskehityksen pysäyttäminen liittyy teemana vahvasti ennakoiviin ja ennalta ehkäiseviin palveluihin, kunnan ylisektoraaliseen yhteistyöhön, kolmannen sektorin rooliin ja kotihoidon kehittämiseen Ikäihmisten palvelujen laatusuositus ja palvelurakenne Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen tavoitteet liittyvät palvelujen laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja palvelurakenteen kehittämisen linjauksiin, henkilöstöön ja johtamiseen liittyviin linjauksiin sekä laadukkaisiin asumis- ja hoitoympäristöihin. Laatusuosituksen pääsisältö koskee ikääntyneiden säännöllisesti käyttämiä palveluja, erityisesti kotihoitoa, omaishoidon tukea, palveluasumista, pitkäaikaista hoivaa ja hoitoa tehostetun palveluasumisen yksiköissä, vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla sekä laajemmin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. Laatusuosituksessa huomioidaan myös yleisesti väestön ikääntymiseen ja sen aiheuttamiin muutoksiin varautuminen esim. monimuotoiset asumispalvelut, liikenne-, kulttuuri- ja sivistyspalvelut. Tällä hetkellä noin 25 % yli 75-vuotiaista käyttää säännöllisesti julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Sen lisäksi osa käyttää yhä laajentuvia yksityisiä palvelumarkkinoita, mutta merkittävä osa ikäihmisistä on neuvonta- ja palveluverkon ulkopuolella. Julkisesti rahoitettujen hoivapalveluiden kysyntään vaikuttaa huomattavasti myös se, missä määrin vanhuksille on tarjolla ns. epävirallista hoivaa. Sekä ikäihmisten arjen että palvelujärjestelmän kannalta on olennaista kuinka paljon vanhusten puolisot ja lapset kykenevät ja haluavat hoitaa omaisiaan. Jos epävirallisen hoivan tarjonta supistuisi merkittävästi, sillä olisi hyvin huomattava vaikutus julkisesti rahoitettujen hoivapalvelujen kysyntään. Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5 6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM julkaisuja 2008/3) 8

9 Väli-Suomen maakunnissa on käynnissä merkittäviä toimenpiteitä ikäihmisten ns. laitoshoidon purkamiseksi, mikä näkyy tilastoissa laatusuosituksen mukaisesna vanhainkotiasumisen ja terveyskeskusten vuodeosastoasumisen vähenemisenä. Kuitenkin on vielä matkaa laatusuosituksen tavoitteeseen nähden ympärivuorokautisen hoidon osalta. Huolestuttavaa palvelurakenteen kehityksen osalta ovat olleet havainnot, joiden mukaan ikäihmisten kotona asumista tukevat toimet (mm. säännöllinen kotihoito, omaishoidon tuki) eivät ole juurikaan vahvistuneet laitospaikkojen vähentämisestä huolimatta. Osassa maakuntia palvelujen kattavuus 75 vuotiaiden potentiaalisesta asiakasjoukosta on jopa pienentynyt. Sinänsä kattavuusprosentit eivät ole itseisarvoja, vaan ikäihmisten saamat palvelut pitäisi perustaa todennettuun palvelutarpeen arviointiin (Väli-Suomen hankekuntien palvelurakenneindikaattorien muutokset , Ikäkaste hanke, Antti Hämäläinen, 2011). Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuloksellisuustarkastuskertomus Säännöllinen kotihoito (kertomukset 214/2010) julkaistiin joulukuussa Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää, miten yli 75-vuotiaiden kotihoito toimii. Tarkastus jakaantui kolmeen osaan ja niiden yhteisvaikutuksiin: resurssit, myöntämiskäytännöt ja kotihoidon käytännöt. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota kotihoidon saatavuuteen, palvelujen käytännön toteuttamiseen, toimivatko hoito- ja palvelusuunnitelmat sekä kuntouttavan työotteen käyttö asiakastyössä. VTV selvitti tukevatko em. toimet asiakkaan kotona hoitamista mahdollisimman pitkään, ja edesauttavatko osaltaan ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen kattavuustavoitteen toteutumista. Samoin tutkittiin sitä, missä suhteessa kotihoidon resurssit kunnissa ovat suhteessa kotihoidolle asetettuihin tavoitteisiin nähden. Tarkastuskertomuksen mukaan kotihoidolle on asetettu uusia tavoitteita vanhojen rinnalle ilman lisäresurssointia. Henkilöstön riittämättömyyteen on jouduttu reagoimaan heikentämällä palvelujen laatua: palvelutarjontaa on supistettu, palvelujen myöntämiskriteereitä on kiristetty ja asiakaskäyntien kestoa lyhennetty. Kunnissa omaksutun käytännön mukaan kotihoidolla turvataan ensisijaisesti perushoito, mutta ei välttämättä palveluita, jotka tukevat itsenäistä selviytymistä ja edistävät elämänlaatua (mm. kuntouttavan työotteen käyttö). Suurelle osalle kotihoidon asiakkaita voitiin tarjota palveluita, mutta ei ehkä siinä määrin kuin olisi tarvetta, eikä välttämättä niitä palveluita mitä asiakkaat toivoivat. Tarkastus osoitti myös, että käsitteenä säännöllinen kotihoito on tulkinnanvarainen, sillä myöntämisperusteet ovat erilaisia. Tämän vuoksi ikääntyneiden asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu ei toteudu ja asiakkaat saavat alueellisesti eritasoista kotihoitoa. VTV:n tuloksellisuustarkastuskertomuksen johtopäätökset tukevat havaintoja, joita Ikäkaste Äldre-kaste hanketyön aikana on tehty, ja joihin käynnissä olevalla ja tulevalla kehittämistyöllä pyritään vaikuttamaan. Väli-Suomen alueella säännöllisen kotihoidon asiakasrakenne vaihtelee hyvin paljon maakunnittain ja maakuntien sisällä kunnittain. Samaan aikaan, kun säännöllistä kotihoitoa saavien asiakkaiden osuus yli 75 vuotiaista ei ole kasvanut, on palvelua saavien asiakkaiden keski-ikä noussut ja heidän hoidon tarve lisääntynyt. Säännöllisen kotihoidon asiakkaiden keski-ikä oli vuoden 2009 lopussa koko maassa 78,5 vuotta. Kanta-Hämeessä keski-ikä oli 79,8 vuotta, korkein keski-ikä oli Hämeenlinnan säännöllisen kotihoidon asiakkailla, ollen 80 vuotta. Päijät- Hämeessä keski-ikä oli 79,9 vuotta, Tampereen kaupungilla 78,8 vuotta. Pohjanmaan maakunnissa asiakkaiden keski-ikä oli hieman alhaisempi ollen Etelä-Pohjanmaalla 78,8 vuotta ja ruotsinkielisellä alueella 77,9 vuotta. Jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon tarpeessa olevien sään 9

10 nöllisen kotihoidon asiakkaiden osuus vaihteli Väli-Suomen alueella Etelä-Pohjanmaan 4,4 % ja ruotsinkielisen Pohjanmaan 10 % välillä. Laatusuosituksen mukaiseen kattavuustavoitteeseen pääseminen ja onnistunut palvelurakenteen muutos Väli-Suomessa edellyttävät vahvaa panostusta kotihoitoon sekä muuhun kotiin annettavaa tukeen, jotta samalla ympärivuorokautisen laitoshoidon hallittu purkaminen ja muuttaminen nykyisestä kolmiportaisesta yksiportaiseksi mahdollistuisi. 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % 75 vuotta täyttäneestä väestöstä Omaishoidon tuki Säännöllinen kotihoito Tavallinen palveluasuminen Vanhainkodit Tavoite % % 5-6 % VK + TK yht. 3 % Koko maa ,9 11,3 1,8 4,2 4 2, ,1 11,2 1,6 4,6 3,8 2, ,1 11,4 1,4 5,1 3,5 1,9 Kanta-Häme ,4 11,4 2,2 2,7 5,7 1, ,4 10,8 2,3 3,3 5,5 1, ,1 10,4 2,3 3,7 5,1 1,4 Pirkanmaa ,7 11,6 1,8 2 5,8 1, ,8 1,4 2,5 5,3 1, ,2 11,2 1,5 2,6 4,6 1,4 Tampere ,2 11,3 1,6 2,0 5,9 2, ,6 11,6 1,0 2,7 5,1 2, ,8 11,5 1,1 2,3 4,0 1,9 Pohjanmaa ,4 8,9 1 5,5 3,8 2, ,6 9,9 1 5,8 3, ,5 9,1 1,1 6 2,7 2,4 Päijät-Häme ,9 8,3 1,3 3, ,3 9,2 1,2 3,7 2 3, , ,3 1,8 3,1 Etelä- Pohjanmaa ,5 10,7 2,9 4,2 3,8 2, ,4 10,4 2,9 4,7 3,6 2, ,2 10,9 2,7 5,4 3,4 2,2 Terveyskeskuksen vuodeosasto Tehostettu palveluasuminen Ikääntyneiden palvelurakenne ja kattavuus (%) Väli-Suomen maakunnissa. Lähde: SOTKAnet, indikaattoripankki. (Kuntien järjestämät palvelut) 10

11 Väli-Suomen kunnissa ja seuduilla on ikäihmisten palvelujen (ja niihin kiinteästi liittyvien terveydenhuollon palvelujen) järjestäminen ja tuottaminen organisoitu monin eri tavoin: kunnan omat palveluorganisaatiot, kuntien omistamat liikelaitokset ja muut yritykset, nk. isäntäkunta -mallit, kuntayhtymät, yhteistoiminta-alueet, säätiöt ja yksityiset palvelujen tuottajat. Osassa kunnista palvelujen tuotantotapana on tilaaja-tuottaja malli (Tampere, Hämeenlinna, K5 -alue). Terveyttä ja hyvinvointia edistävän palvelurakenteen aikaansaaminen ikäihmisten palveluissa Palvelurakennetta on kehitettävä kokonaisuutena hyödyntäen tietoa ikääntyneiden kuntalaisten elinoloista, sairastavuudesta ja toimintakyvystä. Kattavalla yksilötason palvelutarpeen arvioinnilla turvataan asiakkaiden palvelun laatu ja vaikuttavuus. Arviointitietoa voidaan hyödyntää kunnan tai seudun palvelujärjestelmän suunnittelussa. Palvelujärjestelmää on kehitettävä niin, että pääpaino on ympärivuorokauden kotona asumista mahdollistavissa ja tukevissa palveluissa. Kotihoidon asiakkaiden palveluiden laatu ja vaikuttavuus turvataan nimeämällä asiakkaille vastuuhenkilö tai pari (koordinaattorit) ja vahvistamalla konsultaatiomahdollisuuksia niin, että käytettävissä on riittävä gerontologisen hoito- ja sosiaalityön sekä geriatrian asiantuntemus. Dementiaoireisten ihmisten tarpeet on otettava palvelurakenteen kehittämisessä erityisesti huomioon. Pitkäaikaishoivan rakenteet uudistetaan tavoitteena ikäihmisten toiveiden mukaiset kodinomaiset yksiköt, jolloin terveyskeskusten vuodeosastoilla voidaan keskittyä akuuttihoitoon ja kuntoutukseen. Kaikkiin palveluihin on sisällytettävä ikäihmisten mahdollisuus toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään hoitoon ja palveluun. Palveluiden kattavuudelle on asetettava konkreettiset määrälliset Ikäihmisten palvelujen laatusuositus (STM julkaisuja 2008/3) 2.4. Kansallisella tasolla tapahtuvia muutoksia ja uudistuksia Ikäkaste Äldre-kaste II hankevalmistelussa ja maakunnissa toteutettaviksi suunnitelluissa kehittämistoimissa on otettu huomioon myös ajankohtainen kansallisella tasolla tapahtuva lainsäädännöllinen valmistelutyö sekä muu uudistus- ja kehittämistyö. Hankevalmisteluun on vahvasti vaikuttanut sosiaali- ja terveysministeriön ympärivuorokautisen hoidon/hoivan työryhmän työ ( ), ja työryhmän raportissa esitetyt toimenpide-ehdotukset. Ikähoiva - työryhmän ehdotukset liittyvät ikäihmisten ympärivuorokautisten hoiva- ja hoitopalvelujen rakenteiden ja sisällön kehittämiseen sekä asumispalvelujen asiakasmaksujen määräytymiseen liittyviin kansallisiin linjauksiin. Ikähoiva työryhmän työ tukee omalta osaltaan Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen toimeenpanoa. Ympärivuorokautisessa hoivassa/hoidossa tavoitteeksi asetettu palveluportaiden rajojen madaltaminen ja portaiden lukumäärän vähentäminen tukevat asiakaslähtöisen toimintamallin aikaansaamista. Tavoitteena on, että ikäihmisen toimintakyvyn heiketessä hänen ei tarvitsisi muuttaa toiseen hoitopaikkaan, vaan avun ja palvelujen määrä lisääntyisi hänen tarpeidensa muutosten mukaisesti perustuen monialaiseen palvelutarpeen arviointiin. 11

12 Ikäkaste Äldre-kaste II hankesuunnittelussa on ennakoiden otettu huomioon myös sosiaali- ja terveysministeriössä virkamiesvalmistelussa olevan Ikälain sisältötavoitteita. Sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeilussa on lähtökohtana riittävän suuri kunta tai kuntien muodostama alue, joka vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista yhtenä kokonaisuutena. Sote aluemallikokeilun tavoitteet ovat yhteneväisiä vanhuspalveluiden kehittämistavoitteiden kanssa. Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeessa tullaan yhteistyössä kuntien kanssa viemään kehittämispilottien kautta uudistuksia palvelurakenteisiin, palvelujen sisältöihin, toimintatapoihin sekä vahvistamaan sosiaalialan johtamista ja henkilöstön osaamista uudenlaisissa tilanteissa. Ikälain valmistelun sisältötavoitteita: Hyvinvoinnin edistäminen ja voimavaraistaminen sekä hyvinvointierojen kaventaminen Osallisuuden mahdollistaminen ja tukeminen Itsenäisen suoriutumisen tukeminen ja edistäminen puuttumalla ajoissa toimintakyvyn heikkenemiseen ja sen riskitekijöihin estämällä näin ongelmien kasautuminen Pääsy palvelutarpeen arviointiin sekä määrältään ja laadultaan riittävien palvelujen turvaaminen Sosiaalihuollon uudistamistyöryhmän väliraportti 6/ HANKKEEN TOIMINTA-ALUE JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väli-Suomen alue vastaa Tampereen yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualuetta. Väli- Suomen alue muodostuu viidestä maakunnasta: Päijät-Häme, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Etelä- Pohjanmaa ja Pohjanmaa. Yhteensä kastealueella on 83 kuntaa vuoden 2009 alussa tapahtuneiden kuntaliitosten jälkeen. Ikäkaste Äldre-kaste II hankekokonaisuudessa on mukana kuntia kaikista maakunnista, yhteensä 46. Päijät-Hämeen Pätevä osahankkeessa on mukana Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Pukkila, Orimattila (Artjärvi liittynyt), Sysmä (AAVA), Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki (OIVA), Heinola ja Lahti. Kanta-Hämeen Pitsi osahankkeessa on mukana Hattula, Hämeenlinna, Janakkala, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi. Pirkanmaalta mukana on Tampereen kaupunki omalla Pekka -osahankkeella. Etelä-Pohjanmaan Vanhustyön kehittämiskeskus II osahankkeessa on mukana Alavus, Evijärvi, Ilmajoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Seinäjoki, Töysä ja Ähtäri. Pohjanmaalta ruotsinkielisessä Äldrecentrum Österbotten osahankkeessa on mukana Korsnäs, Kristinestad, Kronoby, Larsmo, Malax, Korsholm, Närpes, Oravais, Jakobstad, Pedersöre, Nykarleby ja Vörå-Maxmo. 12

13 3.1. Väestörakenne hankealueen kun nissa Ikääntyvän väestön määrän kasvusta puhuttaessa usein keskustelua leimaa näkemys ikäihmisistä kulueränä ja palvelurakenteen rasitteena. Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeessa yhtenä keskeisenä tavoitteena on kääntää ikäihmisiin liittyvää keskustelua entistä myönteisemmäksi ja voimavaralähtöisemmäksi. Aktiivinen ja osallistuva ikääntyminen pitää sisällään ajatuksen mielekkäistä ja elämänlaatua kohentavista toiminnoista sekä sisältää ennalta ehkäisevän näkökulman kattaen kaikenikäisten elämänkulun. Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeeseen osallistuvien kuntien yli 75 vuotiaiden määrät ja osuudet vaihtelevat maakuntien sisällä paljon. Vuoden 2009 lopussa Päijät-Hämeessä ikääntynein kunta oli Sysmä (15,2 %) ja Nastolassa ikääntyneiden määrä suhteessa muihin kuntiin oli pienin (5,9 %). Kanta-Hämeessä Hämeenlinnan kaupungin väestöstä yli 75 vuotiaita oli noin 10 %, osuus on Väli-Suomen alueen kaupungeista korkein. Osuutta selittää kuntaliitoksen (2009) myötä Hämeenlinnaan liittyneiden maaseutumaisten kuntien ikääntyneen väestön suuri määrä. Hämeenlinna on myös ikääntyvän väestön (yli 65 vuotiaat) muuttovoittokunta. Kanta- Hämeessä alhaisin osuus oli Hattulassa (6,5 %). Etelä-Pohjanmaalla Seinäjoen kaupungin alhaista ikäihmisten osuutta (7 %) lukuun ottamatta lähes kaikissa kunnissa osuus oli 10 % ja sen yli; ikääntynein on Lappajärven kunta, missä yli 75 vuotiaiden osuus oli 13,7 %. Maakunnista ruotsinkielinen Pohjanmaa on Etelä-Pohjanmaan ohella Väli-Suomen ikääntyneintä aluetta. Korsnäsin kunnassa osuus oli korkein 13,5 % ja alhaisin osuus oli Luodossa 5,5 %. Koko maassa yli 75 vuotiaiden osuus (2009) oli 8 %, mihin verrattuna Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeessa mukana olevat seudut ja kunnat ovat keskimääräistä ikääntyneempiä. Naisten osuus yli 75 vuotiaista asukkaista on merkittävä. Päijät-Hämeen ja Pohjanmaan pienissä maaseutumaisissa kunnissa saattaa kunnan väestöstä olla % yli 75 vuotiaita naisia ja samanaikaisesti 5-6 % yli 75 vuotiaita miehiä. Yksinasuvia yli 75 vuotiaiden ruokakunnista on vähiten Etelä-Pohjanmaalla (40 %) ja eniten Päijät-Hämeessä (49 %). Väestö Yli 75 v. lkm Yli 75 v. osuus % Päijät-Häme ,7 Kanta-Häme ,7 Tampere ,6 Etelä-Pohjanmaa ,4 Pohjanmaa ,7 Yhteensä ,8 Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeessa mukana olevien kuntien väestö maakunnittain (tässä Pirkanmaalta vain Tampereen kaupunki ja Kanta-Hämeestä Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut) ja siitä yli 75 vuotiaiden määrä ja osuus Lähde: SOTKAnet indikaattoripankki 3.2. Ikäihmisten palveluiden järjestämistapa hankealueella Väli-Suomen alueella on Paras-hankkeen toteuttamiseen liittyen tapahtunut merkittäviä muutoksia kunta- ja palvelurakenteessa vuosina Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeessa mukana olevien kuntien järjestämistavat ikäihmisten palveluiden osalta ovat moninaiset. Päijät-Hämeessä perustason sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan kahdeksan kunnan (Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Pukkila, Orimattila, Sysmä) osalta Peruspalvelukeskus Aavassa ja viiden 13

14 kunnan (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki) osalta liikelaitosmuotoisessa Peruspalvelukeskus Oivassa. Maakunnan kunnista Heinola ja Lahti järjestävät sosiaaliterveystoimen peruspalvelut itse. Kanta-Hämeessä on Hämeenlinnan kaupungissa elämänkaari ajattelun mukainen tilaajatuottaja organisaatio sekä terveyskeskusliikelaitos. Hattulan ja Janakkalan kunnat muodostavat perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, ja kunnat hoitavat ikäihmisten palvelut osana kunnan perusturvaa. Riihimäen seudulla perusterveydenhuollon palveluista vastaa seudullinen kuntayhtymä Riihimäen, Lopen ja Hausjärven osalta, ikäihmisten palvelut järjestetään kuntien toimesta osana perusturvaa. Riihimäen seudulla on aloitettu mahdollisen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen selvittäminen. Tampereen kaupunki järjestää ikäihmisten palvelut ja terveydenhuollon palvelut tilaaja-tuottaja mallin mukaisesti. Ikäihmisten palvelujen järjestämisestä vastaa kaupungin tilaajaorganisaatio. Tampereen 11 omaa terveysasemaa vastaavat alueellisti asukkaiden perusterveydenhuollon palveluista. Etelä-Pohjanmaalla kuntien muodostamia yhteistoiminta-alueita organisoidaan isäntäkuntamallilla sekä kuntayhtyminä. Seinäjoen kaupunki ja Isokyrö muodostavat perusterveydenhuollon osalta yhteistoiminta-alueen, missä Seinäjoki on isäntäkuntana. Ikäihmisten palvelut järjestetään osana kuntien perusturvaa. Neuvottelut yhteistoiminnan lisäämisestä myös sosiaalipalvelujen osalta ovat käynnistyneet. Jalasjärvi, Ilmajoki ja Kurikka muodostavat JIKperuspalveluliikelaitoskuntayhtymän, joka tuottaa kaikki perustason terveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelut. Kauhava, Evijärvi ja Lappajärvi muodostavat kuntayhtymä Kaksineuvoisen, joka hoitaa kaikki perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut. Alavus, Kuortane, Töysä ja Ähtäri muodostavat Kuusiokuntien terveyskuntayhtymän. Ikäihmisten palvelut kunnat hoitavat osana kuntien perusturvaa. Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla toimii erilaisia yhteistyömalleja sosiaali- terveyspalvelujen järjestämiseksi. Kruunupyyn kunnan sosiaali- ja terveystoimi on siirtynyt Kokkolan hoidettavaksi isäntäkuntasopimuksella 2009 alusta. Vuoden 2010 alusta Pietarsaaren kunta on toiminut seudun sosiaali- ja terveydenhuollon isäntäkuntana Pietarsaaren, Luodon, Pedersören sekä Uudenkaarlepyyn kunnille. Mustasaari, Oravainen ja Vöyri-Maksamaa muodostavat perusterveydenhuollon osalta yhteistoiminta-alueen. Ikäihmisten palvelut hoidetaan osana kuntien perusturvaa. Rannikko-Pohjanmaan sosiaali- ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän (K5) muodostavat Kaskisen, Korsnäsin, Kristiinankaupungin, Maalahden ja Närpiön kunnat. Kuntayhtymä toimii tilaajana ja jäsenkunnat vastaavat tuotannosta. Moninaiset palvelujen järjestämis- ja tuottamistavat asettavat haasteita ja edellyttävät kehittämistyöltä myös joustavuutta ja erilaisuutta eri maakunnissa ja seuduilla Väli-Suomessa toteutettu ja käynnissä o leva ikäihmisten palveluihin liittyvä kehittämistyö Väli-Suomen maakunnissa on vahva perusta hankemuotoiselle kehittämistyölle kuntien, kuntayhtymien ja erilaisten yhteistoiminta-alueiden kesken osana niiden omaa perustoimintaa. Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeeseen kuuluvat seudut ja kunnat ovat aikaisemmin olleet vahvasti mukana Sosiaalialan kehittämishankkeen toteuttamisessa ( ), samoin ikäihmisten palveluiden kehittämiseen on myönnetty alueelle mm. ESR ja Ray rahoitusta. Väli-Suomen 14

15 alueella oli viisi Sosiaalialan kehittämishankkeesta rahoitettua vanhuspalveluiden kehittämisyksikköhanketta ennen Kasteohjelmaa toteuttavan kasterahoituksen alkamista. Väli-Suomen alueelle myönnettiin kasterahoitus Ikäkaste Äldre-kaste hankekonsortiolle, jonka toteutusaika on Hankekonsortiossa on mukana kuusi osahanketta viiden maakunnan alueelta. Kehittämistyössä on mukana 52 kuntaa. Ikäkaste Äldre-kaste hankkeessa yhteiset kehittämisen tavoitekokonaisuudet ovat: palvelurakenteet ja prosessit, asiakaslähtöisyys ja osallisuuden vahvistaminen, henkilöstön osaamisen vahvistaminen ja henkilöstön saatavuus, elinympäristön kehittäminen toimintakykyä ja hyvinvointia tukevaksi sekä pysyvän vanhustenhuollon kehittämisrakenteen aikaan saaminen Väli-Suomeen. Yhteisiä tavoitekokonaisuuksia toteuttavat seuraavat osahankkeet maakunnittain: Päijät-Häme: Dementiahoidon kehittämiskeskus Pääsky Mukana olevat kunnat: Lahti (osahankehallinnoija), Peruspalvelukeskus Aava (Nastola, Orimattila, Iitti, Artjärvi, Pukkila, Myrskylä, Sysmä, Hartola), Peruspalvelukeskus Oiva (Hollola, Asikkala, Padasjoki, Kärkölä, Hämeenkoski) ja Heinola. Dementiahoidon kehittämiskeskus jatkaa alueella aiemmin ( ) toteutetun Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämisyksikkö hankkeen aikana tehtyä työtä. Keskuksen toiminnan perusperiaate on jatkuvasti kehittää dementiatyötä palvelemaan kuntia, dementiatyötä tekeviä sekä itse potilaita ja heidän läheisiään. Tarkoituksena on eri toimijoiden yhteistyön ja verkostoitumisen avulla varautua dementoivien sairauksien tuomaan haasteeseen maakunnassa. Osahankkeessa painottuvat tavoitteet: 1. Yhtenäiset muistihäiriöpotilaan tutkimus-, hoito- ja kuntoutuskäytännöt koko maakuntaan Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa laaditun "Muistihäiriöpotilaan hoitoketju Päijät- Hämeessä" -suosituksen toteutumisen seuranta ja arviointi "Hoito- ja kuntoutussuunnitelma"- suosituksen laatiminen ja käyttöönotto maakunnan alueella yhteistyössä alueen muiden dementiatyötä tekevien kanssa 2. Moniammattillisen yhteistyön sekä uusien toimenkuvien ja toimintatapojen kehittäminen Esimerkiksi ns. muistikoordinaattorin toimenkuvan kehittäminen 3. Ammattilaisten tietotaidon lisääminen Kehittämiskeskus tarjoaa alueellisen säännöllisen koulutusfoorumin Maakunnallisen konsultaatiopaikan kehittäminen 4. Muistihoitajaverkoston kehittäminen Kehittämiskeskus tarjoaa mahdollisuuden vertaistukeen ja ns. benchmarking - toimintaan 5. Pysyvän seudullisen dementiahoidon kehittämistoiminnan juurruttaminen osaksi muistihäiriöpotilaan palvelukokonaisuutta Tehdyn kehittämistyön tuloksena Päijät-Hämeeseen on syntymässä pysyvä verkostomainen Geriatrinen yksikkö vuoden 2012 alusta. Ikäkaste Äldre-kaste hankkeen aikana syntyvää osaamista tullaan hyödyntämään ja juurruttamaan Ikäkaste Äldre-kaste II Päijät-Hämeen Pätevä osahankkeen Ikäihmisten tavoitteellista toimintakykyä ja geriatrista kuntoutusta kehittävässä pilotissa. 15

16 Kanta-Häme: POLKKA (Palvelujen, Osaamisen ja Laadun kehittäminen Kanta-Hämeessä asiakaslähtöisesti) Mukana olevat kunnat: Hattula, Hämeenlinna (osahankehallinnoija), Janakkala, Riihimäki, Hausjärvi, Loppi, Forssa, Tammela, Ypäjä, Jokioinen ja Humppila POLKKAssa hyödynnetään Kanta-Hämeen alueella jo toteutettujen Sosiaalialan kehittämishankkeiden (kehittämisyksikköhankkeet ) kehittämistyötä ja laajennetaan seutujen osaamista koko maakuntaan. Osahankkeessa painottuvat tavoitteet: 1. Ikäihmisten laatusuositusten mukainen palvelurakenteen muutos 2. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä ja ylläpitävä elinympäristö 3. Ikääntymispoliittinen strategia kuntiin/seuduille 4. Pysyvä vanhustenhuollon kehittämistyön rakenne Läpi hankkeen kulkevat seuraavat elementit: 1. osaaminen ja osaamisen kehittäminen, 2. innovatiivisuus ja kehittämistyön tulosten hyödyntäminen, 3. asiakas- ja asukaslähtöisyys ja 4. ennaltaehkäisevä työ ja työote kaikessa toiminnassa. POLKKAssa panostetaan ongelmien ennalta ehkäisyyn, kuntoutukseen viriketoimintaan ja sosiokulttuuriseen työhön. Osahankkeessa kehitetään palveluprosesseja, ikäihmisten perhehoitoa, kuntouttavaa päivätoimintaa ja lyhytaikaishoitoa. Asiakaslähtöisyys huomioidaan läpäisyperiaatteena kaikissa palveluissa, pyritään aktiiviseen ja asiakasta osallistavaan toimintaan. Henkilöstön osaamista vahvistetaan, pyritään monialaisempaan vanhustenhuoltoon. POLKKA hankkeessa on Ikäkasteen ensimmäisen vaiheen aikana tehty paljon työtä ennaltaehkäisevän työn ja työotteen kehittämisessä koti- ja laitoshoidossa. Ennalta ehkäisevän työn suunnitelma vuoteen 2016 valmistuu kevään 2011 aikana (Janakkala, Hattula). Asukas- ja omaisyhteistyön kehittämissä on luotu uusia toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää ja juurruttaa osana Ikäkaste Äldre-kaste II hanketta. Ikäihmisten perhehoito on edennyt lyhytaikaisen perhehoidon mallintamisen, perhehoitajien rekrytoinnin ja valmennuksen osalta hyvin, perhehoidon teemaa ehditään hankeaikana vielä syventämään. Perhehoidon edelleen kehittäminen on sisältönä Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeessa Tampereen ja Päijät-Hämeen osahankkeissa. Pirkanmaa: Tampereen Kulttuurikaari Mukana olevat kunnat: Tampere (osahankehallinnoija) Kulttuurikaari on Tampereen kaupungin osahanke, jossa kehitetään toimintamallia, jolla edistetään ikäihmisten terveyttä, hyvinvointia ja elämän laatua sekä tuetaan kotona asumista kulttuurin ja liikunnan keinoin sosiaali- ja terveyspalvelujen, sivistys-, kulttuuri- ja vapaaaikapalvelujen sekä yksityisten ja kolmannen sektorin yhteistyönä. 16

17 Osahankkeessa painottuvat tavoitteet: 1. Kehittää asiakaslähtöinen ja sisällöltään sekä vaikuttavuudeltaan eheä ikäihmisten terveyttä ja hyvinvointia edistävä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen kokonaisuus eli Ikäihmisten Kulttuurikaari 2. Synnyttää pysyviä terveydenedistämisen yhteistyörakenteita, joiden puitteissa voidaan jakaa eri toimijoiden ammatillista osaamista ja koordinoida toimintaa. 3. Kaupungin eri hallinnonalojen ja kolmannen sektorin yhteistyön sekä ikäihmisten oman osallisuuden edistäminen viemällä kulttuuri-, kirjasto-, museo-, taide-, ja liikuntapalveluita laitoshoidon asiakkaille 4. Laitoshoidossa kehitettävän toimintamallin pohjalta Kulttuurikaari laajentuu avopalveluihin, erityisesti päiväkeskuksiin. Kulttuurikaari hankkeessa on onnistuneesti toteutettu uudenlaista tapaa osallistaa kulttuurin keinoin myös laitoshoidon asiakkaita ja asukkaita sekä työntekijöitä. Kulttuurikaari pilotoi yhteistuottajuuteen perustuvaa toimintatapaa 12: lla toiminnallisella kehittämisprojektilla, jotka ovat meneillään ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä. Piloteilla rakennetaan pysyvää hallintorajat rikkovaa toimintatapaa kulttuuripalvelujen tuottamiseksi hoitolaitoksiin. Kulttuurikaari tuottaa hankeaikana konkreettista ainesta Tampereen kaupungin tilaaja-tuottaja-mallin kehittämiseen siten, että hallintokuntien väliset prosessit voimistuvat. Kulttuurikaaren tuloksia ja syntyneitä toimintamalleja juurrutetaan ja levitetään Ikäkaste Äldrekaste II hankkeessa Tampereen osahankkeen Härmälä pilotissa. Jatkokehittämisessä selvitetään yhteistuottajuuteen perustuva toiminta ja sen edellytykset, kulttuurikaari toiminta osana tilaaja-tuottajamallia ja palvelujen tuotteistaminen siltä osin kuin ensimmäisessä hankevaiheessa ei saada valmiiksi. Uusina asioina selvitetään palvelutilausten koordinointi sekä kulttuurisuunnitelman kirjaaminen osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Asiakaslähtöisyyttä voidaan tukea, kun tunnetaan asukkaan/potilaan/asiakkaan elämänkaari ja kulttuuriset tarpeet. Tarkoituksena on saada kulttuuri pysyväksi osaksi hyvinvointipalvelujen palvelutarjontaa Ikäkampuksen yhteistoimintamallissa.. Kotona asumista tukeva palvelurakenne ja henkilöstö KOTA Mukana olevat kunnat: Tampere (osahankehallinnoija) ja Orivesi Osahankkeessa painottuvat tavoitteet: Kehitetään asiakasprosessin johtamista Parannetaan kotona asumista tukevien palvelujen laatua, kohdentumista, kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta Vahvistetaan kotona asumista tukevan henkilöstön osaamista Lisätään kotona asumista tukevan henkilöstön esteettömyystietoisuutta ja asuntojen esteettömyyttä Vahvistetaan tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä ikäihmisten palveluissa Osahankkeessa parannetaan asiakaslähtöisiä palveluja kehittämällä asiakasprosesseja ja niiden johtamista. Henkilöstön osaamisen vahvistamisella tavoitellaan asiakaslähtöisyyttä, kustannustehokkuutta ja työhyvinvoinnin lisääntymistä. Osahankkeessa vahvistetaan kotona asumista tukevien palvelujen henkilökunnan esteettömyysosaamista. Esteettömyysosaamisen vahvistamisessa kiinnitetään myös huomiota dementian aiheuttaman esteettömyyden osaamiseen. Osahankkeessa edistetään asuntojen esteettömyyttä hissittömien kerrostalojen hissittämiseen liittyvällä informaatio-ohjauksella. 17

18 Käynnissä olevan Ikäkasteen aikana KOTA- hankkeessa ehditään arvioimaan ja mallintamaan päiväkeskuspalvelua osana kotihoitoa. Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeessa hoivan ja asumisen yhdistävässä Härmälän alueen Ikäkampus-pilotissa päiväkeskustoimintaa osana kotihoitoa voidaan edelleen kehittää tukemaan kotona asumista. Kota-hankkeessa kehitetyt toimintamallit kotihoidon vahvistamiseen, RAI vertailukehittämisen tulokset ja hyödyntäminen prosessijohtamisessa sekä esteettömien asuinympäristöjen eteen tehty kehittämistyö otetaan huomioon Ikäkampus-pilotissa. Kodinmuutostyöt ovat osa esteetöntä asuinympäristöä myös Ikäkampuksella ja hissittömien kerrostalojen hissittämiseen liittyvä työ vahvistaa asuinympäristön kokonaisvaltaista esteettömyyttä. Etelä-Pohjanmaa Vanhustyön kehittämiskeskus Mukana olevat kunnat: Seinäjoki (osahankehallinnoija), Jalasjärvi, Ilmajoki, Kurikka, Kauhava, Evijärvi, Lappajärvi, Alavus, Töysä, Ähtäri ja Lapua Etelä-Pohjanmaan vanhustyön kehittämiskeskus pohjautuu verkostomaiseen työskentelytapaan. Perustan työskentelylle luovat paikalliset verkostot kehittäen ikäihmisten palveluita pitkäjänteisesti, paikallisista tarpeista ja voimavaroista lähtien sekä yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Projekti jatkaa vanhustyön kehittämisyksikön ( ) aiemmin toteutetun ensimmäisen vaiheen aikana käynnistettyjä toimintoja syventäen niitä ja rakentaen pysyviä käytäntöjä ja toimintamalleja. Osahankkeessa painottuvat tavoitteet: 1. Vanhustyön rakenteiden ja alueellisen tasapuolisuuden vahvistaminen asiakkaan näkökulmasta Paras hankkeen kanssa yhdensuuntaisesti 2. Palvelujen laadun ja ennaltaehkäisevän työn parantaminen 3. Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyön sekä ikäihmisten oman osallisuuden edistäminen 4. Kuntien kehittämistyön tukeminen, sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreiden välisen yhteistyön generointi ja välittäminen 5. Alueellisen tutkimuksen, kehittämisen ja käytännön työn välisen yhteistyön syventäminen Vanhustyön kehittämiskeskushankkeessa on tehty paljon työtä keskeisten prosessien mallintamisessa (ikäihmisen päihdehoitopolku, muistisairaan hoitopolku, omaishoidon prosessikuvaus) yhteistyössä avaintahojen kanssa. Henkilöstölle (vanhuspalvelut, terveydenhuolto) on toteutettu laaja henkilöstökysely, jonka tuloksia on hyödynnetty mm. Seinäjoen kotihoidon kriteereiden laadinnassa. Hyödyntämistä jatketaan ikääntymispoliittisessa strategiatyössä. Samoin palveluja kehitettäessä otetaan huomioon ikääntyneille toteutetun senioribarometrin tuloksia. Etelä- Pohjanmaan hankkeessa tehdään vahvasti yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Hankeaikana valmistuvien selvitystöiden ja mallinnuksien tuloksia sekä uusia työtapoja hyödynnetään ja juurrutetaan Etelä-Pohjanmaan Ikäkaste Äldre-kaste II osahankkeessa. 18

19 Ruotsinkielinen rannikkoseutu: Äldrecentrum Österbotten - för hälsa och livskvalitet bland äldre i Österbotten Kommuner: Kronoby, Larsmo, Pedersöre, Jakobstad, Nykarleby, Oravais, Vörå-Maxmo, Korsholm (delprojektets ansvarskommun), Malax, Korsnäs, Närpes, Kaskö, och Kristinestad Äldrecentrum Österbotten fick den första finansieringsperioden Målen för Äldrecentrum Österbotten- för hälsa och livskvalitet bland äldre i Österbotten är förankrade i KASTEprogrammet, i kvalitetsrekommendationerna för äldres service samt i de erfarenheter som gjorts inom samarbetsområdet hittills. Gemensamt för de Österbottniska kommunerna är, att de är relative små och de har haft varierande möjligheter att bedriva utvecklingsarbete. Österbotten har en hög andel äldre och det är vikitigt för kommunerna att finna lösningar för äldres service i glesbygdsmiljöer. Utvecklingsprocessen bygger på gemensamhet och lärande i samverkan med andra. Utvecklingsarbetet konkretiseras genom reflekterande och lärande processer i varje kommun i ett bottom-up perspektiv. De lokala processerna kompletteras med stödjande verksamhet och med nätverksarbete i Äldre-Kaste och i Svenskfinland. Österbotten har en hög andel äldre och det är viktigt för kommunerna att finna lösningar för äldres service i glesbygdsmiljöer. Att ta tillvara brukarperspektivet och medverka till att äldre blir delaktiga i att utveckla vård, omsorg och andra offentliga tjänster är viktigt. I den österbottniska kustregionen finns ett dokumenterat starkt socialt kapital och det finns goda förutsättningar för ett aktivare medborgarinflytande när den äldre befolkningens hälsa stärks. Gemensamma mål och aktiviteter i delprojektet: 1. Skapa hälsofrämjande processer som bidrar till äldres delaktighet 2. Regionala professionella forum för att utveckla arbetssätt som stöder äldres funktionsförmåga I hemvård och på institutioner 3. Gemensam kompetenshöjning för ledare och personal av olika kategorier 4. Dokumentation och kvalitetssäkrande arbete 5. Förebyggande arbete, tidigt ingripande för äldres hälsa och säkerhet 6. Goda arbetsförhållanden garanterar personaltillgång. Verksamhetsförutsättningarna har förändrats inför perioden De nya kommunala samarbetsformerna börjar finna sina former och utvecklingsarbetet kan planeras för att stöda gränsöverskridande kommunalt samarbete. De kommunala ekonomierna är ansträngda och de äldres antal har ökat enligt förutsägelserna. Samverkan i Mellanfinland är etablerad och kan ytterligare fördjupas och projektadministrationen förenklas. Äldrecentrum Österbotten osahankkeessa tehtyä asiakaslähtöisyyden ja osallisuuden vahvistamiseen liittyvän työn (mm. Bikva) tuloksia hyödynnetään Ikäkaste Äldre-kaste II osahankkeissa suomen- ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. 19

20 Laajassa hankekonsortiossa toimiminen on tuonut esiin verkostomaisen työskentelyn tarjoamat hyödyt sekä haasteet. Laajalla toiminta-alueella on monenlaista tietotaitoa, jota voidaan hyödyntää. Lisäksi hankekonsortiosta käsin on ollut mahdollista tehdä jäsentynyttä yhteistyötä kansallisten asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. Väli-Suomen alueella on aikaisempi monimuotoinen kehittämistyö luonut valmiiksi toimintaverkostoja, jotka ovat Ikäkaste Äldre-kaste hankkeessa auttaneet hankkeen käynnistymistä ja tavoitteiden mukaisen toiminnan etenemistä. Kehittämistyön jatkumon turvaaminen koetaan hankealueella tärkeäksi, samoin sitoutuminen kehittämistyöhön on ollut pääsääntöisesti vahvaa. Maantieteelliseltä alueeltaan ja hankesisällöltään laajan kastehankkeen toteutus on Ikäkaste Äldre-kaste hankkeesta marraskuussa 2010 tehdyn väliarvioinnin (hankesuunnitelman erillisenä liitteenä) perusteella onnistunut hyvin olevien resurssien puitteissa. Väliarvioinnin tärkeimmät johtopäätökset olivat: 1) Hanke vastaa todellisiin tarpeisiin, 2) Hankeorganisaatio toimii haasteisiin nähden hyvin, 3) Tavoitteet ja resurssit ovat epätasapainossa, 4) Osahankkeissa kehittämistyö on lähtenyt etenemään tavoitteiden mukaisesti, 5) Prosessit ovat kesken ja 6) Rakenteet eivät muutu kahdessa vuodessa. Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeen valmistelussa on otettu huomioon käynnissä olevan kastehankkeen aikana syntyvät hyvät käytännöt ja muut toimintamallit, joita voidaan syventää ja juurruttaa uudessa kastehankkeessa. Hanketyön aikana esiin nousseet haasteet, samoin ulkoisen arvioitsijan väliarvioinnin tulokset on otettu huomioon laadittaessa uutta hankesuunnitelmaa. 4. HANKKEEN PERUSTELUT, RAJAUS JA TAVOITTEET Ikäkaste Äldre-kaste II hankesuunnitelma pohjautuu ensimmäisen kastehankkeen, Ikäkaste Äldre-kaste ( ), aikana toteutettuun kehittämistyöhön. Monet käynnissä olevat kehittämistoimet ja aloitetut pilotit voivat jatkua ja syventyä uudessa hankkeessa. Toteutettujen kehittämistoimien vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi mahdollistuu myös pidemmällä aikavälillä sovittujen seurantaindikaattorien valossa. Hankesuunnitelmassa nostetaan esille myös uusia kehittämistarpeita ikäihmisten palveluihin liittyen, ja siten säilytetään kehittämistoiminnan ajankohtaisuus ja tuoreus. Uusiin kehittämisen kohteisiin yhdistetään ensimmäisen kastehankkeen aikana saavutettuja tuloksia sekä hyviksi todettuja käytäntöjä ja toimintamalleja. Ikäihmisen arjen sujuvoittamiseen ja palvelujen kehittämiseen liittyvät perustelut ja laajat tavoitteet Väli- Suomen alueella eivät ole muutaman vuoden kuluessa muuttuneet. Kasteohjelman tavoitteet ovat: Ihmisten osallisuus lisääntyy ja syrjäytyminen vähenee, ihmisten hyvinvointi ja terveys lisääntyvät ja hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat sekä palveluiden laatu, vaikuttavuus ja saatavuus paranevat ja alueelliset erot vähentyvät. Sosiaali- ja terveysministeriön 2011 rahoituksen asettamat kaste-painopisteet ovat: Sosiaali- ja terveydenhuollon aluemallin kokeilu (perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon rakenteellinen ja toiminnallinen eheä kokonaisuus), perusterveydenhuollon (toimiva terveyskeskus) ja sosiaalihuollon vahvistaminen, osallisuuden lisääminen ja syrjäytymisen vähentäminen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteiden vahvistaminen. Mainitut tavoitteet ja painopisteet on otettu huomioon hankesuunnitelman sisällöissä. Johtavana ajatuksena Ikäkaste -kehittämistyössä on palvelurakenteen muutos kohti koti- ja avopalveluita todennettujen palvelutarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on, että rakenteiden 20

21 muuttuessa palvelukokonaisuudet, palvelujen sisällöt ja toiminnot myös muuttuvat aidosti asiakaslähtöisiksi sekä asiakkaiden omia voimavaroja tukeviksi. Palvelurakenteen ja asumismuotojen muutoksella tavoitellaan palvelujen painopisteen siirtämistä tukemaan oikea-aikaisesti ikääntyvän toimintakykyä ja sen muutoksia, niin että itsenäinen asuminen ja selviytyminen ovat mahdollisia mahdollisimman pitkään. Kehittämistyö toteutetaan mm. konkreettisten alueellisten pilottien kautta. Ennalta ehkäisevä työ, ikääntyvien neuvonta ja palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä niiden vahvistaminen ja uudistaminen ovat II vaiheen hankesuunnitelmassa keskeisellä sijalla. Ikäkaste Äldre-kaste II hanke rakentuu kahdelle keskeiselle teema-alueelle ja niihin kiinnittyviin kehittämispilotteihin. Hankkeen rakenne vahvistaa edelleen ensimmäisessä vaiheessa aloitettua verkostomaista kehittämistyötä sekä vertaiskehittämisen mahdollisuutta Väli-Suomen maakuntien/alueiden/kuntien kesken. 1. Ympärivuorokautista hoitoa muutetaan asteittain (päätöksenteko) a. pitkäaikaista hoitoa laitoksissa vähennetään b. tehostetun palveluasumisen paikkoja lisätään Tietoon perustuva johtaminen 2. Asumisratkaisuja monimuotoistetaan huolellisesti ennakoiden, arvioiden ja pitkäjänteisesti kehittäen ( asumisen strategia ). 3. Palvelurakennetta sekä palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat tavoitteet sisällytetään kuntien ikääntymispoliittisiin ja/tai palvelustrategioihin (päätöksenteko). 4. Hyvinvointia ja terveyttä edistäviä ja ennalta ehkäiseviä toimintoja ja palveluita vahvistetaan. 5. Kotona asumista tukevia palveluita, kuten esim. lyhytaikaishoitoa, ikäihmisten perhehoitoa ja päivätoimintaa, sekä kuntoutuspalveluita vahvistetaan. 6. Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon integraatiota lisätään kehittämällä 7. Henkilöstön määrä ikäihmislähtöisiä 8. Luodaan palvelujen ja tehtävärakenne palveluketjuja ja palveluita tuottavien laadun seurantaan ja vertailuun järjestelmä, joka on tarkistetaan ja korjataan tarkoituksenmukaisilta osin, palvelu- yksiköiden toimintakulttuuria ( asiakas- kaikkien kansalaisten Ideaalimalli kehitysprosessista käytettävissä ja kohti tukee yksiportaista palveluvalintojen Ikähoiva työryhmän tekoa. (valta- 10 kohdan ohjelmasta ympärivuorokautista jen ja palveluprosessien johtamista kehite- hoivaa/hoitoa, lähtöiset muokattu palvelukonseptit ). sosiaali- ja terveysministeriön tään. kunnan tason toimenpiteitä) Ideaalimalli kehitysprosessista kohti yksiportaista ympärivuorokautista hoivaa/hoitoa, muokattu sosiaali- ja terveysministeriön Ikähoiva työryhmän 10 kohdan ohjelmasta 21

22 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on julkaissut joulukuussa 2010 tutkimuksen Vaikuttavuuden huomioon ottava tuottavuus vanhuspalveluissa (VATT Tutkimukset 160/2010). Tutkimuksessa selvitettiin 21 kunnan toimittamiin tietoihin (2008 ja 2009) perustuen tuottavuutta perinteisestä tavasta (tehtyjä suoritteita verrataan käytettyihin panoksiin) poiketen ottamalla vanhuspalveluiden tuottavuuden mittaamiseen mukaan hoidon vaikuttavuus vanhusten toimintakykyyn (RAVA mittauksin). Tutkimuksen tulosten mukaan vaikuttavuuden huomioon ottaminen vanhuspalveluiden toteutuksessa nostaa tuottavuutta noin puoli prosenttiyksikköä, ja on pitkällä aikavälillä merkittävä tulos. Tutkimuksessa myös havaittiin, että kunnallisessa tuotannossa hyvinvointituottavuus on kehittynyt paremmin kuin yksityisen sektorin tuottamissa ostopalveluissa kunnille. Yksityisen sektorin palveluiden yksikkökustannusten (kustannukset hoitopäivää ja hoitokäyntiä kohti) taso oli kunnallista tuotantoa alhaisempi, ja niissä palkkojen ja muiden panosten hintakehitys on ollut kunnallista tuotantoa maltillisempaa. Suoritekustannusten aleneminen tietyssä palvelumuodossa heikentää kyseisen palvelun vaikuttavuutta tuottajasta riippumatta kustannusten aleneminen suoritteita kohti on yhteydessä hoidon vaikuttavuuden alenemiseen. Mainitun tutkimuksen mukaan asiakkaita sijoitetaan eri kunnissa eri tavalla, mikä vaikuttaa kunnan vanhustenhuollon kokonaiskustannuksiin. Avohoidossa, esimerkiksi tehostetussa palveluasumisessa, hoidetaan tällä hetkellä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla osin jopa huonompikuntoisia asiakkaita kuin laitoshoidossa. Yksityisen sektorin palveluissa myös hoidetaan parempikuntoisia vanhuksia kuin kuntien omassa tuotannossa, mikä vaikuttaa palvelujen yksikkökustannuseroihin. Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämistyö ja sen tavoitteet keskittyvät piloteissaan hankekuntien tukemiseen palvelurakenteen muutoksessa: hyvinvointia ja terveyttä edistävien sekä ehkäisevien palveluiden vahvistamiseen (kuvio s. 21, kohta 4.), kotona asumista tukevien palveluiden vahvistamiseen (kuvio s. 21, kohta 5.), kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yhteistyön ja integraation lisäämiseen (kuvio s. 21, kohta 6.). Monimuotoisten asumispalvelujen ideointi ja henkilöstön tarkoituksenmukainen rakenne ja mitoitus liittyvät kiinteästi kehitettäviin asiakokonaisuuksiin. 5. HANKKEEN KOHDENNETUT TEEMA-ALUEET, SISÄLLÖT JA TAVOITTEET Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeen yhteisiksi kehitettäviksi teema-alueiksi on valittu: 1) Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa (sisältäen palvelurakenteet ja prosessit) ja 2) Ikäihmisten omia resursseja ja osallisuutta tukeva neuvonta ja palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut. Teema-alueiden sisällöt liittyvät koko ikäihmisten palveluketjuun, ja kehittämistyössä pyritään auttamaan kokonaisuuksien haltuun ottoa uudella tavalla. Kehittämispilotit muodostavat pääosan maakunnallisista osahankesuunnitelmien sisällöistä. Teema-alueisiin liittyviä kehittämistoimia tuetaan hyvinvointiteknologian keinoin. Kehittämistoimien systemaattisuutta ja vaikuttavuutta sekä tulosten juurruttamista ja levittämistä tuetaan vahvistamalla tietojohtamiseen pohjautuvaa suunnittelua ja johtamista sekä luodaan maakunnittain pitkäkestoisen kehittämistyön mahdollistavaa kehittämisen rakennetta peruspalvelutason hankekuntien vanhustyöhön. 22

23 Kotona asumista t ukeva hyvinvointiteknol ogia 1. Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa 2. Ikääntyvän neuvonta ja palveluohjaus, palvelutarpeen arviointi sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävät ikäihmisten palvelut Maakunnallisten osahankkeiden yd in Vanhustenhuollon p ysyvä kehittämisen rakenne 5.1. Asiakaslähtöiset palvelukonseptit ikäihmisten palveluissa Ikäkaste Äldre-kaste II hankesuunnitelmassa viitekehyksenä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Ikähorisontti hankkeessa (STM julkaisuja 2008/47) työstetty asiakaslähtöiset palvelukonseptit -kokonaisuus, joka pitää sisällään ikäihmisille suunnatut ennakoivat palvelut (varhainen tuki), terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palvelut, kotona asumisen edistämisen sekä ympärivuorokautisen avun yhdistettynä monimuotoiseen asumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön Ikähoiva työryhmän työskentelyn aikana mallia on edelleen kehitetty Ikäihmisen voimavaralähtöiseksi palvelukonseptiksi, jonka ydinjatuksia ja sisältöjä tullaan pilotoimaan Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeessa. Palvelukonseptin keskiössä on ikäihminen omine voimavaroineen ja tarpeineen. Ikäihmisen voimavarojen ja palvelutarpeiden todentaminen, ja todennettuihin tarpeisiin vastaaminen on mallissa ensisijaista. Palvelutarpeen arvioinnissa huomioidaan asiakkaan voimavarat ja voimavaravajeet (fyysinen, sosiaalinen, kongnitiivinen, psyykkinen) sekä asuin- ja elinympäristöön liittyvät keskeiset tekijät. Konseptikokonaisuuteen liittyvä palvelukampus (palvelukeskus/- keskittymä) on toiminnallinen ydin, jonne keskittyy mm. ennakoivan toiminnan palvelut, toimintakykyä ylläpitävät palvelut, neuvonta, ohjaus, palvelutarpeen arviointi osaavine henkilöstöineen. Kampus voi olla fyysinen, alueellinen kokonaisuus tai se voi koostua virtuaalisesta kokonaisuudesta. Palvelukampuksena voi toimia palvelujen keskittymä esim. kuntakeskuksessa tai kaupunginosassa. Palvelukampuksella palveluja voi tuottaa moninaiset tahot: kunnan oma palvelutuotanto, järjestöt, yksityiset palvelujen tuottajat, seurakunta. Virtuaalisessa palvelukampuksessa asiakkaat saattavat sijaita etäällä kampusalueelta, jolloin palvelut voivat liikkua heidän luokse liikkuvina palveluina tai sähköisesti interaktiivisina palveluina (esim. hyvinvointitelevisio, konsultaatiot). Palvelukampuksella sijaitsevat palvelut on tarkoitettu palvelukampuksen asunnoissa asuville asukkaille ja asiakkaille (vuokra-, ryhmäasunnot, ympärivuorokautinen hoiva ja hoito) sekä kampuksen lähialueen ikääntyville asukkaille, esim. kotihoidon avulla kotona asuville (yksityisasunnot, senioritalot, asumisyhteisöt). 23

24 Suurin osa ikääntyneistä ihmisistä asuu kotona hyvin pitkään. Avun tarpeen määrä kasvaa kaikkein vanhimmissa ikäluokissa. Ympärivuorokautisen hoidon kysynnän kannalta ikäluokat 80, 85 ja 90 vuotta täyttäneet ovat merkittävät. Alle 80 vuotiaiden toimintakyky on kohentunut ja kokemuksensa terveydentilastaan on parempi verrattuna iäkkäämpiin. Suurimmalla osalla yli 90 vuotiaista on toimintakyvyn rajoitteita (Jylhä M., Vuorisalmi M., Luukkala T., Sarkeala T. & Hervonen A Elinikä pitenee nopeammin kuin toimintakyky paranee. 90-vuotiaiden ja sitä vanhempien toimintakyvyn muutokset vuosina ). Tällä hetkellä ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa tarjotaan kolmella eri tasolla: vanhainkodeissa, tehostetussa palveluasumisessa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla; kuntoisuutensa perusteella samanlaisia asiakkaita voi olla kaikissa eri palvelumuodoissa. Ikäihmisen kannalta ongelmallista on se, että hänen toimintakyvyn muuttuessa hän joutuu muuttamaan hoitoyksiköstä toiseen. Moniin muuttoihin yhdistyvä palveluketjujen toimimattomuus saattaa aiheuttaa myös jonotusta asiakkaan odottaessa vapautuvaa hoitopaikkaa. Tutkimuksen Transitions in health and social service system at the end of life (Aaltonen Mari, Forma Leena, Rissanen Pekka, Raitanen Jani, Jylhä Marja, 2010) mukaan osa iäkkäistä suomalaisista siirretään hoitopaikasta toiseen useita kertoja juuri ennen kuolemaansa. Tutkimuksessa tarkasteltiin yli suomalaisen (ikäluokat 70-79, ja yli 90 vuotta) liikkumista sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä kahden viimeisen elinvuoden aikana. Siirtojen määrä eri hoitopaikkojen tai kodin välillä vaihteli erittäin paljon. Keskimäärin ihmiset siirrettiin kahden viimeisen vuoden aikana seitsemän kertaa. Koko tutkimusjoukosta noin 13 prosenttia ei siirtynyt mihinkään kahden viimeisen elinvuoden aikana. Maksimimäärä oli 168 siirtymää palvelujärjestelmässä kahden vuoden aikana. Siirtymien määrä vaihteli iän ja sukupuolen mukaan: miehet siirtyvät eri hoitopaikkojen tai kodin ja hoitopaikkojen välillä kahden viimeisen elinvuoden aikana enemmän kuin samanikäiset naiset, ja nuorempana kuolleet siirtyivät enemmän kuin vanhempana kuolleet. Miehistä runsas kolmannes siirtyi eri paikkojen välillä yli 10 kertaa kahden viimeisen elinvuoden aikana, naisista vajaa kolmannes. Vielä viimeisten kuuden kuukauden aikana miehistä noin 6 prosenttia ja naisista noin 3 prosenttia siirtyi eri paikkojen välillä yli 10 kertaa. Siirtymien määrä kasvoi sitä enemmän, mitä lähempänä kuolinhetki oli. Tutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista yli 70-vuotiaista kuoli terveyskeskuksessa. Terveyskeskus on sitä yleisempi kuolinpaikkana mitä vanhempana ihminen kuolee; yleisin se on yli 90-vuotiaina kuolevilla. Koti oli melko harvinainen viimeisenä paikkana etenkin ihmisille, jotka kuolivat yli 80- vuotiaina. Yliopistollisen sairaala on harvinaisin iäkkäiden ihmisten kuolinpaikka, ja erityisen harvinainen se on 90-vuotiaana tai sitä vanhemmilla. Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeessa uusien palvelukonseptien rakentamisessa tavoitteena on, että ikäihminen on aktiivisena toimijana yhteistyössä itseään koskevien toimintojen ja palvelujen järjestämisessä eikä vain tarjottavien palvelujen kohteena. Tavoitteena on myös, että hoidon, hoivan ja ikäihmisten palveluiden painopiste siirtyy koti- ja avohoitoon sekä ennakoivien ja ennalta ehkäisevien toimenpiteiden, esim. erilaisten neuvontapalvelujen merkitys kasvaa. Lisäksi ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa kehitetään enemmän ikäihmisten omiin valintoihin perustuvana asumispalveluna. Toimintamallin onnistuminen edellyttää kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yhteistyön vahvistamista. Palvelukampuksilla tarjottava ympärivuorokautinen hoiva ja hoito suunnitellaan toteutettavan ns. yksiportaisena, jolloin samassa toimintayksikössä on mahdollista hoitaa eriasteisesti (todennetun tarpeen mukaan) hoivaa ja hoitoa tarvitsevia vanhuksia, jolloin muuttojen määrä palvelujärjestelmän sisällä vähenee. 24

25 Palvelualue, palvelukampus, Kirsi Kiviniemi, THL, 2010 Palvelukampusten suunnittelussa selvitetään lähialueen ikäihmisten hallitseman asuntokannan soveltuvuutta ikäihmisten asumiseen sekä ikäihmisten toiveita asumisensa suhteen. Varsinaisen kampusalueen fyysiset toimintaympäristöt, kiinteistöt (olevat, mahdolliset uudet), palvelujen sisällöt, henkilöstön ammattirakenne ja riittävyys sekä muistisairauksien erityisvaatimukset ja haasteet yksiportaiselle toimintamallille arvioidaan. Lähde: Kirsi Kiviniemi, THL Yksiportaisen palvelujärjestelmän aikaansaaminen ympärivuorokautiseen hoivaan ja hoitoon on vaativa haaste kuntien järjestämisen näkökulmasta. Asiakaslähtöisiä palvelukonsepteja pilotoidaan mm. Tampereen kaupungin ja Etelä-Pohjanmaan osahankkeissa. Kanta-Hämeen osahankkeessa Riihimäen seudulla valmistaudutaan palvelukampuksen syntymiseen. Ruotsinkielisen rannikkoseudun osahankkeessa kehittämisen kohteena on ympärivuorokautisen laitoshoidon muutos yksiportaiseksi malliksi. Teema-alueen kehittämistyön edistymisessä ja tuloksellisuudessa on henkilöstön, erityisesti kotihoidon henkilöstön, osaamisella ja johtamiskäytännöil- 25

26 lä suuri merkitys. Toteutettaviin pilotteihin on yhdistetty Ikäkaste Äldre-kaste hankkeen ensimmäisessä vaiheessa tuotettuja toimintamalleja ja sisältöjä. Hahmotelma siitä, mitkä ikäihmisen palvelut, avut voisivat olla tarjolla Tampereen Pekka osahankkeen palvelukampus pilotissa asiakaslähtöisesti. Päivi Karjalainen, palvelujohtaja, Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2010 Ikäkaste Äldre-kaste II hankkeessa on tavoitteena avata asiakaslähtöisten palvelukonseptien sisältöä, mitä se käytännössä tarkoittaa, mikä on asiakaslähtöistä ja miten aidosti ikäihmisiltä saadaan tietoa heidän omista toiveistaan. Ikäkasteen ensimmäisen vaiheen aikana eri osahankkeissa on tehty selvityksiä ikäihmisten toiveista palvelujärjestelmää ja tarjottavia palveluita kohtaan, mutta tulosten hyödynnettävyys on toistaiseksi ollut vähäistä, sillä nykyisillä menetelmillä vastausten saaminen on ollut haasteellista. Kehittämistyössä pyritään ottamaan huomioon ikääntyvän asiakkaan ja läheisten omat voimavarat palvelujen suunnittelussa, kohdentamisessa ja järjestämisessä. 26